1 (14) Järvenpään pyöräilykysely 2013 Järvenpään kaupunki Seutulantie 12, PL 41, 04401 Järvenpää Vaihde (09) 27 191 www.jarvenpaa.fi
2 (14) Sisällys JOHDANTO... 3 1 KYSELYN SISÄLTÖ... 4 2 TULOKSET... 4 2.1 Perustiedot... 4 2.2 Pyöräilytottumukset... 7 2.3 Karttamerkinnät... 10 2.3.1 Karttavastaukset... 10 2.3.2 Reittivastaukset... 10 2.4 Polkupyörien säilytys... 12 2.5 Vapaa sana... 13 3 YHTEENVETO... 14 LIITTEET: Liite 1 Karttavastaukset, koko kaupunki Liite 2 Karttavastaukset, keskusta Liite 3 Karttavastaukset, rautatieasema Liite 4 Karttavastaustaulukko Liite 5 Vapaa sana
3 (14) JOHDANTO Pyöräily on merkittävä liikenne- ja liikkumismuoto Järvenpäässä sekä kesällä että talvella. Pyöräilyn edistämiseksi Järvenpäässä toteutettiin asukkaille kohdistettu nettipohjainen pyöräilykysely toukokuussa 2013. Kyselyn tarkoituksena oli antaa asukkaille mahdollisuus vaikuttaa kaupungin pyöräilymahdollisuuksien- ja olosuhteiden kehittämiseen. Kysely toteutettiin paikkatietopohjaisena PehmoGIS -kyselynä, jossa oli sekä perustieto- että karttaosio. Vastaajien tekemät karttamerkinnät tallentuivat kyselyssä paikkatietoaineistoksi, jota voitiin myöhemmin purkaa kaupungin paikkatietosovelluksilla. Kysytyt perustiedot tulivat taulukkomuodossa, josta numerodataa oli verrattain helppo purkaa helposti tulkittavaksi aineistoksi. Kyselyssä kerättiin tietoa muun muassa pyöräillen kuljettavista työ-, liikunta- ja vapaaajanreiteistä, uusista pyöräreittitoiveista sekä liikenneturvallisuuden ongelmakohdista. Turvallisesta pyöräilystä jaettiin tietoa kaupunkilaisille 11.5.2013 järjestetyssä Järvenpääpäivässä, jossa asiakkaita kehotettiin myös vastaamaan pyöräilykyselyyn. Kyselyn tuloksia hyödynnetään niin liikenneturvallisuustyössä kun pyöräliikenteen suunnittelussa.
4 (14) 1 KYSELYN SISÄLTÖ Järvenpään pyöräilykysely jaettiin sekä tekstimuotoiseen että karttapohjaiseen PehmoGIS - kyselyyn. Perinteisellä tekstimuotoisella kyselyllä kartoitettiin kuntalaisten perustiedot ja pyöräilytottumukset. Kysyttyjä perustietoja olivat ikä, sukupuoli ja asuinkunta, sekä järvenpääläisille vielä tarkentavana kysymyksenä kaupunginosa, jossa he asuvat. Pyöräilytottumukseen liittyen kartoitettiin kuntalaisten pyöräilyaktiivisuutta kesä- ja talviaikaan sekä pyöräiltyjen matkojen maksimipituutta. Kyselyn paikkatietopohjaisessa osiossa vastaajia pyydettiin merkitsemään kartalle heidän reittitottumuksiaan, reittitoiveita, sekä liikenneturvallisuuden ongelmakohtia. Lisäksi kysyttiin, missä tarvittaisiin lisää pyörätelineitä ja lukollisia tai kameravalvottuja säilytystiloja. 2 TULOKSET Kyselyn tulokset toimitettiin analyysia varten taulukkomuodossa ja paikkatietomuodossa, GIS:ssä luettavana shape-tiedostona. Kyselylomakkeen avanneita oli yhteensä 190, joista aktiivisesti kyselyyn vastanneita oli 188. Todennäköisesti kaksi vastaajaa oli vain selannut kyselylomaketta vastaamatta kysymyksiin. 2.1 Perustiedot Vastaajien ikäjakaumat jaettiin kyselyssä seitsemään eri ryhmään, jotka olivat 7 12, 13 17, 18 24, 25 34, 35 64, 65 74 ja yli 75 -vuotiaat. Valtaosa vastaajista oli 35 64 vuoden ikäisiä naisia, jotka edustivat 51 % kyselyyn vastanneista. Toiseksi eniten vastauksia saatiin samaan ikäryhmään kuuluvilta miehiltä 21 % osuudella vastanneista. Nuorimman ikäryhmän edustajia, eli 7 12 vuoden ikäisiä vastaajia ei ollut ollenkaan. Vastanneista 34 % oli miehiä ja 66 % naisia. Kolme vastaajaa ei ilmoittanut sukupuoltaan. Voidaan todeta, että naiset olivat selvästi aktiivisempia vastaajia kuin miehet. Kuva 1. Vastaajat ikä- ja sukupuoliryhmittäin.
5 (14) Vastanneista 176 ilmoitti asuinpaikakseen Järvenpään ja 13 muun paikkakunnan. Näin ollen järvenpääläisten osuus kyselyyn vastanneista oli 93 % ja ulkopaikkakuntalaisten osuus 7 %. Kuva 2. Järvenpääläisten ja ulkopaikkakuntalaisten osuus kyselyyn vastanneista. Järvenpäästä vastauksia tuli 23 eri asuinalueen asukkailta. Vastaajia oli melkein jokaiselta Järvenpään asuinalueelta, mikä on alueellisen otannan kannalta hyvä asia. Vastauksia ei tullut ollenkaan Myllyn ja Wärtsilän kaupunginosista. Syitä tähän ovat mahdollisesti Myllyn syrjäinen sijainti ja haja-asutusmainen luonne sekä Wärtsilän yritysaluevoittoisuus. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Myllyn kaupunginosassa asui 123 ihmistä vuonna 2012. Wärtsilän asukasluku on tilastoissa yhdistetty Jampan asukaslukuun, eli Wärtsilä on asukasluvultaan erittäin pieni kaupunginosa. Jampassa asukkaita oli vuonna 2012 yhteensä 3552 ja kaupunginosan osuus kyselyyn vastanneista oli 7 %. Järvenpäässä eniten vastauksia tuli keskustasta, Loutista ja Isostakydöstä.
6 (14) Taulukko 1. Vastaajat kaupunginosittain Vastaajat kaupunginosittain (kpl) Keskusta 23 Loutti 18 Saunakallio 5 Kyrölä 7 Kinnari 15 Pöytäalho 5 Pajala 11 Sorto 6 Jamppa 13 Nummenkylä 2 Peltola 10 Isokytö 23 Pietilä 2 Haarajoki 7 Mikonkorpi 2 Satumetsä 2 Terhola 3 Satukallio 7 Ristinummi 1 Lepola 3 Terioja 2 Kaakkola 6 Pellonkulma 3 Kuva 3. Järvenpääläisten vastaajien jakauma kaupunginosittain.
7 (14) Järvenpään ohella vastauksia kyselyyn tuli yhteensä kahdeksalta eri paikkakunnalta. Valtaosa ulkopaikkakuntalaisista oli kotoisin lähialueen kunnista, mutta vastaajien joukossa oli yllättäen myös muutama kauempaa kotoisin oleva. Kauempaa kotoisin olevat vastaajat olivat Mikkelistä ja Nivalasta, joista molemmista vastaajia oli yksi kappale. Mikkelistä kotoisin oleva ilmoitti toiseksi paikkakunnakseen myös Järvenpään. Kuva 4. Ulkopaikkakuntalaisten jakauma 2.2 Pyöräilytottumukset Vastaajilta tiedusteltiin heidän pyöräilytottumuksiaan talvi- ja kesäaikaan sekä pyörämatkojen pituuksia. Sekä kesä- että talviajan pyöräilyn osalta vastaajilta kysyttiin, kuinka usein he pyöräilevät kyseisenä vuodenaikana. Vaihtoehtoja olivat: Päivittäin tai lähes päivittäin Vähintään kerran viikossa 1 3 kertaa kuukaudessa Harvemmin kuin kerran kuukaudessa En koskaan. Pyörämatkojen osalta vastaajille annettiin vaihtoehdoiksi pyöräillyt matkat, jotka eivät ole: Yli kilometrin pituisia Yli 3 km pitkiä Yli 5 km pitkiä Yli 10 km pitkiä Reitin pituudella ei ole merkitystä. Kuten odotettua oli, päivittäin tai lähes päivittäin pyöräilevien osuus talvella oli reilusti pienempi (15 %) kuin kesällä (72 %). Kesällä ainoastaan 1 % vastaajista ilmoitti, että ei pyöräile koskaan, kun taas vastaava luku talvella oli 33 %.
8 (14) Kuva 5. Pyöräilytottumukset kesä- ja talviaikaan. Kuvaajista voisi olettaa, että kesäajan satunnaiset pyöräilijät eivät pyöräile talviaikana ollenkaan, kun taas kesällä aktiivisemmat pyöräilijät eivät lopeta pyöräilyä talvella kokonaan, mutta eivät pyöräile yhtä säännöllisesti. Kuten talviajan jakaumasta näkee, talvella satunnaisesti pyöräilevien osuus on hyvin tasainen. Selvä enemmistö satunnaisista pyöräilijöistä on kuitenkin harvemmin kuin kerran kuukaudessa pyöräileviä (29 %).
9 (14) Järvenpään rautatieaseman pyöräparkki talvella 2013. Valtaosalle vastaajista pyörämatkan pituudella ei ole merkitystä, heidän osuuden ollessa 54 %. Ne vastaajat, jotka eivät polje yli kolmen, viiden tai kymmenen kilometrin matkoja, ovat jakautuneet hyvin tasaisesti keskenään. Alle kilometrin pituisia matkoja pyöräilevien osuus oli vain 2 %. Kuva 6. Pyörämatkojen maksimipituudet.
10 (14) 2.3 Karttamerkinnät Kyselyn karttaosiossa pistemäisiä karttavastauksia tuli yhteensä 242 kappaletta ja reittimerkintöjä yhteensä 383. Pistemäiset vastaukset ja reittivastaukset jakautuivat keskenään seuraavasti: 2.3.1 Karttavastaukset Pistemäisiä karttavastauksia tuli eniten liikenneturvallisuuden ongelmakohtiin liittyen. Vastaukset jakautuivat keskenään seuraavasti: Liikenneturvallisuuden ongelmakohdat 127 kpl Minne tarvittaisiin lisää pyörätelineitä? 49 kpl Minne tarvittaisiin lukollisia tai kameravalvottuja säilytystiloja? 67 kpl Karttavastaukset on esitetty tarkemmin tämän raportin lopussa olevissa liitteissä. Vastausten suuren määrän vuoksi kuvia on laadittu kolmessa eri mittakaavassa. Tarkin kuva on rautatieaseman seudulta (Liite 3), johon tuli runsain määrin pyörien säilytykseen liittyviä kommentteja. Toiseksi tarkin kuva on koko ydinkeskustan alueelta (Liite 2) ja viimeinen kuva kattaa koko kaupungin (Liite 1). Muutama karttakommentti jäi kuvien ulkopuolelle, koska ne olivat kaupungin rajojen ulkopuolella. Liitteinä olevissa karttakuvissa jokainen palaute on numeroitu ja tarkempia tietoja kyseisistä kohteista löytyy karttojen jälkeen liitteenä olevasta taulukosta, jossa vastaavan numeron takana kerrotaan vielä vastaajien tarkemmat vastaukset siitä, mitä kyseinen palaute koskee ja mahdollisesti selitetään asiaa tarkemmin. Tietoteknisistä syistä pidemmistä tekstiosioista on loppuosa leikkaantunut pois. 2.3.2 Reittivastaukset Paikkatieto-osion reittivastaukset jakautuivat melko tasaisesti keskenään lukuun ottamatta uusia pyöräreittitoiveita, joita tuli noin puolet vähemmän muihin verrattuna. Reittivastaukset jakautuivat keskenään seuraavasti: Liikunta- ja urheilureitti 95 kpl Työ- ja koulureitti 114 kpl Uudet pyöräreittitoiveet 57 kpl Vapaa-ajan reitti 117 kpl Reittivastauksien runsauden vuoksi yhtenäistä karttakuvaa eri reiteistä kommentteineen on hankala luoda havainnollistamaan vastaajien käsityksiä Järvenpään pyöräilyreiteistä. Reittimerkintöjä tarkasteltaessa saadaan kuitenkin hyvä yleiskuva pyöräilijöiden arki- ja vapaa-ajan liikkumistottumuksista Järvenpään pyöräilyverkolla.
11 (14) Kuva 7. Reittivastaukset järjestyksessä vasemmalta oikealle: liikunta- ja urheilureitit, työ- ja koulureitit, uudet pyöräreittitoiveet sekä vapaa-ajan reitit. Kuvat antavat hyvän yleiskuvan kaupunkilaisten vastauksista. Reittivastausten tarkempi analysointi onnistuu parhaiten kaupunkikehityksen omilla paikkatieto-ohjelmilla. Vastauksia tullaan hyödyntämään kaupungin liikennesuunnittelussa.
12 (14) 2.4 Polkupyörien säilytys Polkupyörävarkaudet ja muu polkupyöriin kohdistuva ilkivalta on koettu Järvenpäässä suureksi ongelmaksi. Tästä syystä kaupunkilaiset eivät muun muassa uskalla jättää pyöriään rautatieasemalle pitkäksi ajaksi. Polkupyörien säilytykseen liittyen kysyttiin vastaajien mielipiteitä katetuista pyöräpysäköintialueista, runkolukitusmahdollisuudesta ja maksullisista säilytystiloista. 85 % vastaajista oli sitä mieltä, että pyörätelineissä tulisi olla runkolukitusmahdollisuus. Hieman yli puolet (56 %) vastaajista oli sitä mieltä, että pyöräpysäköintiin tarkoitettujen alueiden tulisi olla katettuja. Kuva 8. Tulisiko pyöräpysäköintiin tarkoitettujen alueiden olla katettuja? Polkupyörien runkolukitusmahdollisuudesta oltiin yksimielisimpiä, sillä selkeä enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että tämän olisi toteuduttava uusissa pyörätelineissä. Kuva 9. Pitäisikö uusissa pyörätelineissä olla runkolukitusmahdollisuus?
13 (14) Maksulliset, lukolliset polkupyörien säilytystilat eivät saa enemmistön kannatusta. Vain 22 % vastanneista ilmoitti olevansa valmis maksamaan lukollisesta säilytystilasta. Kuva 10. Olisitko valmis maksamaan lukollisesta säilytystilasta? 2.5 Vapaa sana Vapaa sana -osiossa vastaajilla oli vielä mahdollisuus kertoa yleisluontoisesti omin sanoin, miten pyöräilyn olosuhteita voitaisiin kehittää Järvenpäässä. Kyselyyn vastanneista 88 vastasi tähän osioon. Vastaukset koskivat pääasiassa kunnossapitoa, väylien huonoa kuntoa, liikennevalojen toimimattomuutta, hankalia liittymiä ajoneuvoliikenteen kanssa, jalankulkuja pyöräliikenteen ohjausta sekä pyöräteiden merkitsemistapoja. Oli myös joitain vastaajia, jotka olivat täysin tyytyväisiä Järvenpään pyöräilyolosuhteisiin. Kaikki vapaa sana -osioon tulleet kommentit ovat koottuna liitteessä 5.
14 (14) 3 YHTEENVETO Vastaajia oli yhteensä 188, joka vastaa 0,47 prosenttia koko kaupungin väestöstä tilastokeskuksen väkiluvun 31.12.2012 mukaan. Vastaajien määrä oli suurempi kuin useissa muissa kaupungin tekemissä kyselyissä. Otannan kokoa arvioidessa on syytä ottaa huomioon että kaikki Järvenpään asukkaat eivät ole pyöräilijöitä. Kyselystä tiedotettiin kaupungin Internet-sivuilla, paikallislehdissä, kaupungin tiedotuslehdessä sekä eri tapahtumissa. Pyöräilykyselyn vastausten perusteella voidaan todeta, että valtaosa vastaajista on tyytyväisiä Järvenpään pyöräilyolosuhteisiin. Vastaajat kuitenkin olivat huomioineet useita parannuskohteita. Positiivista palautetta tuli muun muassa kattavasta pyörätieverkosta ja Tuusulanjärven luonnonkauniista maisemista, kun taas kriittinen palaute kohdistui yleisimmin kunnossapitoon, väylien pintojen kuntoon, pyöräteiden liikennemerkein merkitsemisen puutteisiin ja epäjatkuvuuskohtiin, viitoituksen puutteeseen ja epäselvään tilanjakoon jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden välillä. Kaupunkilaiset tuntuvat olevan epätietoisia siitä, miten jalankulkijat ja pyöräilijät jakavat yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän. Useat vastaajat toivoivatkin, että Järvenpään pyörätiet muutettaisiin siten, että pyöräilijät ja jalankulkijat kulkisivat jaetun jalankulku- ja pyörätien mukaisesti rinnakkain. Tämä on yleinen käytäntö esimerkiksi Keravalla. Jotkut ehdottivat myös, että pyöräliikenne siirrettäisiin kokonaan kadun puolelle.