Suorat mutkiksi Kumianojan ennallistaminen. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Oulu, 12.6.

Samankaltaiset tiedostot
Maankuivatuksen ja luontoarvojen ei tarvitse olla ristiriitaisia

Maatalousalueiden luonnonmukainen vesirakentaminen, kuivatus ja ravinnehuuhtoumien. vähentäminen

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu,

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti

Patorakenteiden periaatekuvia

Kuivatustoiminnassa muuttuneiden virtavesien kunnostus ja hoito (KURVI)

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen tavoitteena maatalousuomien luontoarvojen turvaaminen esimerkkinä Sipoon Ritobäcken

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut

Luonnonmukainen peruskuivatus Suomesssa Jukka Jormola, SYKE

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä

Luonnonmukainen peruskuivatus ja vesirakentaminen Jukka Jormola, SYKE Tarvasjoki

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ritobäckenin luonnonmukainen peruskuivatushanke, Sipoo. Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen, SYKE

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

Pienvesirakentamisella tulvat kuriin Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo. Pellon vesitalous kohdilleen, VILKKU-tilaisuus

Ravinnepiika-hanke. EU:n maaseuturahaston ja

Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen onnistumisen arviointi, Juottimenoja ja Leppioja

Kunnostusten seuranta apuna suunnittelussa ja onnistumisessa

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma

Luonnonmukainen peruskuivatus Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo. Luonnonmukainen vesirakentaminen -seminaari Kauttuan klubi, Eura

Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen

Karjaanjoen vesistön ongelmia

Mitä uusimmat tulokset hydrologisista ja vedenlaadun seurannoista kertovat soiden ennallistamisen onnistumisesta?

Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet

Luonnonmukainen vesirakentaminen

Kolmen helmen joet hanke

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus

Seurantakriteerit ja Esimerkkihankkeet vesien kunnostamisessa. Saija Koljonen, SYKE, vesistökunnostusten neuvottelupäivä,

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä

RAUHIONOJAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä, Muhos

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Virtavesikunnostuksien ekologinen vaikuttavuus

KOHDE 1. Pukanluoman Alakoski. Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä.

Kunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset

MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT

Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

Purot tarvitsevat puita Pauliina Louhi. Pohjanmaan Taimenpäivät

Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Renkajoki ja padot toiveissa esteettömyys

Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen ja Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: klo Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Rakennettujen lisääntymisuomien toimivuus - tutkimukset Imatran kaupunkipurolla

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

HULEVEDET JA MUUT VALUMAVEDET SEURANNASSA KEMPELEEN ZATELLIITIN KOSTEIKOILLA

Virtavedet vapaiksi esimerkkejä Euroopasta

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

LOHIJÄRVEN RANTAPALSTOJEN OMISTAJAT LOHIJÄRVEN PADON TURVALLISUUSSUUNNITELMA

KIVI- JA LEVALAMMEN TILANNEKATSAUS. Tuuli Saari Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17

Tervetuloa retkelle! Kunnostettujen purojen ja rumpujen valtakuntaan Iijoen vesistöalueelle

Luonnonmukainen peruskuivatus

RESTORE Life+ -hanke Jokikunnostuksen edistäminen Euroopassa

Panumaojan kunnostusraportti

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä

Valuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät. Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Housupuron pituus on noin 5,6 km, josta kunnostetaan tässä hankehaussa 3,8 km. Hankealueen valuma-alueen pinta-ala on noin 800 ha.

Op

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011

Vantaanjoen yläosan virtausmallinnus Mallin päivitys Peltosaaresta Väinö Sinisalon kadulta alkaen m Herajoen liittymäkohdan alapuolelle

Luonnonmukainen peruskuivatus

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

VUOTUNGIN LUONNONHOITOHANKE, KUUSAMO

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA

Pudasjärven tulvakartta

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa

Jurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta

Hulevesien suunnittelu ja rakentaminen Kakessa, kohteena Gräsanoja

Alueelle sopivia metsätalouden vesien suojelun keinoja

Transkriptio:

Suorat mutkiksi Kumianojan ennallistaminen Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Oulu, 12.6.2018 1

Kumianoja, Hämeenkoski, Hollola Perattu 1990-luvulla Vanha uoma näkyi yhä maastossa ja korkeusmallissa Laidunkäytössä Taimenia havaittu Voimaksta eroosiota Suoristettu uoma leventynyt ja madaltunut Kuvat: Liisa Hämäläinen 2

Kuva: Liisa Hämäläinen Ennallistamisen tavoitteet Ennallistamalla palautetaan uomaa ympäröivä tulvaniitty Parannetaan taimenen elin- ja lisääntymisolosuhteita Suojapaikat Kutusoraikot ja poikaskivet Tavoitteena eroosion hillintä uomaa loiventamalla ja eroosiosuojaksin 4

Tavoitekuvatarkastelu Luonnontilainen uoma Suoristettu uoma Vedenlaatu Vesi kirkasta ja vähänravinteista, jonkin verran kiintoainekulkeumaa Vesi etenkin ylivirtaamilla sameaa runsaan kiintoainekulkeuman vuoksi, ravinnepistoisuus kohonnut Tulviminen Tulvii säännöllisesti ympäröivälle Tulvii ainoastaan kevään ylivirtaamilla tulvaniitylle Uoman poikkileikkaus Leveys 1-2,5 m, luiskien kaltevuus noin Leveys 2-3 m, luiskien kaltevuus 1:2 (?) 1,5:1-1:1 Uoman pituus 930 m 650 m Hydromorfologia Uoma tasapainossa, luontaista syöpymistä Äärevöityneet virtaamaolosuhteet, rantaja kasautumista, selkeää syvyys- ja leveysvaihtelua, soraikoita ja pieniä ja uomaeroosio lisääntynyt, ei merkittävää syvyys- ja levysvaihtelua, ei sorakoita virtapaikkoja Kasvillisuus Uomassa vesikasvillisuutta ja -sammalia, luiskissa kosteikkokasvillisuutta Ei vesikasvillisuutta, luiskissa niittykasvillisuutta Rantapuusto Runsaasti puustoa, juuret sitovat rantaluiskaa, lajeina leppä, pihlaja, koivu Ei suuria rantapuita, luiskassa siellä täällä pieniä kuusia Puuaines uomassa (isot rungot) Runsaasti puuainesta Ei lainkaan puuainesta Pohjaeläimet Monipuolinen pohjaeläinlajisto, runsaasti mm. päiväkorentoja ja vesiperhosia Runsaasti huonoa vedenlaatua ilmentäviä pohjaeläimiä (mm. chironomidae) Kalasto Taimenen elinympäristö Yksittäisiä havaintoja taimenesta ja kivennuoliaisesta 5

SMART-tavoittet S Specific: Yksityiskohtaisia ja tarkoin määriteltyjä M Measurable: Mitattavissa olevia A Achievable: Mitä voidaan saavuttaa? Tavoitekuva/kokemukset muista hankkeista. R- Realistic: Mihin on resursseja? Myös mahdolliset ylläpitotoimet. T- Timeframe: Koska kunnostus tehdään? Maaperän kantavuus? Virtaama? Ekologiset vaikutukset, esim. taimen? Tavoite Suure Ennallistetun habitaatin pinta-ala m2 Tulvaveden nousu tulvaniitylle vrk/v Puuaineksen määrä m/100 m2 (tai kpl/100 m) Pohjaeläinlajisto taksonien määrä/koeala Taimenen esiintyminen kpl/koeala Kosteikkokasvillisuuden esiintyminen kpl/koeala Uoman pituus m Uoman kaltevuus m/100m 6

Suunitelma Suunnitelija: Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Ennallistamisen toimenpidesuunnitelmassa on selostettu hankkeen tausta, luonnonolot ja ennallistamisen toimenpiteet karttaliitteineen. Suunniteltu 10 patoa, joilla virtausohjataan vanhoihin mutkiin Lisäksi kasvillisuuteen ja kiviainekseen perustuvaa eroosiosuojausta 8 Virran suunta

Suunnittelussa hyödynnettiin 2Dvirtausmallia (HecRas v.5.0.3) Ennallistettavasta uomasta laaditiin tarkka korkeusmalli (takymetrillä) Tulva-alueelle käytettiin laserkeilattua 2m korkeusmallia Korkeahkot karkeuskertoimet Tulvaniityn kasvillisuuslinjat valittiin mallin perusteella 9

Toteutus Tammi-helmikuussa 2018 10 patoa suoristettuun uomaan, ja uoman vanhojen mutkien aukaisu Eroosiotorjunta kivi- ja puuaineksella Kevät-kesä 2018 Patojen viimeistely ja korjaus Viimeistely: kutusoraitkot, lisää puuainesta, Kuvat: Jukka Jormola 10

Ennallistamisen vaikutusten seuranta Hankkeessa luodaan seurantaohjelma ennallistamisen vaikutusten seuraamiseksi Ekologia Pohjaeläimet 2016 Kalat 2016, 2017 Tulvaniityn kasvillisuus 2017 Hydrologia Koska tulva nousee niitylle? Uoman karkeuden lisääminen esim. puuaineksella Morfologia Valitaan muutama poikkileikkausalue, jotka merkitään maastoon 11

Talvitulva 1/2018 12 Kuva: Mika Hämäläinen

Kevättulva 4/2018 Kuva: Seppo Niskanen Kuva: Mika Hämäläinen 13

Kokemuksia Kumianojan hankkeesta Suunnitelman mukaiset tarvittavat massamäärät yllättivät Kustannuskysymys Maan kantavuus talvityö Ratkaisu: Läheisen Päijännetunnelin maankaatopaikan louhosmateriaalin ja murskeen hyödyntäminen Virtausmallinnuksen hyödyt suunnittelussa ja seurantaohjelman laatimisessa Talvityön haasteet 14

Kuvat: Juha Siekkinen 15

16

Rakenteet Yläkuva: kiviverhoillun pohjapadon perusrakenteen sivuprofiili Patojen sortumisen syynä oli padon sisärakenteen painuminen ja tiivistyminen, pinnan ollessa jäässä Alakuva: Korjauksessa patoihin 2-6 rakennettiin tiivisydin 17

Tiivisteytimen rakentamista Tiivisydin tehtiin padon keskikohtaan siten, että etu- ja takaluiska muodostivat työmaapadon. Tiivisydin ympäröitiin maanrakennuskankailla siten, että sinne laitettu murske oli kokonaan maanrakennuskankaan sisällä säkkimäisesti etu- ja sivureunoja myöten Kiviverhoilu ja maisemointi. Maanrakennuskankaiden päälle laitettiin 5-30(50) cm louhetta ja pintaturpeita. 18

Kevättulvan ja rakenteiden sulamisen jälkien korjausta 19

Kevättulvan ja rakenteiden sulamisen jälkien korjausta (jatkuu) Rakenteiden korjaus, muutamia patoja korotettiin Rakenteiden verhoilu pintamaalla ja siementen kylvö Nyt toivotaan, että kasvillisuus sitoisi pinnat nopeasti 20

Lopuksi Tiettävästi Suomen ensimmäinen maatalouspuron ennallistaminen Vaikeuksien kautta voittoon? Ennallistamisen vaikutusten seuranta tärkeää! Biologia ja morfologia 21

Kiitos! Yhteystiedot: Turo Hjerppe turo.hjerppe@ymparisto.fi +358295251176 http://www.syke.fi/hankkeet/kurvi 22