Ravinnekuitu Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet
Taustaa Suomalaisilta kivennäismailta poistuu noin 220 kg hiiltä / ha / v (Heikkinen ym. 2013) Org. aines on tärkeässä roolissa maan kestävän rakenteen syntymisessä ja säilymisessä, ja sen hajotusprosessissa syntyy mikrobilimoja, jotka stabiloivat maan mururakennetta (Oades 1984) Alhainen orgaanisen aineksen pitoisuus heikko maan rakenne ravinteet karkaavat pellolta Kuva: Juuso Joona Kuva: Pieta Jarva
Maanparannuskuidut Runsaasti orgaanista ainesta sisältäviä metsäteollisuuden sivuvirtoja Ei käyttörajoituksia maatalouden ympäristölainsäädännössä, soveltuvat luomuun, turvallisia käyttää pohjavesialueilla Suomessa kuituja syntyy noin 420 000 kuiva-ainetonnia vuodessa, joista valtaosa päätyy polttoon (Joona ym. 2012) Yhdellä levityskerralla maanparannuskuituja levitetään 30-50 t / ha, joka sisältää 5-9 t org. hiiltä
NSPPulp-hanke (2015-2017) ja (2018-2019) 2015 perustettu Luken kenttäkoe Jokioisilla: perustamisvuoden syksyllä levitetty maanparannuskuitukäsittelyt, n. 50 t / ha Vuosittain otetaan häiriintymättömät maamonoliitit ja toteutetaan sadetuskokeet laboratoriossa Valumaveden sameus, kiinto-aine- ja ravinnepitoisuudet analysoidaan Koeasetelma vastaa Jokioisissa aiemmin tehtyjä kipsikokeita (Uusitalo ym. 2012) 2015 Helsingin yliopiston Viikin koetilalle perustettu kenttäkoe vastaavalla koeasetelmalla, jossa seurattiin levityksen jälkeisen syksyn ajan pohjamaan nitraattitypen huuhtoumariskiä
Tulokset 2016-2018: kiintoaine Rasa ym. 2018
Tulokset 2016-2018: partikkelifosfori Rasa ym. 2018
Tulokset 2016-2018: kokonaisfosfori Rasa ym. 2018
Tulokset: sato ja typen huuhtoumariski Nollakuitu laski levittämistä seuraavan vuoden vehnäsatoa, mutta ei vaikuttanut satoon enää tästä seuraavana vuonna Ravinnekuidun sisältämä liukoinen typpi (kokeen levitysmäärillä 30 kg N / ha) korvasi levitystä seuraavana vuonna vastaavan määrän väkilannoitetyppeä Syyslevityksen jälkeinen nitraatin huuhtoumariski laski 67 % verrattuna lannoitettuun koejäseneen ja 43 % verrattuna lannoittamattomaan koejäseneen
Ravinnekuitu 2018
Heikkinen, J., Ketoja, E., Nuutinen, V. & Regina, K. 2013. Declining trend in carbon in Finnish cropland soils in 1974-2009. Global Change Biology 19. 1456-1469. Joona, J., Kuisma, M., Alakukku, L. & Kahiluoto, H. 2012. Global assessment for organic resources and waste management, international conference ORBIT 2012. Trémier, A., Dabert, P., Druilhe, C., Maudet, M. N., Barth, J., Siebert, S. & Bidlingmaier, W. (eds.). Weimar: Verlag Orbit. 160-164. Oades, J. M. 1984. Soil organic matter and structural stability: mechanisms and implications for management. Plant and Soil 76. 319-337. Rasa, K., Uusitalo, R. & Joona, J. 2018. New sustainable products from the solid side streams of the chemical pulp mills. Poster presentation at European Sustainable Phosphorus Conference 11.-13.6.2018 Helsinki. Uusitalo, R., Ylivainio, K., Hyväluoma, J., Rasa, K., Kaseva, J., Nylund, P., Pietola, L. & Turtola, E. 2012. The effects of gypsym on the transfer of phosphorus and other nutrients through clay soil monoliths. Agricultural and Food Science, 21. 260-279. Ravinnekuitu 2018
Kiitos! +358 400 516 929 ossi.kinnunen@soilfood.fi