TIETEELLINEN TUTKIMUSTYÖ JA SEN VAIKUTUKSET HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ

TIETEELLINEN TUTKIMUSTYÖ JA SEN VAIKUTUKSET HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Arviointiraportti HUS:iin liittyvän tieteellisen tutkimustyön vaikutuksista erityisesti potilaiden hoitoon Pekka Karma 15.5.2012

TIIVISTELMÄ Tässä selvityksessä arvioidaan mitä vaikutuksia Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) tehdyllä tieteellisellä tutkimustyöllä on erityisesti sairaanhoitopiirin potilaiden hoitoon. Arvioinnin piiriin sisältyy myös tieteellinen tutkimustyö, jota HUS:ssa tehdään yhteistyössä muiden organisaatioiden, erityisesti Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Vaikutuksia kartoitetaan myös HUS:ia laajemmin alueellisesti ja koko väestöä koskien. Puhtaasti tieteellisiä tai taloudellisia vaikutuksia ei juurikaan arvioida. Kyseessä on siis selvitys tehdyn tieteellisen tutkimustyön vaikutuksista kliiniseen työhön; itse tutkimustyön toimintaedellytyksien, sen vahvuuksien, heikkouksien, tulevaisuuden tavoitteiden ja visioiden arviointi tapahtuu eri yhteyksissä. Tieteellisen tutkimustyön katsottiin siirtyvän kliiniseen työhön joko suoraan tutkimuksen tulosten ja innovaatioiden kautta tai epäsuorasti tutkimustyön synnyttämän asiantuntijuuden kautta. Näitä pyrittiin selvittämään mahdollisimman systemaattisesti erilaisten tutkimustyöhön liittyvien parametrien avulla. Varsinaista aikaikkunaa selvityksessä ei ollut, vaan sellaiseksi katsottiin lähinnä kunkin tutkimuslinjan / tutkimusryhmän tähänastinen elinkaari. Selvitys vahvistaa sitä tosiasiaa, että tieteellinen tutkimustyö on HUS:ssa erittäin laajamittaista. Se keskittyy kuitenkin lähes yksinomaan HYKS:iin, missä se kattaa lähes kaikki erikoisalat. Se on runsaasti resursseja vaativaa, mutta sen monikanavaisessa rahoituksessa suoran valtionrahoituksen (ns. erityisvaltionosuus, EVO) osuus on jatkuvasti pienentynyt, ollen enää noin 1/4 tutkimuksen kokonaisrahoituksesta. Tämä ei voi olla pienentämättä sen ohjaavaa vaikutusta ja vaikeuttamatta tutkimustoimintaa. HUS:n tutkimustyön painopiste on selkeästi kliinisessä tutkimuksessa, kuten pitääkin. Kuitenkin erityisesti potilashoidon näkökulmasta vaikuttavuustutkimus ja hoitotieteellinen tutkimus on varsin vähäistä; tulisikin miettiä miten tilannetta näiltä osin voitaisiin korjata. Myös järjestelmätutkimuksen painoarvo jäi vähäiseksi. Tutkimustyön vaikutuksia selvitettiin kartoittamalla HUS:n lääkäreiden ja muun henkilökunnan roolia 2000-luvulla kansallisten hoitosuositusten (Käypä hoito) - ja uusien terveydenhoidon menetelmien käyttöönottosuositusten (HALO) tuottamisessa sekä tutkimuksen että asiantuntijuuden kautta. Lisäksi kartoitettiin HUS:laista asiantuntijuutta oppi-/käsikirjatuotannossa sekä tutkimustulosten suoraa hyödyntämistä syntyneiden aineettomien oikeuksien kautta. Keskeisin osa selvitystä olivat kuitenkin HUS:laisille tutkimusryhmien johtajille (ns. vastuulliset tutkijat, joita oli 352) sekä sairaanhoitotoiminnasta vastaaville HUS:n yksiköiden vastuuhenkilöille (177) osoitetut kyselyt heidän ja sairaanhoitopiirin tieteellisestä tutkimustoiminnasta ja siihen liittyvästä asiantuntijuudesta erityisesti kliinisen työn näkökulmasta. Käypä hoito- ja HALO-analyysit osoittivat HUS:laisten roolin hyvin vahvaksi. Lähes kaikissa suositus - ja katsaustyöryhmissä, joihin keskeinen valintakriteeri on kliinistieteellinen, oli mukana HUS:laisia. Kaikkiaan 101:stä Käypä hoito -suosituksesta heitä oli 95:ssä, keskimäärin runsaat 3 jäsentä/ryhmä. Suositukset perustuvat viitteinä olevien julkaisujen tieteelliseen evidenssiin. HUS:laisia lääkäritutkijoita oli näiden julkai- 2

sujen kirjoittajina 99:ssä suosituksessa kaikkiaan 1 949 kertaa, keskimäärin 10:ssä viitteessä/suositus. 32 HALO-katsauksessa HUS:laisten rooli oli samaa luokkaa. Kotimaisia lähinnä lääketieteellisiä oppi-/käsikirjoja vuosilta 2000-2011 löytyi tähän kartoitukseen kaikkiaan 186. HUS:laisia kirjoittajina tai toimittajina oli niistä 86,0 %:ssa. Kaikkiaan kirjoittajana oli HUS:lainen 3 206 kertaa. HUS:laisista tutkijalääkäreiden rooli korostui tässä yleisesti ja vielä erityisesti kartoittaessa toimimista kirjojen toimittajina tai päätoimittajina. Tutkimusinnovaatioiden kautta syntyvien aineettomien oikeuksien hyödyntäminen on ollut vaatimatonta; menettelyjä tilanteen parantamiseksi tulisikin kehittää. Lääketeollisuuden toimeksiantotutkimuksien aiheuttama hyöty säästyneinä lääkekustannuksina on huomattavaa, vuonna 2010 arviolta noin 15 milj. euron luokkaa. Hyödyn suuruus on kuitenkin viime vuosina ollut supistumassa. Sekä tutkijoille että toiminnasta vastaaville osoitettu osin samansisältöinen kysely osoitti tieteellisen tutkimuksen sekä sen tulosten ja vaikutusten samoin kuin sitä kautta (tutkijoille ja tutkijakoulutettaville) syntyvän asiantuntijuuden olevan hyvin runsasta ja lähes kaikki HYKS:n sairaanhoidon yksiköt ja sairaalaerikoisalat kattavaa. Kyselyyn vastanneista (61,4 %) HUS-tutkijoista 81,5 % ilmoitti tutkimustoimintansa johtaneen diagnostisiin, hoidollisiin tai kuntoutuksellisiin muutoksiin kliinisessä työssä ja 16,2 % muutoksiin sairauksien ehkäisyssä. Muutokset olivat laajalti myös valtakunnallisia ja kansainvälisiä. Yksittäisiä muutoksia tutkijat kuvasivat sisällöllisesti yli 400 ja lisäksi vastaavia tulossa olevia yli 200. Tämän lisäksi vastaukset osoittivat laajaa sairaalan muissa yksiköissä tapahtuvan tutkimuksen ja myös lääketieteellisen tiedekunnan tutkimustoiminnan tulosten hyödynnettävyyttä kautta sairaalan yksiköiden ja erikoisalojen. Toiminnasta vastaavien vastaukset vahvistivat yllämainittua kuvaa. Tutkijoiden ilmoittama tieteellispohjainen asiantuntijuus eri rooleissa Suomessa ja kansainvälisesti oli massiivista. Sairaalan yksiköiden sairaanhoitotoiminnasta vastaavien käsitys tieteellisen tutkimustoiminnan kustannuksista tai kustannushyödyistä yksiköissään oli puutteellista, ja sitä tulisi parantaa. Selvityksen perusteella on selvää, että HUS:ssa, ja erityisesti HYKS:ssä tehty tieteellinen tutkimustoiminta on ollut keskeistä HUS:n potilashoidon samoin kuin koko alueen ja laajemminkin koko Suomen väestön terveyden ja erityisesti sairaanhoidon kehittämisen kannalta. 3

SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ...2 1. JOHDANTO JA TOIMEKSIANTO...5 2. LÄHTÖKOHTIA JA TAVOITTEITA...5 3. TOTEUTUS...7 4. TUTKIJAT JA ASIANTUNTIJAT HUS:SSA...8 5. TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN RESURSSIT JA TUOTANTO HUS:SSA...8 5.1. Henkilövoimavarat...8 5.2. Rahoitus...9 5.3. Tutkimustuotanto...11 6. TUTKIMUKSEN SUORIEN VAIKUTUSTEN JA TUTKIMUSPERUSTEISEN ASIANTIJUUDEN KARTOITUS...13 6.1. Käypä hoito -suositukset...13 6.2. HALO-katsaukset/suositukset...15 6.3. Oppi- ja käsikirjat sekä vastaavat...16 6.4. Keksintöjen hyödyntäminen...18 7. KYSELYT...19 7.1. Tutkijakyselyt...19 7.2. Vastuuhenkilökyselyt...45 8. JOHTOPÄÄTÖSYHTEENVETO...55 9. SELVITYSTYÖSSÄ AUTTANEET...57 10. KIRJALLISUUTTA...59 11. LIITTEET...60 4

1. JOHDANTO JA TOIMEKSIANTO Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) strategian mukaan HUS:lta odotetaan oikeutetusti uusimpaan tietoon perustuvaa sairauksien diagnostiikkaa ja hoitoa. Tämän välttämättömäksi edellytykseksi todetaan korkeatasoinen tutkimustyö ja opetustoiminta. Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala (HYKS) ja Helsingin yliopiston (HY) lääketieteellinen tiedekunta ovat saman strategian mukaan erottamaton kokonaisuus, joiden yhteistyön jatkaminen ja kehittäminen ovat HUS:n avaintavoitteita. HUS:n varsinaista strategiaa täydentää HUS:n yhteistyössä lääketieteellisen tiedekunnan kanssa laatima ja kummassakin organisaatiossa samansisältöinen tutkimusstrategia. Sen mukaan sairaanhoitopiirin tutkimuksen merkitystä tulee arvioida tutkimuksen ja tutkimusohjelmien perinteisen tieteellinen arvioinnin lisäksi myös potilastyön kannalta. Tässä tarkoituksessa sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi kutsui päätöksellään ( 40/2011) professori Pekka Karman selvityshenkilöksi tekemään kyseisen tyyppisen arvioinnin. Toimeksiannon mukaan selvityshenkilön tulisi tehdä HUS:ssa tehdyn tutkimustyön arviointi kiinnittäen erityistä huomiota siihen, millaisia vaikutuksia tieteellisellä työllä on ollut sairaanhoitopiirin potilaiden hoitoon. Arviointityö keskittyy siis HUS:n piirissä tehtyyn tieteelliseen tutkimustyöhön. Sitä tehdään, ja tuleekin tehdä, tiiviissä yhteistyössä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa sekä laajemminkin yhteistyössä muun tiedeyhteisön kanssa kotimaassa ja ulkomailla. Tämän vuoksi arviointi ei voi rajautua pelkästään HUS:ssa tehtyyn tutkimustyöhön, vaan huomioi myös mainittujen tahojen ja erityisesti HY:n lääketieteellisen tiedekunnan vaikutuksen. Vastaavasti tutkimustyön vaikutukset eivät voi kohdistua pelkästään HUS:n potilaisiin, vaan niiden merkitys alueen ja koko maan asukkaisiin sekä myös kansainvälisesti tulee huomioida ja voivat olla sellaisinaan hyvin merkityksellisiä. Sen sijaan puhtaasti tieteellisiä tai taloudellisia vaikutuksia ei tässä yhteydessä juurikaan arvioida. Toivottavaa on, että arviointi selventää tutkimustoiminnan merkitystä ja roolia yliopistollisessa sairaalassa ja sairaanhoitopiirissä sekä herättää keskustelua mahdollisista toiminnan kehittämistarpeista. 2. LÄHTÖKOHTIA JA TAVOITTEITA Yleisesti pidetään itsestäänselvyytenä, että tieteellinen tutkimus tuottaa kehitystä ja hyvää ympäristöönsä ja laajemminkin. Niin myös ajatellaan lääketieteellisestä ja muusta terveyden tutkimuksesta. Yliopistolliset sairaalat ja niiden yhteydessä toimivat yliopistoyksiköt ovat terveyden- ja sairaanhoidon keskeisimpiä tutkimusyhteisöjä, ja niissä kliininen tutkimus keskittyy juuri yliopistosairaalaan. Niiden tieteellistä tutkimustoimintaa on toistuvasti ja laajamittaisesti arvioitu tieteellisen laadun ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Näissä arvioissa HUS/HYKS ja Helsingin yliopiston (HY) lääketieteellinen tiedekunta ovat menestyneet erinomaisesti. Muun muassa vuonna 2009 julkaistussa arviossa HUS:n/HY:n kliininen tutkimus sijoittui tutkimuksen laadun perusteella (sitaatioita/julkaisu) Euroopassa viidenneksi ja pelkkien julkaisu- tai siteeraus- 5

määrien perusteella jopa toiseksi parhaaksi. Myös laajemmin kansallisella tasolla kliininen tutkimus on arvioissa menestynyt erittäin hyvin, joskin 2000-luvulla hiipumistakin on tapahtunut. Sen sijaan organisaatiokohtaisia terveystieteellisen tutkimustoiminnan yhteiskunnallisia vaikuttavuusarvioita ei juurikaan ole tehty. Tässä selvityksessä tarkoituksena onkin lähestyä tätä näkökulmaa arvioimalla, mitä välittömiä tai välillisiä vaikutuksia nimenomaan yliopistollisessa sairaanhoitopiirissä/sairaalassa, tässä tapauksessa HUS:ssa/HYKS:ssä, tehtävällä tieteellisellä tutkimuksella on sairaanhoitopiirin/sairaalan potilaiden hoitoon ja muuhun toimintaan sekä laajemminkin kansalaisten terveyteen - toisin sanoen pyrkiä selvittämään tämän investoinnin konkreettisia terveysvaikutuksia. Arvioinnin piiriin on pyritty ottamaan kaikki sellainen tieteellinen tutkimustoiminta, tieteenalasta ja tutkimusalasta riippumatta, joka tapahtuu HUS:ssa tai tavalla tai toisella liittyy HUS:iin, kuten: - ns. EVO-rahoitteinen/perusteinen (erityisvaltionosuusrahoituksen piiriin kuuluva) tutkimus - tutkijalähtöinen apurahatutkimus (Suomen Akatemia, säätiöt, ministeriöt ym.) - ulkopuolelta sairaalan kautta rahoitettu tutkimus (EU, Tekes ym.) - kansainvälisrahoitteinen tutkimus (NIH, muut tutkimusorganisaatiot ym.) - kotimainen ja ulkomainen toimeksiantotutkimus (lääketeollisuus, yritykset ym.) - muu tieteellinen tutkimus, joka dokumentoituu rekisterien kautta (HUS:n Tietu- eli tieteellisen tutkimuksen järjestelmästä) tai suoraan julkaisuista. Koska aika tutkimusinnovaatiosta sen kliiniseen soveltamiseen saattaa olla pitkä, jopa 15-20 vuotta tai ylikin, selvityksessä ei ole käytetty tarkkaa aikaikkunaa, vaan sellaisena on pidetty kunkin tutkimusryhmän/linjan tähänastista elinkaarta. Tutkimustoiminnan vaikutukset voivat purkautua tutkimuksen innovaatioiden kautta suoraan potilashoitoon ja muuhun sairaalan toimintaan sekä myös laajemmin alueen ja maan asukkaisiin. Ehkä vielä tärkeämpiä ovat tutkimustoiminnasta seuraavan asiantuntijuuden vaikutukset. Kliinisen ongelman tutkiminen kouluttaa tutkijastaan alan huippuasiantuntijan, jolla tämän seurauksena on alansa huipputietämys, kyky muualta tulevan tiedon kriittiseen arviointiin, pääsy alan asiantuntijaverkostoihin uusinta tietoa hankkimaan ja vaihtamaan sekä edellytykset uuden oman tai muualta tulleen tiedon tai uuden innovaation kliiniseen soveltamiseen. Juuri hänellä on myös edellytykset uusien asiantuntijoiden ja asiantuntijapolvien kouluttamiseen tutkimusryhmässään ja työskentelykentässään. Merkittävää on myös asiantuntijuuden tuoma tuki päätöksenteolle (kommunikoiva asiantuntijuus, asiantuntijatehtävät). Yliopistosairaalassa tutkimusvaatimukset ja tutkimusasenteet vaikuttavat myös henkilökunnan rekrytointiin, työyhteisön luonteeseen ja ilmapiiriin sekä koko sairaalan infrastruktuuriin. Asiantuntijuutta pyritään selvityksessä kartoittamaan eri suunnista. 6

3. TOTEUTUS Selvityksen toteutuksessa on pyritty sellaisiin menettelyihin, jotka antaisivat mahdollisimman systemaattista kuvaa tieteellisen tutkimuksen merkityksestä ja vaikutuksista: 1. Kysely sairaaloiden vastuullisille tutkijoille/tutkimusryhmien johtajille on menettelyistä tärkein. Kliiniset tutkijat itse parhaiten tietävät, mitkä ovat heidän tutkimuksensa, lähialueiden tutkijoiden tai muun tutkimuksen saavutukset ja vaikutukset kliiniseen työhön. Koska merkittävät tulokset syntyvät lähinnä laajemman ja pitkäaikaisemman tutkimustyön seurauksena laajemmissa tutkimusryhmissä ja tutkimuslinjoissa, yksittäisten tutkijoiden yksittäisten aikaansaannosten selvittelyä pidettiin vähemmän relevanttina ja toisaalta systemaattisesti myös lähes mahdottomana. 2. Kysely sairaaloiden eri yksiköiden/erikoisalojen toiminnasta vastaaville. On tärkeää, että sairaanhoitotoiminnasta vastaavat esittävät tutkimustoiminnasta oman näkemyksensä, jossa painotus voi olla toiminnanläheisempi ja joka voi antaa asialle omaa näkökulmaansa. 3. Kysely lääketieteellisen tiedekunnan mutta ei lainkaan sairaalan puolella toimiville vastuullisille tutkijoille voi antaa sairaalan läheisyydessä, mutta kuitenkin erillään toimivien yhteistyökumppanien näkökulmaa asiaan. Se antaa myös mahdollisuuksia vertailla sairaalan ja yliopiston tutkimuksen sisältöä ja painotuksia. Kyselyn kohteet vastasivat kohdassa 1 kuvattuja (Principal Investigator, PI) ja kuuluivat kaikki tiedekunnan Research Facultyyn. 4. Tutkimuksen vaikutusten ja tutkimusperusteisen asiantuntijuuden kartoitus selvittämällä HUS:ssa toimivien (tutkijalääkäreiden, muiden tutkijoiden ja asiantuntijoiden) roolia sairaanhoitoa ohjaavissa järjestelmissä. Kuinka runsasta ja merkittävää se on: - tutkimusnäyttöön perustuvissa kansallisissa Käypä hoito -suosituksissa - vastaavanlaisissa uusien terveydenhuollon menetelmien käytöönottoa arvioivissa HALO-suosituksissa/-katsauksissa - kansallisissa ja kansainvälisissä oppi-/käsikirjoissa ja tietokannoissa - kansallisissa ja kansainvälisissä asiantuntijatoimissa. 5. Selvitys HUS:n tutkimustyön seurauksena - syntyneiden keksintöjen (aineettomien oikeuksien, patenttien) hyödyntämisestä - saaduista taloudellisista hyödyistä ilmaislääkkeiden tai -laitteiden muodossa. Selvitystyön pohjaksi pyritään myös lyhyesti antamaan numeerista tietoa HUS:n tieteellisestä tutkimustoiminnasta. 7

4. TUTKIJAT JA ASIANTUNTIJAT HUS:SSA Edellä kuvattujen selvitysten pohjaksi tehtiin seuraavat HUS:n henkilöstöön, lähinnä lääkärikuntaan liittyvät kartoitukset: 1. HUS:n kaikista lääkäreistä kerättiin nimilista koko vuodelta 2011 ja sitä täydennettiin nimillä, jotka löytyivät lääkärilistalta vuosina 2000 ja 2005. Kukin lääkäri otettiin mukaan vain kerran, viimeisessä virkasuhteessaan. Näin saatiin kohtalaisen kattava lista HUS:n lääkäreistä 2000-luvulla (taulukko 1) - erikoislääkärikoulutuksessa olleiden ohella jonkin verran lyhyempiaikaisia virkasuhteisia saattaa listalta puuttua, mutta tämän merkitys on vähäinen asiantuntija- ja tutkijalääkäreitä kartoitettaessa. Toisaalta tämä merkitsee sitä, että HUS:laisten rooli erilaisissa jäljempänä esitetyissä tutkija-asiantuntijatehtävissä tosiasiallisesti on jonkin verran esitettyä suurempi. Taulukko 1. HUS:n lääkärit 2000-2005 - 2011 31.12.2011 HUS HYKS* HUS HYKS* lääkäreitä 4 551 4 135 2 683 2 383 erikoislääkäreitä 2 744 2 328 1 938 1 638 *HYKS = HYKS + HUSLAB + HUS-Röntgen Erikoistuvat lääkärit (31.12.2011 yhteensä 745, joista 97 HYKS:n ulkopuolella) on yllä laskettu kokonaisuudessaan myös HYKS-lukuihin, ovathan he koulutuksen ja tutkimuksen osalta integroituneita yliopistollisiin yksiköihin. 2. Kartoitettiin tutkimusryhmien johtajat/vastuulliset tutkijat. Pohjana oli lääketieteellisen tiedekunnan Research Facultyn muodostavat vastuullisiksi tutkijoiksi (Principal Investigator, PI) nimetyt. Kriteereinä tähän ovat, että asianomaisella on yleensä vähintään tohtorin tutkinto, omaa tutkimusrahoitusta, oma tutkimusryhmä (yleensä) ja ohjauksessaan ainakin yksi tutkijakoulutettava. Käytännössä kyseessä oli lähes aina vähintään dosenttitasoinen tutkimusryhmän johtaja. Listaa täydennettiin HYKS:n puolella päivittämällä (tiedustelemalla yksiköiden vastuuhenkilöiltä) se vastaavantasoisilla, mutta listalta vielä puuttuvilla lääketieteen ja myös muiden alojen edustajilla. Kaikkiaan listalle kertyi 452 henkilöä, joista 352 toimi kokonaan tai osittain HUS:ssa (yhtä lukuun ottamatta kaikki HYKS:ssä) ja 100 yksinomaan tiedekunnan puolella. Hoitotieteen edustajia listalla oli 5 ja muiden tieteenalojen edustajia 9 henkilöä. 5. TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN RESURSSIT JA TUOTANTO HUS:SSA 5.1. Henkilövoimavarat Vahvan perustan tieteelliselle tutkimukselle HUS:ssa luo HYKS:n (Hyks yhdessä liikelaitoksina toimivien HUSLAB:n ja HUS-Röntgenin kanssa, mistä kokonaisuudesta 8

on tässä raportissa käytetty lyhennettä HYKS) rooli Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opetus- ja tutkimussairaalana ja tämän mukanaan tuomat akateemiset vaatimukset ja sekä sen arvostus sairaalassa. HUS:n strategia tunnustaa tutkimuksen yhdeksi perustehtäväksi koko organisaatiossa. HYKS:n erikoislääkäreiden virkakelpoisuuden edellytyksenä on (lähinnä osastonlääkärin virkoja lukuunottamatta) vähintään tohtorin tutkinnon suorittaminen ja apulaisylilääkäritason tai ylemmissä lääkärin viroissa dosentin pätevyys. Myös muiden alojen johtavilta vastuuhenkilöiltä edellytetään akateemisia meriittejä. HUS:ssa oli 31.12.2011 erikoislääkäreitä 1 938 (taulukko 1), näistä HYKS:ssä 1 638 (joista 47 hammaslääkäreitä). Tämän lisäksi erikoistumassa olevia lääkäreitä sairaanhoitopiirissä oli 745, näistä huomattava osa potentielleja väitöskirjan tekijöitä. Keskeinen tutkimustoiminnan resurssi ovat tiedekunnan kanssa yhteisvirkaiset (taulukko 2) lääkärit, joilla oli virka/toimi sekä HYKS:n että tiedekunnan puolella, useimmiten päätoimi yliopistolla ja sivuvirka/toimi sairaalassa - mutta lisääntyvässä määrin myös päinvastoin; vuoden 2011 lopussa 76:stä HYKS:ssä toimivasta professorista 22 ja kliinisistä opettajista 2 oli sairaalan päävirkaisia. Yhteisvirkaisten määrä on 10 vuodessa kasvanut kaikkiaan 16,8 %. Hyvin merkittävä on myös dosenttitasoisten lääkäreiden määrä: vuoden 2011 lopussa HY:n lääketieteellisen tiedekunnan 821 dosentista 378 toimi HUS:ssa. Tämän lisäksi HUS:ssa toimi huomattava määrä muiden tieteenalojen ja muiden yliopistojen dosentteja. Taulukko 2. Yhteisvirkaiset HUS:ssa Vuosi Kliiniset opettajat Professorit 2000 74 63 2005 76 65 2010 82 73 (2009) 2011 84 76 5.2. Rahoitus HUS:n tutkimustoiminta rahoittuu monelta eri suunnalta (taulukko 3) ja kokonaiskäsityksen saaminen HUS-tutkimuksen tuloista ja menoista on vaikeaa. Vuonna 2011 valtiolta saatu tutkimusrahoitus sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kautta (tutkimus- EVO) oli 13,2 milj. euroa, ja Suomen Akatemialta, Tekesiltä ja säätiöiltä ym. saatu rahoitus noin 3,4 milj. euroa. Lähinnä lääketeollisuuden toimeksiantotutkimusten rahoitus HYKS-instituutille (pääasiassa tutkimushenkilökunnan palkkakuluja) oli 7,3 milj. euroa, josta sairaalalle tuloutui suoriteperusteisia korvauksia noin 1,2 milj. euroa. Kun toisaalta ekonometrisesti laskettuna tutkimustoiminnan kustannukset olivat vuonna 2010 HUS:ssa 42,5-58,2 milj. euroa (Linna 2010), ja vaikka lääketieteellinen tiedekunta/yliopisto osallistuu osaltaan tutkimuksen rahoitukseen, osa tutkimusrahoituksesta jäänee sairaanhoitopiirin ja erityisesti Hyks-sairaanhoitoalueen kuntien maksettavaksi. Näin siitä huolimatta, että lääketutkimusten myötä saadut ilmaislääkkeet vapauttivat lääketeollisuuden ilmoituksen perusteella arvioituna sairaalan lääkekuluista noin 15 milj. euroa. 9

Taulukko 3. Tutkimuksen rahoituksesta ja kustannuksista HUS:ssa vuonna 2011 Tutkimus-EVO 1) 13,2 M Suomen Akatemia, EU, säätiöt ym. 1) 3,4 M Lääketeollisuus 2) 1,2 M (7,3 M ) Yhteensä 17,8 M Ilmaislääkkeet 3) ~ 15 M Lääket. tiedekunta/ Helsingin yliopisto? Tutkijain rahoitusarvio 4)? (~ 55 M ) Kustannukset ekonometrisesti 1) 42,5-58,2 M (vuonna 2010, Linna) 1) tiedot saatu tutkimusjohtaja Lasse Viinikalta, 2) toimitusjohtaja Seppo Pakkalalta 3) Lääketeollisuus ry:n arvioista laskettuna 4) tutkijoiden oma arvio kokonaisrahoituksestaan (HUS + HY + muu. Osa kohdentunee HUS:iin?). Katso s. 37. Erittäin huolestuttavana voidaan pitää valtion tutkimusrahoituksen (tutkimus-evo:n) jatkuvaa pienenemistä. Korvaus on pudonnut 15 vuodessa sekä HUS:ssa että koko yliopistosairaalajärjestelmässä deflatoimattomana 1/2:een ja reaalisesti noin 1/3:aan alkuperäisestä (taulukko 4). Seurauksena on tutkimusedellytysten heikkeneminen. Tähän HUS onkin jo reagoinut hyväksymällä sairaanhoitopiirin vuoden 2012 talousarvioon uuden 3 milj. euron määrärahan tutkimustoimintaan. On toivottavaa, että tätä voitaisiin lähivuosina kasvattaa, niin kuin vastikään hyväksytyssä HUS:n tutkimusstrategiassa todetaan. Taulukko 4. Valtion korvaus tutkimustoimintaan (EVO) sairaalakustannusindeksin mukaan deflatoituna, milj. euroa Deflatoitu (sairaalakus Yhteensä (TA) Yliopistosairaalat Ulkopuolelle HUS 1997 90,989 90,989 0,000 36,533 1998 90,725 90,725 0,000 36,628 1999 87,406 87,406 0,000 36,031 2000 83,506 74,790 8,716 32,096 2001 77,642 70,465 7,178 28,976 2002 75,222 67,738 7,484 27,117 2003 62,464 55,699 6,765 22,410 2004 60,246 52,686 7,560 21,440 2005 48,513 41,432 7,080 17,213 2006 56,018 47,194 8,824 19,821 2007 52,919 44,274 8,645 18,524 2008 52,282 43,547 8,736 18,177 2009 41,388 34,213 7,175 14,189 2010 40,000 33,294 6,706 13,610 2011 40,000 33,465 6,535 13,574 2012 36,000 30,091 5,909 12,108 10

5.3. Tutkimustuotanto Lääketutkimukset ovat maassamme viimeisen viiden vuoden aikana määrältään suunnilleen puolittuneet. Vaikka HYKS:ssä ei näin ole tapahtunut, saattaa tämä suuntaus jatkuessaan heijastua ilmaislääkkeiden kautta saadun noin 15 milj. euron subvention vähenemiseen. Tähän HUS ja HYKS voivat itse vaikuttaa lähinnä säilyttämällä haluttavuutensa tieteellisesti korkeatasoisena ja luotettavana tutkimuspaikkana ja -kumppanina. Lyhyt yhteenveto HUS:laisesta tieteellisen tutkimuksen tuotannosta on esitetty taulukoissa 5-6. Vuonna 2010 HUS ilmoitti STM:lle sairaanhoitopiiristä 1 718 uutta EVOkelpoista julkaisua (taulukko 5). Vertailuksi todettakoon, että samana vuonna lääketieteellinen tiedekunta ilmoitti vertaisarvioitujen julkaisujen kokonaismääräkseen 2 350, josta kliiniseltä laitokselta oli 1 250 (53,2 %). HUS-julkaisujen määrä oli 10 vuoden kuluessa kasvanut 17,1 %, mutta STM:n pisteytyksellä lasketut laatupainotetut julkaisupisteet (ns. EVO-pisteet) 30,3 %, 2 710:stä 3 530:een, viitaten myös tutkimustoiminnan laadun paranemiseen. Merkillepantavaa tutkimustuotannossa oli toisaalta, että HYKS:n ulkopuolisten HUS-julkaisujen määrä oli hyvin vaatimaton. Myös muun kuin lääketieteellisen tutkimustoiminnan osuus oli verraten vähäistä (taulukko 6): Tietu-rekisterin mukaan vuosina 2005-2011 vuosittain aloitetuista keskimäärin 357 tutkimuksesta hoitotieteellisiä oli keskimäärin alle 7 (1,8 %) ja muiden tieteenalojen tutkimuksia keskimäärin 13 (3,6 %). Taulukko 5. Julkaisut ja julkaisupisteiden (EVO) jakautuminen HUS:ssa vuosina 2002-2010 HUS julkaisut yhteensä 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 1 456 1 449 1 432 1 509 1 530 1 494 1 572 1 588 1 718 Julkaisupisteiden jakauma 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 HYKS Medisiininen tulosyksikkö 746 779 793 779 805 743 930 986 na HYKS Operatiivinen tulosyksikkö 547 543 560 593 630 525 571 630 na HYKS Naisten- ja lastentautien ty 388 392 422 431 420 563 514 463 na HYKS Psykiatrian tulosyksikkö 76 97 127 108 122 115 141 175 na HUS-Röntgen 62 65 103 82 104 114 69 99 na HUSLAB 864 915 924 859 802 813 851 760 na Yliopistosairaala yhteensä 2 682 2 791 2 929 2 852 2 883 2 873 3 076 3 114 3 336 Länsi-Uusimaan sha 2 2 0 0 0 0 0 0 0 Lohjan sha 7 8 7 7 3 3 3 2 0 Hyvinkään sha (sis Kellokosken) 15 19 18 18 22 24 29 27 49 Porvoon sha 0 1 1 1 2 2 0 0 0 Muut sairaaalat yhteensä 24 30 26 26 26 29 32 29 49 Konserni ml yleislääketieteen yksikkö 4 0 5 7 20 24 78 98 145 HUS julkaisupisteet yhteensä 2 710 2 820 2 960 2 885 2 929 2 926 3 186 3 240 3 530 na: ei saatavilla rekisteröintijärjestelmän muuttumisesta johtuen 11

Taulukko 6. Tieteellinen tutkimus HUS:n Tietu-järjestelmässä vuosina 2005-2011 Tutkimus alkanut vuonna (lkm) 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lääketieteellinen 369 369 313 321 333 324 338 Hoitotieteellinen tutkimus 7 7 6 3 7 8 8 Muu tieteellinen tutkimus 14 14 17 18 6 9 11 Yhteensä 390 390 336 342 346 341 357 Tutkimuksen profiili (alkuvuoden mukaan) 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lääketieteellinen tutkimus 369 369 313 321 333 324 338 Perustutkimuksen osuus 16 % 16 % 17 % 17 % 17 % 15 % 22 % Kliinisen tutkimuksen osuus 76 % 79 % 78 % 77 % 77 % 78 % 74 % Järjestelmätutkimuksen osuus 6 % 3 % 3 % 4 % 3 % 4 % 4 % Muun tutkimuksen osuus 3 % 2 % 2 % 3 % 3 % 3 % 0,2 % Julkaisupisteiden (= EVO-pisteet) jakautuminen HYKS-tulosyksiköittäin (ml HUSLAB ja HUS-Röntgen) on esitetty taulukossa 5. Todettakoon tässä yhteydessä, että eri yksiköt eivät ole suoraan vertailukelpoisia, vaan yksiköiden kokojen ja eri alojen julkaisufoorumeiden erilaisuudesta johtuen julkaisujen saamat pisteet (0,5-3 pistettä) ovat erilaisia. Tyypillisesti eritoten operatiivisilla aloilla pisteet jäävät alhaisiksi ja taas laboratorioaloilla korkeammiksi. Kymmenvuotiskauden aikana kasvua on tapahtunut lähinnä Medisiinisessä ja Operatiivisessa tulosyksikössä, mutta aivan erityisesti psykiatriassa, missä julkaisupisteiden määrä on kaksinkertaistunut. HUSLAB:ssa pistemäärä on puolestaan ollut laskusuunnassa ja ohi sen aktiivisimmaksi on näin mitaten noussut Medisiininen tulosyksikkö. Konsernihallinnon pistemäärän kasvu johtuu pääasiassa sinne perustetun Yleislääketieteen yksikön käynnistymisestä. HUS-tutkimustoiminnan luonteeseen sopien Tietu-järjestelmään tehtyjen ilmoitusten perusteella vuonna 2005-2011 alkaneet lääketieteelliset tutkimukset olivat hyvin kliinispainotteisia: STM:n jaottelulla tutkijat ilmoittivat kliinisen tutkimuksen osuudeksi keskimäärin 77 %, perustutkimuksen 17 %, järjestelmätutkimuksen 4 % ja muun tutkimuksen 2 %, eivätkä nämä prosenttiosuudet kyseisinä vuosina paljonkaan vaihdelleet (taulukko 6). Todettakoon, että tässä luokittelujärjestelmässä vaikuttavuustutkimusta ei luokiteltu erikseen. Väitöskirjatuotanto on taulukon 7 mukaan ollut tasaisen runsasta: vuosina 2000-2010 valmistui väitöskirjoja, jotka olivat ainakin osittain HUS-peräisiä, vuosittain 78-110, keskimäärin 97/vuosi. Huomionarvoista on, että lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2011 hyväksytyistä 118 väitöskirjasta 84:ssä (66,1 %) väittelijä oli nainen. HUS:laisia on nimitetty dosenteiksi HY:n lääketieteelliseen tiedekuntaan samana ajanjaksona runsaat 20 vuosittain, mikä on noin 2/3 kaikista tiedekunnan uusista dosenteista. Viime vuonna lukumäärä oli 22, ja heistä 14 (63,6 %) oli naisia. 12

Taulukko 7. HUS:laiset väitöskirjat ja uudet HY-dosentuurit vuosina 2000-2011 Vuosi Väitöskirjat Dosentit 2000 100 21 2005 90 25 2010 98 17 2011 na 22 na: ei vielä tiedossa Arvio: yllämainittujen lukujen perusteella HUS:n/HYKS:n tieteellinen tutkimustoiminta on ollut kokonaisuudessaan erittäin runsasta ja laaja-alaista sekä määrältään ja laadultaan edelleen lievästi nousujohteista. Tutkimustoiminta painottuu vahvasti kliiniseen tutkimukseen. Vaikka tuloksia voi pitää erinomaisina, huolta aiheuttaa taloudellisten toimintaedellytysten vaikeutuminen niukentuvien valtion- ja kuntataloudellisten resurssien ympäristössä. 6. TUTKIMUKSEN SUORIEN VAIKUTUSTEN JA TUTKIMUSPERUSTEISEN ASIANTIJUUDEN KARTOITUS 6.1. Käypä hoito -suositukset Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia, jotka ovat saavuttaneet maassamme hyvin keskeisen ohjaavan roolin sairauksien hoidossa ja ehkäisyssä sekä käytännön lääkärin ja muun terveydenhuollon ammattihenkilöstön työssä. Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten ja myös aiheesta riippuen muiden tahojen kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella. Työryhmissä on ollut aiheesta riippuen 4-20 jäsentä, keskimäärin 8/työryhmä (työryhmässä menetelmäasiantuntijana toimiva Duodecimin Käypä hoito -toimittaja pois lukien). He ovat alansa huippuasiantuntijoita Suomesta. Yleensä heidät on valittu tehtävään kliinistieteellisten ansioidensa perusteella, mutta osin valintaan ovat vaikuttaneet myös aluekohtaiset ja erikoisalakohtaiset aspektit. Asiantuntijajäsenet toimivat ilman korvausta. Suositukset julkaistaan Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecimissa, verkossa ja muutoinkin laajalti sekä asiantuntija- että potilasversioina. Vuodesta 1997 lähtien oli vuoden 2011 loppuun mennessä julkaistu kaikkiaan 101 Käypä hoito -suositusta. Suositukset pyritään päivittämään 3 vuoden välein. Uuden suosituksen valmistaminen vie aikaa noin 2 vuotta ja päivitys 1-2 vuotta. Kaikkiaan työssä on ollut mukana noin 700 huippuasiantuntijaa eri aloilta. On arvioitu, että koko keskeisen sairaanhoidon kentän kattamiseksi tarvittaisiin noin 150 suositusta, ja suositusten lukumäärän lisääminen vuosittain jatkuu. Tarkempaa tietoa suosituksista löytyy osoitteesta www.kaypahoito.fi Keskeistä suositustyössä siis on, että se laaditaan tieteellisen näytön perusteella, jonka vahvuus ja kliininen merkitys kriittisesti arvioidaan ja suosituksessa dokumentoi- 13

daan. Tällöin HUS:laisen tieteellisen evidenssin (= tieteellisten tutkimusten) käyttöä hoitosuositusten perusteena voi pitää HUS:laisen tieteellisen tutkimuksen hoidollisena vaikutuksena, joka heijastuu HUS:n ja koko maan potilashoitoon ja kansalaisten terveyteen. Tämän evidenssin esiintyvyyttä samoin kuin HUS:laisten asiantuntijoiden käyttöä Käypä hoito -työryhmissä kartoitettiin tässä selvityksessä. Käypä hoito -työryhmien asiantuntijat HUS:laisten esiintyminen Käypä hoito -työryhmissä kartoitettiin vertaamalla työryhmien nimilistoja HUS:n lääkärilistaan. Esiintyvyys käy ilmi suosituskohtaisesti liitteestä 1. Kaikkiaan 33:ssa (32,7 %) suosituksessa oli yhteensä 39 HUS:laista puheenjohtajana. HUS:laisia jäseniä oli 95:n (94,1 %) suosituksen työryhmissä yhteensä 291 henkilöä, puheenjohtajuudet mukaan lukien yhteensä 330. Siis kutakin suositusta oli ollut laatimassa keskimäärin yli 3 HUS:laista. Kun 101:ssa työryhmässä (viimeisessä julkaistussa suositusversiossa) oli jäseniä (Duodecimin menetelmäasiantuntijat pois lukien) yhteensä 834, heistä HUS:laisia oli 254 (30,5 %). HUS:n 338 vastuullisesta lääkäritutkijasta 107 (31,7 %) oli mukana kaikkiaan 80 suosituksen (79,2 %) työryhmässä (taulukko 12). Arvioitaessa HUS:laisten todellista osuutta asiantuntijoista on huomattava aiheesta ja taustayhteisöistä riippuva edustuksellisuus (terveydenhuollon) eri alueilta. Näin ollen tosiasiallinen HUS:n kliinistieteellisen asiantuntijuuden osuus on hyvin todennäköisesti ollut huomattavasti edellä esitettyjä prosenttiosuuksia suurempi. Käypä hoito-suositusten tieteellinen evidenssi Tätä varten käytiin läpi kaikkien 101 suosituksen ja niiden päivityksien kaikki kirjallisuusviitteet ja niiden kirjoittajia verrattiin HUS:n lääkärilistaan. Tämä tapahtui sähköisesti. Suosituksien kirjallisuusviitteinä olevissa 16 493 julkaisussa oli kirjoittajia kaikkiaan 95 129, joista eri nimisiä 59 319. HUS:laiset esiintyivät kirjoittajina 99:n suosituksen 1 024 (6,22 %) kirjallisuusviitteessä, yhteensä 1 949 kertaa. Eri viitteitä oli yhteensä 973 ja eri henkilöitä 739 (taulukko 8). Taulukko 8. HUS-pohjainen evidenssi 101:n Käypä hoito -suosituksen kirjallisuusviitteissä Nimiä Suosituksia Viitteitä Henkilöitä 1. kirjoittaja 2. kirjoittaja HUS, kaikki 1 949 99 973 739 400 339 HYKS 1 816 98 917 678 374 326 Kutakin suositusta kohden oli siis keskimäärin runsaat 10 julkaisua, jossa suosituksen kannanottoja perusteltiin tieteellisellä evidenssillä, jota olivat HUS:laiset olleet tuottamassa. Eniten HUS:laisia viitteitä oli välikorvatulehduksen hoitosuosituksessa, yhteensä 38 viitettä. Kun saman vuosikymmenen aikana HUS:n erikoislääkäreiden määrä on ollut noin 3 000 luokkaa (2 744+), arviolta noin joka neljäs HUS:n erikois- 14

lääkäri on tuottanut sellaista tutkimustulosta, joka on merkittävästi vaikuttanut hoitokäytäntöihin Suomessa ja HUS:ssa. Arvio: Käypä hoito -suositusanalyysien perusteella ja erityisesti suositusten tieteelliseen evidenssiin liittyvän analyysin perusteella HUS-tutkijoiden tieteellisen tutkimuksen rooli HUS:laisten ja yleisemmin koko maan hoitokäytäntöjen ohjaajana ja kehittäjänä on tätä kautta ollut keskeinen ja kattava. 6.2. HALO-katsaukset/suositukset Sairaanhoitopiirit yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Finohtan (Finnish Office for Health Technology Assessment, Terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö) kanssa tukee uusien menetelmien hallittua käyttöönottoa maassamme ja antaa puolueettoman arvioinnin perusteella suosituksia. Menettely vastaa kevennettynä Käypä hoito -suosituksia, ja siinä on keskeistä uuden menetelmän kriittinen tieteelliseen evidenssiin perustuva asiantuntija-arviointi. Lääkearvioinnit eivät kuulu menettelyn piiriin. Asiantuntijat katsaus/suositustyöryhmiin valitaan ensisijaisesti huippuasiantuntijoista, joilla on vahvaa tieteellistä kompetenssia kyseisestä aihepiiristä. Arvioinnissa kriteereinä ovat uuden menetelmän vaikuttavuus, turvallisuus ja kustannukset. Asiantuntijatyöryhmän jälkeen HALO-neuvottelukunta käsittelee katsaukset ja antaa menetelmän käyttöönottosuosituksen, joka on luokiteltu liikennevalomallin mukaan. Suositukset päivitetään tarpeen mukaan. Annettu HALO-suositus on voimassa toistaiseksi. Sen perustana oleva katsaus on ajan tasalla korkeintaan kolme vuotta, ellei katsauksen yhteydessä ole käynyt ilmi, että merkittävää uutta tietoa on tulossa jo aikaisemmin. HALO-ohjelmassa tehtyjen arviointien tulokset julkaistaan katsauksina Suomen Lääkärilehdessä. Katsauksia on julkaistu vuodesta 2005 lähtien, ja vuoden 2011 loppuun mennessä niitä oli valmistunut 32 kappaletta. Tarkempia tietoa asiasta löytyy osoitteessa www.thl.fi/halo, missä suositukset ja katsaukset ovat myös saatavilla. HUS:n asiantuntijoiden rooli HALO-katsauksissa/suosituksissa on esitetty taulukossa 9. HUS:laisia oli mukana 25:ssä (78 %) työryhmässä, kun muiden yliopistosairaanhoitopiirien yhteenlaskettu vastaava prosenttiosuus oli 81%. Katsauksen ensimmäinen kirjoittaja oli 13:ssa (41 %) HUS:sta, ja THL:n ulkopuolisista jäsenistä HUS:laisia oli 45 (51 %), heistä puolet tutkimuksen vastuuhenkilöitä HUS:sta. HUStutkijoita sisältäviä kirjallisuusviitteitä oli 24 (75 %) katsauksessa ja HUS-kirjoittajia 48:ssa (5,1 %) viitteessä. 15

Taulukko 9. HALO ja HUS Suosituksia/katsauksia 2005-2011 32 Työryhmiä 32 Työryhmiä, joissa HUS:laisia 25 (78 %) Työryhmiä, joissa HUS:laisia 1. kirjoittajana 13 (41 %) Jäseniä työryhmissä 164 THL:n/Stakesin ulkopuolisia 89 HUS:laisia 45 (51 %) Tutkimuksen vastuuhenkilöitä (HUS) 23 (51 %) Katsauksissa kirjallisuusviitteitä keskim./katsaus Katsauksia, joissa HUS-kirjoittajia sisältäviä viitteitä Viitteitä, joissa HUS-kirjoittajia keskim./katsaus 938 29 24 (75 %) 48 (5,1 %) 1,4 Arvio: Vaikka HALO-katsaustoiminta on huomattavasti vähäisempää kuin Käypä hoito -suositustyö, se on tärkeää ajatellen uusien hoito- ja tutkimusmenetelmien käyttöönottoa maassamme. HUS-tutkijoiden ja asiantuntijoiden rooli on myös tässä työssä ollut varsin keskeistä. Ongelmana toiminnassa voitaneen pitää suositusten yleistä noudattamista/huomioonottamista harkittaessa uusien menetelmien käyttöönottoa palvelujärjestelmän piirissä. Tätä on pyritty terästämään muodostamalla HALOneuvottelukunta sairaanhoitopiirien johtajaylilääkäreistä; mukana ovat myös kaikkien yliopistollisten sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit. Toiminnan vaikuttavuutta on HA- LO-organisaation toimesta tarkoitus arvioida lähiaikoina. 6.3. Oppi- ja käsikirjat sekä vastaavat Kotimaiset oppi- ja käsikirjat sekä muu vastaavanlaatuinen kirjallisuus vuosilta 2000-2011 kartoitettiin koko Kustannus Oy Duodecimin tuotannosta, edelleen kartoitettiin vastaava Terveystieteiden keskuskirjastosta (Terkko) löytyvä Kandidaattikustannus Oy:n ja muiden kustantajien tuotanto. Lisäksi HUS:n hoitotieteen edustajat kartoittivat vastaavat hoitoalan oppikirjat. Mikäli kirjasta oli kyseiseltä ajanjaksolta useampia painoksia, mukaan otettiin vain uudistetut painokset. Kirjoja kertyi kaikkiaan 186: Kustannus Oy Duodecim 156 kpl (6 hoitotieteellistä) Muut kustantajat 27 kpl Hoitotieteelliset 9 kpl Yhteensä 186 kpl 16

Kaikista kirjoista nimilistattiin kirjojen päätoimittajat, toimittajat ja kirjoittajat/sisältöön vaikuttaneet asiantuntijat. Kustannus Oy Duodecimin osalta tämä voitiin tehdä sähköisesti, muiden osalta kirjat kartoitettiin manuaalisti. HUS:laisten esiintyminen kerätyn kirjallisuuden tuottajana esitetään taulukossa 10 ja kirjakohtainen selvitys on liitteenä 2. HUS:laisia oli mukana toimitustehtävissä tai kirjoittajana/asiantuntijana 160 kirjassa (86,0 %). Huomattava osa kirjoista, joissa HUS:laisia ei ollut mukana, oli aihepiiriltään HUS:n toiminnan ulkopuolisia (mm. työterveyteen, ympäristöterveydenhuoltoon, epidemiologiaan jne. liittyviä). Taulukon 10 mukaan kaikkiaan 9 365 kirjoittajasta/asiantuntijasta HUS:laisia oli 3 206 (34,2 %). HUS:laisten osuus toimittajista ja päätoimittajista oli samaa luokkaa, ja he olivat lähes yksinomaan HYKS:stä. Taulukko 10. Oppi- ja käsikirjat sekä vastaavat Kaikkiaan HUS HUS, HYKS, HYKS % kaikista % kaikista Kirjoittajia 9 365 3 206 34,2 % 3 084 32,9 % Toimittajia 688 229 33,3 % 224 32,6 % Päätoimittajia 82 27 32,9 % 27 32,9 % Kustannus Oy Duodecimin kirjoista voitiin selvittää myös eri henkilöiden esiintyvyyttä, mikä esitetään taulukoissa 11 ja 12. Kaikkiaan näissä esiintyi kirjoittaja/asiantuntijatoimittajatehtävissä yhteensä 3 811 eri henkilöä, joista HUS:laisia oli 856 (22,4 %) Toimittajista HUS:laisten osuus oli 27,4 % ja päätoimittajista jopa 39,7 %. HUS:n vastuullisista tutkijoista näissä tehtävissä toimi 244 (69,3 % vastuullisista tutkijoista) ja HUS:laisista päätoimittajista 66,7 % oli vastuullisia tutkijoita. Kaikkiaan HUS:laisten aktiivisuus oppikirjojen kirjoitus- tai toimitustehtävissä (suhteellisesti useampia tehtäviä) oli keskimääräistä suurempaa, ja kaikkein suurinta se oli HUS:n vastuullisten tutkijoiden keskuudessa. Taulukko 11. Kustannus Oy Duodecimin oppikirjat 2000-2011, yhteenveto eri henkilöistä eri rooleissa Kaikkiaan HUS HYKS Tutk. vastuuhenkilöitä Kirjoittajia/ asiantuntijoita 3 707 850 (22,9 %) 813 244 (28,7 %) Toimittajia 463 127 (27,4 %) 122 64 (50,4 %) Päätoimittajia 68 27 (39,7 %) 27 18 (66,7 %) Yhteensä eri henkilöitä 3 811 856 (22,4 %) 819 244 (28,5 %) 17

Taulukko 12. HUS:n tutkimuksen vastuuhenkilöt 1. Kustannus Oy Duodecimin oppikirjoissa HUS:ssa vastuututkijoita 352 joista päätoimittajina 18 toimittajina 64 kirjoittajina 244 yhteensä eri henkilöitä 244 (/352 = 69,3 %) 2. Käypä hoito -työryhmissä Työryhmiä kaikkiaan 101 joissa HUS:n vastuututkijoita 80 (79,2 %) yhteensä eri henkilöitä 107 (/338 = 31,7 %) Arvio: Keskeinen kriteeri kirjoittajaksi tai toimittajaksi kutsuttaessa on, että kyseinen kokenut kliinikko on myös alaansa syvällisesti tutkimustoimintansa kautta perehtynyt. HUS:laisia oli toiminnassa mukana hyvin runsaasti ja laajalla rintamalla - sitä voimallisemmin mitä tutkijaperusteisemmasta henkilöstä oli kysymys. Näin ollen voidaan katsoa, että HUS:n tieteellinen tutkimustoiminta on tätä kautta tapahtuneen asiantuntijuuden kautta vaikuttanut voimakkaasti sairaanhoitoon maassamme ja tietystikin myös HUS:ssa. 6.4. Keksintöjen hyödyntäminen Mikäli HUS:lainen tekee työssään keksinnön, joka voi olla patentoinnin kautta taloudellisesti hyödynnettävissä, keksinnön omistaja on työnantaja, siis HUS. Sairaanhoitopiiri on puolestaan päättänyt, että tutkijan on ilmoitettava keksinnöstään työnantajalle. HUS:lla on tämän jälkeen 4 kuukautta aikaa selvittää keksinnön hyödynnettävyyttä. Tämän ajan kuluessa HUS:n on ilmoitettava tutkijalle, ottaako se keksinnön hyödynnettäväkseen (patentoitavakseen) vai jättääkö sen tutkijan omistukseen. Käytännössä selvityksestä ja patentoinnista sekä muusta kaupallistamisesta on vastannut Helsingin yliopistossa toimiva Licentia Oy. Lisäksi on sovittu, että keksinnön mahdollinen taloudellinen hyöty jaetaan tasan tutkijan, HUS:n ja Licentia Oy:n kesken. Menettely käynnistyi vuonna 2003, ja tämän jälkeen keksintöilmoituksia on tehty seuraavasti: vuonna 2003 14 kpl vuonna 2004 7 kpl vuonna 2005 6 kpl vuonna 2006 15 kpl vuonna 2007 4 kpl vuonna 2008 5 kpl vuonna 2009 7 kpl vuonna 2010 9 kpl vuonna 2011 10 kpl yhteensä 77 kpl 18

HUS on tehnyt näistä ottopäätöksen 21 kertaa, keksintö on palautettu tutkijalle 31 kertaa ja muiden osalta käsittely on kesken. Yhdestä keksinnöstä on saatu tuloja noin 50 000. Todettakoon, että Licentia Oy on vastikään lopettanut toimintansa, mutta sitä jatkaa Helsingin yliopiston omistama Helsingin Innovaatiopalvelut Oy (HIS Oy, Helsinki Innovation Services Ltd). Arvio: Keksintötoiminta, tai ainakin niiden hyödyntäminen, on näiden lukujen perusteella ollut vaatimatonta. Vaikka tämän tyyppinen toiminta saattaa lääketieteessä olla perinteisesti vieraampaa kuin esimerkiksi tekniikan aloilla, todennäköisesti taloudellisesti hyödynnettävissä olevia innovaatioita kuitenkin syntyy nykyisin dokumentoitua enemmän, mutta syntyvien aineettomien oikeuksien hyödyntäminen ei toimi tyydyttävästi. Patentointi on byrokraattista ja kallista. Patenttien jatkokehitys tuotteeksi ja myyntiin edellyttää erillistä tuotekehitystä ja myyntikanavia, joita HUS:lla ei ole. Tulisikin harkita uusia menettelyjä, joilla prosessia yksinkertaistettaisiin ja nopeutettaisiin sekä samalla luotaisiin yhteyksiä kyseisistä innovaatioista kiinnostuneisiin potentiaalisiin kaupallisiin toimijoihin. 7. KYSELYT 7.1. Tutkijakyselyt Kyselyt vastuullisille tutkijoille (tutkijakyselyt) ja sairaanhoitotoiminnasta vastaaville (vastuuhenkilökyselyt) olivat keskeisin osa selvitystä. Tutkijakyselyt kohdennettiin jo aiemmin kuvatuille (kts. kohta 4.2) vastuullisille tutkijoille. Kyselyn tarkoituksesta ja vastaajaprofiilien erilaisuudesta johtuen kyseltävät jaettiin kahteen aiemmin kuvattuun ryhmään, HUS-vastuututkijoihin (352, jotka ainakin osan ajastaan toimivat HUS:ssa) ja pelkästään HY:n lääketieteellisessä tiedekunnassa toimiviin vastuututkijoihin (100). Kysely oli sähköinen (Webropol). Ennen varsinaista kyselyä sitä pilotoi 10 eri alojen tutkijalääkäriä/tutkijaa, minkä seurauksena kyselyä monilta osin tarkistettiin. Tiedossa oli, että tämän tyyppisten kyselyjen vastausprosentti saattaa näissä organisaatioissa jäädä hyvinkin alhaiseksi. Tämän vuoksi ennen kyselyjä asiasta informoitiin HUS:n ja myös tiedekunnan puolella useissa yhteyksissä ja useiden eri kanavien kautta. Kyselyn ajankohdaksi valittiin sellainen, jolloin muita kyselyitä ei ollut käynnissä ja joka muutoinkin oli ajateltavissa mahdollisimman otolliseksi. Kysely lähetettiin keskiviikkona 2.11.2011. Niitä, jotka eivät vastanneet, muistutettiin kolmeen otteeseen ennen kyselyn päättymistä 21.11.2011. Kyselyn saatteessa kerrottiin lyhyesti kyselyn tarkoitus ja kyselyyn vastaamiseen kuluva aika (10-15 min). Nimellä vastaaminen oli vapaaehtoista. Merkillepantavaa oli, että kyselyn lähettämisen jälkeen osa kysytyistä vastasi parin päivän kuluessa, sen jälkeen vastauksia tuli harvakseltaan. Muistutusten jälkeen lähes yhtäläinen osa vastaamattomista jälleen vastasi parin päivän kuluessa. Kaikkiaan vastanneita oli HUS:ssa 216 (61,4 %) ja tiedekunnan puolella 43 (43,0 %). HUS:n puolella nimensä ilmoitti 139 (64,4 %) ja HY:n puolella vastaavasti 25 (58,1 %). 19

Kyselyssä oli mukana joitakin tähän selvitykseen kuulumattomia kysymyksiä, joihin ei tässä yhteydessä puututa. Kokonaisuudessaan kyselypohja on liitteenä 3. Vastaukset tutkijakyselyyn esitetään seuraavassa lähinnä HUS-vastaajien osalta; tiedekunnan tutkijoiden vastauksia kuvataan tässä yhteydessä vain niiltä osin kuin ne antavat relevanttia vertailutietoa. Vastaukset Vastanneet (kuvio 1) jakaantuivat verraten tasaisesti kolmeen tulosyksikköön (Medisiininen, Operatiivinen ja Naisten- ja lastentaudit) sekä yhteen liikelaitokseen (HUS- LAB). Psykiatrian tulosyksiköstä oli vain 2 vastaajaa ja HUS-Röntgenistä 4. Ainoa HYKS:n ulkopuolinen vastaaja tuli Hyvinkään sairaalasta. Virkanimikkeissä (kuvio 2) suhteellisesti eniten painottuivat ylilääkärit, joita oli 44,3 % (89/201) vastuututkijoista. Muut -ryhmässä oli lääkäreitä hieman tarjotuista poikkeavilla nimikkeillä (11), ylihammaslääkäreitä (2), ylihoitaja-kehittämispäälliköitä (4) ja muiden alojen edustajia (9). Koulutustaustat jakautuivat edellisiä seuraten; muun koulutustaustan omaavat olivat lähinnä biokemistejä (kuvio 3). Kuvio 1 Toimipaikka HUS:ssa (N = 216) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % HYKS Medisiininen tulosyksikkö HYKS Naisten- ja lastentautien ty HYKS Operatiivinen tulosyksikkö 26,4 % 20,8 % 25,0 % HYKS Psykiatrian tulosyksikkö HUS Konsernihallinto 0,9 % 4,2 % HUSLAB 20,4 % HUS-Röntgen Hyvinkään sairaanhoitoalue 1,9 % 0,5 % 20

Kuvio 2 Virkanimike HUS:ssa (N = 201) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Sairaanhoitoalueen johtaja, tulosyksikön johtaja, liikelaitoksen toimitusjohtaja, johtava ylilääkäri Klinikkaryhmän johtaja, vastaava ylilääkäri 1,5 % 3,0 % Klinikan ylilääkäri 13,9 % Muu ylilääkäri 25,9 % Osastonylilääkäri 22,9 % Apulaisylilääkäri 2,5 % Erikoislääkäri 15,4 % Osastonlääkäri 1,5 % Sairaalalääkäri (Erikoistuva lääkäri) 0,5 % Muu 12,9 % Kuvio 3 Koulutustausta (N = 214) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lääketieteellinen 90,2 % Hammaslääketieteellinen 2,8 % Hoitotieteellinen 2,3 % Muu 4,7 % 21

Kuten vastuullisen tutkijan kriteereistä oli ajateltavissakin, vastaajista yli 93 % (201) oli vähintään dosenttitasoa (kuvio 4). Kuvio 4 Akateeminen oppiarvo (N = 215) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yliopiston professori 36,7 % Dosentti 56,7 % Tohtori 6,0 % Lisensiaatti 0,0 % Maisteri 0,5 % Vaikka 2/3:lla vastanneista tieteellinen tutkimustyö tapahtui pääosin HUS:ssa (=HYKS:ssä), tiiviistä yhteistyöstä ja yhteisviroista seuraten 1/4:lla tutkimustyö painottui yliopiston (=lääketieteellisen tiedekunnan) puolelle (kuvio 5). Muina tutkimuspaikkoina mainittiin mm. THL (4), Biomedicum Helsinki (3), kotimaiset (3) ja ulkomaiset (1) yliopistot, Folkhälsan (2) sekä yksityiset tutkimusyhteisöt (2). Kuvio 5 Tieteellinen tutkimustyöni tapahtuu (N = 210) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Pääosin HUS:ssa 66,7 % Pääosin Helsingin yliopistossa 26,2 % Pääosin muualla 7,1 % 22

Kuvio 6a osoittaa selvästi, että merkittävä tutkimustyö on hyvin pitkäjänteistä: olihan se näissä tutkimusryhmissä saman aihepiiriin liittyen 3/4:lla (74,4 %, 160/215) jatkunut yli 10 vuotta ja yli kolmasosalla (36,7 %, 79/215) jopa yli 20 vuotta. Pelkästään yliopiston puolella toimivilla (kuvio 6b) jakauma oli varsin samanlainen: tutkimustyö samaan aihepiiriin liittyen oli 76,2 %:lla jatkunut yli 10 vuotta ja 40,5 %:lla yli 20 vuotta. Kuvio 6a. HUS Tutkimustyö on samaan aihepiiriin liittyen nyt jatkunut (N = 215) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0-3 vuotta 2,8 % 4-5 vuotta 4,2 % 6-10 vuotta 18,6 % 11-15 vuotta 18,6 % 16-20 vuotta 19,1 % Yli 20 vuotta 36,7 % Kuvio 6b. HY Tutkimustyö on samaan aihepiiriin liittyen nyt jatkunut (N = 42) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0-3 vuotta 0,0 % 4-5 vuotta 11,9 % 6-10 vuotta 11,9 % 11-15 vuotta 23,8 % 16-20 vuotta 11,9 % Yli 20 vuotta 40,5 % 23

Tutkimusryhmän koko oli HUS:ssa (kuvio 7a) tyypillisimmin 2-5 tutkijaa (52,6 %, 111/211), mutta jopa 41,3 %:lla (87/211) sitä suurempi. Yliopiston puolella (kuvio 7b) jakauma painottui hieman enemmän suuriin ryhmiin; 52,4 % ryhmistä oli suurempia kuin 5 tutkijaa. Kuvio 7a. HUS Tutkimusryhmäni on tällä hetkellä kooltaan (N = 211) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1 tutkija (vastaaja) 6,2 % 2-5 tutkijaa 52,6 % 6-10 tutkijaa 29,9 % Yli 10 tutkijaa 11,4 % Kuvio 7b. HY Tutkimusryhmäni on tällä hetkellä kooltaan (N = 42) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1 tutkija (vastaaja) 9,5 % 2-5 tutkijaa 38,1 % 6-10 tutkijaa 38,1 % Yli 10 tutkijaa 14,3 % 24

Kuten odottaa saattoi, HUS:n tutkimustyö painottui voimakkaasti kliiniseen tutkimukseen (63,7 %, 137/215), kun yliopiston puolella kliinisen tutkimuksen osuus oli pieni (11,6 %), mutta perustutkimuksen ja translationaalisen tutkimuksen suuri (67,9 %) (kuviot 8a ja 8b). Vaikuttavuustutkimuksen ilmoitti päätutkimusalakseen vain yksi tutkija - HUS:n arviointiylilääkäri, tosin useiden tutkijoiden sisältövastauksissa tutkimustensa tuloksista (liite 5) oli vaikuttavuuteen liittyviä elementtejä. Lähinnä järjestelmätutkimusta ei ilmoittanut tekevänsä kukaan HUS:sta. Myös hoitotieteellisen tutkimuksen osuus on vähäinen, missä heijastunee tämän tieteenalan puuttuminen Helsingin yliopistosta. Terveystaloustieteellistä tutkimusta ei erikseen kysytty; se tapahtuneekin lähinnä osana kliinikkotutkijaryhmien muuta tutkimustyötä. Kuvio 8a. HUS Tutkimuksemme on lähinnä (N = 215) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kliinistä tutkimusta 63,7 % Perustutkimusta 9,8 % Translationaalista tutkimusta 21,4 % Järjestelmätutkimusta Vaikuttavuustutkimusta Hoitotieteellistä tutkimusta Muuta tutkimusta 0,0 % 0,5 % 1,9 % 2,8 % Kuvio 8b. HY Tutkimuksemme on lähinnä (N = 43) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kliinistä tutkimusta 11,6 % Perustutkimusta Translationaalista tutkimusta 30,2 % 37,2 % Järjestelmätutkimusta Vaikuttavuustutkimusta Hoitotieteellistä tutkimusta 2,3 % 0,0 % 2,3 % Muuta tutkimusta 16,3 % 25