1 LUPAPÄÄTÖS Nro 62/04/2 Dnro Psy-2003-y-170 Annettu julkipanon jälkeen 15.10.2004 ASIA LUVAN HAKIJA Vaivaissuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Vuolijoki Arto Haataja Keisarintie 211 88270 VUOLIJOKI
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti... 5 Tuotantovaiheet... 5 Poltto- ja voiteluaineet... 5 Liikennejärjestelyt... 5 Jälkihoito- ja käyttö...5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 5 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN... 6 Päästöt pintavesiin... 6 Vesiensuojeluratkaisut ja -rakenteet... 6 Vesiin joutuvien päästöjen määrä ja laatu... 6 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 8 Päästöt ilmaan... 8 Melu ja tärinä... 9 Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen... 10 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 10 Alueen hydrologia...10 Alueen luonto ja suojelukohteet... 10 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 11 Vesistön tila ja käyttö... 11 Vedenlaatu... 11 Kalatalous... 12 Muut vesistön käyttö... 12 Maaperä ja pohjavesiolot... 12 Melutilanne ja liikenne... 13 Muut kuormittavat toiminnat... 13 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 13 Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin... 13 Vaikutus pintavesiin... 13 Vaikutus vedenlaatuun... 13 Vaikutus virkistyskäyttöön... 14 Vaikutus kalastoon... 15 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 15 Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus... 15 Melun ja tärinän vaikutukset... 16 Vaikutukset asutus- ja elinkeinotoimintaan sekä muuhun maankäyttöön... 16 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 16 Käyttötarkkailu... 16 Päästötarkkailu... 17 Vaikutustarkkailu... 17 Raportointi... 18 Laadunvarmistus... 19 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 19 Työmaan paloturvallisuus... 19 Muut riskit ja häiriötilanteet... 19 VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 19 Kalatalousmaksu... 19 Korvaukset... 19 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 20 Lupahakemuksen täydennykset... 20
Lupahakemuksesta tiedottaminen... 20 Lausunnot... 20 Muistutukset ja mielipiteet... 21 Hakijan kuuleminen ja vastine... 22 MERKINTÄ... 23 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 23 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 23 LUPAMÄÄRÄYKSET... 24 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 24 Päästöt pintavesiin... 24 Päästöt ilmaan... 24 Melu ja tärinä... 25 Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen... 25 Varastointi... 25 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet... 25 Toiminnan lopettaminen... 25 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 26 Kalatalousmaksu... 26 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE... 26 RATKAISUN PERUSTELUT... 27 Ympäristöluvan harkinnan perusteet... 27 Luvan myöntämisen edellytykset ja hakemuksen osittaisen hylkäämisen perustelut... 27 Lupamääräysten perustelut... 28 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 29 Kalatalousmaksu... 29 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 30 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 31 Päätöksen voimassaolo... 31 Lupamääräysten tarkistaminen... 31 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 31 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 31 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 31 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 31 KÄSITTELYMAKSU... 32 Ratkaisu... 32 Perustelut... 32 Oikeusohje... 32 MUUTOKSENHAKU... 33 3
4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Arto Haataja on 19.12.2003 hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa turvetuotannolle. Hakemukseen sisältyy jo käytössä olevaa tuotantopinta-alaa yhteensä 21,2 hehtaaria. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa yhteensä 40 hehtaarin lisäalueen kunnostamiseen turvetuotantoa varten Vaivaissuon turvetuotantoalueella. Tuotannosta poistuvat lähivuosina 3,5 ja 5,3 hehtaarin tuotantoalueet. Alueen vedet johdetaan Koiraojan ja Palopuron kautta Vuolijokeen ja edelleen Oulujärveen. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Vaivaissuon 21,2 hehtaarin alueella on tarkoitus jatkaa jyrsin- tai palaturpeen tuotantoa. Lisäksi turvetuotantoon kunnostetaan noin 40 hehtaarin alue. Vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta laskuojia myöten Vuolijokeen. Vaivaissuon turvetuotantoalue sijaitsee Vuolijoen kunnassa, noin 3,5 kilometriä keskustaajamasta lounaaseen tien 877 välittömässä läheisyydessä, Vuolijokeen laskevan Koiraojan varrella ja Palopuron läheisyydessä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirastossa käsitellään turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskeva asia, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla ei ole voimassa olevia lupia. Turvetuotantoalueesta on tehty vesiensuojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen mukainen ilmoitus Kainuun ympäristökeskukselle. Alueella on voimassa seutukaava vuodelta 1991. Seutukaavan tulee korvaamaan tällä hetkellä luonnosvaiheessa oleva Kainuun maakuntakaava. Kainuun ympäristökeskuksen lausunnon mukaan voimassa olevassa seutukaavassa Vaivaissuo on varattu polttoturvesuoksi.
5 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Nykyisin tuotannossa olevalla 12,5 hehtaarin lohkolla tuotanto on aloitettu vuonna 1998. Hakijan tarkoituksena on lisäksi kunnostaa tuotantoon noin 40 ha:n alue, josta peltoa on noin 6 hehtaaria ja metsämaata noin 34 hehtaaria. Nämä alueet ovat avo-ojitettuja. Hakijalla on lisäksi alueella kaksi tuotantoaluetta, jotka ovat kooltaan 3,5 ja 5,2 ha. Nämä lohkot poistuvat tuotannosta lähivuosina. Tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti Suolla tuotetaan jyrsin- ja palaturvetta. Nykyinen tuotantomäärä on arviolta 750 m 3 /ha eli noin 16 000 m 3 vuodessa. Turve varastoidaan tuotantoalueella oleviin aumoihin. Alueella tuotettu turve toimitetaan Otanmäen Lämmön Otanmäen ja Vuolijoen laitoksille sekä talvisin Kajaaniin. Tuotantovaiheet Turpeen tuotantokausi ajoittuu touko syyskuulle. Tuotantopäiviä on vuodessa noin 30 50. Sääolojen ollessa suotuisat tuotanto voi olla ympärivuorokautista. Turpeen toimituskausi on loka huhtikuu. Poltto- ja voiteluaineet Nykyisin työkoneet tankataan hakijan kotitilalla. Hakijan tarkoituksena on laittaa tuotantoalueen huoltoalueelle noin 3 000 litran polttoainesäiliö. Liikennejärjestelyt Kulku turvetuotantoalueelle tapahtuu tien 877 kautta. Tuotantokaudella liikenne on huolto- ja työmatkaliikennettä. Työmaalla käydään tuotantokauden aikana lähes päivittäin. Turve kuljetetaan tuotantoalueelta Kajaaniin pääosin talvikaudella. Kuljetusreitti kulkee teiden 877 ja 85 kautta. Jälkihoito- ja käyttö Turpeennoston loputtua tuotantoalue metsitetään tai otetaan peltoviljelyyn. Jälkihoitovaiheen tarkkailua ei esitetä, koska nykyisen käytännön mukaisesti metsätalous ja viljely eivät kuulu tarkkailtavan maankäytön piiriin. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Vaivaissuon vedet johdetaan ympäri vuoden laskeutusaltaiden kautta vesistöön. Tuotantoalueen ojissa on päisteputket ja lietesyvennykset. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet johdetaan eristysojia pitkin laskuojaan. Vaivaissuolla ei ole ollut vapaita alueita pintavalutuskentän rakentamiseen. Vesien kemiallisen käsittelyn on arvioitu olevan taloudellisesti kannattavaa vasta huomattavasti suuremmilla tuotantopinta-aloilla kuin Vaivaissuo.
Laskeutusaltaat, päisteputkirakenteet ja lietesyvennykset täyttävät parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Vaivaissuon turvetuotantoalueella. Pintavalutuskenttä ei ole mahdollinen vesienkäsittelyratkaisu Vaivaissuolla, koska suon ympärillä ei ole pintavalutuskentäksi soveltuvia, vapaita alueita. Sopivien alueiden puute estää myös haihdunta-altaiden ja muiden vesiensuojelurakenteiden rakentamisen. Ympäristölupahakemuksessa Vaivaissuon nykyisen vesistökuormituksen vaikutukset on alapuolisen vesistön vedenlaatu huomioon ottaen kuitenkin arvioitu melko vähäisiksi, jolloin virtaamansäädön tuoma lisäarvo vesien käsittelyyn jäänee merkitykseltään pieneksi. 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt pintavesiin Vesiensuojeluratkaisut ja -rakenteet Vaivaissuon ympärivuotisiksi vesiensuojelurakenteiksi esitetään sarkaojiin rakennettavia lietesyvennyksiä ja -pidättimiä sekä laskeutusaltaita. Laskeutusaltaat varustetaan pintapuomein. Laskeutusaltaisiin asennetaan ns. Thomsonin kolmiomittauspadot. Kokoojaojiin esitetään asennettaviksi kolme patolaitetta kiintoaineen ja ravinteen kulkeutumisen vähentämiseksi. Hakijan mukaan lähialueella ei ole pintavalutukseen tai haihdutukseen soveltuvia alueita. Kemiallista vesienkäsittelyä ei katsota taloudellisesti kannattavaksi. Vesiin joutuvien päästöjen määrä ja laatu Kuntoonpanovaihe Kainuun ympäristökeskuksen alueella kuntoonpanovaiheen soita on tarkkailtu erillistarkkailuina, mutta tarkkailuaineistoa on suhteellisen vähän. Seuraavassa on tarkasteltu kuntoonpanovaiheen turvesoiden valumia, vedenlaatua ja kuormitusta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen kuntoonpanosoiden tarkkailun perusteella, koska Pohjois-Pohjanmaalla tarkkailu on ollut laajamittaisempaa kuin Kainuun ympäristökeskuksen alueella. Kuntoonpanovaiheen vaikutukset vedenlaatuun vaihtelevat mm. suotyypin mukaan. Turpeeseen aikaisemmin sitoutuneet aineet vapautuvat kuivatusvaiheessa valumavesiin. Usein kiintoaineen, liuenneen orgaanisen aineen, fosforin, typen, erityisesti epäorgaanisen typen sekä raudan pitoisuudet kasvavat. Aina selvää pitoisuuksien kohoamista ei kuitenkaan tapahdu, tai kohoaminen havaitaan vain jonkun aineen kohdalla. Kuntoonpanovaiheessa suon alivalumat ja kokonaisvalumat kasvavat luonnontilaisen suon tilanteesta, koska suohon varastoituneet vedet pääsevät purkautumaan. Vaikutusten suuruus riippuu suon vetisyydestä ja turvekerroksen paksuudesta. Vaikutukset valuntaan ovat voimakkaimmillaan suon peruskuivatusvaiheessa, joka kestää 3 6 vuotta. Jos turvetuotantoon valmisteltava alue on valmiiksi metsäojitettu, kunnostusvaiheen vaikutukset ovat vähäisempiä edeltävään tilanteeseen verrattuna ja kunnostusvaihe
kestää lyhyemmän aikaa. Vaivaissuon lisäalue on metsäojitettu kymmeniä vuosia sitten. Kuntoonpanovaiheessa valunnan vaihtelu eri vuosina on eri soiden välillä ja samallakin suolla kuntoonpanotöiden vaiheesta ja hydrologisista oloista riippuen suurta. Suurimmillaan valumat ovat yleensä keväällä, jolloin valuma voi hetkellisesti olla satoja l/s km 2. Myös rankkojen kesäsateiden aikana hetkelliset valumat voivat olla suuria. Kuntoonpanosoiden keskivaluma Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueella on ollut vuosien 1997 2002 keskiarvoina eri vuodenaikoina seuraava: talvi 7,0 l/s km 2 (1,0 12,5 l/s km 2 ) kevät 64 l/s km 2 (19 114 l/s km 2 ) kesä 14,9 l/s km 2 (7,2 26 l/s km 2 ) syksy 11,6 l/s km 2 (3,6 20 l/s km 2 ) Suurimmalla osalla kuntoonpanovaiheen tarkkailusoista vesienkäsittelymenetelmänä on ollut pintavalutus. Vaivaissuo ei ole ollut kuormitustarkkailussa mukana tarkkailusuona. Tuotantovaihe Laskeutusaltaallisilta tuotantovaiheen tarkkailusoilta lähteneen veden laatu on ollut keskimäärin heikompi kuin pintavalutuskentällisiltä soilta lähteneen veden laatu. Tuotantovaiheen tarkkailusoilta lähteneen veden laatu on ollut selvästi heikompi kuin luonnontilaiselta Joutensuolta lähteneen veden. Vedenlaatu näyttäisi olleen huonompi tarkastelujakson 1995 2002 alkupuolella kuin viime vuosina. Koska tarkkailussa on ollut mukana melko vähän soita, suokohtaiset erot voivat korostua vertailussa. Kainuun ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden valumia on mitattu turvetuotantosoiden velvoitetarkkailun yhteydessä. Vuosi 1995 oli poikkeuksellisen vähäsateinen, mikä näkyy myös valumissa. Vuonna 1996 valumat olivat hieman suurempia, mutta myös silloin loppukesä oli tavanomaista kuivempi. Vuosina 1997 ja 1998 kesän sademäärät olivat Kainuussa tavanomaista korkeampia ja sateisuuden vuoksi myös soilta lähteneet valumat olivat normaalia suurempia. Vuonna 1999 heinäkuussa satoi normaalia enemmän, mutta kokonaisuutena kesä oli tavanomaista vähäsateisempi. Vuonna 2000 sademäärä ja valumat olivat keskimääräistä tasoa. Kesällä 2001 oli hieman tavanomaista sateisempaa, mutta valumat pieniä. Valumat olivat vuonna 2002 soiden keskiarvona normaalitasoa, mutta mukana olleista kahdesta tarkkailusuosta Heposuolla valumat olivat huomattavasti korkeampia kuin Väyryssuolla. Soiden välillä saattaakin olla suuria eroja sekä keski- että maksimivalumissa, mihin voi vaikuttaa mm. sateiden paikallisuus. Vaivaissuolta lähteviä valumia ei ole tarkkailtu, eikä Vaivaissuo ole ollut kuormitustarkkailussa. Vaivaissuon kuormitusta on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen laskeutusaltaallisten tarkkailusoiden ominaiskuormituksilla. 7
Arvio Vaivaissuon kuormituksesta tuotantovaiheessa sekä lisäalueen kuntoonpanovaiheen aikana kesän erilaisissa virtaamatilanteissa. Taulukossa ovat myös laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut. Tuotantovaiheen ominaiskuormitus Kiintoaine g/ha d COD Mn g/ha d Kok.P g/ha d Kok.N g/ha d Kesän keskiarvo (brutto) 259 296 0,61 14 Kesän keskiarvo (netto) 230 149 0,50 11 Kesän ylivaluma (1 vrk, brutto) 367 1181 2,6 49 Kesän alivaluma (2 vko, brutto) 41 47 0,11 1,3 Kuntoonpanovaiheen ominaiskuormitus Kesän keskiarvo (brutto) 100 470 0,54 19 Kesän keskiarvo (netto) 45 172 0,24 14 Kesän ylivaluma (1 vrk, brutto) 141 1870 2,3 66 Kesän alivaluma (2 vko, brutto) 16 75 0,10 1,7 Tuotantovaiheen kuormitus v. 2004 ala 21 ha Kesän keskiarvo (brutto) 5,4 6,2 0,01 0,29 Kesän keskiarvo (netto) 4,8 3,1 0,01 0,24 Kesän ylivaluma (1 vrk, brutto) 7,7 25 0,05 1,0 Kesän alivaluma (2 vko, brutto) 0,9 1,0 0,002 0,03 Tuotanto- ja kuntoonpanovaihe v. 2004 ala 21 + 40 Kesän keskiarvo (brutto) 9,4 25 0,03 1,1 Kesän keskiarvo (netto) 6,6 10 0,02 0,78 Kesän ylivaluma (1 vrk, brutto) 13 100 0,15 3,7 Kesän alivaluma (2 vko, brutto) 1,5 4,0 0,006 0,09 Tuotantovaiheen kuormitus v. 2010 ala 53 ha Kesän keskiarvo (brutto) 14 16 0,03 0,73 Kesän keskiarvo (netto) 12 7,8 0,03 0,59 Kesän ylivaluma (1 vrk, brutto) 19 62 0,14 2,6 Kesän alivaluma (2 vko, brutto) 2,2 2,5 0,006 0,07 8 Vuonna 2004 Vaivaissuon tuotantovaiheen nettokuormitus on arvion perusteella suurinta kesällä ja syksyllä. Kiintoaineen nettokuormitus on suurimmillaan 4,9 kg/d, COD Mn -kuormitus 3,2 kg/d, fosforikuormitus 0,02 kg/d ja typpikuormitus 0,43 kg/d. Nettokuormitus on vuositasolla noin 1 050 kg/a kiintoainetta, 550 kg/a COD Mn, 2,4 kg/a fosforia ja 100 kg/a typpeä. Lisäalueen ollessa kuntoonpanossa lisääntyy erityisesti talvi- ja kevätaikainen kuormitus. Vuonna 2010 tuotantovaiheen vuosikuormitus on tuotantopinta-alan kasvun vuoksi lähes kolme kertaa suurempaa kuin vuonna 2004. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Vaivaissuolta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Päästöt ilmaan Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannonaikaista pölyämistä sekä turpeen noston ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Liikkuminen kuivalla turvekentällä sekä turpeen siirtely kuormauksen, aumauksen ja lastauksen yhteydessä aiheuttavat pölyämistä. Pölyämiseen vaikut-
tavat turpeen maatuneisuusaste, tuotantomenetelmä sekä sääolot, erityisesti tuuli. Tuotantomenetelmistä imuvaunu aiheuttaa eniten pölyämistä erityisesti silloin, kun turve on tummaa ja pitkälle maatunutta. Nykyisin imuvaunuihin on kuitenkin saatavana pölyerottimia. Pölyhaitan esiintymiseen puolestaan vaikuttavat suon sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan kasvillisuuden määrä. Turpeen nostosta aiheutuvat pölypäästöt ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy talvikauteen. Pölyhaittoihin voidaan Vaivaissuolla vaikuttaa noston ajoituksella ja ottamalla huomioon sääolosuhteet mm. tuulen suunta ja vuorokauden aika. Pölyhaittoihin vaikuttaa myös, nostetaanko pala- vai jyrsinturvetta. Asutusta lähinnä olevilla lohkoilla nostoa ja turpeen lastausta ei suoriteta, mikäli tuuliolosuhteet aiheuttavat kohtuutonta haittaa asumuksille. Lähimmät vakituisesti asutut talouskeskukset sijaitsevat noin 200 metrin päässä tuotantoalueesta. Lisäksi palaturpeen nosto pyritään keskittämään näille lohkoille, jolloin pölyhaitat ovat pienempiä. Nykyisin myös metsäkaistale suojaa asutusta pölyltä. Tarvittaessa suojausta voidaan täydentää suojaistutuksilla. 9 Melu ja tärinä Tuotantokaudella melua aiheutuu työkoneiden liikkumisesta turvekentällä sekä turpeen kuormauksesta. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa 30 50. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin edetessään maan pintaa pitkin. Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana, loka huhtikuussa, melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Melutasoon vaikuttavat kaluston lisäksi mm. tien päällyste ja sen kunto sekä tien pituuskaltevuus. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Tuotanto- ja toimituskausien välisinä aikoina toiminnasta aiheutuu satunnaista liikenteen ja työkoneiden aiheuttamaa melua. Ympäristössä koettu melu riippuu mm. etäisyydestä tiehen, tien ja kohteen välisestä korkeuserosta, säätilasta, maanpinnan laadusta, kasvillisuudesta ja siitä, onko välissä melun leviämistä estäviä maastomuotoja tai rakenteita. Turvetuotannon meluhaitta on yleensä paikallista ja kuljetuksen aiheuttama meluhaitta keskittyy pienien teiden ympäristöön. Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi. Nykyisin turvetuotannon lupamenettelyssä sovelletaan terveydensuojelulain (763/1994) nojalla annettuja ulkoäänitasoja. Useimpien työvaiheiden aikana ympäristömelulle annetut ohjearvot eivät ole aikaisemmissa mallitarkasteluissa tai kontrollimittauksissa ylittyneet tuotantokentän ulkopuolella. Meluisimpien työvaiheiden päiväaikainen ohjearvo 55 db voi ylittyä 200 300 metrin etäisyydellä ja yöaikainen ohjearvo 50 db 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Turpeen kokoamisen aiheuttama melutaso oli neljällä Vapo Oy:n suolla tehdyissä tutkimuksissa noin 100 150 metrin etäisyydellä melulähteestä noin 50 db. Mittausaikana vallinnut suurin melutaso oli 20 metrin etäisyydellä melulähteestä 70 80 db. Eri tuotantovaiheissa melutaso vaihtelee koneiden lähellä välillä 76 95 db. Myös äänenpainetasot eri taajuuksilla vaihtelevat, millä on vaikutusta äänen kulkeutumiseen. Kaikista laajimman meluvyöhykkeen aiheuttaa syklonilla va-
rustettu imuvaunu (JIK-35), jonka aiheuttama 55 db:n meluvyöhyke voi ulottua noin 1 km:n etäisyydelle lähteestä. Meluhaittoihin voidaan Vaivaissuolla vaikuttaa noston ajoituksella ja ottamalla huomioon sääolosuhteet mm. tuulen suunta ja vuorokauden aika. Asutusta lähinnä olevilla lohkoilla turpeen nostoa ja lastausta ei suoriteta, mikäli tuuliolosuhteet aiheuttavat kohtuutonta haittaa asumuksille. Lähimmät vakituisesti asutut talouskeskukset sijaitsevat noin 200 metrin päässä tuotantoalueesta. Nykyisin myös metsäkaistale suojaa asutusta melulta. Tarvittaessa suojausta voidaan täydentää suojaistutuksilla. 10 Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen Vaivaissuon turvetuotantoalueella syntyy vähäisessä määrin yhdyskuntajätteeksi luokiteltavaa jätettä sekä jäteöljyä. Jätteitä ei kerätä tuotantoalueelle. Urakoitsija hoitaa jätteet pois tuotantoalueelta. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia Vaivaissuon turvetuotantoalue sijaitsee Vuolijoen vesistöalueella (59.39). Turvesuon vedet johdetaan käsittelyn jälkeen laskuojia pitkin Vuolijokeen. Pinta-alaltaan suurimman lisäalueen laskuojan yläpuolella noin 550 metrin päässä Vuolijokeen laskee Palopuro, johon johdetaan osa hakijan turvetuotantoalueen vesistä sekä osa Vuolijoen Turve Oy:n Vaivaissuon turvetuotantoalueen vesistä. Osa Vuolijoen Turve Oy:n tuotantoalueen vesistä johdetaan puolestaan Koiraojaan, joka laskee Vuolijokeen noin 6 km Palopuron alapuolella. Vuolijoen koko valuma-alueen pinta-ala on 297 km 2, josta Vaivaissuon turvetuotantoalue muodostaa noin 0,15 %. Vuolijoen virtaamat Palopuron ja Koiraojan alapuolella sekä jokisuulla voidaan arvioida Myllypuron (Hyrynsalmi) ja Korpijoen (Kiuruvesi) pienten valuma-alueiden vertailujakson 1961 1990 valumien perusteella. Kesäajan yli- ja alivalumina on käytetty arvioita 25 l/s km 2 ja 3,0 l/s km 2. Vuolijoen virtaamat Palopuron alapuolella (F = 180 km 2 ), Koiraojan alapuolella (F = 200 km 2 ) sekä jokisuulla (F = 297 km 2 ). Vuolijoki Palopuron alap. m 3 /s Koiraojan alap. m 3 /s jokisuu m 3 /s Mq 2,2 2,4 3,6 Mq (kesä syys) 1,5 1,7 2,6 Hq (kesä syys) 4,5 5,0 7,4 Nq (kesä syys) 0,54 0,60 0,89 Alueen luonto ja suojelukohteet Vaivaissuon turvetuotantoaluetta ympäröivät pellot ja ojitettu metsä. Vaivaissuon välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita. Noin 7 km:n päässä Vaivaissuon lounaispuolella on vanhojen metsien suojeluohjel-
maan kuuluva Pöntönsuon alue, jota ei kuitenkaan ole tällä hetkellä suojeltu. Vaivaissuon lähialueella ole muita erityiskohteita tai erityiskäyttöä. Kainuun ympäristökeskuksen lausunnon mukaan lähin pohjavesialue (Iluokka, Hautakangas, 1194001) sijaitsee noin 1,1 kilometrin päässä Palosuon lohkolta ja noin 2,0 kilometrin päässä Vaivaissuon lohkoilta. 11 Asutus ja muu rakennettu ympäristö Lähimmät asutut tilat sijaitsevat noin 100 200 metrin päässä tuotantoalueen reunasta. Vuolijoen varrella Vaivaissuon alapuolella ei ole juurikaan asutusta ja vesistön käyttö on melko vähäistä. Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu Arto Haatajan hallinnassa olevalta Vaivaissuolta lähtevän veden laatua ei ole tarkkailtu. Vuolijoessa Palopuron laskukohdan ylä- ja alapuolella vedenlaatua on tarkkailtu viimeksi vuonna 1999. Marraskuussa 1996 vesi oli ojan yläpuolisessa havaintopisteessä selvästi humusvaikutteista (COD Mn 27 mg/l). Fosforia vedessä oli 21 µg/l ja typpeä 570 µg/l. Vajaat 30 % fosforista oli epäorgaanisessa fosfaattimuodossa, ja typestä noin 22 % oli epäorgaanista. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi rehevää. Palopuron laskukohdan alapuolella Vuolijoen vesi oli marraskuussa 1996 laadultaan samanlaista kuin samaan aikaan ojan yläpuolisessa havaintopisteessä. Kesäkuussa 1999 joen vedessä oli enemmän fosforia ja typpeä sekä kiintoainetta kuin Palopuron yläpuolella vuonna 1996. Kesällä 1999 epäorgaanisen fosforin osuus kokonaisfosforista oli 30 35 %, ja noin 11 % typestä oli epäorgaanisessa muodossa. Vesi oli sameaa. Vuolijoen alaosalla vedenlaatua on tarkkailtu viimeksi vuonna 2002. Koiraojan laskukohdan alapuolella, Vuolijoen taajaman jätevedenpuhdistamon yläpuolella vesi oli kesällä 2002 humusvaikutteista (COD Mn 18 mg/l) ja suunnilleen yhtä ravinteikasta kuin joen yläosallakin vuonna 1999. Veden fosforipitoisuus oli 54 µg/l ja typpipitoisuus 550 µg/l. Vesi oli väriltään tummaa (väriluku 225). Vuolijokisuulla, jätevedenpuhdistamon alapuolella vesi oli hieman hyvälaatuisempaa kuin ylempänä joessa, mikä voi johtua Pentinpurosta tulevista laimentavista vesistä. COD Mn oli kesällä 2002 noin 23 mg/l, väriluku 175, fosforipitoisuus 36 µg/l ja typpipitoisuus 470 µg/l. Veden happitilanne oli elokuussa heikentynyt molemmissa Vuolijoen alaosan havaintopisteissä. Lähellä Vuolijoen suuta vedenlaadussa on ollut tarkastelujaksolla 1980 2002 jonkin verran vaihtelua. Veden happipitoisuudet ovat olleet niin kesällä kuin talvellakin tyydyttävällä tai hyvällä tasolla. Veden väriluku on ollut 200 300, lukuun ottamatta kesää 1981, jolloin vesi oli poikkeuksellisen tummaa (900). Kesinä 1980, 1981 ja 1986 myös veden COD Mn oli tavanomaiseen tasoon verrattuna selvästi koholla (41 52 mg/l). Väriluvussa ja COD Mn -arvossa ei ole havaittavissa kehityssuuntaa.
Veden kokonaistyppipitoisuudet ovat vaihdelleet enimmäkseen välillä 600 700 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuudet välillä 50 70 µg/l. Kesällä 1980 todettiin molempien ravinteiden osalta erittäin korkeat pitoisuudet. Talviaikaiset ravinnepitoisuudet ja COD Mn näyttäisivät hieman nousseen 1990-luvun lopusta lähtien. Talvella 1986 vedestä todettiin poikkeavan korkea kiintoainepitoisuus (55 mg/l) ja myös kesällä 1990 hieman kohonnut pitoisuus (30 mg/l). Pääosin kiintoainepitoisuudet ovat olleet 5 10 mg/l. Epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet ovat pysytelleet alhaisina. Talvella 2002 epäorgaanista typpeä oli kuitenkin epätavallisen runsaasti. Vuolijokisuulla vedenlaatu on vaihdellut suunnilleen samalla tavalla kuin hieman ylempänäkin joessa. Kesällä 1990 jokisuulla todettiin selvästi korkeammat ravinne- ja kiintoainepitoisuudet kuin Koiraojan alapuolisessa havaintopisteessä. Muutoin pitoisuuserot pisteiden välillä eivät ole olleet kovin suuria, eikä selviä muutossuuntia ole havaittavissa. 12 Kalatalous Tiedot Vuolijoen kalastuksesta on saatu Vuolijoen Manamansalon osakaskunnalta. Kalastus Vuolijoella keskittyy nykyisin noin 5 kilometriä jokisuulta olevalle Tupalankosken koskikalastusalueelle. Alueelle istutetaan vuosittain pyyntikokoista kirjolohta ja joella on myös varsin hyvä luontainen harjuskanta. Varsinkin harjusta pyydetään myös joen ylemmiltä koskialueilta. Vapakalastusta harjoittaa arviolta noin 50 kalastajaa ja kalastuskertoja on siten kesän aikana satoja. Muu kuin koskikalastus keskittyy joen alaosalle, jossa kalastus on lähinnä hauen kutupyyntiä keväällä. Kalastusta rantarysillä, verkoilla, katiskoilla ja heittovavoilla harjoittaa arviolta vajaa 10 kalastajaa. Saalis on pääasiassa haukea. Sen lisäksi saadaan vähän ahventa, särkeä ja madetta sekä Oulujärvestä nousevaa kuhaa. Osakaskunnan edustajan mukaan Vuolijoen vesi on tummaa ja varsinkin sateella vesi menee erittäin huonoksi. Vuolijoen heikkolaatuisen veden vaikutus on nähtävissä myös Oulujärven Käkilahdella. Pyydysten likaantuminen on Vuolijoella ongelma. Ilmoituksia kalojen makuvirheistä ei osakaskunnan tiedossa ollut. Vuolijoen kalastoon kuuluvat ainakin hauki, ahven, harjus, kirjolohi, made, kuha ja särki. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalaistutusrekisterin mukaan Vuolijoen Tupalankoskeen on istutettu vuosittain pyyntikokoista kirjolohta. Muut vesistön käyttö Vuolijoen varrella Vaivaissuon alapuolella ei ole juurikaan asutusta ja vesistön käyttö on melko vähäistä. Vuolijoen alaosalla on ranta-asutusta ja uintia harjoitettaneen jonkin verran. Maaperä ja pohjavesiolot Vaivaissuon länsi- ja eteläpuolella on merkittäviä pinnankorkeuden vaihteluita, vaikka enimmäkseen suon lähimaasto on tasaista. Noin 2 kilometriä Vaivaissuosta etelään sijaitsee alueen korkein kohta, Honkamäki.
Vaivaissuon lähiympäristössä ei ole vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita tai veden ottoon soveltuvia pohjavesialueita. Turvetuotantoalueen välittömässä vaikutuspiirissä on kaksi lähiasukkaiden päivittäisessä käytössä olevaa kaivoa. 13 Melutilanne ja liikenne Vaivaissuon lähiseudulla sijaitsee useita muita turvetuotantoalueita, jotka voivat aiheuttaa ajoittaista pölyämistä ja melua. Lähimmät turvetuotantoalueet ovat läheinen Vuolijoen Turve Oy:n hallinnassa oleva Vaivaissuo sekä 3 km:n päässä oleva Luesuo. Myös Talgo Transtech Oy:n vaunutehdas voi aiheuttaa melua. Turvetuotantoalueet ja tehdas lisäävät alueen liikennettä. Vaivaissuon vieressä olevalla tiellä 877 on paitsi turvetuotantoalueelle suuntautuvaa liikennettä, myös turvetuotantoalueen lähellä sijaitseville tiloille sekä Vuolijoen taajamaan tieltä 85 suuntautuvaa henkilöautoliikennettä sekä raskasta liikennettä. Muut kuormittavat toiminnat Vaivaissuolla Arto Haatajan hallinnassa olevan alueen läheisyydessä sijaitsee Vuolijoen Turve Oy:n hallinnassa oleva turvetuotantoalue, jolta tulevat vedet johdetaan osin Palopuron ja osin Koiraojan kautta Vuolijokeen. Noin 3 kilometriä Vaivaissuolta itään sijaitsee Vapo Oy:n Luesuon turvetuotantoalue, jonka vedet johdetaan Vuolijokeen Palopuron ja Koiraojan välissä. Koiraojan yläpuolella Vuolijokeen lasketaan myös Vuolijoen Turve Oy:n Lampsisuon turvetuotantoalueen vedet. Pentinpuron kautta Vuolijokeen johdetaan Vapo Oy:n Lämpsännevan ja Turveruukki Oy:n Väyryssuon vedet. Turvetuotannon lisäksi Vuolijokea kuormittavat maa- ja metsätalous sekä haja-asutus. Vuolijoen alaosalle kohdistuu myös Vuolijoen taajaman kuormitus. Noin 6 kilometriä Vaivaissuon turvetuotantoalueelta kaakkoon sijaitsee Talgo Transtech Oy:n vaunutehdas. Muuta merkittävää teollisuutta Vaivaissuon lähiympäristössä ei sijaitse. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaivaissuon turvetuotannosta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäröivään luontoon. Vaivaissuon turvetuotantoalueen ympäristö on jo suurimmaksi osaksi ihmisen muokkaamaa ojitettua metsää ja peltoa. Vaivaissuo on ollut tuotannossa jo pitkään. Vaivaissuon läheisyydessä ei myöskään sijaitse suojelukohteita eivätkä alueen luontoarvot ole erityisen merkittäviä. Vaikutus pintavesiin Vaikutus vedenlaatuun Vaivaissuon turvetuotantoalueen kuormituksen vesistövaikutuksia on arvioitu laimentumissuhteen perusteella Vuolijoessa suunnilleen turvetuotantoalueen laskuojan kohdalla (Palopuron alapuolella) sekä jokisuulla. Tuotanto- ja kuntoonpanovaiheiden kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset laskettiin kesän brutto- ja nettokuormituksesta keskimääräisessä vir-
taamatilanteessa sekä ali- ja ylivirtaamakaudella. Kesän keskivirtaamina käytettiin kesä-syyskuun valumia vastaavia virtaamia. Alivirtaamana käytettiin valumaa 3 l/s km 2 vastaavaa virtaamaa ja ylivirtaamana valumaa 25 l/s km 2 vastaavaa virtaamaa. Kuormituksena vesistövaikutusarviossa on käytetty edellä esitettyjä kuntoonpano- ja tuotantovaiheiden kuormitusarvioita. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Myöskään turvetuotannon vaikutusta virtaamiin ei ole otettu huomioon. Lähivuosina tuotannosta poistuvan 3,5 ha:n alueen kuormitus kohdistuu Koiraojan kautta Vuolijokeen, ja alueen kuormituksesta aiheutuvat pitoisuuslisäykset ovat mukana vain Vuolijokisuun vuoden 2004 arviossa. Toisen tuotannosta poistuvan alueen (5,2 ha) kuormitus kohdistuu Palopuron kautta Vuolijokeen, mutta tarkastelun yksinkertaistamiseksi pitoisuuslisäykset on laskettu uuden laskuojan alapuoliseen kohtaan. Myös lisäalueen ja 12,5 ha:n suuruisen nykyisen tuotantoalueen kuormitus kohdistuu Vuolijokeen uuden laskuojan kohdalla. Arvion mukaan lisäalueen kuntoonpanovaiheesta aiheutuvat pitoisuuslisäykset Vuolijoessa ovat hyvin pieniä kaikissa virtaamatilanteissa. Kiintoainekuormituksen aiheuttama pitoisuuslisäys on laskuojan kohdalla enimmillään noin 0,03 mg/l ja COD Mn -lisäys 0,19 mg/l. Fosforipitoisuus kohoaa arvion mukaan enintään 0,24 µg/l ja typpipitoisuus vajaat 7 µg/l. Vuolijokisuulla pitoisuuslisäykset ovat alhaisempia kuin heti laskuojan alapuolella. Tuotantovaiheen kuormitus kohottaa Vuolijoen kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksia sekä kemiallista hapenkulutusta vähemmän kuin lisäalueen kuntoonpanovaiheen kuormitus. Laskennalliset pitoisuuslisäykset ovat alhaisia; suurimmillaan pitoisuuslisäykset ovat laskuojan alapuolella 0,03 mg/l kiintoainetta, 0,05 mg/l COD Mn, 0,12 µg/l kok.p ja 2,2 µg/l kok.n. Vuolijoen suulla pitoisuusmuutokset ovat hieman edellä mainittuja alhaisempia. Arviossa huomioon otetun 5,2 ha:n alueen kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset laimentuvat hieman jo Palopurossa ennen tässä tarkasteltua laskuojan kohtaa, joten käytännössä pitoisuuslisäykset ovat jonkin verran tässä esitettyä pienempiä. Lisäalueen kuntoonpanovaiheen kuormituksen vaikutus on laskuojan alapuolisessa kohdassa etenkin COD Mn :n ja ravinteiden osalta tuotantovaiheen pitoisuuslisäyksiä suurempia. Vuonna 2010 Vaivaissuon kokonaiskuormituksen aiheuttamien ravinnelisäysten on arvioitu olevan laskuojan alapuolisessa kohdassa eri virtaamatilanteissa noin 0,1 0,3 µg/l fosforia ja 1 7 µg/l typpeä. Kiintoaineen ja COD Mn :n lisäykset ovat alhaisia, enimmillään 0,1 0,2 mg/l. Vuolijoen suulla laskennalliset pitoisuusmuutokset ovat laimentumisen johdosta 40 % alhaisempia kuin laskuojan kohdalla. Turvetuotantoalueen kokonaiskuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset vuonna 2010 ovat kiintoaineen osalta selvästi suurempia, mutta ravinteiden ja COD Mn :n osalta jonkin verran pienempiä kuin vuonna 2004 tuotanto- ja kuntoonpanovaiheen aikana. 14 Vaikutus virkistyskäyttöön Vuolijoen vedenlaatu ja muu kuormitus huomioon ottaen Vaivaissuon turvetuotannosta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia alapuolisen vesistön ja rantojen käyttöön.
15 Vaikutus kalastoon Vuolijoen lisääntyvä kalasto koostuu pääasiassa vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista kuten hauki, ahven ja särki, joiden kantoihin hankkeen suorat haitalliset vaikutukset ovat vähäisiä. Talvikutuinen made kärsii kuormituksesta kevätkutuisia kalalajeja herkemmin. Kevätkutuisista kalalajeista vedenlaadun suhteen vaateliain on harjus, joka lisääntyy joella luontaisesti. Turvetuotannon vesistövaikutukset voivat heikentää ainakin lohensukuisten kalalajien menestymistä kuormitetussa vesistössä. Yksiselitteisiä kalaston kannalta kriittisiä vedenlaadun raja-arvoja ei kuitenkaan voida määrittää eikä turvetuotannon kalastovaikutuksia pystytä selvästi erittelemään metsäojitusten vaikutuksista. Vaivaissuon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa osaltaan Vuolijoen vedenlaatuun. Vuolijoella lisääntyvän kuormituksen kalataloudelliset haitat näkyvät selvimmin erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina kuten mm. veden tummuus, pyydysten likaantuminen ja pohjan liettyminen. Makuvirheiden esiintyminen kaloissa lämpimän veden aikana on Vuolijoen kaltaisessa vesistössä mahdollista ilman Vaivaissuon kuormitustakin. Näitä haittoja on esiintynyt Vuolijoella ilmeisesti jo pitkään ja niitä esiintyisi myös ilman Vaivaissuon kuormitusta, joka kuitenkin osaltaan vahvistaa niitä. Käytännössä Vaivaissuon turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten maa- ja metsätalous, muut turvesuot ja asutus. Yksittäisten pienten turvetuotantoalueiden kalatalousvaikutukset ovat usein marginaalisia, mutta suurehkot yksittäiset suot tai vesistöalueen turvetuotanto kokonaisuudessaan voi ylittää korvaus- tai kompensaatiotoimia edellyttävän vaikutustason. Vuolijokeen johdetaan Vaivaissuon lisäksi useiden muiden turvetuotantoalueiden vesiä. Vaivaissuon kuormitus ja vesiensuojelujärjestelmä huomioon ottaen sen kalataloudellisten vaikutusten arvioidaan edellyttävän kompensaatiotoimia. Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Vaivaissuon turvetuotannosta ei aiheudu vaikutuksia alueen maaperään ja pohjaveteen. Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Vapo Oy:n turvetuotantoalueilla vuosina 1988 1995 tehtyjen pölytarkkailujen tulosten mukaan viihtyvyyshaittarajan (10 g/m 2 /kk), jonka on koettu olevan selvästi likaava, ylittäviä laskeumia havaittiin noin 100 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Haitan esiintyminen yli 100 metrin päässä riippuu taustalaskeuman määrästä siten, että noin 300 metriin asti turvepöly voi yksin muodostaa yli puolet haittaa aiheuttavasta pölymäärästä. Yli 1 km:n päässä turvepöly ei tutkimuksen mukaan juurikaan lisää laskeumaa. Pölyisimpien työvaiheiden aikana ja erityisesti sääolosuhteiden ollessa epäsuotuisat vaikutusalue saattaa olla suurempi. Pöly kulkeutuu aina vallitsevan tuulen suuntaan, jolloin haitta ei kohdistu jatkuvasti samaan suuntaan. Ajoittain pölyä voi kulkeutua hyvinkin kauas tuotantoalueesta, jos pöly pääsee nousemaan korkealle ilmavirtausten mukana. Turvetuotannon aiheuttamaa pölyämistä on tarkkailtu Vapo Oy:n toimesta Pelsolla. Suurimmillaan pölylaskeuma on ollut tuotantokenttien läheisyydessä (5 6 g/m 2 kk). Kauempana vesistöjen läheisyydessä pölylaskeumat
ovat olleet vähäisiä. Vapo Oy:n Puuronevan vuosien 1999 2001 tarkkailuissa tuotantokauden keskimääräinen pölylaskeuma on vaihdellut huomattavasti. Vuonna 2001 kokonaislaskeuma oli suon välittömässä läheisyydessä selvästi viihtyvyyshaittarajaa suurempi (16 22 g/m 2 kk) ja 0,8 1 km:n etäisyydellä suosta jonkin verran taustalaskeumaa suurempi (1,5 1,7 g/m 2 kk). Vuosina 1999 ja 2000 laskeuma oli selvästi pienempi sekä suon läheisyydessä (3,6 10 g/m 2 kk) että kauempana suosta (0,3 1,04 g/m 2 kk). Vaivaissuon turvetuotanto voi ajoittain aiheuttaa pölyhaittaa tuotantoalueen länsipuolella noin 100 200 metrin päässä sijaitsevalle lähimmälle asutukselle. Noin 2 kilometrin päähän Vuolijoen taajamaan saakka pölyn ei arvioida merkittävästi kulkeutuvan. Vuolijoen kuntaan ei ole tullut valituksia tuotannon aiheuttamista pölyhaitoista. 16 Melun ja tärinän vaikutukset Vaivaissuon turvetuotantoalueella tuotannon aiheuttama meluhaitta keskittyy suon läheisyyteen ja kuljetuksen aiheuttama meluhaitta tielle 877. Lähimmät kiinteistöt sijaitsevat noin 100 200 metrin päässä suon itäpuolella. Lähinnä melun yöaikainen ohjearvo (50 db) saattaa ylittyä lähimmissä kiinteistöissä ajoittain. Kyseiset kiinteistöt sijaitsevat Vaivaissuon lisäksi aivan maantien varressa, jolloin tuotantotoiminnan ja aumaan ajon aiheuttama melun lisäys jää suhteellisen vähäiseksi kokonaisuuteen nähden. Turvekuljetukset tapahtuvat Vaivaissuon eteläpuolelta ja tien 85 kautta, jolloin turvesuon välittömässä läheisyydessä olevilla tiloilla kuljetusten aiheuttama meluhaitta on pieni. Myös valtateillä kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi. Vaikutukset asutus- ja elinkeinotoimintaan sekä muuhun maankäyttöön Vaivaissuon turvetuotannosta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia lähiympäristön elinkeinotoimintaan ja muuhun maankäyttöön. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Kainuun ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden tarkkailu Oulujoen vesistöalueella on alkanut vuonna 1988. Tarkkailun periaatteena on ollut, että osa soista on valittu tarkkailuun ja muiden soiden kuormitus on arvioitu tarkkailusta saatavien ominaiskuormituslukujen perusteella. Tarkkailuohjelma on sisältänyt myös vesistötarkkailun, joka on pääasiassa kohdistunut kuormitustarkkailukohteiden alapuolisiin vesistöihin. Turvetuotantoalueiden kuntoonpanovaiheen tarkkailut on toteutettu erillisinä tarkkailuina, joista sovitaan erikseen tuottajan ja ympäristökeskuksen kesken. Käyttötarkkailu Käyttötarkkailu liittyy kiinteästi päästötarkkailuun. Käyttötarkkailun tarkoituksena on kuormitukseen vaikuttavien tekijöiden kirjaaminen sekä vesiensuojelujärjestelyjen toimivuuden valvonta. Käyttötarkkailu antaa taustatietoja päästötarkkailulle. Käyttötarkkailun tietoja hyödynnetään päästötarkkailun raportoinnissa esim. poikkeuksellisten kuormitustilanteiden tarkastelussa.
Kaikki turvetuotantoalueet kuuluvat käyttötarkkailun piiriin ja sen suorittaminen on tuottajan vastuulla. Käyttötarkkailupäiväkirjaan merkitään ainakin seuraavat tiedot: tiedot ojitus-, kunnostus- ja tuotantotoiminnan etenemisestä ojitusten yhteydessä kirjataan tarkat kaivuajat ja -paikat vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta sekä poikkeamat suunnitelmista lietealtaiden ja -syvennysten tyhjentäminen mittapatojen asennus mittapatojen vedenkorkeuslukemat tarkkailusoilla (vihko mittapadolla) vesinäytteiden ottoajat (vihko mittapadolla) sadanta, haihdunta, lämpötila ja tuuli, jos niitä mitataan työmaalla pumppaamojen asennus, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt kaikki muut mahdolliset tapahtumat, joilla arvellaan olevan vaikutusta suolta lähtevän veden laatuun tai kuormitukseen. 17 Tarkkailujakson aikana päiväkirjat ovat nimetyn vastuullisen henkilön hallussa tai pysyvästi työmaalla siten, että ne pyydettäessä ovat valvontaviranomaisten ja tarkkailua suorittavan konsultin nähtävissä. Tarkkailussa olleiden soiden käyttöpäiväkirjat toimitetaan tarkkailua hoitavalle konsultille 1.11. mennessä. Päiväkirjat arkistoidaan mahdollista myöhemmin tehtävää tarkistusta varten. Tieto oleellisesti kuormitukseen vaikuttavista tekijöistä (esim. kaivutyöt) olisi hyvä kulkeutua tuottajalta tarkkailua hoitavalle konsultille mahdollisimman nopeasti jo tuotantokauden aikana. Päästötarkkailu Kaikilla tarkkailukohteilla on käytössä V-aukkoinen mittapato, jossa virtaamat mitataan jatkuvatoimisin mittalaittein. Mikäli mittapadon V-aukko poikkeaa normaalista 90 :een padosta, ilmoittaa tuottaja mittapadon V-aukon muodon konsultille ennen tarkkailukauden alkua. Virtaamamittausjakso on tuotantokauden ajan eli toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin (viikot 20 38). Vesinäytteet otetaan mittapadolta kertanäytteinä kahden viikon välein samalla ajanjaksolla kuin virtaamamittaus toteutetaan. Kuormitustarkkailunäytteistä tehdään joka kerta seuraavat määritykset: kiintoaine, COD Mn, Kok.P. Kok.N ja väri. Lisäksi vesistötarkkailun yhteydessä kesäkuussa ja elokuussa määritetään PO 4 -P, NO 2+3 -N, NH 4 -N ja Fe. Vaikutustarkkailu Vedenlaatua tarkkaillaan vuosittain vesistötarkkailukohteiden ylä- ja alapuolisissa vesistöissä. Vuonna 2004 tarkkailussa on myös muita kohteita ja tarkkailuun on liitetty biologista tarkkailua. Vuosina 2003 2005 tarkkaillaan vedenlaatua päästötarkkailussa olevien soiden lähialueilla. Tarkkailupisteet on mahdollisuuksien mukaan sijoitettu kuormitustarkkailukohteen purkupaikan ylä- ja alapuolelle. Vesinäytteet otetaan vuosittain kesäkuussa ja elokuussa. Näytteenotossa noudatetaan ympäristöhallinnon antamia ohjeita. Näytteenoton yhteydessä
tehdyt maastohavainnot liitetään tuloksiin. Näytteenoton yhteydessä mitataan näkösyvyys. Näytteistä määritetään lämpötila, kiintoaine, happi, kok.p, ph, PO 4 -P, alkaliniteetti, kok.n, sähkönjohtavuus, NO 2 +NO 3 -N, väri, NH 4 -N, COD Mn, Fe ja a-klorofylli järvistä. 18 Raportointi Kuormitustarkkailun analyysitulokset ja lasketut kuormitukset toimitetaan kahden viikon kuluessa näytteenotosta turvetuottajille, Kainuun ympäristökeskukselle sekä niiden kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille, joiden alueella tarkkailuun kuuluvat turvetuotantoalueet sijaitsevat. Kuormitustarkkailun tulosteessa tulee näkyä tarkkailukauden edelliset tulokset ja tulokset tulee esittää havainnollisessa muodossa graafisesti. Kuormitustarkkailun tulokset lähetetään tarkkailukauden aikana sähköpostilla ja tarkkailukauden loputtua myös allekirjoitettuna paperikopiona. Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan turvetuottajille, Kainuun ympäristökeskukselle sekä niiden kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille, joiden alueella tarkkailuun kuuluvat tuotantoalueet sijaitsevat, heti tulosten valmistuttua ja viimeistään kolmen viikon kuluttua näytteenotosta. Tarkkailusoiden kuormitukset lasketaan kahden edeltävän viikon keskivirtaaman ja näytteenottohetken vedenlaadun perusteella. Soille, joilta ei ole virtaama- eikä vedenlaatutietoja, kuormitukset lasketaan tarkkailusoiden keskimääräisten ominaiskuormitusten perustella vesienkäsittelymenetelmän mukaisesti. Jos tuottajalla on tarkkailuohjelman ulkopuolista seurantaa, tulokset toimitetaan päästötarkkailua hoitavalle konsultille, joka käyttää tuloksia hyväksi raportoinnissa. Mikäli suolla mitataan virtaamaa ja jos suolta on käytettävissä aikaisempia vedenlaatutietoja, lasketaan ko. suon kuormitus näiden tietojen avulla. Mikäli suolla mitataan virtaamaa, mutta suolta ei ole vedenlaatutietoja aikaisemmiltakaan vuosilta, lasketaan suon kuormitus käyttäen hyväksi mitattua virtaamatietoa ja tarkkailusoiden ominaiskuormituksia. Kuormitukset ilmoitetaan brutto- ja nettokuormituksina. Nettokuormituksen laskennassa luonnonhuuhtoumana käytetään tarkkailussa olevan Joutensuon mitattuja huuhtoumia. Mikäli em. laskentatavoista poiketaan, on siitä neuvoteltava ennen vuosiyhteenvedon laatimista turvetuottajien ja ympäristökeskuksen kanssa. Raporttiluonnos toimitetaan kommentoitavaksi niille tarkkailuvelvollisille, joiden soita on ollut kuormitustarkkailukohteena, sekä Kainuun ympäristökeskukselle. Raporttiluonnos valmistuu tarkkailuvuoden loppuun mennessä ja lopullinen raportti seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Tarkkailukohteiden soveltuvuutta tarkastellaan vuosittain tarkkailuraporteissa. Vuosiyhteenveto toimitettaan kaikille tarkkailuvelvollisille, Kainuun ympäristökeskukselle ja niihin kuntiin, joiden alueella tarkkailukohteita on ollut (Vuolijoki, Kajaani, Sotkamo ja Hyrynsalmi) sekä Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle ja Suomen ympäristökeskuksen YT-yksikölle.
19 Laadunvarmistus Kaikki määritykset tehdään noudattaen SFS-standardeja tai viranomaisten antamia ohjeita. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Työmaan paloturvallisuus Turvepalot ovat merkittävä turvetuotannon riskitekijä. Tulipaloista aiheutuu haittaa ja vaaraa ympäröivälle alueelle ja lähiasutukselle. Vaivaissuon turvetuotantoalueelle on tehty paloviranomaisia varten palontorjuntasuunnitelma. Uusi palontorjuntasuunnitelma tehdään keväällä 2004. Muut riskit ja häiriötilanteet Vesistökuormituksen kannalta häiriötilanteita voi aiheuttaa patojen ja penkereiden sortuminen. Tulva-aikoina altaiden veden virtaama saattaa myös ylittää altaiden reunat. Vaivaissuolla patojen kuntoa seurataan lähinnä tuotantokauden aikana. VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Kalatalousmaksu Vaivaissuon kuormituksen aiheuttamien kalataloushaittojen kompensointia voidaan arvioida Vuottojoen vesistöalueella olevan Humpinsuon (PSVEO nro 13/97/2, VYO nro 138/1997) ja Mainuanjoen vesistöalueella olevan Lintusuon (PSYLV nro 39/00/2, VHO nro 01/0007/4) lupapäätösten perusteella. Molemmilla soilla vesiensuojelun perusjärjestelmänä on pintavalutuskenttä. Humpinsuon (131 ha) kalatalousmaksu on 1,28 /ha ja Lintusuon (75 ha) 1,79 /ha. Vaivaissuolla vesiensuojelun perusjärjestelmänä ovat laskeutusaltaat. Kalatalousmaksun suuruudeksi voidaan Vaivaissuolla arvioida suon kuormitus, pinta-ala, vesiensuojelujärjestelmä ja Vuolijoen kalataloudellinen arvo huomioon ottaen 2,50 /tuotanto-hehtaari. Suon tuotantopinta-ala tulee olemaan yhteensä 61 ha, joten kalatalousmaksun suuruus olisi 153 vuodessa. Korvaukset Hankkeen päästöistä ei arvioida aiheutuvan tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa.
20 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 4.3.2004. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Vuolijoen kunnassa 25.3. 26.4.2004 ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 25.3.2004 Kainuun Sanomat -lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Kainuun ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Vuolijoen kunnalta sekä kunnan ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta. Lausunnot 1. Kainuun ympäristökeskus Ympäristökeskus on katsonut, että hakemuksessa esitettyjen laskeutusaltaiden 1 ja 2 mitoitustiedot vastaavat Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöministeriön moniste 117) mukaisia laskennallisia mitoitussuosituksia. Tuotantoalueen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Lähin pohjavesialue (I-luokka, Hautakangas, 1194001) sijaitsee noin 1,1 kilometrin päässä Palosuon lohkolta ja noin 2 kilometrin päässä Vaivaissuon lohkoilta. Voimassa olevassa Kainuun 3. seutukaavassa Vaivaissuo on varattu polttoturvesuoksi. Hakemuksessa ei ole esitetty laskeutusaltaista poistettavan lietteen läjitysalueita. Lietteelle on varattava riittävästi pengerrettyä läjitysaluetta laskeutusaltaan välittömään läheisyyteen. Uutta laskuojaa kaivettaessa tulee ottaa huomioon sen aiheuttama routa- ja eroosiovaara. Melun ja pölyn suhteen tulee huomioida niistä annetut ohjearvot ja viihtyvyyshaitta. Vaivaissuota tulee tarkkailla edelleen Kainuun ympäristökeskuksen alueelle laaditun v. 2003 2005 tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailun tulokset tulee toimittaa Vuolijoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Kainuun ympäristökeskukselle. Hakijan on pidettävä kirjaa syntyvistä jätteistä sekä niiden kuljetuksesta jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. Mahdolliset häiriöt toiminnassa sekä muut poikkeukselliset tilanteet tulee välittömästi ilmoittaa ympäristöviranomaisille sekä merkitä käyttöpäiväkirjaan. Turvetuotantoalueelle on nimettävä vastuuhenkilö, joka huolehtii ympäristönsuojeluasioiden hoidosta ja käyttötarkkailupäiväkirjanpidosta. Toiminnalla tulee olla ympäristövahinkovakuutuslain mukainen vakuutus.
Uusi ympäristöluvan tarkistamista koskeva hakemus tulee jättää ympäristölupavirastolle vuoden 2014 loppuun mennessä. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus 3. Vuolijoen kunta Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että Vaivaissuon kuormituksesta aiheutuvat laskennalliset pitoisuusmuutokset alapuolisessa vesistössä ovat pienehköjä, mutta kuormitus kuitenkin lisää osaltaan alueella havaittavia kalataloudellisia haittoja. Vaivaissuon lisäksi Vuolijokeen johdetaan vesiä viideltä muultakin turvetuotantoalueelta, sekä puhdistettuja jätevesiä Vuolijoen taajaman jätevedenpuhdistamolta. Kokonaisuutena arvioiden kynnys kalataloudellisen kompensaation määräämiseksi on ylittynyt. Työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että lupa Vaivaissuon turvetuotannolle voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana. Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2012 loppuun mennessä. Hakija on määrättävä maksamaan vuotuinen 153 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi hankkeen vaikutusalueella. Hankkeen kalataloudellinen tarkkailu on tehtävä työvoima- ja elineinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Vuolijoen vesistö on voimakkaasti kuormitettu lähinnä turvetuotannon ja metsätalouden päästöistä. Tästä syystä vesistöpäästöjen rajoittamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lupakäsittelyssä tulee selvittää, ovatko hakemuksessa esitetyt vesiensuojelutoimenpiteet riittävän tehokkaita, vai tuleeko niitä mahdollisesti tehostaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen. Kalatalousmaksun suuruus tulee määrittää sellaiseksi, että se oikeasti kompensoi kalataloudelle aiheutuneet haitat. Vesiensuojelurakenteet on tehokkaalla huolto- ja kunnossapitotoiminnalla pidettävä jatkuvasti vaatimusten mukaisessa toimintakunnossa. Erikseen nimettävän vastuuhenkilön on pidettävä kirjaa kunnossapitotoiminnasta. Mahdollisista häiriötilanteista on viipymättä ilmoitettava ympäristönsuojelusta vastaavalle viranomaiselle. Lupaviranomaisen tulee lupamääräyksiä määrittäessään kiinnittää huomiota alueella sijaitsevien asuinkiinteistöjen melu- ja pölyhaittojen vähentämiseen. Vaivaissuon alueella sijaitsee myös Vuolijoen Turve Oy:n omistama 110 ha:n suuruinen turvetuotantoalue, joka on ympäristölupakäsittelyssä samanaikaisesti kyseisen Arto Haatajan hakemuksen kanssa. Tuotantoalueita tulee käsitellä kokonaisuutena ja mahdollisimman toimivilla ja yhtenäisillä lupamääräyksillä tulee pyrkiä toteuttamaan ympäristönsuojelulliset tavoitteet ja turvaamaan alueella sijaitsevien asuinkiinteistöjen mahdollisimman häiriötön asuinympäristö. 21 Muistutukset ja mielipiteet 4. AA (Mutala RN:o 16:28, Vuolijoki, Vuolijoki) Muistuttaja on vaatinut, että turpeen nostaminen asutuksen läheisyydessä saa tapahtua ainoastaan 6.00 22.00 välisenä aikana. Alueelle on määrättävä kohtuullinen suoja-alue turvetuotantoalueen ja Suotalo-nimisen kiinteistön reunaan. Pölyturvetta ei saa nostaa, koska pölyhaitta on suurin tuo-