Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu osana kuntoutuskenttää. Jenni Ketonen, TYP-päällikkö

Transkriptio

1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu osana kuntoutuskenttää Jenni Ketonen, TYP-päällikkö

2 Kuntoutuksen kenttä (lähde: Kuntoutusportti) - Lääkinnällisen kuntoutuksen tarkoituksena on auttaa kuntoutujaa ylläpitämään tai parantamaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Esim. kuntoutusneuvonta ja ohjaus, kuntoutustarvetta selvittäviä tutkimuksia, kuntoutusjaksoja, apuvälinepalveluita, sopeutumisvalmennusta. - Ammatillisen kuntoutuksen tehtävänä on edistää työssä jaksamista, parantaa työkykyä ja lisätä ammatillisia valmiuksia. Ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu työikäisille, joita sairauden tai muun syyn takia uhkaa lähivuosina työkyvyttömyys tai heikentynyt työ- ja ansiokyky. Esim. kuntoutustarpeen selvitys, kuntoutuskurssit, työkokeilu, työhönvalmennus, ammatinvalinnanohjaus. - Sosiaalinen kuntoutus - Kasvatuksellinen kuntoutus

3 Työllisyydenhoidon toimijat Porissa Ydintoimijat: Kaupungin työllisyyspalvelut (palkkatukityö, pajat, kokeilu) Satakunnan työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Aikuissosiaalityö / kuntouttava työtoiminta+työelämäkokeilu Satakunnan TE-toimisto Työllistymistä ja kuntoutumista tukevat palvelut: psykososiaaliset palvelut (Tinki, Jopi, kuntoutusryhmät) Terveydenhoitopalvelut vammaispalvelut oppilaitokset Kela 3. sektorin toimijat + projektit

4 Satakunnan TYP Satakunnan TYP toimii Porin, Euran, Harjavallan, Honkajoen, Huittisten, Jämijärven, Kankaanpään, Karvian, Kokemäen, Merikarvian, Nakkilan, Pomarkun, Siikaisten, Säkylän ja Ulvilan alueella. (sopimus voimassa 8/2016 alkaen) TYP tarjoaa työ- ja elinkeinotoimiston, sosiaalipalveluiden, terveydenhuollon, Kelan ja kuntien työllisyyspalveluiden peruspalveluja sekä asiakkailleen erikseen räätälöityjä palveluja TYP:n palvelut on tarkoitettu työttömille työnhakijoille, jotka hyötyvät monialaisesta tuesta. Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (2015): Jokaisen TE-toimiston alueella on oltava TE-toimiston, kuntien ja Kelan sopima määrä monialaista yhteispalvelua tuottavia verkostoja alkaen. Verkostoja perustettiin 33, Satakunnassa 2 Verkoston alueella on oltava vähintään yksi TE-toimiston, kunnan ja Kelan yhteinen toimipiste.

5 TYPin henkilöstö - Henkilöstöä: - Sosiaalitoimi Pori :5,5 muut: 15 osa-aikaista - Terveystoimi Pori: 1,8 muut: 14 osa-aikaista - Kunta/työllisyys Pori: 0,5 muut: 2 osa-aikainen - TE-toimisto Pori: 8 (80%) muut: 10 osa-aikaista - Kela 1 osa-aikainen - Yhteensä 59 eri henkilöä (1.3.17) + heidän lähiesimiehensä omissa organisaatioissaan + muu verkosto, esim. työpajaohjaajat, sos.työntekijät, avopsykologit, Kelan virkailijat.

6 Asiakaskohderyhmä - Työttömyysaikarajat: pv työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneet työnhakija-asiakkaat - Yli 25-vuotiaat: yhtäjaksoista työttömyyttä 12kk - Alle 25-vuotiaat: yhtäjaksoista työttömyyttä 6kk + monialaisen yhteispalvelun tarve! Tarvitseeko asiakas työmarkkinoille kuntoutuakseen ja työllistyäkseen työvoimapalveluiden rinnalle sosiaali-, terveys- tai kuntoutuspalveluja? asiakas tarvitsee TE-toimiston tarjoamien palveluiden lisäksi myös sosiaali- ja terveyspalveluja ja yksilöllisesti räätälöityä suunnitelmallista palvelua. asiakkaan toimintakyvyn tulee olla sellainen, että hän kykenee vastaanottamaan työllistymistä edistäviä palveluita. TYP ei tarjoa hoitoa. prosessissa esiin tulevat työkyvynselvittelyt tehdään mutta asiakkaita ei ohjata TYP:een työkyvynselvittelyyn. Perusterveydenhuolto kantaa vastuun terveydentilan ja työkyvyn arvioinneista. Vuonna 2017 eri asiakkaita 1495hlö. Kuukausitasolla n. 750 as/kk Porin toimipisteessä.

7 Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden jaottelu ensisijaisen kuntoutustarpeen perusteella (ohjaajien arviointi, 2015) Asiakkaiden segmentointi 13 % 28 % 5 % 12 % 20 % 22 % Maahanmuuttajat Päihdeongelmaiset Nepsyt, heikkolahjaiset Osatyökykyiset Mielenterveysongelmaiset Vanha/keskeytynyt koulutus/muu syy

8 TYPin terveydenhoitajan tilastoimat asiakkaiden sairaustyypit neurologiset oireet 5 % astma, allergia 3 % diabetes, ylipaino, reuma 28 % tuki-ja liikuntaelinongel mat 32 % mielenterveys+päi hde 32 %

9 TYP-asiakkuusprosessi Esim. Kunta tai TEtoimisto merkintä URAan merkintä EFFICAAN (tai muu sosiaalitoimen asiakasjärjestelmä) puhelinsoitto TYP:n työntekijälle paperilähete Palvelutarpeen kartoitus max 3kk

10 TYP:een ohjaus Lähettävä organisaatio arvioi asiakkaan tarvitsevan monialaista palvelua työllistymisen tueksi. Lähettäviä organisaatioita ovat pääasiassa TE-toimisto, sosiaali- ja terveystoimi ja Kela. Ohjaus TYP:een tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan suostumuksella. Laki antaa myös oikeuden tietojen vaihtoon ilman suostumustakin, kun asiakkuuskriteerit täyttyvät. Asiakkuus on velvoittavaa. Asiakastiedot kirjataan nettipohjaiseen TYPPI järjestelmään, johon kaikilla viranomaistahoilla pääsy.

11 Asiakkuuden alkuvaihe Sosiaaliohjaajan ja työvoima-asiantuntijan muodostama työpari arvioi täyttyvätkö asiakkuuskriteerit ja lähettävät aikavarauksen yhteisajalle. Omavirkailijat Asiakkaalle varataan pääsääntöisesti myös aika terveydenhoitajalle työttömien terveystarkastukseen. Palvelutarpeenarvion jälkeen tehdään monialainen työllistymissuunnitelma. Suunnitelmassa sovitaan palveluista, aikatauluista, yhteydenpidosta sekä toimijoiden vastuista ja rooleista. Selvittelypalveluja Yksilökäynnit palvelukeskuksen työntekijöillä TYP:n tausta-organisaatioiden sisäisesti hyödynnettävät palvelut esim. ammatinvalinnanohjaus, perhetyö, sosiaalinen luototus, psykososiaalinen tuki, lääkäripalvelut Julkisina työvoimapalveluina tai niitä täydentävinä palveluina hankittavat ostopalvelut esim. ammatilliset kuntoutusselvitykset, psykologin tutkimukset, työkokeilut Kelan ammatillinen kuntoutus (konsultaatiot)

12 Kuntoutus- ja valmennuspalvelut Työhön kuntouttavilla palveluilla tarkoitetaan ammattitaitoisesti ohjattua yksilö-, ryhmä- ja työtoimintaa. Palveluilla parannetaan työllistymisedellytyksiä ja pyritään poistamaan työllistymisen esteitä. Palveluita TYP:lle tuottavat erilaiset hankkeet, projektit, kouluttajat ja yksityiset palveluntuottajat. Kuntien järjestämä kuntouttava työtoiminta/työelämäkokeilu on tärkeä osa työhön kuntouttavia palveluja. Valmennus- ja työllistymispalveluiden tarkoituksena on arvioida ja tukea asiakkaan siirtymistä avoimille työmarkkinoille. Palveluissa asiakkaalle tarjotaan yksilöllistä tukea ammattitaidon kehittämiseen, työtehtävien oppimiseen ja työelämän pelisääntöihin. Esim. ryhmä- ja koulutuspalvelut, uravalmennukset, työhönvalmentajapalvelut, työkokeilu ja palkkatukityö, työnantajayhteistyö, oppisopimus

13 TYP-palvelun tavoitteet Satakunnan TYPin visio: Tuemme monialaisella ammattiosaamisella asiakkaidemme työllistymisedellytysten parantumista. Asiakkuuden tavoitteena on työllistyminen, pääsy koulutukseen tai monialaisen palvelun tarve. Työkyvyttömien asiakkaiden tavoitteena kuntoutuksen ja/tai eläkkeelle pääsy. Elämänhallinnassa, sosiaalisessa tilanteessa tai toimintakyvyssä tapahtuneita muutoksia ja edistysaskeleita vaikea tilastoida mutta ne muodostavat pohjan muulle muutokselle ja työllistämispolulla etenemiselle.

14 Työelämäkokeilun/kuntouttavan työtoiminnan kohderyhmä alkaen työelämäkokeilua järjestetään kuntouttavan työtoiminnan sijaan kaikille, jotka täyttävät ns. aktivointiehdon tai vapaaehtoisesti haluavat osallistua työtoimintaan. Koskee vain porilaisia. Muualla edelleen kuntouttava työtoiminta. Aktivointiehto Alle 25v: saanut työmarkkinatukea 180pv viimeisen 12kk aikana tai saanut 500pv työttömyyspäivärahaa tai saanut toimeentulotukea viim. 4kk 25v täyttäneet: saanut työmarkkinatukea 500pv tai työttömyyspäivärahakauden (500pv) jälkeen 180pv työmarkkinatukea tai toimeentulotukea 12kk. Myös asiakkaan pyynnöstä, jos se vastaa hänen palvelutarvettaan.

15 Työelämäkokeiluun/kutyyn ohjautuminen Aktivointisuunnitelma / TYPissä monialainen työllistymissuunnitelma Mikäli asiakkaan valmiudet eivät riitä muihin työvoimapalveluihin (työkokeilu, palkkatukityö, työvoimakoulutus), sovitaan työelämäkokeilusta. Asiakas viime kädessä päättää paikan, joka soveltuu hänelle ja palvelee hänen tavoitteitaan. Jos ei työ- ja toimintakykynsä rajoitteiden vuoksi voi osallistua työelämäkokeiluun, kunta voi ohjata sosiaalihuoltolain 17 :n mukaiseen sosiaaliseen kuntoutukseen. Sosiaalista kuntoutusta ja työelämäkokeilua voi järjestää myös yhtä aikaa. Sosiaalisessa kuntoutuksessa asiakkaan toimeentulo voi tulla sairauspäivärahasta, kuntoutusetuuksista tai viimesijaisena työmarkkinatuesta. Asiakas ei saa kulukorvausta Kelasta. Matkakulut kunnalta mahdollisia.

16 Kuntouttava työtoiminta Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu (+ laki kuntouttavasta työtoiminnasta). Kuntien on järjestettävä kuntouttavaa työtoimintaa niille pitkään työttöminä olleille henkilöille, jotka saavat työmarkkinatukea tai toimeentulotukea ja jotka eivät heikon työ- tai toimintakykynsä takia kykene osallistumaan TE-hallinnon ensisijaisiin palveluihin. Kutya edeltää aktivointisuunnitelma, jonka tekevät kunnan edustaja, TE-toimiston edustaja ja asiakas. Työtehtävät avustavia ja asiakkaalle räätälöitävissä. Ei yksityisellä työnantajalla. Kuty suunnitellaan 3 kk:n jaksoissa. Työaika 1-4 pv/vko ja 4-6h/pv. Korvaus asiakkaalle Kelan työmarkkinatuki + kulukorvaus sekä toimeentulotuesta matkakorvaus. Porissa kuty-ohjausta tehdään aikuissosiaalityössä, TYPissä ja työllisyyspalveluiden palveluohjaustiimissä. Asiakkaita kuukausitasolla n Erilaisia työtoimintapaikkoja paljon sekä kaupungin yksiköissä, pajoilla että yhdistyksissä ja seurakunnalla.

17 Työelämäkokeilun tavoitteet ja periaatteet Työelämäkokeilu vastaa muutoin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaista työkokeilua, mutta sen tarkoituksena on erityisesti selvittää ja edistää henkilön työkykyä ja työelämävalmiuksia ja siten tukea hänen paluutaan työmarkkinoille. Työelämäkokeiluun kuuluu tiivis ohjaus, valmennus ja arviointi. Siihen voidaan yhdistää sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluita asiakkaan palvelutarpeen mukaan. Kesto enintään 12 kk, joista enintään 6kk yrityksessä. Viikoittainen kesto 1-5 päivää ja päivittäin 4-8h. Työelämäkokeilu tapahtuu aina työpaikalla aidossa työympäristössä. Kokeilun perusteella työnantaja ja kunta voivat arvioida tarvitaanko henkilön työmarkkinoille sijoittumiseksi esim. kuntoutusta tai palkkatukea. Ns. ryhmä-/päivätoiminnot eivät voi olla työelämäkokeilua. Yritykseen ei voi ohjata työelämäkokeiluun, jos vääristäisi kilpailua tai jos yritys irtisanonut tai lomauttanut viim. 12kk aikana.

18 Kiitos mielenkiinnosta! Lisätietoja Jenni Ketonen puh ,