Työmarkkinoiden muutokset ja niillä selviytymisen ehdot Asko Suikkanen Professori, Lapin yliopisto Lapin maakunnan aikuiskoulutusstrategian 2. työpaja 8.2.2012, Rovaniemi
Taustaa: työelämän muutokset länsimaiset yhteiskunnat ovat siirtyneet alityöllisyyden aikakauteen, mikä näkyy joukko- ja rakennetyöttömyytenä työelämän muutokset ovat rakenteellisesti laajoja yritykset menevät nurin, pirstaloituvat, liittoutuvat, muuttavat nopeasti tuotteitaan ja tuotantoaan 2
Muutokset taloudessa Talous globalisaatio pääoman herkkäliikkeisyys kasvava kilpailu perus- ja materiaalituotannon muuttunut rooli todellisen ja symbolisen talouden erottaminen osakkaan ja liikkeenjohdon muuttunut suhde 3
Muutokset yritysten toiminnassa Yritys Uudelleen-organisointi verkostotyö nurin meneminen (flattening), supistaminen (slimming) pirstoutuminen jatkuva muutos uusi teknologia nopea tuotanto liikkuvuus alihankinta, ulkoistaminen sosiaalinen vastuu 4
Muutokset työvoimassa Työvoima lyhytaikaiset sopimukset itsensä työllistäminen liikkuvuus ikääntyminen, nuoret työntekijät feminisaatio kasvava kilpailu etninen heterogeenisyys yrittäjyys työvoiman puute vähäinen järjestäytyminen työ- ja perhe-elämän yhdistäminen 5
Muutokset työn vaatimuksissa Palkkatyö yhden ammatin hallitsemisen merkitys vähenee toisten pätevyyksien hankkiminen korostuu kvalifikaatioiden tietoperustan keston lyheneminen, jatkuva uuden tiedon omaksuminen korostuu sosiaalisten taitojen, vuorovaikutus- ja innovaatiotaitojen vaatiminen rekrytointikriteereinä, ryhmätyö- ja projektityötaitojen edellyttäminen laadullisiin ja määrällisiin joustovaatimuksiin sopeutuminen - työaikavaatimukset - työtehtävävaatimukset - työmäärävaatimukset - varuilla olo ja kutsusta työssäkäynti työpaineiden ja työstressin sietokyky muutoksiin sopeutuminen tietoyhteiskunnan kansalaistaitojen korostuminen 6
Muutokset työn sisällöissä Palkkatyö toistaiseksi jatkuvan palkkatyön muuttuminen projektityöksi jatkuvat, toistuvat work to work siirtymät ja job to job siirtymät katkokset ja toisaalta suorituskasaumat suunnittelevan, järjestävän, organisoivan ja suorittavan työn kombinoituminen työtehtävien ja työorganisaatioiden jatkuvat vaihtumiset aika- ja suorituspaineiden vaihdokset ja kasvu työn hallinnan tunteiden problematisoituminen työn vieraantumisen (alienation) uudet sisällöt 7
Yksilötaso työntekijöiden koulutus- ja vaatimustaso nousee, edellytetään määrällistä ja laadullista joustavuutta, projektimaista työtapaa, työtaitojen jatkuvaa uusintamista ja työkyvyn ylläpitämistä, sosiaalisuutta uusia vaatimuksia kohdistuu jatkuvana virtana työntekijöihin, heidän osaamiseensa, oppimiseensa ja muuntumiseensa 8
Lineaarinen ja limittäinen elämänkulun malli ja työvoiman uusintaminen Lähde: Suikkanen ym. 1998 Suomalaisille työmarkkinoille on ollut tyypillistä ylisukupolvittainen uusintaminen, jossa ikääntynyt, vähemmän koulutettu ja terveysongelmista kärsivä työvoima on pyritty korvaamaan aina aikaisempaa nuoremmalla, paremmin koulutetulla ja terveemmällä työvoimalla Työvoiman rakenteellinen muutos edellyttää toisenlaisen uusintamismallin luomista, sellaista, jossa pyritään systemaattisesti oppimaan ja omaksumaan työuran aikana useampi uusi ammattitaito ja koulutustaso nykyisen yhden sijaan 9
Eri ikäkohortteihin kuuluvien työhön osallistumisen asteet (%) 26-vuotiaana Kohortti Kohortti Kohortti Kohortti Kohortti Kohortti 1960 1963 1966 1969 1973 1978 Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi 1986 1989 1992 1995 1999 2004 Miehet 91,2 89,7 84,6 79,6 85,1 82,5 Naiset 84,2 78,1 75,1 68,1 74,4 75,1 Lähde: Suikkanen & Linnakangas & Karjalainen 1999 (kohorttien 60, 63,66 ja 69 osalta); muut kohortit: TK kohorttiaineisto 10
Eri ikäkohortteihin kuuluvien työhön osallistumisen asteet (%) 59-vuotiaana (Tilastokeskuksen rekisteriaineisto) Kohortti Kohortti Kohortti 1938 1943 1948 Vuosi Vuosi Vuosi 1997 2002 2007 Miehet 58,8 69,2 73,7 Naiset 62,1 71,6 77,3 Yhteensä 60,5 70,4 75,5 11
Jatkuvaa kokoaikatyötä tekevien osuus palkansaajista vuosina 1989 2010 Vuosi % 1989 81,4 1993 80,5 1997 75,4 2001 75,5 2005 74,4 2006 74,2 2007 74,6 2008 76,1 2009 75,9 2010 74,6 Lähde: Tilastokeskus, Työvoiman vuosihaastattelu 1989 ja 1993; Työvoimatutkimus 1997 2010 12
Työttömyysaste vuosina 1990 2010 Vuosi Työttömyysaste 1990 3,2 1992 11,7 1994 16,6 1996 14,6 1998 11,4 2000 9,8 2002 9,1 2004 8,8 2006 7,7 2008 6,4 2010 8,4 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 13
Työttömien määriä vuosina 2000 2010 Vuosi Työttömien määrä poikkileikkaus* Työttömät vuoden aikana** Pitkäaikaistyöttömät** 2000 253 000 628 621 169 717 2001 238 000 593 530 155 305 2002 237 000 578 566 147 472 2003 235 000 572 505 139 156 2004 229 000 570 995 137 517 2005 220 000 556 985 138 122 2006 204 000 530 592 125 934 2007 183 000 494 294 102 941 2008 172 000 519 208 85 553 2009 221 000 632 242 87 501 2010 224 000 620 784 111 740 Lähde: * Työvoimatutkimus, Tilastokeskus; ** Vuositilastot, työministeriö 14
Työttömät ja työttömyysaste Lapissa ja koko maassa vuosina 1998 2010 Vuosi Lappi Koko maa Työttömät (1000 henkeä) Työttömyysaste (%) Työttömät (1000 henkeä) Työttömyysaste (%) 1998 18 19,8 285 11,4 1999 15 16,3 261 10,2 2000 16 17,6 253 9,8 2001 14 16,3 238 9,1 2002 14 16,2 237 9,l 2003 13 15,6 235 9,0 2004 11 12,9 229 8,8 2005 12 14,0 220 8,4 2006 11 12,4 204 7,7 2007 9 10,9 183 6,9 2008 8 9,9 172 6,4 2009 10 11,6 221 8,2 2010 9 11,3 224 8,4 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 15
Nuorten työttömyysaste eri maissa vuosina 2006 2009 15 24-vuotiaat Vuosi 2006 2007 2008 2009 Suomi 17,6 15,7 15,7 21,6 Saksa 13,6 11,7 10,4 11,0 Italia 21,6 20,3 21,3 25,4 Espanja 17,9 18,2 24,6 37,9 Lähde: OECD Employment Outlook 2010 16
Nuorten työttömyysaste vuosina 2006 2010 Ikäryhmä Vuosi 2006 2007 2008 2009 2010 15 19 27,6 25,7 26,6 31,6 31,6 20 24 14,9 12,3 11,7 17,0 17,0 25 29 7,7 7,0 6,7 9,7 9,2 Lähde: StatFin Työvoimatutkimus 17
Eri ikäkohorttien työttömyysasteet samanikäisinä (Tilastokeskuksen rekisteriaineisto) Ikäkohortti Koko maa Ikä 18 vuotta 20 vuotta 22 vuotta 24 vuotta 1973 24,9 / 1991 60,2 / 1993 32,0 / 1995 19,4 / 1997 1978 31,4 / 1996 27,6 / 1998 15,6 / 2000 11,7 / 2002 1983 12,6 / 2001 19,6 / 2003 11,3 / 2005 6,6 / 2007 Ikäkohortti Lappi Ikä 18 vuotta 20 vuotta 22 vuotta 24 vuotta 1973 27,4 / 1991 73,1 / 1993 51,8 / 1995 35,7 / 1997 1978 44,9 / 1996 53,9 / 1998 30,3 / 2000 26,2 / 2002 1983 14,1 / 2001 34,0 / 2003 18,0 / 2005 14,1 / 2007 18
Työllisyysaste (15 64-v.) Lapissa ja koko maassa vuosina 1998 2010 Vuosi Lappi Koko maa 1998 53,6 64,1 1999 57,0 66,0 2000 57,2 66,9 2001 57,8 67,7 2002 58,2 67,7 2003 57,9 67,3 2004 60,2 67,2 2005 58,1 68,0 2006 59,9 68,9 2007 59,9 69,9 2008 62,3 70,6 2009 60,5 68,3 2010 60,7 67,8 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 19
Eri ikäkohorttien työllisyysasteet samanikäisinä (Tilastokeskuksen rekisteriaineisto) Ikäkohortti Koko maa Ikä 18 vuotta 20 vuotta 22 vuotta 24 vuotta 1973 23,9 / 1991 18,3 / 1993 37,3 / 1995 53,5 / 1997 1978 12,9 / 1996 34,0 / 1998 50,7 / 2000 62,5 / 2002 1983 24,6 / 2001 38,4 / 2003 55,1 / 2005 68,7 / 2007 Ikäkohortti Lappi Ikä 18 vuotta 20 vuotta 22 vuotta 24 vuotta 1973 19,2 / 1991 12,6 / 1993 24,9 / 1995 40,3 / 1997 1978 9,3 / 1996 16,7 / 1998 35,5 / 2000 47,4 / 2002 1983 19,7 / 2001 27,0 / 2003 46,5 / 2005 60,1 / 2007 20
Työllisyys ja työttömyys 40-vuotiaana (Tilastokeskuksen rekisteriaineisto) Kohortti / tarkasteluvuosi Sukupuoli Työllinen Työtön Henkilöä % ikäkohortista (työvoimasta) Henkilöä % ikäkohortista (työvoimasta) 1948 Nainen 36 490 86,9 (96,8) 1 190 2,8 (3,2) Tilanne v. 1988 Mies 37 390 90,7 (99,6) 1 480 3,6 (0,4) 1953 Nainen 27 790 74,7 (84,7) 5 030 13,5 (15,3) Tilanne v. 1993 Mies 28 360 74,4 (81,1) 6 600 17,3 (18,9) 1963 Nainen 29 270 79,2 (91,3) 2 780 7,5 (8,7) Tilanne v. 2003 Mies 30 250 81,0 (89,7) 3 470 9,3 (10,3) 21
Vanhempainvapaa Hoitovapaa Vuorotteluvapaa Ammattikoulutus Harjoittelu Oppisopimuskoulutus Kokoaikainen työ Osa-aikainen työ Lyhytaikainen työ Tilapäinen työ Itsensä työllistäminen Suojatyö Osa-aikaeläke Tilapäinen työkyvyttömyys Eläke Tukityö Tilapäiset julkiset työt Irtisanomiset, takaisinkutsu Esimerkkejä modernien työmarkkinoiden riskeistä: ammattitaidon vanheneminen, vähäinen koulutus, siirtymisen mahdollisuudet toiseen ammattiin / toiselle toimialalle, pitkäaikainen työttömyys, toistuva työttömyys Kuvio. Työmarkkinasiirtymät moderneilla työmarkkinoilla (Lähde: Mäkitalo ym. 2008, 524; perustuu Schmid 2002). 22
Erilaiset siirtymät Schmidin mukaan siirtymät koulutuksesta työhön ja päinvastoin siirtymät erilaisten työllisyysstatusten ja sopimusten välillä siirtymät hoivatyöstä työmarkkinoille ja päinvastoin siirtymät työllisyydestä työttömyyteen ja päinvastoin siirtymät työllisyydestä eläkkeelle (esim. työkyvyttömyys) ja päinvastoin 23
Siirtymät (Schmid) integroivat siirtymät työllisyyttä ylläpitävät siirtymät eksklusiiviset siirtymät vapaaehtoiset siirtymät pakotetut siirtymät 24
Työpaikan toimialamuutos työllisillä ikäkohorteittain (Tilastokeskuksen rekisteriaineisto) Työpaikan toimiala sama 1988 ja 2007 Työpaikan toimiala eri 1988 ja 2007 Ei työpaikan toimialatietoa molemmilta vuosilta Työllinen sekä 1988 että 2007 N Kohortti 1948 59,9 35,2 4,8 45 990 Kohortti 1953 57,7 38,1 4,2 53 780 Kohortti 1958 55,7 40,0 4,2 52 040 Kohortti 1963 47,6 48,1 4,3 49 760 Toimialaluokitus 2-luokkainen vuodelta 2002. 25
Ammatin (pääluokan) muutos työllisillä ikäkohorteittain (Tilastokeskuksen rekisteriaineisto) Ammatin pääluokka sama 1988 ja 2007 Ammatin pääluokka eri 1988 ja 2007 Ei ammatin pääluokkatietoa molemmilta vuosilta Työllinen sekä 1988 että 2007 N Kohortti 1948 66,6 32,4 1,0 43 950 Kohortti 1953 65,3 33,7 1,0 50 730 Kohortti 1958 62,4 36,8 0,8 48 450 Kohortti 1963 58,8 40,7 0,6 47 560 Ammattiluokitus 1-luokkainen vuodelta 2001. 26
Työllisen työvoiman pendelöinti ikäkohorteittain vuonna 2007 (Tilastokeskuksen rekisteriaineisto) Työpaikka asuinkunnan ulkopuolella Työpaikka asuinkunnassa Kohortti 1943 28,8 71,2 Kohortti 1948 29,8 70,2 Kohortti 1953 30,6 69,4 Kohortti 1958 32,9 67,1 Kohortti 1963 36,4 63,6 Kohortti 1968 40,0 60,0 Kohortti 1973 41,0 59,0 27
Työllisen työvoiman koulutusrakenne ikäkohorteittain vuonna 2007 (Tilastokeskuksen rekisteriaineisto) Ei perusasteen jälkeistä koul. Keskiaste Enemmän kuin keskiaste Kohortti 1943 37,0 25,7 37,3 Kohortti 1948 28,7 35,2 36,1 Kohortti 1953 22,4 42,0 35,6 Kohortti 1958 16,4 45,1 38,5 Kohortti 1963 10,9 48,3 40,8 Kohortti 1968 11,0 46,9 42,1 Kohortti 1973 10,1 41,7 48,2 28
Eri ikäkohorttien opiskelu samanikäisinä (Tilastokeskuksen rekisteriaineisto) Ikäkohortti Koko maa Ikä 18 vuotta 20 vuotta 22 vuotta 24 vuotta 1973 64,7 / 1991 32,1 / 1993 38,3 / 1995 25,3 / 1997 1978 79,0 / 1996 34,2 / 1998 32,4 / 2000 21,7 / 2002 1983 67,6 / 2001 29,8 / 2003 30,6 / 2005 19,6 / 2007 Ikäkohortti Lappi Ikä 18 vuotta 20 vuotta 22 vuotta 24 vuotta 1973 69,2 / 1991 32,6 / 1993 43,3 / 1995 31,3 / 1997 1978 81,3 / 1996 42,4 / 1998 41,1 / 2000 28,6 / 2002 1983 74,2 / 2001 35,3 / 2003 35,5 / 2005 24,4 / 2007 29
Perheellisyys 26-vuotiaana (Tilastokeskuksen rekisteriaineisto) Niiden osuus (%), joilla alaikäisiä lapsia Naimattomien osuus (%) Kohortti 1963 Tilanne vuonna 1989 31,2 62,6 Kohortti 1968 Tilanne vuonna 1994 29,9 70,0 Kohortti 1973 Tilanne vuonna 1999 26,3 74,5 Kohortti 1978 Tilanne vuonna 2004 29,3 77,7 30
Asuminen 26-vuotiaana (Tilastokeskuksen rekisteriaineisto) Omistaa talon tai asunnon osakkeet Kohortti 1963 Tilanne vuonna 1989 56,2 Kohortti 1968 Tilanne vuonna 1994 47,5 Kohortti 1973 Tilanne vuonna 1999 42,4 Kohortti 1978 Tilanne vuonna 2004 39,6 31
Julkinen sektori ja työelämän muutos missä roolissa julkinen sektori toimii tässä tilanteessa? aikaisemmin hyvinvointivaltio on ollut jopa työmarkkinallisten normien asettaja (työlainsäädäntö), kiellettyjen olosuhteiden poistaja (työsuojelu), normaalityösuhteiden varmistaja (työeläkeperiaatteet, verotus, yhteiskuntapolitiikka), työvoiman uusintaja (ylisukupolvittainen, koulutustason nostaminen, ammatillinen koulutus) ym. 32
Julkinen sektori ja työelämän muutos nyt julkinen sektori vetäytyy vastuusta, ei tee aikakautta ja muutostilannetta vastaavia sosiaalisia innovaatioita (esim. uudet palvelut, kuntien ja valtion tehtävien yhdistäminen monissa kysymyksissä, integroidut ratkaisut, siirtymien työmarkkinoiden sosiaaliset investoinnit ym.) jatketaan hedelmätöntä jakoa kuntien ja valtion tehtäviin työttömyyskysymysten ratkaisuissa mm. uudessa hallitusohjelmassa työttömyyden ratkaisuja ei ymmärretä työllisyyspolitiikan ratkaisuina, ei edes työvoimapolitiikan ratkaisuina, vaan erityisen ongelman ratkaisuna, spesifinä arvokysymyksenä, marginaalista huolehtimisena 33