Venäjän talouskehitys avaa mahdollisuuksia logistiikkayrityksille Pekka Sutela 24.5.2010
Venäjä ja kriisi Venäjän BKT laski 2009 saman verran kuin Suomen, vajaat kuusi prosenttia, mutta maa putosi korkeammasta kasvusta Kriisi iski vientihintojen, joidenkin vientimäärien ja ennen kaikkea rahoitusmarkkinoiden kautta Kuten itäinen Eurooppa yleensä, Venäjä oli liian riippuvainen ulkomaisesta varainhankinnasta, myös pankkien välisten markkinoiden osalta Kuljetukset laskivat ¼; ulkomaankauppa 40% kasvusta 40% laskuun Kriisin mahdollisuuteen oli kyllä varauduttu: vararahastot Talouspolitiikka hyvin samankaltaista kuin muualla, poikkeuksin Yllättävästi onnistunut askeltava devalvaatio Nojautuminen finanssi-, ei rahapolitiikkaan (korkea inflaatio) Finanssipolitiikan painottuminen työpaikkojen ja tulojen ylläpitämiseen 2
Käänne kasvuun viime vuoden puolella (3 kk:n liukuva keskiarvo) 30 25 20 15 teollisuustuotanto maataloustuotanto kuljetukset rakentaminen vähittäiskauppa 10 5 0-5 -10-15 -20 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Rosstat 3
Maailma on täynnä likviditeettiä: pörssi nousee öljyä nopeammin 2500 2300 2100 RTS-indeksi Urals, USD/barreli Venäjän pörssikurssi, RTS stock index Venäjä, urals maailmanmarkkinahinta 150 130 1900 1700 110 1500 90 1300 1100 70 900 700 50 500 1.1.08 1.7.08 1.1.09 1.7.09 1.1.10 30 Lähde: RTS ja Bloomberg 4
2.1.2008=100 Raaka-aineita vievissä maissa valuutan vahvistumispaine (eurokursseja) 140 120 Norjan kruunu Kanadan dollari Australian dollari Venäjän rupla Kazakstanin tenge 100 80 2.1.08 2.7.08 2.1.09 2.7.09 2.1.10 Lähde: EKP 5
%-muutos edellisen vuoden vastaavasta ajasta Ulkomaankauppa: romahdus ja nopea nousu 3-kk liukuva keskiarvo 80 60 Vienti Tuonti 40 20 0-20 -40-60 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Lähde: Rosstat 6
Rupla: devalvaatioetu on menetetty 50 45 USD Euro 40 35 30 25 20 15 10 5 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Lähde: Reuters 7
mrd. USD Valuuttavaranto on jälleen nousussa 600 500 400 300 200 100 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Lähde: Venäjän keskuspankki 8
mrd. USD Ja kattaa ulkomaisen velan 600 500 valuuttavaranto yksityisen sektorin velka 400 300 200 100 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: CBR 9
% työvoimasta Vaikka työttömyys nousi, 3 kk liukuva keskiarvo 9.5 9 8.5 8 7.5 7 6.5 6 5.5 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Rosstat 10
Tulot eivät laskeneet paljoa: keskipalkka euroina ja US dollareina 900 800 700 USD EUR 600 500 400 300 200 100 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Lähde: Rosstat, Reuters 11
% Pankkien väliset yli yön -korot (MIBOR) 30 25 20 15 10 5 0 1.6.08 1.9.08 1.12.08 1.3.09 1.6.09 1.9.09 1.12.09 1.3.10 1.6.10 Lähde: Venäjän keskuspankki 12
Liian helppo kriisi? Pudotus oli nopea, niin näyttäisi nousukin olevan Kotimaiset riskit ylöspäin: kulutus Tilastolliset ongelmat suuria Maailman- ja Euroopan talouksissa ulkoisia riskejä Uhkakuvat eivät toteutuneet Pankkikriisi Poliittinen epävakaus Stagflaatio Poliittiset johtopäätökset Hallinto on politiikkaansa tyytyväinen ja keräilee itseluottamusta Paluu fiskaaliseen konservatismiin julistettu 13
Suomen Pankin Venäjä-ennuste 25.3.2010 Nopea pudotus, vahva toipuminen 2007 2008 2009 2010 2011 2012 BKT 8.1 5.6-7.9 5.5 5 4 Tuonti 27 15-31 13 10 13
Venäjän kokonaistuotanto Ennuste; Venäjän bkt 2003 hinnoin, bkt Venäjän bkt 2003 hinnoin, bkt 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1995 2000 2005 2010 Lähde: Rosstat, 2009Q4 alkaen Bofit ennuste. 25.5.2010 15
Venäjän tuonti Ennuste: Venäjän reaalinen tuonti, 2003 hinnoin Venäjän reaalinen tuonti, 2003 hinnoin 2500 2000 1500 1000 500 0 1995 2000 2005 2010 Lähde: Rosstat, q42009 alkaen Bofit ennuste. 25.5.2010 16
Keskipitkän aikavälin haasteita Finanssipolitiikka Energiasektorin osuus (nyt ~25%) kansantaloudesta supistuu. Myös verotaakkaa siirrettävä muualla Paluu vararahastojen kartuttamiseen edellyttää vahvasti ylijäämäistä budjettia; tavoite tasapaino 2015. Vaihtoehdot: suuri verouudistus; menojen leikkaus; odotettua korkeampi öljyn hinta. VVP: tehostaminen Menojen priorisointi: taktiikka ja strategia Väestökehitys Väestö ikääntyy ja supistuu: huoltosuhde heikkenee. Eläkejärjestelmä ei ole kestävä Aikuistuvien ikäluokkien voimakas supistuminen Muuttoliike Rahapolitiikka Tasapainottelu inflaatio- ja valuuttakurssitavoitteen välissä Rahoitusjärjestelmän kotimainen varainhankinta 25.5.2010 17
Pitkä aikaväli Trendi ja toteutuva kasvu Kasvupotentiaali määräytyy tuotannontekijöistä ja niiden käyttötehokkuudesta ( tekninen kehitys ). Väestökehitys hankala, investointiaste alhaisempi kuin nopeasti kasvavissa talouksissa, työn tuottavuus ~1/4 Suomen tasosta Trendiarviot: 3-4% vuodessa (esim. Kuboniwa; Dadush ja Stancil) Öljyn hinta määrää toteutuvan kasvun poikkeaman trendistä Kehityspolku Eurooppalainen Venäjä korkean teknologian Euroopan ja alhaisten kustannusten Aasian välissä. Kuinka saada enemmän arvoa luonnonvaroista? Integroitua vai ei: onko Venäjällä kykyä kilpailla? Innovaatio vai imitaatio: ladun aukaiseminen vai perässähiihto? Prioriteettien muutos. Esimerkki: sotilasyhteiskunnasta kulutusyhteiskuntaan. Sotilasmenot ~15%/BKT (1988) -> alle 3%/BKT (2007) (Cooper, Sipri) 25.5.2010 18
Vaikutus logistiikkaan Yleisesti kauppa kasvaa 2x tulojen nousu. Venäjällä kerroin korkeampi (3x?): Tuontialttiuden kasvu Ruplan reaalinen vahvistuminen Vaihtoehtoisten reittien rajoitukset: Bosporin salmi Keski-Euroopan rajat Baltian infrastruktuuri ja poliittiset ongelmat Pietarin tukkoisuus Putin 1997: Venäjä ei saa olla riippuvainen vieraalla maaperällä olevista satamista Venäjän viennin ja tuonnin epäsymmetrisyys Venäjä ei pysty käyttämään logistisia etujaan (Siperian rautatie); kuinka monta kertaa Suomi ampuu jalkaansa? Missä määrin Ust-Luga korvaa Pietaria, missä määrin oikeasti uutta kapasiteettia? 19
Venäjän satamien liikenne, tn 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 Viipuri Ust-Luga Primorsk Pietari 40 000 20 000 0 2006 2007 2008 2009 1Q10 20
90 000,0 80 000,0 70 000,0 60 000,0 50 000,0 40 000,0 30 000,0 2006 2007 2008 2009 20 000,0 10 000,0 0,0 Pietari Primorsk Ust-Luga Ventspils Riika 21