Turvallisuutta pysyvyydestä ja jatkuvuudesta Toinen tapaaminen Kouluttajakansio Ikäihmisten perhehoidon valmennus
Copyright Perhehoitoliitto ry Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä p. 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi Taitto Brand United Oy & Raija Leinonen Kuva Perhehoitoliitto ry Jyväskylä 2018
Tapaamisen sisältö KOULUTTAJIEN VALMISTAUTUMINEN ALOITUS...1 PYSYVYYS, JATKUVUUS JA TURVALLISUUS PERHEHOIDOSSA... 2 Välineitä pysyvyyden ja jatkuvuuden tukemiseen... 3 YHTEISTYÖN MERKITYS PERHEHOIDOSSA... 4 Ketä yhteistyöhön osallistuu ja millä tavoin... 4 Toimiva yhteistyö... 4 PERHEHOITAJAN JA PERHEKODIN HYVÄKSYMISEN KRITEERIT...5 VANHUUS ELÄMÄNVAIHEENA...6 Ikäihmisen oikeus rikkaaseen elämään...6 Ikääntyminen tuo muutoksia... 7 TAPAAMISEN PÄÄTTÄMINEN...8 LIITE 1. Harjoitukset...9 LIITE 2. PowerPoint diat...14
Kouluttajien valmistautuminen Jokaisessa tapaamisessa tarvitset: y fläppitaulu, tusseja, maalarinteippiä, tarralappuja y kyniä y tykki ja valkokangas y kouluttajien ja osallistujien nimikyltit y tapaamisten teemat - fläppi y tapaamisen ohjelma - fläppi y valmiudet -fläppi y yhteinen arviointi -fläppi y yhteiset sopimukset - fläppi y kysymyksiä -fläppi y valmennukseen osallistuvan valmennuskansio y teetä, kahvia ja/tai muita virvokkeita Harjoitukset ja PowerPoint diat, joihin tekstissä viitataan, löytyvät tapaamisen lopusta numeroituina liitteistä 1 ja 2. Lähteet ja kirjallisuutta Heikkinen E, Rantanen T. (toim.) 2013. Gerontologia, 3. uudistettu painos. Duodecim, Helsinki. Kivelä S-L. 2007. Voimavaroja unesta. Hyvä uni iäkkäänä. Kirjapaja. Laine M. 2013. Mielen Voimaa. Logoterapeuttisia näkökulmia mielen hyvinvoinnin vahvistamisen. Ikäinstituutti. Nevalainen E. 2007. Perhehoitajien kokemuksia toimeksiantosoimukseen perustuvasta vanhustenperhehoidosta. Pro gradu tutkielma. Kuopion yliopisto. Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos. Nikumaa H, Koponen E. (toim.) 2016. Miten turvaan tahtoni toteutumisen. Opas oikeudelliseen ennakointiin. Suomen muistiasiantuntijat ry. Päivärinta E, Haverinen R. 2002. Ikäihmisten hoito- ja palvelusuunnitelma: opas työntekijöille ja palveluista vastaaville. Read S. 2008. Elämän tarkoituksellisuuden tunne. Teoksessa Heikkinen E, Rantanen T. (toim.) 2013. Gerontologia, 3. uudistettu painos. Duodecim, Helsinki. Sarvimäki A, Heimonen S, Mäki-Petäjä-Leinonen A. (toim.) 2010. Vanhuus ja haavoittuvuus. Edita. Semi T, Salmi T, Mykkänen J. 2016. Yötaivaan toivo. Muistiystävällinen ympäristö tilasta kokemukseen. GeroArt muistityön käsikirja 2. T&J Semi Oy. Stenberg T. 2015. Muistelu vuorovaikutusmenetelmänä. Ikäinstituutti. Saatavana pdf-julkaisuna: www.ikainstituutti.fi STM 2017. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palveluiden parantamiseksi 2017-2019. Julkaisuja 2017:6. Voutilainen P, Tiikkainen P. (toim.) 2009. Gerontologinen hoitotyö. WSOY Oppimateriaalit Oy. Hyvä tutustua: Kodin turvaopas - Suojele itseäsi ja muita. Luettavissa: http://turvaopas.pelastustoimi.fi/paloturvallisuus.html#tunnista_kodin_paloriskit
Aloitus Tapaamisen sisältö ja tavoitteet ¾Toivota osallistujat tervetulleiksi tapaamiseen ja esittele tapaamisen teema. Tapaamisen teemana on käsitellä perhehoitajuuteen liittyviä keskeisiä asioita, kuten pysyvyyden ja jatkuvuuden merkitystä ikäihmiselle, yhteistyötä, hoito- ja palvelusuunnitelmaa perhehoitajan toimintaa ohjaavana sekä vanhuutta ikävaiheena ja yleisiä ikääntymismuutoksia. ¾Käy läpi tapaamisen ohjelma (fläppi) ja muistuta yhteisistä sopimuksista (fläppi). ¾Tapaamisen tavoitteena on saada tietoa ja oppia ymmärtämään: y mitä pysyvyys ja jatkuvuus merkitsevät ikäihmiselle y miten hoito- ja palvelusuunnitelma ohjaa toimintaa y millä kriteerein koti hyväksytään perhekodiksi y yhteistyön merkitys perhehoidossa ja mitkä ovat perhehoitajan keskeiset yhteistyötahot y vanhuutta elämänvaiheena ja ikääntymiseen liittyviä muutoksia Teemaan liittyvät valmiudet ja yhteinen arviointi ¾Kertaa valmiudet (fläppi) ja niiden sisällöt. ¾Käy tarkemmin läpi tämän tapaamisen teemaan liittyvät valmiudet, jotka ovat y pitää huolta ikäihmisen hyvinvoinnista (hoivata) y tehdä yhteistyötä ikäihmisen asioissa ¾Palauta osallistujien mieliin ensimmäisen tapaamisen aikana käyty keskustelu yhteisestä arvioinnista ja siitä, miten valmiudet ja yhteinen arviointi liittyvät toisiinsa (fläppi). Yhteys edelliseen tapaamiseen TEHTÄVÄ ¾Jaa osallistujat pienryhmiin. ¾Pyydä ryhmäläisiä keskustelemaan seuraavista kysymyksistä: y Mitä muistat parhaiten ensimmäisestä tapaamisesta? y Mitä uutta tuli esiin perhehoitajuudesta? ¾Pura tehtävä ryhmän kanssa keskustellen. y Anna jokaiselle pienryhmälle mahdollisuus kertoa lyhyesti, mitä asioita tuli esiin. y Anna tilaa osallistujien kysymyksille koskien ensimmäistä tapaamista. y Käytä tarvittaessa Kysymyksiä-fläppiä. Kouluttajakansio 1
Pysyvyys, jatkuvuus ja turvallisuus perhehoidossa TEHTÄVÄ (Suomi-neito) ¾Kerro, että lattialla on Suomen kartta ja näytä missä on pohjoinen etelä itä länsi. ¾Pyydä osallistujia menemään syntymäkuntansa kohdalle kartalla. Pyydä heitä kulkemaan kartalla elämänsä aikainen matka, jonka ovat kulkeneet. Kouluttaja näyttää ensimmäisenä mallin. ¾Viittaa tehtävään ja kerro, että jokaisella on oma elämänpolkunsa. Liitä tehtävä pysyvyyden ja jatkuvuuden teemaan kertomalla, että me kaikki elämme ja haluamme elää itsemme näköistä elämää itsenäisesti niin kauan kuin suinkin mahdollista. Muistiin vaikuttavat sairaudet ja turvattomuus voivat aiheuttaa sen, että ikäihminen ei voi elää itsenäisesti tukipalveluidenkaan turvin vaan tarvitaan kodin ulkopuolista, vahvemmin tuettua hoivaa ja huolenpitoa. Pysyvyyden ja jatkuvuuden turvaaminen on tässä tilanteessa ikäihmisen turvallisuudentunteen kannalta suuri haaste ja tärkeä tehtävä. ¾Johdata osallistujat pysyvyyden ja jatkuvuuden teemaan kysymällä heiltä seuraavat kysymykset: y Kuinka monella on vanhemmat tai sisaruksia, joihin on yhteydessä? y Kuinka monella on lapsuuden ystäviä, joihin pitää yhteyttä? y Kuinka moni tietää tarinoita itsestään lapsuusajalta? y Kuinka monella on valokuvia perheestään? ¾Selitä, mitä pysyvyydellä ja jatkuvuudella ikäihmisten perhehoidossa tarkoitetaan (Dia 1 / Liite 2). y Ikäihminen tuntee kuuluvansa perheeseen, jossa hänestä huolehditaan. y Ikäihminen kokee itsensä hyväksytyksi omana itsenään. y Ikäihminen on mukana suunnittelemassa omaa elämäänsä koskevia asioita. Häntä tuetaan asioiden ymmärtämisessä hänen senhetkisen toimintakykynsä mukaisesti. y Ikäihminen voi luottaa siihen, että perhehoitaja on sitoutunut tehtäväänsä. y Ikäihmisen omaiset ja läheiset ovat tärkeä osa hänen elämäänsä myös perhekodissa ja perhehoitaja mahdollistaa ja tukee yhteydenpitoa heihin. y Ikäihmisen elämänhistoria tunnetaan ja sieltä tuodaan voimanlähteitä ja identiteettiä vahvistavia asioita arkeen. ¾Kertaa vielä, että pysyvyyden ja jatkuvuuden kokeminen luo turvallisuuden tunnetta ikäihmiselle. Turvallisuuden tunne tukee ikäihmistä omien voimavarojensa käyttöönotossa. ¾Kerro, että pysyvyys ja jatkuvuus ikäihmisten elämässä tarkoittavat sitä, että hän saa tukea pohtiessaan elämäänsä: y Mihin minä kuulun? y Mitä minulle on tapahtunut? y Mitä minulle tapahtuu? Kouluttajakansio 2
Kun ikäihmisen kanssa keskustellaan ja muistellaan, hänellä on (fläppi): y Mahdollisuus muistaa ja nauttia itselleen tärkeistä ihmisistä, asioista ja tekemisistä. y Tunne kuulemisesta perheeseen, jossa hänestä huolehditaan. y Turvallisia ihmissuhteita ja turvallinen arki. y Tietoisuus menneisyydestään. y Turvallisuuden tunne tulevaa kohtaan. y Luottamus siihen, että perhehoitaja on sitoutunut häneen. HARJOITUS ¾Tee pysyvyyden suunnittelu harjoitus (Harjoitus 1 / Liite 1). Välineitä pysyvyyden ja jatkuvuuden tukemiseen Hoito- ja palvelusuunnitelma ¾Kerro, mikä hoito- ja palvelusuunnitelma on, mikä sen merkitys on perhehoitajalle ja ikäihmiselle, mitä siihen kirjataan ja ketä sen tekemiseen osallistuu (Diat 2-4 / Liite 2). Voit näyttää, millainen hoito- ja palvelusuunnitelma teillä on käytössä. Muita menetelmiä pysyvyyden ja jatkuvuuden tukemiseen y Tuettu muisteleminen y Elämänkaarityöskentely (Elämänpolku, Elämän leipä, minun tarinani, sukupuu ja verkostokartta) ¾Tee Elämän Leipä harjoitus (Harjoitus 2 / Liite 1). Edunvalvonta ikäihmisen oikeuksien turvana ¾Kerro, että lähtökohtana on se, että jokaisella ihmisellä on oikeus päättää itseään ja omaisuuttaan koskevat asiat. Henkilön päätöksentekokykyä arvioidaan hänen kyvyllään ymmärtää kyseiseen asiaan liittyvät vaihtoehdot ja niiden seuraukset. (Ihmisellä on siis oikeus tehdä myös muiden mielestä huonoja päätöksiä, jos hän ymmärtää niiden seuraukset.) ¾Kerro, että edunvalvonnalla turvataan ikäihmisen oikeudet silloin, kun muut keinot (esim. valtakirjavaltuutukset, yhteiset pankkitilit) eivät ole riittäviä. Edunvalvonta rajataan koskemaan niitä päätöksiä, joihin ihminen ei itse kykene. Useimmiten rajaus tehdään koskemaan taloudellisia asioita tai henkilöä koskevia asioita (esim. hoitopaikan valinta, terveyden- tai sairaudenhoitoon liittyvät päätökset, asianmukaisen hoidon ja huolenpidon järjestäminen) tai molempia edellisiä. ¾Kerro, että ikäihminen voi varautua tulevaisuuteen tekemällä edunvalvontavaltuutuksen, jossa hän määrittelee, kenet haluaa edunvalvojakseen (esimerkiksi: sukulainen, ystävä, muu läheinen, yleinen edunvalvoja). Mikäli edunvalvontavaltuutusta ei ole tehty ja edunvalvonnan tarve on todettu, voidaan ikäihmisen etuja turvata määräämällä hänelle edunvalvoja. Edunvalvojana voi toimia edunvalvottavan henkilön sukulainen, ystävä tai muu läheinen tai yleinen edunvalvoja. Edunvalvoja on yksi perhehoitajan yhteistyötahoista. Perhehoitoliitto suosittaa, että edunvalvojana toimisi muu henkilö kuin ikäihmisen perhehoitaja. Kouluttajakansio 3
Yhteistyön merkitys perhehoidossa TEHTÄVÄ Rusetti -harjoitus ¾Varaa nauhanpätkä jokaiselle osallistujalle. ¾Kerro, että tehtävänä on solmia nauhasta rusetti sormeen. Tehtävän purku ¾Kysy kuinka tehtävä onnistui. ¾Totea, että nauhan solmiminen rusetiksi sormeen onnistuu helpoiten yhteistyössä toisen ihmisen kanssa. Samoin on perhehoidon laita, sen onnistumiseksi tarvitaan yhteistyötä. ¾Perustele yhteistyön välttämättömyys ja huomioi seuraavat asiat: Yhteistyö perhehoidossa on välttämätöntä, koska: y Kenelläkään yksittäisellä ihmisellä tai organisaatiolla ei ole yksinään riittäviä tietoja, taitoja tai voimavaroja vastata ikäihmisen perhehoidosta. y Perhehoidossa olevalle ikäihmiselle tulee turvata kaikki hänen tarvitsemansa palvelut. Niiden järjestämiseen ja käyttöön liittyy yleensä aina eri tavoin toteutettua yhteistyötä. Ketä yhteistyöhön osallistuu ja millä tavoin ¾Kerro, ketä ja mitä tahoja osallistuu ikäihmisen perhehoidon toteuttamiseen (Dia 5 / Liite 2). Tee halutessasi kuvio kuvitteellisen henkilön yhteistyöverkostosta. ¾Anna esimerkkejä, millaisia yhteistyömuotoja perhehoidossa on. ¾Huolehdi, että käsittelet seuraavat asiat: y tapaamiset ja muu yhteydenpito ikäihmisen ja hänen läheistensä välillä y perhehoidosta vastaavan työntekijän ja perhehoitajan väliset tapaamiset ja muu yhteydenpito y hoito- ja palvelusuunnitelmaneuvottelut y kotihoidon työntekijän käynnit y muu yhteydenpito liittyen esim. ikäihmisen muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin y seurakunnan edustajien vierailut, musiikki yms. esitykset Toimiva yhteistyö Perhehoitajana toimiminen edellyttää sekä yhteistyöhalua että taitoja. Perhehoitoon sijoitetun ikäihmisen asioiden hoitaminen sujuu parhaiten silloin, kun yhteistyö toimii (Dia 6 / Liite 2). ¾Kerro, että diassa olevat asiat ovat myös yhteistyön haasteita, joista on tarvittaessa hyvä keskustella. Kouluttajakansio 4
¾Kerro, että Ikäihmisten perhehoitoon liittyy asioita, jotka voivat olla tunnelatautuneita, esimerkiksi ikäihmisen elämänhistoriaan liittyvät vaikeat asiat, lasten mahdolliset syyllisyyden tunteet jne. Perhehoidon onnistumista tukee se, että eri osapuolet pystyvät puhumaan odotuksistaan, toiveistaan ja tunteistaan. On tärkeää, että perhehoitoon liittyvistä asioista keskustellaan avoimessa vuorovaikutuksessa. ¾Kerro, että ikäihmisen asioissa toimivilla henkilöillä on erilaisia rooleja ja tehtäviä, ja niiden pitäminen selkeänä on tärkeää. Tehtävänjaon selkeys turvaa ikäihmisen hyvää hoivaa ja tukea, mutta tukee myös perhehoitajan tehtävää. On hyvä käydä läpi, mistä asioista perhehoitaja vastaa ja mitkä asiat hoitaa joku toinen taho, ja selvittää myös, mikä taho. Tämä varmistaa, että kaikki asiat tulevat hoidetuksi ja samalla vältetään päällekkäisyyttä tai yhden tahon liiallista työllistämistä.. ¾Voit käyttää esimerkkinä yhteistyön rakentamisesta tätä valmennusryhmää, jolla on yhteinen päämäärä ja tavoitteet. Ryhmän toimivuuteen vaikuttavat esimerkiksi ensimmäisellä tapaamisella sovitut pelisäännöt. Perhehoitajan ja perhekodin hyväksymisen kriteerit ¾Huolehdi, että seuraavat perhehoitolain sisältämät asiat tulevat käsitellyiksi. Kerro, että ko. laki on valmennusmateriaalin liitteenä. Perhehoitajaa koskevia asioita käsiteltiin jo ensimmäisessä tapaamisessa, joten niihin voi lyhyesti viitata. ¾Kerro, että perhehoitajan ja perhekodin hyväksymisessä huomioidaan seuraavia asioita (fläppi): y perhehoitajaksi voi ryhtyä henkilö, joka on koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella sopiva antamaan perhehoitoa y perhehoitajan mahdollisuudet ottaa huomioon ja tyydyttää perhehoitoon sijoitettavan henkilön tarpeet henkilön edun mukaisesti (valmiudet) y perhehoitajan yhteistyökyky y perhekodin terveydelliset ja muut olosuhteet y perhekodin rakenne, tilat ja varustetaso y perhekodin ihmissuhteet y hyväksyvätkö muut perhekodin jäsenet perhehoitoon sijoitettavan henkilön y voiko perhehoitoon sijoitettava henkilö saada perhekodin muihin jäseniin nähden tasavertaisen aseman ¾Kerro, että STM:n ikäihmisten palveluiden laatusuosituksissa, asumis- ja hoitoympäristöille asetetaan tavoitteiksi esteettömyys, turvallisuus, yhteisöllisyys sekä osallisuuden ja itsemääräämisen tukeminen (STM 2017). ¾ Kerro, että hyvin suunniteltu esteetön ympäristö ylläpitää ja edistää fyysistä, kognitiivista, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä, vähentää apuvälineiden tai avun tarvetta ja pienentää tapaturmariskejä. Se lisää omatoimisuutta ja tasa-arvoisuutta. Kouluttajakansio 5
¾Kerro, että tärkeä osa turvallisuutta on paloturvallisuus ja siihen liittyvät turvavälineet ja laitteet. Kerro perhehoitokodille laadittavasta palo- ja pelastussuunnitelmasta, jonka tekevät perhehoitaja, perhehoidosta vastaava työntekijä ja alueen palo- ja pelastusviranomaiset yhteistyössä. Kokemus kodista, sen ilmapiiristä ja viihtyisyydestä on jokaiselle ikäihmiselle yksilöllinen. Siihen, tuntuuko paikka kodilta vaikuttavat ikäihmisen sisäisten kokemusten (esim. sairauden aiheuttamat muutokset, persoonallisuus) lisäksi se, millainen koti on paikkana ja yhteisönä ja saako ikäihminen tarvitsemansa avun ja tuen. Siihen, että uudesta asuinpaikasta tulee ikäihmiselle koti, voi vaikuttaa kiinnittämällä huomiota esimerkiksi seuraaviin asioihin: y Kodissa saa olla oma itsensä. y Ikäihminen saa tehdä itseään koskevia päätöksiä. y Perheenjäsenet hyväksyvät, suhtautuvat positiivisesti, ymmärtäen ja kunnioittaen ikäihmisiin ja perhehoitoon. y Mahdollisuus yksityisyyteen, rauhaan ja turvaan. y Ympäristö tuntuu kodikkaalta ja viihtyisältä; esteettisyys, sisustus, värit. y Kodin elämäntapa, päivärytmi ja arkinen tekeminen tuntuvat mielekkäiltä ja tutuilta. ¾Kerro, että kokemusten mukaan ikäihmiset ja erityisesti heidän omaisensa kiinnittävät huomiota kodin ja pihapiirin viihtyvyyteen ja siisteyteen. TEHTÄVÄ ¾Jaa osallistujat pienryhmiin. ¾Pyydä osallistujia kirjoittamaan tarralapuille, mitä ajatuksia tai kysymyksiä perhekodin hyväksymisen kriteerit heissä herättävät? Mitä he näkevät tärkeinä asioina, jotta koti on viihtyisä ja tuntuu kodilta? ¾Varmista, että kaikki asiat / kysymykset tulevat käsitellyiksi. Vanhuus elämänvaiheena Ikäihmisen oikeus rikkaaseen elämään Dia 7 (Liite 2) Vanheneminen on yksilöllinen elämänvaihe, johon vaikuttaa nykyhetken tilanteen lisäksi eletty ja koettu elämä pitkä elämänkokemus sekä perinnöllisten ja kokemuksellisten tekijöiden pohjalta muotoutunut persoonallisuus. Mahdollisuus käyttää jäljellä olevia voimavaroja ja elämän kokeminen edelleen tarkoitukselliseksi ja elämisen arvoiseksi ovat tärkeitä asioita ikääntyvälle ihmiselle. ¾Kerro, että y yhä useampi ihminen elää korkeaan ikään ja pääosin ikäihmiset voivat paremmin kuin koskaan ja valtaosa ikäihmisistä pitää elämäänsä mielekkäänä ja tarkoituksellisena. y vanhuuteen elämänvaiheena liitetään usein elämänkokemuksen mukanaan tuoma tieto, viisaus ja elämäntaidot, jotka auttavat arjessa ja joita ikäihminen voi välittää kanssaihmisille. y vanhuuteen elämänvaiheena liitetään usein ns. tilinpäätöksen tekeminen eletystä elämästä eli Kouluttajakansio 6
oman elämän muistelu ja tarkastelu sekä elämän hyväksyminen sellaisena kuin se on eletty, onnistumisineen ja kompastuskivineen. On tavanomaista, että elämässä on tilanteita, joissa olisi voinut valita toisin tai myöhempi ymmärrys on saanut katumaan joitakin tekoja. Vaikka elämäntapahtumiaan ei voi enää muuttaa, niihin voi löytää hyväksyvän suhtautumistavan. Sen etsimisessä perhehoitaja voi olla kuuntelijana ja tukena. Elämän tarkoituksellisuuden kokemukset ikääntyessä (Dia 8 / Liite 2) ¾Kerro, että tarkoituksellisuuden kokemus on kaikissa elämänvaiheissa ihmiselle tärkeä hyvinvoinnin lähde. Mistä tietää, että elämä on tarkoituksellista? Ihmiset kuvaavat, että elämä tuntuu elämisen arvoiselta. He kokevat mielenrauhaa ja tuntevat, että asiat ovat pääsääntöisesti kunnossa, vaikkei elämä olisi helppoa. ¾Kuvaa sitä, miksi elämän tarkoituksellisuuden kokemus on tärkeä ikäihmiselle: y Elämän tarkoituksellisuuden kokemus ylläpitää elämän jatkuvuuden tunnetta, virittää tulevaisuuden toivoa ja auttaa kohtaamaan sairauden tai ikääntymisen aiheuttamia muutoksia ja menetyksiä. y Tarkoituksettomuuden tunteet voivat ilmetä epämääräisenä tyhjyytenä tai tunteena, että kaikki merkityksellinen elämässä on ohi ja elettyä. Vaikka asiat ovat pääsääntöisesti hyvin, elämältä on kadonnut mieli, eikä vastausta siihen, mitä tai ketä varten elää, löydy. y Tarkoituksettomuuden kokemus voi näyttäytyä esimerkiksi tyytymättömyytenä, alakulona, ahdistuksena, ilon katoamisena tai vihamielisyytenä itseä tai muita kohtaan. ¾Painota sitä, että perhehoidon arjessa on monia mahdollisuuksia, joiden avulla ikäihmiselle voidaan tarjota tarkoituksellisuuden kokemuksia, esimerkiksi: arjen askareiden tekeminen, itsensä tarpeelliseksi ja hyödylliseksi tunteminen, yhdessä jaetut arjen asiat, osallistuminen päätöksentekoon, myönteinen muistelu ja ikäihmisen arvoa vahvistavat kohtaamiset. Ikääntyminen tuo muutoksia ¾Käy PowerPoint diojen avulla läpi ikääntymiseen liittyviä muutoksia (Diat 9 12 / Liite 2). TEHTÄVÄ ¾Tee mielikuvaharjoitus kuinka lihasvoiman heikkeneminen ja nivelten liikkuvuuden rajoittuminen vaikuttavat ikäihmisen toimintakykyyn: y Sitokaa käsiin ja jalkoihin tarrapainot (tai muu vastaava paino) ja tehkää seuraavat harjoitukset: Nouse ja laskeudu portaita. Tee päivittäisiä toimintojasi vastaavia liikkeitä. y Voit jatkaa harjoitusta niin, että sidotte vielä polvet tai nilkat liikkumattomaksi teipin tms. avulla ja teette samat harjoitukset uudelleen. Lopuksi voitte sitoa oikean kyynärpään tai olkapään liikkumattomaksi ja kokeilla miten esimerkiksi hiusten tai hampaiden harjaaminen onnistuu (vasenkätinen sitoo vasemman käden). y Pura tehtävä keskustellen osallistujien kanssa. Miten liikkuminen muuttui harjoituksen aikana? Miten osallistujat voivat hyödyntää havaintoja, kun auttavat ikäihmistä? Kouluttajakansio 7
¾Tee harjoitukset, joiden avulla voitte saada mielikuvia siitä miten aistit vaikuttavat eri asioihin. y Pyydä osallistujia sulkemaan silmät ja miettimään, miten tasapainon ylläpitäminen muuttuu. Pyydä osallistujia nousemaan tuolista seisomaan silmät edelleen kiinni ja seisomaan yhdellä jalalla. y Pura harjoitus keskustellen osallistujien kanssa. Miten tasapaino muuttui harjoitusten aikana? Millainen merkitys aisteilla ja ympäristöllä on turvallisuuden tunteeseen? Voitte kokeilla asiaa myös sulkemalla silmät ympäristössä, jossa läheisyydessä on paljon vieraita ihmisiä (esimerkiksi rautatieaseman odotustilassa). y Anna osalle osallistujista korvatulpat tai kuulosuojaimet. Jatka puhettasi tai lue esimerkiksi tekstiä lehdestä. y Pura harjoitukset keskustellen osallistujien kanssa. Mitä asioita ja miten pitää ottaa huomioon keskusteltaessa huonokuuloisten henkilöiden kanssa? Minkälaisia kokemuksia oli niillä, jotka eivät pystyneet kuulemaan toisten puhetta? Miltä tilanne tuntui? Tapaamisen päättäminen Tapaamisen keskeiset asiat ¾Viittaa tapaamisen teemaan ja tavoitteisiin ja ilmaise ryhmälle, että toivot tapaamisen olleen hyödyllinen. ¾Pyydä osallistujia: y Palauttamaan edellisen kerran kotitehtävät ja kiitä niiden tekemisestä. y Tutustumaan valmennuskansion toisen tapaamisen materiaaliin, jonka jaat heille. Toisen valmennustapaamiseen liittyvien kotitehtävien tavoitteina on: Kertoa kokemuksia yhteistyön tekemisestä ja pohtia omaa roolia erilaisissa yhteistyötilanteissa. Auttaa pohtimaan omia käsityksiä ikääntymisestä ja sen mukanaan tuomista erityistarpeista. Arvioida oman kodin soveltuvuutta perhekodiksi. ¾Jaa osallistujlle yhteiseen arviointiin liittyvä valmennukseen osallistuvan työpaperi ja kerro sen käyttö. Katsaus seuraavaan tapaamiseen ¾Näytä fläpiltä kolmannen tapaamisen teema, joka liittyy ikäihmisen sairauksiin ja haasteisiin arjessa. ¾Varmista seuraavan tapaamisen ajankohta. ¾ Kiitä ryhmäläisiä osallistumisesta tapaamiseen ja kannusta heitä tekemään omalta osaltaan hyvää yhteistyötä perhehoidon yhteistyöverkostossa. Kouluttajakansio 8
Liite 1 Harjoitukset HARJOITUS 1 Pysyvyyden suunnittelu Harjoituksen tarkoitus: Pysyvyyden suunnittelu -harjoituksen tarkoitus on auttaa ihmisiä ymmärtämään pysyvyyden merkitystä ja suunnitelmien tekemisen tarvetta. Ohjeet harjoituksen toteuttamiseksi: ¾Ota jokaiselle ryhmäläiselle kopio kysymyksistä, jotka ovat harjoituksen lopussa (s. 11). ¾Pyydä osallistujia vastaamaan kaikkiin lomakkeen kysymyksiin. Kerro, että vastaukset ovat henkilökohtaisia eikä kukaan muu lue niitä. ¾Anna aikaa kymmenen minuuttia. Varoita ajan loppumisesta kaksi minuuttia aikaisemmin. ¾Kun osallistujien suunnitelmat ovat valmiita, kerro suunnitelmien tekemisestä seuraavaa: Suunnittelu on osa meidän jokaisen elämää. Suunnittelemme silloin, kun haluamme saavuttaa jotakin. Meillä kaikilla on mielessämme suunnitelmia siitä, mitä elämältämme haluamme. Tämän ja huomispäivän tekemisemme vaikuttavat tulevaisuuden tavoitteisiimme. Esimerkiksi ikäihmisten perhehoidon valmennus on osa kunnan tai jonkun muun organisaation suunnitelmaa, jonka tavoitteena on löytää hyviä perhehoitajia. Ryhmäläisille osallistuminen valmennukseen on osa suunnitelmaa tulla hyviksi perhehoitajiksi. Suunnittelu antaa perustan myös sille työlle, jota teemme ikäihmisten ja heidän läheistensä kanssa. Se on samanlaista suunnittelua, jota jokainen meistä tekee omassa elämässään. ¾Pyydä jokaista osallistujaa lukemaan kirjoittamansa suunnitelma itsekseen ja miettimään, miten tärkeä se on hänen elämälleen. (Anna muutama minuutti aikaa.) ¾Kun annettu aika on kulunut, kerää suunnitelmat osallistujilta. Ota ne pois, vaikka joku ryhmäläisistä ei haluaisikaan antaa. Korosta, että kukaan ei lue heidän suunnitelmiaan. Kun olet kerännyt kaikkien suunnitelmat, revi joko yksin tai yhdessä kouluttajaparisi kanssa suunnitelmat ja heitä ne ilmaan tehostaaksesi harjoituksen vaikutusta. ¾Pidä pieni tauko ja totea suunnitelmien olevan palasina ja revittyinä lattialla. ¾Kysy ryhmäläisiltä: Miltä teistä tämä tuntuu? Anna mahdollisimman monen kertoa tunteensa. ¾Tee tarvittaessa lisäkysymyksiä keskustelun virittämiseksi: y Miltä tuntuu olla ilman elämän suunnitelmaa? y Miltä tuntuu, kun ei tiedä, missä tulee olemaan huomenna tai kun ei tiedä, minne on menossa ja kenen kanssa? Kouluttajakansio 9
¾Käsittele vastauksia, joita todennäköisesti saat: y Paha olo y Viha y Menetys y Avuttomuus ¾Kysy vielä: Mikä teitä auttaisi tässä tilanteessa? ¾Käsittele seuraavia näkökohtia: y Suunnitelman saaminen takaisin y Uuden suunnitelman tekeminen y Saa olla vihainen siitä, että suunnitelma otettiin pois ¾Pyydä osallistujia tunnistamaan tämän harjoituksen keskeiset asiat. ¾Käsittele seuraavia näkökohtia: Muistisairas ikäihminen voi tuntea olevansa hukassa, koska hän ei muista missä hän on, minne hän on menossa ja mitä hänelle tapahtuu. Ikäihmisen läheiset voivat olla epävarmoja ja kokea syyllisyyttä, koska he eivät voi olla varmoja, että perhehoitoon siirtyminen on oikea ratkaisu. (Varmista, että kaikki samat tunteet, jotka ryhmä mainitsi menettäessään suunnitelmansa, tulee mainituksi.) Samalla tavoin kuin ryhmäläisillä, ikäihmisillä ja heidän läheisillään on tarve turvallisuuden tunteeseen huomisesta. Heillä on tarve siihen, että elämä on ainakin jossakin määrin ennustettavaa. Ikäihmisen on tärkeää tietää, minne hän käy nukkumaan illalla ja missä hänen tavaransa ovat. Ikäihmisen ja hänen läheistensä on tarpeen tietää, että perhehoitajaan voi luottaa. ¾Yhdistä harjoitus perhehoitoon ja kysy, miten perhehoidossa voidaan y tukea turvallisuuden tunnetta ja ketkä siihen osallistuvat? Todennäköisesti ryhmäläiset vastaavat, että yhteistyö auttaa tässä. ¾Kysy, miltä uudet suunnitelmat mahdollisesti tuntuvat. Ryhmäläiset vastaavat todennäköisesti: y Helpottavalta. y Vähemmän ahdistavalta. y Olen iloinen, että minulla on taas suunnitelmani. y Suunnitelmassa on säröjä. Se ei ole niin vahva kuin se oli. y Repimisen jäljet voivat näkyä. ¾Tee yhteenveto harjoituksesta ja totea, että perhehoidon tehtävä on antaa ikäihmiselle ja hänen läheisilleen uusi suunnitelma, uusi pysyvyys heidän elämäänsä. Suunnitelman koossapysyminen edellyttää yhteistyötä samalla tavoin kuin teippi olisi pitänyt ryhmäläisten suunnitelmia ehjinä, jos ne olisi koottu sen avulla. ¾ Päätä harjoitus kiittämällä harjoitukseen osallistumisesta. Pyydä ryhmäläisiltä anteeksi, että aiheutit heille mielipahaa. Kouluttajakansio 10
Pysyvyyden suunnittelu (Harjoitus 1) 1. Mitä suunnittelet tekeväsi huomenna? 2. Miten aiot viettää seuraavan joulun? 3. Mitä haluat tehdä seuraavalla lomallasi? 4. Mitä haluaisit saada aikaan seuraavan vuoden aikana? 4. Mitä haluaisit saada aikaan lähivuosina? Kouluttajakansio 11
HARJOITUS 2 Elämän leipä Harjoituksen tarkoitus: Elämän leipä harjoituksen tarkoitus on auttaa osallistujia ymmärtämään, että pysyvyyden ja jatkuvuuden toteutuminen edellyttää ikäihmisen tuntemista. Harjoituksessa harjoitellaan keräämään tietoa haastattelemalla ja keskustelemalla ikäihmisen ja hänen läheisensä kanssa. Elämän leivän avulla kartoitetaan ikäihmiselle tärkeitä ihmisiä, tapahtumia, iloa tuottavia asioita sekä selvitetään hänen toiveitaan. Ikäihmiselle tärkeät asiat kerätään Elämän leipään. Ohjeet harjoituksen toteuttamiseksi: ¾Jaa osallistujat pienryhmiin. Anna kullekin pienryhmälle yksi kopio seuraavalla sivulla olevasta Elämän leivästä. ¾Jaa roolit: yksi on perhehoitaja, yksi 86 vuotias Ville tai Alma, yksi hänen läheisensä. ¾Jokainen pienryhmän jäsen on jokaisessa roolissa haastatellen ainakin yhden Elämän leivän palan. ¾Mikäli ryhmäjako ei mene tasan, nimetkää neljäs henkilö tarkkailijan rooliin. Reikäleivän palat edustavat: 1) tärkeitä ihmisiä, keitä he ovat? 2) voimaa antavia elämänkokemuksia ja elämän tärkeitä asioita (esim. arvot, aatteet, tavat, tottumukset, harrastukset, kiinnostuksen kohteet) 3) voimaa ja iloa tällä hetkellä antavia asioita 4) ikäihmisen toiveita ¾Ohjeista, että perhehoitajan roolissa oleva kirjoittaa Elämän leipään ikäihmisen ja hänen läheistensä tuottamat asiat. Harjoituksen purku ¾Kysy, miltä perhehoitajan roolissa tuntui alkaa työstää Elämän leipää ja ottaa asia puheeksi, miltä ikäihmisestä tuntui puhua ja tulla kuulluksi. Mikä tuntui hyvältä? Miten läheinen koki tilanteen? Mikäli pienryhmässä oli tarkkailija, kysy häneltä miten vuorovaikutus sujui. ¾ Kerro, että Elämän leipä voidaan toteuttaa kartongille, kankaalle tai vaikkapa huovutetulle alustalle. Asiat voidaan koota paloihin kirjoittamisen lisäksi tai sijaan esimerkiksi käyttämällä valokuvia tai lehdistä leikattuja kuvia tai sanoja sekä piirtämällä. Mikäli ikäihminen haluaa ja suostuu, yhdessä tehty Elämän leipä asetetaan esille siten, että ikäihminen voi sitä katsella ja siihen liittyvistä asioista voidaan yhdessä keskustella. Kouluttajakansio 12
Tee Elämän leipä tähän. Kouluttajakansio 13
Liite 2 PowerPoint diat Kouluttajakansio 14
Kouluttajakansio 15
Kouluttajakansio 16
Kouluttajakansio 17
Kouluttajakansio 18
Kouluttajakansio 19
Kouluttajakansio 20