yhä-luoston matkailualan henkilöstön ja muiden tahojen asumis- ja palvelutarpeet Konseptisuunnitelma 31.1.2013
Taustaa elkosenniemen kunnan elinkeinopolitiikan painopisteenä on yhätunturin (yhä-luosto) matkailun kehittäminen Suomen vahvimpien matkailukeskusten tasolle. Kunta ja muut julkiset ja yksityiset toimijat ovat tehneet alueelle merkittäviä investointeja erityisesti perusinfraan ja liiketoiminnan ydinalueille. Matkailutoimialalle odotetaan syntyvän runsaasti uusia työpaikkoja ja investointien määrä toimialalla tulee kasvamaan merkittävästi. Lisäksi lähialueella on käynnistynyt tai käynnistymässä suuria kaivoshankkeita. Suomalaisten ja eurooppalaisten lisääntynyt vapaa-aika, kasvanut varallisuus ja työn tekemismuotojen moninaistuminen (etätyö) ovat vahvasti nousevia trendejä. Nykyisin onkin pysyvän asumisen ja loma-asumisen raja hämärtymässä uusien työn tekemisen muotojen johdosta. Mobiilit ICT-ratkaisut ja työaikajärjestelyt, joissa ei mitata työpaikalla fyysistä läsnäoloa, vaan suoritetta, ovat mahdollistaneet aivan uudenlaiset ratkaisut työn ja vapaa-ajan suhteen ajallisesti ja fyysisesti. Etätyön sijasta on jo alettu puhua läsnätyöstä, mikä termi on yleistymässä tarkoittamaan virtuaalista läsnäoloa työpaikalla. Vapaa-ajan viettoon liittyy myös työn teko ja koko perheen huomioiminen. Näiden seikkojen vaikutuksesta matkailualueelle ja paikkakunnalle on mahdollisuus saada merkittävästi uusia pysyviä asukkaita, mikäli tarjolla on laadukkaita ja monipuolisia asumismahdollisuuksia ja riittävät palvelut. Matkailukeskuksen kasvun myötä on tarve suunnitella huolellisesti se, miten kasvava joukko alueella tai lähialueilla työskenteleviä ihmisiä ja heidän perheidensä jäseniä asuu ja elää matkailijayhteisössä ja omana yhteisönään. Asuminen pyritään integroimaan matkailukeskuksen kokonaisuuteen. Matkakeskusten työpaikat ovat usein kausiluonteisia, joten työntekijöiden asuminen ainakin kahdella paikkakunnalla on yleistä; ns. monipaikkaisuus on heille tuttua. Silti odotetaan asumisen olevan kodinomaista ja yhteisöön sitoutunutta. Tämän hankkeen taustana on halu ja tarve suunnitella uusia lähestymistapoja sekä innovatiivisia ratkaisuja jo siinä vaiheessa, kun asiaan voidaan vaikuttaa merkittävästi. yhätunturin matkailualueella on strategisen maankäytön suunnittelun tuloksena yleiskaavassa ja asemakaavaehdotuksessa rakentamaton vakituisen asumisen aluevaraus. Kunta on strategisen maanhankinnan kautta alueen merkittävin maanomistaja. Alueella on pula vakituisista asunnoista ja niiden tonteista. Näissä olosuhteissa ja edellä esitetty moninainen asumisen kasvava tarve huomioon ottaen on ainutkertainen tilaisuus suunnitella ja toteuttaa pilottihankkeena korkeatasoinen 2030-luvun lappilaisen matkailukeskuksen asuinalue. Eri tarpeet ja vaikutukset huomioon ottava matkailukeskuksen elinvoimaa ja kasvua tukeva asuinaluekonsepti on myös Lapin maakuntasuunnitelman 2030 ja Lapin matkailustrategian tavoitteiden mukainen. Korkeatasoinen asuminen vaatii rinnalleen vakituisille asukkaille ensisijaisesti tarkoitettuja laadukkaita palveluja. Niiden turvaaminen on tärkeää asukkaiden pysyvyyden ja viihtyvyyden kannalta. Korkeatasoisen asumisalueen esiselvityksessä on välttämätöntä suorittaa tietyntasoinen palvelutarveanalyysi, jotta varmistetaan toteutuksen onnistuminen ja alkuperäisten strategisten tavoitteiden saavuttaminen. rojektin vaiheet elkosenniemen kunta kilpailutti kesäkuussa 2012 konseptisuunnitelman laatimisen liitteenä olleen työohjelman mukaisesti. Suunnitelma tilattiin Arkkitehtitoimisto Havas Rosberg Oy:ltä (hankintapäätös 8.8.2012). Lapin liitto on myöntänyt hankkeelle maakunna kehittämisrahaa (päätös 3364 19.4.2012) ja nimennyt ohjausryhmän tahot. Ohjausryhmä: Hannu Oikarinen, elkosenniemen kunta Erkki arkkinen, elkosenniemen kunta / elinkeino-osasto Jari Luoma-aho, Kemijärven-elkosenniemen elinkeinoosasto Riitta Lönnström, Lapin liitto Kaisa Mäkiniemi, Lapin liitto Seppo Saarinen, yhätunturi Oy Henry Hulkko, Noitatunturi Oy Asiantuntijat: Toni Juuti, elkosenniemen kunta Oiva Niemelä, Jättitori Oy Markku Merenheimo, Kemijärven-elkosenniemen elinkeino-osasto Suunnittelukokouksia ja ohjausryhmän kokouksia on pidetty yhätunturilla 23.5.2012, 12.9.2012, 3.10.2012, 29.10.2012, 13.12.2012 ja 7.2.2013. Tavoitteet rojektin tavoitteena on tuottaa yhä-luoston matkailukeskuksen henkilöstölle ja muille tahoille tarkoitetun vakinaisen asumisen alueen konseptisuunnitelma varsinaisen toteutussuunnittelun ja alueen kaavan tarkistamisen pohjaksi. Ratkaisumalli on laadittu siten, että se on sovellettavissa myös esitettyä yhän esimerkkitapausta laajemmin. Lähtökohtana on alueelle tulevina vuosina rakentuva ainutlaatuinen arktisen alueen kansainvälinen ja ympärivuotinen matkailukeskus. Asuinalueen tulee integroitua tähän kokonaisuuteen luontevasti ja sen tulee toisaalta toimia myös itsenäisenä toiminnallisena yksikkönä ympäristössä tapahtuvasta kehityksestä riippumatta. Konseptisuunnitelman näkökulma on tulevaisuuteen katsova, ekologisia kestäviä arvoja korostava ja kokonaisvaltainen. Toimenpiteet Konseptisuunnitelman ensimmäinen luonnos valmistui syyskuussa 2012. Suunnitelmaa on sen jälkeen vaiheittain kehitetty ja suunnitelma-aineisto on täydentynyt ja tarkentunut ohjausryhmän ja asiantuntijoiden palautteen pohjalta. Tähän raporttiin on koottu keskeiset tuotetut dokumentit. Erilaisia asumistarpeita varten on ideatasolla kehitetty kuusi erilaista asumisratkaisua ja aluepiirroksessa on esitetty niistä koostettu aluekokonaisuus. Rakennustyypit on ensisijaisesti suunniteltu toteutettavaksi puurakenteisina. Suunnittelualue on mallinnettu 3d-muodossa. Maastomalli käsittää karkealla tasolla koko yhän ja Luoston yhdistävän tunturijonon rajaaman alueen. Suunnittelualueen maasto on mallinnettu tarkemmin kaavoituksen pohjakartan tarkkuudessa. Mallissa on esitetty suunnittelualueen maasto, tiestö, rakennusmassat ja puusto viitteellisesti. Tässä raportissa esitetyt havainnekuvat, aluejulkisivut ja auringonvalotarkastelut on tuotettu mallista. Suunnittelualue on inventoitu maastokäynnein. Maisemaan ja luonnonolosuhteisiin liittyvät tekijät on dokumentoitu valokuvaamalla ja teemakartoille. eitteisyys on arvioitu maastokäynnin ja ajan tasalla olevan maanmittauslaitoksen ilmakuvan perusteella. Asumis- ja palvelutarvetta kartoitettiin alueen yrityksille ja yksityisille suunnatulla kyselyllä. Kyselyn tulokset erillisenä liitteenä. Ennen kyselyä järjestettiin luontokeskus Naavan auditoriossa yleisötilaisuus, jossa esiteltiin alustavia suunnitelmia. rojektiin liittyen on laadittu suunnittelualuetta koskeva energiastrategia ja -visio. Siinä käsitellään eri osa-alueiden energian tuotannon vaihtoehtoja ja toteutustapoja. Aurinkoenergian ja maalämmön hyödyntäminen sekä hajautettu energian tuotanto ovat strategian keskeisiä lähtökohtia.
SISÄLLYSLUETTELO Globaaleja lähtökohtia 1 Asemakaava ja sijainti 2 Asemakaavan rakennusperiaatteita 3 Alueellisia lähtökohtia 4 Suunnittelualue ilmakuvassa 5 Maasto ja maisema 6 Aluesuunnitelma 7 Suunnitteluperiaatteita 8-9 alvelutarve 10 Kytketyt pientalot ja pienkerrostalot 11 Modulipientalot ja väripaletti 12 Modulirivitalot ja asuinmodulit 13 Sekoitettujen toimintojen korttelit 14 Kaavarunko 15 Katusuunnitelma 16 Havainnekuvia 17-19 Aluejulkisivut 20 Auringonvalotarkastelu 21 Toteutus, aikataulu, laajuus, kustannukset 22 Liite: Energiastrategia ja -visio 23-24
Ekologinen näkökulma kaikkeen rakentamiseen -rakennusmateriaalien kierrätettävyys -esivalmistuksen hyödyntäminen (modulirakentaminen) -aurinkoenergian hyödyntäminen lämmityksessä ja sähkön tuotannossa -maalämpöratkaisut -energiantuotanto, aluelämpö -uusiutuva bioenergia -joukkoliikenteen liityntäpisteet -jätehuolto ja kierrätys, jätteiden erottelu -kaksoisvesijärjestelmä -nollaenergiatavoite Ilmaston ja vuodenaikojen huomioiminen -rakennusten ryhmittely -lumialueet -tuulensuojaisat alueet -katetut alueet -valaistussuunnittelu Elinkaariajattelun huomioiminen -hoivapalvelut -terveyspalvelut -lastenhoitopalvelut -palvelukeskus ja lähipalvelut -vaiheittain rakentaminen ja muunneltavuus -esteettömyys GLOBAALEJA LÄHTÖKOHTIA - ainutlaatuinen sijainti arktisella alueella - jäämeren merkityksen lisääntyminen - pohjoisen alueen taloudellisen aktiivisuuden lisääntyminen - kehittyvien talouksien matkailun kasvu - puhdas luonto, hiljaisuus, pimeys, yötön yö - toimiva ja turvallinen yhteiskunta - hyvät liikenneyhteydet, kv lentokenttä Rovaniemellä - osa Skandinaviaa ja Lappia Luontoarvot -ympäristön pienpiirteisyys, suot, purot, kasvillisuus -pintavesien valuma ja suodatus -tunturimaisema, näkymäsuunnat -rakennusten sovitus maastoon Sosiaalisen ympäristön huomioiminen -yhteisöllisyys, ja turvallisuus -etätyö ja 24/7 toimivuus -erilaiset asukasprofiilit ja monikulttuurisuus -matkailukeskusympäristön erityispiirteet HUOMIOITAVIA NÄKÖKULMIA Arkkitehtuuri -lappilaisten ominaispiirteiden huomioiminen -omaleimaisen ilmeen luominen -monipuolinen ja joustava asuntotarjonta -muunneltavuus -energiatehokkuus -kohtuuhintainen -paikallisten materiaalien käyttö -viherhuoneet ja lähiruokatuotanto 1
ASEMAKAAVA - ollut ehdotuksena nähtävillä - vahvistuu osa-alueina - konseptisuunnitelman jälkeen tarkistettu ehdotus uudelleen nähtäville - osa isoa yhätunturin osa-alue B:n kaavakokonaisuutta SIJAINTI - rakentamaton alue Luostontien eteläpuolella 2
ASEMAKAAVAN RAKENNUSERIAATTEITA - rakennustehokkuus kasvaa kohti keskustaa - rakennettujen alueiden väliset laajat vihervyöhykkeet - valumavesien suodatus ja purolaaksojen suojelu - eri liikkumismuotojen turvalliset reitistöt - itsenäiset kortteli- ja osa-aluekokonaisuudet - yhteydet kansallispuistoon, laskettelurinteille ja järvelle - joukkoliikennettä suosivat katulenkit 3
ALUEELLISIA LÄHTÖKOHTIA - sijainti tunturijonon pohjoispuolisella laakiolla - yhä-luosto kansallispuiston läheisyys - yhätunturin matkailukeskus ja laskettelurinteet - yhäjärvi ja yhäjoki virkistysalueina - rakentaminen alistuu suurmaiseman mittakaavalle - pienipiirteinen ja vaihteleva maasto ja peitteisyys - tunturin kasvillisuusvyöhykkeet - pienilmasto ja auringonvalon saatavuus 4
5
VEDENJAKAJA URO TAI KOSTEA AINANNE KOSTEIKKOALUE KUIVA YLÄNKÖALUE KARTOITETTU MUINAISMUISTO (YYNTIKUOA) VALUMASUUNTA RAKENNUSAIKKA - rakennettavuus - ilmansuunnat - pintavesien valuma-alueet - kasvillisuus - maisemasuunnat - pienilmasto - maaperä 6
kosteikko 12a 12b ALUEIIRROS - rakennustyypit - reitit - liikennealueet - luontoalueet - rakennuspaikat RAJAUS - sijainti 2012 kaavaehdotukseen rajattuna Varvikkokatu pysäköintialue / -katos - katokset aurinkosähkön tuotannossa m muinaismuistokohde - ympäristö rauhoitetaan 5f 8 8 13 12c Luostontie 1 LIIKERAKENNUS - kaupalliset palvelut - liikuntatila / näyttelytila 2 TEKNINEN RAKENNUS - lämpökeskus - maanalainen hakesiilo 3 a-d SEKOITETTUJEN TOIMINTOJEN KORTTELIT - asuntola ja palveluasunnot - taiteilijoiden työhuone- ja studiotilat - etätyökeskus - päiväkoti + ala-aste - lähiruokatori - ateriapalvelut - huoltoyhtiön palvelut - terveydenhoitajan päivystyspiste - pesulapalvelut - kytketään sisäyhteydellä 4 a-c KYTKETYT IENKERROSTALOT - keskitetty porras ja hissi - sivukäytäväratkaisu - 3-kerroksinen - maan tasossa aputiloja - autokatokset ja varastot rajaavat pihaa 5 a-f KYTKETTYJEN IENTALOJEN KORTTELIT - maaston mukaan ketjutettuja rakennuksia - muodostavat rajattuja pihapiirejä - autokatokset rakennusten välissä 6 KORTTELITALOT - yhteiset kokoontumistilat ja varastot - pesutupa 7 JALANKULKUALUE - alla kaukolämpökanaali 8 KASVIMAAT, VILJELYALSTAT - lähiruoan tuotanto lenkkipolut / ladut 6 puro / kosteikko 10b 9 Juolukkakuja 8 5e kosteikko 6 4c Hillakuja 9 5d 5c harjumuodostuma 4b 10a lampi 6 m 9 m kosteikko 11 3d 8 6 Karpalokuja 5b 4a Mustikkakuja uolukkakuja puro / kosteikko 11 3c 3b m 12d 14 m 5a 6 2 1 7 3a m m m m 15 Kanervikkokatu varaus köysiradalle 10 a-b LÄHIULKOILUALUEET - pulkkamäet - nuotiopaikka / laavu 11 ASUINMODULIT - liikuteltavat asuinkapselit - telakoitumispiste laituriin 12 a-d MODULIRIVITALOT - esivalmisteiset tyyppitalot - malli Noitatunturi - vaihtoehtoisia tyyppejä 13 MODULIIENTALOT - esivalmisteisia tyyppitaloja - malli Noitatunturi 14 HUOLTOVARIKKO - moottorikelkat - perävaunut - logistiikkakeskus 15 KELKKAISTE - moottorikelkkojen tankkaus 9 IHAKADUT - lumenkasausalueet - leikkialueet 7
Suunnitteluperiaatteita Kaavallinen lähtökohta Suunnitelman lähtökohtana on 7.9.2012 asemakaavaehdotus. Suunnitelma noudattaa kaavaehdotuksen mitoitusta ja rakennetta. Suunnittelualueen rakennusoikeus kaavaehdotuksessa on n. 24.000 km2. Kaava-ehdotus tarkistetaan projektin tulosten pohjalta. Luonnonolosuhteet Konseptia sovellettaessa on suunnittelualueen luonnonolosuhteet inventoitava ja rakennusalueet sijoitettava sen mukaisesti. Ympäristöään ylempänä olevat ja rakennettavuudeltaan hyvän maaperän alueet ovat ensisijaisia rakennusalueita. Auringon valon saatavuus varsinkin kevätja syyskuukausina tulee tarkistaa auringonvalotarkastelulla. Rakennukset tulee suunnata ja ryhmitellä siten, että syntyy tuulensuojaisia ja aurinkoisia pihoja. intavesien luonnolliset valumareitit tulee säilyttää ja alueen hulevedet tulee ohjata näille. Reitistöä voidaan täydentää luonnonmukaisin tasausaltain ja kosteikoin, jotka voivat toimia myös asuinalueiden maisemallisina elementteinä. LUOSTO KUNNALLISET ALVELUT MATKAILU- ALVELUT MODULI- RIVITALOT LÄHI- UISTOT MODULI- IENTALOT IENKERROS- TALOT VILJELY- ALSTAT ELKOSENNIEMI KAUALLISET ALVELUT SEKOITETUT TOIMINNOT KYTKETYT IENTALOT YHÄ- JÄRVI MOOTTORI- KELKAT YHÄ ASUIN- ALUEET tavat toiminnot kootaan kokoojakadun varteen, johon liittyy neljä eri asuinaluekokonaisuuksia palvelevaa tonttikatua. Kytkettyjen pientalojen alueiden sisäinen liikenne toteutetaan pihakatuina (aluepiirros 9). Keskusalueella ajoneuvoliikenne ja kevyt liikenne erotetaan siten, että palveluiden alueelle syntyy autoton kävelykeskusta. Alueen sisälle toteutetaan ympärivuotisesti auki pidettävä kevyen liikenteen reitistö, joka jatkuu myös alueen ulkopuolelle. yhäjärven suuntaan reitistö liittyy yhäntien ali rakennettavan alikulkutunnelin kautta. Keskusalueen tuntumaan varataan liityntäpiste kaavaehdotukseen sisältyvälle köysiradalle sekä huolto- ja tankkauspiste aluetta sivuavalle seudulliselle moottorikelkkareitille. Jätehuolto Joustavuusperiaate Alueen asuin- ja muiden palveluiden käyttäjinä on lukuisia tarpeiltaan hyvin erilaisia tahoja. alvelutarvetta on kartoitettu s. 9 taulukossa. Ei ole olemassa yhtä asumisratkaisua, joka vastaisi kattavasti kaikkeen tarpeeseen. Konseptin keskeinen ajatus on tarpeen mukaisesti joustava toteutusmahdollisuus kaikilla suunnittelun tasoilla aluesuunnittelusta asuntopohjiin. Aluesuunnitelmassa määritellään erilaisille asumismuodoille soveltuvat alueet. Kunnallistekninen ja liikenteellinen ratkaisu suunnitellaan siten, että toteutus voi tarpeen mukaan lähteä vaiheittain liikkeelle eri osa-alueilta. Konseptissa on luotu aluepiirroksessa ja sivuilla 10-13 luonnostellut tyyppiratkaisut erilaisille asumistarpeille. Aluekokonaisuus muodostuu näitä tarpeen ja konseptin periaatteiden mukaan yhdistämällä. asumistarpeet asukasryhmät tekniikka arkkitehtuuri ilmasto rakennuspaikka K O N S E T I S U U N N I T E L M A kustannukset vaiheistus ALUE KORTTELI RAKENNUS ASUNTO VIRKISTYSALUEET Vyöhykeperiaate Vyöhykeperiaate tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että alueelle luodaan tehokkaasti rakennettu keskusta-alue, josta ulospäin mentäessä rakennustehokkuus laskee asteittain. Tällaisella ratkaisulla valtaosa asuinyksiköistä sijaitsee kävelyetäisyydellä keskusalueen palveluista. Ratkaisu on myös edullinen kunnallistekniikan reitistöjen rakentamisen kannalta, kun kulutuksen painopiste sijoittuu suhteellisen suppealle alueelle. Liikenneratkaisu ULKOILU- ALUEET HOTELLIT JA LIIKEKESKUS Liikenneyhteydet toteutetaan kaavakatuina. Rakennettavien katujen määrä minimoidaan kustannustehokkuuden ja luontoalueiden säästämisen edistämiseksi. yhän esimerkkitapauksessa alueelle tehdään yksi kokoojakatu, Kanervikkokatu, joka toteutetaan lenkkinä joukkoliikenteen mahdollistamiseksi. Eniten alueen sisäistä liikennettä aiheut- Ensisijaisesti pois kuljetettavan jätteen määrää pitää minimoida sen syntypaikalla. uhdas energiajäte voidaan polttaa kiinteistöillä VIRKISTYSALUEET varalämmönlähteinä olevissa uuneissa tai saunassa. Biojäte voidaan kompostoida tonteilla tai korttelin yhteisessä kompostorissa ja hyödyntää lähipalstaviljelmillä ja kasvimailla. Jos biokaasun tuotanto lähialueella käynnistyy voidaan biojäte kuljettaa samaan laitokseen. Korttelitaloissa ja lähiruokatorin yhteydessä voi olla kierrätyspiste, jossa itselle tarpeettomia tavaroita voi kierrättää eteenpäin, mikä osaltaan vähentää syntyvän sekajätteen määrää. Korttelikohtaisissa jätteenkeräyspisteissä on valmius jätteen lajitteluun. Lajittelua tulee tehdä siinä määrin kuin kohtuullisen kuljetusmatkan päässä eri jakeita otetaan vastaan. Syväkeräysjärjestelmä on hyvä biojätteelle koska se mahdollistaa pitkän tyhjennysvälin. Muille jätteille on katos + astiat toimivin haastavissa lumioloissa. Suunnitelmassa olevan huoltovarikon yhteydessä on alueen yhteinen jätepuristin. Huoltoyhtiö kokoaa tänne alueen sisältä sekajätteen keskitetysti. Näin saadaan kuljetuskustannukset alueelta eteenpäin minimoitua, kun tyhjennysväli pitenee ja aina viedään täysiä kuormia. Lumi läjitetään alueen sisällä sille varatuille alueille. 8
Virkistysalueet Keskusalueella viheralueet ovat luonteeltaan rakennettuja ja puistomaisia. Alueen laitoja kohti luonnonmukaisen luonnonympäristön osuus lisääntyy. Alueen purot ja kosteikot ja niiden reunusmetsät muodostavat koko alueen kattavan viheralueverkoston. Suunnitelmalla korostetaan kosteikkojen suunnittelualuetta jäsentäviä reunavyöhykkeitä. Alueen keskellä oleva harjanne ja suoalueelle työntyvä niemeke (aluepiirros 10 a-b) on säilytetty virkistyskäytössä, samoin kuin alueella olevien muinaismuistojen ympärysmetsät (aluepiirros m). Viheralueille sijoitetaan yhteysreitit alueen eteläpuoliselle seudulliselle valaistulle lenkkipolulle / ladulle. Alueen läpi nykyisin kulkeva valaistu latu siirretään korttelialueiden kohdalta. Alueen itälaidalle sijoittuu varikkoalue (aluepiirros 14), josta on yhteys alueen itäpuoliselle seudulliselle moottorikelkkareitille. Asuinalueiden yhteydessä on varaukset kahdelle palstaviljelyalueelle (aluepiirros 8). KL / Liikerakentaminen (aluepiirros 1) / 1.500 k-m2 elkosenniementien ja Luostontien risteyksen tuntumassa on liikerakennus, johon sijoittuu alueen päivittäistavarakauppa. Rakennus rajaa teiden suuntaan muurimaisesti etelään aukeavan piha-alueen. ihalle sijoittuvat sisäänkäynnit liiketiloihin. Rakennukseen voi sijoittua myös liikuntaja näyttelytiloja. Liikerakentaminen on mitoitettu lähinnä alueen lähikauppaa varten, koska kaavaehdotuksessa on välittömästi suunnittelualueen länsipuolella varaus laajemmalle kaupallisten palveluiden alueelle. Hyvän liikenteellisen sijainnin johdosta kauppa voi kuitenkin palvella myös ympäröivää laajempaa aluetta. Liikerakennuksen arkkitehtuuriin tulee kiinnittää huomiota, koska se muodostaa päätepisteen keskusalueen sisäiselle jalankulkuraitille ja se muodostaa myös porttirakennuksen alueelle tultaessa. AK-2 / Sekoitetut toiminnot (aluepiirros 3 a-d) / 5.000 k-m2 Keskusalueen ytimen muodostavat neljä sekoitettujen toimintojen korttelia. Ne sijoittuvat kokoojakadun ja jalankulkuraitin (aluepiirros 7) väliin siten, että huolto ja ajo pysäköintiin tapahtuu kadulta ja käynnit asuntoihin ja palvelutiloihin sijaitsevat pihalla ja raitin puolella. Kortteleiden läpi ja välille voidaan myös järjestää katettuja säältä suojattuja yhteyksiä. Rakennusten maantasokerroksiin sijoitetaan alueen lähipalveluita kuten: etätyökeskus, päiväkerho, lähiruokatori, ateriapalvelut, huoltoyhtiön palvelut, terveydenhoitajan päivystys ja pesulapalvelut jne. 2-3 kerroksissa sijaitsee yhteisöllisen ja erityisasumisen tiloja. Näitä voivat olla esim. eri asteiset palveluasunnot ikääntyneille, taiteilijoiden ateljee-asunnot ja opiskelija-asunnot. Rakennusten muotokieli voi heijastaa niiden puolijulkista roolia. Umpikortteleita rajaavien rakennusten vaihtelevat rakennuskorkeudet ja viherkatot muodostavat silhuetin, jolla luodaan keskusalueelle oma tunnistettava ilme. Autokatokset muodostavat katutilaa rajaavan elementin, joten niiden arkkitehtuuriin on erityisesti kiinnitettävä huomiota AK-1 / Kytketyt pienkerrostalot (aluepiirros a-c) / 7.200 k-m2 Maisemallisista syistä alueen rakennuskorkeus rajoitetaan kolmeen kerrokseen. Tunnetusti kolmikerroksinen asuinkerrostalo on taloudellisesti vaikea toteuttaa heikon porrastehokkuuden johdosta. Konseptissa on kehitetty rakennustyyppi, joka parantaa tehokkuutta ja on modifioitavissa erilaisille rakennuspaikoille. Rakennus koostuu keskeiseen porras/hissi -torniin liittyvästä kahdesta siipiosasta, joiden kulmaa voidaan säätää 90-180 välillä. Asuntoihin kuljetaan pohjois- ja itäsivuilla olevien sivukäytävien kautta ja asuintilat avautuvat pihalle etelään ja länteen. Siipien päissä on isot lasitetut viherhuoneet ja 3. kerroksen asuntoihin liittyy harjan alle sijoittuva parvi. Rakennukset rajaavat yhdessä etelän puoleisten autokatosten kanssa suojaisia suunnikkaan muotoisia leikki- ja oleskelupihoja. A / Kytketyt pientalot (aluepiirros 5 a-f) / 5.320 k-m2 Alueen länsi- ja etelälaidalle syntyy ketjumainen kytkettyjen pientalojen alue. Rakennukset sijoittuvat aluetta rajaavan suoalueen ja kuivan mäntykankaan väliselle loivalle rinnevyöhykkeelle siten ryhmitellen, että kaikista asunnoista avautuu vapaa näkymä maisemaan. Alue voidaan tontittaa rakennuskohtaisesti ja rakennukset voidaan kytkeä pareittain toisiinsa autokatoksilla ja varastoilla. Kumpikin rakennuksista voi käsittää yhden tai kaksi asuntoa. Rakennuspaikan rinteisyydestä riippuen lattiatasoja voidaan porrastaa ja tehdä parvia. Ilmansuunnasta riippuen rakennusten väleihin voidaan perustaa kasvimaita ja hyödyntää kattovesiä kastelussa. Kortteleiden sisäalueet toteutetaan pihakatuina ja niihin tehdään korttelitalot (aluepiirros 6), joissa voi olla esim. korttelin yhteisiä kokoontumistiloja, varastoja ja pesutupia. Rakennusten ja kadun väliin varataan lumialue. AR / Modulirivitalot (aluepiirros 12 a-d) / 2.880 k-m2 Luostontien eteläpuoliselle ylänköalueelle sijoittuu rivitalojen osa-alue. Rakennukset koostuvat pilariperustusten varaan asennettavista puurakenteisista moduleista, joita voidaan kytkeä rinnakkain sekä syvyys-, että korkeussuunnassa porrastaen. orrastusta säätämällä voidaan rakennukset istuttaa hyvin vaihtelevaan ja rinteiseenkin maastoon. Rakennusten mittasuhteilla, värityksellä ja jyrkällä poikittaisella harjakattomuodolla luodaan perinteisestä tasakattoisesta laatikkomallista erottuva rakennustyyppi. AO / Modulipientalot (aluepiirros 13) / 720 k-m2 erinteisintä pientaloasumista edustava erillisten pientalotonttien alue sijoittuu rakennusalueen pohjoisosan kuivalle mäntykankaalle. Tämä on aluetehokkuudeltaan heikoin asumismuoto, joten kaavaehdotuksen tehokkuustavoitteen kannalta alue ei voi tässä tapauksessa olla juurikaan esitettyä neljää tonttia laajempi. Esitetty rakennustyyppi on muotokieleltään varsin perinteinen. ääpaino konseptityön yhteydessä on ollut modulirakentamisen mahdollisuuksien tehokkaassa hyödyntämisessä. Rakennus koostuu märkätilat käsittävästä perusmodulista ja siihen tarpeen mukaan liitettävistä, muut asuintilat käsittävistä lisämoduleista ja katetuista ulkotiloista. Huoneistoalat vaihtelevat esimerkkityypeissä 65-95 m2 välillä. RV / Asuinmodulit (aluepiirros 11) Keskusalueen raitti muodostaa eräänlaisen laiturin sen pohjoispuolista kosteikkoaluetta vasten. Laituriin on varattu kytkentäpisteet liikuteltaville asuinmoduleille. Asuinmoduli on teräs-lasi-komposiittirakenteinen asuinyksikkö, joka voidaan sijoittaa erilaisille alustoille. Oleellista on, että se ottaa minimi kontaktin ympäröivään luontoon. Modulin kehitystyö käynnistetään erillisenä jatkoprojektina. eriaatteiden soveltaminen Konseptin tavoitteena ei ole yritys luoda uutta ja ihmeellistä arkkitehtoonista ratkaisua ihmisen ikivanhaan asumisen tarpeeseen. Tavoitteena on analyyttisesti lähestyä erilaisia lappilaisessa matkailukeskusympäristössä eteen tulevia asumistarpeita ja esittää niiden ratkaisuksi sopiva konkreettisista ja realistisista ratkaisumalleista koostuva paletti ja periaatteet näiden komponenttien yhteen sovittamiseksi. Minkälaiseksi kokonaisuus kussakin yksittäisessä tapauksessa muodostuu riippuu paikallisista olosuhteista ja siitä mitä paletin komponentteja siinä käytetään. Ratkaisumallit sisältävät innovatiivisia ja uutta tekniikkaa hyödyntäviä piirteitä, mutta uuden keksiminen ei ole ollut itsetarkoituksellinen tavoite. Jotta esitetyt ratkaisut olisivat yhän esimerkkitapausta laajemmin sovellettavissa ne eivät voi olla toiminnallisesti tai visuaalisesti ainutkertaisia. Edellä olevat sanalliset kuvaukset ja sivuilla 10-14 esitetyt hahmotelmat kuvaavat ratkaisuja ideatasolla. Kaavoituksen ja varsinaisen rakennussuunnittelun tehtävä on antaa ideoille jatkossa konkreettinen hahmo. 9
palvelut: 1=päiväkoti/kerho, 2=koulu, 3=kahvila, 4=ateriapalvelu, 5=terveydenhoito, 6=työ-/harrastustila, 7=liikuntatila, 8=pesula, 9=siivous, 10=ulkoilu, 11=leikkialue 12=puutarha, 13=kirjasto, elokuvat, 14=kokoustila, 15=toimisto/etätyötila, 16=näyttelytila, 17=opastus ja avustus, 18=kiinteistöhuolto, vartiointi, 19=yleinen sauna asukasryhmä keskeisiä asumistarpeita asuinalueen lähipalvelutarve 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 keikkatyöntekijät valmiiksi kalustettu, yhteisöasumista, edullinen, lähellä työpaikkaa, vuokra x x x pysyvät työntekijät koti, oma reviiri ja rauha, vuokraus ja omistus, työaika rytmittää elämistä x x x x etätyöntekijät hyvät yhteydet, työyhteisö, oma rytmi x x x x x x muualla työskentelevät koti on tukikohta, kiinteistön pysyttävä kunnossa x perheenjäsenet, lapset pieni mittakaava, turvallinen, virikkeinen, yhteisöllinen x x x x perheenjäsenet, nuoret harrastusmahdollisuus, tapahtumia, yhteisöllisyys x x x x eläkeläiset kakkosasunto, erilainen ympäristö, turvallisuus, päivisin aikaa, yhteisöllisyys x x x x x x x x x vanhukset esteettömyys, turvallisuus x x x x x lyhytaikaiset lomailijat palvelupaketit, elämykset, hyvinvointi x x x x x x pitkäaikaiset lomailijat helppoa asumista, osa yhteisöä x x x sesonkiasukkaat asuvat osan vuotta, vuokraus tai osaomistus x taiteilijat, sisällöntuottajat oma yhteisö ja identiteetti x x x autonkuljettajat, oppaat jne. tukikohta työmatkalla, lepo x x rakennustyöntekijät työ pääasia, lähellä työkohdetta x x x opiskelijat leirikoulut, työharjoittelu, vaihto-opiskelijat x x x x x x x tutkijat rauha, yhteydenpito taustayhteisöön x x 10
aluepiirros 5 a-f KYTKETYT IENTALOT - kaksoisvesijärjestelmä - sadeveden talteenotto - autokatoksissa sähköauton lataus aurinkokennoilla - maaston mukainen rakentaminen aluepiirros 4 a-c KYTKETYT IENKERROSTALOT - sivukäytäväratkaisu - viherhuoneet / lasitetut terassit - suojatut pihapiirit - keskitetty porras ja hissi 11
a 65 m2 C 95 m2 B 74 m2 VÄRIALETTI - luonnon oma värikartta D 95 m2 aluepiirros 13 MODULIIENTALOT - vaihtoehtoisia tilaratkaisuja - muunneltavuus - nopea rakentamisaika - malli Noitatunturi 12
aluepiirros 11 ASUINMODULIT - liikuteltava - teknonomadi - telakoidaan laituriin - minimikontakti luontoon - aurinkosähkö - sadeveden kierrätys aluepiirros 12 a-d MODULIRIVITALOT - vaihtoehtoisia tilaratkaisuja - muunneltavuus - nopea rakentamisaika - malli Noitatunturi - väripaletti luonnosta - tehokas ja edullinen 13
aluepiirros 3 a-d SEKOITETUT TOIMINNOT - asuntoalueen lähipalvelut - erityis- ja palveluasuminen - suojaisat korttelipihat - sisäyhteys rakennusten välillä - viherkatot - aurinkokeräinpinnat julkisivussa 14
15
16
17
18
19
20
Auringonvalotarkastelu 20.3. klo 9:00 Auringonvalotarkastelu 20.3. klo 12:00 Auringonvalotarkastelu 20.3. klo 15:00 21
3d 3e 2a 3b 3a 2b 2c 1a Laajuus ja toteutuskustannukset Kustannuksia on arvioitu katurakentamisen ja talonrakennuksen yksikköhinnoilla 2012 hintatasossa (alv 0%, ei tonttikustannuksia). erustamisolosuhteiden vaikutus on huomioitu luonnosten tarkkuudella. Kunnallistekniikka käsittää vesihuollon runkolinjat kadunrakentamisen yhteydessä. Asukasmäärä on riippuvainen useasta tekijästä: asuntojen koosta, asumisväljyydestä ja vuodepaikkojen käyttöasteesta. Laskelma vastaa suomalaisten keskimääräistä asumisväljyyttä 21,8 huoneisto-m2 / asukas. 3c 1c 1d 1b Toteutusaikataulu ja vaiheistus Ehdotus hankkeen toteutuksen vaiheistamisesta ja toteutusaikataulusta. Hajautuneesta maanomistuksesta johtuen alueen toteutus tapahtuu erillisinä hankkeina kysynnästä riippuen ja alueinfran valmistumisen tahdittamana. Kokonaisuuden toteutus jakautuu kolmeen päävaiheeseen. Kukin vaiheista jakautuu erillisten hankkeiden mukaisesti vielä pienempiin osiin. elkosenniementien risteyksen ja kevyenliikenteen alikulun sisältyminen tielaitoksen ohjelmaan 2013 mahdollistaa rakennusvaihe-1:n toteutuksen aloituksen. Rakennusvaiheet 1 ja 2 voivat käynnistyä rinnakkain. Ympäristössä tapahtuvasta kehityksestä riippuen voi vaiheiden sisisessä ajoituksessa olla myös erilaisia skenaarioita. Esim. 1a liikerakennuksen toteutus riippuu Luostontien ja Kultahuipunkadun risteykseen suunnitellun liikerakentamisen toteutuksesta. Valmisteluvaihe / 2013 - kaavan tarkistus III-VIII / 13 - kunnallistekniikan suunnittelu III-VIII / 13 - markkinointi V-XII / 13 Rakennusvaihe 1 / 2014-18 - 1a liikerakennus etätyökeskus liikuntatiloja - 1b kytketyt pientalot 18 kpl korttelirakennus huoltokeskus / kelkkavarikko - 1c pienkerrostalo - 1d kytketyt pientalot 8 kpl korttelirakennus Rakennusvaihe 2 / 2016-20 - 2a modulipientalot ja -rivitalot 4 kpl - 2b modulirivitalot 4 kpl - 2c palvelu- ja asuinrakennukset 2 kpl lämpökeskus chp-laitos Rakennusvaihe 3 / 2020-2030 - 3a palvelu- ja asuinrakennus - 3b pienkerrostalo - 3c kytketyt pientalot 14 kpl korttelirakennus - 3d kytketyt pientalot 12 kpl - 3e pienkerrostalo 22
Energiastrategia ja -visio (Suomen ekoenergia Oy / Markku Metsävuori) alvelurakentamisen alue Energian kulutus -esulapalvelut laitospesulaperiaatteella -Saunaosaston esilämmitys ja kuivanapito -Mukavuuslattialämmitys vesikiertoisena -Käyttöveden esilämmitys : isompi säiliö esim. 3000 litraa esilämmitetään 20 asteiseksi aurinkoenergialla ja lopputulistus maalämmön ja aurinkolämmön hybridinä tai sähköllä -Allasosasto yms. kylpylätyyppistä kulutusta Energian tuotto -Aluelämpö ja sähkölaitos, eli chp-yksikkö 1-10 MW polttoaineena hake ja jätteet -Aurinkolämpölaitokset autokatoksien kattomateriaaleina -oistoilman ja harmaan veden lämmön talteenotto -Maalämpö, johon aurinkoenergia kytketään keväällä ja syksyllä lämmön nostajaksi neljästä asteesta esimerkiksi kymmenasteiseksi. Kytkentä toteutetaan lämmönvaihtimen avulla. Samoin kuin lämpöakkuna toimivaan 3000 litran säiliöön. Tiheän asumisen alue Energian kulutus -yykkituvat ja kuivauspisteet -Sähkö- tai hybridiautot -Sähkön tuotannon kompensoijana ongrid ratkaisuna -Mukavuuslattialämmitys ja saunaosastojen kuivanapito ja esilämmitys Energian tuotto -oistoilman ja harmaan käyttöveden lämmön talteenotto kompressorilla paikallistoteutuksena, joka on yksinkertaistettu versio maalämpöpumpusta. -Katon suuntainen aurinkosähkö tai -lämpö harkitusti mitä kunkin rakennuksen katolla käytetään, jos katto on luontevasti ilmansuunnalta sopiva. Optimikulmia ei haeta vaan katto toimi julkisivuna alakatteen ollessa sääsuoja. -Mahdollisissa autokatoksissa aurinkosähkötuotanto ientaloasumisen alue Energian kulutus Hybridi- tai sähköautojen lataus Sähkönkulutuksen vähentäminen ongridratkaisuna Energian tuotto -Autokatosten sähkö ongrid voimalat -oistoilman ja harmaan käyttöveden lämmön talteenotto -Lähilämpö- ja sähköverkon tuottaman energian käyttö ja oman sähköntuotannon tuottaminen ylituottotilanteissa lähiverkkoon. Energian tuotannon strategia eri vuodenaikoin Talvikuukaudet Maalämpö, poistoilman ja harmaan käyttöveden hyödyntäminen, sekä alueen chp-laitos. Sähkö alueen chp-laitoksesta suurimmalta osalta leutona kautena. Kireän pakkasen aikana chp-laitosta ajetaan lämmöntuotannon ehdoilla. Mikäli laitoksesta jää ylimääräistä sähköä se myydään ulos hinnan ollessa hyvä. Kevät ja syyskuukaudet Aurinkolämmöllä nostetaan maalämmön ottopuolen lämpötilaa tyypillisestä neljästä asteesta kymmeneen. Energiantuotannosta merkittävä osa tulee omasta chp laitoksesta. Chp-laitosta ajetaan lämmön tarpeen perusteella ja loppusähkö ostetaan ulkoa. Kesäkautena Kaikki lämpö ja puolet sähköstä saadaan tehokkaan aurinkotuotannon kautena (kesä-heinäkuu) aikaan omista aurinkovoimaloista ja lisäsähkö ostetaan ulkoa. Heikomman aurinkotuotannon ja keskipäivän ulkopuolella (kello16-10) aikana lisäsähkö ostetaan ulkoa ja lisälämpö saadaan maalämpölaitoksista. Lämpöakkuja rakennetaan vain palvelurakentamisen alueelle, jolloin tätä lämpöä voidaan jakaa myös yöaikaan lähikaukolämpöverkkoon. Hajautettu sähköntuotanto Alueen kaikki rakennukset ostavat sähkönsä alueen sähkölaitokselta, jolloin aurinkosähkötuotannon kompensointi pysyy koko vuoden ajan asuntoalueen sisäisenä asiana, eikä sähköä tarvitse myydä asuntoaleen ulkopuolelle. Sähkön ostamisen alueelle toteuttaa asuntoalueen chp voimalan sähkölaitos, joka saattaa myydä sähköä kylmimpään aikaan ulospäin, jolloin sähkön myyntihinta on hyvä. Hajautettu aurinkoenergian tuotantolaitosten omistus Tämän hetken näkemyksen mukaan kaikki aurinkoenergian tuottamislaitokset tulisi olla asuntoalueen energiantuotantolaitoksen omaisuutta, vaikka niitä olisi sijoitettu yksittäisten asuntojen katoille tai seiniin. Tämä mahdollistaa rakenteiden sijoittamisen optimaalisiin rakennuksiin, sekä rakennukset joissa ei ole hyviä aurinkopintoja voivat suunnata sijoituksensa energiayhtiöön, eikä rakennuksen arvo ole tästä johtuen huonompi. Energiavoimayhtiön ja aurinkovoimayhtiön tulisi olla yksi ja sama tai aurinkovoimala olisi suurimmaksi osaksi energiayhtiön omaisuutta ja asukkaat investoivat siihen yhtiöön jonka näkevät mielekkääksi. Luonnollisin tapa mielestäni olisi myydä aurinkovoimayhtiön osakkeita siten, että kukin asunto sisältää ostohetkellä tietyn määrän aurinkoenergiaosakkeita, jotka voi myydä tai ostaa lisää riippumatta asunnon myynnistä tai ostosta. Aurinkoenergia olisi asunto-osakkaalle optio, jonka voi lunastaa heti asuntokaupan yhteydessä tai myöhemmin. Myös tämän option voi myydä, mutta sen arvo tulisi mielestäni olla aliarvostettu, jotta kaupankäyntiä käytäisiin osakkeilla. Energiankulutuksen pienentämisen toimintatapoja -Vähintään A luokituksen mukainen eristys -Rakennuksissa ja ulkovalaistuksessa älykäs ohjaus ja pienikulutuksiset valonlähteet, kuten LED valaistus -Kotona/poissa -älykkyydellä lämpötilan säätö rakennuksissa -oistoilman ja poistoveden käyttö ilman ja veden esilämmityksessä -Jäähdytys toteutettuna maailmaottoina -Kaksoisvesijärjestelmä ja wc-huuhteluveden lämpötilan ja määrän säätely -esukoneiden käyttö lämpimällä vedellä (kaksoisvesijärjestelmä) -Kodinkoneiden käynnistys oman energian saannin kannalta optimoituna ( aurinkoenergia ) -Käyttöveden älykäs lämmitys perustuen säätilaennusteisiin Lähikaukolämpöverkko Lähikaukolämpöverkkoon on kytketty tuottajina chp-laitos, maalämpö, aurinkovoimala, sekä suurikokoinen lämpöakku, joka toimii esilämmitysyksikkönä palvelurakentamisen alueella ja lämpöakun lämpötilan noustessa korkeaksi keskikesällä siitä voidaan tuottaa matalalämpöä alueella. Lähikaukolämpöverkko toteutetaan matalalämpöperiaatteella ja kukin asuntoalue ja pientalo nostaa tästä lämmön tarvittavalle korkeudelle omalla kompressorilla. Chp-laitoksen ja palvelualueen välillä voi olla lisäksi korkean lämpötilan siirtoverkko, mikäli lämmöntarve on tarpeeksi suuri. Suuren lämpötilan lähilämpöverkko on tarkoitettu tiheän asumisen alueelle, joka sijaitsee lähellä chp-laitosta. Korkean lämpötilan verkosta voidaan siirtää lämmönvaihtimella lämpöä myös matan lämpötilan lähiverkkoon. Lähtökohtana on että talot ovat passiivitaloluokitettuja ja varsinainen lämmityskausi alkaa vasta noin -10 C pakkasella. Suurimman osan ajasta poistoilman talteenotto 23