TVL:n Kymen piiriss ä

Samankaltaiset tiedostot
TVL:n Kymen piiriss ä

TVL:n Kymen piiriss ä

S O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1. TVL : n I-Tämeen piiriss a. Geoh)gin tutkimusj.aito s. Jou%.o Niemeln. Jaakko TiLhanon

-S O A V A R O E. TVI, s n.mikkelin.,itȧosa* Geologinen tutk4..mus.lai-tas .N A R V Z. O X N T X , - I ~.

TVL:n Vaasan piiriss ä. Geologinen tutkimuslaitos

TVL :n Keski-Suomen piirissä Geologinen tutkimuslaito s

Muodostuva 2 Pienialainen tombolo. Muodostuva on kaunista hiekkarantaa, joten sitä ei ole arvioitu.

Geologinen tutkimuslaito s

S O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1. TVL : n I-Tämeen piiriss a. Geoh)gin tutkimusj.aito s. Jou%.o Niemeln. Jaakko TiLhanon

S 0 R A V A R 0 J E N A R V I O I N T. TVL :n Pohjois-Karjalan niirin pohjoisosass a

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

TVL:n Kymen piiriss ä

S O R A V A R O J E N A R V I O I N T. Geologinen tutkimuslaito s

S O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1. TVL : n I-Tämeen piiriss a. Geoh)gin tutkimusj.aito s. Jou%.o Niemeln. Jaakko TiLhanon

TVL :n Keski-Suomen piirissä Geologinen tutkimuslaito s

Sotkamon pohjavesialueiden rajaus- ja luokitusmuutokset

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu

Utajärven pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden hydrogeologinen kuvaus ja vedenotto

Geologinen tutkimuslaitos

-S O A V A R O E. TVI, s n.mikkelin.,itȧosa* Geologinen tutk4..mus.lai-tas .N A R V Z. O X N T X , - I ~.

S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I. TVL :n Kuopion piirin länsiosass a. Jaakko Tikkane n Jouko Niemelä

S O R A V A R O J E N A R V I O I N T. Geologinen tutkimuslaito s

S O R A V A R O J E 1V A R V I 0 I N T. Tvl :n Turun piiriss ä. Geologinen tutkimuslaito s

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 45 Savonlinnan seutu

Osa I I. Geologinen tutkimuslaito s

S 0 R A V A R 0 J E N A R V I O I N T TVI :n Keski-Pohjanmaan piiriss ä. Geologinen tutkimuslaito s Esko Iisalo

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

Haapaveden pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden hydrogeologinen kuvaus ja vedenotto

SELVITYS MIEHIKKÄLÄN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUSTEN TARKISTAMISESTA

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 146 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu

Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Maskun kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Sastamalan kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta

Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Sodankylä

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 89 Mikkelin seutu

SELVITYS VIROLAHDEN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUS- TEN TARKISTAMISESTA

Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

S 0 R A V A R 0 J E N A R V I O I N T. TVL :n Pohjois-Karjalan niirin pohjoisosass a

Utö 63193/ Ilmakuvatulkinta II1 Ss:sta ja Kökarin harjusta Jurmon ja Kökarin alueella.

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Taivalkosken pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden hydrogeologinen kuvaus ja vedenotto

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 103 Savonlinnan seutu

Pudasjärven pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden hydrogeologinen kuvaus ja vedenotto

2. Yleiskuva kesän 2015 kaivausalueiden sijainnista. Etualalla kesällä 2014 täytetty alue 2. SW-NE GH.

Maa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE

Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Kihniön pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta

Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ

Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Akaan kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten

TVL:n Vaasan piiriss ä. Geologinen tutkimuslaitos

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 36 Mikkelin seutu

Kuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Kosken Tl kunnan alueella

LAPPEENRANTA Ruohosaaren muinaisjäännösinventointi 2005

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 10 Pieksämäen seutu

Ylitornion kunnan pohjavesialueiden luokitusten muutokset

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Pieksämäen seutu

Eurajoen pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Kuopion piirin itäosass a. Geologinen tutkimuslaitos

SELOSTUS MOREENITUTKIMUKSESTA RAUTJÄRVEN KUNNASSA 1978

Maaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK

SELVITYS KOTKAN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUSTEN TARKISTAMISESTA

Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Pälkäneen kunnan pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta

Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Valkeakosken kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Paimion kaupungin alueella

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila

Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS

KUOPION RIISTAVEDEN ITÄOSAN YLIMMÄINEN-JÄRVEN JA TUUSJÄRVEN VÄLISEN HARJUALUEEN (Muuranmäki - VT 17 välillä) MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI 2002

Keski-Suomen POSKI Moreenikohteet

Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

Pellon kunnan pohjavesialueiden luokitusmuutokset

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Pohjavesialueiden kuvaukset, luokat ja rajaukset pääsijaintikunta Varkaus

Etelä-Savon POSKI Moreenikohteet

Pyhärannan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

S O R A V A R O J E N A R V I O I N T. Geologinen tutkimuslaito s

Kuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Honkajoen kunnan alueella

Pohjois-Savon POSKI Moreenikohteet

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m

HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Hausjärven kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 30.6.

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää

LAPELY/2761/2018. Pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys RANUA

Pohjavesialueiden luokitus- ja rajausehdotukset perusteluineen sekä pohjavesialuekartat

PIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Tervola Varevaaran tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Ver 2 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila

Varkauden keskeinen kulutusalue

Geologinen tutkimuslaito s

Parkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Transkriptio:

S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL:n Kymen piiriss ä Geologinen tutkimuslaitos 1973 Seppo Koho

Sisällysluettel o Osa I~ s. 112 Karttalehti 3042 Hamina 138 Karttalehti 3131 Taavetti 180 Karttalehti 3132 Savitaipale 211 Karttalehti 3141 Ristiina 218 Karttalehti 3044 Muurikkala 223 Karttalehti 3133 Simola

- 112 - HAMINA 304 2 Karttalehti304201 Summa Muodostuma i larhusuo Deltamuodostums., jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijöinä ovat kaakkofsosaa peittävä savi, jonka paksuus on 1 m sekä paikoitelieh luoteisosa.a peitt.vä moreeni. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauk - Pihta-ala on i2 ha, aines pääluokkaa C. Deltan luoteisosa sisältää 20-30 % soraa. Muualla aines pääasiassa hiekkaa. Arvioitu B 80. 000 m 3, C 350.000 m3. Kokonaismassamäärä 430.000 m 3. Muodostuma 2 Kivimäki Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat paikoitellen välikerroksena oleva savi sekä ylisuuret lohkareet pinnalla. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 58 ha, aines pää - luokkaa B. Muodostuman kaakkoisosassa runsaasti murskauskelpoista ainesta, käyttöä haittaavat ylisuuret lohkareet, luoteisosassa kivisyys vähäisempää, ja aines pääasiassa hiekkaista soraa. Arvioitu A 1 milj. m3, B 1, 9 milj. m3, C 1, 7 milj. m3. Kokonaismassamäärä 4, 6 milj. m3. Leikkauksista valokuvia gt:n arkistossa. Muodostuma 3 Mäkelänkanga s Harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijöinä ovat luoteis- ja keskiosissa välikerroksena oleva savi ja moreeni sekä ylisuuret lohkareet pinnalla ja aineksessa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 150 ha, aines pääluokkaa C. Harjun ydin - osassa aines melko huonosti lajittunutta. B-luokan osuus 10-20 %. Paikoitellen vähän murskauskelpoista ainesta. Lieveosat pääasiassa hiekkaa, joukossa hieman soraa. Arvioitu A 0, 6 milj. m3, B 1, 3 milj. m 3, C 4, 7 milj. m3. Kokonaismassamäärä 6, 6 milj. m 3. Muodostuma 4 Puuropytty Harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijöinä ovat välikerroksena oleva savi ja ylisuuret lohkareet aineksessa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 90 ha, aines pää - luokkaa C. Harjun ydinosasta on suuri osa poistettu, jäljellä oleva aines huonosti lajittunutta, sisältää jonkin verran soraa ja murskauskelpoisi a kiviä. Lievealueet hiekkaa. Arvioitu A 0, 1 milj. m3, B 0, 3 milj. m3, C 3, 1 milj. m3. Kokonaismassamäärä 3, 5 milj. m 3.

- 113 - Muodostuma 5 Uusi-Summ a Harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovatpohjavesi ja kallio. Haittatekijöinä ovat välikerroksena oleva savi, sekä ylisuuret lohkareet aineksessa. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 140 ha, aines pääluokkaa C. Harjun ydinosasta valtaosa käytetty, jäljellä oleva aines sisältää 10-20 % B-luokkaa ja jon - kin verran murskauskelpoista kiveä. Runsaimmin soraa muodostuma n pohjoiskärjessä. Arvioitu A 0, 1 milj. m3, B 0,? milj. m3, C 5, 4 milj. m. Kokonaismassamäärä 6, 2 milj. m3. Muodostuma 6 Hillonniemi Rantakerrostuma, jonka pohjatasona ovat kallio ja moreeni. Haittatekijöinä ovat välikerroksena oleva siltti sekä moreeni. Muodostuman käyttö ä rajoittaa varastoalue. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta - ala on 100 ha, aines pääluokkaa C. Melko ohut kerrostuma, josta paras materiaali jo käytetty, Jäljellä pääasiassa melko huonosti lajittunutt a hiekkaa. Arvioitu B 0, 5 milj. m 3, C 2., 3 milj. m3. Kokonaismassamäär ä 2, 8 milj. m 3. Karttalehti 304202 Reitkalli Muodostuma 1 Pitkäkosk i Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ova t välikerroksena oleva savi, sekä vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala. on 13 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman länsiosa hiekkaa. Itäosassa olevan kallion lähellä jonki n verran B-luokan ainesta. Arvioitu C 350.000 m 3. Kokonaismassamäär ä 350. 000 m 3. Muodostuma 2 Viidankanga s Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on välikerroksena oleva savi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 55 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman keskiosat sisältävät 30-50 % soraa ja paikoitellen hieman A-luokan ainesta. Reuna - osat pääasiassa hiekkaa, joukossa hieman hietaa. Arvioitu B 1 milj. m3, C 2, 5 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 3, 5 milj. m.

- 114 - Muodostuma 3 Uutela Harjumuodosturna, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on eteläosaa peittävä moreeni, jonka paksuus on 1 m. Muodostuman käytön esteenä on asutus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 1,.5 ha, aines pääluokkaa C.. Jäljellä oleva aines huonosti lajittunutta. Arvioitu B 20.000 m3, c 30.000 m3. Kokonaismassamäärä 50.000 m3. Muodostuma 4 Mäyrä Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on muodostumaa peittävä moreeni. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 3, 5 ha, aines pääluokkaa B. Aines huonosti lajittunutta hiekkaista soraa. Arvioitu B 60. 000 m 3, c 40. 000 m 3. Kokonaismassamäärä 100.000 m 3. Muodostuma 5 Siianvuori Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokkaa C. Muodostu - man luoteisosassa jonkin verran B-luokan ainesta jäljellä. Suurin osa muodostumasta käytetty. Arvioitu B 40. 000 m 3, c 160. 000 m3. Kokonaismassamäärä 200.000 m3. Muodostuma 6 Tupatöyrynmäk i Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha, aines pääluokkaa C. Aines luultavasti karkeinta muodostuman pohjois- ja keskiosissa, Arvioitu B 70. 000 m 3, c 290. 000 m 3. Kokonaismassamäärä 360. 000 m 3. Muodostuma 7 Suurivuor i Rantakerrostuma, jonka pohjatasona ovat kallio ja moreeni. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman aines pää - asiassa C-valtaista ja heikosti lajittunutta. Paikoitellen hieman hiekkaista soraa. Arvioitu B 30.000 m 3, c 110.000 m3. Kokonaismassamäär ä 140. 000 m 3. Muodostuma 8 Ahol a Rantakerrostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha, aines pääluokkaa C. Pohjoisosissa aines moreenimaista. Arvioitu B 40.. 000 m3, c 160,000 m3. Kokonaismassamäärä 200. 000 m 3.

- 115 - Muodostuma 9 Lakiakanga s Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijöinä ovat välikerroksena oleva savi, ylisuuret lohkareet aineksessa se - kä verraten vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokkaa C. Pääosa muodostumasta kartalla 302411. Aines heikosti lajittunutta. Pinta monin paikoin moreenimaista. Arvioitu B 20. 000 m3, c 130.000 m3. Kokonaismassamäärä 150.000 m 3. Muodostuma 10 Santamäki Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha, aines pääluokkaa C. B-luokan ainesta runsaimmin kalliopaijastumien ympäristössä. Arvioitu B 180.000 m 3, c 420. 000 m 3. Kokonaismassamäärä 600. 000 m 3. Muodostuma 11 Salmenkylä Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käytön esteenä on hautausmaa. Muodostuma 12 Husula Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käytö n esteenä on asutus. Muodostuma 13 Klemola Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Muodostuman käytön esteenä on asutus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 14 ha, aines pääluokkaa C. Pintaosat hiekkaa, sen alla paikoitellen savikerros. Luoteisosassa pohjalla jonkin verran soraa. Arvioitu B 50.000 m3, c 750. 000 m 3. Kokonaismassamäärä 800. 000 m. Muodostuma 14 Suutarinmäki Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha, aines pääluokkaa C. Aines kokonaisuudessaan hienoa hiekkaa. Kokonaismassamäärä 90. 000 m3.

- 116 - Muodostuma 15 Hietojanvuori Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on paikoitellen välikerroksena oleva savi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 20 ha, aines pääluokkaa C. Pintaosa karkeaa rantakerrostumaa, sen alla hienompaa ainesta. Lounaisosassa vai n hiekkaa. Arvioitu B 300. 000 m3, c 600.000 m3. Kokonaismassamäärä 900.000 m3. Muodostuma 16 Tommola Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines pääluokkaa C. Muodostu - ma valtaosaltaan karkeaa hiekkaa. Luoteisosissa myös B-luokan ainesta. Arvioitu B 30. 000 m 3, c 150.000 m3. Kokonaismassamäärä 180. 000 m. Muodostuma 17 Suuri Sikovuor i Rantakerrostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha, aines pääluokkaa C. Muodostu - massa B-luokan osuus 10-20 %. Arvioitu B 50. 000 m3, c 250. 000 m3. Kokonaismassamäärä 300.000 m3. Muodostuma 18 Pöllinlaht i Rantakerrostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines pääluokkaa B. Aines melko karkeaa, korkeimmassa kohdassa pinnassa jonkin verran A-luokan kiviä. Arvioitu B 90.000 rn 3, C 60.000 m 3. Kokonaismassamäärä 150. 000 m 3. Muodostuma 19 Haukijärvi Rantakerrostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pintaala on 2 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuma pääasiassa hiekkaa, B-luokan osuus 20-30 %. Arvioitu B 15. 000 m3, C 40. 000 m 3. Kokonaismassamäärä 55.000 m 3. Muodostuma 20 Valklampi Rantakerrostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 20 ha, aines pääluokkaa C. C-luokan lajitteista vallitsevana karkea hiekka. Muodosturnassa myös runsaasti B-luokan ainesta. Eniten ilmeisesti lounaisosassa. Arvioitu B 0, 4 milj. m3, C 0, 7 milj. m3. Kokonaismassamäärä 1, 1 milj. m3.

- 117 - Muodostuma 21 Harjuj enniitty I Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on verraten vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2, 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines on pinnasta päätellen hiekkaa, soran osuus pieni. Arvioitu B 15.000 m 3, c 60. 000 m 3. Kokonaismassamäärä 75.000 m3. Muodostuma 22 Harjujenniitty I I Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha, aines pääluokkaa B. Pinnasta päätellen aines sisältää runsaasti soraa. Arvioitu B 20. 000 m 3, c 15. 000 m 3. Kokonaismassam.äärä 35. 000 m 3. Muodostuma 23 Harjujenniitt y Harjumuodostuma., jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ova t ylisuuret lohkareet pinnalla. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 1, 5 ha, aines pääluokkaa B. Hyvin kehittynyt harjuselänne, johon yhtyy lännestä pieni päätemoreeni. Arvioitu B 45. 000 m 3, C 30.000 m3. Kokonaismassamäärä 75. 000 m3. Muodostuma 24 Konkkelinkangas Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1, 5 ha, aines pääluokkaa C. Muodostu - man laakeus viittaa hiekkavaltaiseen ainekseen. Arvioitu B 15.000 m3, C 40.000 m3. Kokonaismassamäärä 55. 000 m 3. Muodostuma 25 Runansuo Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 1, 5 ha, aines pääluokkaa C. Arvioi - tu B 9. 000 m3, c 36. 000 m 3. Kokonaismassamäärä 45000 m 3. Muodostuma 26 Tönnönen Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 2, 5 ha, aines pääluokkaa C. Soran osuus hyvin pieni. Kokonaismassamäärä 70. 000 m3.

- 118 - Karttalehti 304203 Sippola Muodostuma 1 Pyttylänmäk i Lievemuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on koko muodostumaa peittävä savi, jonka paksuus on 0, 5-2 m. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 2, 5 ha, aines pää - luokkaa C. Muodostuman aines hiekkaa, välikerroksina silttiä. Kokonaismassamäärä 180.000 m3. Muodostuma 2 Taka-Uutela Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on verraten vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 9 ha, aines pääluokkaa C. Joukko erillisiä kumpareita, joista kaakkoisimmassa aines karkeinta. Arvioitu B 50. 000 m 3, c 220.000 m3. Kokonaismassamäärä 270.000 m3. Muodostuma 3 Kytökanga s Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 20 ha, aines pääluokkaa C. Suurin osa muodostumasta hiekkaa. Deltan keskiosissa pohjalla 4-5 m:n syvyydessä B-valtaista ainesta. Arvioitu B 100. 000 m 3, C 600.000 m3. Kokonaismassamäärä 700. 000 m 3. Muodostuma 4 Hirvel ä Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta - ala on 30 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman itäosista mandollisuu s saada soraista hiekkaa. Arvioitu B 0, 4 milj. m3, C 1, 7 milj. m3. Kokonaismassamäärä 2, 1 milj. m 3. Muodostuma 5 Löylykangas Rantakerrostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha, aines pääluokkaa C. B-luokan aines puuttuu kokonaan. Kokonaismassamäärä 270. 000 m3. Muodostuma 6 Myllyvuor i Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 43 ha, aines pääluokkaa C. Muosotuman keskellä olevan kalliopaljastuman ympärillä B-valtaista ainesta. Reunaosat pääasiassa hiekkaa. Arvioitu B 0, 9 milj. m3, C 1, 6 milj. m3. Kokr naismassamäärä 2, 5 milj. m 3.

- 119 - Muodostuma 7 Luomakanga s Harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 85 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman keskiosat B-valtaisia. Reunoilla soran osuus 20-30 %. Arvioitu B 2, 1 milj. m3, c 3, 5 milj. m3. Kokonaismassamäärä 5, 6 milj. m3. Leikkauksista valokuvia gt:n arkistossa. Muodostuma 8 Sikokanga s Harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 40 ha, aines pääluokkaa C. Kaakkoispäässä muodostuman keskellä B-valtainen alue. Reunoilla soran osuus 20-30 %. Arvioitu B 0, 7 milj. m3, C 1, 4 milj. m3. Kokonaismassamäärä 2, 1 milj. m3. Muodostuma 9 Palannekanga s Harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 95 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pohjois- ja keskiosassa olevat selänteet B-valtaisia. Reunoilla soran osuus on 10-20 %. Arvioitu B 1, 6 milj. m3, c 3, 4 milj. m3. Kokonaismassamäärä 5 milj. m3. Muodostuma 10 Lamminmäki Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on monin paikoin peittävä siltti. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta - ala on 7 ha, aines pääluokkaa C. Aines melko heikosti lajittunutta, sisältää jonkin verran soraa. Arvioitu B 50.000 m3, c 200.000 m3, Kokonaismassamäärä 250.000 m3. Muodostuma 11 Keisarinmäki Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on verraten vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha, aines pääluokkaa C. Saran osuus 20-40 %, eteläpää karkein. Arvioitu B 40.000 m3, c 110. 000 m 3. Kokonaismassamäär ä 150. 000 m3. Muodostuma 12 Suoniemenkanga s Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 11 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuma on itä-länsi-suuntainen selänne, joka jatkuu kartalle 304206. Ydinosa

- 120 - B-valtainen reunoilla soran osuus 10-20 %. Arvioitu B 100.000 m3, C 300.000 m3. Kokonaisma sahäåra 400.000 m3. Muodostuma 13 Harjula Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 2, 5 ha, aihes pääluokkaa C. B-luokan osuus vähäinen, Arvioitu B 20,000 m 3, C 80.000 m3. Kokonaismassamäärä 100.000 m3 1 Muodostuma 14 Turpä ä Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona oh pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa C. Aines kokonaan hiekkaa. Kokonaismassamäärä 100.000 m3. Muodostuma 15 Rantaharj u Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on välikerroksena oleva savi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta - ala on 2, 5 ha, aines pääluokkaa C. Pinnassa melko karkeaa rantakerrostumaa saveen saakka, jonka alla pääasiassa hiekkaa. Arvioitu B 50. 00 0 m 3, c 200. 000 m3. Kokonaismassamäärä 250.000 m 3. Muodostuma 16 Palmumäki Rantakerrostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 4 ha, aines pääluokkaa C. B-luokan ainesta ei ole. Kokonaismassamäärä 80.000 m 3. Muodostuma 17 Harju Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on muodostumaa osittain peittävä savi. Muodostuman käytön esteenä on asutus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu B 50. 000 m 3, c 500. 000 m 3. Kokonaismassamäärä 550. 000 m3. Muodostuma 18 Heikkilänmäki Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käytön esteenä on asutus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha, aines pääluokkaa C. Ydinosassa melko runsaasti soraa. Arvioitu B 150.000 m3, c 220.000 m 3. Kokonaismassamäärä 370.000 m3.

- 121 - Muodostuma 19 Metsäranta Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha, aines pääluokkaa C. Pintaosat hiekkaa, mutta pohjoisreunalla syvemmällä ilmeisesti B-luokan ainesta. Arvioitu B 80.000 m3, c 350. 000 m 3. Kokonaismassamäärä 430. 000 m 3. Muodostuma 20 Haapaporras Lajittunut muodosturna, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on verraten vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines pääluokkaa C. B-luokan osuus vähäinen. Kokonaismassamäärä 100.000 m3. Karttalehti 304204 Hamin a Muodostuma 1 Revonkangas Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijöinä ovat välikerroksena oleva siltti, ylisuuret lohkareet aineksessa sekä vähäinen kerrospaksuus. Muodostuman käyttöä rajoittaa hautausmaa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 9 ha, aines pääluokkaa C. Aines huonosti lajittunutta, soran osuus vähäinen. Arvioi - tu B 10. 000 m 3, c 160. 000 m 3. Kokonaismassamäärä 170. 000 m3. Muodostuma 2 Tervaskanga s Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on verraten vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 18 ha, aines pääluokkaa C. Aines pääasiassa hiekkaa, soraa vain paikoitellen. Arvioitu B 50. 000 m 3, c 450. 000 m 3. Kokonaismassamäärä 500.000 m3. Muodostuma 3 Halkosaari Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines pääluokkaa B. Aines pääasiassa soraa ja karkeaa hiekkaa. Arvioitu B 90.000 m3, c 60.000 m3. Kokonaismassamäärä 150. 000 m3. Muodostuma 4 Honkaniemenkanga s Harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on välikerroksena oleva savi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 70 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman keskiosass a 5-10 % soraa, reunoilla vain hiekkaa. Arvioitu B 0, 1 milj. m3, C 2, 5 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 2, 6 milj. m3.

- 122 - Muodostuma 5 Vanhakylä Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha, aines pääluokkaa C. B-luokan osuus vähäinen. Arvioitu B 10. 000 m 3, c 170, 000 m3. Kokonaismassamäärä 180.000 m3. Muodostuma 6 Ristiniemi Rantakerrostuma., jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijöinä ovat ylisuuret lohkareet pinnalla sekä vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 40 ha, aines pää - luokkaa C. Soran osuus vähäinen. Arvioitu B 170.000 m3, c 680. 000 m 3. Kokonaismassamäärä 850.000 m 3. Muodostuma 7 Vasteeninkangas Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on j 45 ha, aines pääluokkaa C. Soran osuus vähäinen. Arvioitu B 0, 2 milj, m `", C 1 milj.m 3. Kokonaismassamäärä 1, 2 milj. m. Muodostuma 8 Pitkäthiekat Harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 60 ha, aines pääluokkaa C. Soran osuus vähäinen. Arvioitu B 0, 1 milj. m3, c 1 milj. m3. Kokonaismassamäärä 1, 1 milj. m3. Muodostuma 9 Hamin a Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käytön esteenä on Haminan kaupunki. Muodostuma 10 Kypäraukia Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta - ala on 4, 5 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuma lähes kokonaan hiekkaa. Arvioitu B 10.000 m3, c 160.000 m3. Kokonaismassamäärä 170. 000 m". Muodosturna 11 Mäntykanga s Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 50 ha, aines pää - luokkaa C. Soraa vain ohuina välikerroksina., Arvioitu B 0, 3 milj. m.3, C 1,. 5 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 1, 8 milj. m3.

- 123 - Muodostuma 12 Varinkorpi Lievemuodostum9., jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on verraten vähäinen kerrospaksuus, Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 6 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuma kuuluu kartalla 304205 sijaitsevaan harjusysteemiin. Soran osuus vähäinen. Arvioitu B 10. 000 m3, C 160. 000 m3. Kokoriaismasss.mää.rå. 170. 000 m 3 i Karttalehti 304205 Paijärvi Muodostuma 1 Sikokangas Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on välikerroksena oleva moreeni. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 50 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pohjoispääss ä oleva selänne B-valtainen. Ydinosa sisältää lisäksi A-luokan ainesta, jonka esiintyminen tosin epätasaista. Reunat pääasiassa hiekkaa. Arvioi - tu A 0, 1 milj. m 3, B 1 milj..rn3, C 2 milj. m3. Kokonaismassamäärä 3, 1 milj. m 3. Leikkauksista valokuvia gt:n arkistossa. Muodostuma 2 Teirikanga s Lajittunut muodostuma,. jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on välikerroksena oleva siltti. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokkaa C. Soraa ohuina välikerroksina, aines huonosti lajittunutta. Arvioitu B 100. 000 m3, c 200.000 m3. Kokonaismassamäärä 300.000 m3. Muodostuma 3 Kinttumäki Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat huono lajittuneisuus sekä välikerroksena oleva savi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu B 140.000 m3, c 340. 000 m 3. Kokonaismassamäärä 480. 000 m3. Muodostuma 4 Villinginkangas Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 20 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman kaakkoisosassa sijaitseva selänne on B-valtainen ja sisältää hiukan myös A-luokan ainesta. Muualla muodostumassa soran osuus 10-20 %. Arvioitu B 350. 000 m 3, c 500. 000 m 3. Kokonaismassamäärä 850. 000 m 3.

- 124 - Muodostuma 5 Kirkkokallio Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 7, 5 ha, aines pääluokkaa C. Soran osuus muodostamassa on 10-20 %. Arvioitu B 50.000 m 3, C 210.000 m3. Kokonaismassamäärä 260.000 m3. Muodostuma 6 Kiviojankanga s Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 16 ha, aines pääluokkaa C. Pintaosat hiekkaa, joukossa jonkin verran hietaa. Muodostuman pohjalla kivistä soraa, karkea kerros kuitenkin melko ohut. Arvioitu B 60. 000 m 3, C 580.000 m3. Kokonaismassamäärä 640.000 m3. Muodostuma 7 Kuusel a Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 13 ha, aines pääluokkaa C. Muodostu ] man keskiosassa melko runsaasti B-luokan ainesta. Arvioitu B 270. 000 m3, c 630.000 m3. Kokonaismassamäärä 900.000 m3. Muodostuma 8 Leirinkanga s Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijöinä ovat paikoitellen ylisuuret lohkareet aineksessa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 55 ha, aines pääluokkaa C. Luo - teis- ja keskiosissa jonkin verran B-luokan ainesta. Muualla pääasiassa hiekkaa. Arvioitu B 0, 4 milj. m3, C 1, 7 milj. m3. 2, 1 milj. m 3. Kokonaismassamäär ä Muodostuma 9 Neikkarorsi Harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijöinä ovat ylisuuret lohkareet pinnalla. Muodostuman käyttöä rajoittavat luonnonsuojelunäkökohdat. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 62 ha, aines pääluokkaa B. Harjun ydinosa melko karkea a B-valtaista ainesta, sisältää 5-10 % A-luokkaa. Myös lievealueilla soraa 20-30 %. Arvioitu B 1, 8 milj. m3, C 1, 5 milj. m3. Kokonaismassam.äärä 3, 3 milj. m3. Muodostuma 10 Poussinmäki Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käytön esteenä on asutus.

- 125 - Karttalehti 304206 Pyhättö Muodostuma 1 Letkonkanga s Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio, Haittatekijänä on verraten vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 88 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman aines pääasiassa hiekkaa, reunoilla joukossa hietaa. Molempien osien keskiosissa jonkin verran soraa. Arvioitu C 1, 8 milj. m3. Kokonaismassamäärä 1, 8 milj. m3. Muodostuma 2 Rottivuori Rantakerrostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 14 ha, aines pääluokkaa C. Muodostu - man länsi- ja kaakkoisosissa pieniä. B-valtaisia alueita, joissa myös vähän A-luokan ainesta. Myös muualla 10-20 % soraa. Arvioitu A 10,000 m3, B 180.000 m3, c 290.000 m3. Kokonaismassamäär ä 480. 000 m3. Muodostuma 3 Mäntykangas Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 24 ha, aines pääluokkaa C. Luoteisosan selänteen ydin B-valtaista ainesta. Selänteen liepeet ja muodostuman kaakkoisosa lähes kokonaan hiekkaa. Arvioitu B 210. 000 m3, c 730.000 m3. Kokonaismassamäär ä 940. 000 m3. Leikkauksista valokuvia gt:n arkistossa. Muodostuma 4 Kärmevuori Rantakerrostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokkaa C. Aines hyvin lajittunutta, kallioiden ympäristössä jonkin verran soraa. Arvioitu B 110.000 m 3, c 260.000 m3. Kokonaismassamäärä 370.000 m 3. Muodostuma 5 Suoniemenkanga s Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 43 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pohjoisosassa B-valtainen selänne, jota ympäröivä hiekkainen lievealue sisältää 10-20 % soraa. Arvioitu B 0, 6 milj. m 3, C 1, 1 milj. m3. Kokonaismassamäärä 1, 7 milj. m3.

- 126 - Muodostuma 6 Kotosuo Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pohjoisosissa jonkin verran soraa. Arvioitu B 40.000 m3, c 430.000 m3. Kokonaismassamäärä 470.000 m3. Karttalehti 304207Klarvila Muodostuma 1 Uski Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 20 ha, aines pääluokkaa C. C-luokan aines on monin paikoin hietaista hienoa hiekkaa. Hietaa esiintyy myös erillisinä patjoina. Kivistä soraa paikoitellen erillisin ä linsseinä, pääasiassa muodostuman pohjois- ja keskiosissa. Arvioitu B 150.000 m3,c 600.000 m3. Kokonaismassamäärä 750.000 m3. Muodostuma 2 Lintuvuori Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijöinä ovat ylisuuret lohkareet pinnalla. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 40 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pohjoisosa melko karkeaa B-luokan ainesta, jossa myös murskauskelpoisi a kiviä. Etelä- ja keskiosista sora puuttuu lähes kokonaan. Arvioitu A 80. 000 m3, B 620. 000 m3, C 1, 3 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 2 milj. m3. Muodostuma 3 Valkjärvi I Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Muodostuman käyttöä rajoittaa sotilasalue. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 35 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pohjoispäässä B-valtaista ainesta, josta suurin osa jo käytetty. Lisäksi kiviaines on heikkoa. Etelä- ja keskiosat pääasiassa hiekkaa, soraa vain paikoitellen. Arvioitu B 0, 1 milj. m3, C 0, 9 milj. m3. Kokonaismassamäär ä 1 milj. m3. Muodostuma 4 Valkjärvi II Rantakerrostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on verraten vähäinen kerrospaksuus. Muodostuman käyttöä rajoittaa sotilasalue. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 13 ha, aines pääluokkaa C. Pintakerrokset sisältävät jonkin verran soraa. Arvioitu B 110. 000 m 3, c 270. 000 m 3. Kokonaismassamäärä 380. 000 m3.

- 127 - Muodostuma 5 Laivakalli o Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 17 ha, aines pääluokkaa C. Soraa jonkin verran muodostuman pohjoisosassa. Eteläosa hiekkaa. Arvioitu B 170. 000 m3, c 930. 000 m3. Kokonaismassamäärä 1, 1 milj. m3. Muodostuma 6 Järvenkyl ä Rantakerrostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on verraten vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman aine s soraista ja hietaista hiekkaa. Arvioitu B 75. 000 m3, c 175. 000 m3. Kokonaismassamäärä 250.000 m3. Muodostuma 7 Paatniemi Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haitta - tekijänä on reunoilla välikerroksena oleva savi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha, aines pääluokkaa C. Kalliopaljastumien välissä hieman B-valtaista ainesta. Muualla soran osuus 20-30 %. Arvioitu B 150.000 m3, c 280.000 m3. Kokonaismassamäärä 430.000 m3. Muodostuma 8 Tinkane n Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Hait tatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 55 ha, aines pääluokkaa B. Muodostuman aine s pääasiassa soraa ja karkeaa hiekkaa. Sisältää myös paikoitellen moreenia. Arvioitu B 500.000 m3, c 350. 000 m3. Kokonaismassamäärä 850.000 m 3. Karttalehti 304208 Onkama a Muodostuma 1 Luotosenjärvi Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 29 ha, aines pääluokkaa C. Soraa pääasiassa ohuena pintakerroksena. Runsaimmin muodostuma n pohjoisosassa. Arvioitu B 0, 1 milj. m3, C 1 milj. m3. Kokonaismassamäärä 1, 1 milj, m3.

- 128 - Muodostuma 2 Kallaanmäki Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat ylisuuret lohkareet pinnalla. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 47 ha, aines pääluokkaa C. Harjuselänteen ydinosat B-valtaisia ja sisältävät myös murskauskelpoista kiveä. Lievealueilla soran osuus alle 10 %. Arvioitu B 0, 7 milj. m3, C 1, 5 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 2, 2 milj. m3. Muodostuma 3 Palanutkanga s Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat ylisuuret lohkareet pinnalla. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 24 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pohjoisosass a oleva selänne on B-valtaista ainesta. Lievealueilla soran osuus ilmeisest i vähäinen. Arvioitu B 200.000 m3, c 600.000 m3. Kokonaismassarnäärä 800. 000 m3. Muodostuma 4 Tervakangas Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijöinä ovat välikerroksena oleva savi sekä verraten vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 24 ha, aines pääluokkaa B. Muodostuman itäreunassa kapea hiekka-alue. Muualla aines B-valtaista ja sisältää jonkin verran murskauskelpoisia kiviä. Arvioi - tu A 70. 000 m3, B 450. 000 m 3, c 300. 000 m3. Kokonaismassamäärä 820. 000 m3. Karttalehti 304209 Lapjärvi Muodostuma 1 Tervamäki Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 40 ha, aines pääluokkaa C. Soraa esiintyy vain muodostuman pohjoisosissa. Arvioitu B 0, 3 milj. m 3, C 1, 2 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 1, 5 milj. m3. Muodostuma 2 Hämeenkanga s Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 15 ha, aines pääluokkaa C. Aines todennäköisesti kokonaan hiekkaa. Kokonaismassamäärä 750. 000 m 3.

- 129 - Muodostuma 3 Kärpänsu o Rantakerrostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha, aines pääluokkaa C. Muodostu - man aines kokonaan hiekkaa. Ydinosassa se on moreenimaista, liepeillä hienoa hiekkaa. Kokonaisrnassamäärä 300.000 m3. Muodostuma 4 Lähdevuor i Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 13 ha, aines pääluokkaa C. Runsaimmin B-luokan ainesta muodostuman pohjoisosissa. Arvioitu B 180. 000 m 3, C 720.000 m3. Kokonaismassamäärä 900.000 m3. Muodostuma 5 Salo-Miehikkälä Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 53 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pohjoisosassa melko runsaasti soraa, paikoitellen aine s ilmeisesti on B-valtaista. Etelä- ja kaakkoisosassa soran osuus vähäinen. Arvioitu B 0, 8 milj. m3, 2, 9 milj. m3. c 2, 1 milj. m3. Kokonaismassamäärä Karttalehti 304210 Virolahti Muodostuma 1 Harjula Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat peittävä, välikerroksina olevat savi ja moreeni sekä ylisuuret lohkareet aineksessa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 14 ha, aines pääluokkaa C. Soraa pääasiassa muodostuman pohjoisosissa. Aines huonosti lajittunutta. Arvioitu B 230. 000 m 3, c 570. 000 m3. Kokonaismassamäärä 800.000 m3. Muodostuma 2 Suursuo I Harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on itä- ja keskiosissa vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 145 ha, aines pääluokkaa C. Muodostu - man keskiosissa vähäinen B-valtainen alue. Länsi- ja eteläosissa soran osuus aineksesta n. 20 %. Muualla muodostumassa aines on lähes kokonaan hiekkaa. Arvioitu B 0, 7 milj. m3, c 4 milj. m3. Kokonaismassamäärä 4,7 milj. m 3. Leikkauksista valokuvia gt:n arkistossa.

- 130 - Muodostuma 3 Sysimäki Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Muodostamassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha, aines pääluokkaa C. Kanden kalliopaljastuman välissä oleva muodostuma, jossa jonkin verra n soraa. Arvioitu B 20. 000 m 3, c 90. 000 m 3. Kokonaismassamäärä 110. 000 m 3. Muodostuma 4 Huosiossuo Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on välikerroksena oleva siltti ja savi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 54 ha, aines pääluokkaa B. Matala harju, jonka ydinosa melko heikosti lajittunutta B-valtaista ainesta. Reunoilla soran osuu s 10-20 %. Arvioitu A 0, 1 milj. m3, B 1, 3 milj. m3, C 1, 2 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 2, 6 milj. m3. Muodostuma 5 Suursuo I I Rantakerrostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 28 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman aines on todennäköisesti soraista hiekkaa. Arvioitu B 160. 000 m 3, c 390.000 m3. Kokonaismassamäärä 550.000 m3. Muodostuma 6 Reskopinsu o Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat ylisuuret lohkareet aineksessa sekä verraten vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 45 ha, aines pää - luokkaa C. Muodostuman keskiosissa kulkee kapea B-valtainen vyöhyke, jossa myös A-luokan ainesta. Reunoilla soran osuus vähäinen. Arvioitu B 0, 4 milj. m 3, C 1 milj.m 3 Kokonaismassamäärä 1, 4 milj. m. Muodostuma 7 Tyyräänmäki Rantakerrosturna, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines pääluokkaa C. Aines pää - asiassa hienoa hiekkaa. Kokonaismassamäärä 120. 000 m3.

131 - Muodostuma 8 Härmänkanga s Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat ylisuuret lohkareet pinnalla sekä verraten vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 240 ha, aines pääluokkaa C. Soraa esiintyy jonkin verran muodostuman pohjoisosassa sek ä eteläosan koillisreunassa, jossa sen osuus on 30-40 %. Arvioitu B 0, 6 milj. m3, c 5, 4 milj. m3. Kokonaismassamäärä 6 milj. m3. Muodostuma 9 Virolahti Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on verraten vähäinen kerrospaksuus. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 80 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman eteläosissa jonkin verran soraa. Arvioitu B 0, 3 milj. m 3, C 2, 3 milj. m3. Kokonaismassamäärä 2, 6 milj. m3. Muodostuma 10 Selkärannankallio t Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha, aines pääluokkaa C. Aines todennäköisesti kokonaan hiekkaa. Kokonaismassamäärä 150.000 m3. Muodostuma 11 Rännäne n Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 88 ha, aines pääluokkaa C. Kalliokumpareiden keskelle syntynyt muodostuma, jonka keskimääräine n kerrospaksuus vähäinen. Todennäköisesti muodostuman keskiosissa me).- ko paksuja kerrosturnia. Arvioitu B 0, 3 milj. m3, C 2, 8 milj. m3. Kokonaismassamäärä 3, 1 milj. m3. Muodostuma 12 Harju Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haitta - tekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu B 40. 000 m3, C 160.000 m3. Kokonaismassamäärä 200.000 m3.

-132 - Karttalehti 304211 Miehikkäl ä Muodostuma 1 Valkjärv i Harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Muodostu - man käyttöä rajoittavat luonnonsuojelunäkökohdat. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 50 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pohjois - osan selänne melko karkeaa B-valtaista ainesta, jossa runsaasti murskauskelpoista kiveä. Lievealueet ja eteläosa hiekkavaltaisia, soran osuu s 10-30 %. Karkeinta aines on lounaisreunassa. Arvioitu A 0, 1 milj. m3, B 0, 7 milj. m 3, C 1, 2 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 2 milj. m 3. Muodostuma 2 Kirkkohuikku Harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijöinä ovat välikerroksena oleva savi, sekä.ylisuuret lohkareet pinnalla. Muodostuman pohjoisosan käytön esteenä on asutus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 40 ha, aines pääluokkaa C. Muodostu - man pohjoisosa B-valtaista ainesta, josta A-luokan kivet puuttuvat lähe s kokonaan. Eteläosa melko hienoa C-luokkaa, soran osuus 10-20 %. Arvioitu B 0, 6 milj. m3, c 1, 1 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 1, 7 milj. m3. Muodostuma 3 Tiikinkorpi I Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha, aines pääluokkaa B. Pienehkö sora-valtainen selänne, jossa hiukan A-luokan ainesta. Muodostuman eteläosassa ohut hiekkainen lieve. Arvioitu B 140. 000 m3, c 110. 000 m 3. Kokonaismassamäärä 250.000 m3. Leikkauksista valokuvia gt:n arkistossa. Muodostuma 4 Tiikinkorpi I I Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 14 ha, aines pääluokkaa B. Muodostu - man kaakkois- ja keskiosat karkeahkoa B-valtaista ainesta. Luoteis- j a pohjoisosa matalaa hiekkaista lievealuetta. Arvioitu B 420. 000 m 3, C 250.000 m3. Kokonaismassamäärä 670.000 m3. Muodostuma 5 Miehikkälä Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käytön esteenä on asutus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 20 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu B 0, 3 milj. m3, C 0, 7 milj. m3. Kokonaismassamäärä 1 milj. m 3.

-133 - Muodostuma 6 Taarinvuor i Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käytö n esteenä on asutus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu B 75.000 m3, c 175.000 m3. Kokonaismassamäärä 250.000 m3. Muodostuma 7 Saivikkala Harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on välikerroksena oleva siltti. Muodostuman käyttöä rajoittaa asu - tus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 40 ha, aine s pääluokkaa C. Muodostumalla on melko kapea ja ohut ydin jossa A- ja B-luokan ainesta, valtaosa kuitenkin hiekkaa. Arvioitu B 0, 1 milj. m3, C 1, 8 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 1, 9 milj. m3. Leikkauksista valokuvia gt:n arkistossa. Muodostuma 8 Riihikorvenkanga s Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha, aines pääluokkaa C. Kaksi pien - tä kumparetta joiden aines pääasiassa hienoa hiekkaa. Kokonaismassamäärä 110.000 m3. Muodostuma 9 Sianselkä Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä o n välikerroksena oleva savi. Muodostuman käyttöä rajoittavat luonnonsuojelunäkökohdat. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha, aines pääluokkaa C. Kapea harjuselänne, joka todennäköisesti sisältää melko runsaasti B-luokan ainesta. Arvioitu B 190.000 m3, C 280.000 m3. Kokonaismassamäärä 470.000 m3. Muodostuma 10 Kuivakanga s Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 27 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman aines todennäköisesti C-valtaista, mutta sisältää myös soraa. Tarkempi määritys vaatisi koekuoppia. Arvioitu B 0, 4 milj. m3, C 0, 9 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 1, 3 milj. m3.

- 134 - Muodostuma 11 Lappila Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 9 ha, aines pääluokkaa C. Lähes kokonaan hiekkaa oleva muodostuma, vain pohjoisosissa hiema n soraa. Arvioitu B 20.000 m3, c 340.000 m3. Kokonaismassamäärä 360.000 m3. Muodostuma 12 Lakiasuo Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 13 ha, aines pääluokkaa C. Melko matala selänne, joka hiekan lisäksi sisältää jonkin verran soraa. Arvioitus B 160.000 m 3, c 370.000 m 3. Kokonaismassamäärä 530.000m. Muodostuma 13 Hyhmävuori Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha, aines pääluokkaa C. Kartalla 304212 olevan muodostuman lievealuetta. Arvioitu B 25. 000 m 3, c 225. 000 m3. Kokonaismassamäärä 250.000 m3. Karttalehti 304212 Suur-Miehikkäl ä Muodostuma 1 Kummikorpi Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on välikerroksena oleva savi, jonka paksuus on 0, 5 m. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 11 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pohjoisosa, varsinainen deltta on pääasiassa karkea a hiekkaa. Pohjoisreunalla myös soraa. Muodostuman eteläosa on ohu t rantakerrostuma, jossa muutamia ylisuuria lohkareita. Arvioitu B 120.000 m3, c 330. 000 m 3. Kokonaismassamäärä. 450.000 m3. Muodostuma 2 Suonkanta Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on huono lajittuneisuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 17 ha, aines pääluokkaa C. Kallioiden välissä oleva melko matala muodostuma, jossa soraa vain ohuina välikerroksina. Arvioi - tu B 150.000 m3, c 350. 000 m 3. Kokonaismassamäärä 500. 000 m 3.

- 135 - Muodostuma 3 Pellinkangas Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 80 ha, aines pääluokkaa C. Pääasiassa hiekkaa oleva rnatalahko muodostuma. Kerrospaksuus on suurin alueen eteläosassa. Soran osuus aineksesta 10-20 %. Arvioitu B 0, 6 milj. m3, c 3, 4 milj. m3. Kokonaismassamäärä 4 milj. 3 m. Muodostuma 4 Pulakorpi Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 43 ha, aines pääluokkaa C. Pohjois - osassa ja länsireunassa olevat selänteet ovat B-valtaisia ja sisältävät myös A-luokan ainesta. Muu osa muodostumasta lähes kokonaan hiekkaa. Arvioitu B 0, 4 milj. m3, C 1, 5 milj. m3. Kokonaismassamäär ä 1, 9 milj. m 3. Muodostuma 5 Melulamminkanga s Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 125 ha, aines pääluokkaa C. Harjun ydinosat todennäköisesti B-valtaisia ja sisältävät A-luokan ainesta. Lievealueet hiekkavaltaisia. Arvioitu B 4, 2 milj. m 3, c 6 milj. m3. Kokonaismassamäärä 10, 2 milj. m3. Muodostuma 6 Lähdelamminkanga s Harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 70 ha, aines pääluokka a C. Muodostuman pohjois- ja keskiosan selänteet B-valtaisia ja sisältä - vät hieman A-luokan ainesta. Lievealueet pääasiassa hiekkaa. Soran osuus 10-20 %. Arvioitu B 1, 4 milj. m3, c 3, 6 milj. m3. Kokonaismassamäärä 5 milj. m 3. Muodostuma 7 Rajavartiost o Harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Muodostuman kaakkoisosan käyttöä rajoittaa asutus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 55 ha, aines pääluokkaa C. Luoteis- j a kaakkoisosan selänteet todennäköisesti sisältävät melko runsaasti B-luokan ainesta. Lievealueet lähes kokonaan hiekkaa. Arvioitu B 0, 8 milj. m3, c 2, 8 milj. m3. Kokonaismassamäärä 3, 6 milj. m3.

- 136 - Muodostuma 8 Eittusenlamp i Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 19 ha, aines pääluokkaa C. Ydinosa B-valtainen. Lievealueella soran osuus aineksesta 30-40 %. Arvioitu B 430.000 m3, c 530.000 m3. Kokonaismassamäärä 960.000 m3. Muodostuma 9 Juurikkojärvi Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 5 ha, aines pääluokkaa C. Pintahavaintojen perusteella aines kokonaan hiekkaa. Kokonaismassamäärä 100. 000 m3. Muodostuma 10 Terttusu o Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 30 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman aines suurimmaksi osaksi hiekkaa. Arvioitu B 0, 2 milj. m3, C 1, 9 milj. m3. Kokonaismassamäärä 2, 1 milj. m3. Muodostuma 11 Hirsikanga s Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokkaa C. Valtaosa aineksesta todennäköisesti hiekkaa. Arvioitu B 80. 000 m 3, C 330.000 m 3. Kokonaismassamäärä 410.000 m 3. Muodostuma 12 Läsönmäk i Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu B 50. 000 m 3, c 220. 000 m3. Kokonaismassamäärä 270.000 m3. Muodostuma 13 Heittosuonniitt y Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käyttöä rajoittavat luonnonsuojelunäkökohdat. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha, aines pääluokkaa C. Harjun ydinosa todennäköisesti sisältää myös B-luokan ainesta. Arvioitu B 110. 000 m 3, C 440.000 m3. Kokonaismassamäärä 550.000 m3.

- 137 - Muodostuma 14 Pauniosu o Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on verraten vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha, aines pääluokkaa C. Soraa hyvin niukasti. Arvioitu B 30. 000 m 3, c 300. 000 m 3. Kokonaismassamäärä 330.000 m3.

- 138 - TAAVETTI 313 1 Karttalehti 313101 Enäjärvi Muodostuma 1 Hietakanga s Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha, aines pääluokkaa C. Pinta - havaintojen perusteella aines sisältää melko runsaasti soraa, erityisesti pohjoisreunalla aines karkeaa. Arvioitu B 100.000 m3, c 380.000 m 3. Kokonaismassamäärä 480.000 m3. Muodostuma 2 Pallorottu Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuma sisältää runsaasti hietaa ja hieman soraa. Paikoitellen silttiä välikerroksina. Arvioitu B 20. 000 m 3, c 270.000 m3, hietaa 70.000 m3. Kokonaismassamäärä 360.000 m3. Muodostuma 3 Tykkärinkanga s Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 50 ha, aines pääluokkaa C. B-valtaista ainesta esiintyy todennäköisesti muodostuman pohjois- ja luoteisreunalla sek ä keskiosissa. Muualla aines pääasiassa hiekkaa. Arvioitu B 0, 8 milj. m3, C 2, 7 milj. m3. Kokonaismassamäärä 3, 5 milj. m3. Muodostuma 4 Kurkela Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa C. Aines hiekkaa. Suurimmaksi osaksi käytetty. Kokonaismassamäärä 80.000 m3. Muodostuma 5 Jussila Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokkaa C. Muodosturnan itäreunassa hieman B-valtaist a ainesta. Länsiosan lievealue hiekkaa. Arvioitu B 40. 000 m 3, c 130. 000 m3. Kokonaismassamäärä 170.000 m 3.

u 139 - Muodostuma 6 Puuskar i Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 25 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pohjoisosassa B-valtaista ainesta. Eteläosissa kerrospaksuu s vähäinen ja aines pääasiassa hiekkaa. Arvioitu B 220.000 m3, C 580.000 m3. Kokonaismassamäärä 800.000 m3. Muodostuma 7 Ampumarata Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha, aines pääluokkaa C. Koillisosassa jonkin verran B-valtaista aines - ta. Lounaisosa pääasiassa hiekkaa. Arvioitu B 80. 000 m 3, c 200.000 m3. Kokonaismassamäärä 280.000 m3. Muodostuma 8 Teerisu o Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuma on pääasiassa hiekkaa, mutta pohjois - osassa on ilmeisesti hieman soraa. Arvioitu B 25.000 m3, c 115.000 m3. Kokonaismassamäärä 140.000 m3. Muodostuma 9 Perilä I Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta - ala on 14 ha, aines pääluokkaa C. Keskiosissa hieman soraa. Arvioitu B 80.000 m 3, c 330.000 m3. Kokonaismassamäärä 410.000 m3. Muodostuma 10 Saarits a Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa C. Pintahavaintojen perusteella aines on hiekkaa. Kokonaismassamäärä 100. 000 m3. Muodostuma 11 Turpa a Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on pohjoisosassa vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 15 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman itäosa sisältää melko runsaasti soraa. Arvioitu B 150.000 m 3, C 460.000 m3. Kokonaismassamäärä 610.000 m 3.