Itseorganisoituva kaupunki

Viherpäivät, Jyväskylä 6.2.2019 Itseorganisoituva kaupunki Pasi Mäenpää & Maija Faehnle Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana -hanke 2015 2018 Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos www.helsinki.fi/yliopisto

KAUPUNKIAKTIVISMI MITÄ SE ON? Kaupunkilaisten organisoimaa omaehtoista yhteistoimintaa, joka tapahtuu yleensä järjestötoiminnan ulkopuolella luonteeltaan aloitteellista, proaktiivista, koaktiivista ja rakentavaa suuntautuu ensisijaisesti toimintaan, ei poliittiseen mielipiteenmuodostukseen tai vaikuttamiseen nojaa tee-se-itse-henkeen ja commons-ajatteluun järjestäytyy ja toimii internetin ja somen avulla. Termi tullut yleiskieleen suunnilleen tässä merkityksessä noin vuosina 2011 2012 Valtiotieteellinen tiedekunta 2

Miksi aktivismi on lisääntynyt? Digitalisaatio + internet + some = toimijaverkostot Kuluttajuuden muutos: osallistuva kulutus, jakaminen Ekologinen käänne: yleistynyt edistyksen eetos Työn muutokset: luova työ, ulkoistaminen, verkostoituminen Yritystoiminta: startup-henki, eettinen yrittäjyys Uusurbanismi: keskusta-asuminen ja palvelut Pettymys politiikkaan ja järjestötyöhön www.helsinki.fi/yliopisto 4.2.2019 3

KAUPUNKIAKTIVISMIN RINNAKKAISKÄSITTEITÄ ~ vertaisverkostot, popup-vapaaehtoistoiminta, itseorganisoituminen, DIY-toiminta, commons based peer-production, sosiaalinen innovaatio, ruohonjuuritason toiminta, kaupunkiliike, yhteisötoiminta, uusosuuskunta, sosiaalinen yrittäjyys, jakamistalous, yhteistyötalous, maker-kulttuuri, placemaking, taktinen urbanismi, do-democracy, prosumerismi, impact movement, haktivismi Yhteistä kaikille kansalaisten keskinäinen toiminta perinteisten organisaatioiden ulkopuolella. Valtiotieteellinen tiedekunta 4

KANSALAISVERKOSTOJEN TEORIATAUSTAA Castells 1996: value produced and distributed in networks Himanen 2001: hakkerietiikka, wikinomics von Hippel 2005: open innovation Benkler 2006: commons based peer-production Shirky 2010: cognitive surplus Rifkin 2014: collaborative commons Bauwens: P2P-networks, new value regimes Owyang 2016: valtaistuvat kansalaiset Heinonen & Ruotsalainen 2017: itseorganisoituvat vertaisverkostot Avoin tiedonkulku, vuorovaikutus, järjestäytyminen ja toiminta kansalaisten kesken internetin alustoilla. Valtiotieteellinen tiedekunta 5

Ravintolapäivä anarkismista vientituotteeksi 4.2.2019 6

Sompasauna aluksi ilman lupia

Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 4.2.2019 8

Biodiversiteetin heikkeneminen on jäänyt vähemmälle huomiolle kuin ilmastonmuutos. Tampereella Villin vyöhykkeen aktiivit vaalivat monimuotoisuutta paikallisesti keräämällä itse siemeniä ja mm. perustamalla ja hoitamalla niittyjä. Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 4.2.2019 9

Guerrilla-varttajat varttavat puita hedelmäpuiksi. Taustalla kapitalismikriittinen ideologia http://www.guerrillagrafters.org/category/politics-of-the-graft/ Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 4.2.2019 10

Kaupunkitila käyttöön let s just do it!

Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi HS 4.10.2018 4.2.2019 12

Siivouspäivä: yhteisöllinen kiertotalous Kuva: Jaakko Blomberg 14

Lapinlahden lähde, Tilajakamo ja viljely-yhteisö. Viheralueilla on ollut monta merkitystä kaupunkihistoriassa: palosuojelualue, työväen virkistys, ekosysteemipalvelut, Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / mikrobiterveys. Seuraavaksi urbaani yhteismaa? Esityksen nimi 4.2.2019 15

Urbaanit miljööt viihtyisämmiksi Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 4.2.2019 16

Myyrmäki-liike kaupunginosan yhteisöllisyys 4.2.2019 17

Roihuvuori: vuoden 2019 uusmaalainen kaupunginosa

Saaremme-osuuskunta: puoti & kahvila, nyt Saaremme-hyvinvointikeskus https://www.facebook.com/saaremmehyvinvointi/ Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Ruokaosuuskunta Oma maa Luomulähiruokaa, ruokakassit viikoittain, kahvila noutopaikkana. Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi Valtiotieteellinen tiedekunta 15.1.2017 20

REKO-renkaat lähiruokaverkosto 21

Joukkorahoitus yhteisölliset hankkeet Suomi 2015: joukkorahoitusmarkkina 84,4 m (muu 253 m ). USA:ssa joukkorahoitus kasvanut jo ohi perinteisen. (Mesenaatti.me, EhtaRaha, Vauraus Suomi)

Hyötykasviyhdistyksen Annalan huvilaa on kunnostettu osin joukkorahoituksella. Valtiotieteellinen tiedekunta

Placemaking 101 small ways you can improve your city The least you can do to make a big difference where you live http://www.curbed.com/2016/9/22/13019420/urban-design-community-building-placemaking

Amsterdam: Miten tuoda maaseutu kaupunkiin kaupunkiviljelyssä? Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / http://greenlivinglab.org/our-programmes/programme-green/ Esityksen nimi 4.2.2019 25

http://plantchicago.org/ Valtiotieteellinen tiedekunta 26

Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 4.2.2019 28 http://www.konepajaliike.org/

Kalasataman kauppakeskus Redin Vapaakaupunki -tila. Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 4.2.2019 29

Hub Turku: yhteisöllinen työtila ja kaupunkiverstas. Kuvassa Artturi Elovirta. Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 4.2.2019 30

Kimppakyytiryhmiä Facebookissa yli 150 vuonna 2017, isoin Kimppakyyti jossa 46 000 jäsentä Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 4.2.2019 32

FB-kirpputorit - vertaiskauppa, kiertotalous

Paikallisia kierrätystiloja ja -yhteisöjä, myös hävikkiruoka- ja vaaterinkejä. Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 4.2.2019 34

stadinaikapankki.wordpress.com/ Aikapankit - palveluiden vaihto, vaihtoehtovaluutta tovi www.helsinki.fi/yliopisto 15.1.2017 35

https://horizon-magazine.eu/article/alternative-currencies-rapid-growth-phase-researchers_en.html i Resursointia joka ohittaa edustuksellisen demokratian järjestelmän.

LISÄÄ KAUPUNKIA HELSINKIIN FACEBOOK-RYHMÄ Muuttanut suunnittelukeskustelua nostamalla urbanismin ilmiöksi Auttanut näin kaupunkisuunnitteluvirastoa täydennysrakentamisessa ja yleiskaavoituksessa Innovoinut täydennysrakentamis-ko hteita Rikastanut suunnittelukeskustelua ja laajentanut sen tietopohjaa Esittänyt uuden poliittisen liikkeen mallin Valtiotieteellinen tiedekunta Photo: Mikko Särelä 37

Urban Helsinki ja muu varjokaavoitus

Janokioski.fi Lähiympäristön parantaminen, paikan muotoilu (placemaking)

NELJÄ JA PUOLI HAASTETTA KAUPUNKISUUNNITTELULLE 1) Uudella tavalla järjestäytynyt ja toimiva poliittinen kansalaistoiminta (paikalliset someryhmät, Lisää kaupunkia Helsinkiin ym.) 2) Kaavoituksessa toteutuvan asiantuntemuksen, tarkoituksenmukaisuuden ja laadun haastaminen (varjokaavoitus, Urban Helsinki, LKH) 3) Somen hyödyntäminen datana ja joukkoistamisena 4) Placemaking ja taktinen urbanismi (lippakioskit Jänö ja Käpylä, parklet, kaupunkiviljely, LKH) ½ Uudet tilankäytön ja liikkumisen tavat (REKO, yhteiskäyttöliikenne ym. jakamistalous) Valtiotieteellinen tiedekunta 40

Yhteisöaktivismi Innovaatio- ja välittäjäyhteisö t Julkisten palvelujen parantaminen Sosiaaline n vertaistuki Ekoliikkeet Kaupunki- Kaupunki-s tapahtuma uunnnitte-l uryhmät t Paikallis et liikkeet Palvelujen vaihto, vertais-vuokra us Jakamis/alu statalous-pa lvelut Vertais-kaup pa, ruoanvälitys Aktivismien tuki Aktivoiva viestintä ITSEORGANISOITU VA KAUPUNKI Talon tai tilan valtaajat, avaajat ja tuunaajat Artivism i Tila-aktivismi Digiyhteiskunnan kehittäminen Haktivismi Aktivismien välineiden kehittäminen Digiaktivismi Vihreällä aktivismityypit, joihin erityisesti voi liittyä ekologisen kestävyyden edistämistä, ekoaktivismit Mäenpää ym., tulossa

Systeeminen muutos Aikapankit Haktivismi Hävikkiruoka-aktivismi Siivouspäivä Ei laiteta pakasteita pieneen pussiin -kampanja Varjokaavoitus Tuunauspajat Ravintolapäivä Tee-se-itse -toiminta REKO-renkaat FB-kirpputorit Ympäristömummo- ja -vaaritoiminta Kallio-liike Hertsikan pumppu Vaikuttaminen valmisteluun ja päätöksentekoon Nappi Naapuri Myyrmäki-liike Oman asunnon tai auton vertaisvuokraus Hätäkahvit Oma juttu (Perinteiset kaupunginosa-yhdis tykset) Lisää kaupunkia Helsinkiin

KAUPUNKIAKTIVISMI -> YHTEISKUNNAN NELJÄS SEKTORI Ei vain liikehdintää vaan pysyvä uusi toimija- ja toimintakenttä kansalaisyhteiskunnassa ja yhteiskunnan rakenteessa Miten toimijoiden suhteet muihin sektoreihin ja niiden instituutioihin rakentuvat ja kehittyvät? Termi neljäs sektori on alkanut levitä julkishallinnossa suurin piirtein tässä merkityksessä Valtiotieteellinen tiedekunta

NELJÄS SEKTORI Aktivismi viriää KOLMA S SEKTO RI vaikutetaan tavoitteisiin ja toimintatapoihin, käytetään yhdistystä tuenhakuun, perustetaan oma yhdistys, kilpaillaan toimijuudesta KANSALAI SET haetaan tietoa, lupia ja tukia, vaikutetaan toimintatapoihin, haastetaan toimintatapoja Esim. someryhmä, tapaamiskäytäntö, osuuskunta, hanke ryhdytään asiakkaaksi, perustetaan mikro-, start up- tai yhteiskunnallinen yritys, vaikutetaan markkinoihin YKSITYINEN SEKTORI JULKINEN SEKTORI 44

Valtiotieteellinen tiedekunta

Käynnissä on yhteiskunnallinen murros, jossa sosiaaliset ja taloudelliset suhteet rakentuvat uudestaan, kun digitalisaatio, internet ja some mahdollistavat kansalaisille uusia toimijuuksia itseorganisoituvissa verkostoissa. 46

Käynnissä on yhteiskunnallinen murros, jossa sosiaaliset ja taloudelliset suhteet rakentuvat uudestaan, kun digitalisaatio, internet ja some mahdollistavat kansalaisille uusia toimijuuksia itseorganisoituvissa verkostoissa. Ei riitä, että kansalaisia palvellaan käyttäjälähtöisesti ja osallistetaan hallinnon toimiin demokraattisesti päinvastoin hallinnon tulee myös oppia osallistumaan rakentavasti kansalaisverkostojen toimintaan. 47

Käynnissä on yhteiskunnallinen murros, jossa sosiaaliset ja taloudelliset suhteet rakentuvat uudestaan, kun digitalisaatio, internet ja some mahdollistavat kansalaisille uusia toimijuuksia itseorganisoituvissa verkostoissa. Ei riitä, että kansalaisia palvellaan käyttäjälähtöisesti ja osallistetaan hallinnon toimiin demokraattisesti päinvastoin hallinnon tulee myös oppia osallistumaan rakentavasti kansalaisverkostojen toimintaan. Ei itsetarkoitus, vaan kansalaisyhteiskunnan voimavarat saatava demokraattisesti käyttöön, jotta kaupunkeja kehittämällä ratkaistaan merkittäviä ongelmia (ilmastonmuutos, kestävä talous ja hyvinvointi, demokratia) julkisvallan oikeutus säilyttäen. 48

Kaupunkilaist en ja hallinnon suhde Kansalaislähtöinen jakamistalous hyvinvointimallin tukijalkana Kaupunkilaisten ja hallinnon suhteet moninaistuvat: hallinto välittäjänä, fasilitaattorina, kumppanina, luvittajana, väistäjänä Vertais- ja suorakauppa haastaa yritykset Rinnakkaisvaluutat ja uudet talousjärjestelmät monipuolistavat markkinoita Aktivismista syntyy yrittäjyyttä, aktivistihenki start-up-henki Reko-renka at Mushroomi ng-verkosto Kuinoma Kaupunkifill arit.fi Kallion safkat kiertoon Saaremmeosuuskunta Aikapankit Sompasau na Paikallisraha-ak tivismi Hätäkahvit Tee se itse -henki Yhteiskunnal-l isen vallan jakautuminen Talous ja markkinat Värkkääjät Kimppakyyt iryhmät Toiminnan organisointi itse, netin ja somen avulla ilman perinteisiä organisaatioita Joukkorahoitus valtaistajana Lisää kaupunkia Helsinkiin Ryhmärakenta Itse tehty minen skeittipuisto Myyrmäki-lii ke Varjokaavoi tus Trashlab-korjau spajat Vaikuttaminen valmisteluun ja päätöksentekoon

OSALLISUUS MÄÄRITELTÄVÄ UUDELLEEN Toimijuuden muutos: asukas, asiakas, kuluttaja moniroolinen kaupunkilainen Vaikuttaminen tekeminen Osallisuus poliittis-hallinnollisessa prosessissa osallisuus vertaisverkostojen projekteissa Tietäminen ja osallisuus yhteiskunnassa eivät ole julkisen vallan monopoleja Valtiotieteellinen tiedekunta 50

KUINKA HALLINNOIDA NELJÄTTÄ SEKTORIA? Neljäs sektori ei tyypillisesti 1) hae päätösvaltaa vaan soveltaa asukkuuteen perustuvaa omaa toimintavaltaa 2) pyri sopimuskumppaniksi tai edes muodosta oikeushenkilöä 3) toimi hallinnon aikakäsityksen mukaan vaan heti hallinnon ja neljännen sektorin epäsymmetrinen ja epätahtinen suhde Valtiotieteellinen tiedekunta 51

HYBRIDI- ELI YHDISTELMÄHALLINNOINTI Neljäs sektori tunnustetaan omaksi toimijaryhmäksi, jonka toimintatapoihin hallinto yhdistää tapauskohtaisesti omaa toimintaansa yhteistyössä kokeillen ja oppien Tunnistetaan ja tuetaan neljännen sektorin toimintamalleja Kehitetään, levitetään, skaalataan ja sovelletaan niitä muualla Koordinoidaan niitä keskenään ja integroidaan kaupunginhallintoon Joustava ja tapauskohtainen toiminta kokeilujen ja jatkuvan oppimisen kautta kehitettävän repertuaarin pohjalta Valtiotieteellinen tiedekunta 52

Hybridihallinnoinnin malli Mäenpää & Faehnle 2017

Vaihtoehtosuunnitelmille tukipalveluja Viranhaltijat keskustelevat kansalaisryhmien somessa Mäenpää & Faehnle 2017

Yhdistelmähallinnointia kaupunkiviheralueiden hoidossa: viheralueiden hoitosopimukset, joissa asukkaat ja taloyhtiöt voivat itse tekemällä korottaa lähiympäristönsä hoitotasoa, esim. Espoon Meidän puisto -malli.

Yhdistelmähallinnointi kaupunkiviheralueiden kehittämisessä: portaalla 1 sissiviljelyä, ylemmillä portailla yhteistyötä, esim. hallinto korjaa omatoimisen niitynhoidon jätteet tarjoaa ilmaisia viljelylaatikoita, kuten Turussa. https://yle.fi/uutiset/3-9171230 Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 4.2.2019 57

Helsingin uusi osallisuus- ja vuorovaikutusmalli: Kaiken perustana on Kaupunkilaisten tieto ja osaaminen. 3. Helsinki haluaa mahdollistaa ja tukea kaupunkiaktivismia ja omaehtoisen toiminnan muotoja. Meidän Stadi on yhteisöllisyyden, vaikuttavien tekojen ja kohtaamisten paikka. Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 4.2.2019 58

TEM: Edelläkävijyydestä kestävää kasvua - Kaupunkiohjelma 2018 2022

http://www.agilecities.fi/ratkaisut/kokeilut/yhteiskayttoauto-opas/ Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 4.2.2019 60

Kiinan kaupunkipyöräkaaos: kansalaiset käyttäjinä vs kansalaiset yhteisötoimijoina (U)ser groups and the public continue to be largely neglected the evolving governance model, being represented by either the government (the general public) or business (the users). We argue that the insufficient recognition and integration of novel social actors, particularly collective action groups (as opposed to individual consumers) in the sharing economy represents the major challenge in fulfilling collaborative governance. (Ma et al. 2018:Challenges of collaborative sharing economy: The case of free-floating 61 Valtiotiete ellinen tiedekunt governance in the a / bike sharing in Henkilön Shanghai) nimi / Esityksen 4.2.2019 nimi

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005890508.html 62

https://medium.com/h-o-lo tiedekunta Valtiotieteellinen

URBAANIN YHTEISOMAN HALLINTA (URBAN COMMONS) Hybridihallinnointi (Mäenpää & Faehnle) Vaihtoehtoiset arvoregiimit (value regime)(bauwens) Kumppanivaltio (Orsi, Bauwens, Restakis) Kaupunkien yhteistoiminnallinen hallinnointi, fasilitoiva ja mahdollistava valtio (Foster & Iaoine) Valtiotieteellinen tiedekunta 64

TULEVAISUUS: YHTEISÖT INTEGROITU JÄRJESTELMÄÄN? PiggyBaggy-kuljetuspalvelun kautta REKO-ruokaa Nappi Naapurista yhyttämilleen vanhuksille kuljettanut nuori saa palkkion HSL:n matkakortille Stadin aikapankin toveissa, joilla hän kustantaa kiinan opintojaan Avoimen yliopiston verkkokurssilla avatakseen nettikaupan mummonsa eläkepäivillään keräämien kuivattujen mustikoiden ja pakurikäävän myyntiin. Valtiotieteellinen tiedekunta 65

Kaupunkiaktivismi.fi Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen 4.2.2019 nimi 66

JULKAISUJA Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2018: Neljäs sektori: kuinka vertaistoiminta haastaa hallinnon, muuttaa markkinat ja laajentaa demokratiaa (työnimi). Hankkeen tulokset kokoava kirja, tulossa 2019. Mäenpää P. & Faehnle, M. 2017: Itseorganisoituva kaupunki: hallinta, talous ja demokratia. Futura 4/17. Faehnle, M. & Mäenpää, P. & Blomberg, J. & Schulman, H. 2017: Civic engagement 3.0 - Shifts towards self-made society in Helsinki metropolitan region. Yhdyskuntasuunnittelu-lehti 3/2017. Mäenpää P. 2017: Jakamistalous tekee pikkukodin. Rakennettu ympäristö -lehti 4/17. Mäenpää P. & Faehnle, M. 2017: Hommelit haastavat himmelit: järjestelmästä vuorovaikutukseen. Teoksessa 100 vuotta suomalaista aluekehittämistä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Mäenpää, P., Faehnle, M. & Schulman, H. 2017. Kaupunkiaktivismi, jakamistalous ja neljäs sektori. Teoksessa Kansalaiset kaupunkia kehittämässä (toim. Bäcklund, Häkli & Schulman). Tampere University Press. Harmaala, Toivola, Faehnle, Manninen, Mäenpää & Nylund 2017: Jakamistalous. Alma Talent, Helsinki. Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2017. Neljäs sektori suuntaa kaupunkien elinvoimaa, yhteisöllisyyttä ja kestävyyttä. Helsingin seudun suunnat 2/2017. Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2017. Kaupunkiaktivismi: ratkaisuja itseorganisoituvan kaupunkiyhteisön hallintaan. Kvartti 2/2017. Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2017. Urban activism as a resource for cities. Helsinki Quarterly 1/2017. Mäenpää, P., Faehnle, M. & Lehtonen, T. 2016. Laiturilla ruodittiin Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmää: Jälkistalinistinen hirviö vai suunnittelukeskustelun uudistaja? Yhdyskuntasuunnittelu 54:4. Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2016. Kaupunkiaktivismi voimavarana. Kvartti 3/2016, 16-33. Faehnle, M., Immonen, H., Mäenpää, P., Nylund, M., Träskman, T. 2016. Jakamistalous ja verotus: Eväitä yhteiskunnalliseen keskusteluun. Arcada Working Papers 4/2016. Valtiotieteellinen tiedekunta 67

TERVETULOA MUKAAN KESKUSTELEMAAN JA YHTEISKEHITTELEMÄÄN! Kaupunkiaktivismi Kaupunkiaktivismi.fi / Neljässektori.fi Facebook-ryhmä: Kaupunkiaktivismi #kaupunkiaktivismi Jakamistalouden T&K-verkosto www.kaupunkiaktivismi.fi/fi/teemat/jakamistalous Facebook-ryhmä: Jakamistalouden T&K-verkosto #jatke Pasi.maenpaa@helsinki.fi 040 592 3933 Maija.faehnle@ymparisto.fi Maija.faehnle@gmail.com 0295 25 1109 SoMe & Kaupunkisuunnittelu Facebook-ryhmä: SoMe & Kaupunkisuunnittelu #kaupsusome Suomen kylät ry:n korttelijaosto Facebook-ryhmä: Korttelijaosto