JOHTAJA ON MEDIA! OY JUKKA SAKSI johtajaonmedia.fi

Samankaltaiset tiedostot
PÖRSSIYHTIÖIDEN VIESTINNÄLLISET ONGELMAT

Mediallistumisen vaikutukset johtajuuteen, maineeseen ja asiantuntijuuteen

Asiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta

Julkiset hankkijat ostopäätösten äärellä Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

SONERA YRITTÄJÄKYSELY TUTKIMUSRAPORTTI YRITTÄJÄT JA SOME

Kuntien viestinnän. kehityskohteet. tärkeimmät. Kuntamarkkinat Juha Mäkinen & Kimmo Sasi, Viestintätoimisto Pohjoisranta

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS Yhteenveto toimialatuloksesta

Luottamuspuntari. tammikuu Kantar TNS Jaakko Hyry. Luottamus poliitikkoihin tammikuu

Yritysyhteistyötutkimus Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yrittäjägallup tammikuu 2018

MENESTYVÄ JOHTAJA -kyselyraportti

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista

3. Ikä. Määrä % EOS Alle Yli

Lape kysely LAPE-HANKKEEN TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut

PoPSTer-hankkeen arviointikysely. Kooste tuloksista

Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää

Suomalaiset omistajuudesta ja osuuskunnista. Sakari Nurmela

NUORTEN TALOUSOSAAMINEN. Tutkimus suomalaisnuorten talousosaamiseen liittyvistä asenteista ja toiveista.

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Kuntapäättäjät ja media 2016

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

Medialiitto. Valeuutistutkimus Tanja Herranen

Kuntapäättäjät ja media 2016

Pk-yritysten johtaminen ja hallinto Yrittäjägallup helmikuu 2019

Kuntapäättäjät ja media 2016

Muutoskokonaisuus I: Lapsen oikeuksia vahvistava toimintakulttuuri Muutoskokonaisuus II: Lapsi- ja perhelähtöiset palvelut

Suomalaisen Työn Liitto Tutkimustuloksia / taustamateriaalia

Kantar TNS:n Suomen Yrittäjien pyynnöstä tekemä mielipidetiedustelu

Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää

Luottamus. Väestökysely 2019

Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä?

Aalto-yliopiston mielikuvakysely Päätulokset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Kansa: Soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen

Kuntien viestinnässä runsaasti kehitettävää

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut kotihoidon palvelut

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset

Kaikki vastaajat maakunnan mukaan 1

Mitä kuuluu? työhyvinvointikyselyn tulokset 2018 Työvaliokunta

Tampereen kaupungin eettiset toimintaperiaatteet. Kaupunginvaltuuston perehdyttämiskoulutus Niina Pietikäinen henkilöstöjohtaja

JOHTORYHMÄN MITTARI, lomake A

Sidosryhmäkysely tilintarkastuksen merkityksestä

Muutos on mahdollisuus: kokemuksia muutosten johtamisesta

Tervettä tulevaisuutta

Kuntapäättäjät ja media 2016

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Espoolaisten mielikuva Espoon yritysilmastosta on kehittynyt myönteisesti

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo

Kävijäkysely Helsingin Messukeskus

Yrittäjägallup joulukuu 2018

Kuntapäättäjät ja media 2016

Tutkimuksen tavoitteet

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Tavoitteellista vuorovaikutusta

Milttonin vastuullisuustutkimus 2017 Yhteenvetoraportti

Kyselyn ensitulokset. Lape seminaari Anna Saloranta

Henkilöstökysely maakuntastrategiasta 2018 Tulokset

Toimiva työyhteisö DEMO

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

Erätauko-keskustelu yhteistyöstä ja osallisuudesta Nastolassa

Tutkimuksen vastauksista muodostuu todistus kunnan päättäjille

Strategiakysely sidosryhmille 2018

ARVOPUNTARI. Partion arvokeskustelu

Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa. Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.

Avoimesti ja yhdessä. Oma Hämeen viestintäsuunnitelma päivitetty, hyväksytty / VATE

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA

Klassinen 360 palaute DEMO

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

Kansalaiset: Päivittäiskauppa ja apteekki tarjoavat parhaat palvelut

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista

NUORTEN OSALLISUUS VAHVISTUU YHTEISTYÖSSÄ

Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

Työnantajien suhtautuminen alle 30- ja yli 50-vuotiaisiin Toukokuu 2018

Teema 1: Tiedonkulku. Vuorovaikutussuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet. Luonnos 1/2019

Keiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1

ASIAKASKYSELY ENVERA. Taloustutkimus Oy Pauliina Aho

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Ikäihmisten palvelut kotihoidon palvelut

Kuntapäättäjät ja media 2016

YHTEENVETO TULOKSISTA

Nuoret ja turvallisuus , Eduskunta

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille

Yleinen asiakastyytyväisyys laajakaistapalveluihin loivassa nousussa

NUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Mihin tarvitaan omistajia?

Osallistuminen sidosryhmien näkökulmasta -kysely metsäneuvostojen jäsenille

TIIMIN, TYÖRYHMÄN TAI PROJEKTIN MITTARI, lomake A

Liiketoiminnan johtaminen

Transkriptio:

JOHTAJA ON MEDIA! OY JUKKA SAKSI 040 501 8357 JUKKA.SAKSI@JOHTAJAONMEDIA.FI

Arvot ovat pitkään olleet merkittävässä roolissa johtamiskäyttäytymisen tutkimuksessa, sillä ne vaikuttavat vahvasti yksilöiden tunnereaktioihin, asenteisiin ja käyttäytymiseen. Arvot ovat keskeisessä roolissa myös organisaatiojohtajien toimissa, kuten kriteereiden ja sääntöjen asettamisessa, johtamistyylin valitsemisessa sekä työntekijöiden uskomuksiin, asenteisiin ja käyttäytymiseen vaikuttamisessa. Kiitos kaikille sote-johtamisen arvotutkimukseen osallistuneille sote-johtajille, tutkimusta rahoittaneille Tradekalle ja Diakoniasäätiö Foibelle, sekä tutkimuskumppaneille. Olkoon tämä arvoselvitys keskustelunavauksemme sotejohtamisen haasteiden ratkaisemiseen. Toivottavasti tutkimusraportti tuottaa sinulle arvoa! Jukka Saksi Toimitusjohtaja Johtaja on Media! Oy

Yhteiskunnallinen keskustelu sotesta, hoivan ympärillä käyty debatti sekä Johtaja on Media! valmennuksissa esille nousseet aiheet, nostivat syyn tarkastella sote-johtamisen arvoja tarkemmin. Tavoitteena oli tuottaa tietoa eri sektoreiden sote-johdon suhtautumisesta arvoihin, niiden hyödyntämiseen johtamis- ja asiakastyössä sekä arvoista viestimiseen nyt ja tulevaisuudessa. Tutkimuksella haluttiin nostaa rakentavaa keskustelua arvoista sotessa. Tutkimuksen kysymyksenasettelussa hyödynnettiin mediallistumisen viitekehystä (seuraava slide) Tradeka ja Diakoniasäätiö Foibe rahoittivat tutkimusta, jotta tulokset voitiin tarjota yhteiskunnallalliseen käyttöön maksutta.

OMAT MEDIAT www.organisaatio.fi HAKUKONEET MEDIA VIESTIJÄT VERKOSTOT SOME

Tradeka on 101-vuotias, noin 220 000 jäsenen omistajaosuuskunta, jossa uskotaan menestyvään liiketoimintaan, yhteisöllisyyteen ja inhimillisempään markkinatalouteen. Yhtiö on sitoutunut omistamiensa yritysten pitkäjänteiseen kehittämiseen. Tavoitteeksi on asetettu, että Tradekan omistamat yhtiöt olisivat toimialojensa vastuullisimpia. Tradeka on sitoutunut palauttamaan merkittävän osan omistamiensa yritysten tuloksesta takaisin suomalaiseen yhteiskuntaan mm. osallistumalla ja edistämällä eri keinoin arvokeskustelua toimialoilla, joilla Tradekan omistamat yritykset toimivat. www.tradeka.fi Diakoniasäätiö Foibe on asukkaiden koti, jossa eletään asukkaan omaa ja hänen näköistään elämää, joka koostuu päivittäisistä pienistä ja suurista arjen elämyksistä ja valinnoista. Oleellista on kokemus merkityksellisyydestä, kuulluksi ja näkyväksi tulemisesta ja kokemuksesta kartanon yhteisöön turvallisesti kuulumisesta. Arkea ohjaavat asukkaan itsemääräämisoikeutta, merkityksellistä elämää ja arvokasta vanhuutta korostavat ja yhteisöä vahvistavat arvot. Päivittäistä toimintaa luotsaa yhdessä rakennettu, konkreettinen ja helposti ymmärrettävä visio Tämä on se koti, johon tahdon asettua loppuelämäkseni. Onnellisena. www.foibekartano.fi

Pohjustavat syvähaastattelut toteutettiin tammi-helmikuussa 2019 19 sotejohtamisen sidosryhmälle, kuten yksityiset sote-yritysten toimitusjohtajat, virkamiesjohtajat, median edustajat, kuntajohtajat, pääomasijoittajat sekä kuntien edunvalvojat. Haastatteluiden pohjalta luotiin kysymyspatteristo määrälliseen osioon, jonka toteutti alihankkijana Taloustutkimus Oy maaliskuussa 2019. Puhelinhaastatteluihin vastasi 101 sote-päättäjää. Vastaajista kolmasosa edusti yrityksiä, kolmasosa julkista sektoria ja kolmasosa 3. sektoria. Tutkimuksesta vastasi Johtaja on Media! Oy:n toimitusjohtaja Jukka Saksi, suunnitteluun ja johtopäätösten pohdintaan osallistui tutkimuskonsultti Juha Aalto

SEKTORI Yritys Julkinen palveluntuottaja/ostaja 3. sektori 34 34 33 KOKEMUSTA SOTE-PALVEUISTA Alle 10 vuotta 11-20 vuotta Yli 20 vuotta 29 32 40 SUURALUE Helsinki-Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi Ei tietoa 4 20 21 22 34 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Kaikki vastaajat, n=101 7

Kaikki 4 96 4 Usein 3 Silloin tällöin 2 Harvoin 1 Ei koskaan Kaikki vastaajat, n=101 9

4 Erittäin tärkeä 3 Melko tärkeä 2 Vain vähän tärkeä 1 Ei lainkaan tärkeä Eos Keskiarvo Rehellisyys 98 2 3,98 Luottamus 93 7 3,93 Erilaisten ihmisten tasa-arvoinen kohtelu 90 9 1 3,89 Laadukkuus 82 18 3,82 Asiakasnäkökulma 78 22 3,78 Ihmisen empaattinen kohtaaminen 74 26 3,74 Avoimuus 66 32 2 3,64 Kehittyminen 62 37 1 3,61 Tuloksellinen työskentely 42 52 5 1 3,37 Tehokkuus 36 59 32 3,29 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Kaikki vastaajat, n=101 10

4 Usein 3 Silloin tällöin 2 Harvoin 1 Ei koskaan Keskiarvo Kaikki 4 34 35 28 2,14 SEKTORI Yritys 29 18 53 1,76 Julkinen palveluntuottaja/ostaja 3 44 41 12 2,38 3. sektori 9 27 45 18 2,27 SUURALUE Helsinki-Uusimaa 5 25 35 35 2,00 Etelä-Suomi 5 33 29 33 2,10 Länsi-Suomi 18 45 36 1,82 Pohjois- ja Itä-Suomi 6 50 32 12 2,50 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Kaikki vastaajat, n=101 11

Kaikki sote-päättäjät kokevat työnsä merkitykselliseksi. He pitävät arvoja erittäin tärkeänä asiana ja haluaisivat niiden korostuvan päätöksenteossa nykyistä enemmän. Vastaajien omissa arvoissa korostuvat enemmän ns. pehmeät arvot kuten rehellisyys ja luottamus. Tuloksellisuus ja tehokkuus ovat annetun asteikon vaihtoehdoista vähiten tärkeitä arvoja. Yrityssektorilla koetaan vähiten ristiriitaa omien ja yrityksen arvojen välillä. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että kuilu henkilökohtaisten arvojen ja arkitodellisuuden välillä on selkeä. Julkisella sektorilla ollaan muita useammin sitä mieltä, ettei työtä voi tehdä oman eettisen ja moraalisen vaatimustason edellyttämällä tavalla.

4 Usein 3 Silloin tällöin 2 Harvoin 1 Ei koskaan Eos Keskiarvo Kaikki 32 27 36 42 2,88 SEKTORI Yritys 21 32 44 3 2,71 Julkinen palveluntuottaja/ostaja 56 26 9 3 6 3,44 3. sektori 18 21 55 6 2,52 KOKEMUSTA SOTE-PALVELUISTA 1-10 vuotta 38 24 34 3 3,04 11-20 vuotta 38 30 25 5 3 3,03 Yli 20 vuotta 19 25 50 6 2,56 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Kaikki vastaajat, n=101 15

Kyllä Ei Ei osaa sanoa Kaikki 51 43 6 SEKTORI Yritys 29 68 3 Julkinen palveluntuottaja/ostaja 85 9 6 3. sektori 39 52 9 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Kaikki vastaajat, n=101 16

4 Erittäin paljon 3 Melko paljon 2 Vain vähän 1 Ei lainkaan Eos Keskiarvo Rehellisyys 50 31 14 32 3,31 Luottamus 42 32 19 5 3 3,13 Laadukkuus 42 28 23 6 2 3,07 Tehokkuus 20 61 11 3 5 3,03 Avoimuus 32 39 24 4 2 3,00 Tuloksellinen työskentely 17 56 20 3 4 2,91 Asiakasnäkökulma 29 36 26 8 2 2,87 Erilaisten ihmisten tasa-arvoinen kohtelu 33 30 24 11 3 2,87 Kehittyminen 22 45 25 6 3 2,85 Ihmisen empaattinen kohtaaminen 23 31 29 16 2 2,62 Kaikki vastaajat, n=101 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 17

Rehellisyys Luottamus Erilaisten ihmisten tasa-arvoinen kohtelu Laadukkuus Asiakasnäkökulma Ihmisen empaattinen kohtaaminen Avoimuus Kehittyminen Tuloksellinen työskentely Tehokkuus 3,31 3,13 2,87 3,07 2,87 2,62 3,00 2,85 3,37 2,91 3,29 3,03 3,98 3,93 3,89 3,82 3,78 3,74 3,64 3,61 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 keskiarvo 1-4 Ihanne: miten tärkeä itselle Todellisuus: miten toteutuu sote-hankinnoissa Kaikki vastaajat, n=101 18

Enemmistö sote-päättäjistä katsoo, että sääntely rajoittaa liikaa terveyspalvelujen tarjoajien toimintamahdollisuuksia. Toisaalta hieman vajaa puolet kokee, että taloudellisten resurssien puute estää sote-palvelujen tuottamisen hyvien arvojen mukaisesti. Arvojen vaikutuksesta sote-palveluiden hankintoihin ei olla eri sektoreilla samaa mieltä. Tarvitaan enemmän avointa ja ratkaisukeskeistä dialogia arvojen roolista, sisällöstä ja implementoinnista osaksi arkea. Rehellisyys ja luottamus nousevat merkittävimpinä arvoina esille hankintoihin liittyen. Sen sijaan ihmisten empaattinen kohtaaminen jää vähäisemmälle huomiolle. Usea haastateltava odottaa, että arvojen ja laadun rooli suhteessa hintaan olisi kilpailutuksissa nykyistä merkittävämpi.

4 Erittäin 3 Melko 2 Melko 1 Ei ole kuvattu Keskiarvo Kaikki 53 42 5 3,49 SEKTORI Yritys 68 32 3,68 Julkinen palveluntuottaja/ostaja 38 50 12 3,26 3. sektori 55 42 3 3,52 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Kaikki vastaajat, n=101 22

1 vuoden alle 5 vuoden alle 10 vuoden yli 10 vuoden Eos Kaikki 55 39 4 1 SEKTORI Yritys 74 21 6 Julkinen palveluntuottaja/ostaja 35 59 3 3 3. sektori 58 36 3 3 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Kaikki vastaajat, n=101 23

5 aina 4 lähes aina 3 joskus 2 harvoin 1 ei koskaan Eos Keskiarvo Kaikki 14 52 26 6 1 3,73 SEKTORI Yritys 12 59 21 3 3 3 3,76 Julkinen palveluntuottaja/ostaja 44 41 15 3,29 3. sektori 30 55 15 4,15 SUURALUE Helsinki-Uusimaa 10 75 15 3,95 Etelä-Suomi 19 24 48 5 5 3,48 Länsi-Suomi 27 55 18 4,09 Pohjois- ja Itä-Suomi 59 26 15 3,44 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Kaikki vastaajat, n=101 24

4 päivittäin 3 silloin tällöin 2 harvemmin 1 ei koskaan Keskiarvo Kaikki 34 59 7 3,27 SEKTORI Yritys 32 59 9 3,24 Julkinen palveluntuottaja/ostaja 21 68 12 3,09 3. sektori 48 52 3,48 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Kaikki vastaajat, n=101 25

5 Erittäin hyvin 4 3 2 1 Erittäin huonosti Eos Keskiarvo Kaikki 23 46 21 3 8 3,97 SEKTORI Yritys 44 44 11 4,50 Julkinen palveluntuottaja/ostaja 53 32 5 11 3,53 3. sektori 45 36 18 4,27 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % vastaajat, n=39 26

4 Täysin samaa mieltä 3 Jokseenkin samaa mieltä 2 Jokseenkin eri mieltä 1 Täysin eri mieltä Ei osaa sanoa Keskiarvo Suomessa sääntely rajoittaa liikaa terveyspalveluja tarjoavien yritysten ja muiden organisaatioiden toimintamahdollisuuksia. 19 47 25 7 3 2,80 Taloudellisten resurssien puute estää sen, että sosiaali- ja terveydenhuollossa voidaan tuottaa palveluita hyvien arvojen mukaisesti. 19 28 36 18 2,48 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Kaikki vastaajat, n=101 27

kyllä ei en pysty arvioimaan Kaikki 65 21 14 SEKTORI Yritys 59 29 12 Julkinen palveluntuottaja/ostaja 65 15 21 3. sektori 73 18 9 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Kaikki vastaajat, n=101 28

Kyllä Ei Ei osaa sanoa Kaikki 91 8 1 SEKTORI Yritys 97 3 Julkinen palveluntuottaja/ostaja 76 21 3 3. sektori 100 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Kaikki vastaajat, n=101 29

Vastaajat kokevat yleisesti ottaen, että heidän organisaationsa arvot on kuvattu selkeästi. Paras tilanne on yrityspuolella. Yrityksissä ja 3. sektorilla päivitetään arvoja sekä perustellaan päätöksiä arvoilla julkista sektoria useammin Myös arvojen näkyminen hoitotilanteissa noudattelee samaa linjaa Arvoista puhutaan arjen johtamistilanteissa eniten 3. sektorilla. Peräti kaksi kolmasosaa sote-päättäjistä arvioi, että arvot nousevat osaksi kilpailuttamiskriteeristöä tulevaisuudessa.

Kaikki 4 22 74 Kyllä Ei Eos Kaikki vastaajat, n=101 33

tilaisuudet ja verkostot tai google 40 oma media 38 some 18 media 2 Eos 3 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Kaikki vastaajat, n=101

5 tärkein 4 3 2 1 vähiten tärkeä Eos Keskiarvo Henkilöstö 90 8 1 4,87 Asiakkaat ja heidän omaiset 74 24 2 4,72 Palvelujen ostajat 70 23 5 2 4,67 Omistajat 62 20 5 1 12 4,62 Yhteistyökumppanit 62 31 6 1 4,54 Poliittiset päättäjät 52 31 14 12 4,31 Media 28 44 20 5 4 3,86 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Kaikki vastaajat, n=101 35

4 paljon 3 jonkin verran 2 vähän 1 ei lainkaan Eos Keskiarvo Kaikki 35 49 6 6 5 3,18 SEKTORI Yritys 44 38 6 6 6 3,28 Julkinen palveluntuottaja/ostaja 15 71 6 3 6 3,03 3. sektori 45 36 6 9 3 3,22 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Kaikki vastaajat, n=101 36

Arvoista viestitään sote-organisaatioissa lähes kaikissa mahdollisissa tilanteissa organisaatioiden eri tasoilla sekä eri sidosryhmille Enemmistö sote-päättäjistä kokee saaneensa omassa organisaatiossaan tukea arvoista viestimiseen. Selvä enemmistö vastaajista ennustaa, että arvoista viestiminen tulee lisääntymään. Kolmasosan mielestä jopa paljon. Sidosryhmistä arvojen viestintää halutaan kohdentaa erityisesti omalle henkilöstölle, asiakkaille sekä palvelujen ostajille. Arvojen viestimistä medialle pidetään selvästi vähemmän tärkeänä.

Johtajuusviestinnän tutkimus- ja viestintätoimisto, jonka toiminta pohjaa kahteen arvoon, rakentavuus ja asiakkaiden auttaminen. Valmennamme onnistumaan siinä, miten arvot, asiantuntijuus, johtajuus ja luottamus viestitään mediallistuneessa toimiympäristössä. Työskentelymme perustuu johtajuustutkimukseen ja käytännön johtamistehtävissä hankittuihin näkemyksiin sekä satoihin toimeksiantokokemuksiin. Tutustu maksuttomiin sisältöihimme Kerro meille arvojohtamisen haasteesi ja saat siihen ratkaisuehdotuksen. Pyydä yhteydenottoa ja soitamme sinulle! LISÄTIETOJA: JOHTAJAONMEDIA.FI JUKKA SAKSI 040 501 8357 JUKKA.SAKSI@JOHTAJAONMEDIA.FI

JOHTAJAONMEDIA.FI JUKKA SAKSI 040 501 8357 JUKKA.SAKSI@JOHTAJAONMEDIA.FI