Moniinen arviointitutkimus tuo uutta tietoa työhönkuntoutuksen kehittämiseen Riitta Seppänen-Järvelä Vtt, dos. johtava tutkija Kelan tutkimusosasto
Työhönkuntoutukselle ilmiönä on tyypillistä, että monia toimijoita, joilla on erilaisia rooleja ja tehtäviä, jotka eivät ole yhdenmukaisia toimijoilla on erilaisia intressejä toimintajärjestelmä on kompleksinen ja monitasoinen toimintaan kohdistuu vaikuttavuusvaateita ja kehittämispaineita toiminta on luonteeltaan prosessimaista episodisesti tai virtaavasti toiminta tapahtuu ihmisten välisenä vuorivaikutuksena ja on luonteeltaan jatkuvasti muuntuvaa ja tilanne-ehtoista toimintaa säätelevät kirjatut asiakirjat esim. lait sekä kirjaamattomat normit ja käytännöt
Mihin tarpeeseen ja millaista uutta tietoa tarvitaan? Tarve on saada soveltamiskelpoista tietoa kehittämis-, ohjaus- ja vaikuttamistyöhön Tarve on lisäksi kuntoutuksen tietoperustan vahvistaminen ja uusien käytäntöjen perustaminen koeteltuun tietoon. Millaisiin tarpeisiin kokeiltava kuntoutusmalli vastaa? Miten kuntoutusmalli toimii, kuinka yksilöllinen se on? Millaisia hyötyjä ja vaikutuksia kuntoutusmalli tuottaa? Miten kuntoutuksen työkytkentä ja ammatillisuus toteutuvat? Millainen rooli ja tehtävä eri toimijoilla on kuntoutuksen toteuttamisessa ja miten ne toimivat?
Kuntoutujan Palvelutuottajan Valinta, hakeminen, oikea-aikaisuus Tarpeenmukaisuus, yksilöllisyys Palvelun toteutus, toimivuus Roolit ja tehtävät Työkytkentä ja ammatillisuus Hyöty ja vaikutukset Tiedonkulku, viestintä ja yhteistoiminta Työnantajan Työterveyshuollon
Alustavat tulokset näyttävät, että kuntoutusmallissa päästään aiempaa parempaa kohdentumiseen ja oikea-aikaisuuteen. Niin yksilöiden kuin työpaikkojen tarpeet tulivat suhteellisen hyvin huomioiduksi. Kuntoutujien lähiesimiehillä oli useimmiten aktiivinen rooli: he osallistuivat kuntoutuksessa järjestettyihin tilaisuuksiin ja kävivät keskusteluja kuntoutujan kanssa.
kuntoutusmallin taustaoletus: Lähemmäs työelämää integroitu kuntoutusprosessi, joka on yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti räätälöity, tuottaa hyötyjä sekä kuntoutujalle että työpaikalle Kehittämishankkeessa toteutettavan kuntoutusmallin moniinen ja menetelmällinen arviointitutkimus Toteutetaan yhteistyössä Työterveyslaitoksen, Kuntoutussäätiön ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Arvioinnissa yhdistyvät prosessi- ja vaikuttavuusarviointi: auttaa ymmärtämään sitä, millaisen toiminnan kautta tulokset ja vaikutukset ovat saavutettu Aineistot: kyselyt, yksilö- ja ryhmähaastattelut, työpajat. Tuottaa tietoa arviointikohteista (ks. dia 4), kuten eri toimijoiden välisistä rooleista ja yhteistoiminnasta kuntoutusprosessissa. Tuottaa tietoa kuntoutujien (N=250 max) kuntoutustarpeesta, kuntoutuksen kohdentumisesta ja sen toteutumisesta. Tutkimuksessa selvitetään mm mitkä yksilölliset, työhön, työjärjestelyihin ja työyhteisöön ja organisaatioon liittyvät tekijät ovat yhteydessä kuntoutustarpeeseen, kuntoutukseen hakeutumiseen ja valikoitumiseen. Tutkimus tuottaa tietoa kuntoutuksen vaikutuksia kuntoutujan ja hänen työyhteisönsä sta: mitä terveyteen ja hyvinvointiin, elämäntapoihin, työhön ja työjärjestelyihin liittyviä muutoksia kuntoutuksen seurauksena tapahtuu, näkyvätkö muutokset myös kuntoutujan laajemmassa työyhteisössä.