HENKILÖSTÖRAPORTTI 2018

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2018 Kirsi Pitkänen henkilöstöpäällikkö hall. valt 1

SISÄLLYSLUETTELO Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. HENKILÖSTÖLUKUJA... 5 2.1. Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet... 5 2.2. Palvelussuhteen muodot... 6 2.3. Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma... 7 2.4. Henkilöstön vaihtuvuus... 8 3. HENKILÖSTÖN AMMATTITAITO JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN... 9 3.1. Pohjakoulutus... 9 3.2. Opetushenkilöstön pedagoginen pätevyys... 10 3.3. Osaamisen kehittäminen... 10 4. TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTI... 12 4.1. Työterveyshuolto... 12 4.2. Sairauspoissaolot... 13... 14 4.3. Työtapaturmat ja työsuojelu... 14 4.4. Tyky- ja virkistystoiminta... 15 5. HENKILÖSTÖKUSTANNUKSIA... 17 6. SALON SEUDUN KOULUTUS OY... 18 2

1. JOHDANTO Salon seudun koulutuskuntayhtymässä vuosittain laadittava henkilöstöraportti on keskeinen henkilöstöstrategian seurannan väline. Se on tarkoitettu suunnittelun ja johtamisen välineeksi luottamushenkilöstölle, johdolle, esimiehille ja henkilöstölle. Se antaa tietoa henkilöstövoimavarojen tilasta, käytöstä ja niiden muutoksista. Raportoinnissa havainnoidaan ja arvioidaan niitä muutos- ja kehityssuuntia, joilla arvioidaan olevan vaikutusta henkilöstön toimintakykyyn. Henkilöstöä koskevat tunnusluvut ovat yhteistoimintamenettelyn piirissä ja raportin tiedot käsitellään yhteistoimintaelimissä. Keskeistä on myös, että esimiehet ottavat vastuun henkilöstöraportin käsittelystä yhdessä oman henkilöstönsä kanssa. Koulutuskuntayhtymän visiona on olla joka päivä parempi ammatillisen osaamisen kehittäjä. Mitä teemme tänään, teemme sen huomenna hiukan paremmin. Vision toteuttamisessa tiekarttana ovat toimenpiteet kolmen painopisteen alla: pedagogiset ratkaisut ammattiylpeys palveluiden toteuttaminen Henkilöstöraportin tiedot perustuvat 31.12.2018 tilanteen mukaisiin tilastoihin. Vuoden 2018 laskentapäivänä henkilöstön määrä oli 220, joka on 21 henkilöä vähemmin kuin vuonna 2017 vastaavana aikana. Henkilöstömäärä on laskenut vuoden aikana 9 %:lla. Henkilötyövuosien määrä koulutuskuntayhtymässä on laskenut edellisen vuoden 232:sta 222:een eli 5 %. Palvelussuhteista määräaikaisia oli 9 %. Työterveyshuollon bruttokustannukset ovat laskeneet 68 eurolla henkilöä kohti. Sairauspoissaolot työpäivinä olivat vuonna 2018 4,7 pv/hlö. Vuonna 2017 vastaava luku oli 5,4 pv/hlö. Vuoden 2018 aikana maksetut palkat ja palkkiot sivukuluineen henkilöä kohti nousivat 2400 euroa edellisestä vuodesta. Koulutuspäivien määrä/henkilö oli 3,5. Koulutuskustannukset henkilöä kohden laskettuna olivat 760 euroa, joka oli suunnilleen sama kuin edellisenä vuonna. Osaamisen kehittämiseen on lukuisia keinoja ja menetelmiä, joista valitaan kuhunkin tilanteeseen soveltuvimmat. Perinteisten keinojen, kuten perehdyttämisen, lisä- ja täydennyskoulutuksen lisäksi keinoina käytetään mm. projekteja ja kehittämishankkeita, verkostoja, mentorointia ja opintomatkoja. Vuonna 2018 tuli kuntayhtymälle täyteen 60 toimintavuotta ammatillista koulutusta. Juhlavuosi näkyi syyskaudella opiskelijoille, henkilöstölle sekä yhteistyökumppaneille. Merkkivuosi huipentui marraskuussa henkilöstön yhteiseen ikimuistoiseen gaalajuhlaan. 3

Koulutuskuntayhtymän työntekijä keskimäärin nainen 49,3 vuotias tehtävänimikkeeltään opettaja ylempi korkeakoulututkinto vakituisessa virkasuhteessa ollut kuntayhtymän palveluksessa 12 vuotta kuukauden keskiansio 3511 euroa osallistuu koulutuksiin 3,5 päivää vuodessa poissa sairauden vuoksi 4,7 pvää vuodessa käyttää työterveyshuollon palveluita 501 eurolla vuodessa 4

2. HENKILÖSTÖLUKUJA 2.1. Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet Henkilöstön määrä koulutuskuntayhtymässä 31.12.2017 oli yhteensä 220, josta opetushenkilöstöä oli yhteensä 145. Henkilöstöstä virkasuhteisia on 125 ja työsuhteisia 95. Henkilöstön määrä kokonaisuudessaan on vähentynyt 21 henkilöllä vuoden 2017 laskentapäivään verrattuna. OVTES:n soveltamispiiriin kuului 133 henkilöä, KVTES:iin 80 henkilöä ja Teknisten sopimukseen 7 henkilöä. Taulukossa on esitetty henkilömäärät tulosalueittain vuodesta 2013 alkaen. Henkilöstömäärä tulosalueittain Koulutuksen järjestämispalvelut Ammattiopisto 2018 2017 2016 2015 2014 2013 43 43 47 53 59 60 177 198 218 248 259 252 Yhteensä 220 241 265 301 318 312 Kuntayhtymässä henkilötyövuosina mitattuna henkilöstöresurssi vuonna 2018 oli 221,62 henkilötyövuotta. Tulosalueittain henkilötyövuodet jakautuivat vuosina 2013 2018 seuraavasti Henkilötyövuodet tulosalueittain 2018 2017 2016 2015 2014 2013 Koulutuksen järjestämispalvelut 42,7 44,79 45,38 51,69 56,29 62,6 SSAO 178,92 187,5 214,8 232,5 252,8 249,1 SSKKY YHTEENSÄ 221,62 232,3 260,2 284,2 309,1 311,7 5

2.2. Palvelussuhteen muodot Vuonna 2018 kaikkien määräaikaisten palvelussuhteiden osuus koko kuntayhtymässä oli 9,1 %. Vuonna 2017 osuus oli 12,4 %. Kunnille ja kuntayhtymille on laadittu ohjeet määräaikaisten palvelussuhteiden käytöstä. Määräaikaiselle palvelussuhteelle on oltava laissa säädetty peruste, joka on ilmoitettava myös työsopimuksessa tai virkamääräyksessä. Kuntayhtymään palkatuista määräaikaisista sijaisia oli 1,8 % ja muita määräaikaisia 7,3 %. Palvelussuhteet vakituiset määräaikaiset sijaiset kokoaikaiset osa-aikaiset KJP 39 4 2 42 1 SSAO 161 16 2 173 4 YHTEENSÄ 200 20 4 215 5 Alla on esitetty vakituisten, määräaikaisten ja sijaisten osuudet palvelussuhteissa ja niiden muutokset suhteessa vuoteen 2017. SSKKY Palvelusuhteet 2017/2018 sijaiset määräaikaiset vakituiset 0 50 100 150 200 250 2017 2018 Kokoaikaisen ja osa-aikaisen henkilöstön osuus tulosalueilla. Koko-/osa-aikaisten osuus tulosalueittain 2018 200 175 150 125 100 75 50 25 0 173/ 42/97,7% 1/2,3% 4/2,3% KJP SSAO Kokoaikaiset Osa-aikaiset 6

2.3. Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma Koulutuskuntayhtymän henkilöstön keski-ikä vuonna 2018 oli 49,28 vuotta. Vuonna 2017 keski-ikä oli 48,6 vuotta. Kuntatyönantajien tilaston mukaan kuntaalalla työskentelevien keski-ikä oli 45,8 vuotta vuonna 2016. Alla olevassa taulukossa henkilöstön keski-ikä tulosalueittain vuonna 2018. Henkilöstön keski-ikä tulosalueittain 2018 SSKKY 49,28 KJP 49,27 SSAO 49,28 Henkilöstön keski-ikä 2006-2018 50 49 48 47 47 47,2 47,3 47 47 47,2 47,7 48,3 48,5 49,6 48,64 49,28 46 46,2 45 44 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Alla olevassa kuviossa on esitetty kuntayhtymän koko henkilökunnan ikäjakautuma vuonna 2018. Kuntayhtymän henkilöstöstä naisia on 135 ja miehiä 85. 7

2.4. Henkilöstön vaihtuvuus Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa alin vanhuuseläkeikä nousi nykyisestä 63 vuodesta asteittain. Aiempi, 63 vuoden eläkeikä säilyy ennen 1955 syntyneillä. Vuonna 1955 syntyneiden eläkeikä nousi kolmella kuukaudella, vuonna 1956 syntyneiden eläkeikä nousi kuudella kuukaudella jne. niin, että vuosina 1962-1964 syntyneiden alin eläkeikä on 65 vuotta. Edellä mainitun eläkeuudistuksen mukainen arvio eläkkeelle jäävistä vuosina 2018-2027 alla olevassa taulukossa. Yhteensä 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 KJP 1 2 1 3 0 0 1 1 2 2 13 SSAO 7 4 3 6 4 6 5 4 9 3 51 Yhteensä 8 6 4 9 4 6 6 5 11 5 64 Vuoden 2018 aikana palvelussuhde päättyi 26 vakituisella työntekijällä, joista eläkkeelle siirtyi 6 henkilöä, koulutuksen järjestämispalveluista 2 ja ammattiopistosta 4. 8

3. HENKILÖSTÖN AMMATTITAITO JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 3.1. Pohjakoulutus Kuntayhtymän strategiassa yhtenä painopistealueena on ammattiylpeys ja tavoitteena mm. se, että jokainen osallistuu ja ottaa vastuun toiminnan ja oman työn sekä osaamisen jatkuvasta kehittämisestä. Kaikki ammattilaiset ovat ylpeitä omasta osaamisestaan. Seuraavissa kuvioissa on kuvattu henkilöstön pohjakoulutus tulosalueittain sekä prosentteina koko henkilöstön osalta. Pohjakoulutus tulosalueittain 2018 58 49 55 65 68 29 29 32 37 5 6 0 2 2 3 KOULU OPISTO AMK ALKK YLKK KJP SSAO SSKKY SSKKY henkilöstön koulutustaso 2018 31 % 26 % koulu opisto 1 % 17 % amk alkk 25 % ylkk 9

3.2. Opetushenkilöstön pedagoginen pätevyys Ammatillinen opettaja tarvitsee ammatti- ja työelämäosaamisen lisäksi ammattipedagogista osaamista. Vuonna 2018 kuntayhtymässä opetushenkilöstöä oli yhteensä 145 henkilöä. Opettajista pedagogisesti päteviä oli 95 %. Opettajan ammattitaito muodostuu jatkumosta, johon kuuluu soveltuva tutkinto, riittävä työkokemus opetettavalta alalta ja alan ammattiosaaminen, pedagoginen osaaminen sekä jatkuva oman osaamisen kehittäminen strategisten tavoitteiden mukaisesti. 3.3. Osaamisen kehittäminen Kehittämismenot vuonna 2018 koko henkilöstön osalta olivat 1,4 % (vuonna 2017 1,5 %). Koulutuspäiviä vuonna 2018 oli yhteensä 760 eli 3,5 pv/henkilö (kalenteripäivinä). Koulutuspäivien määrä vaihteli välillä 0 19 pv/henkilö. OVTES koulutuspäiviä oli 177 ja muita koulutuspäiviä 583. Koulutuspäiviä vuonna 2017 oli yhteensä 758 eli 3,1 pv/henkilö (kalenteripäivinä). Koulutuspäivien vaihteluväli em. vuonna oli 0 26 päivää/henkilö. Alla olevassa kuviossa on esitetty koulutuspäivien määrä / hlö jakautuminen. Koulutuspäivät 2018 koko henkilöstö 31-40 PV 21-30 PV 0 0 11-20 PV 6 1-10 PV 187 0 50 100 150 200 10

Koulutuskustannukset koko henkilöstön osalta olivat yhteensä 167 368 euroa eli 760 euroa/henkilö. Kustannuksiin on laskettu koulutusajan palkat, sosiaalivakuutusmaksut, koulutuksen matkat sekä koulutuspalvelut. Koulutuksen ajan palkkakustannukset sivukuluineen olivat 109 628 euroa, matkat ja majoituskulut 10 138 euroa sekä koulutuspalvelut 46 743 euroa. Vuonna 2017 koulutuskustannukset (koulutusajan palkat, sosiaalivakuutusmaksu, koulutuksen matkat ja koulutuspalvelut) koko henkilöstön osalta olivat 188 793 eli 783 euroa/henkilö. Opetushallitus on syksyn 2018 aikana tehnyt tutkimusta siitä, miten eri ammattialojen osaamistarpeet kehittyvät keskipitkällä tähtäimellä. Yksi tarkastelluista ammattialoista on ollut opettajan ammatti. Koska suurin osa kyselyn tähän osaan vastanneista on ollut ammatillisen koulutuksen edustajia, voidaan ajatella, että vastaukset kuvastavat hyvin juuri ammatillisen koulutuksen opettajien tulevaisuuden osaamista. Osaamistarpeita on tarkasteltu kolmesta näkökulmasta: yleiset osaamistarpeet, digitaidot ja kielitaito. Yleisissä osaamistarpeissa korostuvat oppimisympäristöjen suunnittelu ja kehittäminen; joustavuus; innostamis- ja motivointikyky; verkosto-, kumppanuus- ja sidosryhmäosaaminen; sekä työssäoppimisen kehittäminen. Luonnollisesti myös oman ammattialan substanssiosaaminen, pedagoginen osaaminen ja yhteistyötaidot nousevat listalla korkealle. Digitaidoissa viisi tärkeintä asiaa ovat: digitaaliset kommunikointitaidot, digitaalisen teknologian luova käyttö, tiedon digitaalinen jakaminen, tiedon arviointi sekä digitaalinen yhteistyö. Kielitaidoissa taas korostuvat sujuva suullinen ja kirjallinen suomen ja englannin kielitaito. Esiin nousevat myös nykyistä enemmän tukiviittomien, elekielen ja kuvien käyttäminen. 11

4. TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTI 4.1. Työterveyshuolto Vuosittain laadittavassa työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa vuodelle 2018 oli määritelty työterveyshuollon toiminnan tavoitteeksi: - Työhyvinvoinnin tukeminen, sairauspoissaolojen määrän pitäminen mahdollisimman pienenä. - Ikääntyvän henkilöstön työssä jaksamisen tukeminen. - Tuki muutostilanteissa. Ennaltaehkäisevän toiminnan painopistealueeksi oli määritelty: - Esimiestyön ja johtamisen tukeminen: esimiesten edelleen kouluttaminen varhaisen tuen mallin aktiiviseen käyttöön, poissaolojen seurantaan ja puheeksi ottoon. - Esimiesten ja henkilöstön tukeminen muutostilanteissa. - Työntekijöiden aktiivinen ohjaaminen lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen piiriin. Tammikuussa 2018 Pihlajalinna osti Lääkäriasema Sallab -nimellä tunnetun Salon Lääkintälaboratorio Oy:n sekä sen sisaryrityksen Someron Lääkärikeskus Oy:n koko osakekannan. Salon seudun koulutuskuntayhtymän työterveyshuoltopalvelut tuottaneet lääkärikeskukset tulivat osaksi Pihlajalinnan lääkärikeskusketjua. Työpaikkaselvitykset ovat työterveyshuollon lakisääteistä toimintaa, jonka tavoitteena on kartoittaa työssä ja työympäristössä esiintyviä terveysriskejä ja vaaroja sekä tehdä toimenpide-ehdotuksia niiden vähentämiseksi. Työpaikkaselvitys on työterveyshuollon toiminnan perusta ja selvityksiä tehdään toimintaa aloitettaessa sekä työolosuhteiden muuttuessa, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein. Työterveyshuollon bruttokustannukset ennen Kelan korvauksia olivat yhteensä 110 303 eli 501 /hlö. Vuonna 2017 bruttokustannukset ennen Kelan korvauksia olivat yhteensä 137 229 eli 569 /hlö. Kustannukset/hlö ovat laskeneet edelliseen vuoteen verrattuna 68 /hlö. Työterveyshuollon kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan: Korvausluokkaan I kuuluvat ehkäisevän toiminnan ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset, joita syntyy esim. työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista ja työterveyteen liittyvästä neuvonnasta. Korvausluokkaan II kuuluvat työterveyshuollon lisäksi järjestetyn yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset. 12

4.2. Sairauspoissaolot Koulutuskuntayhtymässä on käytössä varhaisen tuen ja sairauspoissaolojen seurantamalli, jonka mukaisesti esimiehen tehtävänä on seurata henkilöstönsä sairauspoissaoloja. Esimiehen on otettava poissaolot puheeksi, kun sairauspoissaoloja on ollut - Kolme tai useampia lyhyitä (1-3vrk) sairauspoissaoloja kolmen kuukauden aikana - Kumulatiivisesti 12 kk aikana 30 vrk tai enemmän - Tarvittaessa muutoinkin kun havaitaan ongelmia työssä selviytymisen kanssa. Pidemmän sairausloman alkaessa ja sen aikana selvitetään toipumista ja työkyvyn palautumista tukevat mahdollisuudet yhdessä henkilöstöhallinnon sekä työterveyshuollon kanssa. Osasairauspäiväraha tai korvaava työ voivat myös helpottaa työhön paluuta, kun sairauspoissaolo uhkaa pitkittyä. Vuonna 2018 henkilöstöllä oli sairauspäiviä yhteensä 1051 työpäivää ja 1276 kalenteripäivää. Oman sairauden vuoksi poissaolopäiviä kertyi työpäivinä keskimäärin 4,7 pv/hlö. Tapaturmien vuoksi poissaolopäiviä kertyi yhteensä 47. Vuonna 2017 henkilöstöllä oli sairauspäiviä yhteensä 1290 työpäivää ja 1663 kalenteripäivää. Oman sairauden vuoksi poissaolopäiviä kertyi työpäivinä keskimäärin 5,4 pv / henkilö. Koko kuntayhtymän henkilöstöstä 46,5 %:lla sairauspäivien määrä oli 0. Kuntayhtymän henkilöstöohjeen mukaan 1-3 päivän sairauspoissaoloissa riittää oma ilmoitus lähiesimiehelle. Vuonna 2018 henkilöstöllä 1-3 päivän sairauspoissaoloja työpäivinä kertyi 464 päivää (v. 2017 342 pvää). Yli kolmen päivän sairauspoissaolopäiviä kertyi yhteensä 587 päivää (v. 2017 948 pvää). Sairauspoissaolojen palkkakustannukset olivat 136 514 euroa. 250 Sairauspoissaolojaksot keston mukaan 2018 250 200 150 100 50 48 20 0 0 0 0 Kesto 1-3 pv Kesto 4-10 pv Kesto 11-60 pv Kesto 61-90 pv Kesto 91-180 pv Kesto 181-365 pv 13

Sairauspoissaolojaksot keston mukaan tulosalueittain 2018 200 150 100 50 0 57 193 Kesto 1-3 pv 37 11 4 16 0 0 0 0 0 0 Kesto 4-10 pv Kesto 11-60 pv Kesto 61- Kesto 91-90 pv 180 pv Kesto 181-365 pv KJP SSAO 4.3. Työtapaturmat ja työsuojelu Työtapaturmia vuonna 2018 oli 5, joista 4 on tapahtunut työssä ja 1 työmatkalla. Työtapaturmien vuoksi poissaoloja oli 47 kalenteripäivää. Turvallinen, terveellinen ja viihtyisä työympäristö vähentää työhön liittyviä sairastumis- ja tapaturmariskejä sekä lisää viihtyvyyttä työpaikalla. Esimiesten oikeuksina ja velvollisuuksina ovat: tarkkailla ja seurata työyhteisön tilaa jatkuvasti huolehtia todettujen epäkohtien korjaamisesta kehittää työturvallisuutta yhteistoiminnassa pyytää ennaltaehkäisevää tukea työterveyshuollosta selvittää haittoja, vaaroja sekä työn kuormitustekijöitä suunnitella ja mitoittaa työtä ja työympäristöä noudattaa menettelytapoja sekä toimintaohjeita häiriötilanteissa puuttua häirintään ja epäasialliseen kohteluun sekä haitalliseen kuormitukseen ennakoida tulevien muutosten vaikutuksia tarkkailla toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen Jokaisen SSKKY:ssä työskentelevän tehtäviin kuuluu tarkkailla työympäristön tilaa jatkuvasti korjata todetut epäkohdat asianmukaisesti ja mahdollisuuksiensa mukaan raportoida sovitulla tavalla havainnot turvallisuuspuutteista, läheltä piti tilanteet, uhka- ja vaaratilanteet, vahinkotilanteet sekä työtapaturmat noudattaa annettuja ohjeita käyttää annettuja suojaimia ja suojavaatteita Koulutuskuntayhtymän henkilöstöä kannustetaan tekemään Turvallisuushavainto ilmoituksia työturvallisuutta uhkaavista tilanteista. Täytetyt ilmoitukset toimitetaan esimiehen allekirjoitettavaksi, toimitetaan työsuojelupäällikölle ja käsitellään työhyvinvointiryhmässä. Turvallisuushavainto ilmoitusta tehdessä määritellään vaaran aiheuttaja, parannusehdotukset sekä toimenpiteen kiireellisyys. Ilmoituksen tekijät saavat vaivannäöstään pienen kiitoksen. 14

4.4. Tyky- ja virkistystoiminta Talousarvioon varatusta tyky- ja virkistystoiminnan määrärahasta 55 000 käytettiin 18 361 eli 83 /hlö. Rahaa on ollut mahdollisuus käyttää lunastamalla kulttuuriseteleitä sekä harrastamalla ja liikkumalla sopimuspaikoissa. 15

Senioriklubille varatusta 1 000 :n määrärahasta käytettiin 992. Vuoden aikana klubilaiset kävivät vierailulla Juha Punta Oy:ssä sekä ihailemassa kesän kukkaloistoa Ilolan arboretumissa ja taimistossa. Kevätkokous pidettiin perinteiseen tyyliin keilaturnajaisten merkeissä ja pyöräretki suuntautui Vuohensaareen. Vuohensaaressa pelattiin tuttuun tapaan kettinkipeliä, paistettiin makkaraa, jutusteltiin mukavia ja juotiin keväiset iltapäiväkahvit. Syysretki suuntautui naapurikaupunkiimme Somerolle. Somerolla maaseutuoppaan johdolla tutustuttiin lukuisiin kartanoihin, alueen yrityksiin sekä museoihin. Syyskokouksessa vierailtiin ammattiopiston uusissa rakennus-, puu-, ja logistiikka-alojen tiloissa Taitajankadulla. Tämän lisäksi kuultiin kuntayhtymän kuulumisia sekä ammatillisen koulutuksen tuulahduksia kuntayhtymän johtajan puheenvuorossa. Jouluna nautittiin tunnelmallisesta yhdessäolosta joulupuuron ja yhteislaulujen ääressä. Toimintavuoden tavoitteena oli: "Pirteyttä perusarkeen pienillä yhteisillä tempauksilla. Senioriklubin jäsenrekisterissä loppuvuodesta 2018 oli 113 henkilöä. 16

5. HENKILÖSTÖKUSTANNUKSIA Vuonna 2018 tuloslaskelmassa maksetut palkat ja palkkiot henkilösivukuluineen olivat yhteensä 12 352 354, josta palkkojen ja palkkioiden osuus oli 9 936 660 ja sivukulujen osuus 2 415 694. Maksetut palkat ja palkkiot ilman sivukuluja olivat keskimäärin 45 166 /hlö ja sivukuluineen keskimäärin 56 147 /hlö. Vuonna 2017 tuloslaskelmassa maksetut palkat ja palkkiot henkilösivukuluineen olivat yhteensä 12 937 725, josta palkkojen osuus oli 10 341 347 ja sivukulujen osuus 2 596 378. Maksetut palkat ja palkkiot ilman sivukuluja olivat keskimäärin 42 910 /hlö ja sivukuluineen keskimäärin 53 684 /hlö. Henkilöstökulut ovat laskeneet edellisvuoteen verrattuna 0,585 milj. euroa. 17

6. SALON SEUDUN KOULUTUS OY Vuoden 2017 alusta lukien Salon seudun koulutuskuntayhtymästä siirtyi työntekijöitä vanhoina työntekijöinä Salon seudun koulutus osakeyhtiöön, jossa järjestetään lyhytkoulutuksia, lupakorttikoulutuksia, uravalmennusta, työhön valmennusta sekä kotoutumiskoulutusta. Laskentapäivänä 31.12.2018 työntekijöitä oli yhteensä kahdeksan. Henkilötyövuosia osakeyhtiössä kertyi 9,24. 18