Kristiinankaupungin - Närpiön merialueen edustan kalankasvatuslaitosten vesistönvaikutus- ja kuormitustarkkailu

Kristiinankaupungin - Närpiön merialueen edustan kalankasvatuslaitosten vesistönvaikutus- ja kuormitustarkkailu Vuosiyhteenveto 6.9.7 Käkränen Ossi

2 JOHDANTO 2 2 ALUEEN KUVAUS 2 3 SÄÄOLOT JA HYDROLOGIA 2 4 KALANKASVATUSLAITOSTEN VESISTÖKUORMITUS 5 5 AINEISTO JA MENETELMÄT 6 6 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 7 6. Merialueen vedenlaatu 7 6.. Yleistä 7 6..2 Fosfori 7 6..3 Typpi 8 6..4 Klorofylli-a 8 6..5 Sameus 8 6..6 Perifyton 9 7 KALANKASVATUSLAITOSTEN VESISTÖVAIKUTUKSET JA KUORMITUS 7. Laitoskohtainen kuormitus ja vesistövaikutusten arviointi 7.. Alf-Erik Granfors 7..2 Arto Ruohonen 7..3 Hamnskärs Lax 2 7..4 Mats Liljeqvist 4 7..5 Peter Lindberg 6 7..6 Petrin Lohi Oy 8 7..7 Renskärs Lax Ab 7..8 Rågards Lax 22 7..9 Skaftungs Forell 23 8 YHTEENVETO 25 KIRJALLISUUS 26 LIITTEET

3. JOHDANTO Kristiinankaupungin Närpiön merialueen kalankasvatuslaitosten vesistövaikutusten yhteistarkkailu aloitettiin 983. Tarkkailussa noudatetaan Vaasan vesipiirin laatimaa tarkkailuohjelmaa. Viimeisin ohjelma on päivätty..6, mutta vuoden 6 tarkkailu toteutettiin 8..2 päivätyn ohjelman mukaan. Tässä raportissa tarkastellaan vesistötarkkailun tuloksia vuonna 6, seuraavien laitosten osalta: Mats Liljeqvist ja 2, Peter Lindberg, Petri Patoranta ja 2, Skaftung Forell, Ab Rågards Lax Oy ja 2, Arto Ruohosen kalankasvatuslaitos, Hamnskärs Lax ja 2, Alf Erik Granfors ja Renskärs Lax Ab. 2. ALUEEN KUVAUS Laitokset sijaitsevat Selkämeren rannikolla Kristiinankaupungin Närpiön - Skaftungin edustalla. Alue on tyypillistä sisäsaaristoa, jossa on paljon pieniä luotoja ja saaria. Meren syvyys vaihtelee 4 m. Veden päävirtaussuunta on etelästä pohjoiseen, mutta voimakkaat tuulet vaikuttavat myös veden liikkeisiin. Veden vaihtuvuus on alueella hyvä, koska saaristo on suhteellisen avointa. 3. SÄÄOLOT JA HYDROLOGIA Säätiedot on saatu Ilmatieteen laitokselta. Vuoden 6 lämpötila ja sademäärä ovat tallennettu Vaasan (Klemettilä) säähavaintoasemalta. Ilmatieteen laitoksen tiedotteissa on vuoden 2 aikana siirrytty käyttämään vertailukautena vuosien 98 ajalta laskettuja tilastoja. Tätä aikaisempi vertailukausi oli vuodet 97 00. Vuoden keskilämpötila on uudella vertailukaudella lähes 0,4 astetta korkeampi ja sademäärät hieman suurempia kuin edellisellä vertailukaudella. Sademäärän osalta pitkän aikavälin vertailutietoja on tällä hetkellä käytettävissä vertailujaksolta 97 00. Kuvissa ja 2 ovat esitetty vuoden 6 sadanta sekä lämpötila.

4 Sadanta 6 mm 2 0 80 60 40 0 80 60 40 0 I II III IV Vaasa Klemettilä 6 V VI VII Kuukausi VIII IX X XI XII Vaasa 97-00 Kuva. Kuukausisadanta Vaasassa 6 ja pitkän aikavälin (97 00) keskiarvot (Ilmatieteenlaitos 7). Lämpötila 6 C 5 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII -5 - Kuukausi Vaasa Klemettilä 6 Vaasa 98- Kuva 2. Keskilämpötilat kuukausittain Vaasassa 6 ja pitkän aikavälin (98 ) keskilämpötilat (Ilmatieteenlaitos 7). Vuoden 6 keskilämpötila Vaasassa oli 5,2 C (v. 6,4 C), mikä oli noin asteen korkeampi kuin vertailuaineiston (98 ) keskiarvo. Vuoden 6 sademäärä oli Vaasassa 679 mm (v. 688 mm), joka on noin 30 % vertailukauden (97 00) keskiarvosta. Talvikuukausien (joulu helmikuu) keskilämpötila oli tavanomaista korkeampi, etenkin joulukuun -0,5 C (v.970 00-4,6 C). Sademäärä oli joulukuussa selvästi keskimääräistä matalampi 23 mm (v.970 00 4 mm). Helmikuussa satoi selvästi keskimääräistä enemmän 53 mm (v. 97 00 mm).

5 Maaliskuu oli keskilämpötilaltaan lämmin 0, C (vertailujaksolla -3, C) ja sadannaltaan pieni 8 mm (970 00, 27 mm). Huhtikuu oli keskilämpötilaltaan tavanomainen, mutta sademäärä oli 53 mm (vertailujaksolla 27 mm). Toukokuun lämpötila oli samaa tasoa kuin vertailujaksolla, mutta sademäärä oli vertailujakson keskiarvoihin verrattuna yli kaksinkertainen. Kesäkuukausien (kesä- elokuu) keskilämpötilat olivat samaa tasoa tai hivenen korkeammat kuin vertailujaksolla 970 00. Kesäkuukausien sademäärä oli huomattavasti suurempi kuin vertailujaksolla. Kesäkuussa satoi noin 40% enemmän, heinäkuussa noin % enemmän ja elokuussa jopa yli kolminkertaisesti vertailujakson sademääriin verrattuna. Syyskuukausien (syys- marraskuu) keskilämpötila olivat samaa tasoa kuin vertailujaksolla. Syyslokakuussa sademäärä jäi alle puoleen normaalisadannasta. Marraskuun sademäärä oli noin % vertailujakson keskimääräistä sadantaa suurempi. Kuvassa 3 on esitetty tarkkailualueelle laskevan Lapväärtinjoen virtaamatiedot vuodelta 6, sekä virtaamakeskiarvot vuosilta 00-6. Lapväärtinjoen valuma-alueen pinta-ala on 98 km2. Järvet puuttuvat lähes kokonaan valuma-alueelta. Lapväärtinjoen Isojoen vesistöalue saa alkunsa Lauhanvuoren lähteistä ja puroista, ja se on merkittävin lähes vapaana virtaava, Selkämereen laskeva jokivesistö. Joen pääuoma on 75 km pitkä. Vesistön pääuoma ja lähes kaikki sivupurot on perattu puunuittoa varten, ja valuma-alueita on ojitettu voimakkaasti maankuivatuksen takia. 80 70 Virtaama (m³/s) 60 50 40 6 30 00-23.2.6 2.2.6..6..6 30.9.6 9.9.6 9.8.6 29.7.6 8.7.6 7.6.6 27.5.6 6.5.6.4.6 25.3.6 4.3.6 2.2.6 22..6..6 0 Kuva 3. Lapväärtinjoen (Perus) virtaama 6, sekä keskimääräinen virtaama 00. 4. KALANKASVATUSLAITOSTEN VESISTÖKUORMITUS Tarkkailuun osallistuneiden kolmentoista kalankasvatuslaitoksen yhteenlaskettu kuormitus vuonna 6 oli 2,43 tonnia fosforia (P) ja 25,4 tonnia typpeä (N). Kalankasvatuksen fosforikuorma on pienentynyt vuodesta noin % ja typpikuorma noin 3 %. Kalankasvatuksen osuus kokonaiskuormituksesta (taulukko ) oli fosforin osalta noin 4 % ja typen osalta,8 %.

6 Kalankasvatuslaitosten ohella merialuetta kuormittavat Lapväärtinjoki, Isojoki-Teuvanjoki, Närpiönjoki, rantojen haja-asutus, taajamien ja teollisuuslaitosten käsitellyt jätevedet, sekä ilmasta tuleva ainelaskeuma. Taulukossa on esitetty keskimääräiset vuosikuormitukset. Taulukko. Kristiinankaupungin - Närpiön merialueen kuormitus 6. Kuormittaja Lapväärtinjoki Isojoki-Teuvanjoki Närpiönjoki Kristiinankaupungin jvp Kalankasvatus Fosfori, tn/a 23 3 26 0,06 2,43 Typpi, tn/a 4 260 680,6 25,4 kuormitustietolähteet: www.ymparisto.fi Kristiinankaupungin jätevedenpuhdistamo Ilman kautta tulevan laskeuman arvioidaan olevan noin tonni fosforia ja 52 tonnia typpeä vuodessa (Järvinen 986). Haja- ja loma-asutuksen aiheuttama kuormitus on vähäinen, fosforia < 0,5 tn/a ja typpeä < tn/a. 5. AINEISTO JA MENETELMÄT Vuoden 6 yhteistarkkailuun osallistuneilla 3 kalankasvatuslaitoksella oli yhteensä 3 havaintopaikkaa ja 8 referenssipaikkaa (taulukko 2). Jokaisella kalakasvatuslaitoksella on yksi havaintopaikka noin - metrin etäisyydellä kasvatusaltaista, ja vertailupaikka (referenssipiste) noin 0,2 -,5 km etäisyydellä kasvatusaltaista. Tässä raportissa on käytetty lisäksi Ramboll Oy:n 29.08.6 ottamia Maalahden Bergön ulkopuolella sijaitsevan Maraströmmenin (Vav-, V4) havaintoaseman tarkkailutuloksia. Aikaisemmin on käytetty myös Kristiinankaupungin Kilsuddenin (LSU 27, Domarkobban) havaintopisteen tarkkailutuloksia, mutta uusimpia tuloksia ei ole saatavilla ympäristöhallinnon järjestelmässä. Tulokset on saatu ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertasta. Havaintopaikkojen sijainti on esitetty liitteissä a-h ja analyysitulokset liitteissä 2a, 2b ja 2c. Vesinäytteet otettiin 22.8.6 ja 5.9.6. Näytteenoton (22.8.) yhteydessä mitattiin lämpötila, kokonaissyvyys ja näkösyvyys. Näytteistä määritettiin happi (mg/l ja %), ph, sähkönjohtavuus, väri, sameus, kokonaistyppi, fosfori ja fosfaattifosfori m:n ja pohja-m:n syvyydestä. Lisäksi korofylli-a mitattiin 0-2m kokoomanäytteenä. Lisäksi asetettiin perifytonlevyt havaintopaikoille. Näytteenoton (5.9.) yhteydessä mitattiin lämpötila, syvyys ja näkösyvyys, sekä määritettiin ph, sähkönjohtavuus, sameus, kokonaistyppi ja fosfori m syvyydestä. Klorofylli-a määritettii 0-2m kokoomanäytteenä ja perifytonlevyt kerättiin pois. Näytteiden otossa ja analysoinnissa käytettiin yleisesti käytössä olevia standardimenetelmiä.

7 Taulukko 2. Kalankasvatuslaitosten vertailu- ja vaikutuspisteiden koordinaatit. tarkkailtava laitos näytepiste koordinaatit (kkj yk) tyyppi Oy renskärs lax ab Oy renskärs lax ab Alf Erik Granfors Alf Erik Granfors Hamnskärs Lax Hamnskärs Lax, Hamnskäret Hamnskärs Lax 2 Hamnskärs Lax, Rånbässen Arto Ruohosen kalankavatuslaitos Arto Ruohosen kalankavatuslaitos Rågårds Lax Rågårds Lax Rågårds Lax 2 4, Kaskisten merialue P3, Renskäret P A, Gävskäret P C, Gävskäret P9, Hamnskär P, Grisselsstenarna P24, Hamnskärslax P23, Klobbskäret 3 A, Inre Kaldhamn P3, Boberget Skaftung P9 Skaftung P P A, Kilgrundsskatan 6928525 6928467 6924606 6924782 692476 6924287 6926460 6927008 6909576 6909947 6899822 6898350 6899 32296 3293 33358 33303 322 32464 3484 34346 3559 3488 33486 32758 32799 vaikutuspiste vertailupiste vaikutuspiste vertailupiste vaikutuspiste vertailupiste vaikutuspiste vertailupiste vaikutuspiste vertailupiste vaikutuspiste vertailupiste vaikutuspiste 6903358 6902992 6900280 6902899 696042 696847 6903586 6965 32568 32522 3273 32578 35708 3558 32446 35534 vaikutuspiste vaikutuspiste vaikutuspiste vaikutuspiste vaikutuspiste vaikutuspiste vertailupiste vertailupiste Lindberg Liljeqvist Liljeqvist 2 Skaftung Forell Patoranta Patoranta 2 Referenssi Referenssi 2 6. TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 6. Merialueen vedenlaatu 6.. Yleistä Vuoden 6 tarkkailupisteiden ja vertailuaineiston tulokset liitteessä 2a-c. Kristiinankaupungin- Närpiön rannikkoalueen tila on pysynyt pääosin ennallaan viime vuosina. Pitkällä aikavälillä on ollut havaittavissa fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksien nousua. Merkittäviä ajallisia vaihteluita on esiintynyt sameus- ja väriarvoissa, sekä typpipitoisuuksissa. Yleensä rannikkovesien laatu heikkenee jokien tulvahuippujen jälkeen. Tulvahuiput ajoittuvat normaalisti kevääseen ja syksyyn. 990-luvun alusta lähtien useat talvet ovat kuitenkin olleet leutoja ja jokien vesimäärät ovat olleet suuria jo helmi-maaliskuussa. 6..2 Fosfori 22.8.6 kalankasvatuslaitosten havaintopaikoilla fosforipitoisuudet vaihtelivat välillä 45 µg/l (vrt. vuonna 4-33 µg/l) ja vertailupaikoilla 4 44 µg/l (vrt. vuonna - 26 µg/l). Kalankasvatuslaitosten havaintopaikoilla pintaveden fosforipitoisuudet olivat välillä 9-45 µg/l ja pohjanläheisessä vedessä - 28 µg/l. Vertailupaikoilla vastaavat tulokset ovat - 44 µg/l ja 4 -

8 26 µg/l. EP-ELY-keskuksen referenssipaikalla Vav- 29.8.6 pitoisuudet vaihtelivat 9 24 µg/l. 5.9.6 kalankasvatuslaitosten havaintopaikoilla (m) fosforipitoisuudet vaihtelivat välillä 9 30 µg/l (v. 4-33 µg/l) ja vertailupaikoilla 7 34 µg/l (v. - 26 µg/l). Fosforipitoisuuksien perusteella vesistö voidaan luokitella (ympäristöhallinnon ohjeistus) luokkiin erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Raja-arvot riippuvat siitä, sijaitseeko alue ulkovai sisäsaaristossa. Luokittelussa on tarkasteltava jokaista aluetta erikseen. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että ravinne- ja kl-a-pitoisuudet ovat hieman korkeampia kalankasvatuslaitosten havaintopaikoilla kuin vertailupisteillä. Merialueen fosforipitoisuuksissa esiintyy suuria ajallisia vaihteluita. Korkeimmat pitoisuudet ovat yleensä todettu voimakkaiden sateiden jälkeen, jolloin valuma-alueiden ravinnehuuhtouma on suuri. 6..3 Typpi 22.8.6 kalankasvatuslaitosten havaintopaikoilla typpipitoisuudet vaihtelivat välillä 250-940 µg/l ja vertailupaikoilla 250 750 µg/l. Kalankasvatuslaitosten havaintopaikoilla pintaveden typpipitoisuudet vaihtelivat välillä 290-940 µg/l ja pohjanläheisessä vedessä 250 670 µg/l. Vertailupaikoilla vastaavat luvut olivat 260 750 µg/l pintavedestä, ja 250 3 µg/l pohjan läheisestä vedestä. EP-ELY-keskuksen referenssipaikalla Vav- 29.8.6 pitoisuus oli 250 µg/l. 5.9.6 kalankasvatuslaitosten havaintopaikoilla (m) typpipitoisuudet vaihtelivat välillä 250 600 µg/l (v. 290-390 µg/l) ja vertailupaikoilla 240 560 µg/l (v. 280-4 µg/l). Kesän 6 typpipitoisuudet olivat kalankasvatuslaitosten havaintopaikoilla jokseenkin samaa tasoa, tai hieman korkeampia kuin referenssipisteillä. 6..4 Klorofylli-a Klorofylli-a-pitoisuudet ovat vaihdelleet suuresti vuosittain. Pitoisuudet ovat olleet lievässä kasvussa ainakin pitkään seuratuilla Kristiinankaupungin ja Kaskisten havaintopaikoilla. Pitkäsen ym.(998) mukaan kasviplanktoniin kasvun minimitekijöitä ovat Selkämerellä sekä typpi että fosfori. Kasvua säätelevät myös ympäristötekijät, kuten valon määrä ja lämpötila. Ympäristötekijöiden vaihtelu voi jo yhden kasvukauden aikana aiheuttaa selvästi havaittavia muutoksia kasviplanktonin määrässä, vaikka ravinnepitoisuudet pysyisivät ennallaan. 22.8.6 klorofylli-a-pitoisuus vaihteli kalankasvatuslaitosten havaintopisteillä 2,9 9,0 µg/l. Vertailupisteillä klorofyllipitoisuudet olivat 2,9,0 µg/l. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin havaintopisteiltä Hamnskärlax P9 (9,0 µg/l), sekä sen referenssipisteeltä P (,0 µg/l). Bergön (VAV- V4) havaintopisteellä kl-a-pitoisuus oli 2,6 µg/l.

9 5.9.6 klorofylli-a-pitoisuus vaihteli kalankasvatuslaitosten havaintopisteillä 2,6,0 µg/l. Vertailupisteillä klorofyllipitoisuudet olivat 2,6 7, µg/l. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin havaintopisteiltä Renskärlax P4 (,0 µg/l), sekä sen referenssipisteeltä P C (7, µg/l). Vuonna klorofylli-a-pitoisuudet vaihtelivat havaintopisteillä 2,9 6,7 µg/l, ja vertailupisteillä 2,4 3,9 µg/l. 6..5 Sameus 22.8.6 sameusarvot vaihtelivat havaintopisteillä välillä, 6,7 FNU, ja referenssipisteillä, 4,4 FNU. Kalankasvatuslaitosten havaintopaikoilla pintaveden sameus vaihteli,2 6,7 FNU, ja pohjanläheisen veden, 2,0 FNU. Sameinta vesi oli havaintopisteellä Patoranta pintavedessä. Referenssipisteiden sameusarvot vaihtelivat pintavedessä,2 4,4 FNU, ja pohjanläheisessä, 2,3 FNU. 29.8.6 Bergön Maraströmmenin (VAV- V4) pintaveden sameus arvo oli,6 FNU ja pohjanläheisen 2, FNU. 5.9.6 sameusarvot vaihtelivat välillä,4 2,7 FNU, ja referenssipisteillä,3 2,7 FNU. Sameinta vesi oli havaintopisteillä Renskärlax 4 sekä referenssipisteellä Renskärlax P3. Vuonna sameus vaihteli havaintopisteillä 0,8 4,8 FNU, ja vertailupisteillä 0,7 2,6 FNU. 6..6 Perifyton Perifytontutkimukset tehdään niinä vuosina jolloin ei ole pohjaeläintarkkailua. Vuonna 6 perifytontutkimukset tehtiin kaikilta havaintopaikoilta. Perifytontutkimuksissa mitataan lasikuitulevyjen päällyskasvustojen klorofyllipitoisuus. Vuonna 6 kalanviljelylaitosten läheisen veden perifytonin klorofylli-a-pitoisuus vaihteli 0,,4 mg/m² ja vertailupaikkojen 0,,3 mg/m² (liite 2b). Vuonna perifytonin klorofylli-a-pitoisuus vaihteli havaintopisteillä 0,2 3,7 mg/m², ja vertailupisteillä 0, -,9 mg/m². Vuosina 983 on perifytonin klorofylli-a-pitoisuuksissa esiintynyt suuria ajallisia vaihteluita. Kristiinankaupungin pisimpään seuratuilla havaintopaikoilla päällyslevästön kasvuhuippuja on ollut vuosina 983, 985, sekä useina 990-luvun kesinä. Velvoitetarkkailuaineiston perusteella ei kuitenkaan voida osoittaa tekijöitä, jotka kasvuhuippuja ovat aiheuttaneet.

7 KALANKASVATUSLAITOSTEN VESISTÖVAIKUTUKSET JA KUORMITUS Vuonna Kristiinankaupungin Kaskisten - Närpiön merialueen kokonaisravinnekuormasta 4 % fosforista, ja,5 % typestä johtui kalankasvatuksesta. Kuormitus merialueelle jakautuu epätasaisesti vuoden eri aikoina. Jokien tuoma kuormitus on suurimmillaan keväisin ja kesäisin suuren sadannan jälkeen. Teollisuuden ja asutuksen aiheuttama kuormitus on tasaista koko vuoden. Kalankasvatuksen aiheuttama kuormitus tapahtuu pääosin kasvatuskauden aikana toukolokakuussa. Kuormitusosuuksiin vaikuttavat voimakkaasti kasvatuskauden aikaiset sääolot ja jokien virtaamat. Kristiinankaupungin Närpiön alueella kalankasvatuslaitosten aiheuttamia vesistömuutoksia ovat olleet ravinnepitoisuuksien kohoaminen ja perustuotannon (levät) lisääntyminen laitosten lähialueilla. Vuonna ravinnepitoisuuksien muutokset referenssipaikkaan verrattuna olivat havaittavissa voimakkaimmin Hamnskär Lax :n sekä Rågards Lax :n ja 2:n läheisillä havaintopaikoilla. Muiden kalanviljelylaitosten muutokset olivat maltillisempia ja joissakin tapauksissa vertailupaikalla mitattiin korkeampia pitoisuuksia. Velvoitetarkkailuaineiston perusteella ei ole mahdollista tarkasti määritellä, miten etäällä laitoksista vaikutukset ilmenevät. Vaikutusalueen laajuus riippuu laitoksen sijoituspaikasta, virtausolosuhteista, sekä kasvatettavasta kalamäärästä. Vedenlaatu voi vaihdella suuresti saman laitoksen läheisyydessä. 7. Laitoskohtainen kuormitus ja vesistövaikutusten arviointi 7.. Alf Erik Granfors Kalanviljelylaitos (havaintopaikka PA) sijaitsee Gävskäretin itäpuolella. Vuonna 6 kalanviljelylaitosten arvioitiin kohottaneen veden ravinne- ja klorofylli-a-pitoisuuksia seuraavasti. Taulukko 3. Vedenlaatu Granforsin kalankasvatuslaitoksen läheisellä havaintopaikalla (Gävskäret PA) verrattuna referenssipaikan (Gävskärskobborna PC) vedenlaatuun 22.08.6. Granfors (µg/l) Referenssi PC (µg/l) Pitoisuuslisä (µg/l) % Fosfori, pintavesi 24 22 2 9 Fosfori, alusvesi 22 Typpi, pintavesi 390 360 30 8 Typpi, alusvesi 290 300 Klorofylli-a 5 2,9 2, 72 Alf Erik Granforsin kalankasvatusyksikön aiheuttama ravinnetasojen nousu näkyy pintaveden fosfori- ja typpiarvoissa, sekä etenkin a-klorofyllin määrässä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen havaintopisteeseen (VAV- V4, 29.8.6) verrattuna ravinne- (pois lukien alusveden kokonaisfosfori) ja kl-a-pitoisuudet ovat korkeampia havaintopaikan PA lähistöllä. Lupaehtojen mukaan Alf Erik Granfors saa käyttää kalankasvatukseen laitoksessaan rehumäärän, joka sisältää enintään 6 kg fosforia ja 4500 kg typpeä. Kuormitus vesistöön saa lupaehtojen mukaan olla enintään 5,50 g fosforia /tuotettu kalakilo ja 40,00 g typpeä /tuotettu kalakilo.

Kasvatetut kalamäärät sekä rehu- ja kuormitustiedot ovat esitetty taulukossa 4. Granforsin kalaviljelylaitos täytti lupaehdot. Taulukko 4. Alf Erik Granforsin kalankasvatuslaitoksen kalojen lisäkasvu, käytetty rehumäärä, rehun sisältämät typpi- ja fosforimäärät, sekä vesistölle aiheutettu kuormitus verrattuina lupaehtoihin vuonna 6. A.E. Granfors Lisäkasvu (kg/a) 59500,00 Rehumäärä (kg/a) 600,00 Rehun fosfori (kg/a) 446,00 Rehun fosfori (lupa) 6,00 Rehun typpi (kg/a) 3792, Rehun typpi (lupa) 4500,00 Fosforia lisäkasvuun (kg/a) 237,60 Fosforikuorma (kg/a) 8,40 Fosforin ominaiskuorma (g/kg/a) 3,50 Fosforin ominaiskuorma (lupa) 5,50 Typpeä lisäkasvuun (kg/a) 636,25 Typpikuorma (kg/a) 25,95 Typen ominaiskuorma (g/kg/a) 36,23 Typen ominaiskuorma (lupa) 40,00 7..2 Arto Ruohonen Arto Ruohosen kalaviljelylaitos on ollut Bobergin Lohi Ay-nimisenä mukana yhteistarkkailussa vuosina 986 ja 990. Laitoksen nimi muuttui vuonna Arto Ruohosen kalankasvatuslaitokseksi. Laitos sijaitsee Inre Kaldhamnissa. Vuonna 6 kalanviljelylaitosten arvioitiin kohottaneen veden ravinne- ja klorofylli-a-pitoisuuksia seuraavasti. Taulukko 5. Vedenlaatu Arto Ruohosen kalankasvatuslaitoksen läheisellä havaintopaikalla (P3A) verrattuna referenssipaikan (P3) vedenlaatuun 22.08.6. A. Ruohonen (µg/l) Referenssi P3 (µg/l) Pitoisuuslisä (µg/l) % Fosfori, pintavesi 29 8 28 Fosfori, alusvesi 8 9 Typpi, pintavesi 340 370 Typpi, alusvesi 290 270 7 Klorofylli-a 3,7 4 Arto Ruohosen havaintopaikalla P3A pintaveden fosforipitoisuuksissa on havaittavissa selvä pitoisuuslisä verrattuna referenssipaikkaan P3. Myös alusveden typpipitoisuus on hieman korkeampi kuin referenssipisteellä. Klorofylli-a-pitoisuudessa ei ole havaittavissa eroa havainto- ja referenssipaikkojen välillä. Lupaehtojen mukaan Arto Ruohonen saa käyttää kalankasvatukseen laitoksessaan rehumäärän, joka sisältää enintään 7 kg fosforia ja 5300 kg typpeä. Kuormitus vesistöön saa lupaehtojen mukaan olla enintään 5,50 g fosforia /tuotettu kalakilo ja 40,0 g typpeä /tuotettu kalakilo. Kasvatetut

2 kalamäärät sekä rehu- ja kuormitustiedot ovat esitetty taulukossa 6. Arto Ruohosen kalankasvatuslaitos ylitti lupaehdot hienoisesti rehun sisältämän typen (kg/a) osalta. Taulukko 6. Arto Ruohosen kalankasvatuslaitoksen kalojen lisäkasvu, käytetty rehumäärä, rehun sisältämät typpi- ja fosforimäärät, sekä vesistölle aiheutettu kuormitus verrattuina lupaehtoihin vuonna 6. A. Ruohonen Lisäkasvu (kg/a) Rehumäärä (kg/a) Rehun fosfori (kg/a) Rehun fosfori (lupa) Rehun typpi (kg/a) Rehun typpi (lupa) Fosforia lisäkasvuun (kg/a) Fosforikuorma (kg/a) Fosforin ominaiskuorma (g/kg/a) Fosforin ominaiskuorma (lupa) Typpeä lisäkasvuun (kg/a) Typpikuorma (kg/a) Typen ominaiskuorma (g/kg/a) Typen ominaiskuorma (lupa) 82500,00 83925,00 66,33 7,00 5445,03 5300,00 330,00 286,33 3,47 5,50 2268,75 376,28 38,50 40,00 7..3 Hamnskärs Lax Hamnskärs Lax Ab:llä on kaksi kalankasvatusyksikköä Pjelaxin alueella, Hamnskäretin länsipuolella (havaintopiste P9) ja Ranbässenin pohjoispuolella (havaintopiste P24). Vuonna 6 kalanviljelylaitosten arvioitiin kohottaneen veden ravinne- ja klorofylli-a-pitoisuuksia seuraavasti.

3 Taulukko 7. Vedenlaatu Hamnskärs Lax Ab kalankasvatuslaitoksen läheisellä havaintopaikalla (P9) verrattuna referenssipaikan (P) vedenlaatuun 22.08.6. Hamnskärs Lax P9 (µg/l) Referenssi P (µg/l) Pitoisuuslisä (µg/l) % Fosfori, pintavesi 43 44 Fosfori, alusvesi 28 8 56 Typpi, pintavesi 580 670 Typpi, alusvesi 430 290 40 48 Klorofylli-a 9 9 90 Referenssipisteeseen verrattuna Hamnskärs Lax :n ravinnepitoisuuksissa on nähtävissä selvä lisäys alusveden fosforin ja typen osalta, sekä kl-a-pitoisuuksissa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Maraströmmanin (VAV- V4, 29.8.6) vedenlaatuun verrattuna ravinnepitoisuudet ovat selkeästi korkeampia kalanviljelylaitoksen läheisyydessä. Taulukko 8. Vedenlaatu Hamnskärs Lax Ab 2 kalankasvatuslaitoksen läheisellä havaintopaikalla (P24) verrattuna referenssipaikan (P23) vedenlaatuun 22.08.6. Hamnskärs Lax 2 P24 (µg/l) Referenssi P23 (µg/l) Pitoisuuslisä (µg/l) % Fosfori, pintavesi 23 23 0 0 Fosfori, alusvesi 7 Typpi, pintavesi 4 4 Typpi, alusvesi 280 3 Klorofylli-a 3,8 6,7 Hamnskärs Lax 2:n typpi- ja fosforipitoisuuksissa niin pinta- kuin alusveden osalta ei ole havaittavissa pitoisuuslisiä referenssipaikkaan verrattuna. Klorofylli-a:n osalta on havaittavissa selvästi pitoisuuden kasvu referenssipisteellä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen havaintopisteeseen (VAV- V4, 29.8.6) verrattuna typpi- ja kl-a-pitoisuudet ovat korkeampia kalanviljelylaitoksen havaintopaikan lähistöllä. Lupaehtojen mukaan Hamnskärs Lax Ab saa käyttää kalankasvatukseen laitoksessaan rehumäärän, joka sisältää enintään 6 kg fosforia ja 4500 kg typpeä. Kuormitus vesistöön saa lupaehtojen mukaan olla enintään 5,5 g fosforia /tuotettu kalakilo ja 40,00 g typpeä /tuotettu kalakilo. Kasvatetut kalamäärät sekä rehu- ja kuormitustiedot ovat esitetty taulukossa 9. Hamnskärs Lax Ab ei täyttänyt lupaehtoja typen ominaiskuorman osalta. Lupaehtojen mukaan Hamnskärs Lax Ab 2 saa käyttää kalankasvatukseen laitoksessaan rehumäärän, joka sisältää enintään 490 kg fosforia ja 3600 kg typpeä. Kuormitus vesistöön saa lupaehtojen mukaan olla enintään 6,0 g fosforia /tuotettu kalakilo ja 46,00 g typpeä /tuotettu kalakilo. Kasvatetut kalamäärät sekä rehu- ja kuormitustiedot ovat esitetty taulukossa 9. Ragards Lax 2 ylitti hienoisesti lupaehdot rehun typen osalta.

4 Taulukko 9. Hamnskärs Lax Ab kalankasvatuslaitosten ja 2 kalojen lisäkasvu, käytetty rehumäärä, rehun sisältämät typpi- ja fosforimäärät, sekä vesistölle aiheutettu kuormitus verrattuina lupaehtoihin vuonna 6. Hamnskärs Lax Hamnskärs Lax 2 Hamnskär P9 Lisäkasvu (kg/a) Rehumäärä (kg/a) Rehun fosfori (kg/a) Rehun fosfori (lupa) Rehun typpi (kg/a) Rehun typpi (lupa) Fosforia lisäkasvuun (kg/a) Fosforikuorma (kg/a) Fosforin ominaiskuorma (g/kg/a) Fosforin ominaiskuorma (lupa) Typpeä lisäkasvuun (kg/a) Typpikuorma (kg/a) Typen ominaiskuorma (g/kg/a) Typen ominaiskuorma (lupa) 57000,00 64500,00 500,60 6,00 425,50 4500,00 228,00 272,60 4,78 5,50 67,50 2684,00 47,09 40,00 Rånbässen P24 54000,00 600,00 44,00 490,00 3683, 3600,00 6,00 225,00 4,7 6,00 485,00 98, 40,7 46,00 7..4 Mats Liljeqvist Mats Liljeqvist kasvattaa kalaa kahdessa erillisessä laitosyksikössä, joista toinen (Liljeqvist ) sijaitsee Trindklobbenin länsipuolella, ja toinen (Liljeqvist 2) Kilgrundin itäpuolella. Talvisäilytyspaikka on Hamnskärsklobbenin länsipuolella. Liljeqvist. Alue on ulkosaaristoa avomeren laidalla. Veden pääasiallinen virtaussuunta on etelästä pohjoiseen, mutta tähän vaikuttavat sekä vedenkorkeuden muutokset että tuuliolosuhteet. Vedensyvyys paikalla on noin 4-5 metriä. Vesikasvillisuus on runsasta. Pintaveden fosforipitoisuus on 00-luvulla ollut 6 26 µg/l, typpipitoisuus 230 400 µg/l ja klorofylli-apitoisuudet 2, 4,4 µg/l. Kalankasvatuslaitos Liljeqvist :n ja referenssipisteen väliset erot veden fosfori-, typpi- ja kl-apitoisuuksissa vuonna 6 on esitetty taulukossa. Taulukko. Vedenlaatu Mats Liljeqvist kalankasvatuslaitoksen läheisellä havaintopaikalla verrattuna referenssipaikan vedenlaatuun 22.08.6. Liljeqvist (µg/l) Referenssi (µg/l) Pitoisuuslisä (µg/l) % Fosfori, pintavesi 0 0 Fosfori, alusvesi 8 4 4 29 Typpi, pintavesi 330 260 70 27 Typpi, alusvesi 280 250 30 2 Klorofylli-a 4 3,7 0,3 8 22.8. kalanviljelytoiminnan aiheuttama pitoisuuslisä näkyy pintaveden osalta typpipitoisuudessa, alusveden osalta typpi- sekä fosforipitoisuuksissa. Klorofylli-a:n määrä on myös suurempi kalanviljelylaitoksen läheisyydessä.

Liljeqvist 2 sijaitsee Rågardsfjärdenillä. Alue on tyypillistä sisäsaaristoa, jossa on paljon pieniä saaria ja luotoja. Laitos sijaitsee 400 metrin päässä Kilgrundista, josta alkaa avomeri. Vesisyvyys alueella on 4,0 6,0 metriä. Veden pääasiallinen virtaussuunta on etelästä pohjoiseen. Virtauksiin vaikuttavat vedenkorkeuden muutokset ja tuuli. Pintaveden fosforipitoisuus on 00-luvulla ollut enimmäkseen 3 26 µg/l, typpipitoisuus 270 360 µg/l, ja klorofylli-a-pitoisuudet,6 4,0 µg/l. Kalankasvatulaitos Liljeqvist 2:n ja referenssipisteen väliset erot veden fosfori-, typpi- ja kl-apitoisuuksissa vuonna 6 on esitetty taulukossa. Taulukko. Vedenlaatu Mats Liljeqvistin kalankasvatuslaitoksen 2 läheisellä havaintopaikalla verrattuna referenssipaikan vedenlaatuun 22.08.6. Liljeqvist 2 (µg/l) Referenssi (µg/l) Pitoisuuslisä (µg/l) % Fosfori, pintavesi 9 Fosfori, alusvesi 4 7 Typpi, pintavesi 330 260 70 27 Typpi, alusvesi 250 250 0 0 Klorofylli-a 5,3 3,7,6 43 Vain alusveden fosforin osalta on nähtävissä pitoisuuden nousua referenssipaikkaan verrattuna. Lupaehtojen mukaan Mats Liljeqvist saa käyttää kalankasvatukseen laitoksissaan rehumäärän, joka sisältää fosforia yhteensä 390 kg ja typpeä 3000 kg. Kuormitus vesistöön saa olla fosforin osalta enintään 6,5 g/tuotettu kalakilo ja typen osalta 47 g/tuotettu kalakilo. Kasvatetut kalamäärät sekä rehu- ja kuormitustiedot ovat esitetty taulukossa 2. Liljeqvist täytti lupaehdot. Lupaehtojen mukaan Mats Liljeqvist 2 saa käyttää kalankasvatukseen laitoksissaan rehumäärän, joka sisältää fosforia yhteensä 0 kg ja typpeä 00 kg. Kuormitus vesistöön saa olla fosforin osalta enintään 6,5 g/tuotettu kalakilo ja typen osalta 47 g/tuotettu kalakilo. Kasvatetut kalamäärät sekä rehu- ja kuormitustiedot ovat esitetty taulukossa 2. Liljeqvist 2 täytti lupaehdot.

6 Taulukko 2. Mats Liljeqvistin kalankasvatuslaitosten ja 2 yhteenlaskettu kalojen lisäkasvu, käytetty rehumäärä, rehun sisältämät typpi- ja fosforimäärät, sekä vesistölle aiheutettu kuormitus vuonna 6. Mukana lupaehdot. Lisäkasvu (kg/a) Rehumäärä (kg/a) Rehun fosfori (kg/a) Rehun fosfori (lupa) Rehun typpi (kg/a) Rehun typpi (lupa) Fosforia lisäkasvuun (kg/a) Fosforikuorma (kg/a) Fosforin ominaiskuorma (g/kg/a) Fosforin ominaiskuorma (lupa) Typpeä lisäkasvuun (kg/a) Typpikuorma (kg/a) Typen ominaiskuorma (g/kg/a) Typen ominaiskuorma (lupa) Liljeqvist (Trindklobben) Liljeqvist 2 (Kilgrund) 38000,00 9000,00 43000,00 200,00 30,00 47,00 390,00 0,00 2676,00 293,60 3000,00 00,00 2,00 76,00 49,00 7,00 3,92 3,74 6,50 6,50 45,00 522,50 63,00 77, 42,92 40,58 47,00 47,00 7..5 Peter Lindberg Peter Lindberg kasvattaa kalaa Hamnskärsklobbenin länsipuolella. Trinklobbenin länsipuolella. Talvisäilytyspaikka on Laitos sijaitsee lähellä Mats Liljeqvistin laitosta. Alue on ulkosaaristoa avomeren laidalla. Veden pääasiallinen virtaussuunta on etelästä pohjoiseen., mutta tähän vaikuttavat sekä vedenkorkeuden muutokset että tuuli. Veden syvyys on paikalla noin 5-6 metriä. Vesikasvillisuus on runsasta. Pintaveden fosforipitoisuus on 00-luvulla ollut 9-30 µg/l, typpipitoisuus 230 400 µg/l ja klorofylli-a-pitoisuudet 2, 5,0 µg/l. Kalankasvatuslaitos Lindbergin ja referenssipisteen väliset klorofyllipitoisuuksissa vuonna 6 ovat esitelty taulukossa 3. erot fosfori-, typpi- ja

7 Taulukko 3. Vedenlaatu Peter Lindbergin kalankasvatuslaitoksen läheisellä havaintopaikalla verrattuna referenssipaikan vedenlaatuun 22.08.6. Lindberg (µg/l) Referenssi (µg/l) Pitoisuuslisä (µg/l) % Fosfori, pintavesi 24 3 4 Fosfori, alusvesi 6 4 2 4 Typpi, pintavesi 290 260 30 2 Typpi, alusvesi 280 250 30 2 Klorofylli-a 3,6 3,7 Pitoisuuslisä on havaittavissa pinta- ja alusveden fosfori- sekä typpipitoisuuksissa. Vain aklorofyllin määrässä ei ole havaittavissa kalanviljelyn vaikutusta. Lupaehtojen mukaan Peter Lindberg saa käyttää kalankasvatukseen laitoksessaan rehumäärän joka sisältää fosforia enintään 360 kg ja typpeä enintään 2700 kg. Kuormitus vesistöön saa lupien mukaan olla fosforin osalta enintään 5,5 g/tuotettu kalakilo ja typen osalta 40 g/tuotettu kalakilo. Kasvatetut kalamäärät, sekä rehu- ja kuormitustiedot ovat esitetty taulukossa 4. Lindbergin kalankasvatuslaitos ei täyttänyt lupaehtoa typen ominaiskuorman osalta. Taulukko 4. Peter Lindbergin kalankasvatuslaitoksen yhteenlaskettu kalojen lisäkasvu, käytetty rehumäärä, rehun sisältämät typpi- ja fosforimäärät, sekä vesistölle aiheutettu kuormitus vuonna 6. Mukana lupaehdot. Lisäkasvu (kg/a) Rehumäärä (kg/a) Rehun fosfori (kg/a) Rehun fosfori (lupa) Rehun typpi (kg/a) Rehun typpi (lupa) Fosforia lisäkasvuun (kg/a) Fosforikuorma (kg/a) Fosforin ominaiskuorma (g/kg/a) Fosforin ominaiskuorma (lupa) Typpeä lisäkasvuun (kg/a) Typpikuorma (kg/a) Typen ominaiskuorma (g/kg/a) Typen ominaiskuorma (lupa) Lindberg 35000,00 40975,00 300,53 390,00 2574,50 2700,00 40,00 60,53 4,59 5,50 962,50 62,00 46,06 40,00

8 7..6 Petrin Lohi Oy (Patoranta ) Petri Patoranta kasvattaa kalaa Saltgrundetin luona (LSY-02-Y-7). Talvisäilytyspaikka on Tallskäretin itäpuolella, Skatan ulkopuolisella alueella Kristiinankaupungissa. Kalankasvatuslaitos sijaitsee Kristiinankaupungin etelänpuoleisella saaristoalueella. Alue on melko avointa sisäsaaristoa, mutta Saltgrundet suojaa laitosta avomeren suuntaan. Erityisesti etelä- ja länsituulilla vesi vaihtuu tehokkaasti. Pintaveden fosforipitoisuus on 00-luvulla vaihdellut - 40 µg/l ja klorofylli-a-pitoisuudet 2-8 µg/l. Talvisäilytyspaikka on saman saaristoalueen suojaisemmalla alueella, jossa vesi vaihtuu kapeiden salmien kautta. Vesisyvyys talvisäilytyspaikalla on 4-5 metriä. Kalankasvatuslaitos Patoranta ja referenssipisteen 2 väliset erot veden fosfori-, typpi- ja klorofyllipitoisuuksissa vuonna 6 on esitetty taulukossa. Taulukko. Vedenlaatu Petri Patorannan kalankasvatuslaitoksen läheisellä havaintopaikalla verrattuna referenssipaikan vedenlaatuun 22.08.6. Patoranta (µg/l) Referenssi 2 (µg/l) Pitoisuuslisä (µg/l) % Fosfori, pintavesi 45 4 4 Fosfori, alusvesi 24 4 Typpi, pintavesi 940 750 90 25 Typpi, alusvesi 340 3 Klorofylli-a 6,2 5,8 0,4 7 Pintaveden fosfori- ja typpipitoisuudet ovat muihin havaintopisteisiin nähden suuret, myös referenssipaikalla. Pitoisuuden lisäys näkyy pintaveden fosfori- ja typpipitoisuuksissa, alusveden fosforipitoisuuksissa sekä kl-a-pitoisuudessa. Myös vuonna 4 havaittiin korkeita pitoisuuksia pintaveden ravinteissa, kl-a-pitoisuudessa, sameudessa sekä näkösyvyydessä. Kyseessä oli ilmeisesti ympäristömuuttujien aikaansaama huuhtouma. Vuoden 6 elokuun erittäin runsas sadanta on voinut toistaa edellä mainitun tilanteen. Lupaehtojen mukaan Patoranta saa käyttää kalankasvatukseen laitoksessaan rehumäärän, joka sisältää enintään 5 kg fosforia ja 3300 kg typpeä. Kuormitus vesistöön saa lupaehtojen mukaan olla enintään 5,50 g fosforia /tuotettu kalakilo ja 40,00 g typpeä /tuotettu kalakilo. Kasvatetut kalamäärät sekä rehu- ja kuormitustiedot ovat esitetty taulukossa 6. Petri Patorannan kalakasvatuslaitos täytti lupaehdot.

9 Taulukko 6. Petri Patorannan kalankasvatuslaitoksen kalojen lisäkasvu, käytetty rehumäärä, rehun sisältämät typpi- ja fosforimäärät, sekä vesistölle aiheutettu kuormitus verrattuina lupaehtoihin vuonna 6. Patoranta Lisäkasvu (kg/a) 44548,00 Rehumäärä (kg/a) 45750,00 Rehun fosfori (kg/a) 334,25 Rehun fosfori (lupa) 5,00 Rehun typpi (kg/a) 299,60 Rehun typpi (lupa) 3300,00 Fosforia lisäkasvuun (kg/a) 78,9 Fosforikuorma (kg/a) 6,06 Fosforin ominaiskuorma (g/kg/a) 3,50 Fosforin ominaiskuorma (lupa) 5,50 Typpeä lisäkasvuun (kg/a) 225,07 Typpikuorma (kg/a) 766,53 Typen ominaiskuorma (g/kg/a) 39,65 Typen ominaiskuorma (lupa) 40,00 Petri Lohi Oy (Patoranta 2) Petri Patorannan toinen laitos on entinen Sven Rounikon kalankasvatuslaitos. Se sijaitsee Bolstervaretin itäpuolella (LSY-05-Y-45). Talvisäilytyspaikka on Tallskäretin itäpuolella, Skatan ulkopuolisella alueella Kristiinankaupungissa. Kalankasvatuslaitos sijaitsee Kristiinankaupungin etelänpuoleisella saaristoalueella. Alue on melko avointa sisäsaaristoa, mutta Bolstervaret suojaa laitosta avomeren suuntaan. Erityisesti etelä- ja länsituulilla vesi vaihtuu tehokkaasti. Pintaveden fosforipitoisuus on 00-luvulla vaihdellut - 40 µg/l ja klorofylli-a-pitoisuudet 2-8 µg/l. Talvisäilytyspaikka on saman saaristoalueen suojaisemmalla alueella, jossa vesi vaihtuu kapeiden salmien kautta. Vesisyvyys talvisäilytyspaikalla on 4-5 metriä. Kalankasvatuslaitos Patoranta 2 ja referenssipisteen 2 väliset erot veden fosfori-, typpi- ja klorofyllipitoisuuksissa vuonna 6 on esitetty taulukossa 7. Taulukko 7. Vedenlaatu Petri Patorannan kalankasvatuslaitoksen 2 läheisellä havaintopaikalla verrattuna referenssipaikan vedenlaatuun 22.08.6. Patoranta 2 (µg/l) Referenssi 2 (µg/l) Pitoisuuslisä (µg/l) % Fosfori, pintavesi 35 4 Fosfori, alusvesi 23 3 Typpi, pintavesi 350 750 Typpi, alusvesi 670 3 360 6 Klorofylli-a 4 5,8 Pintaveden fosfori- ja typpipitoisuuksissa ei ole nähtävissä pitoisuuksien kasvua. Alusvedessä sen sijaan on huomattavissa pitoisuuksien kasvua fosforin ja etenkin typen osalta. Kl-a-pitoisuudessa ei

ole havaittavissa kalanviljelylaitoksen pitoisuuslisää. Verrattuna Maräströmmenin (VAV- V4, 29.8.6) referenssipisteeseen kaikki parametrit olivat kalanviljelylaitoksen havaintopisteellä korkeampia. Lupaehtojen mukaan Petri Patoranta 2 saa käyttää kalankasvatukseen laitoksessaan rehumäärän, joka sisältää enintään 550 kg fosforia ja 4000 kg typpeä. Kuormitus vesistöön saa lupaehtojen mukaan olla enintään 5,50 g fosforia /tuotettu kalakilo ja 40,0 g typpeä /tuotettu kalakilo. Kasvatetut kalamäärät sekä rehu- ja kuormitustiedot ovat esitetty taulukossa 8. Petri Patorannan kalankasvatuslaitos täytti lupaehdot. Taulukko 8. Petri Patorannan kalankasvatuslaitoksen 2 kalojen lisäkasvu, käytetty rehumäärä, rehun sisältämät typpi- ja fosforimäärät, sekä vesistölle aiheutettu kuormitus verrattuina lupaehtoihin vuonna 6. Lisäkasvu (kg/a) Rehumäärä (kg/a) Rehun fosfori (kg/a) Rehun fosfori (lupa) Rehun typpi (kg/a) Rehun typpi (lupa) Fosforia lisäkasvuun (kg/a) Fosforikuorma (kg/a) Fosforin ominaiskuorma (g/kg/a) Fosforin ominaiskuorma (lupa) Typpeä lisäkasvuun (kg/a) Typpikuorma (kg/a) Typen ominaiskuorma (g/kg/a) Typen ominaiskuorma (lupa) Patoranta 2 486,00 500,00 355,70 550,00 3246,56 4000,00 92,46 63,24 3,39 5,50 323,9 923,37 39,97 40,00

7..7 Renskärs Lax Ab Renskärs Lax Ab kalanviljelylaitos sijaitsee Renskärin itäpuolella. Vuonna 6 kalanviljelylaitosten arvioitiin kohottaneen veden ravinne- ja klorofylli-a-pitoisuuksia seuraavasti (taulukko 9). Taulukko 9. Vedenlaatu Renskärs Laxin kalankasvatuslaitoksen läheisellä havaintopaikalla (P4) verrattuna referenssipaikan (P3) vedenlaatuun 22.08.6. Renskärs Lax (µg/l) Referenssi P3 (µg/l) Pitoisuuslisä (µg/l) Fosfori, pintavesi 23 27 Fosfori, alusvesi 25 26 Typpi, pintavesi 380 440 Typpi, alusvesi 360 280 80 Klorofylli-a 2,9 3,8 % 29 Kalanviljelylaitoksen havaintopisteellä havaittiin korkeampi pitoisuus vain alusveden typen osalta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen havaintopisteeseen (VAV- V4, 29.8.6) verrattuna ravinneja kl-a-pitoisuudet ovat korkeampia kalanviljelylaitoksen läheisyydessä. Lupaehtojen mukaan Renskärs Lax Ab saa käyttää kalankasvatukseen laitoksessaan rehumäärän, joka sisältää enintään 450 kg fosforia ja 3400 kg typpeä. Kuormitus vesistöön saa lupaehtojen mukaan olla enintään 7,0 g fosforia /tuotettu kalakilo ja 55,00 g typpeä /tuotettu kalakilo. Kasvatetut kalamäärät, sekä rehu- ja kuormitustiedot ovat esitetty taulukossa. Renskärs Lax Ab kalaviljelylaitos täytti lupaehdot. Taulukko. Renskärs Lax Ab kalankasvatuslaitoksen kalojen lisäkasvu, käytetty rehumäärä, rehun sisältämät typpi- ja fosforimäärät, sekä vesistölle aiheutettu kuormitus verrattuina lupaehtoihin vuonna 6. Renskärs Lax Lisäkasvu (kg/a) 00,00 Rehumäärä (kg/a) 0,00 Rehun fosfori (kg/a) 84,00 Rehun fosfori (lupa) 440,00 Rehun typpi (kg/a) 73, Rehun typpi (lupa) 30,00 Fosforia lisäkasvuun (kg/a) 44,00 Fosforikuorma (kg/a) 40,00 Fosforin ominaiskuorma (g/kg/a) 3,64 Fosforin ominaiskuorma (lupa) 6,00 Typpeä lisäkasvuun (kg/a) 302,50 Typpikuorma (kg/a) 428,70 Typen ominaiskuorma (g/kg/a) 38,97 Typen ominaiskuorma (lupa) 46,00

22 7..8 Rågards Lax Rågards Laxin kaksi kalanviljelylaitosta sijaitsevat Rågardin lahdella, Rågardsfjärdenin itärannalla ja Kilgrundin saaren itäpuolella. Vuonna 6 kalanviljelylaitosten arvioitiin kohottaneen veden ravinne- ja klorofylli-a-pitoisuuksia seuraavasti. Taulukko. Vedenlaatu Rågards Lax (P9) kalankasvatuslaitoksen läheisellä havaintopaikalla verrattuna referenssipaikan (P) vedenlaatuun 22.08.6. Ragards Lax P9 (µg/l) Referenssi P (µg/l) Pitoisuuslisä (µg/l) % Fosfori, pintavesi 23 2 Fosfori, alusvesi 23 7 6 35 Typpi, pintavesi 380 290 90 3 Typpi, alusvesi 290 280 4 Klorofylli-a 6,7 4,8,9 40 Rågards Lax :n klorofylli-a- ja ravinnepitoisuuksissa on nähtävissä kalanviljelyn vaikutus referenssipaikkaan verrattuna. Alusveden fosforipitoisuudessa sekä kl-a-pitoisuudessa pitoisuuslisäys on suurin. Taulukko 22. Vedenlaatu Rågards Lax 2 (P9) kalankasvatuslaitoksen läheisellä havaintopaikalla verrattuna referenssipaikan (P) vedenlaatuun 22.08.6. Ragards Lax 2 PA (µg/l) Referenssi P (µg/l) Pitoisuuslisä (µg/l) % Fosfori, pintavesi 0 0 Fosfori, alusvesi 24 7 7 4 Typpi, pintavesi 330 290 40 4 Typpi, alusvesi 270 280 Klorofylli-a 5,2 4,8 0,4 8 Rågards Lax 2:n klorofylli-a- ja ravinnepitoisuuksissa on nähtävissä kalanviljelyn vaikutus referenssipaikkaan verrattuna. Kuten laitos :n kohdalla, alusveden fosforipitoisuudessa on havaittavissa selkein pitoisuuslisä. Laitosten välillä P9 ja PA ei ole nähtävissä selkeää eroa. Vain kl-a-pitoisuus on laitoksella selkeästi korkeampi kuin laitoksella 2. Lupaehtojen mukaan Ragards Lax saa käyttää kalankasvatukseen laitoksessaan rehumäärän, joka sisältää enintään 680 kg fosforia ja 50 kg typpeä. Kuormitus vesistöön saa lupaehtojen mukaan olla enintään 6,5 g fosforia /tuotettu kalakilo ja 47,00 g typpeä /tuotettu kalakilo. Kasvatetut kalamäärät sekä rehu- ja kuormitustiedot ovat esitetty taulukossa 23. Ragards Lax ei täyttänyt lupaehtoa typen ominaiskuormien osalta. Lupaehtojen mukaan Ragards Lax 2 saa käyttää kalankasvatukseen laitoksessaan rehumäärän, joka sisältää enintään 390 kg fosforia ja 3000 kg typpeä. Kuormitus vesistöön saa lupaehtojen mukaan olla enintään 6,5 g fosforia /tuotettu kalakilo ja 47,00 g typpeä /tuotettu kalakilo. Kasvatetut

23 kalamäärät sekä rehu- ja kuormitustiedot ovat esitetty taulukossa 23. Ragards Lax 2 täytti lupahehdot. Taulukko 23. Ragards Laxin kalankasvatuslaitosten ja 2 kalojen lisäkasvu, käytetty rehumäärä, rehun sisältämät typpi- ja fosforimäärät, sekä vesistölle aiheutettu kuormitus verrattuina lupaehtoihin vuonna. Lisäkasvu (kg/a) Rehumäärä (kg/a) Rehun fosfori (kg/a) Rehun fosfori (lupa) Rehun typpi (kg/a) Rehun typpi (lupa) Fosforia lisäkasvuun (kg/a) Fosforikuorma (kg/a) Fosforin ominaiskuorma (g/kg/a) Fosforin ominaiskuorma (lupa) Typpeä lisäkasvuun (kg/a) Typpikuorma (kg/a) Typen ominaiskuorma (g/kg/a) Typen ominaiskuorma (lupa) Rågards Lax (P9) Rågards Lax 2 (PA) 58700,00 38000,00 7650,00 400,00 527,30 33,00 680,00 390,00 4682,08 2639, 50,00 3000,00 234,80 2,00 292,50 6,00 4,98 6,50 64,25 3067,83 52,26 47,00 4,24 6,50 45,00 94, 4,95 47,00 7..9 Skaftungs Forell Skaftung Forellin kalankasvatuslaitos sijaitsee Trindklobbenin länsipuolella (LSY-04-Y-3). Talvisäilytyspaikka on Hamnskärsklobbenin länsipuolella, Kristiinankaupungissa. Kalankasvatuslaitos sijaitsee lähellä Mats Liljeqvistin () ja Peter Lindbergin kalankasvatuslaitoksia. Alue on ulkosaaristoa. Veden pääasiallinen virtaussuunta on etelästä pohjoiseen. Tuuliolosuhteet ja vedenkorkeudenvaihtelut vaikuttavat virtauksiin. Veden syvyys paikalla on noin 5-6 metriä. Pintaveden fosforipitoisuus on 00-luvulla vaihdellut 9-3 µg/l, typpipitoisuudet 230 400 µg/l ja klorofylli-a-pitoisuudet 2, 4,4 µg/l. Kalankasvatuslaitos Skaftung Forellin ja referenssipisteen väliset erot veden fosfori-, typpi- ja klorofyllipitoisuuksissa vuonna 6 on esitetty taulukossa 24. Taulukko 24. Vedenlaatu Skaftung Forell kalankasvatuslaitoksen läheisellä havaintopaikalla verrattuna referenssipaikan vedenlaatuun 22.08.6. Skaftung Forell (µg/l) Referenssi (µg/l) Pitoisuuslisä (µg/l) % Fosfori, pintavesi 0 0 Fosfori, alusvesi 8 4 4 29 Typpi, pintavesi 3 260 60 23 Typpi, alusvesi 300 250 50 Klorofylli-a 4,5 3,7 0,8 22

24 Kalanviljelylaitoksen havaintopisteen ravinne ja kl-a-pitoisuudet olivat korkeammat kuin referenssipisteen. Vain pintaveden fosforipitoisuus ei ollut suurempi kuin vertailupisteellä. Lupaehtojen mukaan Skaftung Forell saa käyttää kalankasvatukseen laitoksessaan rehumäärän, joka sisältää enintään 360 kg fosforia ja 2700 kg typpeä. Kuormitus vesistöön saa lupaehtojen mukaan olla enintään 5,5 g fosforia /tuotettu kalakilo ja 40 g typpeä /tuotettu kalakilo. Kasvatetut kalamäärät sekä rehu- ja kuormitustiedot ovat esitetty taulukossa 25. Skaftung Forellin kalankasvatuslaitos ei täyttänyt lupaehtoja typen ominaiskuormien osalta. Taulukko 25. Skaftung Forellin kalankasvatuslaitoksen kalojen lisäkasvu, käytetty rehumäärä, rehun sisältämät typpi- ja fosforimäärät, sekä vesistölle aiheutettu kuormitus verrattuina lupaehtoihin vuonna. Skaftung Forell Lisäkasvu (kg/a) 29750,00 Rehumäärä (kg/a) 36000,00 Rehun fosfori (kg/a) 258,50 Rehun fosfori (lupa) 390,00 Rehun typpi (kg/a) 4,40 Rehun typpi (lupa) 2700,00 Fosforia lisäkasvuun (kg/a) 9,00 Fosforikuorma (kg/a) 39,50 Fosforin ominaiskuorma (g/kg/a) 4,69 Fosforin ominaiskuorma (lupa) 5,50 Typpeä lisäkasvuun (kg/a) 88,2 Typpikuorma (kg/a) 296,28 Typen ominaiskuorma (g/kg/a) 43,57 Typen ominaiskuorma (lupa) 40,00

25 8 YHTEENVETO Kristiinankaupungin Skaftungin merialueella sijaitsevien kalankasvatuslaitosten vesistövaikutusten tarkkailua jatkettiin kesällä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen (nykyinen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus) vuonna 05 uudistaman ohjelman mukaisesti. Tässä raportoituun yhteistarkkailuun kuului yhdeksän kalankasvattajaa (3 laitosyksikköä). Laitosten aiheuttama ravinnekuormitus oli kasvukaudella 6 2,4 tn fosforia ja 25,4 tn typpeä. Kalankasvatuksen osuus kokonaiskuormituksesta oli fosforin osalta noin 4 % ja typen osalta,8 %. Kalankasvatuksen fosforikuorma on pienentynyt vuodesta noin % ja typpikuorma noin 3 %. Tarkkailtavan merialueen tila on pysynyt ennallaan viime vuosina. Fosfori- ja klorofylli-apitoisuuksissa on havaittavissa nousua. Ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesistö voidaan luokitella ympäristöhallinnon ohjeistuksessa luokkiin E/Hy, Hy/T, T/V ja V/Hu. Raja-arvot riippuvat siitä, sijaitseeko alue ulko- vai sisäsaaristossa. Luokittelussa on tarkasteltava jokaista aluetta erikseen. Pääosin kalanviljelylaitokset sijaitsevat sisäsaariston ulkoreunalla, ulkomeren välittömällä vaikutusalueella. Sisäsaariston luokitusrajojen puitteissa valtaosa kalanviljelylaitosten vaikutuspisteistä sai luokituksen tyydyttävä, vain havaintopisteet Hamnskär Lax ja Patoranta saivat heikomman luokituksen. Luokitukseen hyvä ei yltänyt yksikään kalanviljelylaitoksen vaikutusalue. Kalankasvatustoiminnan vaikutukset koko kyseisen merialueen ravinne- ja kla-pitoisuuksiin ovat vähäiset. Vaikutukset ovat enemmän paikallisia. Joillakin laitoksilla todettiin toiminnan kohottavan veden ravinnepitoisuuksia, etenkin fosforipitoisuuksia. Klorofyllipitoisuudet ovat yleensä korkeampia laitosten läheisyydessä kuin vertailupaikoilla. Muihin vedenlaatumuuttujiin ei kalankasvatustoiminnalla todettu olevan vaikutusta. Vuonna 6 suurimmat ravinnepitoisuuksien muutokset (pitoisuuslisät) referenssipaikkaan verrattuna olivat havaittavissa Hamnskär Lax :n, Rågards Lax :n ja 2:n, Lindbergin, Patoranta :n ja 2:n, ja Skaftung Forellin läheisillä havaintopaikoilla. Muiden kalanviljelylaitosten muutokset olivat maltillisempia ja joissakin tapauksissa vertailupaikalla mitattiin korkeampia pitoisuuksia. Pintaveden kokonaisfosforipitoisuudet, sekä klorofylli-a-pitoisuudet olivat laitosten edustalla suurimmaksi osaksi korkeampia kuin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen referenssipisteellä Kristiinankaupungin Bergön edustan Maraströmmenissä (VAV- V4). Velvoitetarkkailun perusteella ei ole mahdollista määritellä tarkasti, kuinka etäällä laitoksista vaikutuksia ilmenee.

26 KIRJALLISUUS Ahma Ympäristö Oy 4. Kristiinankaupungin-Närpiön merialueen kalankasvatuslaitosten vesistötarkkailu vuonna 3. Alanne, H. 3. Kristiinankaupungin edustan merialueen kalakasvatuslaitosten vesistövaikutus-ja kuormitustarkkailu. Vuosiyhteenveto 2. Vaasan kaupungin ympäristölaboratorio. Alanne, H. 2. Kristiinankaupungin edustan merialueen kalakasvatuslaitosten vesistövaikutus-ja kuormitustarkkailu. Vuosiyhteenveto. Vaasan kaupungin ympäristölaboratorio. Alanne, H.. Kristiinankaupungin edustan merialueen kalakasvatuslaitosten vesistövaikutus-ja kuormitustarkkailu. Vuosiyhteenveto 09. Vaasan kaupungin ympäristölaboratorio. Aroviita, J. ym. 2. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2-3 -päivitetyt arviointi perusteet j aniiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon oheita 7. Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat 09. Kristiinankaupungin-Närpiön merialueen kalankasvatuslaitosten vesistötarkkailu vuonna 08. Ilmatieteenlaitos 7. Käkränen, O.. Kristiinankaupungin edustan merialueen kalakasvatuslaitosten vesistövaikutusja kuormitustarkkailu. Vuosiyhteenveto 4. Botnialab Oy. Käkränen, O. 4. Kristiinankaupungin edustan merialueen kalakasvatuslaitosten vesistövaikutusja kuormitustarkkailu. Vuosiyhteenveto 3. Vaasan kaupungin ympäristölaboratorio. www.ymparisto.fi

LIITE a 27

LIITE b 28

LIITE c 29

LIITE d 30

LIITE e 3

LIITE f 32

LIITE g 33

LIITE h 34

Näytenumero 6-0438- 6-0438-2 6-0438-3 6-0438-4 6-0438-5 6-0438-6 6-0438-7 6-0438-8 6-0438-9 6-0438- 6-0438- 6-0438-2 6-0438-3 6-0438-4 6-0438- 6-0438-6 6-0438-7 6-0438-8 6-0438-9 6-0438- 6-0438- 6-0438-22 6-0438-23 6-0438-24 6-0438-25 6-0438-26 6-0438-27 6-0438-28 6-0438-29 6-0438-30 6-0438-3 6-0438-32 6-0438-33 6-0438-34 6-0438-35 6-0438-36 6-0438-37 6-0438-38 6-0438-39 6-0438-40 6-0438-4 6-0438-42 Ottopvm 22.08.6 22.08.6 22.08.6 22.08.6 22.08.6 22.08.6 22.08.6 22.08.6 22.08.6 22.08.6 22.08.6 22.08.6 22.08.6 22.08.6 22.08.6 22.08.6 22.08.6 22.08.6 22.08.6 22.08.6 22.08.6 22.08.6 22.08.6 22.08.6 22.08.6 22.08.6 22.08.6 22.08.6 22.08.6 22.08.6 22.08.6 22.08.6 22.08.6 22.08.6 22.08.6 22.08.6 22.08.6 22.08.6 22.08.6 22.08.6 22.08.6 22.08.6 Näytepaikka Skaftungs forell Skaftungs forell Lindberg Lindberg Liljeqvist Liljeqvist Liljeqvist2 Liljeqvist2 Referenssi Referenssi Referenssi 2 Referenssi 2 Patoranta Patoranta Patoranta 2 Patoranta 2 Renskärs Lax 4 Renskärs Lax 4 Renskärs Lax P3 Renskärs Lax P3 Granfors P A Granfors P A Granfors P C Granfors P C Hamnskärs Lax P9 Hamnskärs Lax P9 Hamnskärs Lax P Hamnskärs Lax P Hamnskärs Lax P24 Hamnskärs Lax P24 Hamnskärs Lax P23 Hamnskärs Lax P23 Arto Ruohonen 3A Arto Ruohonen 3A Arto Ruohonen P3 Arto Ruohonen P3 Rågards Lax Skaftung 9 Rågards Lax Skaftung 9 Rågards Lax Skaftung Rågards Lax Skaftung Rågards Lax P A Rågards Lax P A No.syvyys 3,5 4,5 4,5 4,9 4,9 8,5 5,5 5,5 4,5 6 9,7 9,5 4 8 9,5 7 8,3 4,6 3,7 3,5 Väri S.joht. Kl-a NTOT mg Pt/l ms/m µg/l µg/l 4,5 3 300 3,6 290 280 4 330 280 5,3 330 250 3,7 260 250 30 5,8 750 25 3 60 6,2 940 30 340 0 4 350 30 670 35 2,9 380 30 360 40 3,8 440 3 280 35 5 390 290 30 2,9 360 300 50 9 580 35 430 75 670 290 40 3,8 4 280 35 6,7 4 3 25 3,7 340 290 25 4 370 270 6,7 380 290 4,8 290 280 5,2 330 270 8,9 8,2 8,7 9 9, 8,6 9,2 9 9,4 9, 9,4 8,8 8,5 8,3 8,2 8,3 8,9 8,7 8,6 9,2 8,8 8,9 8,8 8,9 9,6 8,9 8,7 9,5 9,2 9,6 9,4 7,9 8,6 7,7 8,5 7,3 8,3 O2 mg/l 8,6 8,7 O2 ph PO4-P % µg/l 84,2 7,7 3 84,5 7,8 5 7,8 4 93,2 8 3 86,4 7,8 4 84,3 7,8 5 94,3 8 <2 89,7 7,9 <2 93,6 7,9 3 90,9 7,9 3 79,4 7,4 6 82 7,7 77,2 7,2 9 82,5 7,7 73,4 7,4 80,2 7,7 7,8 84 7,7 82,7 7,7 75,4 7,6 82,4 7,7 6 84,5 7,7 9 85,9 7,7 6 82,4 7,7 92,5 7,7 6 85,8 7,8 6 89,8 7,7 9 85,4 7,8 5 88,3 7,7 8 7,9 7 88,3 7,8 6 79,6 7,7 84,8 7,8 5 85,8 7,8 6 88,7 7,8 5 79,5 7,7 8 9,7 7,8 3 88,5 7,8 3 93,3 8 <2 89,7 7,9 <2 92,9 8 3 85,4 7,8 5 PTOT µg/l 8 24 6 8 9 4 4 45 24 35 23 23 25 27 26 24 22 22 43 28 44 8 23 7 23 29 8 9 23 23 7 24 Sameus FNU,4,2,2,2,2,,2,,6, 4,4,7 6,7,5 3,6,8 2, 2 2,5 2,3,8,9,6,6 3,5 2 3,5, 2,4 2 2,3,3,5,3,6,8,2,4,2,4 Kokonaissyvyys Lt. m C 4,5 4,4 4 5,5 4,2 4 5,5 4 3,9 5,9 4,2 5,9 4,2 3,8 9,5,6 3,2 6,5,5 4 6,5,6 3,8 5,5 4,8 7,2,6,7 3,5 4,8 3,4 5,6 4,2 9,8 4,5 4, 4 8 4,2 3,2 9,3 4,2,8 5,6,2 4,6 4,7 4,7 4,5 4,8 4 2,9 3,2 2,3 2, 2,5,2,8,5, 2,3 2,2,7,2 0,7 0,8 4 3,3 3,7 3,9 Näkösyvyys m 3, 35 LIITE 2a

Näytenumero 6-08- 6-08-2 6-08-3 6-08-4 6-08-5 6-08-6 6-08-7 6-08-8 6-08-9 6-08- 6-08- 6-08-2 6-08-3 6-08-4 6-08- 6-08-6 6-08-7 6-08-8 6-08-9 6-08- 6-08- Ottopvm 05.09.6 05.09.6 05.09.6 05.09.6 05.09.6 05.09.6 05.09.6 05.09.6 05.09.6 05.09.6 05.09.6 05.09.6 05.09.6 05.09.6 05.09.6 05.09.6 05.09.6 05.09.6 05.09.6 05.09.6 05.09.6 Näytepaikka Skaftungs forell Lindberg Liljeqvist Liljeqvist2 Referenssi Referenssi 2 Patoranta Patoranta 2 Renskärs Lax 4 Renskärs Lax P3 Granfors P A Granfors P C Hamnskärs Lax P9 Hamnskärs Lax P Hamnskärs Lax P24 Hamnskärs Lax P23 Arto Ruohonen 3A Arto Ruohonen P3 Rågards Lax Skaftung 9 Rågards Lax Skaftung Rågards Lax P A Väri mg Pt/l 65 70 65 45 45 30 25 30 30 35 40 S.joht. ms/m 940 950 930 940 940 930 780 9 760 780 850 850 880 900 870 880 870 850 9 9 940 Kl-a µg/l 3,5 2,6 3, 3 2,6 3,3 7,6 3,3 6,3 7,7 7, 5,9 3,9 5,4 6,2 6 6,7 4,4 4,2 4, NTOT µg/l 270 250 270 260 240 270 4 350 600 560 440 440 4 330 400 390 350 370 300 280 300 8 8 8 8, 8 8 7,9 7,8 7,9 7,8 7,9 8 7,9 8 7,9 7,9 7,9 7,9 8 8 7,9 ph PTOT µg/l 24 9 9 7 25 30 24 25 29 27 23 24 34 23 24 30 23 25 Sameus FNU,4,4,8,8,3,5 2,,7 2,7 2,7 2 2,3,4,4 2,6,6,6 2,3 2,4 2,3 Kokonaissyvyys Lt. m C 4,5,2 5,5,2 5,5,2 5,9,4 5,9,2 9,5, 6,5, 6,5,3 5,5,5 7,5,7,5,7,5 9,4 5,2,5,5,5 8,5 9,3,5 5,6,7 4,7,6 4,5,3 NäkösyvyysPerifyton m mg/m2 2,6 0, 3,3 0,2 2,4 0,4 2,5 0, 2,8 0, 2,3 0,3,5, 2,2 0,8 0,2,2 0,4,5,3,6,3,8 0,2 2 ei näytet,5,4,6,5 0,7,5 0,3,8 0,00 2 0,00 2,6 0, 36 LIITE 2b

LIITE 2c 37