1 INKOON KUNTA ARVIOINTIKERTOMUS 2017 Tarkastuslautakunta 2017-2020
2 ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2017 Inkoon kunnanvaltuustolle 1. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan kokoonpano oli lopputilintarkastusta tehtäessä seuraava: Varsinaiset jäsenet Kristian Westerholm, puheenjohtaja Barbro Viljanen, varapuheenjohtaja Tom Backman Margit Nylander Paavo Leppänen Varajäsenet Mikael Carlberg Eila Hakala Patricia Wessman Monica Westermarck Jorma Laiho Kuntalain 121 säädetään tarkastuslautakunnan tehtävistä seuraavaa: Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen sekä arvioinnin järjestämistä varten. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on: 1) valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat; 2) arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla; 3) arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää; 4) huolehtia kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta; 5) valvoa 84 :ssä säädetyn sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi; 6) valmistella kunnanhallitukselle esitys tehtäviään koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi sekä arvioinnin ja tarkastuksen talousarvioksi. Tarkastuslautakunta laatii arviointisuunnitelman ja antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Arviointikertomus käsitellään valtuustossa tilinpäätöksen yhteydessä. Lautakunta voi antaa valtuustolle muitakin tarpeellisena pitämiään selvityksiä arvioinnin tuloksista. Edellä mainittujen lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi tarkastuslautakunta on tutustunut hallintoelinten pöytäkirjoihin, tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen vuodelta 2017, talousarvioon-taloussuunnitelmaan vuosille 2017-2019, talousarvioon-taloussuunnitelmaan vuosille 2018-2020 ja tilintarkastajan raportteihin. Tarkastuslautakunta on kokoontunut 5 kokoukseen toimintavuoden 2017 osalta. Kokouksissa on kuultu viranhaltijoita tarpeen mukaan. Lakisääteisestä tilintarkastuksesta on vastannut BDO Audiator Ab JHTT Krister Rehnin toimiessa vastaavana tilintarkastajana. Ammattitilintarkastaja on myös toiminut tarkastuslautakunnan sihteerinä. Tarkastuslautakunta on saattanut työohjelmansa päätökseen ja antaa seuraavan arvion:
3 2. Yleistä tavoitteista ja niiden toteutumisesta 2.1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto on asettanut kunnan toimielimille sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet talousarviossa 2017. Tavoitteiden toteutumista on selvitetty tilinpäätöksessä vuodelta 2017. Tarkastuslautakunnan analyysi tavoitteiden toteutumisesta käy ilmi tästä arviointikertomuksesta. 2.2. Strategiset tavoitteet ja tavoitteiden asettaminen ja seuranta kunnan talousarviossa Aikaisempien vuosien tapaan tarkastuslautakunta korostaa edelleen mielipiteenään, että kunnan strategian kattavien tavoitteiden ja talousarvion sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden hoitamisen välille tarvitaan selvempi yhteys. Tilinpäätöksessä on tarkastuslautakunnan mukaan edelleen selvitettävä näkyvämmin, miten strategiset tavoitteet on saavutettu. 3. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 3.1. Yleistä kunnan hallinnosta ja taloudesta 3.1.1.Talous Taloudellinen kehitys Tarkastuslautakunta toteaa, että kunnan kokonaistaloudellinen tulos oli aikaisempien vuosien tapaan kokonaisuutena ottaen edelleen hyvä myös vuonna 2017. Kunnan ylijäämäkertymä vahvistui vuoden aikana 0,4 miljoonaa ollen tilinpäätöksessä 7,4 miljoonaa. Lainataakka supistui lähinnä vuoden 2017 alhaisen investointitahdin johdosta (vain 50 % budjetoidusta) 0,7 miljoonaa ollen tilinpäätöksessä 15,1 miljoonaa, eli 2 762 asukasta kohden. Lainataakka asukasta kohden on siten lähellä maan keskiarvoa, joka oli 2 939 vuonna 2016. Kunnan kokonaistaloudellisten tavoitteiden toteutumisen vuonna 2017 voidaan siis todeta vastaavan niin alkuperäistä kuin muutettua talousarviota. Talousarvion sitovuustasolla on kuitenkin joitakin määrärahan ylityksiä. Kunnanvaltuusto hyväksyi nämä ylitykset kokouksessaan 12.3.2018 talousarvion sitovuustasolla. Tarkastuslautakunta toteaa viimevuotiseen tapaan, että Inkoolla on monia haasteita, joista tarkastuslautakunnan mielipiteen mukaan suurin lienee sopeutuminen muuttuneisiin toimintaedellytyksiin, kunnan vetovoiman kehittäminen uusien asukkaiden houkuttelemiseksi ja samalla talouden tasapainon säilyttäminen siten, ettei viime vuosina rakennettu pohja romahda, ennen kaikkea tulevaa sosiaali- ja terveydenhuolto- sekä maakuntareformia ajatellen. Talousarviossa-taloussuunnitelmassa 2018-2020 talouskehitys on suunniteltu seuraavasti: Vuosi 2018 2019 2020 Tuloskehitys (milj. ): 0,03 1,01 1,01 Laintakaakan kasvu (milj. ): 1,62 1,62 3,03
Tarkastuslautakunta esittää käsityksenään, että vallitsevassa tilanteessa, jossa on monia epävarmuustekijöitä, terve talouspohja, hyvä talousarviokuri ja taloushallinto sekä valppaus ja edunvalvonta takaavat parhaat edellytykset turvata kunnan elinvoima tulevaisuudessa. Kielteisen väestönkehityksen kääntämiseen on kuitenkin kiinnitettävä huomiota. Kunnan väestömäärä laski 103 henkilöllä ollen vuodenvaihteessa 5 482 henkilöä, joten kehityssuunta on kielteinen verrattuna edellisvuoden lisäykseen, eikä siis vastaa asetettuja strategisia tavoitteita. Tarkastuslautakunta suosittelee siis, että asiaan kiinnitetään erityistä huomiota ja analysoidaan hyvin tarkasti toimenpiteitä varten. Kunnan yleisen houkuttelevuuden, tulomuuton ja kasvun edistämiseksi tarkastuslautakunta suosittelee, että kunnan operatiivinen johto omistautuu erityisesti mm. seuraaville asioille: - Toimiva infrastruktuuri; joukkoliikenne, tie- ja katuverkon kunto, tietoliikenne - Kaavoitustilanne - Laadukas kouluopetus tarkoituksenmukaisissa tiloissa Kriteerit talouden tasapainottamiseksi Uudessa kuntalaissa on vahvistettu seuraavat kriteerit kunnan talouden tasapainottamiseksi: Talousarvion on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseessa oleva alijäämä on katettava neljän vuoden sisällä tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta alkaen (110 ). Jos kunta ei ole kattanut alijäämää kunnan taseessa lakisääteisen aikarajan sisällä, voidaan aloittaa arviointimenettely. Arviointimenettely voidaan lisäksi aloittaa, jos alijäämä kuntakonsernin viimeisimmässä tilinpäätöksessä on vähintään 1 000 euroa asukasta kohden ja aiemmassa tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa asukasta kohden tai jos kunnan ja kuntakonsernin talouden avainluvut, jotka kuvaavat kunnan rahoituksen riittävyyttä ja vakavaraisuutta, ovat saavuttaneet kahtena vuotena peräkkäin seuraavat raja-arvot (118 ): 1) kuntakonsernin vuosikate on negatiivinen ilman valtionosuuden harkinnanvaraista korotusta, joka myönnetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta säädetyn lain (1704/2009) 30 %:n mukaisesti 2) kunnan tuloveroprosentti on 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien keskimääräinen painotettu tuloveroprosentti 3) kuntakonsernin lainamäärää asukasta kohden ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla 4) kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia. (Kuntalaissa on määrätty erityiset säännöt siirtymäajalle arviointimenettelyn aloittamista koskien.) Inkoon kunnan tilinpäätöksen 2017 perusteella voidaan todeta, että toisin kuin edellisvuonna kunta ei poikkea kielteisesti 2. ja 4. kriteerien pohjalta, koska kunnan tuloveroprosentti on 20,75 % maan keskiarvon ollessa 19,91 % vuonna 2017 ja kuntakonsernin suhteellinen velka-aste on 47,9 %. Kunta ei siis poikkea edellä mainituista kriteereistä vuonna 2017. 4
Avainlukuja Koko maa Inkoon kunta 2016 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 Asukkaita 5482 5585 5548 5574 5561 5545 5561 5548 5612 Vuosikate /asukas 494 365,9 323,84 407,58 394,54 558,55 558,55 542,1 621,4 436,2 Lainaa /asukas 2933 2762 2847 3167 3172 2809 2809 2502 3019 3153 Maksuvalmius, kassapäiviä 40 22 14 12 17 17 17 5 3 2 Vakavaraisuusaste, % 59,9 43,9 43,1 41,4 39,7 40,5 40,5 39,3 32,9 24,9 Suhteellinen velkaantumisaste, % 55,6 52,3 55,1 57,3 64,4 56,3 56,3 51,5 59,6 71,3 Vuosikate, % poistoista 94 126 117 157 152,2 144,5 255,2 272,6 299,9 201,8 3.1.2. Talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma Tuloslaskelman tulos on 0,4 miljoonaa ylijäämäinen niin alkuperäisessä kuin muutetussa talousarviossa budjetoituun 0,2 miljoonan ylijäämään verrattuna. Tulos on siis tänäkin vuonna huomattavasti budjetoitua parempi, minkä tarkastuslautakunta haluaa nostaa esiin myönteisessä mielessä. Toimintakate (käytön nettokustannukset) vastaa suurin piirtein muutettua talousarviota. Vuosikate oli n. 0,13 milj. budjetoitua huonompi ja linjassa vuoden 2016 toteuman kanssa. Kustannukset ylittivät muutetun talousarvion 0,37 miljoonalla, mutta tuotot olivat 0,24 milj. budjetoitua suuremmat. Määrä vastaa suurin piirtein vuoden aikana toteutuneita budjetoimattomia myyntivoittoja. Talousarviotuloksen osalta huomautetaan lisäksi, että henkilöstökustannukset olivat n. 0,3 milj. budjetoitua alhaisemmat. Myönteisinä tulokseen vaikuttavina erinä todetaan verotuotot, jotka ylittivät budjetoidun 0,38 milj.. Hieman yksinkertaistettuna voidaankin todeta tilinpäätöksen ylijäämän johtuvan siitä, että verotuotot toteutuivat budjetoitua paremmin. Tarkastuslautakunta odottaa, että kiinteistöveron kielteinen poikkeama suhteessa niin talousarvioon kuin edellisvuoden toteumaan selvitetään. Kaikki edellä mainitut tekijät huomioon ottaen kunnan vuoden 2017 tulosta voidaan pitää hyvänä ja tarkastuslautakunta kiittää tästä kunnan henkilöstöä sekä vastuullisia poliitikkoja ja virkamiehiä. Käyttö Käyttötalousosan kokonaisnettotulos oli sama kuin valtuuston vahvistamassa talousarviossa. Kunnan toimintakate (=käytön nettokustannukset) oli tilinpäätöksessä 29,61 miljoonaa (- 29,63 miljoonaa vuonna 2016) budjetoidun summan ollessa 29,48 miljoonaa. Määrärahojen käyttöä ja tavoitteiden toteutumista talousarviopoikkeamat mukaan lukien on tarkastuslautakunnan mukaan selvitetty toimintakertomuksessa yleensä ottaen asianmukaisesti. 5
6 Kielteisinä talousarviopoikkeamina todetaan lähinnä seuraavat (hyväksytty valtuustossa 12.3.2018): o Kiinteistöt 66 t o Terveyden- ja sairaanhoito 273 t o Vesihuoltolaitos 150 t Budjetoidusta 33 t ylijäämästä huolimatta vesihuoltolaitoksen alijäämä on tilinpäätöksessä 108 t edellisvuoden 47 t alijäämään verrattuna. Valtuusto on asettanut tavoitteeksi, että liikelaitoksen tulee kustantaa toimintansa pitkällä aikavälillä, mikä ei edelleenkään toteutunut. Vesihuoltolaitos on toiminut 1.1.2016 lähtien taseyksikkönä. Tarkastuslautakunta toteaa aikaisempien vuosien tapaan tarpeen saattaa vesihuoltolaitoksen talous tasapainoon vain kasvavan. Vesihuoltolaitoksen alijäämä ylittää nyt ensi kerran 1 milj.. Investoinnit Talousarvion investointiosa toteutui valtuuston niin alkuperäisessä kuin muutetussakin talousarviossa vahvistamissa puitteissa. Pieniä poikkeamia talousarviosta tosin esiintyi, ja ne on selostettu tilinpäätöksessä. On kuitenkin huomattavaa, että investointilaskelman toteutus on kokonaisuutena ottaen alle 50 %. Tarkastuslautakunnan mukaan tämä osoittaa, ettei vuoden 2017 investointilaskelman voida katsoa toimineen ohjausinstrumenttina, ja että operatiivista johtoa kehotetaan ottamaan tarkasti huomioon. Tarkastuslautakunnan arvio on, että teknisen sektorin henkilöstön vaihtuvuus lienee selittävä tekijä tässä yhteydessä. Investointeja varten oli alun perin budjetoitu 2,2 milj. netto ja 2,5 milj. netto muutetussa talousarviossa. Kunnan investointien nettotulokseksi muodostui vain 0,9 milj.. Huomattava osa investointien toteutuksesta on siirretty vuodelle 2018. Esimerkiksi vesihuoltolaitoksen investoinnit olivat muutetussa talousarviossa 0,64 milj., mistä toteutui vain 22 t, koska töitä siirrettiin. Källhagens skolan investoinnit ylittivät talousarvion 43 t. Tarkastuslautakunta korostaa jälleen, että investointilaskelma on sitova ohjausinstrumentti ja odottaa syvempää analyysiä siitä, miksi suuri osa investoinneista ei toteutunut. Talousarvion investointilaskelmaan ei ollut budjetoitu tuottoja, mutta kiinteistöjen myynnistä kertyi kuitenkin tuottoja yhteensä 305 t, mistä 260 t oli myyntivoittoja. Ottolainaus Kunnan investointitaso oli edellisvuoden tapaan alhaisempi kuin edellisenä vuonna, joten ottolainaus laski vuoden aikana 0,7 milj.. netto. Alkuperäisessä talousarviossa alenemaksi oli budjetoitu 0,25 milj.. Velkataakka siis laski budjetoitua enemmän. Lainakanta on tilinpäätöksessä 15,2 milj., ts. 2 762 asukasta kohden, mikä vastaa maan keskiarvoa Kunnan velkataakan kehityssuuntaviivat sisältyvät voimassa olevaan talousarvioontaloussuunnitelmaan. 3.2. Katsaus eri toimintojen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumiseen Yleistä Tarkastuslautakunta esittää yleisenä analyysinä, että hallinto on hoidettu uuden hallintosäännön mukaisesti. Tarkastuslautakunnan mukaan valtuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet on yleisesti ottaen saavutettu ja kuntalaisille on tarjottu lakisääteiset palvelut kokonaisuutena tarkastellen tyydyttävällä tavalla ja budjetoitujen kustannusten puitteissa.
Vuonna 2017 toimitettiin kuntavaalit kesken talousarviovuoden ja uudet operatiiviset toimielimet, kuten kunnanhallitus ja lautakunnat asetettiin viipymättä. Kuntalaissa määrättyjen vaikutustoimielinten valinnassa sitä vastoin on havaittavissa huomattava viive, kuten myös niiden käytännön toimintaedellytysten luomisessa. Tarkastuslautakunta panee tyydytyksellä merkille kunnan kotisivujen kehityksen ja panostukset avoimuuteen ja tiedottamiseen. Yleinen hallinto Tarkastuslautakunnan mukaan yleinen hallinto hoidettiin vuoden aikana asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Toimialan toteuma vastasi muutettua talousarviota. Sosiaali- ja terveydenhuolto Tarkastuslautakunta toteaa, että sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet täyttyivät yleisesti ottaen ja että kuntalaisille voitiin tarjota lakisääteiset palvelut. Kokonaisuutena ottaen tarkastuslautakunta katsoo, että perusturvasektorin toteuma ylitti talousarvion 204 t. Ylitys liittyy sairaanhoitoon ja sosiaalipalveluihin. Huomattakoon, että sosiaalipalvelut hoidetaan nykyisin vuoden 2017 päätösten mukaan isäntäkuntamallin mukaan Siuntion kunnan toimiessa isäntäkuntana. Opetus, päivähoito, kirjasto, kulttuuri- ja vapaa-ajantoiminta sekä kansalaisopisto Sivistyslautakunnan toiminta hoidettiin tarkastuslautakunnan mukaan yleisesti ottaen asetettujen toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti. Muutettu talousarvio alittui nyt 0,1 milj. Vuoden 2017 ei myöskään myönnetty huomattavia lisämäärärahoja, joten arviointikertomuksessa 2016 esitetyt huomautukset on otettu huomioon. 7 Tekninen toiminta, kiinteistöt, rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu ja fyysinen suunnittelu Tarkastuslautakunnan mukaan kunnan tekninen sektori, rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu sekä fyysinen suunnittelu hoidettiin yleensä ottaen asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Kokonaisuutena ottaen lautakunnan toiminta hoidettiin talousarvion puitteissa, mutta erityisesti talousarvion sitovuustasolla talousarvio ylittyi seuraavasti: - Kiinteistöt 66 t - Yhdyskuntatekniset palvelut 29 t Vaikka kunnan kaavoitustilanne ei kaikilta osin vastanne valtuuston asettamia tavoitteita, voidaan kuitenkin todeta, että kehitys on ollut oikean suuntaista. Asian etenemisen tärkeyttä ei voida kyllin korostaa, koska se, kuten edellä todetaan, muodostaa yhden tulomuuton ja kasvun perusedellytyksistä. Tarkastuslautakunta toteaa teknisen sektorin henkilöstön vaihtuvuuden ongelmaksi, joka on lautakunnan mukaan todennäköisesti saattanut vaikuttaa investointien alhaiseen toteutumisasteeseen.
Vesihuoltolaitos Vesihuoltolaitoksen alijäämä on 108 t verrattuna budjetoituun 33 t ylijäämään, mikä on huomattavasti huonompi tulos kuin vuoden 2016 47 t :n alijäämä. Vesihuoltolaitos on toiminut vuoden 2016 alusta alkaen kunnan teknisen sektorin alaisena taseyksikkönä. Tarkoitus oli tehostaa hallintoa, mutta vesihuoltolaitos on siis edelleen alijäämäinen. Investoinneiksi oli budjetoitu 640 t, mutta summasta toteutui vain 22 t, eikä syy käy ilmi tilinpäätöksestä. Tarkastuslautakunta odottaa asiasta selvitystä valtuustolle tiedoksi. Tarkastuslautakunta toteaa aikaisempien vuosien tapaan seuraavaa: Vesihuoltolain mukaan toiminnan on katettava kustannukset pitkällä aikavälillä. Tätä taustaa vasten on otettava huomioon, että vesihuoltolaitoksen taseen alijäämäkertymä on yli 1 milj., joten voimakkaat tulosta vahvistavat toimenpiteet ovat tarpeen. Valtuusto on lisäksi asettanut tavoitteeksi, että liikelaitoksen tulee olla kannattava ja talouden tasapainossa pitkällä aikavälillä. Tämä ei ole nyt toteutunut. Tarkastuslautakunta muistuttaa edelleen, että vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella on liittymispakko, mikä on otettava huomioon liittymisasteen optimoimiseksi. Tarkastuslautakunta suosittelee lisäksi seuraavien seikkojen arviointia vesihuoltolaitoksen osalta: - Mahdolliset aluekohtaiset liittymämaksut, jotka perustuvat vesi- ja jätevesiverkon todellisiin rakennuskustannuksiin. - Mahdollinen maankäyttösopimusten tuottojen jakaminen kunnan ja vesihuoltolaitoksen kesken kyseisen infrastruktuurin kustannusjako huomioon ottaen. 8 3.3. Muita havaintoja ja toimenpide-ehdotuksia Henkilöstö Varsinaiseen tilinpäätökseen sisältyy henkilöstökertomus. Sairauspoissaolot ovat henkilöstökertomuksen tietojen mukaan suurin piirtein samalla tasolla kuin edellisvuonna. Tulevia vuosia ajatellen tarkastuslautakunta suosittelee keskittymistä henkilöstön hyvinvoinnin tavoitteiden ja mittarien edelleen kehittämiseen. Konserni Inkoon kunta muodostaa yhdessä tytäryhteisönsä Inkoon Venesatamat Oy:n ja kuntayhtymäjäsenyyksiensä kanssa kuntakonsernin. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan valtuuston tytäryhteisö Inkoon Venesatamat Oy:lle asettamat tavoitteet ovat toteutuneet. Tarkastuslautakunta katsoo, että konserniohjaus ja valvonta on hoidettu asianmukaisesti tytäryhtiön koko huomioon ottaen. Konsernin tulos oli n. 0,46 milj. ja siten n. 400 t parempi kuin edellisvuonna. Todettakoon, että konsernin tilinpäätöksen avainluvut eivät aiheuta kuntalain pykälien 110 ja 118 mukaista välitöntä arviointimenettelyn riskiä.
9 Sisäinen valvonta ja konsernivalvonta Tarkastuslautakunta toteaa, että vuonna 2009 laadittiin sisäisen valvonnan ohjeet ja että riskienhallintaohjelma hyväksyttiin keväällä 2011. Tarkastuslautakunnan mukaan sisäinen valvonta on hoidettu vuoden aikana asianmukaisesti, ja sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan että konsernin toimintaa on selvitetty tarkastuslautakunnan mukaan asianmukaisesti tilinpäätöksessä. Aikaisempien huomautusten seuranta Tarkastuslautakunta katsoo, että aikaisempien vuosien arviointikertomusten huomautukset on hoidettu pääosin asianmukaisesti siltä osin kuin niitä ei toisteta tässä arviointikertomuksessa. 4. YHTEENVETO Tarkastuslautakunta toteaa, että kunnan kokonaistaloudellinen tulos on aikaisempien vuosien tapaan kokonaisuutena ottaen edelleen hyvä myös vuonna 2017. Kunnan ylijäämäkertymä on 7,4 milj.. Tuloslaskelman tulos on 0,4 miljoonaa ylijäämäinen niin alkuperäisessä kuin muutetussa talousarviossa budjetoituun 0,2 miljoonan ylijäämään verrattuna. Tulos on siis tänäkin vuonna huomattavasti budjetoitua parempi, minkä tarkastuslautakunta haluaa nostaa esiin myönteisessä mielessä. Talousarviototeuman osalta todetaan lisäksi, että verotulot ylittivät muutetun talousarvion n. 0,4 milj., mikä siis vastaa vuoden ylijäämää. Ottolainaus laski lähinnä investointitahdin hidastumisen johdosta 0,7 milj. netto vuonna 2017, kun sen oli alun perin budjetoitu laskevan 0,25 milj.. Velkataakka siis laski budjetoituja tavoitteita enemmän. Lainataakka on tilinpäätöksessä 15,2 milj., eli 2 762 asukasta kohden, ja siten hieman alle maan keskiarvon. Yhteenvetona voidaan todeta, että käyttö, investoinnit ja rahoitus ottolainaus mukaan luettuna noudattivat kokonaisuutena ottaen talousarviota, mutta että talousarvion sitovuustasosta esiintyi kuitenkin joitakin toimintokohtaisia poikkeamia, joita on tarkastuslautakunnan mukaan analysoitava kaikkiaan tarkemmin. Valtuusto on hyväksynyt käytön ja investointien talousarvioylitykset jälkikäteen 12.3.2018. Huomiota on edelleen kiinnitettävä siihen, että talousarvio on kuntalain mukaan sitova valtuustotasolla, ja että mahdollisen lisämäärärahan tarve on saatettava valtuuston harkittavaksi heti, kun se tulee tietoon. Huomiota on myös kiinnitettävä siihen, että investointilaskelman toteuma oli vain 50 %, mikä käytännössä merkitsee, että tämän ohjausinstrumentin roolia on jatkossa vahvistettava. Vesihuoltolaitoksen taloudellinen tilanne huononi entisestään vuoden aikana ja alijäämäkertymä on yli 1 milj.. Tarkastuslautakunnan mukaan tilanne on kestämätön. Kunnan ja kuntakonsernin taloudellisen tilanteen voidaan tällä hetkellä todeta olevan tasapainossa suhteessa lakisääteisiin kriteereihin. Aikaisempien vuosien tapaan tarkastuslautakunta korostaa, että työssä on jatkuvasti vaalittava kunnan talouden tasapainoa ja pidettävä velkataakka mahdollisimman alhaisena asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tarkastuslautakunnan mukaan samalla on kiinnitettävä erityistä huomiota kielteisen väestökehityksen kääntämiseen vaalimalla kunnan yleistä vetovoimaa, kehitystä ja kasvua erityisesti seuraavilla aloilla: - Toimiva infrastruktuuri; joukkoliikenne, tie- ja katuverkon kunto, tietoliikenne - Kaavoitustilanne - Laadukasta kouluopetus tarkoituksenmukaisissa tiloissa
10 Tarkastuslautakunta muistuttaa olevan tärkeää kiinnittää jatkuvasti huomiota strategisten tavoitteiden ja kunnan talousarvion yhteneväisyyteen, sekä toivoo kunnan tilinpäätökseen selvitystä strategisten tavoitteiden toteutumisesta. Tarkastuslautakunta odottaa, että kunnanhallitus toimittaa Inkoon kunnanvaltuustolle vastineen tämän arviointikertomuksen huomautusten johdosta, ja että vastine on tarkastuslautakunnan käytettävissä viimeistään 30.9.2018. Inkoossa 18.4.2018 Kristian Westerholm puheenjohtaja Barbro Viljanen varapuheenjohtaja Tom Backman jäsen Paavo Leppänen jäsen Margita Nylander jäsen