MTK Häme ry Toimintakertomus vuodelta 2011 Tuloslaskelma 1.1.-31.12.2011 Tase 31.12.2011
T o i m i n t a k e r t o m u s v u o d e l t a 2 0 1 1 Yleistä Kulunut toimintavuosi oli MTK Hämeen 94. toimintavuosi. Vuosi jää aikakirjoihin taloudessa erityisesti Euroopan rahamarkkinoiden kriisin aikana. Suomen kansantalous kasvoi vielä alkuvuodesta kohtuullisesti, mutta loppuvuodesta kasvu hidastui. Bruttokansantuote kasvoi 2,9 % vuodesta 2010. Kasvun hyytymisen myötä myös korkotaso lähti talouskasvun hidastuessa laskuun. Poliittista keskustelua vilkastuttivat huhtikuussa käydyt eduskuntavaalit. Jyrki Kataisen johtama kuuden puolueen hallitus aloitti kesäkuussa vaikeiden hallitusneuvottelujen jälkeen. Toimistosihteeri Vieno Mikkosen testamenttilahjoitus liitolle Liiton pitkäaikainen työntekijä, eläkkeellä ollut toimistosihteeri Vieno Mikkonen kuoli kertomusvuoden aikana. Mikkonen oli liiton palveluksessa yli 40 vuoden ajan vuoteen 1992 saakka. Hän testamenttasi omaisuutensa pääosiltaan MTK Hämeelle. Omaisuuteen kuului kaksi tilaa Hattulan kunnan Sattulan kylässä käsittäen rakennuksia, hieman peltoa ja metsää. Lisäksi omaisuuteen kuului kerrostalohuoneisto ja pankkitalletuksia. Liiton toimisto on hoitanut testamentin toimenpanoon kuuluvat asiat. Liitto on saanut lainhuudon kiinteistöihin ja omistusoikeus niiden osalta siirtyi vuoden aikana liitolle. Puheenjohtaja Markku Länningille maanviljelysneuvoksen arvonimi Tasavallan presidentti myönsi liiton puheenjohtaja Markku Länningille maanviljelysneuvoksen arvonimen MTK Hämeen ja muiden yhteistyökumppaneiden hakemuksesta. Markku Länninki on toiminut pitkään MTK Hämeen puheenjohtajana ja MTK:n johtokunnan jäsenenä monien muiden maakunnallisten ja kunnallisten luottamustehtävien ohella. Maatalouden tuotanto ja markkinat 2011 Vuonna 2011 maatalouden arvonlisäys kasvoi 6,7 prosenttia ja metsätalouden osalta 1,8 prosenttia. Vaikka maatalouden arvonlisäys kasvoi, aleni maatalouden yrittäjätulo MTT taloustutkimuksen ennakkotietojen mukaan vuodesta 2010 ja oli noin 20.000 euroa maatilaa kohden vuonna 2011. Vuosi 2011 oli maataloustuotteiden hintakehityksen osalta kaksijakoinen; viljan ja maidon hinnat olivat kohtalaisella tasolla, mutta sekä sianlihan että naudanlihan osalta hinnat pysyttelivät alhaisina. Maidon keskimääräinen tuottajahinta nousi noin 10 % vuoden 2010 keskihintaan verrattuna. Maidontuotanto laski 32 miljoonaa litraa ja oli 2190 miljoonaa litraa. Maitotuotteiden kulutus vastaavasti kasvoi kotimassa. Loppuvuonna 2011 oltiin jopa voipulassa, monin paikoin kaupan hyllyiltä loppui kotimainen voi kasvaneen kysynnän ansiosta. Naudanlihan keskihinta oli vuonna 2011 hieman vuoden 2010 hintaa korkeampi. Naudanlihan tuotanto pysyi lähes ennallaan 83 miljoonassa kilossa. Sianlihan hinnat nousivat vuosikeskiarvolla laskettuna hiukan vuoteen 2010 verrattuna. Sianlihan tuotanto laski 1,9 % ja oli 201,6 miljoonaa kiloa. Lampaanlihan tuotanto kasvoi 24 % vuodesta 2010, ollen 0,9 miljoonaa kiloa. Siipikarjalihan
tuotanto nousi noin 2,8 % ja oli 101,5 miljoonaa kiloa. Kananmunien tuotanto kasvoi 2 % ja oli 62,3 miljoonaa kiloa. Kesän suhteellisen hyvät säät, hetkellisiä kuivia kausia lukuun ottamatta, saivat viljat kasvamaan paremmin kuin edellisenä poikkeuksellisen kuivana vuotena. Saatiinpa vehnästä kaikkien aikojen paras satokin. Rehuviljasato oli keskimääräisellä tasolla valtakunnallisesti. Tuotantopanosten hinnat säilyivät korkeina ja monilta osin nousivat edelleen. Tämän vuoksi maatalouden kannattavuuskehityksessä ei tapahtunut oleellista muutosta kertomusvuoden aikana. Viljakasvien sato oli kaikkiaan noin 3,7 miljardia kiloa eli lähes neljänneksen vuotta 2010 suurempi. Ruissato kasvoi 14 %, 78 miljoonaan kiloon, joten omavaraisuusastekin nousi hieman. Vehnän sato oli 925 miljoonaa kiloa ja kasvua peräti 28 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kauraa puitiin lähes miljardi kiloa eli 29 % enemmän kuin vuonna 2010. Ohran sato kasvoi 13 % ja kokonaissato oli noin 1,5 miljardia kiloa. Tästä mallasohraa oli noin 300 miljoonaa kiloa. Sokerijuurikkaan sato oli 675 miljoonaan kiloa eli oli selvästi edellisvuotta korkeampi. Hehtaarisato nousi tuntuvasti ollen noin 48.000 kiloa. Perunan sato oli lähes edellisvuoden suuruinen, 673 miljoonaa kiloa, kasvua 2 % edellisestä vuodesta. Metsätalous Puukauppa yksityismetsistä kävi edellisvuotta heikommin. Uusien puukauppojen kokonaismäärä jäi runsaaseen 25 miljoonaan kuutiometriin, mikä oli koko päättyneen vuosikymmenen toiseksi alhaisin myyntimäärä. Sen sijaan markkinahakkuut yksityismetsistä olivat vielä kohtuullisen hyvällä tasolla, yhteismäärältään noin 43 miljoonaa kuutiota. Kantohintojen kehitys oli vuoden 2011 alusta nousevaa, mutta kesällä ja vuoden loppua kohden hinnat kääntyivät laskuun. Euroopan taloustilanteen heikkeneminen hiljensi rakentamista ja investointeja ja tämä laski tukkipuun kysyntää. Myös kuitupuun hinta laski alkukesän tasosta selvästi. Kantohinnat laskivat reaalisesti 5 % vuoden 2010 tasosta. Vuoden lopulla myrskyt riepottelivat pahasti etenkin Lounais-Hämettä. Myrsky toi puuta markkinoille runsaasti ja tämä alensi hintatasoa edelleen Hämeen alueella. Rypsin ja rapsin sato oli yhteensä vain 115 miljoonaa kiloa, mikä oli selvästi pienempi kuin vuonna 2010. Pieni sato johtui etenkin viljelyalan 46 % pudotuksesta, vaikka keskisadot kasvoivat. Kokonaissäilörehusato oli noin 7,4 miljardia kiloa, mikä oli vajaa 10 % edellistä vuotta pienempi. Kuivaheinää korjattiin 377 miljoonaa kiloa, missä on laskua 1 % vuoteen 2010 verrattuna.
Pellon käyttö Hämeessä Hämeessä viljakasvien pinta-alat kasvoivat selvästi edellisvuodesta, kun taas rypsin ja rapsin kokonaisala laski. Kesannon ja luonnonhoitonurmien alat vähenivät. Viljojen keskisadot palasivat heikomman vuoden jälkeen normaalille tasolle. Paikkakuntakohtaiset vaihtelut erilaisten sademäärien johdosta olivat kuitenkin merkittävät. Kaikkiaan Hämeen ELY-keskuksen alueella oli peltoa käytössä 188.700 hehtaaria vuonna 2011. Sivun alalaidan taulukosta käyvät ilmi viljelykasvikohtaiset alat ja satomäärät. Edunvalvonta MTK Häme tuki aktiivisesti keskusliiton toimintaa maa- ja metsätalouden edunvalvontakysymyksissä. Maatalouden tukipolitiikan osalta vuotta väritti EU:n yhteisen maatalouspolitiikan valmistelu EU:n komission lokakuussa 2010 antaman tiedonannon pohjalta. MTK:n mielestä komission ehdotuksessa ei kiinnitetä riittävästi huomiota viljelijöiden tulojen parantamiseen, päinvastoin, muun muassa ehdotukset ykköspilarin viherryttämisestä lisäisivät merkittävästi viljelijöiden kustannuksia ja monimutkaistaisivat maataloushallintoa. Kesäkuussa kokoontui MTK:n ja liittojen luottamushenkilöitä eri puolelta Suomea Helsinkiin Säätytalon edustalle osoittamaan mieltään. Samassa yhteydessä luovutettiin hallitusneuvottelijoille vetoomus, jossa muistutettiin mm. vero- ja tukipäätösten heijastuvan maaja metsätalouden kannattavuuteen. Vuoden lopulla MTK ajoi voimakkaasti tulopoliittiseen raamiratkaisuun liittyen maaseututupo-ratkaisua, jolla voitaisiin helpottaa maaseutuväestön tiukkaa taloudellista tilannetta. Järjestö saikin osan tavoitteistaan läpi. Hallitus päätti perua hallitusohjelman mukaisen maatalouden energiaveropalautuksen pienentämisen 18 miljoonalla eurolla. Hallitus selvittää myös mahdollisuudet alentaa maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveroa. Vuoden 2011 lopulla tehtiin päätös vuoden 2012 kansallisista tuista. Tämä päätös leikkasi merkittävästi Etelä- Suomen kansallista tukea sika- ja siipikarjataloudelle. MTK ei hyväksynyt tätä leikkausta. MTK:n vaatimuksesta ratkaisussa säilytettiin valtaosin muut yksikkötuet vuoden 2011 tasolla. Eläinten hyvinvointituen valmistelussa MTK sai neuvoteltua olennaisia parannuksia tukijärjestelmään. Nauta- ja yksimahaissektorin hyvinvointituen perustuki kolminkertaistuu. Viljelykasvien pinta-alat ja sadot Hämeen ELY-keskuksen alueella 2011 Suluissa edellinen vuosi. Ala, ha Sato, kg/ha Vehnä (kevät) 23200 (23400) 3650 (3120) Vehnä (syys) 4700 (2300) 4310 (3630) Ruis 3100 (2800) 3390 (2890) Rehuohra 22600 (19800) 3320 (2870) Mallasohra 20600 (18800) 3610 (2850) Kaura 32400 (27800) 3620 (2920) Rypsi, rapsi 11500 (19500) 1400 (1160) Peruna 1200 (1200) 25690 (25690) Sokerijuurikas 1200 (1300) 44100 (37130) Kumina 2200 (2400) 490 (490) Kuivaheinä 6900 (8200) 4010 (4580) Säilörehu 19500 (16800) 14720 (15950) Kesanto, luonnonhoitopelto, viherlannoitus 25800 (29000)
Maito Liha- ja siipikarja Hämeessä sikojen määrä aleni kertomusvuonna 95.600 siasta 94.200:aan ja emakoiden lukumäärä vastaavasti 9200:sta 8400:aan. Maitosektorilla tuotannon kannattavuus ei juuri kohonnut, vaikka tuottajahinta elpyikin, sillä tuotantokustannusten nousu kuritti maidontuottajia; erityisesti energian ja rehujen hinnat nousivat tuntuvasti. MTK:lle tärkeitä seurannan ja vaikuttamisen kohteita ovat olleet EU:n maitoasetusta koskevat komission ehdotukset ja asetuksen käsittely EU:n ja Suomen päätöksenteossa. Vuoden lopulla maitoasetus oli hyväksyttävänä Euroopan parlamentissa ja EU:n ministerineuvostossa pääosin MTK:n toivomassa muodossa. MTK Häme on mukana eteläisten liittojen yhteisessä maitovaliokunnassa. Valiokunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Kokouksissa käsiteltiin mm. 141-tuen jatkamisesta nykyisen, vuoden 2013 lopussa päättyvän kauden jälkeen. CAP-uudistus ja maitokiintiöiden poistuminen investointitukiehdoista puhuttivat myös valiokuntaa. Valiokunta laati kaksi kannanottoa MTK:n maitovaliokunnalle ja johtokunnalle, joissa vaadittiin kansallisen litratuen jatkoa sekä uutta sopimustuotantomallia, jonka pohjalta tukea voidaan maksaa kiintiöjärjestelmän poistuttua. Nautojen lukumäärä aleni Hämeen ELYkeskuksen alueella 900:lla, 46.400 naudasta 45.700:aan. Alle vuoden ikäisten vasikoiden määrä oli 14.100. Emolehmien määrä kasvoi noin 2400:sta 2600:aan. Samoin lampaiden määrä kasvoi Hämeessä 4200:sta 4800:aan. Siipikarjan lukumäärä Hämeessä oli yhteensä 134.500 eläintä, mikä oli hieman enemmän kuin vuonna 2010. Etelä-Suomen alueella toimiva MTKliittojen yhteinen lihavaliokunta kokoontui kuluneena vuonna 2 kertaa. Kevään kokouksessaan lihavaliokunta kiinnitti huomiota edelleen hyvin matalalla olevaan tuottajahintatasoon. Nyt on tosi hätä ja toimenpiteitä on tehtävä välittömästi. Sianlihantuotannossa tasapainottaminen on tärkeää, mutta toisaalta todettiin, ettei esimerkiksi naudanlihan alituotannollakaan ole saatu parannusta lihan hintaan. Eräänä keinona tilanteen edes osittaiseen parantamiseen nähtiin eläinten hyvinvointituen kehittäminen. Syksyn kokouksessaan valiokunta antoi kannanoton, joka oli suunnattu MTK:n johdolle ja ministeri Jari Koskiselle. Kannanotossa kiinnitettiin huomiota sianlihan tuottajan ansiotasoon ja lihan alkuperämerkintöjen saamiseen eri lihatuotteisiin. Samalla lihavaliokunta vaati lainsäädännön muuttamista, jolla helpotettaisiin kotimaisen ruuan hankintamahdollisuuksia. Kansalaisten ravitsemiseen hankittavien elintarvikkeiden ostaminen ei saa olla niin vaikeaa, että ostaja ja myyjä tarvitsevat hankintamenettelyyn juridista apua. Lisäksi oman alueen ja työllisyyden korostaminen tulee olla sallittua julkisissa elintarvikehankinnoissa.
Vilja Kuten koko maassa, myös Hämeessä saatiin hyvä viljasato. Syysviljoilla satotaso oli selvästi keskiarvoa korkeampi, kevätviljoilla hehtaarisadot olivat viime vuosikymmenen keskiarvon tasolla. Alkuvuodesta 2011 hinnat pysyivät suhteellisen hyvällä tasolla aina kevääseen saakka. Kesällä parantuneet maailman satotiedot laskivat hintatasoa jonkin verran, mutta suurta notkahdusta ei tapahtunut. Syksyllä viljojen hinnat laskivat kotimaassa saadun kohtuullisen suuren sadon varmistuttua. Suomessa viljan tuottajahintataso jäi selvästi EUtasoa heikommaksi. Markkinatilanteen seuraaminen on noussut yhä tärkeämmäksi viljasektorilla. Liitto on jatkanut aktiivista tiedottamistaan viljanviljelijöille ajankohtaisesta tilanteesta. Eteläisten MTK-liittojen viljavaliokunta kaipasi viljelijöille lisää markkinakoulutusta, koska näyttää siltä, että viljamarkkinoiden tuntemus on vielä osin heikkoa. Myös viljakaupan tarkkailutoiminta nähtiin edelleen tärkeänä säilyttää ja yhteyksiä viljanostajiin on pidettävä yllä. Valiokunta pohti myös suhtautumista GMO-viljelyyn. Geenitekniikan käyttöön suhtauduttiin varovaisen myönteisesti. Perusteluna todettiin mahdollisuus jalostuksen voimakkaaseen nopeutumiseen sekä toisaalta Euroopan toivoton viivytystaisteluasema maailmalla vallitsevaan GMO-viljelyyn nähden. GMO-vapautta pohdiskelevissa kannoissa taas tuotiin esille puhtauden antama mahdollisuus lisäarvon rakentamiseen esimerkiksi lasten ruuassa. Heinäkuun kokouksessaan viljavaliokunta teki MTK:lle aloitteen, jossa vaadittiin viljamarkkinoille uusi toimija, jolla on varaa toimia. Tärkeää on myös, että se on vakaa ja osaava toimija. Valiokunta päätti esittää MTK:n viljavaliokunnalle, että MTK:n toimesta perustetaan uusi toimija viljamarkkinoita hoitamaan. MTK Häme osallistui edelleen aktiivisesti Päijät-Hämeen viljaklusterin ja Päijät- Hämeen viljaklubin toimintaan. Viljaklusterin tarkoituksena on hankkia koko viljaketjuun arvonlisää, joka jakautuu oikeudenmukaisesti koko ketjussa. Viljaklubin yleiskokous ja laatuviljaseminaari järjestettiin maaliskuussa Nastolassa ja siihen osallistui noin 80 henkilöä. Viljaklubi järjesti alueen teollisuuden kanssa yhteisen sadonkorjuuseminaarin syksyllä Lahden messukeskuksessa Sadonkorjuumessujen yhteydessä. MTK Häme oli omalla osastollaan yhdessä Kasvua Hämeessä -hankkeen kanssa mukana messuilla. Lahden alueen MTK-yhdistykset jakoivat messuilla kuluttajille Sysmän Leivän leipomasta ruisleivästä leikattuja viipaleita. Tämä 4 % siivu kertoi kuluttajille viljelijän osuuden ruisleivän hinnasta. Sokeri Sokerista saatiin kertomusvuonna hyvä sato. Hämeen alueella saatiin yleisesti yli 50 tonnin keskisatoja, kunhan Ramularia-lehtilaikun torjunnassa oli onnistuttu. Tilastoitu keskisatokin (yli 46.000 kg) oli ennätyksellinen. Kulunut vuosi osoitti, kuinka tärkeää olisi sokerijuurikkaan viljelyn tasaisempi jakaantuminen eri puolille Etelä- Suomea. Syys-lokakuun vaihteeseen osui paikoitellen hyvin runsaita sateita, jotka haittasivat juurikkaan nostoa huomattavasti. Mikäli nämä sateet olisivat osuneet nykyisille pääviljelyalueille Säkylän sokeritehtaan ympäristöön,
olisi vaikutus kokonaissatoon ollut merkittävä. Myös sokeritehtaan toiminnalle olisi koitunut paljon haittaa, sillä runsas juurikaskuormien multamäärä aiheuttaa häiriöitä tehtaan toimintaan. Kuitenkin sokeriteollisuus on pyrkinyt eri tavoin keskittämään viljelyä tehtaan ympäristöön lyhyen kuljetusmatkan vuoksi. Sokerialan 7-vuotisen toimialasopimuksen välitarkastelussa saatiin sovittua hinnankorotus noin 7 euroa tonnille, jonka viljelijä saa kylväessään sopimuksen mukaisen pinta-alan kokonaisuudessaan. Tällöin vuoden 2012 tuottajahinta asettunee tasoon 35 euroa tonnilta. Toimialasopimus jatkuu vielä vuodet 2012-2014. Viimeiset kolme vuotta on sokerijuurikkaan viljelyala Suomessa laskenut, mutta hinnankorotuksella toivotaan olevan viljelyhalukkuutta lisäävä vaikutus. Peruna sen, että tuodusta perunasta pakattiin osa edelleen Venäjälle vietäväksi. Edellisen vuoden puute aiheutti kertomusvuoden pinta-alojen lisäyksen lähes kaikissa Euroopan maissa. Seurauksena oli hintatason romahtaminen ruokaperunalla 10-12 senttiä kilolta (keväällä vielä 25 c/kg) ja teollisuusperunalla jopa 2-3 senttiä kilolta. Perunavaliokunta kokoontui kaksi kertaa vuoden aikana. Keväällä perunapula ja markkinatilanne puhuttivat valiokuntaa. Syksyllä arvioitiin mm. karppauksen vaikutusta perunan käyttöön. Valiokunta arveli n. 6 %:n aleneman perunan käytössä tasaantuvan jatkossa. Myönteisenä asiana nähtiin Hämeen perunanviljelijöiden kannalta se, että tärkkelysperunatoiminta on jälleen suomalaisissa käsissä. Jalostava teollisuus hakikin uusia tärkin sopimustuottajia myös Hämeestä. Maatalouden tukiasiat Ruokaperunan satoon vaikutti kuiva alkukesä ja osin märkä syksy Suomessa. Perunaa jäi nostamatta noin 600 hehtaaria. Venäjällä niin kuin koko Euroopassakin saatiin parempi sato kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2010 huonot sadot Venäjällä käynnistivät perunan viennin Suomesta ja vienti jatkui pitkälle kevääseen 2011. Edellisen kasvukauden ennätysmäinen perunan vienti, 18 miljoonaa kiloa, kasvoi 50 miljoonaksi kiloksi kevääseen 2011 mennessä ja jossain vaiheessa epäilyt kotimaisen perunan riittävyydestä käynnistyivät. Myöhemmin ilmeni, että perunaa tuotiin myös 20 miljoonaa kiloa, joka osoitti Maatalouden tukiasiat työllistivät edelleen liittoa ja toimisto antoi tapauskohtaisesti apua tukiin liittyvissä asioissa. Liitto ylläpiti avustajaverkostoa, jota käytettiin kuluneena vuonna melko ahkerasti. MTK Häme osallistui Kasvua Hämeessä -hankkeen tietoverkko-osion toteuttamiseen kevään tuki-infojen toteuttamisessa, missä MTK-yhdistyksillä oli myös tärkeä rooli. Liitto oli mukana aktiivisesti syksyllä kentän kautta esille tulleessa tilavalvontoja koskeneessa ohjeiden muutoksessa, jonka mukaan nautojen korvamerkkejä olisi alettu tiukennetusti valvomaan. Myös ennakkoilmoittautumiset tilakäynneillä oli tarkoitus tietyssä suhteessa jättää pois. Koko järjestön aktiivisen toiminnan ansiosta käytäntö saatiin palautumaan entiselleen.
Metsäedunvalvonta Liitto välitti jäsenilleen MTK:n markkina- ja muuta informaatiota metsätaloudesta ja tuki Metsänomistajien liitto Etelä-Suomen ja alueen metsänhoitoyhdistysten työtä. MTK-yhdistysten kokouksissa ja muissa tilaisuuksissa oli teemana usein ajankohtainen puumarkkinatilanne. Liitto edisti Metsänomistajaliiton sekä MTK Uudenmaan ja Hämeen yhteisen yhtiön Family Timber Finlandin työtä metsäkiinteistöjen välityksessä tiedottamalla jäsenille yhtiön toiminnasta. MTK Häme toteutti alueellaan verotilaisuudet Lahdessa, Hämeenlinnassa ja Jokioisilla. Tilaisuudet keräsivät reilut 150 kuulijaa. Veroneuvontaa annettiin myös puhelimitse ja yksityiskohtaisempaa neuvontaa tarvitsevia ohjattiin edelleen MTK:n veropuhelimen käyttöön. Maa-, vesi- ja ympäristöpolitiikka Veroasiat Kertomusvuonna puhuttivat eduskuntavaalit ja uuden hallituksen verolinjaukset. Hetemäen verotyöryhmän valmistelemia ehdotuksia olivat muun muassa pääomaveron sekä arvonlisäveron kiristäminen ja yhteisöveron alentaminen. Kiinteistöveron ulottaminen metsään oli ollut työryhmässä pohdittavana. MTK vaikutti vahvasti hallitusneuvotteluihin ja monia hankalia verotuksen muutoksia pystyttiin torjumaan. Liittojen yhteisessä verovaliokunnassa esillä oli vuoden mittaan sähköinen verotili ja rakennuttajan käännetty alvkohtelu. Käännetty alv voi tulla monelle maa- ja metsätalousyrittäjälle aluksi yllätyksenä. Ongelmiksi tässä nähtiin rajaukset, jotka käynnistävät käänteisen menettelyn. Valmiina olevaa käytäntöä ei ole, vaan se tulee ajan myötä. Verovaliokunta vaatikin asian tiimoilta ahkeraa tiedotusta sekä lehtiin että MTK:n nettisivuille ja tulkinnat olisi saatava yksiselitteisiksi. Hallitusneuvotteluissa sovittiin pääomaveron kiristyksestä. Tämä rasittaa maaja metsätaloutta, sillä elinkeinojen osalta kyseessä on tuotannollinen pääomatulo, jota tulisi kohdella eri tavoin kuin puhtaita pääomatuloja. Sama koskee maaseudun pienyrittäjiä. Liitto edisti maankäyttöön, kaavoitukseen, rakennuslakiin ja luonnonsuojeluun liittyvän maanomistajan oikeusturvan toteutumista olemalla säännöllisesti yhteydessä ELY-keskuksen ympäristövastuualueeseen ja maakuntaliittoihin. Kuntien ympäristömääräysten laadinnassa ja niihin vaikuttamisessa avustettiin edelleen yhdistyksiä. Myös yksittäisiä MTK:n jäseniä avustettiin maa-, vesi- ja ympäristöoikeudellisissa asioissa. Liitto osallistui aktiivisesti alueelliseen kehittämistoimintaan. Se oli edustettuna sekä Päijät-Hämeen että Kanta- Hämeen maakunnan yhteistyöryhmässä. Kummassakin maakunnassa on käynnistetty uusien maakuntakaavojen valmistelu. Liitto oli vaikuttamassa näiden sisältöön muun muassa jättämällä lausunnot Hämeen maakuntakaavan 1. vaihekaavaan. Päijät-Hämeen osalta kaavatyö alkoi alatyöryhmien perustamisella, joihin saimme edustuksen kattavasti. Alatyöryhmissä valmistellaan kaavaa muun muassa elinkeinojen harjoittamisen, logistiikan, asumisen,
energian, pohjavesien ja kulttuurimaiseman näkökannalta, jotta maaseudun elinkeinot ja maaseudulle tärkeät asiat olisivat niissä oikein huomioituina. MTK Häme oli viemässä eteenpäin maaseudun vesihuollon kehittämistoimia, kuten vesiosuuskuntien perustamista. MTK Häme oli mukana kahdessa merkittävässä maakunnallisessa vesiensuojeluhankkeessa: Päijät-Hämeen puolella Vesijärvisäätiössä ja Kanta-Hämeessä Vanajavesikeskuksessa. Liitto osallistui Vesijärvisäätiön toimintaan aktivoimalla alueen viljelijöitä osallistumaan säätiön eri alaohjelmien työhön. Minä ja Vesijärvi -hankeosio päättyi, ja hankkeen ohjausryhmä toivoi jatkuvuutta kokemusperäisen viestinnän kehittämisessä. Vanajavesikeskus on jo pari vuotta ollut Kanta-Hämeessä maakuntaliiton ykköshanke, johon myös alueen kunnat ovat vahvasti sitoutuneet. MTK Hämeen kannalta on merkittävää olla mukana paitsi laajan yhteistoiminnan edistämiseksi, myös vaikuttamassa siihen, että vesiensuojelu on maatalouden kannalta tehokasta ja toimivaa. Liitto oli mukana Vanajavesikeskuksen joka toimintatasolla, sekä hallinnossa että käytännön työryhmissä. Vanajavesikeskuksen tarkoituksena on koko Vanajaveden valuma-alueen kaikinpuolinen kehittäminen, ei ainoastaan vesien-suojelu. Vuosi 2011 jäi viimeiseksi hanketoimintana toteutetuksi vuodeksi, sillä Vanajavesikeskuksen taustavoimaksi perustetaan säätiö, johon MTK Häme on päättänyt lähteä perustajajäseneksi mukaan. Maatalouden ympäristöasioita Hämeessä kehittävän vapaamuotoisen Hymppityöryhmän työhön liitto osallistui aktiivisesti. Kuluneen vuoden aikana ryhmässä seurattiin hankkeita, joiden avulla myös Hämeen alueella voitaisiin toteuttaa maatilojen tehostettua vesienhoidon neuvontatyötä. Liitto otti aktiivisesti kantaa ympäristöministeriöstä lausunnolle tulleeseen Jokamiehen oikeudet -käsikirjaan. Käsikirjan sisältöön ehdotettiin lukuisia muutoksia. Esimerkiksi kirjan nimi Jokamiehen oikeudet ehdotettiin muutettavaksi Jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet -nimiseksi. Liiton työryhmä näki monessa kohtaa käsikirjassa pyrkimyksen laajentaa jokamiehen oikeuksia, tästä esimerkkinä oikeuksien laajentaminen yksilöiden lisäksi eri yhteisöille. Käsikirjan eri osiin puututtiin tarkasti. Hyvää käsikirjassa nähtiin siinä, että koko ongelma-alue saadaan samoihin kansiin ja tietyt käsitteet selventyvät. Sosiaalipolitiikka Työterveyshuollon keskittymis- ja yksityistämiskehitys jatkui myös vuonna 2011. Kuntien omistama Työterveys Wellamo Oy järjesti työterveyspalvelut koko Päijät-Hämeen alueella. Kanta- Hämeessä kunnallinen oy-muotoinen palveluntarjoaja Työsyke Oy kuitenkin joutui supistamaan toimintaansa Riihimäen terveyskeskuskuntayhtymän sanottua irti sopimuksen. Uudeksi sopimuskumppaniksi kuntayhtymä valitsi Terveystalo Oy:n. Tämä on sikäli merkittävää, että kyseessä on ensimmäinen kerta, kun yksityinen osakeyhtiö ottaa hoitaakseen maatalouden työterveyshuollon laajassa mitassa. MTK Häme oli mukana neuvotteluissa pitkin vuotta ja vaikutimme erityisesti siihen, että maatalousasiakkaiden erityistarpeet tulee siirtymävaiheessakin huomioitua. Pidimme myös tärkeänä, että molemmat
yrittäjäpuolisot tulevat saman perusmaksun piiriin ja että työterveyshuollon Kela-korvaus saadaan suorakorvauksen periaatteella. Heti saatavan Kelakorvauksen mahdollisuus on nyt käytettävissä sekä Terveystalo Oy:llä (vain Riihimäen seutu) että Mehiläisellä ja Wellamolla (kaikki toimipisteet). Maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon liittymistä edistettiin tiedottamalla eduista eri yhteyksissä. Myös maatalouslomituksen yksiköiden suurentuminen jatkui. Lopen lomitusyksikkö yhdistyi Hämeenlinnaan, jolloin Linnan Lomituspalvelut -yksikkö tuottaa myös Lopen lomituspalvelut. Muodostuneen yksikön koko mahdollistaa kestävän rakenteen useiksi vuosiksi eteenpäin. Vuoden 2011 alussa tapahtuneen yhdistymisen jälkeen yksikössä on mukana 10 kuntaa, noin 400 tilaa (600 yrittäjää) ja 90 vakituista lomittajaa sekä osa-aikaiset. Lomitusta tuotettiin noin 23000 lomituspäivää vuodessa. MTK Häme oli mukana yhdistymisen valmisteluissa ja seurantatilaisuuksissa, joita uusissa mukaan tulleissa kunnissa järjestettiin. Liitto oli mukana ryhmässä, joka valmisteli toimintamallit maatilojen kriisien varalta. Tuotoksena julkaistiin Melan kustantamana julkaisu Jos taivas putoaa - toimintaohje kriisitilanteessa. Työryhmä kokosi laajasti maatilojen yhteistyökumppaneita, kuten MTK, Mela, meijerit, työterveyshuollot, lomitus ja neuvonta. Pääorganisaattori oli MTK Hämeen Kasvua Hämeessä - teemaohjelma. Lopuksi pidettiin seminaari Parempi vara kuin vaiva, johon kutsuttiin maatalousyrittäjien kanssa työskentelevät asiantuntijat, yritykset, yhteisöt, työterveyshuollon toimihenkilöt sekä maatalousyrittäjät. Edellä mainitussa ryhmässä luotiin myös toinen toimintamalli ja julkaisu Varhaisen välittämisen malli maatalousyrittäjille. Varhaisessa välittämisessä jokaisen on hyvä pohtia, miten toivoo itseään kohdeltavan, jos sairaus tai taloudelliset vaikeudet vievät voimat eikä itse jaksa hakea apua. Liitto osallistui MTK:n järjestämiin sosiaalipolitiikan koulutuspäiviin. MTK Hämeen ja Hämeen maa- ja kotitalousnaisten yhteistyönä järjestettiin Tuntematon emäntä -elokuvan näytökset. Katsojia oli Hämeenlinnassa noin 190 ja Lahdessa 114. Maaseutuyrittäjyys ja maaseutupolitiikka Myös Pirkanmaalla tapahtunut lomituksen fuusio koski MTK Hämettä, koska uuteen Lempäälän lomitusyksikköön tulivat mukaan Akaa, Kylmäkoski, Sääksmäki ja Urjala. Työssä jaksamisen edistämiseksi tarjottiin jäsenten saataville kuntoremonttilomia. Hyvää yhteistyötä tehtiin muun muassa Sokos-hotellien kylpylöiden ja Paavo Nurmi -keskuksen kanssa. Sekä liiton johtokunta että yrittäjävaliokunta esittivät keskusliitolle toiveen, että suoraan kuluttajille tuotteita ja palveluita tarjoavat jäsenet voitaisiin listata järjestön internet-palveluun. Julkaistavat perustiedot saataisiin jäsenrekisteristä. Asia ei vielä edennyt toteutusvaiheeseen, mutta sitä valmistellaan nyt osana MTK:n Pro Lähipalvelut - hanketta. Hämeen Yrittäjien ja MTK Hämeen yhteishanke Kohti hämäläistä yrittäjyysmaakuntaa sai jatkoaikaa ja uuden ni-
men Kanta-Hämeen yrittäjämäinen toimintamalli. Hankkeen tavoitteena on lisätä kuntapäättäjien tietoisuutta yritysvaikutuksista ja näin parantaa yritysten edun huomiointia päätöksenteossa. Keskeinen toimintamuoto on kuntapäättäjille suunnatut yrittäjyyden iltakoulut, jotka jatkuivat. Olemme taustavaikuttajana mukana myös Päijät- Hämeessä Lakesin johtamassa Yritysystävällisyys-hankkeessa. Maaseutuyrittäjävaliokunta jatkoi toimintaansa liiton yrittäjyystoiminnan ohjaajana. Yhteistyötä Uudenmaan suuntaan lisättiin ja pidettiin yhteisiä asioita kartoittava kokous Hämeen ja Uudenmaan yrittäjävaliokuntien kesken. Liitto edisti maaseutuyrittäjyyttä myös osallistumalla useiden maakunnallisten kehittämishankkeiden ohjausryhmätyöskentelyyn ja kehittämisryhmiin. Liitto jatkoi yhteistyötä ProAgrian Hämeen Bioenergia II -hankkeen kanssa. Järjestettiin tuulivoimaseminaari, jossa näkökulma oli sekä mahdollisessa tuulivoimabisneksessä että maanomistajuuteen vaikuttavissa kysymyksissä. Seminaari organisoitiin laajalla taustatuella, mukana oli Hämeen liitto ja Päijät- Hämeen liitto, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeen Bioenergia II -hanke ja kaupallisia tuulivoimayrityksiä. Seminaarissa pyrittiin vastaamaan maanomistajia ja omakotiasujia askarruttaviin kysymyksiin. Seminaari oli avoin myös MTK:n ulkopuolisille, joten samalla saimme tilaisuuden tuoda esiin järjestön roolia maaseudun ainoana edunvalvontajärjestönä. Tilaisuuteen osallistui myös kuntien teknisen toimen, ympäristötoimen ja kaavoituspuolen henkilöitä. Koulutus ja järjestötoiminta Liitto järjesti sekä keväällä että syksyllä puheenjohtaja- ja sihteeripäivät. Uusille johtokunnan jäsenille järjestettiin MTK Start 1 -kurssi. Liitto ja yhdistykset avustivat Kasvua Hämeessä -hankkeen tukikoulutustilaisuuksien järjestämisessä. Tilaisuuksiin osallistui lähes 1000 viljelijää. Liitto järjesti toiminta-alueensa EUavustajille koulutustilaisuuden huhtikuussa. MTK yhdistysten jäsensihteereille järjestettiin palkintoristeily vuoden 2010 aikana toteutetusta jäsenkampanjasta, joka onnistui hyvin. Vaikka jäsenkunnassa tapahtuu jatkuvasti iän tuomia muutoksia ja tilatasolla rakennekehitystä, saimme jäsenkampanjan avulla jäsenten lukumäärää kasvatettua. Uusi jäsenrekisteri otettiin joustavasti käyttöön kertomusvuoden aikana ja jäsenrekisterin vastuuhenkilöille annettiin koulutusta Asikkalassa sekä Tammelassa. Uusi jäsenrekisteri on vielä hiukan raakile, mutta toivottavasti jatkotyöllä pystytään saamaan valmiiksi hyvä kokonaisuus. MTK:ssa laadittu, liittojen ja yhdistysten käyttöön tarkoitettu toiminnan itsearviointimalli vietiin käytäntöön liitossa ja joissakin yhdistyksissä. Arviointien tuloksia hyödynnettiin edunvalvonnan kehittämisessä. Osallistuttiin keskusliiton järjestämään, järjestön kehitystyötä pohtivaan liittovaikuttajaseminaariin.
Osana keskusliitossa suoritettua jäsentyytyväisyyskyselyä saimme tietoa myös liitoon alueen jäsentyytyväisyydestä. Jäsenten arviot olivat parantuneet jonkin verran kaksi vuotta aikaisemmin tehtyyn kyselyyn verrattuna. Keittämistyötä kuitenkin riittää. Jäsenten tekemät toiminnan parannusehdotukset liittyivät edunvalvonta-asioihin, tiedotukseen ja järjestön näkyvyyteen. Jäsenpalveluista hyödyllisimpänä pidettiin ajankohtaistietoa, yhteistyökumppaneiden tarjoamia jäsenetuja, jäsentilaisuuksia sekä koulutus-, neuvonta- ja asiantuntijapalveluita. Muihin liittoihin verrattuna saimme hyvän arvion ajankohtaistiedotuksessa, erityisesti sähköpostiviestinnässä. Osallistuttiin MTK:n järjestämiin koulutuksiin ja koulutusta markkinoitiin yhdistysten luottamushenkilöille. Liiton johtokunta teki seminaari- ja opintomatkan Saksaan ja Itävaltaan. Liiton toimihenkilöstö on osallistunut liittojen toimihenkilöpäiville sekä muuhun MTK:n järjestämään koulutukseen. Yhdistysten välinen salibandyturnaus pidettiin kuudennen kerran, tällä kertaa Tammelassa. Voittajaksi selviytyi MTK Hauhon joukkue. MTK:n yleisten jäsenetujen lisäksi liitolla jatkui oma Woikoski Oy:n kaasutarjous. Kuluttajakampanja Liitto osallistui aktiivisesti MTK:n käynnistämään ruuan alkuperäkampanjaan, joka pidettiin 5.4.2011 ympäri Suomea. Elintarvikemyymälöiden edustalla järjestetyn kampanjan tarkoitus oli kiinnittää kuluttajien huomio ruuan alkuperään ja alkuperämerkintöihin. Kampanjan yhteydessä kerättiin Hämeen alueella yli 1000 nimeä valtakunnalliseen adressiin, joka toimitettiin myöhemmin Suomessa toimiville elintarvikeyrityksille sekä poliittisille päättäjille. Myymälöissä jaettiin myös suurennuslaseja pakkausmerkintöjen lukemista varten. Kampanja herätti kovasti mielenkiintoa ja kampanjamateriaalikin loppui kesken tapahtumien. MTK Hämeen alueella järjestettiin tilaisuudet isoimpien kaupunkien Citymarketeissa ja Prismoissa. Kampanjaan osallistui yhdeksästä tuottajayhdistyksestä noin 30 henkilöä. Eduskuntavaalit Eduskuntavaalit pidettiin 17.4.2011. MTK Häme järjesti maaliskuussa kaksi yleistä vaalikeskustelutilaisuutta, toisen Hämeenlinnassa ja toisen Hollolassa. Kansanedustajiksi pyrkiviä ehdokkaita saatiin tilaisuuksiin hyvin, mutta jäsenistöä keskusteluihin ei saatu kovinkaan paljoa liikkeelle. Liitto välitti kansanedustajaehdokkaille tietoa maa- ja metsätalouden näkymistä sekä antoi heille MTK:n tavoitteita käsittelevän asiakirjan Vihreä kasvu maalta on vastaus Suomen haasteisiin. Liitto aktivoi jäseniä äänestämään pitämällä vaaleja esillä tiedotustoiminnassa. Liitto edesauttoi niin sanottujen kummitilojen löytymistä niille kansanedustajille, jotka haluavat pitää yhteyttä maatiloihin. Nuorten toiminta Nuorten toiminnan järjestämisestä liiton alueella vastasi pitkälti MTK Hämeen, Uudenmaan ja NSP:n yhteinen nuorten
valiokunta. Maaseutunuorten valiokunta kokoontui kolme kertaa. Mikko Roppo Hämeenkoskelta toimi valiokunnan puheenjohtajana ja Heidi Siivonen Lopen yhdistyksestä varapuheenjohtajana. Meri Ojanen aloitti mainittujen liittojen uutena maaseutunuorten asiamiehenä ja valiokunnan sihteerinä. Asiamies on avustanut yhdistyksiä näiden toteuttaessa omaa nuorten toimintaansa. Viestintä Liitosta osallistuttiin MTK:n järjestämään nuorten toimintaan, kuten nuorten kevätparlamenttiin ja syysparlamenttiin. Muutamalla paikkakunnalla järjestettiin nuorten joulutulet. Joulun menoliikenteessä piristäneet tulet muistuttivat matkalaisia ruoan alkuperän tärkeydestä. Kevättalvella järjestettiin nuorten matka Italiaan yhdessä Kaakkois-Suomen nuorten kanssa. Syksyllä oli vuorossa matka Tallinnaan. Kyseessä oli NSP:n vuotuinen Oktoberfest, jonka NSP:n nuoret tällä kertaa jakoivat MTK:n nuorten kanssa. Tallinnassa oli mukana myös paikallisia viljelijäkollegoita. Viron retkellä vierailtiin myös maatiloilla ja tutustuttiin Sakun panimoon. Mukana matkassa oli myös Tri. Jeff McNeill, Uudesta-Seelannista, Masseyn Yliopistosta. Tri. McNeill luennoi siitä, millaista on harjoittaa maataloutta vain markkinahintojen varassa, ilman tukea. Kesällä järjestettiin päivä Puuhamaassa -tapahtuma, jossa oli yli kaksisataa osallistujaa Hämeestä. Päivä ei ollut suunnattu yksinomaan nuorille, mutta kimmokkeena tapahtumalle oli toiminut kevätparlamentissa käyty keskustelu myös perheellisille sopivasta yhteisestä ohjelmasta. Tapahtuma onnistui hyvin ja palaute oli kannustavaa. Maaseutunuoret vierailivat eduskunnassa kansanedustaja Kalle Jokisen kutsumina. Eduskunnassa kuultiin täysistuntoa, minkä jälkeen tutustuttiin tarkemmin eduskuntataloon. Lopuksi käytiin vilkas ja antoisa keskustelu maaseutuja maatalouspolitiikasta. Nuorten asiamies on pitänyt yhteyttä alueen maatalousalan oppilaitoksiin. Jäsenille suunnattiin ajankohtaistiedotusta sekä sähköpostitse että wwwsivujen välityksellä, jonkin verran myös Facebookin kautta. Jäsentiedotus on myös jäsentyytyväisyystutkimuksen mukaan hyvin arvostettu jäsenpalvelu. Tiedotusta kohdennettiin myös tuotantosuunnittain ja kehitettiin markkinainformaation jakamista. Jäsenistölle lähetettiin säännöllisesti sähköpostitiedotteita keskeisiltä edunvalvonta-aloilta samoin kuin tietoja liiton järjestämistä tapahtumista ja tilaisuuksista. Aktivoitiin jäsenyhdistyksiä keräämään lisää jäsenten sähköpostiosoitteita. Yhdistyksiä koulutettiin www-sivujen tekemiseen. Liiton oman sivuston ajankohtaisuutta ja informatiivisuutta kehitettiin. Koko MTK-järjestön uusi jäsenrekisteri saatiin käyttöön. Viestinnälliseltä kannalta keskeistä olisi jäsenrekisterin käyttömahdollisuus yhteystietojen helppoon hallintaan ja ryhmittelyyn. Näiltä osin kehittämisen varaa vielä on. Kuitenkin perustoiminnallisuus on saatu pääosin kuntoon ja jäsensihteerit pystyvät käyttämään rekisteriä. Ajankohtaisia edunvalvonta-asioita tiedotettiin aktiivisesti alueellisille tiedotusvälineille. Maaseudun asiat olivatkin näissä monipuolisesti esillä. Kirjoitettiin
myös itse kolumneja ja mielipidekirjoituksia paikallisiin, maakunnallisiin ja valtakunnallisiin lehtiin. Valtakunnallinen Lähiruokaviesti kulki Urjalan ja Forssan kautta. Mukana oli paitsi alan omaa väkeä, myös merkittäviä alueen politiikan ja elinkeinoelämän vaikuttajia. Saimmekin hyvin huomiota tiedotusvälineissä. Liiton toimihenkilöt tai johtokunnan jäsenet pitivät yhdistysten kevät- ja syyskokouksissa ajankohtaiskatsauksen. Lisäksi pidettiin merkittävä määrä maatalous- ja maaseutupoliittisia katsauksia ja asiantuntijapuheenvuoroja muiden tahojen järjestämissä tilaisuuksissa. Kannustimme jäsenyhdistyksiä järjestämään koululaisille tilavierailuja, jotta nämä pääsevät itse näkemään ja kokemaan hyvää ja eettistä suomalaista ruuantuotantoa. Julkaisimme MTK Uusimaan kanssa aikakauslehtityyppisen jäsenlehden, joka jaettiin kaikille jäsenille ja yhteistyökumppaneille molempien liittojen alueella. Lehden teemoja olivat muun muassa hyvinvointi, markkinat ja maankäyttö. Painos oli 10.200 kappaletta. Kasvua Hämeessä -teemaohjelmahanke Hämeessä uskotaan ruoantuotannon tulevaisuuteen ja sen merkityksen kasvuun. Vuodesta 2007 käynnissä ollut Kasvua Hämeessä -teemaohjelma on koonnut hämäläisen ruokaketjun keskeiset toimijat, kehittäjät ja rahoittajat yhteistyöhön, jonka tavoitteena on nostaa Hämeen ruokatuotannon arvoa ja näkyvyyttä. Kehittämistyö jatkui vahvasti vuoden 2011 aikana. Kasvua Hämeessä -teemaohjelman ensimmäisen vaiheen toteutus päättyi vuoden 2011 aikana. Tankit täyteen -, Kasvin kasvua- ja Lihan kasvua -koulutushankkeet, Aitoja makuja Hämeestä -hanke sekä MTK Hämeen hallinnoima Klusterihanke päättyivät kesällä 2011. Koulutuskeskus Salpauksen Osaamisverkosto-hanke jatkui vuoden 2011 loppuun. Viljelijä-, aloitus- ja investointitukien tiedotushanke Tietoverkko 2 käynnistyi vuoden 2011 alussa. Tankit täyteen-, Kasvin kasvua- ja Lihan kasvua -koulutushankkeisiin osallistui kolmen vuoden aikana lähes 900 hämäläistä maatilaa. Aktiivisimmin hankkeiden palveluita käyttivät maitotilat, joista puolet oli mukana Tankit täyteen -hankkeen toiminnassa. Hankkeet keräsivät kiitosta erityisesti pienryhmätoiminnasta, jossa vähintään 3-5 samasta aihepiiristä kiinnostunutta tilaa yhdessä ja usein ulkopuolisen asiantuntijan avustuksella pohtivat maatilan toimintaan ja kehittämiseen liittyviä asioita. Osaamisverkostohankkeen ja MELAn yhteistyönä ilmestyi kaksi uutta julkaisua: Varhaisen välittämisen malli maatalousyrittäjille ja Jos taivas putoaa - toimintaohje kriisitilanteissa. Uudet hankkeet käynnistyivät heti vanhojen päätyttyä. MTK Häme jatkoi ohjelman koordinointitehtävässä uudella Kasvua Hämeessä teemaohjelmahankkeella. Hanke käynnistyi 16.5.2011. Hankkeen keskeisenä tehtävänä on parantaa ruokatuotannon alueellista näkyvyyttä ja imagoa tiedottamalla, osallistumalla ja järjestämällä erilaisia tapahtumia. Lisäksi hankkeen on tarkoi-
tus selvittää Hämeen ruuantuotannon vaikutuksia alueen talouteen ja ympäristöön sekä lähi- ja luomuruuan alueellinen kysyntä- ja tuotantopotentiaali. Vuoden 2011 aikana hanke osallistui muun muassa valtakunnallisen lähiruokaviestin toteutukseen, Herkkujen Suomi -tapahtuman Hämeen osaston rakentamiseen sekä Sadonkorjuumessuille. Lisäksi teetettiin Kasvua-lehti sekä Hämeen ruokatuotantoa kuvaava esite. ProAgria Hämeen vetämässä Huomisen hämäläinen maatila -hankkeessa tarjotaan maatiloille koulutusta tilan liiketoiminnan ja tuotannon kehittämisestä, investoinneista ja johtamisesta. Uudessa hankkeessa panostetaan ympäristöosaamiseen, luomutuotantoon sekä eläinten hyvinvointiasioihin. Hanke järjestää pienryhmäkoulutusta, teemapäiviä sekä koti- ja ulkomaan opintomatkoja. Tilat voivat halutessaan saada kehittämistuekseen myös useasta eri asiantuntijasta koostuvan tukitiimin. Ympäristöasioihin paneudutaan muun muassa kymmenen pilottitilan muodostaman verkoston avulla. Tilojen avulla esitellään maatalouden hyviä ympäristökäytäntöjä ja rohkaistaan muita viljelijöitä niiden toteuttamiseen. Hanke käynnistyi syksyllä täysipainoisesti ja siihen osallistui yhteensä 235 tilaa loppuvuoden 2011 aikana. Lähi- ja luomuruuan pienimuotoista jalostusta sekä markkinapäätä kehitetään Hämeen Ammattikorkeakoulun vetämässä Huomisen hämäläinen ruoka ja juoma -hankkeessa. Hanke kartoittaa elintarvikealalla toimivien mikroyritysten liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä suunnitelmia. Lisäksi se jakaa tietoa kehittämistuista ja hakumenettelyistä sekä toimii yrittäjien oppaana eri toimijoiden muodostamassa verkostossa. Hanke järjestää tietoiskuja ajankohtaisista aiheista esimerkiksi lainsäädäntöön ja pakkausmerkintöihin liittyen. Hanke etsii myös aktiivisesti uusia markkinointi- ja logistiikkaratkaisuja kasvavaan lähi- ja luomuruokakysyntään sekä järjestää opintomatkoja. Neljäs kehittämiskokonaisuuteen kuuluva Tietoverkko 2 -hanke käynnistyi vuoden alusta. Hanke järjesti EU-, investointi- ja aloitustukiin liittyvät infotilaisuudet Hämeen alueella ja sen toteutuksesta vastasi Koulutuskeskus Salpaus. Hankkeen järjestämiin tiedotustilaisuuksiin osallistui vuoden 2011 aikana 1023 henkilöä. Kasvua Hämeessä -klusterihankkeen kustannukset vuonna 2011 olivat 26.356,19 euroa (ELY-keskuksen 100 %:sti rahoittama). Teemaohjelmahankkeen kustannukset olivat 43.990,92 euroa (ELY-keskuksen 100 % rahoitus). Hankkeiden vetäjänä on toiminut ohjelmapäällikkö Päivi Rönni. Liiton talous ja hallinto Liiton tilinpäätös vuonna 2011 oli 618.505,53 euroa ylijäämäinen (20.501,26 euroa v 2010). Tulos on normaaliin tasoon verrattuna hyvin poikkeuksellinen, sillä Vieno Mikkosen testamenttilahjoitus on tässä suoraan näkyvissä. Tämän lisäksi tulokseen vaikutti merkittävästi Kasvua Hämeessä -hankkeen käynnistyminen, sillä hankkeen osalta maksatukset tulevat vasta seuraavina vuosina. Tulosta heikentävästi vaikutti myös M-Real B -osakkeiden osalta tehty arvonalennus. Liiton yhteydessä toimii Hämeen maakuntarahasto, joka tukee lähinnä maanpuolustushengen ja -perinteen ylläpitoa. Rahastosta myönnettiin avus-
tuksina 500 euroa (1000 euroa v. 2010). MTK Hämeen johtokunta kokoontui vuoden aikana kymmenen kertaa. Johtokuntaan kuuluivat (sulkeissa osallistuminen kokouksiin): Markku Länninki, pj, Forssa (10) Aki Kaivola, varapj., Lammi (10) Risto Anttila, Hattula (10) Lassi-Antti Haarala, Humppila (9) Ilpo Markkola, Hämeenkoski (9) Heikki Mäkelä, Lahti (9) Markku Nieminen, Sysmä (10) Kirsi Parikka, Toijala (9) Marko Pastila, Padasjoki (8) Janne Pirilä, Janakkala (10) Mikko Roppo, Hämeenkoski (9) Eero Teppola, Hausjärvi (10) MTK:n valtuuskunnassa MTK Hämettä edustivat varsinaisina jäseninä Markku Länninki Forssasta, Petri Lauttia Rengosta, Ilkka Säynätjoki Kuhmoisista ja Sisko Kivelä Sysmästä sekä varajäseninä Antti Heinonen Hauholta, Tauno Leivuori Valkeakoskelta, Annamari Torttila Lammilta ja Liisa Salmela Lopelta. Näistä Annamari Torttila toimi Markku Länningin henkilökohtaisena varajäsenenä. MTK:n keskusliiton johtokunnassa MTK Hämettä edusti Markku Länninki. Markku Länninki toimi sen lisäksi myös keskusliiton johtoryhmän asiantuntijajäsenenä. MTK Häme nimeää Maataloustuottajain Etelä-Hämeen säätiön hallituksen. Säätiön hallitukseen kuuluivat Hannu Järvinen Janakkalasta, Markku Iisakkila Hauholta, Tauno Leivuori Sääksmäeltä, Ilkka Säynätjoki Kuhmoisista ja Veikko Salomaa Kärkölästä. MTK Hämeen edustajana MTK:n ja maataloustuottajain liittojen säätiön hallintoneuvostossa on Aki Kaivola Lammilta. MTK:n valiokunnissa MTK Hämeellä oli kuusi valiokuntapaikkaa eri valiokunnissa. Hämettä edustivat Tomi Virolainen Tammelasta (vilja), Kalle Sipilä Hollolasta (vilja, mallasjaosto), Matti Kantola Sysmästä (vilja, kylvösiemenjaosto), Ilpo Markkola Hämeenkoskelta (ympäristö- ja maapolitiikka), Timo Olkkonen Hartolasta (vero), Petri Lauttia Rengosta (sokeri) ja Tomi Myyryläinen Lammilta (peruna). MTK Hämeellä oli vuonna 2011 seuraavat omat valiokunnat: työvaliokunta, yrittäjävaliokunta ja perunavaliokunta. Lisäksi MTK Hämeellä oli seuraavat yhteisvaliokunnat lähiliittojen kanssa: lihavaliokunta, luomuvaliokunta, maa- ja ympäristöpoliittinen valiokunta, maaseutunuorten valiokunta, maitotalousvaliokunta, sosiaalipoliittinen valiokunta, Etelä- ja Itä-Suomen sokerivaliokunta, verovaliokunta ja viljavaliokunta. Liiton kevätkokous pidettiin Jokioisten tietotalolla 8.4.2011 (82 kokousedustajaa, 25 jäsenyhteisöä). Syyskokous pidettiin Hämeen ammatti-instituutin koulutuskeskus Tavastiassa, Hämeenlinnassa 2.12.2011 (101 kokousedustajaa, 29 jäsenyhteisöä). Liiton toimistossa työskenteli viisi toimihenkilöä vuoden aikana. Toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Kataja oli virkavapaalla 1.8.2011 saakka toimien hallituksen vaihdokseen asti maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan erityisavustajana. Siihen asti toimi aluepäällikkö Jyrki Näsi vt. toiminnanjohtajana. Aluepäällikkö Kari Aikio jatkoi kokoaikaisena työntekijänä läpi vuoden. Toimistosihteeri Riitta Kuivasaari työskenteli kevätkauden viisipäiväisellä ja syksyn nelipäiväisellä työviikolla. Kasvua Hämeessä -hankkeen ohjelmapäällikkö Päivi Rönni vahvisti liiton työvoimaa työskennellen yhden työpäivän viikossa MTK Hämeelle kevään aikana. Näiden henkilöiden työpanoksen lisäksi liitolla on ollut osa-aikaisena nuorten asiamies yhteisenä MTK Uusimaan ja NSP:n kanssa. Tässä tehtävässä aloitti mmyo. Meri Ojanen toimintansa vuoden 2011 alusta.
Kasvua Hämeessä -hankkeen ohjelmapäällikkönä on toiminut Päivi Rönni vuonna 2011. Liiton toimistolla oli edelleen Hämeenlinnan seudun Mela-asiamies Kaarlo Siukolan vastaanottopiste. Liiton ja yhdistysten jäsenet MTK Hämeeseen kuului kertomusvuonna 39 yhteisöjäsentä: 27 MTKyhdistystä, neljä metsänhoitoyhdistystä, kolme meijeriosuuskuntaa, kolme lihaosuuskuntaa ja kaksi keskinäistä vakuutusyhtiötä. Lammin ja Tuuloksen MTK-yhdistykset sopivat vuoden aikana yhdistymisestä siten, että Tuuloksen yhdistys lakkautettiin vuoden lopussa ja Lammin yhdistyksen nimi muuttui MTK Lammi-Tuulos ry:ksi. Liiton alueen MTK-yhdistyksissä oli vuoden 2011 lopussa 4847 jäsentilaa (5219 v. 2010). Kaikkiaan maksaneita jäseniä henkilö- ja perheenjäsenet mukaan lukien oli yhteensä 12.018 (12.344 v. 2010). MTK Häme on 14 alueellisesta MTK-liitosta jäsenmäärältään viidenneksi suurin. Jäsentilat ja maksaneet jäsenet yhdistyksittäin on listattu seuraavaan taulukkoon. Lammi-Tuuloksen tiedot sisältävät Lammin ja Tuuloksen yhdistysten yhteenlasketun jäsenmäärän. Tilanne vuoden 2011 lopussa: Yhdistys Jäsenet Tilat Akaa 125 47 Asikkala 718 247 Hartola 243 132 Hattula-Kalvola 607 269 Hauho 529 212 Hausjärvi 693 273 Heinola 244 129 Hollola 486 201 Hämeenkoski 286 110 Hämeenlinna 111 48 Janakkala 654 298 Kuhmoinen 194 97 Kylmäkoski 288 107 Kärkölä 497 165 Lahti 52 21 Lammi-Tuulos 871 314 Loppi 766 312 Lounais-Häme 1447 563 Nastola 203 101 Padasjoki 375 154 Renko 310 131 Riihimäki 148 54 Sysmä 896 328 Sääksmäki 258 108 Tammela 595 232 Urjala 422 194 Yhteensä 12018 4847
Tilinpäätös 1.1.2011 31.12.2011 Tase V A S T A A V A A 31.12.2011 31.12.2010 PYSYVÄT VASTAAVAT AINEELLISET HYÖDYKKEET KONEET JA KALUSTO 4 462,04 2 049,39 AINEELLISET HYÖDYKKEET 4 462,04 2 049,39 SIJOITUKSET MUUT OSAKKEET JA OSUUDET 895 552,33 343 525,90 SIJOITUKSET 895 552,33 343 525,90 PYSYVÄT VASTAAVAT 900 014,37 345 575,29 OMAKATTEISTEN RAHASTOJEN VARAT SIIRTOSAAMISET 55,58 79,52 MUUT OSAKKEET JA OSUUDET 135 773,14 188 015,99 RAHAT JA PANKKISAAMISET 30 122,25 9 485,59 OMAKATTEISTEN RAHASTOJEN VARAT 165 950,97 197 581,10 VAIHTUVAT VASTAAVAT LYHYTAIKAISET SAAMISET MYYNTISAAMISET 7 819,63 15 037,58 SIIRTOSAAMISET 12 763,70 73 764,90 LYHYTAIKAISET SAAMISET 20 583,33 88 802,48 RAHAT JA PANKKISAAMISET RAHAT JA PANKKISAAMISET 1 315 495,04 1 189015,31 VAIHTUVAT VASTAAVAT 1 336 078,37 1 277 817,79 V A S T A A V A A 2 402 043,71 1 820 974,18 V A S T A T T A V A A 40 908,00 40 543,00 OMA PÄÄOMA OMAKATTEISET RAHASTOT OMAKATTEISET RAHASTOT 165 810,49 197 494,06 KÄYTTÖRAHASTO KÄYTTÖRAHASTO 1 173 055,10 1 152 553,84 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 618 505,53 20 501,26 OMA PÄÄOMA 1 957 371,12 1 370 549,16
VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA MUUT VELAT 1 300,00 1 300,00 PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA 1 300,00 1 300,00 LYHYTAIK. VIERAS PÄÄOMA MUUT VELAT 394 225,45 387 751,69 OSTOVELAT 9 272,46 19 199,13 SIIRTOVELAT 39 874,68 42 174,20 LYHYTAIK. VIERAS PÄÄOMA 443 372,59 449 125,02 VIERAS PÄÄOMA 444 672,59 450 425,02 V A S T A T T A V A A 2 402 043,71 1 820 974,18
Tuloslaskelma 1.1.2011 1.1.2010 31.12.2011 31.12.2010 VARSINAINEN TOIMINTA VARSINAISEN TOIMINNAN TUOTOT KOULUTUS JA KURSSITOIMINTA 16 613,41 11 700,86 YHTEISTYÖTUOTOT 3 636,00 11 887,00 TILAUS- JA ILMOITUSTUOTOT 17 173,61 SAADUT KORVAUKSET 2 400,00 2 160,00 MUUT YLEISTUOTOT 39 558,83 31 404,90 VARSINAISEN TOIMINNAN TUOTOT 79 381,85 57 152,76 VARSINAISEN TOIMINNAN KULUT HENKILÖSTÖKULUT -200 941,97-215 100,92 POISTOT -1 487,35-683,13 MUUT KULUT -414 295,93-334 855,86 VARSINAISEN TOIMINNAN KULUT -616 725,25-550 639,91 VARSINAINEN TOIMINTA -537 343,40-493 487,15 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -537 343,40-493 487,15 E-H MAAKUNTARAHASTO TUOTOT 2 530,67 3 930,45 KULUT -34 214,24-283,13 RAHASTOON SIIRTO 31 683,57-3 647,32 E-H MAAKUNTARAHASTO KH KLUSTERI HANKE TUOTOT 15 222,97 95 192,97 HENKILÖSTÖKULUT -45 597,74-51 438,29 PALKKIOT -975,00-825,00 MATKAKULUT -4 518,22-8 081,40 VUOKRAT -1 572,84-1 601,60 OSTOPALVELUT -12 540,51-28 957,98 MUUT KULUT -5 202,80-4 288,70 KH KLUSTERI HANKE -55 184,14 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -592 527,54-493 487,15 VARAINHANKINTA VARAINHANKINTATUOTOT 488 142,65 473 521,46 VARAINHANKINTA 488 142,65 473 521,46 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -104 384,89-19 965,69 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA TUOTOT 89 914,68 57 477,54 KULUT -60 671,58-17 010,59 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA 29 243,10 40 466,95 TUOTTO- /KULUJÄÄMÄ -75 141,79 20 501,26 SATUNNAISET ERÄT SATUNNAISET TUOTOT 693 647,32 SATUNNAISET ERÄT 693 647,32 TILIKAUDEN TULOS 618 505,53 20 501,26 TILIKAUDEN YLI(+)/ALIJÄÄMÄ(-) TILIKAUDEN YLI(+)/ALIJÄÄMÄ(-) 618 505,53 20 501,26
MTK Häme ry Vanajantie 10 B 13110 Hämeenlinna puhelin 020 413 3300 sähköposti hame@mtk.fi www.mtk.fi/hame