Rakkiboskomateriali kaalengo kentienge aro anglunoskola ta skola. Keskustelumateriaali koskien kaaleromanilapsia esikoulussa ja koulussa

Miritza & Sebastian Rakkiboskomateriali kaalengo kentienge aro anglunoskola ta skola Keskustelumateriaali koskien kaaleromanilapsia esikoulussa ja koulussa Samtalsmaterial kring kaaleromska barn i förskola och skola

Beställningsadress: Fritzes kundservice 106 47 Stockholm Telefon: 08-690 95 76 Telefax: 08-690 95 50 E-postadress: skolverket@fritzes.se www.skolverket.se Beställningsnr: 09:1145 ISBN 978-91-85545-76-6 Grafisk form: Ordförrådet AB Text och foto: Domino Kai Illustrationer: Burhan Misirli Tryck: Davidsons Tryckeri AB Upplaga: 1 000 ex, 2009 Denna bok med text på finska, romani kaale, och svenska är tänkt att användas som underlag för diskussion bland romska föräldrar samt hos personal i förskola och skola. Boken har utarbetats inom Skolverkets uppdrag 2008 2009, om stöd för utveckling och produktion av böcker och andra läromedel för de nationella minoriteterna.

Miritza & Sebastian Rakkiboskomateriali kaalengo kentienge aro anglunoskola ta skola Keskustelumateriaali koskien kaaleromanilapsia esikoulussa ja koulussa Samtalsmaterial kring kaaleromska barn i förskola och skola

Naaluno rakkiba miritza ta sebastian hin hou bereh phurane duibijame, koon džiivena aro Sveittiko lengo phurnidensa ta hou pheenjensa. Lengo huupa hin finitiko romane ta joon khaaravena peen naaveha kaale ta vaure pe naaveha finitko roma, vahka joon džiivena akadiives aro sveittiko. Huupa džiivena normalno romano dživiba, paalal kaale romane traditsia. Dauva mienila te joon džiivena paalal maneeri, so hin apride arre aro skokka aro tiijaha. Naa tenkila joon dauva dooleske, ke joon džiivena jakkes sakko diives. Miritza ta Sebastian sikjuvena peen daala maneeri iek bitta pe var, panna hin joon beska, nebi tšatšes angouvina kultur aro lengo sakko divisijako dživiba. Sar angouvina daala maneeri ta regulia aro kentiengo dživiba. So tšeerila leen mulanes ta so lohanes? So fanula ka sveittiko ta romane maneeri ta laaga arakhena vaurensa? Ka voipuvel aavel douva baruven banges ta sar voipuven ame bare komuja jelpaven aro ajasaave situatsia? Aro dauva liin dikkaha amen dui latše kenti aro lengo sakko divisijako dživiba. Me som, Domino Kai, koon rakkavaa lenna ta niina me som kaalo. Dauva liin aprila anglal normalne situatsia ta fanubi aro huupa ta sar arakhena kenti sveittiko kentiengokultur aro anglunoskoola. Aro dauva liin apravaa me ithlaga situatsia so me hin taprade aro vaure romane huupi. Dauva liinesko starakiba hin te den rakkibosko teeliba rakkibonge arre aro romane skokki ta kutti rakkiba mahkar phurinde ta kentiensa ta sveittiko personaliensa. Paalal douva voipuvaha ame te aven džaanide, te sar huupengo traditsia angouvina aro romane kentenge dživiba. Ame sikjuvaha amenge sar sveittiko personaali hokina dauva. Ame voipuvahas, te neeraven amen ta rakkaven ajasaave kulturijako froolaagibosta. Doolesko khaal ke liin hin tenkade ni romenge sar sveittiko personaaligierenge hin dauva liin aulo rannimen po triin tšimbaha; kaale-romanes (kaalengo tšib), sveittiko ta finitiko so hin jek amengo itaahhibosko tšimbata. 2 Miritza & Sebastian

Dauva liin hin apridas arre aro Sikjiboskofallibosko apriboskobutja pe sikjiboskeliine nationalne minoriteturienge ta sar rakkiboskopartner sas mange Mai Beijer so niina dikjas paalal sveittiko tšimbako teksto. Dimitri Valentin dikjas paalal romano tšimbako tekstos ta Vuokko-Vera Persson Boman dikjas paalal finitiko tšimbako teksto. Historiako teksto, aro teema 18, lena Gunni Nordström ta Domino angnal svaariiba. Me haagavaa buut baht tumenge rakkibonge. Haagavaa te tumen lena džanen ta sikjuven tumen butide vaurengo kulturiatta. Jakkes lena romane kenti koonesta tumen hin anglal svaariva, te len butide vojiba te barjaven pengo romanokultur ta lenpe normalno ithunniba niina aro douva kultur so farabila aro sveittiko anglunoskoola ta skoola. Me da mo baro barkibi tumenge saarenge koon hin diine latšo responso kaan tume dikjas paalal douva liin: Tanja Benavides, Anita Grünbaum, Orvo Grönfors, Päivi Grönfors, Riitta Grönfors, Tenho Grönfors, Armas Hagert, Merja Hagert, Soraya Hagert, Tino Kai, Tiina Kiveliö, Aino Lindgren, Lars Lindgren, Satu Lindgren Hagert, Aila Lundberg, Nadja Manner, Diana Nyman, Susanne Ruthström, Allan Sjöberg. Stockholm aro Krehunosko tsoon (Decemberi) 2009 Domino Kai miritza & sebastian 3

Esipuhe miritza ja sebastian ovat kuusivuotiaat kaksoset, jotka asuvat Ruotsissa vanhempiensa ja kuuden sisaruksensa kanssa. Perhe on Suomen romaneja jotka itse kutsuvat itseään kaale-romaneiksi. Perhe elää tavanomaista kaale-romanien elämää. Kulttuuri sisältää monia sääntöja jotka ovat muotoutunet ryhmän piirissä vuosisatojen aikana. He itse eivät ajattele tai huomioi niitä koska tavat ovat osa normaalia jokapäiväistä elämää. Miritza ja Sebastian oppivat tavat vähitellen ja vaikkakin he ovat vasta pieniä vaikuttavat ne jo heidän päivittäiseen elämäänsä. Minä, kertoja Domino Kai, kuulun itse kaale-ryhmään. Haluan kertoa arkitavoistamme. Kuinka nämä tavat ja traditiot vaikuttavat lasten elämään. Mikä tekee heidät iloisiksi ja mikä surullisiksi? Mitä tapahtuu kun ruotsalaiset tavat ja arvostukset kohtaavat kaale-romanien tavat ja arvostukset? Koska voi tulla tilanteita jolloin ne törmäävät toisiinsa ja kuinka me aikuiset voimme auttaa lapsia niissä tilanteissa? Tässä kirjassa tapaamme kaksi mukavaa lasta. Kirja kertoo perheen elämästä ja siitä miten lapset kohtaavat ruotsalaisen lapsikulttuurin esi- ja peruskoulussa. Kirjan tarkoitus on inspiroida ja antaa virikkeitä romaniryhmän omiin sisäisiin keskusteluihin mutta myös romaniperheiden ja ruotsalaisen kouluhenkilökunnan tapaamisiin. Olemalla tietoisia siitä miten perheen traditiot vaikuttavat romanilasten elämään ja kuinka ruotsalainen henkilökunta ymmärtää romanien tapakulttuurin voimme lähestyä toisiamme ja välttää sellaisia ristiriitoja jotka vaikeuttavat lasten elämää. Koska teksti on tarkoitettu sekä romaneille että ruotsalaiselle henkilökunnalle on teksi kolmella kielellä: kaale-romaniksi, ruotsiksi ja suomeksi. Useimmat kaaleryhmään kuuluvat käyttävät myös suomea yhteisenä seurustelukielenään. Kirja on osa Kouluhallituksen kehitysohjelman opetusmateriaalia kansallisista vähemmistöistä. Mai Beijer on ollut mukana keskustelukumppanina sekä kielen tarkastajana. Romanikielisen tekstin on tarkastanut Dimitri Valentin ja suomenkielisen Vuokko- Vera Persson Boman. Historian tekstistä, teema 18, vastavat Gunni Nordström ja Domino Kai. 4 Miritza & Sebastian

Toivotan onnea keskusteluillenne. Toivon että opitte tutustumaan ja tuntemaan toistenne kulttuureja. Näiden keskustelujen myötä opimme tukemaan romanilapsia joista olemme vastuussa ja antamaan heille mahdollisuuden kehittää romanikulttuuria sekä myös saamaan itsestään selvän yhteenkuuluvuuden ruotsalaiseen esi- ja peruskoulukulttuuriin. Oikein iso kiitos teille kaikille hyvästä palautteesta käydessänne läpi kirjan sisällön: Tanja Benavides, Anita Grünbaum, Orvo Grönfors, Päivi Grönfors, Riitta Grönfors, Tenho Grönfors, Armas Hagert, Merja Hagert, Soraya Hagert, Tino Kai, Tiina Kiveliö, Aino Lindgren, Lars Lindgren, Satu Lindgren Hagert, Aila Lundberg, Nadja Manner, Diana Nyman, Susanne Ruthström, Allan Sjöberg. Tukholma Joulukuu 2009 Domino Kai miritza & sebastian 5

Förord miritza och sebastian är tvillingar och de är sex år gamla. Deras föräldrar är romer från kaalegruppen som även kallas finska romer fast de numera bor i Sverige. Miritza och Sebastian har sex syskon, så det är en stor familj som alla bor tillsammans. Familjen lever ett traditionellt kaale-romskt liv. Detta innebär att man lever efter många regler i enlighet med den kultur som utvecklats inom denna grupp under lång tid. Själva funderar de inte så mycket på detta eftersom man lever så varje dag. Miritza och Sebastian lär sig allt detta hemma lite i taget, de är ju fortfarande små men visst påverkar kulturen redan deras liv. Och vi frågar oss hur detta ter sig i vardagen? Hur påverkar dessa traditioner och regler barnens liv och vad gör dem glada eller ledsna? Vad sker i kontakten med svenska seder och värderingar? När kan det bli fel och hur ska vi vuxna hantera sådana situationer? I den här boken får du möta dessa två underbara barn i deras vardag. Jag som berättar om dem heter Domino Kai och är rom och tillhör samma romska grupp. I boken lyfter jag fram vanliga situationer i denna familj och vid barnens möten med svensk förskola och skola och svensk barnkultur. Jag refererar även till motsvarande situationer som jag mött i andra romska familjer. Syftet med denna bok är att erbjuda ett diskussionsunderlag dels för samtal inom den romska gruppen dels för samtal mellan föräldrar och barn och svensk personal. Genom att vi blir medvetna om hur familjens traditioner påverkar de romska barnens liv och vi lär känna hur svensk personal uppfattar detta, kan vi närma oss varandra och på så sätt undvika sådana kulturkrockar som är till men för barnen. Eftersom boken vänder sig till både romer och svensk personal är texten på tre språk: kaale-romska, svenska och finska. De flesta romer som tillhör denna grupp använder nämligen även finska som ett av sina umgängesspråk. Denna bok har utvecklats inom Skolverkets utvecklingsarbete med läromedel för de nationella minoriteterna och som samtalspartner har jag haft Mai Beijer som även bearbetat den svenskspråkiga texten. 6 Miritza & Sebastian

Den romska texten har granskats av Dimitri Valentin och den finska av Voukko-Vera Persson Boman. För avsnitt 18, De Sverigefinska romernas historia, svarar Gunni Nordström och Domino Kai. Jag önskar er lycka till i era samtal och hoppas att ni tar alla tillfällen i akt att lära känna varandras kulturer och på så sätt ge de romska barnen som ni har ansvar för ökade möjligheter att vidareutveckla sin romska kultur och få en självklar tillhörighet även till den kultur som präglar svensk förskola och skola. Jag vill också tacka följande personer som läst manuset och kommit med synpunkter: Tanja Benavides, Anita Grünbaum, Orvo Grönfors, Päivi Grönfors, Riitta Grönfors, Tenho Grönfors, Armas Hagert, Merja Hagert, Soraya Hagert, Tino Kai, Tiina Kiveliö, Aino Lindgren, Lars Lindgren, Satu Lindgren Hagert, Aila Lundberg, Nadja Manner, Diana Nyman, Susanne Ruthström, Allan Sjöberg. Stockholm i december 2009 Domino Kai miritza & sebastian 7

Raaluno drabiba Naaluno rakkiba... 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 Miritza ta Sebastian... 9 Dauva hin džinta amenge!... 14 Ame khaaravaa papo pe naaveha Ukki... 20 Ame džaha aro khangeri... 26 Phenja ta phaala dikkena paalal vaure... 32 Koolako maneera... 38 Tšatšes rikkavaha amen frukti... 44 Romane hin it ta vaurevitika... 50 Romengo tšimb... 56 Romane phurinde... 62 Tšimbakobarvalipa aro vaure tšimba... 68 Leksijakodrababiba ta drababibosko sikjiba... 74 Visita aro liineskotšeer... 80 Aro džiido farabi... 86 So me voijuvaa te aven ka me barjuvaa?... 92 Romengo skolako aahhiba sigide ta akadiives... 98 Finitiko Romengo historia aro Sveittiko... 104 Kutti sikjiba koon kammela te džaanel butide... 116 8 Miritza & Sebastian

1 miritza ta sebastian Ka me barjuvaa me tšinnaa mange graija sar mo daadeskodad. Dooleske ke me rikkavaa buut green. Ni me kammaa mange ajasavo rallybeero so džala te draaten hastes, phennela Sebastian. Ta me kammaa mange jek prinsessako kurros ta ajasaavo prinsessako tšohha ta jek diara ta klakkako tiahhi, phennela Miritza. miritza & sebastian 9

Sisältö Esipuhe... 4 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 Miritza ja Sebastian... 11 Tämä on meistä kivaa!... 16 Kutsumme isoisää ukiksi... 22 Menemme kirkkoon... 28 Siskokset huolehtivat toisistaan... 34 Me pukeudumme näin... 40 Kyllä tykkäämme hedelmistä!... 46 Romanit ovat samanlaisia ja erilaisia... 52 Romanien kieli... 58 Vanhempien katsomus kouluun ja lasten tulevaisuuteen... 64 Monikielisyys... 70 Läksyjenluku ja lukemisen harjoitus... 76 Vierailu kirjastossa... 82 Elokuvissa... 88 Voiko minusta isona tulla mitä vaan?... 94 Romanien koulutilanne ennen ja tänään... 100 Ruotsinsuomalaisten romanien historia... 108 Lukuvinkkejä sinulle joka haluat oppia enemmän romaneista... 118 10 Miritza & Sebastian

1 miritza ja sebastian Kun minusta tulee iso minulla on hevosia niinkuin ukilla. Hevoset on tosi kivoja. Ja sitten minulla on maailman nopein ralli-auto, sanoo Sebastian. Ja minulla on prinsessapyörä ja prinsessahame ja diadeemi ja korkkarit, sanoo Miritza. miritza & sebastian 11

Innehåll Förord... 6 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 Miritza och Sebastian... 13 Det här tycker vi är roligt!... 18 Vi kallar vår farfar för Ukki... 24 Vi går i kyrkan... 30 Syskon tar ansvar för varandra... 36 Så här klär vi oss... 42 Visst gillar vi frukt!... 48 Romer är lika och olika... 54 Romernas språk... 60 Föräldrarnas syn på skolan och barnens framtid... 66 Språkutveckling i flera språk... 72 Läxläsning och lästräning... 78 Besök på bibliotek... 84 På bio... 90 Kan jag bli vad jag vill när jag blir stor?... 96 Romernas skolsituation förr och idag... 102 De sverigefinska romernas historia... 112 Lästips för dig som vill lära dig mer om romer... 120 12 Miritza & Sebastian

1 miritza och sebastian När jag blir stor ska jag ha hästar precis som farfar. För jag tycker jätte - mycket om hästar. Och sen ska jag ha en rallybil som åker fortast av alla, säger Sebastian. Och jag ska ha en prinsesscykel och en prinsesskjol och diadem och klackskor, säger Miritza. miritza & sebastian 13

2 Dauva hin džinta amenge! Dauva hin džinta amenge te tšeeren! Ame tšeera džintaha buut! Ranglavaha, leijavaha rallybeerensa ta Batman robotensa koolaven ame ta pherjavaha, kuklensa tapri- ta garobosko tšelliba, ta jelpaven aro tšeereskobutja. Aro anglunoskoola hin ame buut amale te leijaven ta hin džinta te džan doori sakko diivesi. Ta ame rikkavaha džintaha te dža apre aro kaht! Kaana douva naa panna džinta? Douva naa tšatšes džinta ke naa lahas te tšeeren sar kammahas. Sar ka mote te džan te souves vahka naa tšek sonjina. Bare komuja na hajula te douva naa džinta. Sar kana naa laa te tšellaven douva maalensa dooleske hin vauro koon tšellila lassa elle lessa. Elle ka naa laa te haa glasso ke mote te haa vaagunes haabe. So kammeaha tumen taala te tšeeren? Univar kammahas feri te den gooli ta jakkes ame tšeeravaha. Vahka butvares ame phennahas te ame agorvaha. 14 Miritza & Sebastian

Rakkibosko puhhiba teemaske 1 2 Miritza ta Sebastiansko tšelliba ta anglunosuune vaa paalal traditionalne maneera so hin džuujengo ta so hin džeenengo butja ta doola naa nebi romano kentengo suuneesko dikkiba. Ame pinsavaa saare kentenge suuneske aro dauva bereh. Aro Sveittiko angluno-ta skoola frestavena gaaje pe džaaniba te angivina aro dauva džintako puhhiba. Hinko vojiba te niina romane tšaija kammenas, te arakharen green elle vaure aktivikanos so kammela butide fysisko džoraliba? Tšellavenako romane kenti aro tšelliboskoknuutos? Voivuvehako kenti koonengo džiinta hin te douva hin romengo maneera te stellaven pen apre te jelpaven aro tšeerulno butja? Miritza ta Sebastian rikkina penge maalesta so len hin aro anglunoskoola, vahka naa džala alti jakke latšes. Sar fuortuno hin te romane kenti arakhena vaure kenti, niina gaajengo kenti? miritza & sebastian 15

2 Tämä on meistä kivaa! Me tykätään monista eri asioista? Piirtää ja leikkiä ralliautoilla ja Batman roboteilla, leikkiä nukeilla ja vaatteilla ja kymmenen tikkua laudalla ja olla piilosilla ja auttaa kotona. Eskarissa meillä on paljon kavereita ja sinne on kiva mennä joka päivä. Ja sitten on kiva kiipeillä puissa. Ja mikä sitten ei ole kivaa? No, jos ei saa tehdä niinkun haluaa. Niinkun kun pitää mennä nukkumaan vaikka ei väsytä. Aikuiset ei ymmärrä että se on tylsää. Tai kun ei saa leikkiä parhaan kaverin kanssa kun joku toinen leikkii sen kanssa. Tai kun ei saa jäätelöä kun on ensin syötävä ruoka. No, mitä te sillon teette? Joskus me haluttais vaan huutaa, ja niin me tehdäänkin. Vaikka enimmäkseen me vaan sanotaan että me ei enää olla mukana. 16 Miritza & Sebastian

Keskusteluteema 1 2 Miritzan ja Sebastianin leikit ja unelmat tulevaisuudesta seuraavat perinteisiä sukupuolirooleja eivätkä ole millään lailla vain romanilasten unelmia. Tunnistamme ne monien muidenkin tämänikäisten lasten toiveiksi. Ruotsalaisissa esi- ja peruskouluissa yritetään tietoisesti vaikuttaa perinteisiin rooleihin. Olisiko myös romanityttöjen mahdollista valita hevosammatti tai joku ruumiillisesti raskaampi työ? Leikkivätkö romanilapset nukkien kanssa? Onko kaikkien lasten mielestä mukavaa auttaa kotona, vai onko tämä ominaista vain romanilapsille? Miritza ja Sebastian pitävät esikoulukavereistaan, vaikkei yhteisleikki aina sujukaan kovin hyvin. Kuinka tärkeää on että romanilapsilla on muita ei-romani ystäviä? miritza & sebastian 17

2 Det här tycker vi är roligt! Det här tycker vi om att göra! Vi gillar att göra en massa saker! Måla, leka med rallybilar och Batmanrobotar, klä ut oss och leka med dockor, kull och kurragömma, hjälpa till hemma På förskolan har vi många kompisar att leka med och det är roligt att gå dit varje dag. Och så tycker vi att det är kul att klättra i trän! Men när är det inte kul längre? Det är inte alls roligt när man inte får göra som man vill. Exempelvis när man måste gå och lägga sig fast man inte är trött. De vuxna förstår inte att det inte är roligt. Eller när man inte får leka med just den kompisen just då, för att det är någon annan som leker med henne eller honom. Eller när man inte får äta glass för att man ska äta middag först. Vad skulle ni vilja göra då? Ibland vill man bara skrika då, och det gör vi. Fast oftast säger vi, att nu är vi inte med längre! 18 Miritza & Sebastian

Samtalsfrågor till tema 1 2 Miritzas och Sebastians lekar och framtidsdrömmar följer traditionella könsrollsmönster och det är inte speciellt för romska barn. Vi känner igen det från flertalet barn i den här åldern. I förskolan och skolan i Sverige försöker man medvetet påverka de här attityderna. Är det möjligt att även romska flickor skulle vilja hålla på med hästar eller andra mer fysiskt krävande aktiviteter? Brukar romska barn leka i dockvrån? Skulle andra barn kunna räkna upp hjälpa till hemma bland det som de gillar eller är det här typiskt romskt? Miritza och Sebastian gillar sina kompisar i förskolan, även om det inte alltid fungerar så bra. Hur viktigt är det att romska barn träffar andra, även icke-romska barn? miritza & sebastian 19

3 Ame khaaravaa papo pe naaveha Ukki Koonesta kammena tumen butide aro tumengo huupata? Dad ta dajes, phennela Miritza. Mo barophaalesta ta mure vaure phaale ta phenjata, phennela Sebastian hastes paalal. Mo barophaal hin džoralo ta me rikkavaa lesta buut. Ni me ta mo dui bibiata koon džiivena aro Södertälje, phennela Miritza. Ame rikkavaa te hin džinta te džan po visita bare phuuridengo neer. Dadeskodades hin green ta hin džinta te den haabe graijenge, phambi ta morkoja. Butvares ke ame sam po visita hin doori niina buut vaure naarti ta pinsarde. Taala hin maneera te terne džilavena. Papo hin latšo ta dena butvares sonatikodeh (deh korona aro sveittiko, so hin aro sonatiko rangla) sakkooneeske te tšinnen gulliba amenge. Sakkovar hin ajasaave latše fanuniba so ventila amen aro lesko tšeer. Rakkibosko teeliba teemaske 3 Mahkar romen hin fuortuno te sikaven pattiba phuuridenge. Dauva sikavehas te naa phennahas tu phuuride komujenge. Bare komuja phennela iek phuroske kak ta iek phuriske bibi vahka joon naa aahhelas hlehta. Bare kenti khaarela penge phurinde lengo anglune naaveha elle phennela tume. Terne mote del respekto phuuride komujenge. Aro Sveittiko anglunoskoola ta skoola rikkavehas angluno nav ka tu aro rakkiba personaliensa. Romane kentenge hin douva frento maneera. Dauva voipuvel tšeerel te kenti naa romula te rakkaven penge sikjibongierenge ta kammen jelpiba. Sar hin aro tumengo anglunoskoola ta skoola? Sar voipuven bare komuja jelpaven te kenti džanenas vaure maneeri, te rakkaven bare komujensa? Save vaure maneera hin mahkar tumen te sikaven pattiba aro tumengo romane skokki? Te aahhen doi, ka iek pinsardo elle iek naarti nourula aro dukadeskotšeer. Koone hin doola aro tumengo huupata koon stellila apre, vahka dukadeskotšeer aahhelas aro vauro fooros elle Finitiko them? 20 Miritza & Sebastian

miritza & sebastian 21

3 Kutsumme isosää ukiksi Ketä rakastatte eniten perheessä? Äitiä ja isää, sanoo Miritza. Isoveljeä ja toisia siskoja ja veljeä myös, mainitsee Sebastian heti perään. Isoveli on vahva ja mä tykkään siitä kauheasti. Ja minäkin ja sitten tädeistä Södertäljessä, sanoo Miritza. On kiva olla ukin ja mummon luona. Ukilla on hevosia joita on kiva ruokkia porkkanoilla ja omenoilla. Usein siellä on kylässä muitakin sukulaisia ja tuttavia. Silloin nuoret laulavat. Ukki on kiltti ja joskus saamme kultakympin ostaaksemme karkkia. Siellä ukin luona on aina jotain jännää. Keskusteluteema 3 Vanhempien arvostus on tärkeä asia romaneille. Tämä osoitetaan niin, ettei sinutella vanhempia ihmisiä. Myös aikuiset romanit kutsuvat vanhempaa miestä sedäksi. Ja vanhempaa naista kutsutaan tädiksi, vaikkei hän olisi sukuakaan. Lapset eivät myöskään sinuttele omia vanhempiansa vaan käyttävät joko etunimeä tai sanovat te. Lapset kasvatetaan kunnioittamaan vanhempia ihmisiä, joilla on vuosien tuomaa viisautta ja kokemusta, minkä vuoksi he ansaitsevat ympäristön kunnioituksen. Esikoulussa ja koulussa Ruotsissa puhutellaan henkilökuntaa etunimellä. Se voi tuntua oudolta romanilapsesta. Tuloksena voi olla ettei lapsi tiedä miten puhutella opettajaa tai ei uskalla pyytää apua. Miten on teidän esikoulussa ja koulussanne? Miten aikuiset voisivat helpottaa näitä lapsia puhumaan aikuisille? Millä muulla tavalla arvostatte toisianne romaniryhmässä? Esimerkiksi olemalla lähellä, jos joku joutuu sairaalaan. Ketkä perheenjäsenet lähtevät tukemaan, jos sairaala on toisella paikkakunnalla tai Suomessa? 22 Miritza & Sebastian

3 Vi kallar vår farfar för ukki Vem tycker ni mest om i familjen? Mor och far, säger Miritza. Storebror och mina andra syskon, nämner Sebastian direkt därpå. Min storebror är stark och jag tycker jättemycket om honom. Jag med och så mina två mostrar i Södertälje, säger Miritza. Vi tycker att det är roligt och hälsa på hos farfar och farmor. Farfar har hästar och det är roligt att mata hästarna med morötter och äpplen. Ofta när vi hälsar på så är det många andra släktingar och bekanta som också är där. Då brukar en del ungdomar sjunga för oss alla. Farfar är snäll och ibland ger han oss en guldtia var att köpa godis för. Det finns alltid en massa äventyr som väntar hos farfar. Samtalsfrågor till tema 3 Att visa respekt för de äldre är viktigt bland romer. Denna respekt gör att romer inte duar äldre. Även vuxna romer omtalar exempelvis en äldre man som farbror. Och en äldre kvinna kallar man på samma sätt för faster/moster även om man inte är släkt. Sina föräldrar tilltalar barnen med mor och far. Detta då de äldre har livserfarenhet och visdom. I förskolan och skolan i Sverige används förnamn och du vid tilltal med personalen. Detta brukar upplevas som främmande av de romska barnen. Det kan ibland resultera i att barnen inte vågar tilltala sin lärare eller be om hjälp. Hur är det på er förskola och skola? Hur ska vi vuxna göra för att underlätta för dessa barn så att de kan hantera detta med olika sätt att tilltala vuxna? Vilka andra sätt att visa respekt förekommer i er romska grupp? Att finnas i närheten när någon i släkten blir intagen på sjukhus är ett sätt att visa respekt. Vilka i er familj brukar ställa upp som stöd, även om det gäller en sjuk anhörig som finns på en annan ort eller exempelvis i Finland? 24 Miritza & Sebastian

4 Ame džaha aro khangeri Univar džaha ni ame aro khangerijako tšetaniba amengo phurnidensa. Doori hin buut komuja ta doi džilavehas buut. Iek rahhal rakkila langhtes. Romane hin alti passade te iek baride džoor arakhila lengo vandriba. Ka amaro anglunedaade vandrude nikki Indiatta sas leen pengo passiba so sas hindi. Ka džeelo langhtes tiija byrjyde romane liine penge neve ta vaure passiba. Aro 1300 1400 bereh bolde doola romane koone dživela akana aro Evropa, pen arre aro katoliko khangerijako passiba, te na dissulas sar frendo vaure komujenge aro them. Romane aro Portikko them liine penge ortodoks passiba. Ta it maneera liijal romane penge protestantengo passiba ka joon aune aro them kai douva sas themmesko heeruno passiba. Akadiives hin buut romane koone hin aktivno aro kristikane khangerija ta aro vaure phirre khangerijako tšetaniba. Aro romane skokki lena saare bolibako baride passiba presentatsia. Rakkibosko puhhiba teemaske 4 Savehlaaga passiboskorigiba ta passiba tu dikjal mahkar romen? 26 Miritza & Sebastian

Me hin hunjom hin rankano fooros. Opraal phuuv, apo deuleha, Neer jangibosko glimmiba leen. Doori jekkar me laa aahhaa. Halleluja! Me džorales džambaa. Halleluja! Aro sonatiko fooros me staavaa! Vahka staaviba mo alti na tšihko, Me staavaa aro mo tšeer. Lydia Lithell Risade aro kaalesitska: Domino Kai. Melodia hin iek traditionalno džili porttiko themmesta. miritza & sebastian 27

4 Menemme kirkkoon Joskus me mennään vanhempien kanssa kirkkoon. Siellä on paljon ihmisiä, lauletaan paljon ja pappi pitää pitkän puheen. Romanit ovat aina uskoneet Korkeaan voimaan joka suojelee meitä matkallamme. Kun esi-isiemme muuttivat Intiasta oli heidän uskontonsa hindulaisuus. Aikojen kuluessa romanit omivat myös uusia uskontoja. 1300 ja 1400 luvulla eläneet romanit pakkokastettiin katolisen kirkon oppiin, jotteivat olisi olleet vieraita toisille yhteiskunnassa. Venäjällä romaneista tuli ortodokseja. Samalla tavalla romanit ottivat kantaväestön uskonnon heidän tullessa protestanttisiin maihin. Tänään ovat monet romanit aktiiveja helluntaiseurakunnissa ja vapaakirkoissa. Kaikki maailman isoimmat uskonnot ovat edustettuina eri romaniryhmissä. Keskusteluteema 4 Mitä uskonsuuntia ja uskontoja olet kohdannut romanien keskuudessa? 28 Miritza & Sebastian

Olen kuullut, on kaupunki tuolla, Yllä maan, päällä pilvien usvain, Luona välkkyväin taivasten rantain, Siellä kerran, ah, olla mä saan! Halleluja, mun lauluni raikuu. Halleluja, mä kaupunkiin kuljen. Vaikka jalkani uupuen vaipuu, Joka askel mun kotiin päin vie. Lydia Lithell Perinteinen kansanmelodia Venäjältä miritza & sebastian 29

4 vi går i kyrkan Ibland deltar vi i möten i kyrkan med våra föräldrar. Där brukar det vara mycket folk och man sjunger många sånger. En präst brukar hålla ett långt tal. Romerna har alltid trott på en högre makt som skyddar oss på vår färd. Då våra förfäder utvandrade från Indien hade man med sig hinduismen som sin religion. Ju längre tiden gick började romerna även ta till sig andra religioner. På 1300 1400-talen blev de romer som nu levde i Europa tvungna att låta döpa sig enligt den katolska kyrkans tro för att inte verka främmande för de andra i samhället. Romerna som befann sig i Ryssland blev ortodoxt kristna. Och på samma sätt anammade romerna majoritetsbefolkningens tro när de kom till länder där majoriteten var protestanter. Idag är många romer i Sverige aktiva inom Pingströrelsen och andra frikyrkliga samfund. Inom de olika romska grupperna finns världens alla största religioner representerade. Samtalsfråga till tema 4 Vilka trosriktningar och religioner har du mött bland romer? 30 Miritza & Sebastian

Jag har hört om en stad ovan molnen, Ovan jordiska, dimhöljda länder, Jag har hört om de solljusa stränder, Och en gång, tänk en gång är jag där! Halleluja! Jag högt måste sjunga! Halleluja! Jag går till den staden. Om än stegen blir trötta och tunga, Bär det uppåt och hemåt ändå. Lydia Lithell Rysk folkmelodi miritza & sebastian 31

5 Phenja ta phaala dikkena paalal vaure Sebastian ta Miritza phennela niina te joon kammena buut pengo baro phaalesta. Tšatšones lena phuuride phaal ta pheen buut angnal svaariba aro romano huupa. Douva hin normalno maneera romenge, te phuuride phenja lena angnal svaariba beska phenjata. Miritza ta Sebastian voipuvena alti len jelpiba pengo phenjata. Hin buut fuortuno te kenti sikjuvenas peen te aahhen rankanes. Ternide dikkena sar phuuride tšeerila ta sikjuvena peen. Phuuride phenja phennela butvares so beska kenti lena elle naa lena te tšeeren. Ame tšeeravaha sar joon kammena, phennela Miritza ta Sebastian. Te ame sam ruuvale naa tši tšetaniba amengo kulturensa, ame voipuvaha te sam ruuvale endo! Rakkibosko puhhiba teemaske 5 Miritza ta Sebastian phennena te joon džintaha dena vast aro tšeer. Save butja ta angnal svaariba lena tukko phaale ta phenja aro tukko huupa? Hinko maneera te phuuride phaale ta phenja roodila beska phenja ta phaale katar anglunoskoolata ta skoolata? Hinko maneera te anglunoskoola rikkina kenti sar risibongiere mahkar tšeer ta skoola ke kentengo phurinde naa hajula rakkaven sveittiko tšimb tsihkas? Kenti phennena te douva naa angvina pengo kulturiatta te joon hin ruuvale. Dauva phenniba dooleske ke joon hin hokade, te personali roodela reetiba dotta ke kenti hin romane? 32 Miritza & Sebastian

5 Siskokset huolehtivat toisistaan Sekä Sebastian että Miritza mainitsevat isonveljensä yhdeksi niistä josta he eritysesti pitävät omassa perheessään. Ja vanhemmilla sisaruksilla on todellakin erityinen asema romaniperheissä. On itsestään selvää että he ottavat vastuuta nuoremmista. Miritza ja Sebastian voivat aina olla varmoja että heillä on tuki siskoistaan ja veljistään. On tärkeää että lapset oppivat käyttäytymään hyvin. He näkevät miten vanhemmat sisarukset tekevät ja seuraavat heidän esimerkkiään. Jos näin ei tapahdu ohjaavat lasten vanhemmat ja vanhemmat sisarukset nuorempia heidän käyttäytymisessään. Me tehdään ja ollaan niinkuin he neuvovat, sanovat Miritza ja Sebastian. Ja jos me välillä ollaan villejä, ei se johdu kulttuurista vaan siitä että me vaan ollaan semmoisia! Keskusteluteema 5 Miritza ja Sebastian kertovat että heistä on hauskaa auttaa kotona. Mikä vastuu ja mitä tehtäviä on teillä perheenne lapsilla? Onko vanhemmilla sisaruksilla tapana hakea nuoremmat tarhasta tai koulusta? Onko esikoululla tai koululla tapana käyttää romanioppilaita tulkkeina kodin ja koulun välillä jos vanhempien ruotsinkielentaito ei riitä? Lapset painottavat ettei heidän villeytensä johdu kultttuurista. Voisiko tämä johtua siitä että he ovat ymmärtäneet että henkilökunta ajoittain käytttää romanitaustaa selityksenä heidän käyttäytymiselleen? 34 Miritza & Sebastian

5 syskon tar ansvar för varandra Både Sebastian och Miritza nämner direkt sin storebror bland dem som de gillar mycket i familjen. Och visst har äldsta syskonet en särskild roll i den romska familjen. Det är självklart att de äldre syskonen tar ansvar för de yngre. Miritza och Sebastian kan alltid räkna med stöd från sina syskon. Det är viktigt att barnen lär sig hur man ska uppföra sig. De yngre barnen ser hur de äldre agerar och förväntas att ta efter. Om detta inte fungerar brukar föräldrarna och de äldre syskonen säga till vad småbarnen får och inte får göra. Vi brukar göra som de vill, säger Miritza och Sebastian. Och att vi ibland är busiga har inte med vår kultur att göra, det kan vi vara och är ändå! Samtalsfrågor till tema 5 Miritza och Sebastian säger att de gillar att hjälpa till hemma. Vilka uppgifter och vilket ansvar har de romska syskonen i era familjer? Brukar äldre syskon hämta småsyskonen från förskolan och skolan? Brukar förskolan och skolan anlita romska elever som tolkar vid kontakter med hemmen om föräldrarnas kunskaper i svenska är begränsade? Barnen påpekar att det inte beror på deras kultur om de är busiga. Beror detta påstående på att de har uppfattat att personalen ibland söker förklaringar till deras uppförande i deras romska bakgrund? 36 Miritza & Sebastian

6 Koolako maneera Rakkibosko puhhiba teemaske 6 Kaaleromane džuuja pinsavehas paalal lengi kaalo somotitšohhata ta lengi röijyatta so hin rankimen undiensa. Džeene džana niina paalal koolako maneera vahka lengo koola naa it frooslaaga. Butvares hin romane kenti koolade tšihkas ka hin bjav. Nebi sar hin joon koolade sakkodivisi? Save koola hin leen ka joon hin aro angluniskoola ta skoola? Hinko kentenge voijiba te len venneskotšellibosko beria sar hlitta, glattiboskotiahhi ta hiitri. So hin romengo džinta paalal skoolako gymnastika ta sporti? 38 Miritza & Sebastian

6 Me pukeudumme näin Keskusteluteema 6 Kaaleromaninaisen tunnistaa mustasta samettihameesta ja pitsiröijystä. Miestenkin vaatetus noudattaa määrättyjä koodeja. Juhlissa romanilapset ovat kovin hienosti pukeutuneita, mutta mitenkä sitten arkisin? Miten romanilapset pukeutuvat päiväkodissa ja koulussa? Onko lapsilla talvisaikaan pulkkia, luistimia ja suksia? Miten romaniperheet suhtautuvat koulun voimisteluun ja urheiluun? 40 Miritza & Sebastian

6 Så här klär vi oss Samtalsfrågor till tema 6 Kaaleromska kvinnor känns igen på sin svarta sammetskjol och spetsprydda blus. Männen följer också vissa klädregler även om deras kläder inte är lika särskiljande. De romska barnen brukar vara väldigt finklädda när det är fest. Men hur är det till vardags? Vilka kläder har de romska barnen när de är i förskolan och skolan? Har barnen tillgång till utrustning för vinterlek med pulkor, skridskor och skidor? Hur ställer sig romska familjer till skolans undervisning i gymnastik och idrott? 42 Miritza & Sebastian

7 Tšatšes rikkavaha amen frukti Aro romane huupi tšeereahas haabe aro bare piirija jakkes, te douva piisuvehas vahka aavelas frenta ta butvares staavela jakkes. Ame haavaa buut mas, phennela Sebastian. Univar hin amen matšo, loolomatšo douva me rikkavaa buut. Vaure so ame rikkavaha hin kebab, pizza ta hamburgaros. Nebi masseskodžummi ta tšahheskomohto hin niina tšihka, phennena joon it muijeta. Rakkibosko puhhiba teemaske 7 Kaale romengo haabenesko rikkiba na frojuvena pes buut dotta so hin normalno aro Sveittiko. Fani hana joon butide repane ta džummi. Dauva starkila te butvares naa hyövyla kenti vaurevitika haabe aro anglunoskoola ta skoola. Tšatšones hin kenti koonen hin dukkiba, te joon naa voipuven hal saare haabe. Taales hin phurindenge dohhiba, te phukaven dauva personalienge. Nebi univar voipuven endo aven ingriba. Anglal aro byrjyba aro anglunoskoola rakkade personali dajeske, te Miritza ta Sebastian naa hana frukti. Ta vahka frukti hin jakke tšihka ta latše! Kentengo daj sas it džinta dotta te frukti hin tšihka ta latše, nebi naa džanidas soske kenti naa hana frukti aro skoola. Joon hana frukti aro tšeer! Paalal buut rakkiba aune joon it dotta te doh sas, ke sas fruktijako tiija aro anglunoskoola behte kenti trystales apo gulva ta fruktijako tšaaro sas lengo mahkar apo gulva. Aro tšeer sas joon sikjimen, te joon naa lena han haabe so hin aahto apo gulva. Sar tenkaven tumen te joon sömside dauva ingriba? Hinko vaure saaki aro anglunoskoola ta aro skoola so voivuvel teelaven kentengo džinta? Sar hin ka aavela auri aahhibosko diives haabenesko goonensa? Hinko phurinde mulane dotta, te sar tšihkas haabenesko tšetli hin thondo. 44 Miritza & Sebastian

7 Kyllä tykkäämme hedelmistä! Romaniperheessä ollaan vieraanvaraisia ja keitetään paljon ruokaa? Vieraita onkin useasti. Me syödään aina lihaa, sanoo Sebastian. On meillä joskus kalaakin, niin kuin lohta, mistä minä ainakin tykkään, ilmoittaa Miritza. Ja kebabista ja pitzasta ja hampurilaiseta. Mutta lihakeitto ja kaali ja lanttulaatikko on myös hyvää sanovat molemmat melkein yhtä aikaa. Keskusteluteema 7 Kaaleromanien ruokatottumukset eivät eroa paljoakaan ruotsalaisesta ruokakulttuurista. Voi olla että ravinto on hiukan terveellisempää koska siihen kuuluu enemmän juureksia ja keittoja. Romanilapsilla ei siis ole tarvetta erityisruokaan esi- ja peruskoulussa. Tottakai voi myös romanilasten piirissä olla allergisia lapsia, mutta henkilökunnnalle informoiminen allergioista yms. on vanhempien vastuulla. Joskus voi kuitenkin tulla ristiriitoja. Aivan alkuaikoina kertoi henkilökunta Miritzan ja Sebastianin äidille etteivät lapset syöneet hedelmiä. Ja hedelmät jotka on hyviä ja niin terveellistä! Äiti oli samaa mieltä hedelmien terveellisyydestä eikä voinut ymmärtää mikseivät lapset syöneet hedelmiä esikoulussa. Söiväthän he niitä kotona! Asia selvisi muutaman keskustelun jälkeen. Esikoulussa pidettiin hedelmätauko piirissä lattialla istuen, hedelmäkorin ollessa keskellä. Kotona Miritza ja Sebastian olivat oppineet ettei saa syöda ruokaa joka on ollut lattialla. Mitä luulette, kuinka ongelma ratkaistiin? Onko esi- ja peruskoulussa muita tapoja jotka voivat aiheuttaa ongelmia romanilapselle? Mikä on käytäntö esimerkiksi kouluretkien ja eväiden yhteydessä? Ovatko vanhemmat levottomia miten ruoka-astiat ja aterimet tiskataan? 46 Miritza & Sebastian

7 visst gillar vi frukt! I romska familjer lagar man stora grytor med mat så att det räcker även i fall man får gäster och det får man ofta. Vi äter alltid kött, säger Sebastian. Ibland har vi fisk, lax som jag tycker om jättemycket, inflikar Miritza. Annat som vi tycker om är kebab, pizza och hamburgare. Men köttsoppa och kålrotslåda är också gott, säger de båda nästan samtidigt. Samtalsfrågor till tema 7 Mathållningen bland kaaleromer skiljer sig inte mycket från det som är vanligt bland andra i Sverige. Möjligen äter man något nyttigare med mer rotfrukter och soppor. Det innebär att det vanligtvis inte är aktuellt med särskild mat för dessa barn i förskolan och skolan. Givetvis kan det finnas barn med allergier även bland de romska barnen och då är det föräldrarnas ansvar att tala om detta för personalen. Men ibland kan det ändå bli konflikter. Alldeles i början i förskolan talade personalen om för barnens mamma att Miritza och Sebastian inte åt frukt. Och frukt som är så gott och så nyttigt! Mamman höll med om att frukt är nyttigt men kunde inte förstå varför barnen inte åt frukt i förskolan. De åt ju frukt hemma! Efter diverse undran från bägge hållen kom man fram till, att det här berodde på att när man hade fruktstund i förskolan så satt barnen i ring på golvet med fruktskålen i mitten. Hemma hade Miritza och Sebastian lärt sig att man inte får äta mat som varit på golvet. Hur tror ni att man löste denna konflikt? Finns det annat i förskolan och skolan som kan orsaka intressekonflikter hos barnen? Hur gör man exempelvis när det är utflykt med matsäck? Är föräldrarna oroliga för hur väl porslin och bestick är diskade? 48 Miritza & Sebastian

8 Romane hin it ta vaurevitika Gelem, Gelem Gelem, gelem lungone dromensa Maladilem baxtale romensa Ai romalen katar tumen aven E caxrencar bokhale chavensar Ai Romale, Ai Chavale Sas vi man iek bari familia Mudardas la e kali legia Saren chindas vi romen vi romjen Maskar lende vi cikne chavoren Ai Romale, Ai Chavale Putar Devla te kale udara Te saj dikhav muri familia Palem ka žav lungone dromensar Ta ka phirav baxtale romensar Ai Romale, Ai Chavale Žarko Jovanovic Gelem, gelem hin romengo nationalnodžili ta douva hin risade vaure tšimbake. Melodia hin iek traditionalno romano kamliboskodžili. 50 Miritza & Sebastian

Saare douva so hunjula aro amengo historia hin doolenda aune amengo džorale traditsia. Iek dielos ajasaave tšuuviba voijuvena vaa paales aro botnosko India kai hin itslaaga tšuuviba. Hin buut tšuuviba te sar rikkaveahas ta tšeereahas haabe. Paaluno hin ka romane traadide themesta aro vaure them ta gaavesta aro vaure gaave, ke naa sas leen loovi te džiiven aro tšeer. Dooleske sas buut fuortuno te rikkaven baro džuusiba. Ke rikkavehas saare so piiveahas ta haavahas apre aro phuvjata, sas tiknide voijiba te haabe aavelas bengales. Sas vojiba te hilo huupi elle hlehta muuledas aro dukkiba sar haabeneskodrab elle bukkengi hujiba so ame sastavaa akadiives antibiottensa. Naa sas romenge voijiba te džan douva tiijengo sastibongierenge. Saare romanenge hin džuusibosko maneeri. Vahka maneeri parjula mahkar pen aro romane skokki. Amen sam puukade, te feri kaale romane džuuja staavela aro kaalo somotitšohha. Aro vaure romane skokki hin niina romanekoola. Doola rikkavehas feri aro bjaave ta aro džiili ta tšellibosko sikiba. Mahkar romen hin buut passiba ta dauva mienila, te hin vaureslaaga haabeskotraditsia ta maneeri. Hin buut romane koone hin aune Balkaniatta ta lengo passiba hin muslimo. Joon naa hana balihnomas. Doola romane koonen hin katoliko passiba džana paalal tšuuviba ta hana matšo kurkesko panghto diives. Joon rikkina niina lengo barokurke ta bjaave. Tšatšunes rikkina saare romane aro hilo boliba Internationalno romanodiives so hin 8 april (ohtotodiives, aro luludžako tšoon). miritza & sebastian 51

8 Romanit ovat samanlaisia ja erilaisia Kuljin, kuljin Kuljin, kuljin pitkillä teillä Missä kohtasin onnellisia romaneja Oi romanit mistä te tulette Telttoinenne ja nälkäisten lasten kanssa. Oi romanit, oi nuoriso! Minullakin oli suuri perhe Sen teloitti musta legioona Se mestasi kaikki, miehet ja naiset Heidän joukossaan pienet lapsetkin. Oi romanit, oi nuoriso! Avaa, Jumala, mustat ovet Jotta näen perheeni Taas kuljen pitkiä teitä Ja kuljen onnellisten romanien kanssa. Oi romanit, oi nuoriso! Žarko Jovanovic Kuljin, kuljin (Gelem, gelem) on romanien kansallislaulu ja siitä on eri kieliversioita. Melodia on perinteinen romani-serbian rakkauslaulu. Vapaa käänös suomenkielelle Domino Kai ja Dimitri Valentin. 52 Miritza & Sebastian

Vahvat perinteemme ovat kasvaneet historian myötä. Osalla traditioista on juurensa luoteisintiassa jossa edelleenkin noudatetaan vastaavanlaisia sääntöjä. Ruokaan liittyy monia puhtausssääntöjä. Selitys löytyy romanien historiasta. Puhtaus ja puhtaanapito oli tärkeää perheiden ollessa pakotettuja matkustamaan maasta maahan ja paikkakunnalta toiselle. Ruoka ja juomat eivät pahentuneet jos ne pidettiin korkealla, maasta kaukana. Puhtaus oli kyse hengissä pysymisestä. Perheet asuivat ahtaissa tiloissa. Jos joku sairastui se vaaransi koko perheen terveyden. Ruokamyrkytytys tai keuhkotulehdus, jotka tänään parannetaan lääkkeillä, olivat hengenvaarallisia sairauksia. Romaniperheillä ei ollut ollut siihen aikaan mahdollisuutta saada apua lääkäreiltä. Myös muilla romaniryhmillä on puhtaussääntöjä, joskin tavat ovat erilaisia eri ryhmillä. Olemme maininneet, että kaaleromaninaiset käyttävät mustaa samettihametta. Mutta myös muilla romaninaisilla on vaatetuskoodeja. Joissakin ryhmissä käytetään perinteellisiä vaatteita vain juhlissa ja esiintyessä. Romaneilla on eri uskontoja ja ruokatavat ovat sen mukaan. Balkanin romanit ovat muslimeja, he eivät syö esimerkiksi sianlihaa. Katolisilla romaneilla on paastoajat ja he syövät kalaa perjantaisin. Eri ryhmät viettävät myös eri juhlapäiviä riippuen siitä mihin romaniryhmään he kuuluvat tai mistä maasta he ovat kotoisin. Kansainvälistä Romanipäivää (kansallispäivää) vietetään kaikkialla maailmassa 8 huhtikuuta. miritza & sebastian 53

8 Romer är lika och olika Gelem, gelem Vart än min vandring mig på jorden bär möter jag lyckliga romer där. Vart än min vandring mig på jorden bär möter jag lyckliga romer där. Oh Romale, Oh mitt folk! Hur kom ni hit, oh, säg hur det gick till med era tält på lyckliga vägar? Ack även jag har haft en stor familj men den försvann i utrotningsläger. Oh Romale, Oh mitt folk! Kom alla romer, nu framåt vi går vägen till framtiden vidöppen står. Kom alla romer nu i samlad grupp nu är det dags, nu reser vi oss upp! Oh Romale, Oh mitt folk! Žarko Jovanovic Gelem, gelem fungerar som romernas nationalhymn och den finns i olika språkversioner. Melodin är en traditionell romsk-serbisk kärlekssång. För denna översättning till svenska svarar Hans Caldaras. 54 Miritza & Sebastian

Allt det som har med vår historia att göra har blivit till starka traditioner. En del av dessa regler kan till och med härledas till nordvästra Indien varifrån romerna utvandrade och där det än idag finns motsvarande regler. Det finns många regler kring hur man ska ta hand om maten. Bakgrunden till detta är att när romerna färdades från land till land, från ort till ort, därför att de inte tilläts att bosätta sig någonstans, så var det extra viktigt att hålla renligheten på hög nivå. Om man förvarade allt som man åt och drack högt ovanför marken, så var det mindre risk för att maten blev dålig. Detta var en överlevnadsfråga. Man bodde trångt och om någon blev sjuk och smittade de andra, kunde en hel familj eller till och med en hel släkt gå under för sjukdomar som matförgiftning eller lunginflammation som vi idag botar med antibiotika. Romerna hade inte ens tillgång till dåtidens läkare. Seder kring renlighet finns hos alla romska grupper. Även om de varierar från grupp till grupp. Vi har nämnt att det är de kaaleromska kvinnorna som bär den svarta sammetskjolen. Fast det finns klädregler även i andra romska grupper. Inom vissa grupper använder man traditionella kläder endast vid fest och i samband med uppträdanden. Romerna har olika religioner och detta medför att man har olika mattraditioner. Många romer som kommit hit från Balkan är muslimer. De äter exempelvis inte fläskkött. Romer som är katolskt kristna följer kanske katolska fasteregler och äter fisk på fredagar. Man firar också olika högtider. Dock firar numera romer i hela världen Internationella romadagen som infaller den 8 april. miritza & sebastian 55

9 Romengo tšimb Miritza ta Sebastiansko papo rakkila tšimb so akharelas romanes elle romani tšimb. Dauva tšimb rakkila jou doolensa koone hin it phure lensa ta lesko kentiensa. Romani tšimb hin akadiives iekade sar iek nationalno minoriteturi tšimb ni aro Sveittiko sar aro Finlandia. Aro romani tšimb hin buut varieteturia. Butvares džanena romane niina vaure varieteturia ta džanena, te rakkaven romensa vaure thementa ta skokjata. Majoriteturijengo angouvibosko volla hin tšerde, te hin buut romane koone na hajula pengo tšimb it tšihkas sar sikide. Evropaskosikjiba hin liijal akaan agoriba, te saare lendakothemme mote sastaven nationalne minoriteturiako tšimba lena vojiba, te parjaven ta fentaven pengo tšimb. Sveittiko hin rannlo teelal dauva sömsiba so akharelas tšimbakosömsiba/konventio ta hin loovade aro dauva sömsiba te akharen daala tšimbengo sikjiba. Miritza ta Sebastian ta lengo phaala ta phenja rikkina romanes sar lengo tšimb ta joon kammena te sikjuven dauva tšimb. Rakkibosko puhhiba teemaske 9 Save tšimba rakkina tumengo romane? Sar voipuvena daad ta daj koone naa rakkina tšihkas romanes den stimulansi pengo kentenge, te sikjuven penge romanes? 56 Miritza & Sebastian

Miranda Vuolasranta liijas alotiba te tšeeren romani tšimbako kursplani aro Evropa. CFR so barjudas 2007 arre aro Evropako konsilijo aro Evropeisko Forum romenge ta phirutnenge. miritza & sebastian 57

9 Romanien kieli Miritzan ja Sebastianin ukki puhuu romanikieltä ikäistensä ja lastensa kanssa. Tämä kieli on nykyisin hyväksytty kansalliseksi vähemmistökieleksi Ruotsissa ja Suomessa. Kielessä, romani tšib, on monta eri varieteettiä. Monet romanit kuitenkin ymmärtävät toistensa varieteettejä ja niin voivat eri ryhmät keskustella keskenään. Enemmistön painostus on kuitenkin vaikuttanut niin että romanikielen osaaminen on vähentynyt. Euroopanneuvosto on tehnyt päätöksen että jäsenmaiden on myötävaikutettava romanikielen säilymiseen ja kehitykseen eri jäsenmaissa. Ruotsi on allekirjoittanut niin kutsutun Euroopanneuvoston kielisopimuksen/konvention vuonna 2000 ja luvannut edesauttaa näiden kielten opetusta. Miritza ja Sebastian ja heidän sisarensa tuntevat voimakkaasti sisimmässään, että kaaleenromanes on heidän kielensä ja heillä on suuri halu oppia sitä. Keskusteluteema 9 Mitä kieliä romanit puhuvat ryhmässäsi? Miten vanhemmat voisivat kannustaa lapsia romanikielessä, vaikka itse eivät osaa sitä kovin hyvin? 58 Miritza & Sebastian

Aloitteen yhteisen Euroopan romanikielen opetussuunnitelmaan teki Miranda Vuolasranta, CFR joka kehitettiin vuonna 2007 Euroopan neuvostossa yhteistyössä Euroopan romanien ja matkailijoiden foorumin kanssa. miritza & sebastian 59

9 Romernas språk Miritzas och Sebastians farfar talar det språk som kallas romanes eller romani chib (det romska språket). Det gör han med andra i sin generation och med sina barn. Detta språk är numera erkänt som nationellt minoritetsspråk både i Sverige och i Finland. Det finns ett stort antal varieteter (dialekter) av romanes. Många romer förstår olika varieteter och kan på så sätt kommunicera med romer från olika grupper och länder. Trycket från majoritetskulturerna har dock påverkat många romer, så att de inte längre behärskar romani chib lika bra som tidigare generationer. Nu har man bestämt i Europarådet att alla medlemsländer ska verka för att de nationella minoritetsspråken ska få bättre möjligheter att utvecklas. Sverige har skrivit under denna överenskommelse som kallas språkkonventionen och lovat att stödja undervisningen i dessa språk. Miritza och Sebastian och deras syskon känner starkt att romani chib är deras eget språk och de är fast beslutna att lära sig detta språk. Samtalsfrågor till tema 9 Vilka språk talar romerna i er grupp? Hur kan föräldrar som själva inte behärskar romanes så bra ändå stimulera sina barn att lära sig språket? 60 Miritza & Sebastian

Miranda Voulasranta tog initiativ till den gemensamma europeiska kursplanen för romani chib, CFR som utvecklades 2007 inom Europarådet i samarbete med Europeiska Forum för romer och resande. miritza & sebastian 61

10 Romane phurinde Romane daada ta daje haagavena tšihko anglal aaviba kentenge. Tšatšes tenkila joon buut so lengo kenti sikjuvena penge aro angluniskoola ta skoola ta rahhela te kenti nourula aro problemi ka joon naa ahhena doi. Butvares hin jakkes te naa daades ta dajes džaniba skoolata aro Sveittiko ta buut hin ajasaave koonen hin bengali skooliba Finitiko themesta. Lengo džaniba perdila rakkiba so joon hin hunle vaure komujata. Buut hin ajasaave koonen hin bisigurikane dotta, te joon hin hokade angluniskoolako ta skoolako informatsia horttas. Bidotta hin joon hokade te skooliba hin importantto ta biskooliba naa romengo vojiba, te len thaan aro butjako marakni. Džinta aavelas romane phuuridenge ke aahhelas romane personali aro skoola. Rakkibosko puhhiba teemaske 10 Save haagiba hin romenge angluniskoolata ta skoolata aro tumengo skokki? Save haagiva hin personalien romane kententa ta lengo huupenna aro angluniskoola ta skoola? Sar džana angluniskoolako ta skoolako džaniba romane huupenge? So voipuvehas te tšeeres tšihkide? Save vaure džaniba hyövyla sveittiko personali te džanen romane kententa? 62 Miritza & Sebastian

10 Vanhempien katsomus kouluun ja lasten tulevaisuuteen Romanivanhemmmat uskovat lastensa tulevaisuuteen. Mutta he myös miettivät usein mitä koulussa opetetaan ja pelkäävät että lapset eivät voi hyvin, koska he vanhempina eivät itse ole seuramassa lapsensa arkipäivää. Monilla ei ole kokemusta Ruotsin koulusta ja koulunkäynti Suomessakin oli puutteellista. Usein on tieto toisilta kuultua. He ovat epävarmoja, ymmärtävätkö he esikoulun ja koulun sanoman oikein. Kaikesta huolimatta on koulu heidän mielestään tärkeä. Ilman koulua romanilapsi ei pääse työelämään. Vanhemmat olisivat turvallisemmalla mielellä jos koulussa olisi myös romanihenkilökuntaa. Keskusteluteema 10 Mitä odotuksia esikoulusta ja koulusta romaneilla on teidän ryhmässänne? Mitä odotuksia esikoulun ja koulun henkilökunnalla on romanilapsiin ja heidän vanhempiinsa? Miten toimii kontakti romaniperheen ja koulun välillä? Mitä voisi parantaa? Parantaakseen romanilasten viihtyvyyttä esikoulussa ja koulussa, mitä vielä henkilökunta haluaisi tietää romanilapsista? 64 Miritza & Sebastian

10 Föräldrarnas syn på skolan och barnens framtid Romska föräldrar känner hopp inför barnens framtid. Men visst funderar de över vad förskolan och skolan lär ut till barnen och känner ibland rädsla för att barnen far illa, när de själva inte är på plats. Föräldrarna har ofta ingen egen erfarenhet av skolan i Sverige och många har även bristfällig skolgång från Finland. Det de tror sig veta bygger på vad de hört i andra hand. Många är osäkra på om de uppfattat förskolans och skolans information på rätt sätt. Trots detta är de övertygade om att skolan är viktig. Utan utbildning kommer de romska barnen inte ha en chans att slå sig fram bland framtidens arbetstillfällen. Men föräldrarna skulle känna sig tryggare om skolan även hade romsk personal. Samtalsfrågor till tema 10 Vilka förväntningar på förskolan och skolan har romerna i er grupp? Vilka förväntningar har förskolans och skolans personal på de romska barnen och deras familjer? Hur fungerar förskolans och skolans information till de romska familjerna? Vad kan göras bättre? Vilken ytterligare information skulle den svenska personalen behöva om de romska barnen? 66 Miritza & Sebastian

11 Tšimbakobarvalipa aro vaure tšimba Roodiboskobutti phennela te kenti koonen hin buut tšimbagiere lena fendide te barjaven pengo skoolakobutja, ke joon lena jelpiba te barjaven pengo vaure tšimba. Saare kenti koonen hin vauro dakotšimb ke sveittiko hin horttiba te len sikjiba aro pengo iego tšimbaha. Sikjakuune koonengo tšimba hin aro Finitiko them, lena horttiba te len dakotšimbakosikjiba aro finitko ta romani tšimbaha. Gaaves hin dohhiba te stellaven tšimbako sikjiba ke sikjakunesko dad ta daj kammena douva ta dauva dohhila doola tšimba so hin iegade sar nationalno minoriteturiako tšimba, naa lurriba dotta sar baro sikjakuunengo skokka moten aahhen. Ke naa voijiba te lel sikjiboskiere gaavesta voipuven romane sikjakuune len sikjiba aro džaniboskomohtojata kai sikjiboskiero hin aro vauro thaan. Doola kentenge koonen hin buut tšimbagiere aro angluniskoola hin lurriba vaureha te len jelpiba te barjaven pengo tšimba ta kultur. Dauva hin importantto kentenge identiteettoske ta džaanibosko bariboske. Rakkibosko puhhiba teemaske 11 Soske hin importantto te kenti lena jelpiba te barjaven pengo tšimba? Sar voipuven bare phuuride jelpaven aro kentienge tšimbako bariba? Save voijiba hin romane kentienge aro tumengo anglunoskoola ta skoola ta len dakotšimbako sikjiba? Butide datta voijimen te drabaven aro Skolverkets tšeeresko patrin: www.modersmal.skolverket.se Adai hin džaaniba aro sveittiko ta aro finitiko tšimbaha. Flerspråkighet i förskolan ett referens- och metodmaterial, 2008 Savo tšihkiba hin dakotšimbako sikjibosta aro anglunoskoola hin rakkiba dotta aro dauva liin so voivuvehas te len teele sar pdf katar apruno adresso. 68 Miritza & Sebastian

11 Monikielisyys Käytäntö ja tutkimus osoittavat että monikieliset lapset kehittyvät koulutiedoissa, jos he saavat tukea kehittää omia äidinkieliään. Kaikilla lapsilla joilla on muu äidinkieli kuin ruotsi, on oikeus oman äidinkielen opetukseen. Romanioppilailla joilla on juuret Suomessa, on oikeus kahteen äidinkieleen: suomeen ja romanesiin. Kunnilla on velvollisuus, jos vanhemmat niin toivovat, järjestää tällaista opetusta. Kansallisille vähemmistökieliryhmille ei ole määrätty ryhmän suuruutta. Jos kunnasta ei löydy opettajaa voi romanioppilas saada kauko-opetusta tietokoneen välityksellä. Monikielisillä lapsilla esikoulussa on oikeus saada tukea kieliin ja kulttuuriinsa. Tämä on tärkeää lapsen identiteetin ja oppimisen kehittämiseksi. Keskusteluteema 11 Miksi on tärkeää että lapsi saa kehittää eri kieliänsä? Mitenkä isovanhemmat voisivat auttaa lapsen kielenkehityksessä? Mitä mahdollisuuksia romanilapsilla on teidän koulussanne saada kotikielenopetusta? Lisää oikeudesta äidinkieleen löytyy Kouluviraston (Skolverket) kotisivuilta www.skolverket.se Flerspråkighet i förskolan ett referens- och metodmaterial, 2008 Tässä kirjassa käsitellään äidinkielenopetuksen tuesta ja sen hyödystä esikoulussa. Kirjan voi ladata pdf-tiedostona yllä olevasta kotisivuosoitteesta. 70 Miritza & Sebastian

11 Språkutveckling i flera språk Erfarenheten och forskningen visar, att flerspråkiga barn har bättre möjligheter att utveckla skolkunskaper, om de får stöd för att utveckla sina olika språk. Alla barn med ett annat modersmål än svenska har rätt att få undervisning i sitt eget språk. För romska elever som har sina rötter i Finland gäller, att de har rätt till modersmålsundervisning i både finska och romska. Kommunen är skyldig att anordna detta om föräldrarna önskar sådan undervisning och numera gäller för de språk som är erkända som nationella minoritetsspråk, att det inte finns något krav på minsta gruppstorlek. Finns det inte tillgång till lärare kan kommunen ordna så, att de romska eleverna får datorstödd modersmålsundervisning på distans med lärarstöd från annat håll. För de flerspråkiga barnen i förskolan gäller, att de ska få stöd för att utveckla sina båda språk och kulturer. Detta är viktigt för barnens identitetsoch kunskapsutveckling. Samtalsfrågor till tema 11 Varför är det viktigt att barnen får stöd för att utveckla sina olika språk? Hur kan far- och morföräldrar hjälpa till med barnbarnens språkutveckling? Vilka möjligheter har de romska barnen i era förskolor och skolor att få modersmålsundervisning? Mer om detta kan ni läsa på Skolverkets hemsida: www.modersmal.skolverket.se Här finns information på svenska, finska och romska. Flerspråkighet i förskolan ett referens- och metodmaterial, 2008 Nyttan med modersmålsstöd i förskolan finns beskriven i denna bok som kan laddas ner som pdf från samma adress som ovan. 72 Miritza & Sebastian

12 Leksijakodrababiba ta drababibosko sikjiba Aro romane huupi hin normalno te phaala ta phenja jelpina vaure aro leksiakobutja. Džinta aavenas Miritza ta Sebastianes te len rannen ta tšeeren farabi aro liine nebi naa len loovi te tšeren douva. Te džanas tšihkas aro skoola mote saare kenti sikjuven pengo leksia. Iek metodi so rikkavehas aro buut skooli hin, te saare kenti aro vaaguno klasssos mote drabaven lyyjaha aro tšeer dehopangs minuti paalal sakko skoolako diives. Kenti lena te drabaven iek liin so joon kammena. Kenti koones hin vauro dakotšimb ke sveittiko lena džintaha te drabaven iek liin pengo dakotšimbaha. Daj elle vaure komuja voipuvena te aahhel doi ta rannen teelal save patrija hin drabade. Dauva hin diijas latšo resultattos ta kenti sikjuvena hin te drabaven ta rikkina dotta. Tumen voipuven rikkaven vahka tumen naa hin dauva maneera aro skoola! Rakkibosko puhhiba teemaske 12 Sar voipuvena daad ta daj jelpaven pengo kenti aro skoolakobutja? Aro teelide klassi voipuven phuuride phaale ta phenja jelpaven ternide, nebi sar hin aro apride klassi? Hinko leksiakojelpiba aro skoola elle aro liineskotšeer? 74 Miritza & Sebastian

12 Läksyjenluku ja lukemisen harjoitus Romaniperheissä sisarukset tavallisesti auttavat toisiansa läksyjen teossa. Miritza ja Sebastian ovat kovin kiinnostuneita vanhempien sisarusten oppikirjoista. He haluaisivat mielellään kirjoittaa ja piirtää niihin, mikä on tietenkin kiellettyä! Pärjätäkseen koulussa pitää kaikkien lasten harjoitella lukemista. Yksi tapa jota kouluissa käytetään ala-asteella on se että lapset saavat kotona lukeä ääneen neljännestunnin joka päivä. Siis vain tuon ajan, ei enempää. Lapsi lukee kirjaa, josta hän pitää. Lapset joilla on muu äidinkieli kuin ruotsi. Joku aikuinen perheessä on vierellä ja merkitsee mukana kulkevaan vihkoon luetut sivut. Tällä tavoin päästään hyviin tuloksiin ja lapsi oppii että lukeminen on hauskaa. Tätä tapaa voi käyttää vaikkei sitä olisikaan teidän koulussanne. Keskusteluteema 12 Miten romanivanhemmat voivat auttaa lasta koulutyössä? Vanhemmat sisarukset voivat auttaa ala-asteella käyviä lapsia, mutta kuinka kauan? Onko koulussanne tai kirjastossa saatavissa läksyapua? 76 Miritza & Sebastian

12 Läxläsning och lästräning I romska familjer är det vanligt att syskonen hjälper varandra med läxorna. Miritza och Sebastian är mycket intresserade av de äldre syskonens böcker. Helst skulle de också vilja skriva och rita i dem. Fast det får de INTE! För att klara sig bra i skolan behöver alla barn träna sin läsning. En metod som används i många skolor är att alla barnen i första klass ska läsa högt hemma en kvart om dagen. Det ska vara just så länge, varken mer eller mindre. Barnen läser en bok som de tycker är intressant. Barn som har ett annat modersmål än svenska får gärna läsa en bok på sitt modersmål. Mamman eller någon annan vuxen finns med och man antecknar vilka sidor som man har läst. Det här brukar ge bra resultat och barnen vänjer sig vid att det är roligt att läsa. Och ni kan följa denna metod även om man inte följer den i er skola! Samtalsfrågor till tema 13 Hur kan romska föräldrar hjälpa sina barn med skolarbetet? I de lägre klasserna kan äldre syskon hjälpa de yngre men hur är det högre upp? Finns det läxhjäp på skolan eller biblioteket? 78 Miritza & Sebastian

13 Visita aro liineskotšeer Ame džaha džintaha aro liineskotšeer. Doori voipuvaha te drabavaha ta laha uuhles liine, Katitzi, bolibako džoralide Pipppi Langhtoholvi ta Emil Lönneberga ta vaure liine. Ame emintirinaha (tšeeravaha) niina kriaturengo lyyja aro džaniboskomohtota! Rakkibosko puhhiba teemaske 13 Aro save maneera voipuven malaven kenti te aven džinta vaure kulttuuriengo paramisiatta? Hinko douva importantto ta soske? Aro liineskotšeer hin butvares kentengo liine aro vaure tšimbaha. Phukiba doolenda voipuven niina lahhen aro Skolverketsko webbthan. Lokkide hin te džan arre aro www.modersmal.skolverket.se doori hin bihiba skolvertesko iego lista so rigila arre aro niina skoolakoradio (Utbildningsradion) ta Sveittiko themeskoradio (Sveriges Radio) koones hin rekosia pala paramisia aro buut vaure tšimbaha. 80 Miritza & Sebastian

13 Vierailu kirjastossa Kirjastossa on hauskaa. Siellä voi lukea ja sieltä voi lainata kirjoja Katitzista ja maailman vahvimmasta Peppi Pitkätossusta tai Vaahteramäen Eemelistä ja monia muita kirjoja. Me matkitaan myös eri ääniä tietokoneella. Keskusteluteema 13 Millä tavalla voi saada lapset kiinnostumaan eri kulttuurien saduista? Onko se tärkeää ja miksi? Kirjaston henkilökunnalta voi saada vinkkejä kirjoista jotka ovat tarkoitettu vastaalkajille. Kirjastot hankkivat yleensä eri kielisiä lastenkirjoja. Myös kouluviraston kotisivulla on vastaavanlaisia kirjoja. Helpoin tapa on hakea www.modersmal.skolverket.se josta ohjataan edelleen kouluviraston omille listoille jotka vievät sekä kouluradion (Utbildningsradion) että Ruotsin valtakunnanradion (Sveriges Radio) sivuille. Molempien sivuilla on myös äänitettyjä satuja monilla eri kielillä. 82 Miritza & Sebastian

13 Besök på bibliotek Vi tycker att det är roligt att gå till biblioteket. Där kan man läsa och låna böcker om romaflickan Katitzi, världens starkaste Pippi Långstrump och Emil i Lönneberga och andra böcker. Vi brukar även härma olika ljud på datorn där, det är också kul! Samtalsfrågor till tema 13 På vilka sätt kan man få barn mer intresserade av sagor och andra berättelser från olika kulturer? Varför är detta viktigt? Bibliotekarien kan ge tips på bra kapitelböcker som är lagom svåra för en nybörjar läsare. Biblioteken brukar ha barnböcker på olika språk. Presentationer av sådana böcker kan ni också hitta på Skolverkets webbplats. Enklast är att söka på www.modersmal.skolverket.se där det finns dels länkar till Skolverkets egna listningar av böcker dels till Utbildningsradion och Sveriges Radio som båda har inspelningar av sagor på olika språk. 84 Miritza & Sebastian

14 Aro džiido farabi Kaan džaha ame aro džiido farabi! Ame dikkavaha džiido farabi aro iek baro tv. Akadiives džala Besko onnos Laban bolibako latšide onnos ta buut popcorn te han! Rakkibosko puhhiba teemaske 14 Te lel džaniba katar kulturako dživiba sar džido farabi- ta teaterakovisita hin latše saare kentenge. Sar butvares hin anglunoskoolake ta skoolake vojiba te den kentenge ajasavo dživibosko pherdiba? Sar froojavena džiidofarabi doolesta ka dikkaha DVD ta tv aro tšeer? 86 Miritza & Sebastian

14 Elokuvissa Nyt lähdetään elokuviin! Elokuvaa katsotaan tosi isosta kuvaruudusta. Tänään näytetään Pikku haamu Laban joka on maailman kiltein aave. Ja me saamme syöda niin paljon pop cornia kun jaksamme! Keskusteluteema 15 Kulttuurielämykset, kuten elokuvat ja teatteriesitykset, antavat virikkeitä lapsille. Kuinka usein on koululla ja esikoululla mahdollisuus tarjota tällaisia elämyksiä? Mikä ero on nähdä elokuva elokuvateatterissa verrattuna TV:n ja DVD:n katsomiseen? 88 Miritza & Sebastian

14 På bio Nu ska vi gå på bio! Det är som en jättestor tv-bild som man får titta på. Just idag ska vi se Lilla spöket Laban världens snällaste spöke och äta massor med popcorn! Samtalsfrågor till tema 14 Att få vara med om kulturupplevelser som bio- och teaterbesök är stimulerande för alla barn. Hur ofta har förskolan och skolan möjlighet att erbjuda sådana upplevelser? På vilket sätt skiljer sig upplevelsen av film på bio från de erfarenheter som barnen har av att se film på DVD och tv? 90 Miritza & Sebastian

15 So me voijuvaa te aven ka me barjuvaa? Miritza ta Sebastian phukavena pengo aaviboskosuune. Ame phurinde džaanavaha, te saare kentenge suuno naa pherdila. Nebi ame hin dohhiba te sikaven te niina romane kenti lena voijiba te sikjuven pen butti. Sar phuurinde mote ame jelpaten, te amengo kenti lena džaaniba te joon mote džan aro skooli te lengo suuno pherdilas! Rakkibosko puhhiba teemaske 15 Sar voipuven ame sar phurnide ta skolako personali te arakhen romane kenti jakkes te joon kammenas ta voipuvenas agor pengo skoolako drababiba? 92 Miritza & Sebastian

15 Voiko minusta isona tulla mitä vaan? Miritza ja Sebastian esittelevät itsensä kirjan alussa kertomalla tulevaisuuden toiveistaan. Me aikuiset ymmärrämme että osa lasten unelmista ovat epärealistisia. Mutta meidän vastuullammme on näyttää että myös romanilapsilla on mahdollisuus kouluttaa itsensä erilaisiin ammatteihin. Meidän aikuisten on tuettava lapsiamme ymmärtämään että unelma-ammatteihin on opiskeltava! Keskustelukysymys teemaan 15 Kuinka vanhemmat ja henkilökunta voivat tukea romanilapsia niin ett he pystyvät ja jaksavat suorittaa opintonsa loppuun? 94 Miritza & Sebastian

15 Kan jag bli vad jag vill när jag blir stor? Miritza och Sebastian presenterar sig i inledningen genom att tala om sina framtidsdrömmar. Vi vuxna förstår att vissa av barnens drömmar är orealistiska. Men vi vuxna har ansvar för att visa att även romska barn har möjlighet att utbilda sig till olika yrken. Som föräldrar behöver vi hjälpa våra barn att förstå att de behöver studera för att nå sitt drömyrke! Samtalsfråga tema 15 Hur kan vi föräldrar och personal stötta de romska barnen så att de kan och vill fullfölja sina studier? 96 Miritza & Sebastian

16 Romengo skolako aahhiba sigide ta akadiives Fuortuno faniba aro romengo dživiba hin te romane lena dziiven akadiives aro iega tšeere. Dauva starakila te nee hyövyla traaden trystales ta džiiven aro veh. Nebi it tiija sas leen mote te mekken penge traditionale butja sar molvarbongiere ta petliboskiere dooleske ke daala butja sas naa paalal puhhte. Doola romane koon tšerde guosi elle koon biknade guosi aro tšeere hokade te gaaje naa tšinle, ke itšlaaga guosi sas tšerdo aro bare skokki ta doola sas biknade aro marakni ta buoti buut lokkide. Anglal bereh 1960 sas aahhiba it aro Finitiko- ta Sveittiko them. Sas iek tikno skokka romane koonees džeelo tšihkas mahkar gaajensa, bi saare sas tšuore ta džiivude bengales. Doolesko khaal ke naa sas puhhiba paalal butja sar sigide sas mote phuuride kentenge, ternenge ta phurinde te tšeeren butti te len dživibosko maaro penge ta naaka sas doolesta tšek dosta. Naa hyövyla akadiive romane dikken bokk aro Finitiko- elle Sveittiko them. Ventiba hin te kenti džahas aro skoola ta buut džana romane kenti akadiives aro gymnasia ta panna aro universitura. Tšatšes avena lesta anglal farabi vaure kentenge. Angle 1960-bereh sas bivanligo te romengo kenti staudas aro skoola. Aro iek than aro Sveittiko sas sikjiba aro kampingo niilesko tiija. Butvares liijas kenti sar phuuride skoolako sikjiba it tiijaha. Laaga sas te saare kenti mote staaven aro skoola, bi naa sas gaavenge hyöviba te den dauva sikjiba doolenge koone naa sas rannimen aro gau ta butvares sas jakkes, te romane naa aahte. Dooleske ke naa sas leen loovi te džiiven aro gau. Dauva angouvina panna akadiives aro skoolakosituatsia. Biofti hin bare phuuride staude aro skoola. Beska kentengo phurnide hin butvares staude aro skoola, nebi butvares hin leen bengale minsiba skoolata. Naa sas skoolake džaniba te sar arakhen romane kentengo teeluni džaaniba aro skoolata. Dauva rigate te buut romane skolakuune naa agorde pengo skooliba. Akadiivesko romane phurinde hin hokade sar fuortuno hin te džanen sar te drabaven ta rannen, endo naa lenge džaniba te sar malaven pengo kenti aro vaure skoolakobutja. 98 Miritza & Sebastian

Kenti aavela te dikken te butjakomarkni hin phanle biskooliba. Doolesko khaal kammaha ame, te jelpaven vaure te lahhen maneeri sar kentengo phurinde lena džaniba akadiivesko anglunoskoola ta skoolata ta so voipuven joon tšeeren te jelpaven pengo kenti. miritza & sebastian 99

16 Romanien koulutilanne ennen ja tänään Tärkein muutos on että romanit nykyään saavat asua omissa asunnoissa. Enään ei tarvitse matkustaa paikasta toiseen eikä asua leireissä. Toisaalta johti tämä siihen että romanien oli luovuttavaa perinteisistä ammateistaan, kuten tinaamisesta ja hevosenkengityksestä, koska näitä ammateja ei enään tarvittu. Romanit, jotka valmistivat myytäväksi tarkoitettuja käyttöesineitä, kokivat etteivät ne enään menneet kaupaksi maaseudulla koska samoja tavaroita sai ostaa paljon halvemmalla tavarataloista ja markkinoilta. 1960-luvulle asti oli perheiden tilanne melko samanlainen sekä Ruotsissa että Suomessa. Osa perheistä oli onnistunut luomaan itselleen paremman elämän, mutta yleisesti katsoen elivät perheet köyhyydessä ja kurjuudessa. Koska elinolosuhteet olivat huonontuneet jyrkästi oli kaikkien, vanhempien ja lasten, nuorten ja aikuisten, pakko tehdä töitä jotta selviydyttäisiin, eikä tämäkään aina auttanut. Nykyään ei romanien tarvitse nähdä nälkää, ei Suomessa eikä Ruotsissa. Lasten odotetaan käyvän koulua ja yhä usemmat nuoret jatkavat lukioon ja jopa korkeakouluun. Nämä nuoret ovat esikuvina lapsille ja nuorille, sekä tänään että tulevaisuudessa. 1960-luvulle asti oli harvinaista että romanilapset kävivät koulua. Muutamilla paikkakunnilla järjestettiin leirikouluja yksityisihmisten aloitteesta. Näihin leirikouluihin osallistuivat useimmiten lapset, nuoret ja aikuiset yhtä aikaa. Koulupakko oli tietenkin kaikilla lapsilla mutta kuntien ei tarvinnut tarjota opetusta niille lapsille jotka eivät olleet kirjoilla kyseisellä paikkakunnalla. Romaneiltahan oli pysyvä asuminen kunnissa kielletty joten koulunkäynti jäi vähiin. Tämä vaikuttaa romanilasten koulunkäyntitilanteeseen vielä tänäänkin. Harvat isovanhemmat ovat käyneet koulua. Nuoret aikuiset ovat useimmiten olleet koulussa, mutta monilla heistä on koulunkäynnistä huonoja kokemuksia. Kouluilta puuttui tieto romanilasten oppiedellytyksistä joka puolestaan johti siihen että monen lapsen koulunkäynti jäi kesken. Nykypäivän romanivanhemmat ymmärtävät luku- ja kirjoitustaidon tarpeellisuuden, mutta monet ovat epävarmoja siitä miten kannustaa ja tukea lapsiaan muissa kouluaineissa ja toiminnoissa. 100 Miritza & Sebastian

Ilman koulutusta ovat työmarkkinat nuorilta suljetut. On tärkeää että tuemme toisiamme löytämään apua romanivanhemmille esikoulu- ja koulunkäynnissä. Vanhempien on tärkeä tietää miten he voivat tukea lapsiaan. miritza & sebastian 101

16 romernas skolsituation förr och idag Den viktigaste förändringen som skett för romerna är att romerna har flyttat in i lägenheter. Detta innebär att man inte behöver resa omkring och bo i läger. Men samtidigt blev romerna tvungna att lämna sina traditionella yrken som exempelvis förtennare och skärslipare, eftersom dessa sysslor inte längre var efterfrågade. De romer som hade tillverkat bruksföremål eller sålt varor vid besök på bondgårdar märkte också att kunderna svek, därför att motsvarande varor nu tillverkades i massupplagor och fanns att köpa mycket billigare på varuhus och stormarknader. Fram till 1960-talet såg det ganska lika ut i Finland och Sverige. En del romska familjer hade lyckats något bättre i utanförskapet men generellt sett rådde det stor fattigdom och misär. Eftersom försörjningstillfällena hade minskat drastiskt behövde alla äldre barn, ungdomar och vuxna arbeta för att familjen skulle överleva och inte ens då räckte det alltid. Idag behöver inga romer svälta vare sig i Finland eller i Sverige. Barnen förväntas gå i skolan och allt fler romska ungdomar fortsätter till gymnasiet och även högskolan. Dessa blir självklart förebilder för de yngre idag och i framtiden. Fram till 1960-talet var det ovanligt att romska barn gick i skolan. På enstaka platser skedde undervisning i lägren på sommaren på initiativ från enskilda personer. Ofta deltog då både barn, ungdomar och vuxna i samma undervisning. Visserligen rådde det skolplikt för alla barn, men kommunen behövde inte erbjuda undervisning om barnen inte var mantalsskrivna och romerna var sällan det eftersom de inte fick bli bofasta i kommunen. Detta påverkar skolsituationen för de romska barnen än idag. Far- och morföräldragenerationen har sällan fått gå i skolan. Småbarnsföräldrarna ha oftast gått i skolan, men många har dåliga erfarenheter från skolan, som saknade kunskap om hur man skulle möta de romska barnens förutsättningar Detta ledde till att många romska elever inte fullföljde sin skolgång. Utmärkande idag är att de romska föräldrarna förstår att det är nödvändigt att kunna läsa och skriva, men många känner sig osäkra och vet inte hur de ska uppmuntra och stimulera sina barn när det gäller andra skolaktiviteter. 102 Miritza & Sebastian

Utan utbildning är vägarna stängda till den arbetsmarknad som barnen kommer att möta. Därför behöver vi hjälpa varandra att hitta vägar till hur romska föräldrar ska få kunskap om förskolan och skolan idag och vad de kan göra för att stötta sina barn. miritza & sebastian 103

17 Finitiko romengo historia aro sveittiko Romane koonesta ame rikkavaa nau Finitiko romane hin hlehta romenge koon aune aro Sveittiko them 1500-bereh. Aro Stockholmsko tenkiboskoliin katar bereh 1512 hin ranniba pa iek bipinsardo skokkata koone rakkila frendo tšimb ta koon kammena te dživen aro them. Aro liin sterdila niina te joon sas kaalide ke vaure folki ta lengo maneri sas bipinsardo. Bereh 1512 diijas Krajis Gustav Vasa bihiba te traaden leen nikki themesta. Bereh 1560 niekadas heeruno rahhal Petri Laurentius vaure rahhal te ahhen lensa. Bereh 1637 aulo iek laagakobihiba so sas laaga te traaden saare romane nikki themmesta. Aro 1660-bereh bihadas Grofo Per Brahe iek baro skokka kaale aro Finitiko themmes, so sas it Sveittiko themmensa, te džonraven phuvja so sas kajo Porttikothem. Džinta sas te kaale džiivenas aro gaave so sas mukle öödimen ta len tšetanes dieli aro kurriba finitikko gaajensa. Buut navarsina phukila sar gaaje pe siilaha frestade te sluutaven kai romane lenas loovi te vandruven ta sas leen mostiba te mangaven pengo sakkodivisijakohaabe. Aro dauva rakkibosko teeliba apravehas romane koon hunjula arre aro kaaleromane skokka. Paalal dauva apravaha amen tšimb sar pinsiboskomereknos anglal ke geografisko dživiboskothan. Romani chib sar tšimba kharaavehas hin akadiives iek offisialno ta ieagado beska folkengo tšimb aro Sveittiko ta Finitiko them. Iek skokka khaarela tšimb pe romanés, so hin iek vauro bandžiba naavesta rom.tšimb starakila tšimb elle tšimba. Dauva tšimbes hin tšimbako hlehta aro India sar sanskrit. Paalal buut heel berehengo dživiba hin themmesko heeruno tšimbako angouviba jakke baro aro tšimb te doolenna hin aune vaure varieteturi so voipuvena paruven buut mahkar peen. Tšimb hin džoralide tšatšiba dotta te romane aavena katar botnosko India. Roodibongiere hin akadiives it dotta te romane vandrude nikki katar India aro buut var gongi ta byrjibas sas aro 1000-bereh ta joon sas aro Evropa kutides 300 bereh paalal. Hin buut rakkiba dotta soske romane byrjyde pengo vandriba. Roodibongierengo džinta hin te skokka koone byrjyden pengo vandriba Indiako phuvjata sas brogato ta it aro vandriba byrjyde joon khaaren pen rom katar naavesta rom so aro sanskrit mienila mursh, manush. 104 Miritza & Sebastian

Vaaguno tšatšiba romengo aavibosta aro Evropa hin amen katar bereh 1322 parkiba dotta hin iek rahhales koon rannidas teele dauva fanuviba. Bih-triiana bereh paalalin hin daala vandrinbongiere liine dživibosko than aro vaure themme sar aro Balkan. Pengo dživibosko louvo liine joon katar vastengo butja, tšyöposko džeene ta sar artistiba. Ka ame dikkaa paalal laaga so aulo aro Evropa voivuvaha amen vaa paalal romengo ta vaure vandribongierenge dživiba. Laagako byrjiba sas butvar rahhiba pe frenta manusha ta butvares phukavelas romengo kaalo dissiba sar dohhiba soske romane naa lena loovi te džiiven aro them. Džintaha aagade gaaje romane ta aro tšeeni them sas romane rikkade sar piskari. miritza & sebastian 105

17 Finitiko romengo historia aro sveittiko Jakke siigo sar teelal nazimoskotiija liijas kutides 500 000 romane meriba dooleske ke joon sas vaure slaaga. Dauva hin numri romenda koone sas aro khangeriakoliineha aro kakjakothem elle aro vaure theme so sas teeelal Kakjakothemesko falliba. Perdal tšimbes hin džuusibosko maneeri it mahkar romen. Buut taala maneeri voipuvahas te stentaven dooleha ke mote rikkaven baro džuusiba. Sigide ka romane džiivude aro bengale aahhiba aro tšeereskovuorduja ta aro satra. Buut hin roodibongiere niina hokade sar phuuride indisko boldiboskomaneeri ta maneeribosko džuusiba džiivela panna mahkar romane niina aro Botnosko them (Nordiko them). Butvares aagade gaaje džintaha romane ta aro tšeeni theme sas romane rikkade sar piskarni. Romengo historia naa pherdo bi vaa paalibata ta narvalibosta. Douva pherdila panna rakkiba sar joon hin rikkade pengo tšimb ta kultur buut heel bereh ta so hin panna diijal angoviba aro vaure kulturengo musika ta tšelliba. Buut pinsardo hin romengo angibiba aro musika. Iek vauro kotoriba hin indijako tšellibosko historia džinom Evropa aro Spania, kai flamenco hin angluno džutiba aro tšellibosko džaniba. Romane aro iidakorig aro Finitiko them ta aro heerunothem sas buut sankiba angle endo anglal bereh 1809 taala Finitiko themesta aulo porttiko barorajeskophuu. Paalal te Finitiko them liijas pes korkoriba 1917 hin romane ni aahte aro themesko kurriba, vahka lengo dživibosko voijiba sas bengale anglal 1970-bereh aro them so joon riggade. Doola dieli aro karelia so Porttiko them liijas penge ka freediba sas sömsimen mahkar Porttiko ta Finitiko themensa. Perdal 400 000 manusha bihade aro vaure gaave aro Finitiko them. Mahkar leen sas buut romane, bi lengo dživibosko bihiba hin bipinsardo. Buut daala romenda džiivela trystales aro Helsinki. Hougaajengo roodiboskobutja te rooden tšeer daala manuhenge naa raalude romane. vahka buut lenda iegade tšeer ta panna phuv aro Karjala. Vaagunes po 1960-bereh byrdydas baribosko butja aro themesko politik romanenge. Baro parkiba dauva hankibosko butjata hin, romani rannibosgiereske Katarina Taikooneske, koon pengo liineha Zigenerskan bereh 1963 tšangudas opitionos hortibossa. Lako huupa byrjyde pengo butti angalal 1940- ta 1950-bereh te len themesko memburengo horttiba sar skooliba. Sveittiko romane džiivudas harhal aro tšeerskovuorduja 106 Miritza & Sebastian

ta satra ta liine pengo dživibosko louve katar tivoli so vandrudas trystales aro them. Pe vaure laaveha joon aahte naa aro khangerijakoliine ta dooleske aulo lengo kenti niekade te džan aro skoola. Doola tšihkiba so fanude aro sveittiko them po 1960-bereh hastidas tšihkibosko butja niina aro finitiko them. Finitiko romane tšerde 1967-bereh finitiko themesko romano tšetiba. Dooles sas parkiba te hougaje aro finitiko them liine butti te sastaven romengo aahhiba sar aro tšeerengo aahhiba. Finitiko romane aro Sveittiko stellide peen 1972 ta Stockholmsko finitiko romengo tšetiba sas phirimen it bereh sar Armas Lind ta akaan muulo Aleka Stobin sar laavengiere. Bereh 1973 liijas finitiko-romano sikiboskiero Yrjö Tähtelä aro Helsinki byrjiba te apraven Nordiko themesko Romano konsilijo. Paalal douva hin Romano konsilijo aahto phirro butvar ta raalila akadiives romane koonengo tšimba hin aro vaure themme. Sankiboskofaraba mahkar romen aro Sveittiko hin akadiives brokaato. Naa hortta džaaniba dotta sar baro skokka finitiko romane hin. Tenkiba so sas tšerdo aro it ka romane aune iegade sar nationalno minoriteturi phukavela te hin mahkar 4000 4500 finitiko romane aro Sveittiko. Vaagunes teelal 1960-bereh liine romane aro Nordiko themm pherde themesko memburengo horttiba. Naa pherdila itšlaagagieresko laaga aro sakkodivisijako dživiba ta panna arakhena romane diskriminatsia. miritza & sebastian 107

17 Ruotsinsuomalaisten romanien historia Tämän päivän niin sanotut ruotsinsuomalaiset romanit ovat Ruotsiin 1500-luvulla tulleiden ensimmäisten romaneiden jälkeläisiä. Tukholman raadin pöytäkirjassa vuodelta 1512 mainitaan tuntemattomasta kansanryhmästä, joka puhuu vierasta kieltä ja haluaa asettua asumaan maahan. Siinä kerrotaan myös, että he ovat tummaihoisia ja että heidän tapansa eivät ole tunnistettavissa. Jo vuonna 1525 kuningas Kustaa Vaasa antoi käskyn heidän karkoittamiseen maasta. Vuonna 1560 arkkipiispa Laurentius Petri kielsi pappeja olemasta missään tekemisissä heidän kanssaan. Vuonna 1637 ilmestyi yleinen romaneija koskeva säädös, placat om tatarnes fördrifvande av landet (säädös mustalaisten karkoittamisesta maasta). 1660-luvulla valtiomies Pietari Brahe lähetti suuremman ryhmän romaneija Suomeen, joka tähän aikaan oli osa Ruotsia, asuttamaan raja-alueita Venäjälle päin. Suunnitelma oli että he asettuisivat asumaan autiotiloille jotka suomalaiset olivat jättäneet, ja että he osallistuisivat sotatoimiin suomalaisten kanssa. Eri lähteistä käy ilmi että myös jatkossa haluttiin määrätä, missä romanit liikkuivat ja heitä pakotettiin kerjäämään toimeentulonsa puolesta. Tässä keskustelumateriaalissa tämän ryhmän romaneija kutsutaan nimella kaale-romanit. Näin nostamme maantieteellisen kotipaikan sijasta esiin kielen ominaispiirteenä. Romani chib, mikä on kielen virallinen nimi, on tänä päivänä tunnustettu kansallinen vähemmistökieli Ruotsissa ja Suomessa. Jotkut romanit kutsuvat kieltä nimellä romanés, mikä on rom-sanan taivutusmuoto. Chib tarkoittaa kieltä. Tämä kieli kuuluu samaan ryhmään kuin intialaiset kielet hindi, punjabi ja rajasthani, ja kaikkien näiden juuret ovat sanskrit-kielessä. Muiden kielten vaikutuksen alla romanien ollessa eri maissa on vuosisatojen saatteessa kehittynyt monia romanikielen varieteettejä, jotka saattavat poiketa suhteellisen paljon toisistaan. Kieli on silti edelleen voimakkain todiste romanien pohjois-intialaisesta taustasta. Tutkijat ovat nykyään yhtä mieltä siitä, että romanit muuttivat Intiasta useimmissa eri ryhmissä 1000-luvulla alkaen ja saapuivat Eurooppaan noin 300 vuotta myöhemmin. Maastamuuton syistä on monia teorioita. Tutkijoiden mukaan muuttajien joukkoon kuului luultavasti monta intialaisen yhteiskunnan ryhmää. Sanaa rom aletaan käyttää vaelluksen yhteydessä. Sana tulee sanskrit-kielestä ja tarkoittaa yksinkertaisesti ihmistä. 108 Miritza & Sebastian

Ensimmäinen todiste romanien saapumisesta Eurooppaan on kreetalaisen munkin muistiinpano vuodelta 1322. Muutama vuosikymmen siitä eteenpäin intialaiset tulokkaat ovat asettuneet asumaan Balkanin eri maihin ja tiedämme, että he elättivät itsensä pääasiassa käsityöläisinä, kauppamiehinä ja viihdyttäjinä. Romanien vaelluksia Euroopan halki voi seurata tutkimalla eri maissa luotuja lainsäädäntöjä romanien ja muiden vaeltavien ryhmien ehtojen säätelemiseksi. Lainsäädäntö pohjautui ennen kaikkea pelkoon kaikkea vierasta kohtaan. Myös romanien tummuus mainitaan pelottavana ominaisuutena. Vähitellen alkoivat suoranaiset vainot romaneijta kohtaan ja joissakin Itä-Euroopan maissa, esimerkiksi nykyisessä Romaniassa heitä miritza & sebastian 109

17 Ruotsinsuomalaisten romanien historia alistettiin orjuuten aina 1800-luvun loppuun saakka. Natsi-Saksan aikana surmattiin suuri osa Euroopan romaneista. Surmatyöt eivät tapahtuneet ainoastaan saksalaisten keskitysleireissä, vaan myös miehitetyissä maissa. Kielen ohella myös puhtaussäännöt muodostavat romaneille yhdistävän piirteen. Monet näistä säännöistä voidaan selittää hygienia tärkeydellä koska elettiin alkeellisissa olosuhteissa teltoissa ja asuntovaunuissa. Mutta yhä useammat tutkijat ovat viime vuosina huomioineet, että vanhat intialaiset rituaalista puhtautta koskevat kastisäännöt elävät edelleen romanien tapamääräyksissä myös meillä pohjoismaissa. Romanien historia ei kuitenkaan ole vain kurjuuttaa ja vainoa. Se kertoo myös taipumattomasta kansasta, joka on onnistunut säilyttämään kielensä ja kulttuurinsa vuosisatojen halki ja myös antanut kulttuurivaikutteita muille kansoille. Parhaiten romanien vaikutus tunnetaan musiikin piirissä. Toinen alue on intialaisen tanssin historia Euroopan halki aina Espanjaan saakka, missä flamenco on romanien tärkein lahja tanssitaiteelle. Romanit itäisessä valtakunnan puoliskossa Suomessa, ja romanit toisella puolella Perämerta pitivät kaikesta päätellen tiivistä yhteyttä toisiinsa aina vuoteen 1809 saakka, jolloin Suomesta tuli venäläinen suurruhtinaskunta. Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917 romanit ovat muiden suomalaisten tavoin osallistuneet maan käymiin sotiin, vaikka heidän elinolosuhteensa maassa, jota he puolustivat, olivat 1970-luvulle saakka erittäin vaikeat. Karjalan rauhansopimuksessa Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta evakuoitiin lähes 400 000 ihmistä eri puolille Suomea. Heidän joukossaan oli monia romaneja, mutta heidän kohtalonsa on jäännyt merkillisen tuntemattomaksi. Tiedetään kuitenkin että juuri tämä ryhmä koki suurta kurjuutta etenkin Helsingin seudulla. Evakuoitujen asuttamistoimenpiteet, ja joissakin tapauksissa maa-alueiden myöntäminen, ei kohdistunut romaneihin, vaikka monet heistä olivat omistaneet taloja ja maata Karjalassa. Vasta 1960-luvulla yhteiskunnan politiikka romaneijta kohtaan alkoi muuttua Ruotsissa. Tästä asennekäänteestä romaneijta kohtaan voidaan ensi kädessä kiittää romanikirjailijaa Katarina Taikonia, joka 1963 ilmestyneellä kirjallaan Zigenerska 110 Miritza & Sebastian

herätti keskustelun toden teolla. Hänen sukulaiset olivat toki jo 1940- ja 1950-luvulla alkaneet taistella kansalaisoikeuksien kuten koulunkäynnin puolesta. Ruotsin romanit asuivat pitkään asuntovaunuissa ja teltoissa ja elättivät itsensä muun muassa kiertävällä tivolitominnalla. Heillä ei siis ollut henkikirjoituspaikkaa, minkä johdosta heidän lapsiltaan kiellettiin koulunkäynti. Ruotsissa tapahtuneet muutokset 1960-luvulla nopeuttivat myös kehitystä Suomessa. Suomalaiset romanit perustivat Suomen mustalaisyhdistyksen vuonna 1967, mikä sai aikaan havahtumisen virallistasolla myös Suomessa, ja toimenpiteisiin ryhdyttiin muun muassa romanien asumistilanteen parantamiseksi. Suomalaisen romanit Ruotsissa järjestäytyivät 1972 nimellä Stockholms finska zigenarförening, puheenjohtajina Armas Lind ja edesmennyt Aleka Stobin. Vuonna 1973 romaninäyttelijä Yrjö Tähtelä pisti Helsingissä alkuun Pohjoismaisen mustalaisneuvoston perustamisen. Neuvosto on sittemmin uudistettu useamman kerran ja siihen kuuluu nykyään eri maista tulevia romaneja. Tänä päivänä Ruotsissa on kirjava joukko romanijärjestöjä. Tarkkoja tietoja ruotsinsuomalaisten kaale romanien määrästä ei ole, mutta romanien kansalaiseksi vähemmistöksi tunnustamisen yhteydessä tehdyn laskelman mukaan heitä on noin 4 000 4 500. Pohjoismaalaiset romanit saivat siis periaatteessa täydet kansalaisoikeudet vasta 1960-luvulla. Käytännössä tasaarvoisuus ei kuitenkaan toimi, ja romaneijta syrjitään edelleen monissa eri tilanteissa. miritza & sebastian 111

17 de sverigefinska romernas historia De romer som vi i dagligt tal kallar de sverigefinska romerna är ättlingar till de första romerna som kom till Sverige på 1500-talet. I Stockholms stads tänkebok från 1512 nämns en okänd folkgrupp som talar ett helt främmande språk och som vill bosätta sig i landet. Det står även att dessa personer var mörka och att deras seder inte gick att känna igen. Redan 1525 gav kung Gustav Vasa order om att de skulle drivas ut ur landet. År 1560 förbjöd ärkebiskop Laurentius Petri prästerna att befatta sig med dem. År 1637 kom så en allmän förordning som gällde romerna, placat om tatarenes fördrifvande av landet. Under 1660-talet lät riksdrotsen Per Brahe sända en större grupp romer till Finland, som vid den här tiden var en del av Sverige, för att kolonisera gränstrakterna mot Ryssland. Avsikten var att de skulle bosätta sig på ödehemman som finnarna lämnat och delta i krigsväsendet tillsammans med den finska befolkningen. Av olika källor framgår att man även fortsättningsvis med våld ville bestämma var romerna skulle röra sig och att de tvingades tigga för sin försörjning. I det här samtalsmaterialet omnämns romerna som tillhör denna grupp som kaaleromer. Genom detta lyfter vi fram språket som kännetecken i stället för den geogra fiska hemvisten. Romani chib som språket kallas officiellt är numera ett erkänt nationellt minoritetsspråk både i Sverige och i Finland. En del romer kallar språket för romanés, som är en böjningsform av ordet rom. Chib betyder tunga eller språk. Detta språk är besläktat med de indiska språken hindi, punjabi och rajasthani och har liksom dessa sitt ursprung i sanskrit. Genom påverkan från språken i de länder där romerna har vistats, har det under århundradena utvecklats olika varieteter (dialekter) av det romska språket, som kan skilja sig ganska mycket från varandra. Men fortfarande utgör språket det starkaste beviset för att romerna härstammar från norra Indien. Forskarna är numera ense om att romerna utvandrade från Indien i omgångar med början på 1000-talet och nådde olika delar av Europa cirka 200 år senare. Det finns många teorier om anledningen till varför romerna utvandrade. Forskarna menar att utvandrarna sannolikt bestod av flera grupper i det indiska samhället. Det är i samband med utvandringen som ordet rom börjar användas. Ordet som härstammar från sanskrit betyder helt enkelt människa. 112 Miritza & Sebastian

Det första beviset på att romerna nått Europa har vi från Kreta år 1322 tack vare en anteckning av en munk. Några årtionden senare har de indiska invandrarna bosatt sig i olika länder på Balkan och vi vet att de försörjde sig huvudsakligen som hantverkare, handelsmän och underhållare. Man kan följa romernas vandringar i Europa genom att studera den lagstiftning som tillkom i olika länder för att reglera romernas och andra kringvandrande gruppers villkor. Lagstiftningen grundade sig framför allt på rädsla för det främmande. Även romernas mörka utseende nämns som något skrämmande. Ren förföljelse mot romerna inleddes och i vissa östeuropeiska länder som t.ex. nuvarande Rumänien miritza & sebastian 113