Yritys- ja työvoimapalvelujen alueellinen kokeilu

Transkriptio

1 Yritys- ja työvoimapalvelujen alueellinen kokeilu Lapin alueellinen työllisyyskokeilu Riitta Hakala

2 Hallituksen linjaus maakunnille siirrettävistä tehtävistä TE-toimistojen vastuulla olevien palvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille ja niiden järjestämisessä hyödynnetään järjestäjä-tuottaja-mallia. Maakunnat pääsääntöisesti sopivat TE-palvelujen tuottamisesta laissa säädetyt kriteerit täyttävien kuntien, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajien kanssa TE-palveluissa palvelutuotantoa voidaan lailla tai laissa säädettyjen kriteerien täyttyessä sopimuksella osoittaa riittävät voimavarat omaavalle kunnalle (kaupunki) sekä yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoille

3 Kokeilun taustaa Haku toukokuussa Kokeiluun tuli 41 hakemusta 15 maakunnasta. Päätös kokeiluun hyväksyttävistä hakemuksista kesäkuussa Alueelliseen kokeiluun on valittu yhdeksän aluetta, joista kolme on maakunnallisia järjestäjä-tuottaja -mallin kokeiluja ja kuusi kahden tai useamman kunnan alueella toteutettavia asiakaslähtöisen palveluntuottamismallin kokeiluja, joista yksi on Lapin kokeilu. Lapista kokeilussa on: Kemi, Kemijärvi, Rovaniemi, Tornio ja Sodankylä. Hakemus valmisteltiin yhdessä Lapin TE-toimiston ja ELYkeskuksen kanssa, mukana tiiviisti em. kunnissa toimivat työhönvalmennussäätiöt ja ammatilliset oppilaitokset sekä kehitysyhtiöt ja elinkeinopalvelut.

4 Kokeilun tavoitteet Kokeilulla tuetaan maakuntamallin käynnistymistä. Kokeilun tavoitteena on luoda työnhakija- ja työnantajaasiakkaiden asiakaslähtöinen, kokonaisvaltainen, hallinnonalojen rajat ylittävä kustannusvaikuttava toimintamalli vuoden 2019 jälkeiseen aikaan. Tulevat maakunnat voivat hyödyntää kokeilusta tuotettua tietoa maakunnallisten toimintamallien ja palveluhankintojen suunnittelussa. Kokeilun tavoitteena on tarjota kokeilukunnille mahdollisuus valmistautua tulevien kasvupalvelujen tuottajarakenteen muutokseen. Luodaan edellytykset maakunnan ja kunnan väliselle sopimuksellisuudelle ja selkiytetään kasvupalvelujen järjestäjän ja tuottajan roolia.

5 Kokeilualueet 1) Lapin kokeilualue (Kemi, Kemijärvi, Rovaniemi, Sodankylä ja Tornio) 2) Pirkanmaan kokeilualue (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Punkalaidun, Sastamala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi 3) Pohjois-Savon kokeilualue (Kuopio, Siilinjärvi ja Tuusniemi) 4) Varsinais-Suomen kokeilualue (Naantali, Paimio, Raisio ja Turku) 5) Satakunnan kokeilualue (Pori) Työelämäkokeilua kokeillaan 1 momentin 3 ja 5 kohdassa tarkoitetuilla alueilla

6 Kokeilun sisältö ja tavoitteet Kaupunginhallituksen hyväksymän hankesuunnitelman mukaisesti Kemin kaupunki luo yhdessä muiden Lapin kuntien kanssa toimintamallin, jossa kehitysyhtiöiden, säätiöiden, koulutusorganisaatioiden, kuntien ja TEtoimistojen sekä ELY-keskusten yhteistyöllä ja kumppanuussopimuksilla (työnjaolla) edistetään uusien työpaikkojen syntymistä. Kokeilun tavoite on luoda uusia työpaikkoja, uutta yrittäjyyttä, toimivien yritysten kasvua sekä vähentää kokeilualueella työttömyydestä julkiselle taloudelle aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Kokeilulaki Laki julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta (505/2017) on vahvistettu

7 Henkilön kotikunta vastaa julkisten työvoimaja yrityspalveluiden tarjoamisesta: Kunta vastaa asiakkaan palveluprosessista mukaan lukien asiakkaiden ohjaaminen palveluihin. Kunta arvioi yhdessä asiakkaan kanssa tämän palvelutarpeen. Kunnan tulee järjestää asiakkaalle työnhakijan haastattelu sekä laatia työllistymissuunnitelma. Asiakkaan palveluprosessista vastaaminen ulottuu kokeilualueilla myös työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun tarjoamiseen, aktivointisuunnitteluun ja kotouttamiseen. Kokeilualueilla työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annettua lakia, kuntouttavasta työtoiminnasta annettua lakia ja kotoutumisen edistämisestä annettua lakia sovelletaan poikkeavasti siten, että työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) ei osallistu kohderyhmän osalta monialaisen yhteispalvelun toimeenpanoon eikä aktivointisuunnitelman ja kotoutumissuunnitelman laatimiseen.

8 Henkilön kotikunta vastaa julkisten työvoimaja yrityspalveluiden tarjoamisesta: Lapin kokeilualueella niille yhtäjaksoisesti työttöminä työnhakijoina vähintään 12 kuukautta olleille, jotka eivät mainittuna aikana ole olleet työttömyysturvalain mukaisessa työllistymistä edistävässä palvelussa. Kohderyhmän suuruus on noin 30 prosenttia kokeilualueen työttömistä (2800 henkilöä aluksi). Osa myös TYP-toiminnan asiakkaista. Kohderyhmä on dynaaminen, eli kuntien vastuulle siirtyisi koko kokeilun ajan uusia asiakkaita kohderyhmäkriteerien täyttyessä.

9 Lapin alueelliseen työvoima- ja yrityspalvelukokeiluun siirtyvä kohderyhmä TE-toimiston palvelulinjoittain ja kunnittain vuoden 2016 työnvälitystietojen pohjalta

10 Kemin kohderyhmäanalyysia TE-toimisto ilmoitti kaikille kohderyhmään kuuluville heinäkuussa henkilökohtaisella kirjeellä asiakkuuden siirtymisestä kokeiluun. Kaupunki sai nimilistan asiakkaista Asiakkaita siirtyi 448. TE-toimisto ilmoittaa kuukausittain uudet asiakkaat. Työllisyyspalveluissa jo asiakkuudessa oli 165. Uusia asiakkaita 283, joista 194 saa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa työttömyyskassasta. Ansiosidonnaisena työttömyysturvan saajista yli 60-vuotiaita on 137, osa on ns. lisäpäivillä ja osa varmasti jo eläkkeellä. Kokeiluun siirtyneiden asiakkaiden ikäjakauma: alle 25 v v v v v v v. 162

11 Koulutustaustaa Ei koulutusta tai ei voi määritellä: 42 Prosessinhoitajia: 18 Toimistyöntekijöitä ja sihteereitä: 31 Myyjiä: 25 Lastenhoitajia, lähihoitajia, kodinhoitajia ym: 27 Rakennus- ja kirvesmiehet, muurarit, maalarit: 28 Muuta yleistä huomiota: Stora Enson, Postin, Posarin, AMK:n ym. ns. eläkeputkilaisia useita Haasteena: Vanhentunut koulutus Koulutusta vastaavaa työtä ei enää ole Osaamisen vajeet Ikääntyneet työnhakijat Osatyökykyiset Työnhakijana systeemin pakosta (toimeentulotuen siirto Kelalle)

12 Kokeilun organisointi Kokeilun ohjausryhmänä toimii kokeilukuntien kuntajohtajakokous, jota täydennetään TE-toimiston ja ELY-keskuksien edustajilla sekä jokaisen kokeilukunnan yhdellä kunnanhallituksen edustajalla, varaedustajalla ja kuntien alueellisen kokeilun yhdyshenkilöillä. Ohjausryhmän ensimmäinen kokous on Projektiryhmä valmistelee kokeilun operatiiviset tavoitteet ja seurantamittarit kokeilulle asetetut valtakunnalliset ja ohjausryhmän asettamat strategiset tavoitteet huomioon ottaen. Projektiryhmä johtaa palvelujen ja niiden tuotteistamiseen liittyvää yhteistä kehitystyötä, yhteisten palvelujen käyttöönottoa sekä valvoo kokeilulainsäädännön toimeenpanon toteutusta. Operatiivinen tiimi=kuntien yhdyshenkilöt Lisäksi Kemissä toimii Välityömarkkinatyöryhmä, Yritysyhteistyöryhmä ja Kemin ja Tornion yhteinen koulutustyöryhmä Lappian kanssa. Muu kehittämistyö mm. sotepalvelujen, Merivan ja eri hankkeiden kanssa.

13 Kokeilun resurssointi - TE-toimiston päätöksen mukaisesti kokeiluun siirtyy viidelle kunnalle 6,5 TEasiantuntijan htv:ta ja 0,5 yhteisiin tehtäviin. TE-toimistoon jätetään 5% virkapohja työvoimapoliittisten lausuntojen antamista varten. - Kaikki TE-asiantuntijat siirtyvät isäntäkunnalle, joka voi sijoittaa edelleen toisen kunnan työnjohdon alle - Kemin osuus 1,25 htv. Yksi TE-asiantuntija sijoittuu fyysisesti Työllisyyspalvelut yksikköön alkaen ja 0,25 htv:n työpanos saadaan Rovaniemeltä. - Kemissä Työllisyyspalvelujen virkasuhteessa oleva henkilöstö ja Työllisyys- ja elinvoimahanke vastaavat kokeilun kohderyhmän palveluista normaalien tehtäviensä ohella.

14 Miten lähdetty liikkeelle ja mitä tavoitellaan? Kokeilun asiakasryhmän analysointi Keitä uudet asiakkaamme ovat, ikäryhmittäin, ammateittain Kaikille asiakkaille vastuutyöntekijä TE-asiantuntijat hoitaneet viranomaistehtävät, koska URA tietojärjestelmä ei ole vielä käytössä. Viikottaiset skype-kokoukset, käytännön asioita, työnjakokysymykset URA-koulutus 6.9., kokeilulain ja Te-palveluiden läpikäyntiä Asiakastyö toteutuu kaiken aikaa

15 Miten lähdetty liikkeelle ja mitä tavoitellaan? Asiakastyön tavoitteita: - Kaikki kontaktoidaan, face to face-palvelut - Aktivoitumisaste 0:sta 70%:iin - Työllistyminen v. 2018: yht. 200 työllisyyspalvelujen asiakasta töihin yrityksiin, kaupungille, järjestöihin, säätiölle - Tarpeenmukaiset palvelut ja oikealle etuudelle - Osaamisen kehittäminen - Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Merivan kanssa

16 Arvio asiakkaiden sijoittumisesta kokeilun aikana Kaupunki- ja elinkeinostrategia Kaupungin työllisyyden,elinvoiman,yrittämisen ja hyvinvoinnin edistäminen Kemin kaupungin työllisyyspalvelut Keskusvirasto Työllisyyspalvelut Koordinointi, seuranta, kehittäminen Palvelutarvearvio: työhistoria, koulutus, sosiaalinen tilanne, työ- ja toimintakyky,toiveet,motivaatio, työmarkkinatilanne, n.440 henkilöä:. Talouspalvelut Kehittämispalvelut Henkilöstöpalvelut Elinkeinopalvelut Yrittäjyys 10 Avoimille työmarkkinoille töihin 90 Välityömarkkinoille töihin 100 Opiskelu 80 Yksilöohjaus /Työhönvalmennus 100 Työhönkuntoutus Työ- ja toimintakyvyn selvittely 60 Kemin kaupungin Elinkeinopalvelut Digipolis Kemin Osaajien Osuuskunta Yritysyhteistyö Hankkeet mm. Kemin työllisyys- ja elinvoimahanke (ESR) TE-toimisto Järjestöt Meriva Kemin kaupunki Oppilaitokset Työvoimakoulutukset Meriva Työnantajat Koulutusneuvonta, esim. Lapin TNOhanke Valmennukset Sosiaali- ja terveyspalvelut KELA Työ- ja toimintakykyarvio TYP

17 Lähtötilanne kokeilulle Kemissä Kemissä työllisyyspalveluissa toimii hyvin palvelutarpeen arvioinnit, asiakasohjaus ja palveluohjaus, kumppanuussopimus TE-toimiston kanssa Asiakkaat saavat yksilöllistä palvelua, nimetty työntekijä Yritysyhteistyö asiakas edellä tuottanut tulosta, piilotyöpaikkoja löytyy jalkautuvalla yritysyhteistyöllä Työnjako ja yhteistyö TE-toimiston, Typin ja soten kanssa sovittua Merivan kanssa joustava yhteistyö ja palvelujen kehittäminen Eri hankkeiden välinen yhteistyö, kullakin on oma roolinsa Järjestötyöllistäminen ja Kemi-lisän kehittäminen yhdessä Elinkeinopalvelujen ja henkilöstöpalvelujen kanssa yhteistyö, kehittämismyönteinen ote Työttömien terveydenhoitaja ja Koko Kemi liikkuu-hanke työllisyyspalvelujen kanssa saman katon alla Lean-mahdollisuus prosessien kehittämisessä Uudet hankkeet