Koulu-OSSI Koulujen OSS-toiminnanohjauksen taustaselvitys 5.8. 2008 Elias Aarnio Sisällysluettelo Taustaa ja menetelmä...1 Koulukohtaiset vastaukset...3 Rieskalähteen koulu, Turku...3 Valkeavuoren yhtenäiskoulu, Kaarina...4 Piispanlähteen koulu (yhtenäiskoulu 1-9 luokat), Kaarina...6 Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio...8 Katedralskolan i Åbo...10 Vakka-Suomen ammatti-instituutti Novida...11 Raision aikuiskoulutuskeskus Timali...12 Yhteenveto...14 Taustaa ja menetelmä COSSin jäsenistöstä on kantautunut mielipiteitä, joiden mukaan Microsoftin Live@Edun haasteeseen on suhtauduttava vakavasti ja että on syytä tutkia mahdollisuudet rakentaa kouluille ja oppilaitoksille niiden ohjelmistotarpeet kattava kokonaisratkaisu. Tästä syystä olen tehnyt pienimuotoisen selvitystyön, jonka tarkoitus on ollut selvittää, minkälaista koulujen tietotekniikan käyttö tällä hetkellä on ja minkälaisia tarpeita lähitulevaisuudessa on. Projektin idean takana ovat Jyrki Koskinen Suomen IBM:ltä ja Timo Väliharju Mediamaisterit Oy:stä. Heidän kanssaan ideoitiin kysymyspatteri, joka esitettiin haastatelluille oppilaitosten edustajille. Haastattelut tehtiin käymällä paikan päällä ja kaikille saman kaavan mukaan. Haastatellut olivat pääosin rehtoreita, yhdessä tapauksessa myös apulaisrehtori oli mukana ja yksi haastateltavista oli aikuiskoulutuskeskuksen tietotekniikasta vastaava kehityspäällikkö. Haastattelut tehtiin kesäkuun 11.-18. päivänä. Haastatellut koulut/oppilaitokset ovat: Rieskalähteen koulu, Turku Valkeavuoren koulu, Kaarina Piispanlähteen koulu, Kaarina Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio (TSYK), Turku Katedralskolan i Åbo, Turku
COSS Centre for Open SourceSolutions Vakka-Suomen ammatti-instituutti Novida, Uusikaupunki Raision aikuiskoulutuskeskus Timali, Raisio Haastellut on valittu suurimmaksi osaksi sillä perusteella, että tunnen henkilökohtaisesti suurimman osan haastatelluista. Nekin, joita en tuntenut suostuivat haastatteluun kiireisenä aikana siksi, että joku tuntemani heidän kollegansa suositteli minua heille. Ne haastatteluun ajatellut rehtorit, joita en tuntenut (Paimion ja Liedon lukio) kieltäytyivät haastattelusta kiireeseen vedoten. Haastatelluista oppilaitoksista olen työskennellyt opettajana TSYK:n lukiossa ja projektityöntekijänä Novidassa. Näiden kohdalla saattaa esiintyä liiallisesta tuttuudesta aiheutuvaa sokeutta, joten kannattaa kysyä tarkentavia kysymyksiä. Haastatelluille esitetyt kysymykset olivat seuraavat: Mikä on koulun oppilas- ja henkilökuntamäärä. Mitä kaikkia toimintoja tietotekniikalla hoidetaan? Millä ohjelmistoilla hoituvat taloushallinto, oppilas- ja arvosanarekisteri? Millä lukujärjestykset tehdään? Millä luokkatilojen varaukset tehdään? Entä muut tilavaraukset, esimerkiksi liikuntatilojen ulkopuolinen käyttö. Onko kodin ja koulun väliseen viestintään sähköinen reissuvihko? Onko käytössä kulunvalvontaa ja/tai valvontakameroita? Mitä tietotekniikkapalveluita oppilaille tarjotaan koulussa: Onko työasemia itsenäiseen työskentelyyn? Onko käytäväkoneita. Tarjoaako koulu oppilaalle sähköpostitilin? Onko luettavissa selaimella / sähköpostiohjelmalla / mobiililaitteella? Onko palvelimelta levyalue töiden tallentamiseen? Onko alue henkilökohtainen? Pääseekö niihin käsiksi myös kotoa? Onko koulualueella käytössä WLAN-verkko oppilaiden käyttöön? Onko koulun tietoverkossa käytössä WWW-sivujen sisällönsuodatus? Jos on, kuka päättää suodatuskriteereistä? Onko oppilaiden käytettävissä WWW-julkaisujärjestelmä? Mihin tarpeisiin tarvittaisiin tietotekniikkaa : Muutoksen hallinta? Minkälaisia ovat tietotekniikan käytön haasteet muutostilanteissa? Onko siitä apua muutoksessa? Onko käytössä sähköinen oppimisalusta / -ympäristöjä /verkko-oppimista? Onko käytössä etäopetusratkaisuja kuten konferenssipuhelujärjestelmiä? Onko käytössä tai onko ollut keskustelua IP-keskustelevisiosta? Onko ollut keskustelua tai käytetäänkö interaktiivista, sosiaalista Internetiä (Web 2.0-sovellukset, kuten wikit, blogit, facebook) opetuksessa? Minkälaisia ovat tietotekniikan käytön haasteet muutostilanteissa? Onko siitä apua muutoksessa?
Koulukohtaiset vastaukset Rieskalähteen koulu, Turku Rehtori Pirjo Jauhiaisen johtama Rieskalähteen koulu on suurehko turkulainen yläkoulu. Oppilaita syksyllä 480, päätoimisia opettajia 36-37. Koulu on teknologiapainotteinen: tietojenkäsittelyä, teknistä työtä, fysiikkaa, automaatiota on opetusohjelmassa tavallista enemmän. Oppilas- ja arvosanarekisteri on Primus Linux-alustalla. Sama käytäntö koko kaupungissa. Jauhiainen tekee lukujärjestyksen Kurre 7:lla, jonka koekäyttäjä hän on. Kyseisessä versiossa on vielä lastentauteja toisaalta siinä on myös uusia hyviä ominaisuuksia, se muun muassa näyttää myös vaikeimmin sijoitettavat ryhmät. Kurressa ei ole luokkatilojen kapasiteettia tai varustelua koskevaa tietoa. Tämä olisi ehkä hyvä olla. Keskustellessa kävi ilmi, että Helsingissä Mauri Leppälä on tehnyt tämän osaavan järjestelmän. Tilojen ilta- ja vuokrakäyttö menee rehtorin kautta, suurin osa vuosi kerrallaan. Atk-luokkien varaus on ongelma tällä hetkellä A4-vihko seinällä. Sama juttu kannettavien koneiden (vaunu), kielistudion ja auditorion kanssa. Aiemmin Tiimipostivaraus. Nyt käytössä olevalle Outlookille olisi löydettävä parannettu versio. Olisi hyvä jos Wilma taipuisi siihen. Käytössä on Wilman sähköinen reissuvihko. Ongelma: huoltajat eivät lue. Sovellus on ollut Rieskalähteen koulussa ensimmäisenä Turussa kokeilussa. Tiedotteista ei lähde automaattisesti sähköpostia huoltajalle. Poissaoloista lähtee automaattisesti viesti kuin myös huonosta tuntityöstä. Taloushallinta: Koulusihteeri tiliöi ja rehtori hyväksyy. Webhansassa seuranta, josta otetaan printit. Käyttöliittymä on liian monipuolinen ei-talousihmiselle. Kameravalvontaa ei ole. Aiemmin asioista vastaava virkamies on ollut sitä vastaan mutta on kuulemma muuttanut viime aikoina mielipiteensä. Oppilaille tarjottavien tietopalveluiden osalta Live@Edun käyttöönoton odotetaan ratkaisevan monia ongelmia lähinnä palveluiden autentikoinnin ja oppilaiden oman levytilan tarpeen. Paula Pöyhönen vastaa Live@Edusiirtymästä. Valvomatta työskentely Rieskalähteen koululla ei onnistu. Käytäväkoneita ei ole. Tähän asti oppilailla on ollut käytettävissään poistuvan tkukoulu.fi -domainin oikeat sähköpostitilit. Nyt kaikista tulee turku.fi -päätteisiä. Ilmeisesti koululaisten s-postiosoitteet on tarkoitus integroida Live@Edupalveluun, mutta tästä ei ole varmaa tietoa.
COSS Centre for Open SourceSolutions Omat levytilat ovat olleet Portti-oppimisalustalla, josta nyt luovutaan. Live@Edu korvannee tämän. Koulun alueella ei ole WLAN-verkkoa oppilaiden käyttöön? WWW-sivujen sisältöä ei suodateta. WWW-julkaisujärjestelmän olemassa olosta ei rehtori Jauhiaisella ole tietoa. Tässä yhteydessä kävi ilmi pieni kiinnostava kuriositeetti: SFS:ssä taannoin standardoinnin parissa työskennellyt Lassi Nirhamo aloittaa syksyllä erityisopettajana Rieskalähteen koulussa. Jauhiainen kertoo, että viimeisten 5 vuoden aikana tullut paljon mahdollisuuksia käyttää tietotekniikkaa. Taloushallintopuolella ei ole tapahtunut edistystä. Paperin käyttö on vähentynyt merkittävästi, esim. virkavapauden myöntäminen on helpottunut huomattavasti. Jauhiainen sanoo olevansa hallintoihminen ja että opetuspuolen arki on hänelle vieras. Tärkeimmät hänelle kantautuvat ongelmat liittyvät palveluiden tekniseen toimimattomuuteen, esimerkiksi Wilma-palvelin pätkii. Erityistä oppimisalustan käyttöä ei ole ollut. Sähköisistä oppimisympäristöistä koeluonteisesti on käytössä Sanakon kieltenopetusohjelmisto. Etäopetusratkaisut olisivat erityisesti kymppiluokkalaisten kannalta mielenkiintoisia jos heillä olisi omat koneet kuten jossain vaiheessa suunniteltiin. IP-keskustelevisioasiassa mennään Turun asiaa koskevan hankkeen mukana. Interaktiivinen, sosiaalinen Internet on jäsentymätön kenttä. Jauhiainen heitti idean: asiasta voisi järjestää opettajien VESO-koulutuspäivän. Kaupungin intranet on sekava koulunäkökulmasta. Koululaitoksella voisi olla oma osionsa intrassa, jolloin se palvelisi kouluja paremmin. Yleisellä tasolla Jauhiainen kritisoi Turun tietoteknistä hallintoa käsittämättömäksi. TOP-keskuksen pitäisi keskittyä Jauhiaisen mielestä opettajien koulutukseen. Helsingissä on mediakeskus opettajien koulutukseen. Jauhiainen on ollut Turkua ennen Helsingissä joten hänellä on kokemuksia kummastakin. Yksi käytännön esimerkki hankaluuksista: IP-osoitteita puuttui. Korvaavien saaminen sosiaalitoimesta oli hankalaa vaikka siellä vapaita osoitteita oli vähintäänkin riittävästi. Valkeavuoren yhtenäiskoulu, Kaarina Koulu on suurehko pikkukaupungin yhtenäiskoulu: oppilaita 650 syksyllä, opettajia 50, henkilöstön kokonaismäärä 75. Kaarinassa oppilas- ja arvosanarekisterinä on toista vuotta Primus Kurre. Lukujärjestysten teko sujuu samalla ohjelmalla. Toimii rehtori Kanervavuoren mukaan hyvin joitakin ongelmia on, kuten esim. tuntien alkamisajan muuttaminen skeemaan. Primus Kurressa on paljon hyvää, kuten se, että erilaisia näkymiä on vaikka kuinka paljon: voisi käyttää monen näytön setuppia jos laitteisto antaisi myöten. Pienoistyöjärjestys yksi
esimerkki kaikki kompaktisti samassa paketissa. On myös puutteita, esim. äidinkielen opettajien lukujärjestysten tulostaminen olisi kiva toiminto. Primus Kurren offline -tilan käyttäminen on todella hankalaa. Synkronoiminen on tehtävä manuaalisesti. Miksei se voisi toimia samoin kuin Tiimipostin kalenteri: synkkaa automaattisesti offline- tilaan myös kännykässä. Primus Kurrella tehdään myös oma tilankäytön suunnittelu. Muiden tilojen varaukset tehdään suurimmaksi osaksi Tiimipostikalenterin kautta kaupungin sisäisesti. Kaupunki hoitaa laskutuksen. Ulkopuoliset käyttävät kotisivujen tilavarauslomaketta tai paperia. Wilman reissuvihko otetaan nyt käyttöön. Kotimäen koulussa testannut Esko Poikela on sitä mieltä, että se on tosi hyvä. Valkeavuoressa tehty keväällä koeluonteisesti osa opettajista ei löytänyt, osa on kuin kokonaan. Kanervavuoren mukaan reissuvihkoon pitäisi lisätä toiminnallisuus, joka lähettää sähköpostiin ilmoituksen tai mikä vielä parempaa tekstiviestin viestin saapumisesta. Käyttöä enemmän ylä- kuin alakoululla. Taloushallinta tehdään Baswarella Windows-alustalla. Koulusihteeri tiliöi, opettaja tarkistaa ja rehtori hyväksyy saatuaan sähköpostin. Käytössä on videovalvontajärjestelmä, 2 kameraa joissa kalansilmäobjektiivi. Kameroita tulee 4 lisää 360 astetta pyöriviä, zoomattavat. Nauhoitteita pystyy katsomaan rehtorin koneelta. Hyödyt: töhriminen poistuu, tappelu pihalla katsotaanko nauhalta loppui katolle menemiset. Ainoastaan tilalaitos ja rehtori voivat katsoa. Kiinteistönhoidon esimies + kiinteistönhoitaja. 2-3 vuotta sitten ennen kameroiden tuloa mietti asiaa, mutta tunnistaminen ongelma. Alussa yksityisyydensuoja huoletti. Yksi heikkous: tallenteet pitäisi säilyttää pidemmältä ajalta. Monesti ongelmat tulevat myöhemmin esiin ja vanhat tallenteet ovat jo hävinneet. On työasemia itsenäiseen työskentelyyn mutta ei käytäväkoneita. Tavoitteena on koulun laajennusremontin jälkeen saada monikäyttötiloihin käytäväkoneita. Oppilaille ei tarjota sähköpostitilejä. Töiden tallentamiseen on kansioita. Ne eivät ole henkilökohtaisia eikä niihin pääse käsiksi kotoa. Oppilaiden käytössä ei ole WLAN-verkkoa. WWW-sisältöä ei suodateta. WWW-julkaisujärjestelmää ei ole. Koulun kotisivu on kaupungin julkaisujärjestelmän alla ja muokkausmahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Oppilaiden tekemät sisällöt hankalia tämän kannalta. Intranetin hankinta kouluun on ollut ajatuksissa. Vaihtoehtona on harkittu keskustelevisio-infoa kun olemassa olevat televisiot ovat jo koaksiaaliverkossa. Käytössä on Opit-oppimisalusta. Etäopetusta ei vielä ole kokeiltu. Uusien web-sovellusten (web 2.0) pedagogista käyttöä ei ole mietitty.
COSS Centre for Open SourceSolutions Piispanlähteen koulu (yhtenäiskoulu 1-9 luokat), Kaarina Piispanlähteen koulu on syksyllä 650 oppilaan koulu. Henkilökuntaa koostuu 50 opettajasta + keittiö-, puhtaanapito-, yms. henkilöstöstä kokonaismäärän ollessa välillä 70-75 laskutavasta riippuen. Koulu toimii kahdessa eri rakennuksessa, jotka sijaitsevat noin 700 metrin päässä toisistaan. Yhdistäminen on tehty vuonne 2007. Tästä syystä esimerkiksi rehtorilla on työhuone kummassakin rakennuksessa. Tietotekniikan käyttö on ehdoton edellytys hallintotyön onnistumiselle tällaisessa mallissa: yhteistyö koulun sihteerin kanssa ei mitenkään toimisi jos kommunikaatiota ei voisi hoitaa sähköisesti. Oppilas- ja arvosanarekisteri on Primus Kurre Windows alustalla. Se on käytössä toista lukuvuotta. Lukujärjestysten teko sujuu samalla ohjelmistolla vaikka joitakin kankeuksia on. Osittain tämä selittyy sillä, että ohjelmisto annettiin rehtorien käyttöön ilman koulutusta. Tästä syystä rehtori Rautanenkin on opetellut käytön itse ilman ohjeita. Ohjelmisto voisi olla Rautasen mielestä olla vieläkin helpompi ja yksinkertaisempi. Parempaa vaihtoehtoa ei kuitenkaan ole tiedossa. Kaikki rehtorit eivät tee vieläkään Primus Kurrella. Rautanen valottaa vastarinnan syitä: Ensimmäinen kesä oli työläs. Rutiini magneettitaulun käyttämisessä on niin vahva, että ensimmäinen Kurre-kerta kesti 4-5 kertaa niin kauan kuin taululla. Nyt taulu ei tule enää kyseeseen. Ensimmäinen riman ylitys on olennaisin. Rautanen ei näe suuria hyötyjä siinä, että lukujärjestyksen suunnitteluohjelma sisältäisi myös tiedot luokkatilojen varustuksesta ja kapasiteetista. Hän arvelee tähän tarvittavan metatiedon ylläpidon olevan työläämpää kuin siitä saatava hyöty. Keväällä 2008 opettajat pystyivät ensi kertaa tekemään arvioinnin verkon kautta. Kokemukset olivat myönteisiä. Koulun tilat ovat koulupäivien aikaan niin kovassa käytössä että niitä ei voida antaa ulkopuoliseen käyttöön. Kurressa olisi kyllä varaamiseen toiminto. Iltakäyttö on lähinnä liikuntakäyttöä ja varaukset menevät kaupungin liikuntatoimen kautta. Wilman käyttöä on harjoiteltu keväällä 2008 myös kodin ja koulun väliseen viestintään, johon se otetaan käyttöön syksyllä 2008. 50-100 perhettä ei Rautasen mukaan tule käyttämään Wilmaan. Osalla ei ole yhteyksiä tai laitteistoja, toisin sanoen sosioekonomisia edellytyksiä. Toisilla on periaatteellinen vastustus tällaista toimintamallia kohtaan. Yläkoulussa on ollut muutostilanteesta johtuvaa vastustusta. Samat opettajat, jotka ei tahdo muistaa poissaolovihkoon merkitsemistä, eivät tahdo muistaa Wilmaa. Kodin ja koulun väliseen viestintään liittyy tekniikan ulkopuolinen ongelma lähettyjen viestien käyttö vääristelytarkoituksessa. Rautasella on ollut useita tapauksia, joissa vanhemmille lähetettyjä viestejä on lähetetty eteenpäin siten, että joitain sitaatteja on irrotettu harhaanjohtavasti asiayhteydestään. Tästä syystä Rautanen ei lähetä kuin lyhyitä personoituja viestejä. Rautasen mielestä esimerkiksi ADHD-lapsen asioista on turha huolestuttaa vanhempia jatkuvalla viestivirralla. Mieluimmin asia hoidetaan puhelimitse tai tapaamalla
jolloin oheisviestintä toimii paremmin. On eri asia jos tarvitaan ulkopuolista apua tai aikuisten yhteistyötä. Rautanen sanoo, että yksi ajan ilmiö, joka vaikuttaa myös kodin ja koulun väliseen viestintään on kiusaaminen ja itsekeskeisyys. Kiusaamisen kitkeminen on nykyään todella vaativaa ja se saa koko ajan uusia muotoja. Lisäksi lapset ja nuoret ovat hyviä kätkemään aikuisten on vaikea ymmärtää näitä kiusaamisen muotoja. Kiusaamista tapahtuu myös sähköisesti. Itsekeskeisyys näkyy esimerkiksi jos luokalla on vanhempien ongelmalliseksi kokema oppilas. Vanhempien keskusteltua asiasta keskenään vanhemmat ottavat yhteyttä rehtoriin ja vaativat oppilaan siirtämistä jonnekin muualle, pois meidän lasten luokalta. Tämän tyyppinen nimby-ajattelu (Not In My Back Yard) ei ota huomioon sitä, että ongelmalapsella on yhtä suuri subjektiivinen oikeus olla luokassa kuin muillakin. Taloushallinta tehdään Windows-alustalla toimivalla Baswarella. Malli on sama kuin kaikkialla muuallakin: koulusihteeri tiliöi, opettaja tarkistaa ja rehtori hyväksyy. Tiloja valvovat valvontakamerat tulivat syyskuussa 2007 viimeisenä kouluna Kaarinassa. Hankinnan syinä ilkivalta ja roskaaminen. Nuorison oleskelu koulun pihalla iltaisin ja viikonloppuisin aiheutti häiriötä ympäröivälle omakotialueelle eikä keinoja löytynyt. Kamerat aiheuttivat ensimmäisten kiinni jäämisten jälkeen täydellisen muutoksen. Yleensä kiinteistönhoitaja etsii videot kun jotain on sattunut. Järjestelmään tarvitaan kaksi lisäkameraa: yksi pyöräkatokseen ja toinen valvomaan oppilaiden lokeroita. Nämä ovat poikkeuksia yleiseen mentaliteettiin jonka mukaan pääsääntöisesti ei kytätä lasten ja heidän omaisuutensa turvaaminen on kuitenkin tärkeää. Ala- ja yläkoulu eroavat historiansa takia toisistaan hyvin voimakkaasti. Tiivistäen: alakoulun tilanne on hyvä, yläkoulun surkea. Alakoulussa on riittävästi koneita, myös käytäväkoneita. Yläkoulussa koneet on ripoteltu luokkiin, jokaisessa on 2-3 melko vanhaa konetta, josta johtuen oppilaiden omaehtoinen työskentely ei ole mahdollista. Syksyllä yläkoulun kirjastoon tulee 24 ohutpäätettä. Tavoite on se, että käytäväkoneita tulee myös. Koneiden hajasijoittaminen on johtunut siitä, että on ajateltu, että niille ei ole muuta paikkaa. Opettajilla vieläkin tällainen käsitys, mutta Rautanen aikoo mahduttaa ne kirjastoon. Koulussa on käytössä Opit-ympäristö, joka korvaa sähköpostin oppilaan ja opettajan välisessä viestinnässä. Opit-ympäristö mahdollistaa erilaisten kyselyiden ja yhteenvetojen tekemisen. Rautanen kyselee Opitin kautta Digiumin palikkaa käyttäen opettajilta työhön liittyviä asioita. Rautasen mukaan Opit-ympäristö on erittäin käyttökelpoinen ja onnistunut tuote. Opit-ympäristö ei kuitenkaan tarjoa perinteistä levytilaa. Oppilaiden käytössä on palvelimella olevia levyalueita, mutta ne eivät ole henkilökohtaisia eikä niihin pääse käsiksi kuin kouluverkosta. Kansiot ovat opettajakohtaisia. Yläluokkien osalta Opitin käyttö on vähäistä koneiden puutteen vuoksi ja siksi, että opettajilla on turhankin pessimistinen käsitys siitä, että yläkoululle sopivaa materiaalia ei palvelussa ole. Oppilaiden käyttöön ei ole wlan-verkkoa. Opettajat voivat käyttää SparkNetia niin halutessaan. Internet-liikennettä ei suodateta. Julkaisujärjestelmää ei ole käytössä eikä sille tätä menoa ole edes tarvetta. Rautasen mukaan hän on nettijulkaisusta koko yhteisön kiinnostunein. Oppilaat eivät tuota julkaistavaa sisältöä matrikkelia lukuun
COSS Centre for Open SourceSolutions ottamatta. Yläkoulun oppilaiden kanssa on kokeiltu sisällön tuottamista mutta koko toimintamalli on vielä uutta ja kehittämisen varaa on paljon. Koulun kotisivut toimivat julkaisujärjestelmän tavoin: tiedotteet lähtevät vanhemmille sähköpostitse. Viestissä on linkki koulun sivuilla olevaan tiedotteeseen. Rautasen mukaan sivujen päivittäminen on helppoa kunhan homman vain organisoi. Vanhemmille tehtyjen kyselyiden perusteella koulun WWW-sivut ovat tärkeä tiedotuskanava niitä luetaan paljon. Rautasen mukaan kaikki kouluissa käytettävät asiakirjat ovat nykyään sähköä. Projekteissa voisi kuitenkin käyttää aiempaa enemmän tietotekniikkaa. Se, että on laitteet ei riitä opettajille pitäisi opettaa erilaisia käyttötapoja ja ohjelmien käyttöä. Piispanlähteen koulussa kaikki, myös oppilaiden tulostus tapahtuu opettajien kiintiöillä. Tavoitteena on tulostuksen minimointi: kaikki ylimääräiset tulostimet poistetaan ja jäljelle jäävät vain hallinnon printterit ja yksi monitoimikone. Opettajilla oma budjetti, josta maksavat tulostuskustannukset. Ylimenevä osa on muista hankinnoista pois. IP-television osalta tilanne on se, että koulussa on digiaikaan siirtymisen jälkeen 650 oppilasta ja 2 telkkaria. Datatykit paikkaavat sen puutteen kunhan koneisiin saadaan digivirittimiä. Koulussa aloitetaan ortodoksisen uskonnon opetus aloitetaan syksyllä 2008 Internetvälitteisesti. Tekniikka vielä toistaiseksi auki. Alaluokilla on 3 opetukseen osallistuvaa oppilasta, yläluokilla 1. Muissa aineissa ei toistaiseksi käytetä. Interaktiivinen, sosiaalinen Internetin mahdollisuudet on tiedostettu, mutta käyttöä ei ole vielä ehditty pohtia mitenkään. Puitteiden ja välineiden saaminen on kuitenkin ehdoton edellytys tällaiselle käytölle. Rautasen tapauksessa 2 eri rakennuksissa toimivan koulun yhdistäminen yhdeksi hallinnolliseksi yksiköksi ei olisi onnistunut ilman tietotekniikkaa. Kahdesta työpisteestä kommunikaatio koulusihteerin kanssa hoituu sähköisesti. Prosessien siirtyminen verkkoon on muuttanut täysin arjen työn hyödyt ovat selkeät. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio TSYK on yksi turun suosituimmista lukioista. Se yhdistetään syyslukukauden alusta Kastun lukion kanssa ja sen koko kasvaa reilusti. Oppilaita on syksyllä 230 1-vuosikurssilaista, 120 2- vuosikurssilaista ja 120 3-4 vuosikurssilaista, yhteensä siis 470 oppilasta. Lukio tulee toimimaan kahdessa toimipisteessä, jotka sijaitsevat parin kilometrin päässä toisistaan. Yhdistyminen tuo mukanaan haasteita rehtori Riikka Lindroosille. Nykyisten Kastun lukion luonnontiedelinjan opinnot tapahtuvat kaikki Kastussa 1. vuoden ajan.
Oppilas- ja arvosanarekisteri on MultiPrimus Linux-alustalla. Lukujärjestyksen tekoon olisi tarjolla, mutta Lindroos ei käytä sitä vaan Excel-taulukolla. Tulevaisuudessa on kuitenkin välttämätöntä siirtyä käyttämään Kurrea, koska suunnittelusta tulee monimutkaisempaa. Kun kerroin aiempien haastateltujen kommentteja Kurren puutteista Lindroos sanoi heti, että yläkoulun ja lukion Kurret ovat erilaisia. TSYK:ssa on tavoitteena siirtyä 75 minuutin oppitunteihin. Norssi on jo siirtynyt ja Aurajoen urheilulukio. Lukujärjestyksen suunnitteluun Lindroos kaipaa yhtä selkeää visuaalisuutta kuin mikä on vanhassa tuntikaavionappulataulu -menetelmässä. Luokkatilojen varaukset tehdään samalla kuin lukujärjestyksetkin ja tulevaisuudessa siis Kurrella. Kurressa ei kenttiä tilojen kapasiteetille ja varustukselle. TSYK:n vanhassa talossa sitä ei voisi kuitenkaan käyttää. Lindroosin mielestä automaattinen tarkistus olisi hyvä myös laitteiden osalta. Muiden tilojen varaukset ovat lähinnä liikuntatilojen käyttöä, jonka liikuntavirasto hoitaa. Koulurakennus on siitä erikoinen, että sen omistaa TSYK:n kannatusyhdistys ja kaupunki on talossa vuokralaisena. Wilman reissuvihkosta on keskusteltu, että se otettaisiin käyttöön alle 18-vuotiailla oppilailla. Yli 18-vuotiaiden vanhemmille ei ole oikeutta antaa tietoja ilman nuoren lupaa. Jauhiaisen mainitsemaa lukemattomuusongelmaa ei Lindroosin mielestä ole laajalti - Aina on niitä, jotka eivät sovellu mihinkään systeemiin. Käyttöönotto tehdään mahdollisesti syksyn 1. jakson aikana yhteistoiminnassa Kastun kanssa. Taloushallintarutiinit menevät näin: koulusihteeri tiliöi ja rehtori hyväksyy. Webhansassa seuranta, josta otetaan printit. Ei osaa verrata muuhun koska muusta ei ole kokemusta. Näkee kertymät ja kokonaisuus on OK. Palvellut ihan hyvin. Rondossa kuitataan laskut. Vuoden sisällä hävinnyt tavaraa: 3 tykkiä ja 2 kannettavaa. Asia taas ajankohtainen kun lukiot yhdistyvät. On ollut puhetta ulko-ovien valvonnasta. Pääovi ja kulmaovi mahdollisesti valvontaan. Viimeinen varkaus: talo täynnä väkeä illalla joku kävellyt historialuokkaan ja murtanut datakärryn tykki ja läppäri mukaan. On ollut yleisesti poliisin kanssa keskustelua valvontakameroista ja muista keinoista. Oppilaille tarjotaan seuraavat tietotekniikkapalvelut: Wilma-tunnukset, SparkNet, Live@Edu, Moodle. Koulun WWW-sivuilla lomakkeisto ja voi palauttaa sähköisinä. Tämä on koulu- ei kaupunkikohtainen. Itsenäiseen työskentelyyn on tietokoneluokka, jota voi käyttää kun niissä ei ole opetusta. Toiveena vuoden päästä avoin oppimisympäristö kun on pelkkiä lukiolaisia (TSYK:n tiloissa on toiminut myös TSYK:n yläkoulu, joka lakkautetaan ikäluokkien pienentyessä.). Jokaisella oppilaalla oleva Turku.fi-sähköposti on ollut luettavissa webmailin lisäksi myös sähköpostiohjelmalla ja kännykällä. Uudesta järjestelmästä ei vielä ole tarkkaa tietoa. Tähän mennessä ei ole ollut henkilökohtaisia levyalueita. Live@Edu muuttaa tämän asian.
COSS Centre for Open SourceSolutions Jonkinlainen WLAN-verkko on oppilaisen käytettävissä, yksityiskohdat olivat vielä epäselviä. On ollut puhetta Sparknetistä ja paikkatietojärjestelmistä. Koulujen tietoverkossa kulkevaa WWW-informaatiota ei suodateta. Kysymykseen julkaisujärjestelmästä Lindroos vasti, että oppilaat alkavat Moodlella tekemään ryhmätöitä, jotka julkaistaan Internetissä. Moodleen pakataan paljon muitakin toiveita kuten se, että se toimisi myös interaktiivisena mediana. Live@Edu tuo tulleessan SAM-palvelimen, henkilökohtaiset käyttäjätunnukset, omat kansiot. Sama salasana joka paikkaan. Moodle projekti Paula Pöyhönen, Timo Koskinen tietohuolto. Vaiheistettu vuoteen 2008. Lindroos kuvaa tietotekniikan osuutta lukioiden yhdistämismylläkässä seuraavasti: Nyt kaikki on siinä vaiheessa kun puhutaan ja tehdään päässä. Nyt kun yhdistetään 2 lukion OPSit, edessä on kova työ. Tässä vaiheessa on keskusteltu MultiPrimuksen osalta OPS-puista. On tiettyjä ongelmia, jotka on ratkaistava. Ei tiedä, mitä kaikkea on tulossa. Tulevaisuudessa helpottuu kun kaikki on yhdessä tietuejoukossa. Sisäiseen tiedottamiseen tarvittaisiin sovellus, jolla yksinkertaisesti saisi tekstiä koneiden ruutuihin. Kaupungin keskitetty ja äärimmilleen yksinpuolistettu linja ei myöskään ole ongelmattomia, koska musiikin opetuksessa ja kuvataiteen opetuksessa tietyt Mac-jutut ovat parempia. Kaupungin tietohallinnon linja on kuitenkin tyly: Saatte hankkia jos hoidatte itse. Tietokone on hyvä työväline en ymmärrä auton toiminnastakaan mitään, mutta olen hyvä kuski. Haluan käyttäjäystävällisiä, pomminvarmoja, yksinkertaisia järjestelmiä. Kun järjestelmä on helppo, se on pomminvarma. Esimerkiksi: annan tietyt reunaehdot niin kone tekee sen, mitä haluan. Lindroos pohtii erikseen Turun väestökehitystä. Turun asema yhtenä maahanmuuton suurimmista kohdekaupungeista saattaa johtaa siihen, että vuonna 2012 joka neljäs koululainen on maahanmuuttajataustainen. Katedralskolan i Åbo Katedralskolan on yksi Suomen vanhimmista kouluista. Nykyään se on vajaan 300 oppilaan ja 23 opettajan lukio, joka Turun lisäksi houkuttelee oppilaita kaksikieliseltä Turunmaalta. Wahlströmin mukaan Turun siirtyminen koulukohtaisista toimintamalleista koko kaupungin kattavaan tekee
hallinnosta jäykän yhtä koulua ajatellen. Ongelmaksi muodostuu se, että koordinoivassa ohjausryhmässä puhutaan aika paljon detaljiasioista kokonaisuuden sijaan. Ruotsinkielisillä lukioilla on yhteishanke nimeltä Nivå, Nätgymnasiet i Västnyland och Åboland. Katso http://niva.fi/ Kyse on verkostosta, jonka tavoitteena on tuottaa verkko-oppimis- ja opetusmateriaaleja verkkoon. Tämän yhteydessä keskustelimme siitä, kuka tuottaa materiaaleja ja millä ehdoilla. Ruotsinkielisten lukioiden ja siten lukion lehtoreiden määrä on vähäinen. Näistä omaehtoista innokkuutta löytyy vähän. Siksi pitäisi luoda malli, jossa tehdystä työstä tarjotaan riittävä rahallinen korvaus motivoimaan sisällön tuottamiseen. Verkko-oppimisen esteeksi ruotsinkielisissä lukioissa nousee opetusperinne. Käytössä ei ole ollut vastaavia oppi- ja työkirjasta sekä opettajan materiaalista koostuvia valmiita paketteja läheskään samassa määrin kuin suomenkielisellä puolella. Tästä syystä opettajilla on paljon enemmän omia materiaaleja ja käytännössä toimiviksi havaittuja menetelmiä. Valmiin oppisisällön malli on siksi outo ja tämä nostaa kynnystä myös verkkosisältöjen käyttämiseen: ne ovat yksinkertaisesti etäällä arjen toiminnasta. Sama kysymys on tietysti olennainen myös suomenkielisellä puolella. Katedralskolanissa on Wahlströmin aikana luovuttu kielistudion käytöstä. Tilaa käytettiin vain muutaman kerran vuodessa ja silloinkin aikaa meni paljon huonosti toimivan tekniikan kanssa taistelemiseen. Luokkatila otettiin muuhun käyttöön. Toisaalta jos saadaan aikaan toimiva malli sisältöjen tuottamisesta, ruotsinkieliset lukiot hyötyvät paljon. Tällöin välissä ei ole enää kirjankustantajien kustannuskynnystä. Ruotsinkielisten oppikirjojen kustantaminen ei ole kovinkaan kannattavaa liiketoimintaa. Ruotsalaisten oppimateriaalien käyttö ei tule kysymykseen, koska oppisisällöt ovat hyvin erilaisia. Ruotsalaisen lukiokoulutuksen taso on yleisesti ottaen hyvin paljon suomalaista alhaisempi. Wahlströmin mukaan tämä käy aika ajoin ilmi kun kouluun tulee oppilaita Ruotsista. Tässä asiassa ruotsinkieliset lukiot identifioivat itsensä osaksi Suomen laadukasta koulutusjärjestelmää ja tasosta ollaan tietoisia ja ylpeitä. Rehtori Wahlström kertoi, että Starsoft on muuttamassa hinnoittelumalliaan nykyisestä palvelu- tai modulikohtaisesta kokonaishinnotteluun. Vakka-Suomen ammatti-instituutti Novida Haastateltu Vakka-Suomen ammatti-instituutti Novidan rehtori Merja Koskea ja apulaisrehtori Heikki Vainiota. Vainion mukaan MultiPrimus on suunniteltu siinä määrin peruskoulua ajatellen että se ei tue kovin hyvin ammatillisen koulutuksen tarpeita. Esimerkiksi tilanne, jossa työstökoneita tai vastaavia laitteita on vähemmän kuin oppilaita on vaikea hallittava MultiPrimuksella. Näistä syistä Vainio käyttää jo melko iäkästä Mimosaa ja Primusta ja tekee näillä ammatillisten aineiden lukujärjestykset yhtenä pakettina. Poissaolojen seuraaminen hoidetaan paperivihkolla suurimmaksi osaksi siitä syystä, että kaikki opettajat,
COSS Centre for Open SourceSolutions esimerkiksi liikunnan ja talonrakennuksen opettajat, eivät ole voittopuolisesti koneen ääressä. Taloushallinnassa on käytössä koko kaupungin laajuisesti WM-Datan Rondo ja Pro Economica. Valvontakameroiden yhteydessä aiemmin on ollut esillä ainoastaan varkauksien estäminen. Oppilaitoksen sijainti on kaupunkikeskustan laidalla ja suuri osa atk-luokista on maan tasalla. Keväällä oppilaitoksessa tapahtui väkivallanteko, jonka selvittämisessä valvontakameroista olisi ollut hyötyä. Merja Kosken mukaan opetusalan palkkahallinto on haastavaa. Ensiksikin OVTES on monimutkainen. Tämän lisäksi Novidassa sovelletaan 4 eri työehtosopimusta ja lisäksi on 1 paikallisesti sovittu sovellutus. Työväline OVTESin tulkitsemiseen ja palkanlaskentaan olisi kova juttu. Oppilaitoksella kannattaisi olla Kosken mukaan oma palkanlaskenta, jotta tieto kulkisi hyvin. Nyt kaupungin palkanlaskenta kuormittuu pienen joukon erikoisista tarpeista turhan paljon. Oppilaitoksen uudessa levyntyöstökeskuksessa on tyypillisiä automatiikan ongelmia: tietoa häviää matkalla työstökoneelle. Lisäksi ammatillisissa oppilaitoksissa käytetään runsaasti spesifejä alakohtaisia ohjelmia. Vaikka opettajat ovat alan ihmisiä, hekään eivät osaa välttämättä käyttää niitä. Tuen kaatuminen mikrotuen niskaan kun se kuitenkin koskee tietokoneita on jonkinlainen ongelma. Oppilaitoksen aikuiskoulutuspuoli käyttää SugarCRM:ää yhteyksien hallintaan. Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Haastattelin kehittämispäällikkö Olli Vuorista. Vuorinen vastaa Timalin tietotekniikasta. Oppilas- ja arvosanarekisteri on aikuiskoulutuskeskusten tarpeisiin kehittämä Student Windows-alustalla. Ohjelmiston käytön motiivina on toimittajariippumattomuus. Lukujärjestykset tehdään Excel-pohjalla, johon on lisätty makroja eri tarpeisiin. Jonkin verran on tehty kalenteriohjelmalla. Esimerkiksi Toimistotiimi oli kuitenkin niin raskas, että se ei toiminut käytännössä. Talo on miltei aina auki: hyvällä tuurilla saadaan 2 viikoksi kiinni kesällä. Työvoimapoliittiset koulutukset pyörivät koko ajan ja kurssilaisten ohjauksen täytyy pyöriä koko ajan. Talon tapa on tehdä viikottaiset lukujärjestykset. Tilavaraukset tehdään lukujärjestyksiin perustuen. Työ on tiimivetoista ja tiimit tietävät mitä tarvitsevat. Organisaatio on kevyt: rehtori tiimi kouluttajat. Tästä organisaatio reagoi nopeasti esimerkiksi tilantarpeen muutoksiin. Tilojen muu, ulkopuolinen käyttö on vähäistä. Silloin kun tarvetta on, varaukset tehdään Excel-pohjaan.
Tällaisia tilanteita tulee esimeriksi kauppaoppilaitoksen kanssa tehtävässä yhteistyössä. Aikuisopiskelijoiden tapauksessa sähköiseen reissuvihkoon ei ole tarvetta. Oppimisalusta + henkilökohtaiset tunnukset täyttää yhteydenpitotarpeet. Timali on oma tulosyksikkönsä. Taloushallinta tehdään Windows-alustalla pyörivällä Status-ohjelmistolla, josta saadaan vietyä koulutuskuntayhtymän kantaan tiedot suoraan. Tiloja valvotaan erillisellä valvontakamerajärjestelmällä. Kameroiden laatu on joskus osoittautunut ongelmaksi: ei ole iloa siitä, että näkee jonkun kantavan konetta kainalossaan ulos jos kantaja ei ole tunnistettavissa ja/tai ei tiedetä mistä tämä on tullut kantamuksensa kanssa. Työajanseuranta on erillinen ja se tehdään manuaalisesti Excel-pohjaan. Oppimisalustana on SharePoint-serverin päälle rakennettu järjestelmä: eri alueet, verkko-ohjaus, materiaalipankki, tehtävät, lukujärjestykset ym. jakoon. Myös valmius tuntiperuutusten tekoon järjestelmän kautta. Ohjatun työskentelyn lisäksi itsenäiseen työskentelyyn on käytäväkoneita. Lisäksi joku tietokoneluokista on aina auki käyttöä varten. Käytössä on valvontakamerajärjestelmä. Käyttötarkoitus on varkauksien estäminen. Ongelma: valvontakamerassa kyllä näkee, että mies kantaa kameraa tai tietokonetta, mutta kantajaa ei pystytä tunnistamaan saati sitten että esineen ottaminen olisi tallennettu. Oppilaitos ei tarjoa opiskelijoille sähköpostiosoitteita kurssien lyhytaikaisuuden takia. Oppimisalusta riittää opettajan ja oppilaan väliseen viestimiseen. Tarvittaessa avataan joku ilmaisista sähköpostitileistä. Töiden tallentamiseen on käytettävissä henkilökohtainen, tunnuksiin sidottu, oppimisalustan levyalue. Ongelma: levyalueet täyttyivät hirveän nopeasti krääsästä. Oppilaiden käytettävissä on SparkNet + tunnuksilla käytettävä talon oma WLAN. Käyttö melko vähäistä. IP-televisioratkaisusta ollaan kiinnostusta, koska television ja radion käyttö opetuksessa on tarpeellista. Tämä aiotaan ratkaista sijoittamalla jokaiseen luokkaan AV-laitteet videotykkeineen. Ei WWW-suodatusta. Joitakin on sulkulistalla, lähinnä uhkapeliä ja pornoa. Oppimisalusta palvelee myös WWW-julkaisujärjestelmänä. Aikuiskoulutuksessa muutoksia tapahtuu enemmän opetuspuolella kuin hallinnossa. Maahanmuuttaja- tai ravitsemuskoulutus tulevat toimeen perusvälineillä. Verkko-opetuksen käyttöön pitäisi kuitenkin antaa perusvalmiudet. Lisenssien hallinta on olennainen haaste. Muut aikuiskoulutuskeskukset ja niiden koulutustarjonta on syytä
COSS Centre for Open SourceSolutions ottaa huomioon kaikkien on turha hankkia samoja kaupallisia ohjelmistoja käyttöön. Oikeiden valintojen tekeminen on olennainen mutta vaikea strateginen valinta. Rahoitusmalli 75% omahankinta 25% valtio. Oppimisalusta taipuu myös etäopetukseen videoteitse. On tehty tosi vähän, koska opetus on tyypillisesti lähiopetusta. 98% kurssilaisista tulee 100 km:n säteeltä. Kehittämisprojekteissa tietotekniikalla on enemmän käyttöä. Keskustellessa kävi ilmi, että olisi käyttöä tulostuksen hallinnalle, joka mahdollistaisi tietyn quotan kaikille opiskelijoille. Nyt avoin quota ja kustannukset sen mukaiset. Toiminnanojausta enemmän tarvetta olisi CRM:lle. Muiden hyvät kokemukset SugarCRM:stä ovat rohkaisseet. Oppilashallinnossa on aikuiskoulutukselle erityisiä haasteita esimerkiksi kun oppilas ilmoittaa: olen tehnyt tämän ja tämän kurssin, suoritukset kirjautuisivat automaattisesti eteenpäin. Motiivi: nopea palaute, vältytään siltä, että ei olisi saatu rahaa joita vastaavia suoritteita ei kuitenkaan ole. Yhteenveto Koulujen toiminnanohjauksen tarpeen arvioiminen on hankalaa. Monet sellaiset toimet, jotka yrityksissä kuuluvat toiminnanohjauksen kokonaisuuteen, hoidetaan kouluissa ja oppilaitoksissa muiden toimesta. Hyvä esimerkki on opettajien monimutkainen palkanlaskenta. Toinen esimerkki on ruokahuolto se hoidetaan miltei poikkeuksetta erillään rehtorien työkentästä. On vaikea kuvitella, että koulut ottaisivat kaikkia tällaisia asioita hoitaakseen vaikka työkalut niihin olisikin. Taloushallinnan yleinen kuvio on se, että koulusihteeri kirjaa, opettaja asiatarkastaa ja rehtori hyväksyy. Käytössä on yleisimmin kaupungin yleinen taloushallintasovellus. Käytössä olevista ohjelmistoista keskustellessa on syytä olla varovainen liian hätäisten mielikuvien syntymisestä. Esimerkiksi yläkoulun ja lukion Kurret ovat eri ohjelmia ja niissä on eri ominaisuudet. WWW-julkaisujärjestelmästä kysyttäessä törmää selvästi siihen, että ei ole käsitystä, mistä on kyse. Useimmiten ajatellaan, että Moodle täyttää tämän tarpeen. Kouluilla ei kuitenkaan ole kovin paljoa julkaistavaa tieto saattaisi kuitenkin lisätä kiinnostusta. Yleisesti tietotekniikan käyttö on sekä vähäisempää että myös vähemmän motivoitua kuin IT-ammattilaisen näkökulmasta voisi ajatella. Tilanne ei selity pelkästään koulutuksen tai koneiden vähäisyydellä. Varsinkin nuorempien koululaisten kohdalla on selkeitä pedagogis-kasvatuksellisia syitä olla käyttämättä tietotekniikkaa
liikaa: sosiaalisten taitojen kehittyminen edellyttää ihmisten välistä ryhmäviestintää. Se on helpompaa ilman tietokonetta. Selvää kuitenkin on, että käytön mahdollisuuksia rajoittaa tällä hetkellä opettajien koulutuksen vähäisyys. Ruotsinkielisten lukioiden erityistilanne, oppimateriaalin vähäisyys, osoittaa yhden kriittisen pisteen: on luotava malli siitä, miten aktiivisten ja tuotteliaiden opettajien tuottama materiaali hyödyttää heitä taloudellisesti jotenkin. Asiasta on syytä keskustella Opetushallituksen ja Opetusministeriön kanssa. On selvästi tarpeita, jotka voitaisiin täyttää olemassa olevilla OSS-ohjelmistoilla: tulostuksenhallinta ja tulostuskiintiöt IP-keskustelevisio (tässä tulee vastaan tekijänoikeusongelmat) henkilökohtaiset levyalueet sähköisen reissuvihkon sähköposti/tekstiviestimuistutukset erikoistilojen, kuten kielistudion ja atk-luokkien varaukset, laitteistojen varaukset (olisi kiva tehdä kotoa tarvittaessa eikä seuraavana päivänä kirota opettajahuoneen seinällä olevaa listaa kun kaikki tykit on varattu) Lukujärjestyksen tekoon käytettävissä ohjelmistoissa on kaikissa puutteita. Käyttäjät ovat erittäin halukkaita kertomaan niistä. Näin ollen olemassa olevia paremman kehittämisen ei pitäisi olla vaikea tehtävä.