Uudenmaan liiton julk aisuja E 111-2010 Uudenmaan liitto Kaupan palveluverkko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleissa Maakuntakaavan uudistaminen
Uudenmaan liiton julkaisuja E 111-2010 Kaupan palveluverkko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleissa Uudenmaan liitto 2010
Uudenmaan liiton julkaisuja E 111-2010 ISBN 978-952-448-312-4 ISSN 1236-6811 (sid.) ISBN 978-952-448-313-1 ISSN 1236-6811 (verkkojulkaisu) Kannen piirros ja taitto: Arja-Leena Berg Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola Pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos lupanro 749/MML/10 Painotalo Kyriiri Oy Helsinki 2010 500 kpl Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A 00100 Helsinki Alexandersgatan 48 A 00100 Helsingfors puh. tfn +358 (0)9 4767 411 fax +358 (0)9 4767 4300 toimisto@uudenmaanliitto.fi www.uudenmaanliitto.fi 2 : Kaupan palveluverkko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleissa
Uudenmaan liitto Nylands förbund Kuvailulehti Aleksanterinkatu 48 A 00100 Helsinki Alexandersgatan 48 A 00100 Helsingfors puh. tfn +385 (0)9 4767 411 fax +358 (0)9 4767 4300 toimisto@uudenmaanliitto.fi www.uudenmaanliitto.fi Tekijä(t) Uudenmaan liitto, Itä-Uudenmaan liitto Nimeke Kaupan palveluverkko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleissa Sarjan nimeke Uudenmaan liiton julkaisuja E Sarjanumero 111 Sivuja 80 Julkaisuaika 2010 Liitteitä 4 ISBN ISSN 978-952-448-312-4 (sid.) 978-952-448-313-1 (verkkojulkaisu) 1236-6811 Kieli, koko teos suomi Tiivistelmä Yhteenveto Selvityksessä tarkastellaan Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavan rakennemalleja vähittäiskaupan sijainnin ohjauksen näkökulmasta: millaista kaupan rakennetta mallit tuottavat ja millaisia ovat niiden vaikutukset. Tarkoituksena on tuottaa lähtötietoa maakunnallisen päätöksenteon pohjaksi. Sormi- ja silmukkamalleissa uudet kaupan alueet sijoittuvat pääsääntöisesti nykyisten maakuntakaavojen keskustatoimintojen alueille eivätkä siten hajauta alueja yhdyskuntarakennetta. Monikeskusmallissa uudet kaupan alueet sijoittuvat olemassa tai kehittymässä olevaan yhdyskuntarakenteeseen - yhdyskuntarakenteellisesti epäsuotuisia vaikutuksia ei synny, mikäli muu maankäyttö kehittyy suunnitellusti. Sormimalli muodostaa vetovoimaisia kaupallisia keskittymiä heikentämättä päivittäistavarakaupan lähipalvelujen kehittymismahdollisuuksia. Myös monikeskusmalli mahdollistaa vetovoimaisten kaupan keskittymien kehittymisen. Mallin hajavaihtoehto tuottaa osin sellaista asutusrakennetta, joka ei luo edellytyksiä päivittäistavarakaupan lähipalveluille. Silmukkamallissa ei muodostu tiheää kaupan helminauhaa, eikä silmukka kokonaisuutena vastaa yhtä isoa kaupallista keskusta. Sormimalli tuottaa pienimmät henkilöauton kulkutapaosuudet, suoritteet ja liikenteestä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt sekä edistää parhaiten kevyen- ja joukkoliikenteen käyttöä ostosmatkoilla. Heikoimmin kestävää liikkumista ja kaupan palvelujen saavutettavuutta muulla kuin henkilöautolla tukee monikeskusmalli. Raportin laatija FCG Finnish Consulting Group Oy Avainsanat (asiasanat) kaupan rakenne, liikkuminen, aluerakenne, paikkatieto, yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä, rakennemallit, maakuntakaava, Uusimaa, Itä-Uusimaa Huomautuksia Julkaisusta on verkkoversio kotisivuillamme www.uudenmaanliitto.fi Kaupan palveluverkko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleissa : 3
Uudenmaan liitto Nylands förbund Presentationsblad Aleksanterinkatu 48 A 00100 Helsinki Alexandersgatan 48 A 00100 Helsingfors puh. tfn +385 (0)9 4767 411 fax +358 (0)9 4767 4300 toimisto@uudenmaanliitto.fi www.uudenmaanliitto.fi Författare Nylands förbund, Östra Nylands förbund Publikation Kaupan palveluverkko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleissa Seriens namn Nylands förbunds publikationer E Seriens nummer Utgivningsdatum 111 2010 Sidor 80 4 Referat Alternativ Bilagor ISBN ISSN 978-952-448-312-4 (inbunden) 978-952-448-313-1 (nätversion) 1236-6811 Språk finska Sammandrag Utredningen är en granskning av strukturmodellerna i anslutning till landskapsplanerna för Nyland och Östra Nyland. Synvinkeln i utredningen går ut på att studera hur lokaliseringen av detaljhandeln skall styras; hurudan handelsstruktur modellerna producerar och hurudana verkningar de har. Målet är att producera utgångsinformation som basis för beslut på landskapsnivå. I finger- och länkmodellerna placerar sig nya handelsområden huvudsakligen inom de nuvarande landskapsplanernas områden för centrumfunktioner och splittrar sålunda inte regionoch samhällsstrukturen. I flerkärnmodellen etablerar sig de nya handelsområdena i redan existerande samhällsstrukturer eller i sådana som håller på att utvecklas - samhällsstrukturellt sett uppstår inga ofördelaktiga konsekvenser, såtillvida den övriga markanvändningen utvecklas på ett planerat sätt. Fingermodellen utvecklar dragningskraftiga handelskoncentrationer utan att försvaga de möjligheter som finns för utveckling inom dagligvaruhandelns närservice. Även flerkärnmodellen möjliggör utvecklandet av dragningskraftiga handelskoncentrationer. Modellens glesbebyggelsealternativ producerar delvis sådan boendestruktur som inte skapar förutsättningar för närservice inom dagligvaruhandeln. Inom länkmodellen uppstår inget tätt pärlband av butiker och länken motsvarar inte i sin helhet ett enda stort handelscenter. Fingermodellen står för personbilarnas minsta andel av färdsätt, för de minsta prestationerna och koldioxidutsläppen i trafiken och främjar bäst bruket av lätt- och kollektivtrafik under inköpsresor. Den hållbara rörligheten och tillgången till service inom handeln på något annat sätt än med personbil stöds minst av flerkärnsmodellen. Rapporten är utarbetad av FCG Finnish Consulting Group Oy Nyckelord (ämnesord) handelsstruktur, rörlighet, regionstruktur, geografisk information, uppföljningssystem för samhällsstruktur, strukturmodeller, landskapsplan, Nyland, Östra Nyland Övriga uppgifter Publikationen finns även i nätversion på vår webbplats www.uudenmaanliitto.fi 4 : Kaupan palveluverkko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleissa
Alkusanat Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat yhdistyvät 1.1.2011. Tämä mahdollistaa alue- ja yhdyskuntarakenteen suunnittelun yhtenä kokonaisuutena molempien liittojen alueelle eli koko Uudellemaalle. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitoissa vireillä olevat vaihemaakuntakaavojen laatimistyöt yhdistetään vuoden 2011 alussa yhdeksi vaihemaakuntakaavatyöksi. Kaavatyön sisällöllisen merkittävyyden vuoksi työtä kutsutaan maakuntakaavan uudistamiseksi. Maakuntakaavan uudistamisen erityisenä tavoitteena on korostaa maakuntakaavan strategista luonnetta keskittymällä työssä maakunnan aluerakenteen ja liikenteen kysymyksiin. Maakuntakaavan uudistaminen tähtääkin yhdyskuntarakenteen hajautumisen hallintaan sekä maankäytön ja liikenteen yhteensovittamiseen. Tavoitteena on, että ensimmäinen yhteinen koko Uudenmaan vaihemaakuntakaava voitaisiin hyväksyä maakuntavaltuustossa vuoden 2012 loppuun mennessä. Vuosien 2009-2010 aikana liitot laativat yhteistä kaavatyötä palvelevia selvityksiä. Koko Uudenmaan maakuntakaavan uudistamiseen sisältyvä aluerakenteen tarkastelu tehtiin laatimalla vaihtoehtoisia rakennemalleja. Rakennemallien tavoitevuosi on 2035. Kaikissa malleissa varaudutaan noin 430 000 asukkaan ja 250 000 työpaikan kasvuun. Työtä on tehty viemällä paikkatietoihin, ns. YKR -ruutuihin, mm. asutuksen ja työpaikkojen tietoja. Kaupan palveluverkkoselvitys on kytketty Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitoissa vireillä olevaan maakuntakaavojen uudistamiseen rakennemallitarkastelun kautta. Tässä selvityksessä tarkastellaan, mitä rakennemallit merkitsevät vähittäiskaupan kannalta katsottuna ja millaisia vaikutuksia rakennemalleilla on. Kyseessä ei siten ole kaupan palvelujen sijoittumissuunnitelma. On syytä korostaa, että tässä kaupan selvityksessä esitetyt rakennemallit ovat nimensä mukaisesti malleja eikä suunnitelmia. Mallien avulla on tutkittu, millaista kaupan rakennetta eri rakennemallivaihtoehdot muodostaisivat ja millaisia vaikutuseroja rakennemalleilla olisi kaupan palveluverkkoon. Vaikutusten tunnistaminen auttaa maakuntakaavaluonnoksen valmistelussa. Kaupan palveluverkon periaatteet on tarkoitus sovittaa alue- ja yhdyskuntarakenteen perusratkaisuun. Varsinaisessa vaihemaakuntakaavassa voidaan tehdä lisää tarvittavia selvityksiä ja vaikutusten arviointeja kaupan osalta. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemallien kuvauksista ja rakennemallien muiden kuin vähittäiskauppaan kohdistuvien vaikutusten arvioinnista on laadittu erilliset raportit, Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemallit 2035 (Uudenmaan liiton julkaisuja E104-2010) ja Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemallien arviointi (Uudenmaan liiton julkaisuja E106-2010). Selvitystyötä ovat ohjanneet Pekka Normo ja Sanna Jylhä Uudenmaan liitosta sekä Oskari Orenius Itä-Uudenmaan liitosta. Selvityksestä ovat vastanneet Kimmo Koski, Taina Ollikainen ja Mikko Keskinen FCG Finnish Consulting Group Oy:stä sekä Miikka Niinikoski Strafica Oy:stä (liikenteelliset tarkastelut). Selvityksen tukena on toiminut Uudenmaan liiton koolle kutsuma asiantuntijaryhmä puheenjohtajanaan Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan liitosta. Jäseninä kokouksissa ovat toimineet Pekka Normo, Sanna Jylhä, Maija Stenvall ja Silja Aalto Uudenmaan liitosta, Oskari Orenius Itä-Uudenmaan liitosta, Katri Tulkki ja Antti Irjala ympäristöministeriöstä, Brita Dahlqvist-Solin Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksesta ja Arja Salmi YTV:stä. Kuntia ja kuntaryhmiä asiantuntijaryhmässä ovat edustaneet Anne Karlsson (Helsingin kaupunki), Mauri Liimatainen (Kauniaisten kaupunki), Anne Olkkola (Vantaan kaupunki), Jorma Alvesalo (Espoon kaupunki), Heikki Rouvinen ja Leena Iso-Markku (Hiiden seutu), Ilkka Holmila, Kaija Hapuoja ja Aarno Kononen (KUUMA-kunnat), Matti Kanerva (Kuntaryhmä Neloset) ja Yrjö Sahlsted, Kukka-Maria Luukkonen ja Kurt Bussman (Raaseporin seutu). Kaupan edustajina asiantuntijaryhmässä ovat toimineet Timo Huurtola Keskosta, Jari Leivo ja Tuomas Anttila HOK-Elannosta, Seppo Hämäläinen Suomen Lähikauppa Oy:stä, Tuomas Santasalo, Katja Koskela ja Tiina Oksala Erikoiskaupan liitosta, Tiina Pasuri Helsingin kauppakamarista, Anne Wikström Riihimäen kauppakamarista, Torleif Söderlund Länsi-Uudenmaan kauppakamarista sekä Heikki Heinämäki. Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto järjesti selvityksen laadinnan yhteydessä kaksi kaupan seminaaria. Seminaareissa käsiteltiin kaupan palveluverkkoselvitystä ja kaupan sijainnin ohjauksen kehittämistä. Lisäksi seminaareissa kuultiin eri toimijoiden näkemyksiä kaupan suunnittelusta maakuntakaavoituksessa. Kaupan palveluverkko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleissa : 5
Kaupan palveluverkko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleissa Kuvailulehti 3 Presentationsblad 4 Alkusanat 5 1 Lähtökohdat ja tavoitteet 7 1.1 Selvityksen tarkoitus 7 1.2 Selvitysalue 7 2 Väestö 8 2.1 Väestö 2009 8 2.2 Väestö 2035 8 3 Vähittäiskaupan nykytila 10 3.1 Päivittäistavarakauppa 10 3.2 Erikoiskauppa 15 3.3 Ostovoima ja ostovoiman siirtymät 18 4 Vähittäiskaupan kehitysnäkymiä 22 4.1 Kaupan kehitystrendejä 22 4.2 Kulutustottumukset 23 4.3 Kaupan sijainnin ohjaus 24 4.4 Kaupan hankkeet 25 4.5 Ostovoiman kehitys 27 4.6 Liiketilan laskennallinen lisätarve 29 6 Rakennemallien vertailu 44 6.1 Kauppaan ja palvelurakenteeseen kohdistuvat vaikutukset 44 6.1.1 Yleistä 44 6.1.2 Vaihtoehtojen vertailu 44 6.2 Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset 46 6.2.1 Yleistä 46 6.2.2 Vaihtoehtojen vertailu 48 6.3 Kaupan palvelujen saavutettavuus 49 6.3.1 Yleistä 49 6.3.2 Vaihtoehtojen vertailu 49 6.4 Kuntatalouteen kohdistuvat vaikutukset 49 6.5 Liikenteeseen ja liikkumiseen kohdistuvat vaikutukset 51 6.5.1 Taustaa 51 6.5.2 Vaihtoehtojen vertailu 53 7 Yhteenveto ja päätelmät 66 8 Lähteet 70 Liite 1. Rakennemallien kuvaus 71 Liite 2. Kauppaa koskevat kaavamääräykset 75 Liite 3. Kaupan asemakaavavarannot 78 Liite 4. Ostovoiman kasvu ja liiketilan laskennallinen lisätarve 79 5 Kaupan sijoittuminen rakennemalleissa 31 5.1 Rakennemallien yhteiset sijoittumisperiaatteet 31 5.2 Rakennemalleittaiset sijoittumisperiaatteet 32 5.2.1 Lähtökohdat 32 5.2.2 Sormimalli 32 5.2.3 Silmukkamalli 41 5.2.4 Monikeskusmalli 43 6 : Kaupan palveluverkko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleissa
1 Lähtökohdat ja tavoitteet 1.1 Selvityksen tarkoitus Selvityksessä tarkastellaan Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liittojen yhteisesti laatimia rakennemalleja päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan sijainnin ohjauksen näkökulmasta. Millaista kaupan rakennetta rakennemallit tuottavat, mitkä ovat rakennemallien vaikutukset ja millaisia vaikutuseroja rakennemallien välillä on? Selvityksen tarkoituksena on tuottaa lähtötietoa maakunnallisen päätöksenteon pohjaksi - varsinainen kaavaratkaisu muodostetaan maakuntakaavaprosessissa. Kyseessä on siten vaihtoehtoisten mallien tarkastelu, ei kaupan rakenneratkaisu tai sijoittumissuunnitelma. Selvityksen kohteena ovat Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan kuntien vähittäiskaupan nykytila, kehitysnäkymät ja -tarpeet sekä kaupan palveluverkon kokonaisuus osana toimivaa ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta eri rakennemalleissa. Vaikutusten arvioinnissa kuvataan rakennemallien keskeiset erot ja niiden taustalla olevat syyt. Samalla tarkastellaan rakennemallien suhdetta kaupan nykyiseen palveluverkkoon ja kaupan kehitystrendeihin. Rakennemallien kuvaus esitetään liitteessä 1. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavojen kauppaa koskevat kaavamääräykset kuvataan liitteessä 2. Palveluverkkoselvitys perustuu aiemmin tehtyihin suunnitelmiin ja selvityksiin, tilasto- ja tutkimustietoihin, paikkatietoanalyyseihin sekä eri tahoille suunnattuihin haastatteluihin ja sähköiseen kyselyyn perustuen. Selvitys tehdään maakuntatason mittakaavassa ja vaikutusten arviointi karkeammalla tasolla kuin esimerkiksi maakuntakaavaluonnoksen arviointi. Tämän vuoksi mallitarkasteluissa kuntakohtaiset näkökulmat jäävät taka-alalle. 1.2 Selvitysalue Selvitysalue jakautuu neljään kuntaryhmään: Pääkaupunkiseutu o Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa Helsinginseudun kehysalue o Kerava, Järvenpää, Sipoo, Mäntsälä, Pornainen, Hyvinkää, Tuusula, Vihti, Kirkkonummi ja Nurmijärvi Länsi-Uusimaa o Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Raasepori ja Siuntio Itä-Uusimaa o Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo ja Pukkila Kuntaryhmiä koskevia väestö- ym. tietoja tarkasteltaessa on hyvä huomata, että Sipoo kuuluu Helsinginseudun kehysalueeseen, ei Itä-Uuteenmaahan. Kaupan palveluverkko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleissa : 7
2 Väestö 2.1 Väestö 2009 Vuoden 2009 lopussa selvitysalueella asui yhteensä noin 1,5 miljoonaa asukasta (taulukko 1). Väestö on painottunut pääkaupunkiseudulle, sillä sen osuus oli 68 % koko selvitysalueen väestöstä. Helsinginseudun kehysalueen kuntien osuus selvitysalueen väestöstä oli 20 %, Länsi-Uudenmaan kuntien osuus 7 % ja Itä-Uudenmaan kuntien osuus 5 %. Kunnittaiset väestömäärät esitetään kuvassa 1. 2.2 Väestö 2035 Vuonna 2035 selvitysalueella asuu noin 1,9 miljoonaa asukasta (taulukko 2). Väestölisäys vuoteen 2005 verrattuna on kaikissa rakennemalleissa noin 430 000 asukasta koko selvitysalueella. Väestömäärän kasvu on rakennemallista riippuen pääkaupunkiseudulla 169 000-300 000 Helsinginseudun kehyskunnissa 100 000-168 000 Länsi-Uudellamaalla 11 000-86 000 Itä-Uudellamaalla 0-46 000 Pääkaupunkiseudun kuntien väestömäärä kasvaa kaikissa rakennemalleissa, vähiten silmukkamallissa ja eniten sormimallissa A. Helsinginseudun kehysalueella väestömäärä kasvaa kaikissa kunnissa monikeskusmalleissa ja kuudessa kunnassa lisäksi myös muissa rakennemalleissa. Neljässä kunnassa väestömäärä säilyy vuoden 2005 tasolla: Pornaisissa muissa kuin monikeskusmalleissa Sipoossa sormimalleissa B2 ja B3 Vihdissä sormimalleissa A, B1, B2 ja C Nurmijärvellä sormimalleissa A, B1 ja B3 Länsi-Uudellamaalla kaikkien kuntien väestömäärä kasvaa monikeskusmalleissa ja Hangossa, Raaseporissa ja Siuntiossa myös muissa malleissa. Karjalohjalla, Karkkilassa ja Nummi-Pusulassa väestömäärä kasvaa ainoastaan monikeskusmalleissa. Inkoossa väestömäärä kasvaa monikeskusmallien lisäksi silmukkamallissa ja Lohjalla silmukkamallissa ja sormimallissa B3. Myös Itä-Uudellamaalla kaikkien kuntien väestömäärä kasvaa monikeskusmalleissa. Sormimalleissa A, B2, B3 ja C kaikkien kuntien väestömäärä säilyy vuoden 2005 tasolla. Monikeskusmallien lisäksi väestömäärä kasvaa Porvoossa silmukkamallissa ja sormimallissa B1 ja Loviisassa sormimallissa B1. Väestö 31.12.2009 Helsinki 583 350 Espoo 244 330 Vantaa 197 636 Porvoo 48 599 Hyvinkää 45 270 Nurmijärvi 39 628 Lohja 39 334 Järvenpää 38 708 Tuusula 36 766 Kirkkonummi 36 509 Kerava 33 833 Raasepori 28 944 Vihti 27 869 Mäntsälä 19 747 Sipoo 18 036 Loviisa 15 549 Hanko 9 597 Karkkila 9 109 Kauniainen 8 617 Nummi-Pusula 6 125 Siuntio 6 024 Inkoo 5 609 Pornainen 5 067 Myrskylä 2 021 Pukkila 2 004 Karjalohja 1 504 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 350 000 400 000 450 000 500 000 550 000 600 000 Kuva 1. Väestö kunnittain 31.12.2009 (Tilastokeskus). 8 : Kaupan palveluverkko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleissa
Taulukko 1. Selvitysalueen väestö 31.12.2009 (Tilastokeskus). Väestö 2009 Pääkaupunkiseutu 1 033 933 Helsinginseudun kehysalue 301 433 Länsi-Uusimaa 106 246 Itä-Uusimaa 75 930 Selvitysalue yhteensä 1 517 542 Taulukko 2. Selvitysalueen väestö 2005 ja 2035 kuntaryhmittäin ja rakennemalleittain. Väestö 2035 Monikeskus 2005 Silmukka Sormi A Sormi B1 Sormi B2 Sormi B3 Sormi C kylä haja Pääkaupunkiseutu 970 000 1 139 000 1 270 000 1 238 000 1 233 000 1 244 000 1 239 000 1 185 000 1 186 000 Helsinginseudun kehysalue 281 000 450 000 391 000 381 000 432 000 395 000 433 000 435 000 432 000 Länsi-Uusimaa 102 000 188 000 123 000 119 000 120 000 147 000 113 000 147 000 150 000 Itä-Uusimaa 77 000 86 000 77 000 123 000 77 000 77 000 77 000 95 000 95 000 Selvitysalue yhteensä 1 430 000 1 863 000 1 861 000 1 861 000 1 862 000 1 863 000 1 862 000 1 862 000 1 863 000 Kaupan palveluverkko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleissa : 9
3 Vähittäiskaupan nykytila 3.1 Päivittäistavarakauppa Vuoden 2007 lopussa selvitysalueella toimi yhteensä 805 päivittäistavaramyymälää (taulukko 3). Myymälöitä oli eniten pääkaupunkiseudulla, jossa toimi 62 % selvitysalueen myymälöistä. Helsinginseudun kehysalueelle sijoittui 20 %, Länsi-Uudellemaalle 11 % ja Itä-Uudellemaalle 7 % myymälöistä. Kunnittaiset myymälämäärät esitetään kuvassa 2. Vuoden 2007 jälkeen selvitysalueella on aloittanut toimintansa mm. supermarket Pornaisissa, hypermarket Nurmijärven Klaukkalassa, hypermarket Kirkkonummen keskustassa ja supermarket Loviisassa. Kuva 2. Päivittäistavaramyymälät kunnittain vuoden 2007 lopussa (A.C.Nielsen Finland Oy). Päivittäistavaramyymälöiden lukumäärä Helsinki 319 Espoo 89 Vantaa 85 Hyvinkää 29 Lohja 27 Porvoo 25 Raasepori 25 Järvenpää 25 Loviisa 19 Nurmijärvi 19 Kerava 19 Vihti 16 Karkkila 14 Tuusula 14 Kirkkonummi 13 Mänts älä 11 Sipoo 11 Hanko 9 Nummi-Pusula 7 Askola 6 Inkoo 5 Lapinjärvi 4 Kauniainen 4 Pukkila 2 Myrs kylä 2 Siuntio 2 Karjalohja 2 Pornainen 2 0 50 100 150 200 250 300 350 Taulukko 3. Myymälät vuoden 2007 lopussa (A.C.Nielsen Finland Oy). Tavara- Supermarket Valintamyymälä Pienmyymälmyymälä Erikois- Kauppa- Yhteensä talo Iso Pieni Iso Pieni halli (>1000 m2) (400-999 m2) (200-399 m2) (100-199 m2) Hypermarket Pääkaupunkiseutu 16 15 69 46 147 58 53 91 2 497 Helsinginseudun kehysalue 12 3 28 19 40 15 16 26 0 159 Länsi-Uusimaa 3 4 16 9 29 9 11 10 0 91 Itä-Uusimaa 1 2 7 6 18 9 9 6 0 58 Selvitysalue yhteensä 32 24 120 80 234 91 89 133 2 805 10 : Kaupan palveluverkko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleissa
Pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos lupanro 749/MML/10 Kuva 3. Päivittäistavaramyymälät, laajan tavaravalikoiman myymälät ja huoltoasemat vuoden 2007 lopussa (A.C.Nielsen Finland Oy). Kaupan palveluverkko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleissa : 11
Pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos lupanro 749/MML/10 Kuva 4. Kokonaispinta-alaltaan yli 2 000 m 2 :n päivittäistavaramyymälät vuoden 2007 lopussa (A.C.Nielsen Finland Oy). 12 : Kaupan palveluverkko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleissa
Päivittäistavaramyymälöiden lisäksi päivittäistavaroita myytiin 48 laajan tavaravalikoiman myymälässä (ns. halpahallissa), 487 kioskissa ja 179 huoltamolla (A.C.Nielsen Finland Oy ja Tilastokeskus). Myyntipaikat jakautuivat kunta-ryhmittäin seuraavasti: pääkaupunkiseutu 64 %, Helsinginseudun kehysalue 20 %, Länsi-Uusimaa 9 % ja Itä-Uusimaa 7 %. Kunnittain tarkastellen myyntipaikkoja oli eniten Helsingissä (284), Vantaalla (88), Espoossa (84) ja Porvoossa (28). Selvitysalueen päivittäistavaramyynnistä valtaosa (67 %) toteutui pääkaupunkiseudulla (A.C.Nielsen Finland Oy ja Tilastokeskus). Helsinginseudun kehysalueen osuus päivittäistavaramyynnistä oli 20 %, Länsi-Uudenmaan osuus 8 % ja Itä-Uudenmaan osuus 5 %. Kunnittaiset myyntiosuudet esitetään kuvassa 5. Myynnissä on mukana päivittäistavaramyymälöiden, laajan tavaravalikoiman myymälöiden, kioskien ja huoltoasemien päivittäistavaramyynti. Myymälätyypeittäin tarkasteltuna selvitysalueella oli vuonna 2007 eniten isoja valintamyymälöitä (29 % myymälöistä), päivittäistavaroiden erikoismyymälöitä (17 %) ja isoja supermarketteja (15 %). Hypermarketteja selvitysalueella oli 32 (4 % päivittäistavaramyymälöistä). A.C.Nielsen Oy:n rekisteriaineistoissa hypermarketilla tarkoitetaan Citymarkettia, Prismaa ja Euromarkettia. Hypermarketeista 16 toimi pääkaupunkiseudulla, 12 Helsinginseudun kehyskunnissa, kolme Lohjalla ja yksi Porvoossa. Isoja ja/tai pieniä supermarketteja oli kaikissa selvitysalueen kunnissa lukuun ottamatta Karjalohjaa, Nummi-Pusulaa, Pornaista, Askolaa, Myrskylää ja Pukkilaa. Lähes 70 % selvitysalueen päivittäistavaramyymälöistä oli pinta-alaltaan alle 400 m 2 :n myymälöitä eli valintamyymälöitä, pienmyymälöitä, päivittäistavaroiden erikoismyymälöitä ja kauppahallimyymälöitä. Pienten myymälöiden osuus kokonaismyymälämäärästä oli pääkaupunkiseudulla 71 %, Helsingin seudun kehysalueella 61 %, Länsi- Uudellamaalla 65 % ja Itä-Uudellamaalla 72 %. Vain neljässä kunnassa alle 400 m 2 :n myymälöiden määrä oli alle puolet kokonaismyymälämäärästä (Siuntio 0 %, Tuusula 43 %, Kirkkonummi 46 % ja Kauniainen 50 %). Kokonaispinta-alaltaan yli 2 000 kerrosneliömetrin päivittäistavaramyymälöitä selvitysalueella oli yhteensä 67 (8 % myymälöistä). Näitä myymälöitä oli 11 kunnassa: Espoossa, Helsingissä, Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla, Kirkkonummella, Lohjalla, Porvoossa, Tuusulassa, Vantaalla ja Vihdissä. Eniten myymälöitä oli pääkaupunkiseudulla. Myymälätyypeistä eniten myyntiä oli isoissa supermarketeissa, joissa toteutui 38 % selvitysalueen päivittäistavaramyymälöiden päivittäistavaramyynnistä (kuva 6). Seuraavaksi eniten päivittäistavaraa myytiin hypermarketeissa (22 %) ja isoissa valintamyymälöissä (17 %). Suurimpien myymälätyyppien merkitys näkyy siinä, että isojen supermarkettien osuus selvitysalueen kokonais-myymälämäärästä oli 15 % ja hypermarkettien osuus 4 %. Kooltaan alle 400 m 2 :n myymälöiden osuus myymälämäärästä oli noin 70 %, mutta niiden osuus päivittäistavaramyynnistä oli 24 %. Helsinki Espoo Vantaa Hyvinkää Porvoo Järvenpää Lohja Nurmijärvi Kerava Raasepori Kirkkonummi Tuusula Vihti Mäntsälä Loviisa Sipoo Karkkila Hanko Kauniainen Nummi-Pusula Inkoo Askola Siuntio Lapinjärvi Pornainen Myrskylä Karjalohja Pukkila 0,4 0,4 0,2 0,2 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 2,4 2,2 2,1 2,0 2,9 2,5 2,4 3,2 3,1 3,0 Päivittäistavaramyynti kunnittain (%) 14,3 15,2 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Kuva 5. Kuntien osuudet vuoden 2007 päivittäistavaramyynnistä (A.C.Nielsen Finland Oy). 37,8 Kaupan palveluverkko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleissa : 13
Myymälätyyppien osuus päivittäistavaroiden myynnistä ja myymälämäärästä (%) Iso supermarket 15 38 Hypermarket 4 22 Iso valintamyymälä 17 29 Pieni supermarket 10 11 Tavaratalo 3 5 Pieni valintamyymälä 3 11 Pienmyymälä 2 11 Erikoismyymälä 1 17 Kauppahallimyymälä 0 0 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Myynti Lukumäärä Kuva 6. Päivittäistavaramyynti ja myymälämäärä myymälätyypeittäin vuonna 2007 (A.C.Nielsen Finland). 14 : Kaupan palveluverkko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleissa
3.2 Erikoiskauppa Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan selvitysalueella toimi yhteensä 5 210 erikoiskaupan myymälää vuonna 2006 (taulukko 4). Toimialoilla, jotka sisältävät pääosin tilaa vaativan erikoiskaupan myymälöitä (huonekalukauppa, kodin- ja tietotekniikkakauppa, rautakauppa ja muu tilaa vaativa kauppa kuten puutarha-alan kauppa ja venekauppa) toimi 1 228 myymälää. Muun erikoiskaupan alalla toimi yhteensä 3 982 myymälää. Muuhun erikoiskauppaan kuuluvat Alkot, apteekit, kosmetiikkamyymälät ym., muotikaupat sekä ns. pienet erikoiskaupat kuten kelloliikkeet ja kukkakaupat. Kuntaryhmittäin tarkastellen myymälöitä oli eniten pääkaupunkiseudulla (65 % selvitysalueen tilaa vaativan erikoiskaupan ja 69 % muun erikoiskaupan myymälöistä). Helsinginseudun kehysalueen kunnissa toimi 19 % tilaa vaativan erikoiskaupan ja 17 % muun erikoiskaupan myymälöistä. Länsi-Uudenmaan vastaavat osuudet olivat 10 % ja 8 % ja Itä-Uudenmaan 7 % ja 5 %. Kunnittaiset myymälämäärät esitetään kuvassa 7. Toimialaryhmittäin tarkasteltuna eniten erikoiskaupan myymälöitä oli muun erikoiskaupan (ns. pienet erikoiskaupat) toimialaryhmässä, yhteensä 2 773 myymälää. Suurin yksittäinen toimialaryhmä oli muotikaupan ala, jolla toimi 826 myymälää. Muissa toimialaryhmissä oli 161-473 myymälää. Kaikissa toimialaryhmissä eniten myymälöitä oli Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Tilaa vaativassa erikoiskaupassa neljänneksi eniten myymälöitä oli huonekalukaupan alalla Tuusulassa, kodin- ja tietotekniikkakaupan alalla Porvoossa ja rautakaupan alalla Lohjalla. Muun erikoiskaupan kaikissa toimialaryhmissä neljänneksi eniten myymälöitä oli Porvoossa. Selvitysalueen vuoden 2007 erikoiskaupan myynnistä 78 % toteutui pääkaupunkiseudulla, 13 % Helsinginseudun kehysalueella, 5 % Länsi-Uudellamaalla ja 4 % Itä-Uudellamaalla. Kunnittain tarkastellen Helsingin osuus selvitysalueen erikoiskaupan myynnistä oli 44 %, Vantaan 19 %, Espoon 15 %, Porvoon 3 % ja Hyvinkään 3 %. Muiden kuntien osuudet olivat 0-2 %. Tilaa vaativan erikoiskaupan ja muun erikoiskaupan osalta kuntaryhmien ja kuntien väliset suhteet olivat lähes samat kuin koko erikoiskaupassa. Selvitysalueella toteutuneesta koko erikoiskaupan myynnistä 36 % oli tilaa vaativan erikoiskaupan myyntiä ja 64 % muun erikoiskaupan myyntiä. Toimialaryhmien osuudet erikoiskaupan kokonaismyynnistä olivat seuraavat: Tilaa vaativa erikoiskauppa huonekalukauppa 9 % kodin- ja tietotekniikkakauppa 13 % rautakauppa 12 % muu tilaa vaativa kauppa 2 % Muu erikoiskauppa alkot, apteekit ym. 16 % muotikauppa 18 % muu erikoiskauppa 30 % Taulukko 4. Erikoiskaupan myymälät vuonna 2006 (Tilastokeskus). TILAA VAATIVA ERIKOISKAUPPA MUU ERIKOISKAUPPA Huonekalu- Kodin- ja Rauta- Muu tilaa Alkot, Muoti- Muu Yhteensä kauppa tietotekniikka- kauppa vaativa apteekit kauppa erikoiskauppa kauppa ym. kauppa Pääkaupunkiseutu 119 334 252 94 262 611 1 887 3 559 Helsinginseudun kehysalue 31 77 89 35 65 115 516 928 Länsi-Uusimaa 14 35 49 19 34 56 229 436 Itä-Uusimaa 7 27 33 13 22 44 141 287 Selvitysalue yhteensä 171 473 423 161 383 826 2 773 5 210 Kaupan palveluverkko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleissa : 15
Erikoiskaupan myymälöiden lukumäärä Helsinki Vantaa Espoo Itä-Uusimaa Porvoo Lohja Tuusula Raasepori Hyvinkää Järvenpää Nurmijärvi Kerava Kirkkonummi Sipoo Vihti Mäntsälä Loviisa Hanko Karkkila Nummi-Pusula Inkoo Pukkila Askola Siuntio Lapinjärvi Kauniainen Myrskylä Pornainen Karjalohja 42 20 73 19 42 19 43 18 34 10 34 7 10 6 12 4 2 3 6 3 7 3 7 2 27 2 5 1 8 1 5 0 80 53 103 46 76 44 114 41 126 38 111 26 75 22 86 22 57 21 175 170 207 144 386 452 437 1 910 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 1 600 1 800 2 000 Tilaa vaativa erikoiskauppa Muu erikoiskauppa Kuva 7. Erikoiskaupan myymälät kunnittain vuonna 2006 (Tilastokeskus). 16 : Kaupan palveluverkko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleissa
Pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos lupanro 749/MML/10 Kuva 8. Erikoiskaupan myymälät vuonna 2006 (Tilastokeskus). Kaupan palveluverkko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleissa : 17
3.3 Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Ostovoima kuvaa alueen kysyntää. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima arvioitiin vuoden 2007 väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen ( /asukas/vuosi) perusteella. Kulutuslukuina käytettiin päivittäistavarakaupassa Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen ja erikoiskaupassa Vähittäiskauppa Suomessa 2003 selvityksessä (Santasalo 2003) esitettyjä Uudenmaan keskimääräisiä lukuja, jotka kuvaavat riittävällä tarkkuudella maakuntatason tarkastelussa tarvittavaa tilannetta. Kulutusluvut muutettiin indeksoimalla vuoden 2007 hintatasoon. Työssä käytettiin vuoden 2007 kulutuslukuja, koska myös myymälöiden myyntitiedot ovat vuodelta 2007. Näin ostovoiman siirtymiä laskettaessa käytetyt lähtötiedot ovat samalta vuodelta. Selvitysalueen vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima edellä esitetyillä laskentaperusteilla arvioituna oli vuonna 2007 yhteensä noin 9 383 miljoonaa euroa, josta noin 3 672 miljoonaa euroa kohdistui päivittäistavarakauppaan ja noin 5 711 miljoonaa euroa erikoiskauppaan (taulukko 5). Pääkaupunkiseudun osuus koko selvitysalueen ostovoimasta oli 68 %, Helsingin seudun kehysalueen 20 %, Länsi-Uudenmaan osuus 7 % ja Itä-Uudenmaan osuus 5 %. Kunnittaiset päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan ostovoimat esitetään kuvassa 9. Ostovoimatarkasteluissa on pidettävä mielessä, että ostovoima kuvaa kuluttajien ostopotentiaalia tietyllä alueella. Se ei kerro suoraan, missä tämä potentiaali toteutuu myyntinä. Ostovoiman siirtymä on kunkin alueen vähittäiskaupan myynnin ja ostovoiman erotus. Kuluttajat eivät tee kaikkia ostoksia omalta paikkakunnalta, vaan osa ostoksista hankitaan oman asuinalueen ja oman kunnan ulkopuolelta. Vastaavasti muualla asuvat tuovat asianomaiselle paikkakunnalle ulkopuolista ostovoimaa. Kun ostovoiman siirtymä on positiivinen eli myynti on suurempi kuin ostovoima, kaupan palvelut ovat vetovoimaisia ja saavat ostovoimaa muualta. Kun ostovoiman siirtymä on negatiivinen eli myynti on pienempi kuin ostovoima, ostovoimaa siirtyy muualle. Taulukko 5. Ostovoima vuonna 2007 (milj. ). Vähittäis- Päivittäis- Erikois- Tilaa vaativa Muu kauppa tavara kauppa erikois- erikoisyhteensä kauppa yhteensä kauppa kauppa Pääkaupunkiseutu 6 372 2 494 3 878 1 386 2 492 Helsinginseudun kehysalue 1 872 733 1 139 407 732 Länsi-Uusimaa 663 260 404 144 259 Itä-Uusimaa 476 186 290 104 186 Selvitysalue yhteensä 9 383 3 672 5 711 2 041 3 670 Päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan ostovoima, milj. Helsinki 1407 2188 Espoo 589 916 Vantaa 476 741 Porvoo 118 184 Hyvinkää 111 172 Lohja 96 149 Nurmijärvi 96 149 Järvenpää 94 146 Tuusula 89 138 Kirkkonummi 87 135 Kerava 82 128 Raasepori 71 111 Vihti 67 104 Sipoo 48 75 Mäntsälä 47 73 Loviisa 39 61 Hanko 24 37 Karkkila 22 35 Kauniainen 21 33 Nummi-Pusula 15 23 Siuntio 14 22 Inkoo 14 21 Pornainen 12 19 Askola 12 18 Lapinjärvi 7 11 Myrskylä 5 8 Pukkila 5 8 Karjalohja 4 6 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 2200 Erikoiskauppa Päivittäistavarakauppa Kuva 9. Vähittäiskaupan ostovoima vuonna 2007. 18 : Kaupan palveluverkko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleissa