Lannan ravinteet kiertoon Nautaparlamentti 23.7.2015 Tampere Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 27.7.2015
Esityksen sisältö Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 hanke Kiertotalous Lannan ravinteiden kierrätyksestä Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet Ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Sivu 2 27.7.2015
Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 MMM:n LUKElta tilaama kaksivuotinen hanke käynnistää Suomen biotalousstrategiassa määritellyn ravinteiden kierrätykseen liittyvän osion. Hankkeen päämääränä on: varmistaa Suomen maataloustuotannosta syntyvän lannan sekä muun ravinteita sisältävän orgaanisen aineksen tehokas hyötykäyttö vuoteen 2020 mennessä. Sivu 3 27.7.2015
Hankkeen tavoitteet 1. Varmistaa, että maaseudun kehittämisohjelman toimeenpanossa toteutetaan lannan ja muiden orgaanisten aineiden ravinteiden kiertoon liittyviä tavoitteita alueen omista lähtökohdista käsin tiiviissä yhteistyössä eri toimijatahojen kanssa. 2. Tunnistaa ravinteiden hyväksikäytön pullonkauloja sekä vaikuttaa niiden poistamiseen. 3. Seurata muiden hallinnonalojen ja toimijoiden ravinteiden kierrätystä edistäviä prosesseja sekä edistää eri poliitikkojen yhteensovittamista. Sivu 4 27.7.2015
Sivu 5 27.7.2015 Kiertotalous
Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee aikaisemmin Maailman ylikulutuspäivänä ihmiskunnan tarpeet ylittävät ekosysteemien kyvyn tuottaa luonnonvaroja, käsitellä jätteitä ja ihmisen tuottamia päästöjä. Loppuvuosi eletään velaksi. Maailmanlaajuisesti tarvitsemme puolitoista maapalloa tuottamaan sen, minkä ihmiset vuodessa kuluttavat. Sivu 6 27.7.2015
Kiertotalous Kiertotaloudessa jätettä ei synny, vaan ylijäämämateriaalit ovat raakaainetta. Tuotteet suunnitellaan uudelleen käytettäviksi ja kierrätettäviksi. Uusiutumattomia luonnonvaroja korvataan uusiutuvilla, tuotteita korvataan palveluilla Energia tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä. Ihmiset ja teollisuus jakavat esineitä ja palveluja omistamisen sijaan. Sivu 7 27.7.2015
Edelläkävijä vai perässähiihtäjä? Luonnonvarojen niukkuus nostaa tulevaisuudessa raaka-aineiden hintoja ja heikentää niiden saatavuutta. Kiertotalous auttaa suojautumaan tältä kehitykseltä. Edelläkävijämaat, jotka siirtyvät kiertotalouteen ennakoivasti, saavuttavat suurimmat taloudelliset hyödyt. Nämä maat pystyvät luomaan uusia työpaikkoja ja ratkaisuja vientiin sekä lisäämään omavaraisuuttaan raakaaineiden suhteen. Sivu 8 27.7.2015
Ravinteiden kierrätyksestä Sivu 9 27.7.2015
Ravinteiden kierrätys Maailman louhittavissa olevat fosforivarannot ovat rajalliset. Turvataan kotimaisen ruoantuotannon edellytyksiä hyödyntämällä kierrätysfosforia. Typen riittävyys ei ole ongelma, mutta valmistus vie paljon energiaa ja aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä. Ravinteiden kierrätyksellä suojellaan vesistöjä ja maaperää. Ravinteiden kierrätyksellä luodaan uutta liiketoimintaa. Kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla on kysyntää ravinteiden kierrätystä edistäville teknologioille. Sivu 10 27.7.2015
Sivu 11 27.7.2015
Peltomaan kasvukunnon merkitys Hyvin hoidettu peltomaa tuottaa hyvän sadon ja mahdollistaa ravinteiden tehokkaan hyödyntämisen ja kierrättämisen. Maan eloperäisen aineksen määrän lisääminen. Lannan merkitys orgaanisen aineksen lisääjänä. Sivu 12 27.7.2015
Tuotantoeläinten ruokinta Tuotantoeläinten ruokinnan kehittäminen vaikuttaa lannan määrään, sen sisältämiin ravinteisiin ja ammoniakki- ja metaanipäästöihin. Korvaamalla latinalaisamerikkalainen tuontisoija kotimaisella valkuaisrehulla voitaisiin ravinnekiertoja osin sulkea. Sivu 13 27.7.2015
Kotieläintuotannossa syntyy vuodessa 20 milj. tn lantaa, jossa fosforia 17, 5 milj. kg. Lehmänlanta kuutioksi puristettuna, vertailukohtana Stadionin torni. Nautaeläimet 9,8 Siat 3,6 Kanat 1,5 Turkiseläimet 1,8 Muut 0,8 PILKE 3/2008 http://www.helsinki.fi/foodwebs/lantakuoriaiset/4h/pilke.pdf Sivu 14 27.7.2015
Lanta on arvokas raaka-aine Kotieläintuotannon lannan fosfori riittäisi teoriassa kattamaan koko maan kasvien fosforitarpeen. Lantafosforista 42 % syntyy Pohjanmaalla ja 17 % Lounais-Suomessa. Lähde: ja kuva: Ylivainio Kari & al. 2014. Regional P stocks in soil and in animal manure as compared to P requirement of plants in Finland. MTT:n reports 124. http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti124.pdf Sivu 15 27.7.2015
Fosforilannoituksen satovaste Sivu 16 27.7.2015 Lähde: ja kuva: Ylivainio Kari & al. 2014. Regional P stocks in soil and in animal manure as compared to P requirement of plants in Finland. MTT:n reports 124. http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti124.pdf
Kotieläin- ja kasvinviljelytilojen yhteistyö Kotieläin- ja kasvinviljelytilojen lanta- ja rehuyhteistyön kehittäminen. Lantaurakoinnin kehittäminen tilaajan ja urakoitsijan näkökulmasta. Lannan hyödyntämisosaamisen kehittäminen erityisesti kasvinviljelytiloilla. Sivu 17 27.7.2015
Lannan käsittelymenetelmät Lannan käsittely, jotta lantaa olisi kannattavampaa kuljettaa sinne, missä ravinteiden tarvetta on. Yksi menetelmä ei sovi kaikille, teknologiavaihtoehtoja tarvitaan. Separointi, kompostointi, rakeistus, biokaasutus, pyrolyysi Pelkkä jakeistus tai biokaasutus ei takaa tehokkaampaa lantaravinteiden kiertoa, vaan tarvitaan myös markkinat ja työnjakoa lannan ravinteiden ja orgaanisen aineksen levittämiseen kauemmas. Sivu 18 27.7.2015
Biokaasulaitos >< hakelämpölaitos karjatilalla LUKEssa laskettiin biokaasulaitoksen kannattavuus ja kasvihuonekaasupäästöt 160 lehmän lypsykarjatilalle. Lietelanta ja hävikkisäilörehu kaasutettiin. Tuotettu lämpö kattoi tilan lämmön tarpeen ja sähkö 80 % tilan tarpeesta. Sivu 19 27.7.2015
Biokaasulaitoksesta hyötyy sekä karjatila että ympäristö Suuremmista investointikustannuksista huolimatta biokaasulaitos osoittautui kannattavammaksi. Vuosittaiseksi hyödyksi tuli 6500 euroa. Kasvihuonekaasupäästöt vähenivät viidennekseen, mikä vastaa 90 henkilöauton vuosittaista päästöä. Maaseudun Tiede 2/2015. www.biokaasulaskuri.fi Sivu 20 27.7.2015
Kokonaisuuksien hallintaa Yritysyhteistyötä, jossa tavoitteena energia- ja ravinneomavarainen, taloudellisesti kannattava integroitu paikallinen tuotantoyhteistyö, joka perustuu mahdollisimman pitkälle vietyyn kierrätykseen. Sivu 21 27.7.2015
Kierrätyslannoitteiden valmistus Kierrätysravinteen käyttö täytyy saada kustannus-hyötysuhteeltaan samalle tasolle kuin keinolannoitteiden. Markkinat kierrätysravinteille ja lannoitteille kehittymättömät. Lisää panoksia tuotteistukseen, jotta saadaan aikaan tasalaatuisia, kustannustehokkaita, ei haittaaineita sisältäviä sekä helppokäyttöisiä tuotteita. Sivu 22 27.7.2015
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuuksista Sivu 23 27.7.2015
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet Maatalouden ympäristökorvaus - Ravinteiden tasapainoinen käyttö - Lietelannan sijoittaminen - Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen Maatalouden investoinnit - Lannan käytön tehostamista edistävät investoinnit Ei-tuotannolliset investoinnit - Kosteikkojen perustaminen Neuvonta ja koulutustoimenpiteet Hanketuet - yhteistyötoimenpide Sivu 24 27.7.2015
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet Talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksen mukaan maaseudun kehittämisohjelman varoista korvamerkitään 6,5 milj. euroa yritys- ja hanketukiin, jotka edistävät ravinteiden kierrätystä erityisesti Saaristomeren valumaalueella. Kuva Tarja Haaranen Sivu 25 27.7.2015
Ravinteiden kierrätyksen hankkeet maaseutuohjelmassa 3 milj. euroa kohdennetaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueelle ja 700 000 euroa Uudenmaan, Satakunnan, Etelä- Pohjanmaa, Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukseen kuhunkin. Ravinteiden kierrätystä edistäviin hankkeisiin voi kytkeytyä yritysinvestointeja. www.mavi.fi, www.maaseutu.fi Sivu 26 27.7.2015
Mitä hankkeilta odotetaan? Elinkeinojen kehittämishankkeita, lähellä maatiloja yrityksiä. Muuttaa käytäntöjä, synnyttää pysyväisluoteista yhteistyötä ja sisältää innovatiivisia ongelmanratkaisuja. Eri toimijoiden yhteistyössä toteuttamia laajoja kokonaisuuksia, uusia toimijoita laatikon ulkopuolelta. Sivu 27 27.7.2015
Ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Sivu 28 27.7.2015
Ratkaisujen Suomi hallitusohjelma Lisätään ravinteiden talteenottoa erityisesti Itämeren ja muiden vesistöjen kannalta herkillä alueilla siten, että vähintään 50 % lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä saadaan kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä. Näillä alueilla syntyy noin 12 milj. tn lantaa vuodessa, josta käsiteltäväksi tulisi noin 6 milj. tn. Tällä hetkellä alle 50 lantaa käsittelevää biokaasulaitosta, joissa käsitellään noin 200 000 tn lantaa vuodessa. Edellyttää investointeja, käytännön pilotointeja. Sivu 29 27.7.2015
Ratkaisujen Suomi hallitusohjelma Sallitaan hevosen lannan käyttö energiatuotannossa. Suomessa on 75 000 hevosta ja 16 000 tallia. Poltto tai biokaasutus kuivamädätyksellä. Hevoskylä pilottihanke Sivu 30 27.7.2015
Ratkaisujen Suomi hallitusohjelma Nostetaan liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttiin. Lannan hyödyntämisessä liikennebiokaasun tuotantoon suuri potentiaali. Parempi kannattavuus, vaatii suuria investointeja puhdistusja paineistuslaitteisiin. Direktiivi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta (2014/94/EU) asettaa tavoitteita biokaasun jakeluverkon kattavuudelle eri jäsenmaissa. Maatilojen ja maaseutuyritysten yhteydessä olevilla kevytasemilla tulee täydentää jakeluverkkoa suurten taajamien välisillä tieosuuksilla. Sivu 31 27.7.2015
Kiitos! Tarja.haaranen@luke.fi Kiitos! tarja.haaranen@luke.fi Sivu 32 27.7.2015