Aika: 21.9.2018 klo 8.15-10.15 Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Valimo, Kelloportinkatu 1 B Osallistujat: Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kaupunginjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi, Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Nurminen Mikko johtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti varalla: Minna Hutko hallintojohtaja Vesilahti Rämö Heidi kunnanjohtaja Lempäälä Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi, 2. vpj. Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia, 1. vpj. Pohjonen Juhani vs. seutujohtaja esittelijä, TKS Juntunen Suvi seutuassistentti sihteeri, TKS Kutsutut: Lyly Lauri seutuhallituksen pj. Tampere Sirviö Pekka toimitusjohtaja Raitiotie oy 109 Tuominen Ville-Mikael projektijohtaja Tampere 109 Periviita Mika joukkoliikennejohtaja Tampere 109 Rantanen Teppo johtaja Tampere 110 Malmberg Jarkko kaupunginjohtaja Sastamala 110-111 Mansikkamäki Pekka työllisyys- ja turvallisuuspäällikkö Ylöjärvi 110 Oksanen Sari Palvelupäällikkö Tampere 110 1/28
KÄSITELTÄVÄT ASIAT 108 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 109 RAITIOTIEN KEHITYSVAIHE, SEUDULLISEN YLEISSUUNNITETELUN TARVE 4 110 TYÖLLISYYSKOKEILUN JATKOTOIMENPITEET, TYÖLLISYYDENHOIDON YHTEISTYÖMALLI JA KASVUPALVELUPILOTTI 11 111 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KAUPUNKIPOLIITTINEN ASEMA, VUOROPUHELU SASTAMALAN KANSSA 13 112 TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT 15 113 SEURAAVAT KOKOUKSET 16 ------ SÄHKÖINEN KÄSITTELY------ 17 114 INFRAPALVELUJEN SEUTUYHTEISTYÖN SYVENTÄMINEN, NYKYTILAN KARTOITUS 17 115 KESKUSTABAROMETRI, TYÖN KÄYNNISTÄMINEN 20 116 KUNTAYHTYMÄN TALOUDEN JA TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2018 22 117 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄN LAUSUNTO LUONNOKSESTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN ASETUKSEKSI MAANTEIDEN JA RAUTATEIDEN RUNKOVERKOSTA JA NIIDEN PALVELUTASOSTA, (LVM/2394/03/2017) 25 118 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 28 2/28
108 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 8.15 Muistio 7.9.2018, liitteenä. Kokouksen keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen. Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Seudullisen joukkoliikenteen tilannekatsaus ja tavoitteet MAL4- MAL4-tavoitteita käsitellään 26.9. yhteiskokouksessa/seminaarissa seutuhallituksen kanssa sopimukseen Maakuntauudistuksen 50/60 todennäköisyydellä maa- tilannekatsaus Rakennesuunnitelman 2040 päivitystarpeet ja MAL4-sopimuksen valmistelu Satamapalvelujen kehittämisen toimintamalli Kaupunkiseudun ilmastoja energiatavoitteiden päivitys, kuntien lausunnot kuntauudistus jatkuu Asiaa käsitellään 26.9. yhteiskokouksessa/seminaarissa seutuhallituksen kanssa Seutuhallituksen käsittelyssä 26.9. Seutuhallituksen käsittelyssä 26.9. Seutuhallitus: Työryhmänostot: 3/28
109 RAITIOTIEN KEHITYSVAIHE, SEUDULLISEN YLEISSUUNNITETELUN TARVE 8.15-9.00 (45 min) Projektijohtaja Tuominen ja liikennejärjestelmäpäällikkö Touru 13.9.2018: Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa on osoitettu liikennejärjestelmän rungoksi vahva seudullinen raideliikennejärjestelmä, jossa Tampereella toimii raitiotie jota kehitetään Pirkkalan, Kangasalan ja Ylöjärven suuntiin. Ja Nokian ja Lempäälän suunnat ovat lähijunaliikenteen kehittämissuuntia. Seutuhallitus hyväksyi 30.5.2018 raitiotien tulevaisuuden suuntien esiselvityksen, jossa arvioitiin Kangasalan, Pirkkalan ja Ylöjärven suuntia mahdollisina raitiotien laajenemissuuntina. Luonteeltaan esiselvitys oli nimensä mukaisesti hyvin alustava. Kangasalan, Pirkkalan ja Ylöjärven suunnat ovat keskenään varsin erilaisia nykyisen maankäytön osalta. Esiselvityksen tarkoituksena oli tunnistaa raitiotien vaiheittain etenevän toteutuksen edellyttämä minimimaankäyttö ja arvioida, tukeeko nykyinen ja suunniteltu maankäyttö raitiotien toteuttamista. Seutuhallituksessa toukokuussa hyväksytyssä Raitiotien tulevaisuuden suunnat loppuraportissa todettiin, että kaikilla tarkastelluilla suunnilla on potentiaalia raitiotien sekä sen mahdollistaman ja edellyttämän tiheän kaupunkirakenteen kehittämiseen. Yleiset huomiot: - Raitiotie on kaupunkikehityshanke, jonka kannattava toteuttaminen edellyttää määrätietoista maankäytön kehitystä raitiotiekäytävien alueella. - Raitiotien toteuttaminen ei edellytä esiselvityksessä laskennallisesti maankäytön määritettyjen potentiaalien täysimääräistä toteutumista, mutta alueiden sijainti osana raitiotiekäytävää perustelee alueiden toteuttamista riittävän tiiviinä, jalankulkuympäristöltään korkeatasoisina ja toiminnoiltaan monipuolisina luontevina osina tulevaisuuden raitiotiekaupunkia. - Raitiotiejärjestelmän ratalinjausten suhde asemakaavoihin on käytävä tarkemmin läpi. Esiselvityksessä tunnistettiin alustavasti ongelmalliset kohteet, jotka on tarkemmalla suunnittelulla ratkaistava. 4/28
- Liikennöinnin osalta on määritettävä ja mahdollisuuksien mukaan päätettävä eri haarojen liikennöintisuuntien parit, toteutusjärjestys, vaiheittain toteuttaminen sekä määritettävä alustava arvio liikennöinnin vuorotarjonnasta. Nämä tekijät vaikuttavat kalustotarpeeseen ja tarvittavien yönylivarikoiden mitoitukseen ja toteutettavuuteen. Varikoiden määrä ja sijainti tulee tarkastella seudullisena kokonaisuutena, jotta niille saadaan riittävät varaukset maankäytön suunnittelun tueksi. - Jatkossa tulee tehdä tarkemmat maankäyttöarviot ja niiden perusteella laatia liikenne-ennusteet, jotta voidaan arvioida vaikutuksia liikkumiseen ja ympäristöön. Ennusteiden avulla eri rakentamisvaiheita voidaan arvioida tarkemmin. Esiselvityksessä tehdyt laskelmat toteutumisajankohdasta ovat Pirkanmaan väestösuunnitteen 2040 pohjalta tehtyjä karkeita arvioita. - Jatkosuunnittelun edetessä raitiotien rakentamisen, operoinnin ja ylläpidon kustannusarvioiden luotettavuus tarkentuu vaihe kerrallaan. Esiselvityksen johtopäätöksissä todettiin, että Pirkkalan suunnalla laskennallinen minimikysyntä raitiotieliikenteelle täyttyy Koskipuiston ja Partolan välillä nykytilanteessa. Pirkkala on aloittamassa Partolan alueen asemakaavoitustyön, jossa varaudutaan raitiotiehen. Tampereen puolella ei ole asemakaavallisia varauksia raitiotielle osuudella Hämeenkatu, Koskipuisto - Pirkkalan kuntaraja. Ylöjärven suunnalla ensimmäisen osuuden raitiotien suunnittelu väleillä Pyynikintori - Lentävänniemi ja Hiedanrannasta Lielahden keskustaan etenee Raitiotieallianssin kehitysvaiheena. Tampereen kaupungilla ei ole asemakaavallisia varauksia raitiotieradalle Lielahden keskustasta Ylöjärven kuntarajalle. Kangasalan suunnasta toteutuu ensimmäinen osuus Pyynikintorilta TaYS:lle rakenteilla olevan raitiotiejärjestelmän osan 1 yhteydessä. Kangasala varautuu Lamminrahkan asemakaavan laatimisessa raitiotiehen. Tampereen puolella ei ole asemakaavallisia varauksia raitiotiellä TaYS:n ja kuntarajan välillä. Esiselvityksessä kaikilla ratahaarasuunnilla oli vaihtoehtoisia ratalinjauksia. Vaarana on, että kunnat suunnittelevat raitiotietä omista lähtökohdistaan ja rata ei kohtaa kuntarajalla molempien kuntien ja raitiotiejärjestelmän kokonaisuuden näkökulmasta tarkoituksenmukaisella tavalla. 5/28
Minimimaankäytön saavuttamiseen on esiselvityksessä laskennallisesti määritetty kuluvan aikaa ensimmäisen vaiheen osalta suunnasta riippuen 0-11 vuotta ja toisen vaiheen osalta suunnasta riippuen 18-30 vuotta. Raitiotien yleissuunnittelun käynnistäminen Kangasalan, Pirkkalan ja Ylöjärven suunnissa Esiselvityksessä tunnistettiin, että olemassa olevan maankäytön ja maankäytön kehittymisen puolesta raitiotie olisi ratahaarojen ensimmäisten vaiheiden osalta toteutettavissa nopeassakin aikataulussa, mutta tämä edellyttää myös suunnittelun nopeaa käynnistämistä. Esiselvityksessä tunnistettu maankäytön mahdollisuudet on myös mahdollista menettää ratkaisuilla, jotka eivät ota huomioon raitiotietä tai muuta joukkoliikenteen runkolinjaa. Esiselvityksessä jäi kaikille ratasuunnille raitiotien linjausvaihtoehtoja, jotka eroavat merkittävästi toisistaan maankäytön kehittämismahdollisuuksien osalta. Nykytilanteessa kohdataan ongelmia raitiotieradan linjausten sijainnin epävarmuudesta ja riittävien kaavallisten varausten puuttumisesta. Riskinä, osittain jo toteutuvana on, että varauksia joudutaan tekemään kahdelle ratalinjauksella tai varauksia ei osata tehdä kohteisiin, jotka kokonaisuuden tarkastelun kannalta olisi optimaalisia raitiotieradan linjaukselle. Kuntien maankäytölliset kysymykset edellyttävät ripeää etenemistä jatkosuunnittelussa. Olennaista on saada ratkottua mahdollisen raitiotien vaatima varaus tuleviin yleis- ja asemakaavoihin. Päätös suunnittelun käynnistämisestä antaa kunnille perusteet resursoida suunnittelua. Päätös suunnittelun käynnistämisestä myös mahdollistaa raitiotien johdonmukaisen käsittelyn seutuyhteistyössä ja mm. osana MAL4- sopimusneuvotteluja sekä rakennesuunnitelman päivitystä. Vuonna 2019 käytävissä MAL4-sopimusneuvotteluissa raitiotiejärjestelmän laajentaminen on teema, johon valtion osallistuminen on monella tapaa perusteltua ja perusteltavissa, joten sekä sen suunnitteluun että rakentamiseen on mahdollista saada valtion rahoitusta. Uskottavien ja läpinäkyvien perustelujen muodostamiseksi on tärkeää, että suunnittelua on edistetty ja tarkennettu tehdyn esiselvityksen tasosta. Yleissuunnitelman tavoite: - Seudullisen raitiotieselvityksen 2018 jatkotyö. - Tavoitteena on määrittää kaavalliset varaukset, jotka mahdollistavat raitiotiejärjestelmän tulevaisuuden laajentamisen. 6/28
- Määritetään raitiotieradan linjaus, valtateiden ja ratojen risteämiskohdat, pysäkkien sijainti, raitiotien sijainti katupoikkileikkauksessa ja varikoiden ja syöttöasemien alustava sijainti. Toissijaisesti tuotetaan alustava kustannusarvio rakentamisesta ja operoinnista. - Palvelee yleis-ja asemakaavoitusta, katusuunnittelua ja kunnallistekniikan sijoitussuunnittelua. - Yleissuunnitelmassa arvioidaan vaihtoehdot kattavien vaikutusarviontien ja vuorovaikutuksen perusteella ja keskeisistä linjauksista tehdään poliittiset päätökset. - Yleissuunnitelma ei sido eikä tähtää välittömään raitiotien rakentamiseen. Mutta mikäli sitä ei nyt tehdä, niin tulevaisuudessa raitiotien jatkolinjojen rakentaminen estyy tai tulee kustannuksiltaan merkittävästi kalliimmaksi. Myös maankäyttö voi ilman suunnitelmaa kohdistua epäedullisesti raitiotiejärjestelmästä saavutettaviin hyötyihin nähden. - Selvitys on nyt ajankohtainen. Kehyskuntien mukanaolo on tarpeen kokonaisuuden hallitsemiseksi Tampere, Pirkkala, Kangasala ja Ylöjärvi ovat käyneet alustavaa vuoropuhelua työn jatkamisesta yleissuunnitelmavaiheeseen, mutta eteneminen olisi tärkeää konkretisoita. Seuraavassa on kuvattu joitakin keskeisiä ratkaistavia asioita. Suunnittelun kustannusjako ja budjetointi vuodelle 2019 Tampereen raitiotien osien 1 ja 2 yleissuunnittelun hintaan perustuen on arvioitu seudullisen yleissuunnittelukokonaisuuden hintatasoksi n. 2 miljoonaa euroa. Oletuksena on, että valtio avustaisi suunnittelua 30 prosentilla. Alustavasti on arvioitu, että Tampereen kaupungin osuus koko seudun yleissuunnittelusta olisi yli 50 %. Tehdyn esiselvityksen mukaisten linjakilometrien ja arvioitujen hallinnollisten kustannusten tasajaon perusteella kunnille kohdistuvat suunnittelukustannukset olisivat valtionavun jälkeen - Tampere 749 000 euroa - Pirkkala 259 000 euroa - Kangasala 133 000 euroa - Ylöjärvi 259 000 euroa. Kustannusten voi arvioida jakautuvan kolmelle vuodelle. 7/28
Yleissuunnittelun kustannusten jakautumisen perusteista tulee käydä keskustelu, jotta kunnat osaavat varautua suunnitteluun vuoden 2019 budjeteissaan. Tampereen kaupungin osuus yleissuunnittelun kustannuksista sisällytetään raitiotien kehitysohjelman budjettiin. Vuoden 2019 osalta Tampereen kaupungilla on raitiotien kehitysohjelman budjetissa varaus yleissuunnitelman käynnistämiseen. Seudullisen yleissuunnitelman käynnistämistä käsitellään Tampereen kaupunginhallituksen kokouksessa 17. syyskuuta. Suunnittelun organisointi ja kilpailuttaminen Raitiotien yleissuunnittelu ja sen ohjaaminen edellyttävät erityistä asiantuntemusta ja yhteistyötä. Lisäksi on tärkeää, että kunnat ja seutu vahvasti sitoutuvat ja kouluttautuvat raitiotien kehittämiseen käynnistyvässä suunnitteluvaiheessa. Lähtökohtaisesti keskeisiä sidosryhmiä raitiotien jatkojen suunnittelussa ovat: - Kuntien maankäytön ja liikenteen asiantuntijat kuntien maankäytön ja liikenteen suunnittelutilanteen asiantuntemus, merkittävä työpanos konsulttityön rinnalla vaihtoehtojen määrittämisessä, arvioinnissa ja vertailussa osallistuminen yleissuunnitteluun on keskeistä sitoutumisen ja raitiotien toteutettavuuden varmistamisen kannalta - Tampereen kaupunkiympäristön palvelualue, raitiotien kehitysohjelma tuore kokemus raitiotien yleissuunnittelusta ja vaikutusten arvioinnista, kilpailuttamisesta ja rakentamiseen tähtäävästä suunnittelusta - Seudullinen joukkoliikenneyksikkö vuorotarjonta vaikutukset joukkoliikennejärjestelmään kokonaisuutena: linjasto, kustannukset - Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän maankäytön ja liikenteen asiantuntijat ja päätöksenteon foorumit seudun liikennejärjestelmänäkökulman huomioiminen yhteys MAL4-työhön ja rakennesuunnitelmaan seudullinen päätöksenteko ja kuntien yhteistyö 8/28
- Tampereen Raitiotie Oy:n asiantuntemus asiantuntemus operoinnin ja ylläpidon näkökulmista (rata, vaunut, varikot) raitiotiejärjestelmän omistamisen ja hallinnoinnin näkökulma rooli korostuu, mitä lähemmäksi suunnittelu ja päätöksenteko etenevät kohti toteuttamista - Valtion tie- ja rataverkon viranomaistahot ei tilaajataho, mutta merkittävä suunnitteluun osallistuva asiantuntijataho kysymykset ristettäessä valta- ja kantateitä sekä valtion rataverkon rautateitä Raitiotien seudullisen yleissuunnittelutyön projektinhallinta voidaan toteuttaa kuntien toimesta yhteisenä suunnittelutoimeksiantona, jota seututoimisto tukee asiantuntemuksellaan ja valmiilla hallinnollisilla menetelmillään. Yleissuunnittelun rinnalla ratkaistava kysymys on, missä vaiheessa kunnat sitoutuvat Tampereen Raitiotie Oy:öön. Yhtenäisen laatutason ja yhteisten suunnittelukriteerien varmistamiseksi olisi perusteltua, että raitiotien seudullisen laajentamisen ohjaamiseen perustetaan yksi seudullinen ohjausryhmä, vaikka eri suuntien suunnittelua toteutettaisiin rinnakkain omissa projektiryhmissä. Edellä esitettyä kustannusten jakoa ja organisoitumista tulee miettiä vielä tarkemmin suunnittelun kilpailuttamisen valmistelutyön yhteydessä. Kilpailutusta on perusteltua miettiä asianosaisten kuntien seudullisessa yhteistyössä. Kilpailuttamisen valmisteluun tulee määrittää valmisteleva työryhmä ja sopia ohjausryhmä. Johtaja Mikko Nurminen ja projektijohtaja Ville-Mikael Tuominen selostavat asiaa kokouksessa. Joukkoliikennejohtaja Mika Periviita ja toimitusjohtaja Pekka Sirviö on kutsuttu kokoukseen. Liite: - esittelymateriaali Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 21.9.2018 Vs. seutujohtaja Pohjonen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan 9/28
että Tampere, Kangasala, Pirkkala ja Ylöjärvi käynnistävät neuvottelut yhteisen raitiotien yleissuunnitelman laatimiseksi ja että tavoitteena on käynnistää yleissuunnittelun kilpailutus ja hakea valtionapua yleissuunnitteluun yhdessä suunnitteluun osallistuvien kuntien kanssa. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 10/28
110 TYÖLLISYYSKOKEILUN JATKOTOIMENPITEET, TYÖLLISYYDENHOIDON YHTEISTYÖMALLI JA KASVUPALVELUPILOTTI 9.00-9.45 (45 min) Johtaja Regina Saari Pirkanmaalla neuvotellaan strategisesta, asiakaslähtöisestä työllisyydenhoidon yhteistyömallista ja valmistellaan kasvupalvelupilottia. Pirkanmaalla strategisen kumppanuuden yhteistyömallin pohjana on kuntien työllisyys- ja elinvoima sekä soten ja TE-hallinnon/tulevien kasvupalvelujen yhdistävät teemat: Työllistyminen ja koulutus, Aikuisten palvelut, Nuorten palvelut sekä Kansainvälinen osaaminen. Pirkanmaan alueellisen kokeilun kuntien, ELY-keskuksen, TE-toimiston ja maakuntauudistuksen valmistelun toimijat ovat päättäneet selvittää mahdollisuutta muodostaa sopimuksellisia alustoja, joilla järjestetään ja tuotetaan palveluja yhteisille asiakasryhmille. Tavoitteena on ulottaa neuvottelut kaikkiin Pirkanmaan kuntiin. Strategisina tavoitteina monialaisessa yhteistyössä ja kasvupalvelujen pilotoinnissa on aikaansaada toimiva ja asiakaslähtöinen työllisyyden hoidon kokonaismalli, jossa tunnistetaan eri toimijatahojen intressit yhteisen asiakaskohderyhmän osalta sekä käytetään olemassa olevat resurssit tehokkaasti. Alustoilla asiakkaat saavat käyttöönsä julkisten kasvupalvelujen, kunnan elinvoima-sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavat ja yhteensovitetut palvelut sekä yksityisten palveluntuottajien innovatiiviset ratkaisumallit. Toiminnallisena tavoitteena on sekä pilotoida asiakkaiden palvelujen organisointia maakunnassa yhdessä kuntien kanssa, että kehittää ja avata kasvupalvelumarkkinoita yhdessä yksityisten palveluntuottajien kanssa. Pirkanmaan kasvupalvelupilotin suunnittelussa on tunnistettu kolmannen sektorin rooli ja osaaminen matalan kynnyksen työtilaisuuksien tarjoajina. Yhteisiksi asiakaskohderyhmiksi on tunnistettu heikossa työmarkkina-asemassa olevat työnhakijat, työvoimaa tarvitsevat yritykset sekä osaamisen kehittämisen tarpeessa olevat asiakkaat. Monialaiseen palveluntarvearvioon ohjautuu palveluntarpeen perusteella yhteisiä asiakkaita. Monialainen palveluntarvearvio pitää sisällään yhteisiä digitaalisia palveluntarvearvio työkaluja, moniammattisia asiantuntijaverkostoja sekä palveluntarvearvion todentamiseen suunnattuja muita palveluja. Monialaisessa palvelutarvearviossa ratkaistaan asiakkaan ohjaus ensisijaisen palveluntarpeen perusteella TEpalveluihin, kuntien työllisyyspalveluihin, koulutuspalveluihin sekä soteja kuntoutuspalveluihin (KELA). Pirkanmaan kasvupalvelupilottiin ohjataan työllistymisvaiheessa olevia asiakkaita, joiden tarpeena on JTYPlain mukaiset palvelut. 11/28
Pirkanmaan monialaisessa palveluntarvearviossa pilotoidaan HE ROLlain 13 :ssä kuvattua työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua. Jos maakunta tai palveluntuottaja arvioi, että työnhakijalla on työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun tarve, työnhakijan palvelutarve on arvioitava monialaisesti ja palvelutarpeen mukaiset palvelut on sovitettava yhteen monialaisena yhteistyönä. Työllistymistä edistävään monialaiseen palvelukokonaisuuteen voi kuulua myös kunnan tai muun viranomaisen tai toimijan järjestämiä palveluja. Työnhakijalle laaditaan monialainen työllistymissuunnitelma, jossa sovitaan 12 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen seikkojen lisäksi työnhakijan palvelutarpeen mukaisista sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluista. Suunnitelmassa sovitaan myös suunnitelman tekemiseen osallistuvien vastuista suunnitelman seurannassa. Pirkanmaan strategisen kumppanuuden yhteistyömallia valmistellaan ja yhteiskehitetään asteittain syksyn 2018 aikana. Strategiset vaikuttavuustavoitteet yhteistyölle määritellään syys-lokakuussa 2018. Toimintamalli otetaan asteittain käyttöön syksyn 2018 aikana ja varsinainen alustojen toiminta käynnistyisi alkuvuonna 2019. Kokouksessa fokuksessa: Kuntien rooli vuoden 2019 alusta Sopimuksellisten palvelualustojen merkitys asiakkaille Meneillään olevan kokeilun päättymisen vaikutukset ja tarvittavat toimenpiteet v 2018 kokeilun päättämiseksi Johtaja Teppo Rantanen selostaa asiaa kokouksessa. Sastamalan kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg ja työllisyys- ja turvallisuuspäällikkö Pekka Mansikkamäki on kutsuttu kokoukseen. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - työllisyyskokeilun tuloksia Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 21.9.2018 Vs. seutujohtaja Pohjonen: Kuntajohtaja kokous päättää omalta osaltaan että työllisyydenhoidon yhteistyömallin ja kasvupalvelupilotin valmistelua jatketaan selostuksessa esitetyllä tavalla ja ohjeistaa jatkotoimenpiteiden valmistelua. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 12/28
111 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KAUPUNKIPOLIITTINEN ASEMA, VUOROPUHELU SASTA- MALAN KANSSA 9.45.-10.15 (30 min) Vs. seutujohtaja Pohjonen Tampereen kaupunkiseudulla toteutettua seutuyhteistyötä on monissa yhteyksissä pidetty esimerkillisenä ja tuloksellisena tapana organisoida kuntien välistä toimintaa koko kaupunkiseudun parhaaksi. Rakennesuunnitelmassa 2040 on visionäärinen kuva kaupunkiseuduntulevaisuuden yhdyskuntarakenteesta. Seutustrategiassa ovat askelmerkit miten seuraavan 10 vuoden yhteistyöntavoitteet saavutetaan. Edelleen tavoitteita konkretisoidaan MAL-sopimusmenettelyssä valtio-osapuolen kanssa. Seutuyhteistyötä kehitetään vuosittain mm. seututyöryhmien kehittämispäivissä, seutuhallituksen ja kuntajohtajakokouksen teemakokouksilla ja -seminaareilla sekä kaikille valtuutetuille suunnatussa vuosittain pidettävässä seutufoorumissa. Seutuyhteistyön sisäisen organisoinnin ja kehittämisen voidaan katsoa toteutuvan mallilla, joka on testattu ja todettu toimivaksi. Monet ulkoiset rajapinnat ja kumppanuudet ovat enemmän pirstaleina, mutta kuitenkin monilta osiltaan järjestäytyneet omalla tavallaan. Tallaisina voidaan mainita mm. kuntien kahdenväliset yhteistyötoteutukset Pirkanmaan muiden kuntien kanssa, isojen kaupunkien six back-yhteistyö, 21 suurimman kaupungin C21-verkosto ja kehyskuntien verkoston toiminta. Lisäksi mm. edunvalvonnassa kumppanuudet vaihtelevat teemojen mukaan. Seutustrategiaa uudistettiin tarkastelemalla uuden kunnan tehtäviä ja tavoitteita maakuntauudistuksen mahdollisesti toteutuessa. Strategian toteuttamisen pelinsäännöissä todetaan, että kunnat rakentavat aktiivisesti kaupunkiseudun ja maakunnan työnjakoa ja yhteistyömallia. Huomattavaa on, että maakuntauudistuksen toteutuessa maakunnan liitto muuttuu luonteeltaan huomattavasti, kun se nyt on kuntien yhteistä toimintaa. Näin ollen on pohdittava miten Pirkanmaan kuntien yhteistyö järjestetään jos/kun (50/60) maakuntauudistus toteutuu. Kuntayhtymän kuluvan vuoden toiminnallisena tavoitteena on edistää kuntien ja maakuntien toimivaa työnjakoa ja hyvien käytäntöjen jakamista. Tavoitetta on tarkoitus hahmottaa vuoropuheluilla eri kumppaneiden kanssa. Tavoitteen käsittely alkoi neljän suuren kaupungin (Helsinki, Tampere, Oulu ja Turku) yhteisellä paneelilla kevään seutufoorumissa. Vastaavasti syksyn seutufoorumiin on koottu ohjelmaosio kaupunkipolitiikasta yleisesti ja kehyskuntien verkoston toiminnasta. 13/28
Mielenkiitoisen tarkastelunäkökulman muodostaa kaupunkiseudun asema Pirkanmaan ja muiden lähialueiden kuntien joukossa. Esimerkiksi kaupunkiseudun merkitys työssäkäynti alueena. Tavoitteellisia avauksia liittyä mukaan kaupunkiseudun kuntien yhteistyöhön ovat esittäneet mm. Hämeenkyrö ja Kuhmoinen. Vuoropuhelua jatketaan tässä kokouksessa, johon on pyydetty Sastamalan kaupunginjohtaja Jarkko Malmbergilta puheenvuoro näkemyksistä miten kaupunkiseudun kuntien yhteistyö näkyy ja mahdollisesti vaikuttaa Sastamalassa. Kuntajohtajakokouksessa on aika ajoin keskusteltu miten Pirkanmaan muiden kuntien kanssa avataan keskustelua kuntayhteistyöstä mahdollisesti toteutuvan maakuntauudistuksen jälkeen. On keskustelu mm. yhteisen kokouksen pitämisestä teemasta tai kuntajohtajien kutsumisesta esim. seutufoorumiin. Liite - Pendelöintitietoja Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 21.9.2018 Vs. seutujohtaja Pohjonen Kuntajohtajakokous päättää merkitä Sastamalan puheenvuoron tiedoksi ja keskustelee menettelystä miten Pirkanmaan muiden kuntien kuntajohtajat kutsutaan kaupunkiseudun vieraiksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 14/28
112 TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: vs. seutujohtajan infoasiat: Hampurin työ- ja seminaarimatkan lopullinen ohjelma ja tarkempia tietoja toimitetaan 19.9. seutuhallituksen esityslistan postituksen yhteydessä. 15/28
113 SEURAAVAT KOKOUKSET Alustavia teemoja 24.8. teemakokous seututyöryhmät, palaute 2017, suunnittelu 2019 7.9. JOLI-raportointi, Periviita MAKU, tilannekatsaus., Nurminen MAL4+RASU lähetekeskustelu, TKS 21.9. Raitiotien kehitysvaihe, Sirviö, Tuominen ja Periviita Työllisyyskokeilun jatkotoimenpiteet, Rantanen Kaupunkipolitiikka; kaupunkiseutu ja Pirkanmaa teema, Malmberg Toteutuma 1-8/2018 26. 28.9.2018 Työ- ja seminaarimatka 5.10. Suomirata kannanotto Esi- ja perusopetuksen seutuvertailu SeutuLiike Talousarvio 2019 1. keskustelu Kokouksen jälkeen on pyöreänpöydän neuvottelu valtio-osapuolen kanssa MAL4-sopimuksesta lähijuna? 19.10. syyslomaviikko 2.11., HUOM! Kokous pidetään lentoasemalla Lentoaseman ja tieliikenteen kehittäminen Tiet/ELY, Sammallahti Talousarvio 2019 päätöksenteko 16.11., Hypa teemakokous Seutuopistovertailu Palveluverkko 30.11., Maankäyttö + asuminen ja infra teemakokous 14.12. Joulutunnelmaa 16/28
------ SÄHKÖINEN KÄSITTELY------ 114 INFRAPALVELUJEN SEUTUYHTEISTYÖN SYVENTÄMINEN, NYKYTILAN KARTOITUS (SÄHKÖINEN KÄSITTELY) Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen Kaupunkiseudun strategiassa on tavoite uudistaa palveluja ja korostaa yhdessä tekemistä koko yhteisön menestystekijänä. Strategiasta johdetussa talousarviossa vuodelle 2018 on asetettu tavoite tehdä nykytilan kartoitus kuntien infrapalvelujen yhteistyömahdollisuuksista. Kaupunkiseudun infrapalvelut käsittävät yhdyskuntatekniikan, rakennusvalvonnan ja tilapalveluyhteistyön. Taustaa Kaupunkiseudulla on tehty kaksi selvitystä aiemmin samaan teemaan liittyen. Lisäksi Tampereen kaupunki on käynnistänyt oman selvityksensä Tampereen Infra Liikelaitoksen toiminnan vaihtoehtoisista järjestämistavoista. Yhdyskuntateknisten palvelujen seudulliset yhteistyömahdollisuudet - selvitys omana työnä valmistui 2008. Sen tavoitteena oli selvittää kuntayhteistyön mahdollisuuksia infra-alan rakentamisessa ja kunnossapidossa. Suunnitelma rajoittui katujen, puistojen ja yleisten alueiden pitoon liittyviin tehtäviin. Kuntayhteistyön muodoksi esitettiin verkostoitumista, jossa kunnat voivat hyödyntää joustavasti eri kuntien vahvuuksia ja hyviä toimintatapoja. Tällä menettelyllä nähtiin voitavan tehostaa palveluiden järjestämistä menettämättä itsenäistä päätöksenteon valmistelua, toimeenpanoa ja toimimista lähellä kuntalaista tai palveluiden tarvitsijaa. Työryhmä esitti seuraavia kohteita tärkeimmiksi yhdyskuntatekniikan yhteistyöhankkeiksi vuodelle 2009: 1. Ylijäämämaiden vastaanotto, maapankkitoiminta ja massatalouden suunnittelu kaavahankkeissa 2. Suunnitteluohjeet ja ohjelmistot 3. Rakennuttamisen prosessien kuvaus ja yhteiset asiakirjat 4. Kustannusvertailut kuntien ja tuotantotapojen välillä 5. Asiantuntijoiden säännölliset tapaamiset käynnistetään käytännön toimenpiteiden toimeenpanoa varten. Seudullinen kiinteistörahastomallin esiselvitys valmistui 2011 ja sen tekijä oli Core Capital Oy/Petri Roininen. Selvityksen tavoitteena oli tunnistaa kiinteistöinvestointeihin liittyvät eri rahastomallit ja arvioida niiden soveltuvuus seudun tarpeisiin tilanteessa, jossa kuntalaisten palvelut tarvitsevat uusia päiväkoteja, kouluja ja terveyskeskuksia. Rahastomallin tavoitteeksi asetettiin, että sen tulee olla seudullinen ja sen ensisijainen tehtävä on tulevien investointien rahoittaminen taseiden 17/28
ulkopuolella, mikä vapauttaa kuntien rahoituksen investoinneista palvelujen järjestämiseen. Kiinteistörahastomalleja ja niiden omistusvaihtoehtoja selvitettiin. Kiinteistörahastomallin omistajina olisivat joko kunnat, sijoittajat tai kunnat ja sijoittajat yhdessä. Näiden mallien arviointikriteereiksi määriteltiin pääoman sitoutuminen, rahoitusmallin kustannukset, riskienhallinta, toiminnallinen tehokkuus ja rahoitusmallin seudullisuus. Lopputuloksena konsultti esitti toteutuskelpoisimmaksi ratkaisuksi kuntien omistamaa kiinteistörahastoa: 1. kiinteistörahastomalli sopii kuntien tulevien investointien seudulliseksi rahoitusratkaisuksi 2. kuntien yhdessä omistama kiinteistörahastomalli on valitut arviointikriteerit huomioiden suotuisin ratkaisu 3. sijoittajien omistama malli on relevantti ja toteutuskelpoinen Tampereen kaupunkiseudun kokonaisuudessa 4. kiinteistörahastomalli on suositeltava ensisijaisena vaihtoehtona kouluihin, päiväkoteihin ja terveyskeskuksiin 5. muiden kuin kunnan perustoiminnassa käytettävien kiinteistöjen omistamiseen keskittyvä sijoittajia kiinnostava rahasto tulee selvittää Tekniset johtajat ja talousjohtajat käsittelivät loppuraporttia. He totesivat, että taloudellisesti kannattavinta näyttää olevan nykymallin jatkaminen niin, että kunnat jatkavat investointeja omiin taseisiinsa. Heidän esityksestään kuntajohtajakokous päätti 8.6.2012, että tarvetta seudullisen kiinteistörahastomallin perustamiselle ei ole mutta tuloksia hyödynnettiin koulutuskonserni-kuntayhtymä PIRKOn purkamisessa Tredua muodostettaessa. Nyt käynnissä oleva selvitys Tampereen Infra liikelaitoksen toiminnan vaihtoehtoisista järjestämistavoista liittyy Tampereen uudistettuun organisaatiomalliin. Tilapalvelut ja niiden osalta vuoden 2018 aloittanut Tampereen Tilapalvelut Oy liittyvät myös tarkasteluun. Näin saman toimialakokonaisuuden sisällä haetaan toimintoja yhdistämällä synergioita ja mm. yhteisten prosessien mukanaan tuomia kehittämismahdollisuuksia. KPMG on selvitystyön tekijänä tarkastelemassa toiminnan vaihtoehtoisia järjestämistapoja ja kaupunginhallituksen konsernijaosto linjaa jatkovalmisteluja seuraavan kerran 29.5. Esityksenä on, että asian valmistelua jatketaan Tampereen Infra Liikelaitoksen ja Tampereen Tilapalvelut Oy:n yhdistymisvaihtoehdon sekä Infra erillisenä osakeyhtiönä -vaihtoehdon pohjalta. Samassa yhteydessä jatkoselvitetään erikseen kaupunkiympäristön palvelualueen ja yhtiön välinen työnjako, rajapinta ja sopimusmalli rakennuttamisen, kunnossapidon ja paikkatietotekniikkaan liittyvän kokonaisuuden osalta. Jatkovalmistelu toteutetaan siten, että asiasta voidaan tehdä tarvittavat päätökset syksyn 2018 aikana. Jatkovalmistelun tavoitteena on mahdollistaa organisaatiomuu- 18/28
tosten toteuttaminen alkaen 1.1.2019. Sakari Suominen esittelee asiaa kokouksessa. Nykytilan kartoitus 2018 Infratyöryhmä päätti kokouksessaan 17.4., että työhön lähdetään nykytilan kartoituksen kautta. Työssä kartoitetaan nykytila kuntien infrapalvelusektorista tämän vuoden aikana ja siinä tarkastellaan myös tilapalvelut. Kohteena on 1) selvittää kaupunkiseudun kuntien tämänhetkiset tavat järjestää infrapalvelut (yhdyskuntatekniikka ja tilapalvelut). Selvitys pitää sisällään yhdyskunta- ja tilapuolella koko kunnan toiminnan, myös ns. tilaajan tai hallinnon. 2) Työssä selvitetään ko. palvelujen kaupunkiseudun kuntien välisen yhteistyön nykytila. 3) Työssä kuvataan, millaisia palvelujen järjestämistapoja ko. sektorilla Suomessa on ja onko tehty näihin palveluihin liittyviä kuntien välisiä yhteistoimintaratkaisuja tai - malleja. Kokouksessa 17.4. myös todettiin, että työ vaatii jatkohankkeen eli varaudutaan esittämään seututoimiston vuoden 2019 talous- ja toimintasuunnitelmaan varsinainen yhteistyön syventämismalliehdotuksiin tähtäävä selvitys. Asia käsitellään seutuhallituksessa 26.9. Päätösehdotus Kuntajohtajakokous 21.9.2018 Vs. seutujohtaja Pohjonen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan että infrapalvelujen ml. tilapalvelut nykytilan kartoitus käynnistetään. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 19/28
115 KESKUSTABAROMETRI, TYÖN KÄYNNISTÄMINEN (SÄHKÖINEN KÄSITTELY) Seutusuunnittelupäällikkö Kuusela 1.6.2018 Maankäyttö ja asuminen -työryhmä on teettänyt Keskustabarometrin (Tampereen kaupunkiseudun keskustojen seurantamittaristo) vuonna 2012. Barometrin tarkoituksena on ollut toimia tukena kuntien suunnittelussa tarjoamalla seuranta ja vertailutietoa keskustoista. Seuranta oli alun perin tarkoitus toteuttaa viiden vuoden välein. Barometrin perustan muodostaa YKR-aineistosta tehty tarkastelu. Tämän lisäksi keskustoihin on toteutettu asukkaille suunnattu karttakysely ja virkamiehille suunnatut haastattelut. Näiden pohjalta barometriin on koottu analyyttinen katsaus kunkin keskustan kehittämistilanteesta. Keskustabarometrin toteutti vuonna 2012 Sito Oy ja Tuomas Santasalo Ky. Alkuperäistä keskustabarometriä voi tarkastella oheisesta linkistä: https://tampereenseutufi.aldone.fi/extranet/hankkeet/keskustabarometri/raportti/loppuraport ti/ Nyt käynnistettävän keskustabarometrin tarkoituksena on päivittää tuolloin keskustoista kerätty paikkatieto sekä keskustojen suunnittelutilanne. Tässä vaiheessa voidaan pohtia, tulisiko keskustoja peilata laajemmin myös muun yhdyskuntarakenteen kehitykseen. Myös kyselyiden kohdentaminen ja sisällöt voidaan lähetekeskustelun aikana tarvittaessa avata. Barometrin esitystapaa on myös mahdollista osin kehittää siten, että YKR-tarkastelusta tehdään internet-pohjainen, jatkuvasti päivittyvä versio. Barometrin laatimiseen on tarjolla valittavaksi kaksi vaihtoehtoista prosessia: 1. Seututoimisto kokoaa YKR-tarkastelun yhteistyössä seudun muiden toimijoiden kanssa syksyn 2018 aikana, minkä jälkeen asukaskysely ja haastattelut ohjelmoidaan ja tilataan käynnistyviksi talvella 2019. 2. Työ ohjelmoidaan ja tilataan syksyllä 2018 ja sen laatii kokonaisuudessaan konsultti. Kokousseloste MASTOn kokouksesta 14.6.2018. Kokouksessa todettiin tarve barometrille, mutta samalla todettiin, että kuluvan vuoden aikana ei työlle ole mahdollista saada ulkoisia resursseja ja että muut seudulla valmistelussa olevat hankkeet ajavat rahoituksessa tämän edelle. 20/28
Kuitenkin asian tärkeyden vuoksi pidettiin hyvänä jatkaa keskustabarometrin valmistelua seutuyksikön omia resursseja käyttäen niin, että barometrin tulokset olisivat kuntien käytössä hyvissä ajoin vuoden 2019 puolella. Kokouksessa päätettiin valita asian edistämiseen vaihtoehto, jossa seututoimisto kokoaa YKR-tarkastelun syksyn 2018 aikana ja barometri valmistellaan tämän tiedon pohjalta mahdollisimman pitkälle kevääksi 2019. Asia käsitellään seutuhallituksessa 26.9. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 21.9.2018 Vs. seutujohtaja Pohjonen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan että keskustabarometrin päivitystyön käynnistäminen ohjelmoidaan syksyllä 2018 ja että työ suoritetaan pääosin seutuyksikön toimin. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 21/28
116 KUNTAYHTYMÄN TALOUDEN JA TOIMINNAN TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2018 (SÄHKÖINEN KÄSITTELY) Vs. Seutusihteeri Pohjonen Yhtymäkokouksen päätöksen mukaan toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan seutuhallitukselle kerran talousarviovuoden aikana ajanjaksolta 1-8. Talouden toteutumisesta seutuhallitukselle toimitetaan talousraportti ajanjaksoilta 1-4 ja 1-8. Lopullinen raportointi tapahtuu tilinpäätöksen yhteydessä. Yleiskatsaus toimintaan ja tavoitteiden toteutumaan Keväällä oli kattava työskentely rajaton seutu teemalla. Työssä toteutettiin kattava tiedon keruu, nykytilan analyysi ja etsittiin työpajoissa yhteistä tulkintaa ja jatkopolkuja, joilla maankäytön/rakenteen keinoilla kehitetään seudullisia elinkeinojen vetovoimaprofiileja. MAL-sopimusmenettely on jo kolmannella kaudellaan (2016-2019). Seutuhallitus hyväksyi omalta osaltaan MAL3-sopimuksen seurantaraportin vuodelta 2017. Sen mukaan pääosa tavoitteista etenee sopimuksen mukaisesti tai kohtalaisesti. Sopimuksen jatkovuosina huomiota tulee kiinnittää mm. ARA-asuntotuotantoon. Kaikkiaan MAL3-sopimuksen toteuttaminen eteni hyvin (24/27). Seutuyksikön toteuttamana valmistui arvio raitiotien etenemissuunnista Pirkkalaan, Ylöjärvelle ja Kangasalle. Kaikkiaan loppuraportissa todettiin, että raitiotie on kaupunkikehityshanke, jonka kannattava toteuttaminen edellyttää määrätietoista maankäytön kehitystä raitiotiekäytävien alueella. Edunvalvontatyössä ovat korostuneet saavutettavuuden teemat. Pääradasta valmistui tutkimus kehittämisen laajemmista taloudellisista vaikutuksista. Tavoitteellinen 250 km/h nopeus toisi 58 M vuotuiset edut verrattuna nykytilanteeseen. Varhaiskasvatuksen seudullista tiekarttaa on valmisteltu, ja se oli seutuhallituksen käsittelyssä elokuussa. Kehittämisen avainalueiksi valikoituivat: 1) Monipuolinen palvelutarjonta 2) Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostaminen 3) Laadultaan korkeatasoinen, tuottava ja tehokas varhaiskasvatus Tiekartta on jäsenkuntien hyödynnettävissä omassa kehittämisessään. Kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteiden päivittäminen on meneillään. Kunnilta saatujen lausuntojen mukaisesti sitoudutaan etenemään kohti hiilineutraalia kaupunkiseutua 2030. 22/28
SeutuLiike -arkiliikunnan edistämisohjelma on käynnistetty. Ohjelmatyön keskiöön nousevat toimenpiteet, joilla edistetään kävelyä ja pyöräilyä töihin, kouluun, asioille, lasten ja nuorten leikkimistä ja liikkumista arjen ympäristöissä ja ylipäätään fyysistä aktiivisuutta edistävien valintojen tekemistä. HYMY Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen -hankeen loppuraportti valmistuu syyskuussa. Hankkeella tuetaan kuntien hyvinvointityön vahvistamista ja kuntien tarpeita tukevan seudullisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tietopohjan rakentamista, joka vahvistaa myös maakuntayhteistyötä. Hanke toteuttaa HypaInfra -hyvinvointiohjelmaa. Satamapalvelujen kehittämisen toimintamalliselvitys on valmistunut. Jatkossa yhdistellään eri toimintamalleja ja työskentely jäsentyy Lakeland PyhäNäsi teemalla. Ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden tuotteistus on valmistunut jäsenkuntien hyödynnettäväksi. Seutuyksikkö on toiminut tilapäisjärjestelyin, kun jäsenkuntien tuella seutujohtaja Päivi Nurminen siirtyi Pirkanmaan muutosjohtajaksi. Järjestely on nyt päätetty vuoden loppuun asti. Tavoitekohtainen toteutuma ja tuloslaskelma tehtäväkokonaisuuksittain on esitetty liitteessä. Talouden toteutuminen Talousarvioraportti 1.1. 31.8.2017 näyttää 109 000 euron ylijäämää, joka kertyy seutuyksikön tehtäväkokonaisuudesta. Jaksotetut tulot ovat toteutuneet 100 %:sti ja jaksotetut menot ovat toteutuneet 84 %:sti. Menojen toteutumaan ovat vaikuttaneet seutuyksikön henkilöstön tilapäisjärjestelyt ja joidenkin hankkeiden käynnistyminen vasta alkusyksystä. MAL-verkoston tuotot ajanjaksolle 1.1. 31.8. on huomioitu toteutuneiden menojen mukaisessa suhteessa. MAL-verkoston tulot ja menot ovat toteutuneet 82 %:sti. Verkostolla on aktiivinen työohjelma syksylle, joten tilinpäätöksen odotetaan toteutuvan nykyisen tason mukaisesti. MAL-verkoston taloudella ei ole vaikutusta jäsenkuntien maksuosuuksiin eikä kuntayhtymän kokonaistuloksen muodostumiseen. 23/28
1.1.-31.8.2018 1.1.-31.8.2017 TA TOT TOT % TOT SEUTUYKSIKKÖ ta/12 kk 1031800 Myyntitulot/kunnat 687 870,00 687 870,00 100,0 687 870,00 Muut tuet ja avust. 0,00 0,00 0,0 0,00 Tulot yht. 687 870,00 687 870,00 100,0 687 870,00 Palkat ja palkkiot 309 870,00 261 470,75 84,4 278 910,65 Sivukulut 53 870,00 49 452,92 91,8 50 741,79 Palvelujen ostot 283 600,00 226 856,85 80,0 180 585,59 Vuokrat 31 800,00 29 845,42 93,9 27 660,82 Tarv., yms. 4 730,00 10 392,54 219,7 12 654,98 Kaluston hankinta 4 000,00 64,10 1,6 4 853,54 Menot yht. 687 870,00 578 082,58 84,0 555 407,37 MAL-verkosto ta/12 kk 325000 Myyntitulot/alueet 216 670,00 179 067,80 82,6 134 575,85 Muut tuet ja avust. 0,00 0,00 0,0 0,00 Tulot yht. 216 670,00 179 067,80 82,6 134 575,85 Palkat ja palkkiot 72 870,00 100 171,63 137,5 72 404,63 Sivukulut 13 870,00 18 632,03 134,3 13 875,51 Palvelujen ostot 119 730,00 48 454,56 40,5 37 501,74 Vuokrat 9 000,00 10 301,61 114,5 9 895,22 Tarv., yms. 1 200,00 1 483,93 123,7 898,75 Kaluston hankinta 0,00 24,04 0,0 0,00 Menot yht. 216 670,00 179 067,80 82,6 134 575,85 KY YHTEENSÄ ta/12 kk 1356800 Myyntitulot 904 540,00 866 937,80 95,8 822 445,85 Muut tuet ja avust. 0,00 0,00 0,0 0,00 Tulot yht. 904 540,00 866 937,80 95,8 822 445,85 Palkat ja palkkiot 382 730,00 361 642,38 94,5 351 315,28 Sivukulut 67 730,00 68 084,95 100,5 64 617,30 Palvelujen ostot 403 330,00 275 311,41 68,3 218 087,33 Vuokrat 40 800,00 40 147,03 98,4 37 556,04 Tarv., yms. 5 910,00 11 876,47 201,0 13 553,73 Kaluston hankinta 4 000,00 88,14 2,2 4 853,54 Menot yht. 904 500,00 757 150,38 83,7 689 983,22 +/- toimintakate 40,00 109 787,42 132 462,63 muut rahoituskulut 0,00-183,61-211,99 +ylijäämä/-alijäämä 0,00 109 971,03 132 674,62 Asia käsitellään seutuhallituksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 21.9.2018 Vs. seutujohtaja Pohjonen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä asian tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 24/28
117 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄN LAUSUNTO LUONNOKSESTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN ASETUKSEKSI MAANTEIDEN JA RAUTATEIDEN RUNKOVERKOSTA JA NIIDEN PALVELUTASOSTA, (LVM/2394/03/2017) (SÄHKÖINEN KÄSITTELY) Liikennejärjestelmäpäällikkö Touru Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta liikenneja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta. Lausunnot on pyydetty 1.10.2018 mennessä. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi runkoverkkoasetus, jolla säädettäisiin valtakunnalliseen runkoverkkoon kuuluvista maanteistä ja rautateistä. Lisäksi runkoverkkoasetuksella säädettäisiin runkoverkolla noudatettavasta palvelutasosta siihen kuuluvilla maanteillä ja rautateillä. Yhteisen ja korkean matkojen ja kuljetusten palvelutason varmistaminen runkoverkkopäätöksellä edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä ja eri alueiden välistä saavutettavuutta sekä tarjoaa tärkeää tietoa elinkeinoelämän toiminnan suunnittelun tueksi. Runkoverkko perustuu olemassa oleviin valtion maanteihin ja rautateihin. Runkoverkolla luodaan edellytyksiä uusien palveluiden kehittymiselle sekä matka- ja kuljetusketjujen toimivuudelle. Määrittelyn kriteereinä on käytetty maanteiden ja rautateiden liikennemääriä, alueellista saavutettavuutta ja verkollista kokonaisuutta. Lisäksi runkoverkon määrittelyssä on otettu huomioon TEN-T ydinverkko. Määrittelyssä on huomioitu sekä nykytilanne, että ennusteet tulevasta kehityksestä. Tampereen kaupunkiseutu kuntayhtymä pitää tärkeänä, että maanteiden ja rautateiden runkoverkosta sekä niiden palvelutasosta säädetään asetus. Avoimeen ja johdonmukaiseen tarkasteluun perustuvan runkoverkon laajuus on Tampereen kaupunkiseudun näkökulmasta pääosin perusteltu. Tampereen kaupunkiseutu tuo lausunnossaan esille huomioita liittyen verkon osiin ja niiden palvelutasoon sekä painottaa runkoverkkoasetuksen soveltamista käytäntöön osana liikennejärjestelmän kehittämistä kokonaisuutena. Keskeiset huomiot verkon laajuuden osalta: - Tampereen eteläisen kehän (E12 ja E63) ja sen sisäisten valtateiden tulisi olla kokonaisuutena mukana runkoverkossa. Samalla on huolehdittava, ettei heikennetä edellytyksiä tiiviin kaupunkirakenteen kehittämiseen. - Runkoverkkoehdotuksessa ei ole tunnistettu Valtatietä 11 välillä Nokia-Pori, joka sen elinkeinoelämän merkityksen vuoksi tulisi kuitenkin tunnistaa osaksi runkoverkkoa. 25/28
- Tampereelta Porin suuntaan lähtevällä rataosuudella tulisi yhteys Tampereen ja Nokian välillä profiloitua tavaraliikenteen ohella myös henkilöliikenteen yhteydeksi. Maanteiden runkoverkon palvelutaso - Tunnistetut palvelutasotekijät ovat perusteltuja. - Palvelutasoluokkaa olisi perusteltua hyödyntää määritelmän mukaisesti alueilla, joilla seudullinen liikkuminen ja joukkoliikenne ovat todellisuudessa merkittävässä roolissa, kuten kaupunkiseuduilla. Väljempi palvelutasotavoite mahdollistaisi paremmin kaupunkiseutujen tarkoituksenmukaisen kehittämisen ja kulkutapojen tarkoituksenmukaisen priorisoimisen. - Tampereen kaupunkiseutu toteaa, että rautateiden runkoverkon yhtenäinen palvelutasotavoite ei ole lähtökohtaisesti yhtä hyvin perusteltu, kuin tieverkkoa koskeva vastaava. Tämä johtuu siitä, että rataverkon kehittämistä koskevat tarpeet ovat hyvin erilaisia riippuen rataosasta. Toimeenpano ja vaikutukset - Tampereen kaupunkiseutu painottaa, että runkoverkkoasetuksen toimeenpano on tärkeää kytkeä osaksi laajempaa liikennejärjestelmän kehittämissuunnittelua. Tämä edellyttää, että myös raide- ja tieliikenteen runkoverkon kehittämistä vaiheistetaan ja rahoitetaan toimenpiteiden vaikuttavuuden mukaan. - Kaupunkiseutujen osallistaminen osaksi valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun yhteydessä toteutettavaa kehittämistoimien ja investointitarpeiden kartoittamista on tärkeää vaikuttavuudeltaan parhaan kokonaisuuden hahmottamiseksi. - Sisäisen saavutettavuuden ja kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, että valtio osaltaan osallistuu myös seutujen sisäisen liikkumisen kehittämiseen, esimerkiksi suurten kaupunkiseutujen kanssa tehtävillä MAL-sopimuksilla. Liite: - lausunto/luonnos Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 21.9.2018 Vs. seutujohtaja Pohjonen Kuntajohtajakokous päättää hyväksyä liitteen mukaisen lausunnon ja että vs. seutujohtaja voi hyväksyä lopullisen lausunnon. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 26/28
Lisäksi kuntajohtajakokous totesi, että valtatie 11 on tärkeä tavaraliikenteen yhteys Porin satamaan. 27/28
118 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja Yli-Rajala päätti kokouksen klo 10.20. 28/28