Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Samankaltaiset tiedostot
Lannoituskokeet konsentraatilla: kesän 2018 kokeiden tuloksia. Joonas Hirvonen Markku Huttunen Juha Kilpeläinen Anssi Kokkonen

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos

BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Luomutuotantoon tehokkuutta biokaasulaitoksen kierrätysravinteilla

Mika Juvonen, yrittäjä / toimitusjohtaja

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Biokaasulaitoksen nykyiset ja uudet kierrätyslannoitteet

BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Konsentroinnilla kustannussäästöjä ja uusia käyttökohteita kierrätyslannoitteille?

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Biokaasulaitoksen mädäte viljelykäytössä

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)

Nurmien fosforilannoitus

Lannoitus ja kasvualustat. Luomupäivät Eeva-Liisa Juvonen Konsentroituja lannoitteita kasvihuone ja puutarhaviljelyyn

Rikinpuute AK

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos. Liikennebiokaasua omista biojätteistä Täyden Kympin Kiertotaloutta

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari Messukeskus, Helsinki

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Konsentraatista ja biohiilestä kasvuvoimaa

Lietteen happokäsittelyllä typpi paremmin talteen

Kierrätysravinteiden käyttötavat ja ravinteiden käyttökelpoisuus

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Nestemäiset kierrätyslannoitteet täsmäviljelyssä tekniikka ja potentiaali käytännön kokemusten valossa

Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Biokaasulaitoksen kierrätyslannoitteiden ympäristövaikutukset -mistä ne muodostuvat? Tanja Myllyviita Suomen ympäristökeskus

Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus. Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.

Maan kasvukunnon hoito

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännöksen lannoitekäyttö nurmella ja ohralla

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Mitä hyötyä kiertotalous voi tuoda kuminan viljelyyn?

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Kierrätyslannoitteiden vaikutuksia viljelyssä

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

Karjanlannan käyttö nurmelle

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

BIOLAITOSTUOTTEIDEN VIIMEAIKAISET TUTKIMUSTULOKSET

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Kierrätyslannoitteilla irti ostoravinteista ja samalla tila energiaomavaraiseksi

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA ENERGIANTUOTANNOSSA JA PELTOVILJELYSSÄ

Sian lietelanta ohran lannoituksessa

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Karjanlannan hyödyntäminen

Pullonkauloja kierrätyslannoitteiden markkinoilla viljelijä- ja laitoskyselyjen tulokset

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Kierrätyslannoitteet kuminalla. Sieppari Pellossa seminaari, Tuorla

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

Onko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien

Biobisnestä Pirkanmaalle

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Energiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi

KASVATUSKOE BIOKAASULAITOKSEN KALKITULLA JA KALKITSEMATTOMALLA MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSELLÄ

Lannan typpi

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Kotieläinkeskittymän ravinteiden uusjako kehitystä kestävästi

Nestemäiset kierrätysravinteet

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Luomukuminatuotannon haasteet ja mahdollisuudet

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Kerääjäkasveista biokaasua

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Väkevät nestelannoitteet luomuun. Sampo Järnefelt Luomutimotein ja nadan siementuotanto

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Viite:Maa- ja metsätalousministeriön lausuntopyyntö luonnoksesta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi vuosiksi

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Kasvuohjelmaseminaari

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

RAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Transkriptio:

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE Tanja Myllyviita, Suomen ympäristökeskus Markku Huttunen ja Anssi Kokkonen Karelia ammattikorkeakoulu Maaseudun innovaatioryhmien (EIP-ryhmien) tapaaminen 17.1.2019

Kierrätyslannoitteille kohti parempaa ravinteiden kierrätystä Hallitus pyrkii edistämään ravinnekiertoja: tavoite on, että 50 % lannasta ja yhdyskuntalietteistä on kehittyneen prosessoinnin piirissä. Tällöin muodostuu uusia kierrätyslannoitteita. Hankkeen päätavoite on kehittää yhdessä viljelijöiden kanssa heidän tarpeidensa mukaisia, turvallisia ja tehokkaita kierrätyslannoitteita maatalouden ja muiden sektoreiden orgaanisista jätteistä ja sivutuotteista Hanketta koordinoi ja toteuttaa Suomen ympäristökeskus (SYKE) yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen (Luke), Karelia-ammattikorkeakoulun (Karelia amk), BioKymppi Oy:n kanssa ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE 2

Biokaasulaitos Bio10 Kiteellä Tuottaa kiinteitä ja nestemäisiä lannoitteita Hyödyntää bio-ja kaatopaikkakaasua lämmöksi ja sähköksi samassa laitoksessa 2.-linjainen ratkaisu: luomu-ja tavanomaisen viljelyn lannoitteita samasta laitoksesta mu ja 3

Konsentraatti Kolmivaiheisella kalvosuodatuksella mädätteestäkonsentraattia: Kalvosuodatuksessa biokaasulaitoksen nestejakeesta (rejektiveden) jalostetaan kiinteää struviittia sekä nestemäistä (typpi)konsentraattia. hankkeessa tavoitteena mm. testata: Miten konsentraatti soveltuu nurmi-ja viljakasvien viljelyyn ja kasvihuonekurkun viljelyyn? Mikä ero konsentraatilla on kasvutuloksiin (sadon määrä ja laatu) verrattuna lietelantaan ja jalostamattomaan mädätysjäännökseen samalla typpitasolla? Millaista koneistoa konsentraatin levityksessä voidaan käyttää? 4

Vertailtavat lannoitteet Konsentraatti Rejektivesi (LuomuKymppiA) on konsentraatin raaka-aine

Konsentraatin lannoitusvaikutusta testattiin kasvukaudella 2018 1) tavanomaisella timoteinurmella naudan lietteen, mädätysjäännöksen (Luomu10A) ja väkilannoitteen kanssa 2) apilavaltaisella luomunurmella naudan lietteen ja mädätysjäännöksen (Luomu10A) kanssa 3) tavanomaisella 6 viljalla (kevätvehnä) naudan lietteen, mädätysjäännöksen (Luomu10A) ja väkilannoitteen kanssa

Tavanomainen timoteikasvusto 6 viikkoa lannoituskäsittelyjen jälkeen 39 kg liuk-n/ha, konsentraatti 54 kg liuk-n/ha, konsentraatti 38 kg liuk-n/ha, väkilannoite 79 kg liuk-n/ha, väkilannoite Isompi konsentraattikäsittely (8 Bb ) näkyy vihreämpänä kuin vasemmalla oleva pienempi konsentraattikäsittely. Sama on nähtävissä väkilannoiteruutujen välillä: isompi käsittely (9 Cb ) näkyy tummempana kasvustona. 7

4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Kuiva-ainesadot, tavanomainen timoteinurmi sato kgka/ha Käsittelyjen väliset erot P = 0.446 Kerranteiden väliset erot P = 0.002 Haasteena maan kuivuus, joka entisestään lienee hidastanut etenkin lannoiterakeiden liukenemista ja ravinteiden hyödyntämistä Alkuperäisenä oletuksena oli, että konsentraatin typpilannoitusvaikutus olisi samanlainen kuin väkilannoitteen 8

Kenttäkokeet kevätvehnällä Lohko, Kitee Papinniemi Koeruudut (36 kpl): 7,5 m x 80 m, merkitseviä eroja kerranteiden (4 kpl) välillä, viljavuusluokissa erot kuitenkin pieniä Maalaji: hietamoreeni (HtMr) Lannoituskäsittelyt: 24.5.2018 Livakka-lietevaunu kiekkomultaimella ja prototyyppiletkulevittimellä (konsentraatti), 25.5.2018 Juko-kylvölannoitin (YaraMila Y 4 [NPKS 20-2-12-3], Biolan PK-täydennyslannoitus) Kylvöajankohta: 28.5.2018 Sadonkorjuu: 3.9.2018 kg/tn kg/ha, tavoite kg/ha, toteutunut N-kok N-liuk P K tn/ha N-kok N-liuk P K tn/ha N-kok N-liuk P K toteutuneet, % Koejäsenet 1. 0-ruutu 0 0 0 0 0 0 2. Luomu10A 1 5,3 3,9 0,74 1,7 10,2 54 40 8 17 8,0 42 31 6 14 79 3. Naudan liete 1 3,2 1,5 0,55 2,9 26,5 85 40 15 77 23,2 74 35 13 67 88 4. Konsentraatti 1 4,9 4,3 0,14 2,4 9,2 45 40 1 22 8,5 42 37 1 20 93 5. Väkilannoite 1 200 200 20 120 0,2 40 40 4 24 0,2 38 38 4 23 95 6. Luomu10A 2 5,3 3,9 0,74 1,7 20,4 108 80 15 35 17,7 94 69 13 30 87 9 7. Naudan liete 2 3,2 1,5 0,55 2,9 53,0 170 80 29 154 49,0 157 73 27 142 92 8. Konsentraatti 2 4,9 4,3 0,14 2,4 18,5 91 80 3 44 17,1 84 74 2 41 93 9. Väkilannoite 2 200 200 20 120 0,4 80 80 8 48 0,4 74 74 7 45 93

Kenttäkoetulokset Tavanomainen viljakasvusto (kevätvehnä) 6 viikkoa ja 9,5 viikkoa lannoituskäsittelyjen jälkeen 10

4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Kuiva-ainesadot, tavanomainen viljakasvusto (kevätvehnä) sato kgka/ha Käsittelyjen väliset erot P = 0.481 Kerranteiden väliset erot P = 0.000 11

Yhteenveto kenttäkoetuloksista Kenttäkokeiden perusteella konsentraatti vaikuttaa olevan väkilannoitteet veroinen typpilannoite Konsentraatti on nopeavaikutteinen typpilannoite johtuen korkeasta liuk-n/kok-n-suhteesta (n. 90 %), minkä vuoksi se täydentää hyvin luomulannoitevalikoimaa Vuoden 2018 kokeiden perusteella konsentraatin lannoitusvaikutus saattaa vastata väkilannoitteen lannoitusvaikutusta Nurmella konsentraatin lannoitusvaste oli viljaa parempi 12

Mitä on tulossa? Lannoitusvaikutusta ja lannoitusvaikutuksen tapaa (nopeus/hitaus) tarkennetaan uusilla kokeilla kasvukaudella 2019 Arvioidaan valittujen kierrätysravinteiden käyttöä lannoitteina käytännön pelto-ja kasvihuonekokeina, ohjeistus testattujen kierrätysravinteiden käsittelylle ja käytölle. Arvioidaan esimerkkilaitoksen mädätysjäännöksen jatkojalostuksen ja muodostuvien kierrätysravinteiden hyödyntämisen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksia Selvitetään biokaasulaitoksessa tuotettujen kierrätyslannoitteiden käytön kannattavuus tilojen kannalta Ja netistä http://www.syke.fi/bi okaasulaitoksestara vinteita BioRaEE löytyy myös Facebookista: Tutkijat ja maataloustuottajat 13