Kemiläinen työllistämismalli

JOHDANTO Kemin kaupungin -hanke on ollut mukana hallitusohjelman mukaisessa työllisyyspoliittisessa kuntakokeilussa 1.9.2012-31.12.2015. Kuntakokeilun tavoitteena oli alentaa rakennetyöttömyyttä, lisätä pitkään työttömänä olleiden työelämäosallisuutta ja työllistymistä. Lisäksi tavoitteena oli, että kunta koordinoi pitkään työttömänä olleiden palvelujen järjestämistä ja vastaa siitä, että palvelut muodostavat kuntatasolla työllistymisen näkökulmasta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Tämä tarkoitti kunnan vahvaa osallistumista kokeilun kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden palvelutarpeiden arviointiin ja palveluprosessien suunnitteluun ja niiden etenemisen seurantaan. Kuntakokeilun avulla kehitettiin sekä kunnan työllisyyspalveluja että niiden yhteensovittamista julkisten työvoimapalvelujen kanssa. Kuntakokeilun kohderyhmän kuuluivat henkilöt, jotka ovat saaneet 500 päivää työttömyysetuutta työttömyyden perusteella ja henkilöt, jotka ovat olleet yhtäjaksoisesti vähintään 12 kuukautta työttömänä ja joilla on riski syrjäytyä työmarkkinoilta. Asiakkaiden palvelutarpeet liittyivät yleisten työmarkkinavalmiuksien, ammattitaidon ja osaamisen kehittämisen lisäksi työ- ja toimintakyvyn arviointiin ja työllistymisedellytysten luomiseen elämänhallintaa parantamalla. Kuntakokeilussa on ollut mukana yli 400 kemiläistä työnhakijaa, joista lähes 200 on päässyt joko määräaikaisen tai vakinaiseen työsuhteeseen. Tutkintoon tai osatutkintoon johtavaan koulutukseen on lähtenyt yli 70, 140 on osallistunut kuntouttavaan työtoimintaan ja 130 on saanut työ- ja toimintakyvyn selvittelyyn liittyviä terveyspalveluja. Asiakastyön lisäksi kuntakokeilun tavoitteena oli kehittää ja juurruttaa käytäntöön uusia työllistymistä ja työkykyä edistäviä palveluja ja toimintamalleja sekä löytää ja luoda uusia työpaikkoja. Kemiläinen työllistämismalli -hankkeessa syntyneitä uusia toimintamalleja ja asiakaspalveluja esittelemme nyt tässä julkaisussa. Ne on kehitetty yhdessä laajan yhteistyöverkoston kanssa ja niiden koordinoinnista vastaa jatkossa Kemin kaupungin Työllisyyspalvelut. Kemissä 3. joulukuuta 2015 Riitta Hakala projektipäällikkö

JUHANI ILMARISEN TYÖKYKYTALO -hankkeen kehittämistyössä ja asiakastyössä on hyödynnetty emeritusprofessori Juhani Ilmarisen työkykytalo-mallia. Sen mukaan ihmisen työkyky koostuu neljästä kerroksesta, joiden tulee olla tasapainossa ja joita voidaan tukea ja kehittää. Työkyvyn eri kerrokset ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja myös ihmisen toimintaympäristön kanssa. Työllisyydenhoidossa tulee huomioida työkyvyltään erilaiset ihmiset ja tarjota tarpeenmukaisia palveluja ja ratkaisuja työllistymisen tueksi.

ASIAKASPALVELUJEN KOKONAISUUS

TYÖLLISYYSPALVELUIDEN ASIAKASPROSESSI

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN PROSESSI

STARTTI -PALVELUTARVEARVIO Vahva verkostotyö, konkreettinen asiakaslähtöinen suunnitelma

TYÖMATKALLA -RYHMÄPALVELU Työmatkalla -ryhmäpalvelu toteutetaan kuntouttavan työtoiminnan rinnalla. Kohderyhmä on työelämäsuuntautuneet henkilöt, joilla on valmiudet ja halu sitoutua ryhmätapaamisiin sekä työtoimintaan sen ajaksi. Tavoitteena on, että osallistujat löytävät voimavaroja ja keinoja oman työllistymispolun suunnitteluun ja toteuttamiseen, omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen sekä mielekkään arjen rakentamiseen. Jokaiseen päivään sisällytetään alustuksia, keskusteluita, ryhmätöitä ja liikuntaa. Lisäksi on opintokäyntejä, vierailuja ja tutustumisia. Aiheina ovat työ, hyvinvointi ja osallisuus. Seuraavan tapaamisen sisältöä suunnitellaan aina yhdessä osallistujien kanssa. Julkaisu löytyy osoitteesta: https://www.theseus. fi/bitstream/handle/10024/69470/pyyny_b_19_2013. pdf?sequence=4

TYÖTTÖMIEN TERVEYSTAPAAMISTEN TOIMINTAMALLI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA

HUOLI HERÄÄ -TOIMINTAMALLI

KUNNON SYYNITM -TOIMINTAMALLI KunnonSyyni on strukturoitu työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiprosessi, jota sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat yhdessä toteuttavat peruspalveluissa. Malli mahdollistaa sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen välisen että kaikkien työllisyystoimijoiden välisen yhteistyön kehittämisen. KunnonSyyni perustuu biopsykososiaaliseen ihmiskäsitykseen ja sen taustalla on ICF, International classification on functioning, toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. KunnonSyyni soveltuu erityisesti monialaista yhteistyötä vaativien asiakkaiden palvelutarpeen selvittelyyn. Mallin on kehittänyt Oorninki Oy. KunnonSyyni - toimintamallin käynnistää sosiaaliohjaaja/ työntekijä. Työttömien terveydenhoitaja hankkii asiakasta koskevat terveystiedot ja tekee tarvittaessa terveystarkastuksen. Mukana prosessissa on tarpeen mukaan päihdeja mielenterveyspalvelut.

TYÖNETSINTÄ JA TYÖNANTAJAYHTEISTYÖ Kemi-lisä Kemi-lisä on harkinnanvarainen ja määrärahasidonnainen työllistämisen tuki yrityksille ja yhdistyksille, jotka työllistävät vähintään 300 päivää työmarkkinatukea saaneen tai osatyökykyisen kemiläisen työnhakijan pääsääntöisesti vähintään 6 kuukauden mittaiseen työsuhteeseen. Lisäksi yhdistykset voivat saada Kemi-lisää nuoren alle 30-vuotiaan työllistämiseen. Kemi-lisän määrä on enintään 500e/kk/työllistetty ja sen saamisen ehtona on TE-toimiston myöntämä palkkatuki. Kemi-lisää maksetaan enintään 12 kuukaudelta. Kemi-lisän työllistämisbonus Järjestöt ja säätiöt voivat saada erillisen 1500 euron bonuksen/jatkotyöllistetty, kun ne hankkivat vähintään 3 kuukauden jatkotyösuhteen avoimilta työmarkkinoilta palkkatuella työllistämälleen työntekijälle. Työllistämisbonuksesta tehdään erillinen sopimus Kemin kaupungin työllisyyspalvelujen kanssa.

TYÖNETSINTÄ JA TYÖNANTAJAYHTEISTYÖ

JÄRJESTÖTYÖLLISTÄMINEN KEMISSÄ Järjestöille, joilla ei ole työnantajakokemusta ja/tai joilla on vain vähäisessä määrin työtä tarjolla eli ns. silpputöitä : Mallissa MERIVA -säätiö toimii työnantajana ja hoitaa työnantajavelvoitteet, vastaa työntekijän riittävästä ohjauksesta ja tuesta, järjestää koulutusta, tarjoaa työhönvalmennusta ja järjestää työterveyshuollon. Yritysyhteistyö ja työhönvalmentajapalvelut toteutetaan yhteistyössä Kemin kaupungin Työllisyyspalvelujen kanssa.

KAUPUNKITYÖLLISTÄMINEN

YRITYSTEN SILPPUTYÖMALLI 1. 2. 3. 4. Työllisyyspalvelut informoi yrityksiä silpputyömallista. Yrittäjät tekevät työtilaukset helppokäyttöiseen tilaustietokantaan, jotka Työllisyyspalvelut tarkistaa Työllisyyspalvelut etsii säätiön palkkatukityöllistetyistä sopivan työntekijän tekemään työn ja samalla informoi yritystä ajankohdasta ja työntekijästä. Säätiö lähettää palkkatukityöllistetyn suorittamaan työtehtävän. Säätiö lähettää laskun työstä yritykselle ja maksaa työntekijän palkan sekä hoitaa työnantajavelvoitteet.

OSUUSTOIMINTAMALLI Osuustoimintamalli, joka sisältää osuuskuntamuotoisen sosiaalisen yrittämisen non-stop valmennuksen hautomoperiaatteella. Hautomo mahdollistaa koko yrittämisen käynnistysprosessin toteutuksen liikeideasta liiketoimintasuunnitelmaan sekä tuotteiden ja palvelujen kehittämisestä toiminnan kokeiluun ja mahdollisesti yrittäjyyteen osuustoiminnan avulla.

TYÖNETSINTÄ JA TYÖNANTAJAYHTEISTYÖ

TYÖLLISYYSPALVELUT -TULOSYKSIKKÖ

JOHTAMINEN, KOORDINOINTI, SEURANTA JA KEHITTÄMINEN Työllisyyspalvelujen koordinointi Työllisyyspalvelujen prosessien yhteensovittaminen Tulostavoitteisiin liittyvä johtaminen ja seuranta Työllisyyspalvelujen kehittäminen Kaupungin työtoimintapaikkojen koordinointi Työllisyydenhoidon kumppanuussopimukset (Meriva, TEtoimisto, hankkeet) Kelan työmarkkinatuen kuntaosuus Velvoitetyöllistettävät, nuorten kesätyöt, hallintokuntatyöllistämisen koordinointi, työmarkkinatukea väh. 300 päivää saaneiden -työllistäminen Nuorten työllisyyden edistäminen Osallistuminen työllisyyttä edistävien hankintakriteerien kehittämiseen

TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄT ASIAKASPALVELUT Työllistymis- ja valmennuspalvelut Työnhakijoiden ohjaus ja neuvonta Palvelutarvearviot Palvelusuunnitelman/työllistymissuunnitelman toimeenpano Kuntouttava työtoiminta asiakasohjaus kuntouttavan työtoiminnan paikkojen ohjaus ja tuki Työhönvalmennus ja sen koordinointi Oppilaitosyhteistyö Työ- ja toimintakykyarviot yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa Meri-Lapin työhönvalmennussäätiön palvelut ostopalvelusopimuksen mukaisesti Uusien asiakaspalvelujen ja toimintamallien kehittäminen

TYÖNANTAJA- JA YRITYSYHTEISTYÖPALVELUT Työnetsintä ja työnantajayhteistyö Työ- ja työkokeilupaikkojen etsintä ja työntekijän valmentaminen Työnantajien ohjaus ja neuvonta rekrytointiin ja palkkatukeen liittyvissä asioissa Kemi-lisä Työnantajayhteistyön kehittäminen yhteistyössä elinkeinotoimen kanssa

ELINVOIMAN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Työllistymistä edistävä moniammatillinen yhteispalvelu Työ- ja elinkeinotoimisto ja kunta vastaavat yhdessä työttömien työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Työttömälle tarjotaan moniammatillisena yhteispalveluna hänen palvelutarpeensa mukaisia julkisia työvoimapalveluja, Kelan palveluja ja sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja siten kuin mainittuja palveluja koskevissa laeissa erikseen säädetään.

Kaupunki- ja elinkeinostrategia Kaupungin työllisyyden,elinvoiman,yrittämisen ja hyvinvoinnin edistäminen Talouspalvelut Kehittämispalvelut Henkilöstöpalvelut Työllisyyspalvelut Elinkeinopalvelut Koordinointi, seuranta, kehittäminen Työllistymistä edistävät asiakaspalvelut Työllistäminen Työhönvalmennus Työhönkuntoutus Kaupunkityöllistäminen Opiskelijoiden ja koululaisten kesätyöllistäminen Kuntouttava työtoiminta Osallistavan kuntoutuksen/sosiaaliturvan malli TYP Merivan palvelut Meriva Sosiaali- ja terveyspalvelut KELA Työnantaja- ja yritysyhteistyöpalvelut Työnetsintä Työntekijävälitys- ja ohjaus Silpputyömallit Kemi-lisä/Investointirahasto Uudet työn muodot TE-toimisto Yritykset Elinvoiman ja hyvinvoinnin edistäminen Työllisyydenhoidon kumppanuussopimukset ja kehittämishankkeet Osuuskunta Meriva-sopimus Kansalaistalo Hankkeet Työllisyyttä edistävät hankinnat Oppilaitokset Järjestöt 3. sektori Hankkeet

TYÖTTÖMYYSTURVA

/Kuntakokeilu -hanke 2012-2015 Riitta Hakala Projektipäällikkö Virpi Korpi Yrityskoordinaattori Maija Saarenpää Projektikoordinaattori Maria Viinikka Projektikoordinaattori Milla Liukkonen Työhönvalmentaja Pirkko Petäsnoro Työhönvalmentaja Kati Tervo Työhönvalmentaja Ritva Sonntag Terveydenhuollon suunnittelija Annika Vaaramaa Aikuissosiaalityön suunnittelija Eila Poikela Mielenterveystyön suunnittelija Tuija Teikari Terveydenhoitaja Kirsi Kinnunen Päihdetyön suunnittelija Etu- ja takakannen kuvat: Mainostoimisto Visual Design Oy Kuvituskuvat: -hanke 2015/ Anne Rahkola Julkaisun suunnittelu ja ulkoasu: -hanke 2015/ Petri Kittilä