Sopimukset oikeusmuotoilussa

Sopimukset oikeusmuotoilussa Päivi Hiitelä 2018 Laurea

Laurea-ammattikorkeakoulu Sopimukset oikeusmuotoilussa Päivi Hiitelä Oikeudellinen osaaminen Liiketalouden koulutusohjelma Opinnäytetyö Lokakuu, 2018

Laurea-ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma Tradenomi (AMK) Tiivistelmä Päivi Hiitelä Sopimukset oikeusmuotoilussa 2018 Sivumäärä 59 Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää sopimusoikeuden rakenne ja tutkia siihen liittyvää oikeuskäytäntöä sekä edellä mainittu huomioiden oikeusmuotoilun keinoin löytää ratkaisu sopijaosapuolten tosiasiallisen tahtotilan kuvaamisen selkokielellä oikein sopimusdokumenttiin sekä luoda toimeksiantajan käyttöön tietopohjaa ja toimintamallia oikeusmuotoilun hyödyntämiseen myös muussa juridisessa valmistelutyössä. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Senaatti-kiinteistöt. Toimeksiantaja toiveena oli, että opinnäytetyö tuottaa toimintamallin oikeusmuotoilun edelleen viemiselle toimeksiantajan organisaatioon ja menetelmän edelleen kehittämiselle. Oma kiinnostukseni oikeusmuotoiluun syntyi syksyllä 2017, kun ensimmäisen kerran aiheeseen pääsin perehtymään ja opin, että kyseessä on menetelmä, joka muuttaa juridiikan helpommin lähestyttäväksi ja menetelmällä on mahdollisuus saada tehokuutta asiakirjoihin ja toimintoihin. Tutkimusmenetelminä käytettiin sekä määrällistä analyysiä että tapaustutkimusta. Oikeuskäytäntöön liittyvässä tutkimuksessa aineistoa käsiteltiin määrällisen tutkimusmenetelmän keinoin ja sopimusmuotoilun tutkimusosuudessa sovellettiin oikeusmuotoilun periaatteita, koska niissä yhdistyvät asiakaslähtöisyys ja juridiikka. Tutkimuksissa selvitettiin oikeuskäytännön tulkintaa sopimusperiaatteiden mukaan ja sopimusten käyttäjien kokemuksia oikeusmuotoilluista sopimuksista. Jälkimmäisessä tutkimusmenetelmänä käytettiin työpajatyöskentelyä. Lisäksi selvitettiin oikeuskäytäntöä analysoimalla, mitä on sopimusmuotoilussa otettava huomioon, jotta vältytään niiltä tilanteilta, että oikeusmuotoiltu sopimus antaa virheellisen kuvan varsinaisesta sopimuksesta. Tulosten mukaan oikeusmuotoilun avulla saadaan lisättyä sopimusten ymmärrettävyyttä ja käytettävyyttä. Lisäksi oikeusmuotoilu todettiin työpajoissa tarpeelliseksi ja toimeksiantajan organisaatioon onnistuttiin työpajojen yhteydessä lisättyä tietoisuutta ja osaamista oikeusmuotoilun osalta. Tuloksena onnistuttiin luomaan toimeksiantajalle mallinnus oikeusmuotoilun toteuttamiselle erilaisissa sopimusasiakirjoissa ja muussa juridisessa asiakirjatuotannossa. Opinnäytetyön luotettavuus varmistettiin käyttämällä ajantasaisia ja valideja lähteitä sekä yksityiskohtaisella tutkimusselosteella. Asiasanat: oikeusmuotoilu, sopimusmuotoilu, palvelumuotoilu

Laurea University of Applied Sciences Degree Programme in Business Administration Bachelor, Legal Expertise Abstract Päivi Hiitelä Legal design for agreements 2018 Pages 59 The aim of this bachelor s thesis was to investigate the structure of contract law and to examine it in the light of case-law. Additionally as well as the legal design to find a solution to the status of the parties of an actual contract in plain language whilst using the client company contract document. Also to protect the design and the right to the legal preparatory work. The client company of this thesis was Senate properties. The client company wanted the thesis to generate action, follow the model of the client company's own organization's legal format and to further develop the method. My own interest in legal design was started in the autumn of 2017 when for the first time I was able to look at the topic and I learnt that this is a method that changes the law improving accessibility to the documents. The research method was a case study based on the principles of legal design, which combined legal thinking with customer friendliness. The study examined the experiences of contract users in relation to legal designed contracts. The research material was gathered through workshops. An examination was also made as to the legal practice by analyzing what is to be taken into account in the formulation of the agreement, in order that legal design does not give any incorrect information. According to the results of the legal design format it increases comprehensibility and usability of the agreements. In addition to support the legal design it was found necessary that there was organization of managed legal workshops to help with awareness of the client company format. As a result of the implementation of the legal design there were created various types of client company contract-based designs for modeling as well as the potential for further development of the proposal. The reliability of the bachelor's thesis was verified by using valid references and writing of a detailed report. Keywords: Legal design, contract design, service design

Sisällys 1 Johdanto... 7 1.1 Opinnäytetyön tavoite... 7 1.2 Aiheen rajaus, aihepiirin esittely ja merkityksellisyys... 8 1.3 Tutkimusongelma ja lähestymistapa, toimeksiannon näkökulma... 8 1.4 Toimeksiantaja... 9 2 Suomen oikeusjärjestys... 10 3 Sopimusoikeus Suomessa... 12 3.1 Osapuolet... 13 3.2 Sopimuksen syntyminen... 15 3.3 Sopimus... 16 3.3.1 Sopimusten jako... 17 3.3.2 Sopimustyypit... 17 3.4 Sopimusoikeuden periaatteet... 17 3.4.1 Sopimusvapaus... 18 3.4.2 Sopimuksen sitovuuden periaate... 19 3.4.3 Lojaliteettiperiaate... 19 3.4.4 Kohtuusperiaate... 19 3.4.5 Heikomman osapuolen suoja... 20 3.5 Oikeustoimilaki ja erityislait... 20 3.5.1 Sopimus on pidettävä Pacta sunt servanda... 22 3.5.2 Sopimuksen tekeminen ja sopimuksen sisältö... 22 3.5.3 Valtuus... 22 3.5.4 Sovittelu... 23 3.5.5 Pätemättömyys... 24 3.6 Riitojen ratkaiseminen... 25 3.7 Oikeuskäytäntö ja sen merkitys sopimusoikeudessa... 26 4 Tutkimusmenetelmät... 26 5 Oikeuskäytännön tutkimus... 28 5.1 Oikeuskäytännön tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset... 30 6 Oikeusmuotoilu... 30 6.1 Sopimusmuotoilu... 34 6.2 Oikeusmuotoilun prosessi... 35 6.3 Oikeusmuotoillut sopimusmallit... 36 6.3.1 Ensimmäinen sopimusmalli... 37 6.3.2 Toinen sopimusmalli... 38 6.3.3 Kolmas oikeusmuotoilukohde... 41

6.3.4 Neljäs oikeusmuotoilukohde... 41 6.4 Työpajojen tulokset... 44 6.5 Kehitysehdotukset... 47 7 Johtopäätökset... 48 8 Luotettavuuden arviointi... 49 Lähteet... 50 Kuviot... 52 Liitteet... 53

1 Johdanto Sopimus yksinkertaisimmillaan syntyy hyvin arkipäiväisenä toimenpiteenä, tuotteiden ja palveluiden hankkimisena tai toimittamisena ja sopimuksia solmitaan kaikkialla, niin yksityisesti kuin liike-elämässä päivittäin. Sopimuskenttä on näin ollen hyvin laaja ja sopimusten muoto vaihteleva. Sopimukset voivat esiintyä kertaluonteisista pidempiaikaisiin, niitä voidaan laatia joko yksittäisiin tarpeisiin tai vakiomuotoisina ja velvoittamaan joko molempia tai vain toista sopijapuolta sekä mahdollisesti kolmannen osapuolen hyväksi. Tästä syystä sopimusoikeus ei rakennu vain yhden käsitteen ympärille, vaan sitä säädellään useammalla normilla ja sopimustyyppikohtaisella lainsäädännöllä, joiden lisäksi oikeuskäytännön merkitys on suuri 1. Usein sopimukset laaditaan kirjallisina, jolloin osapuolet pyrkivät poissulkemaan mahdolliset liiketoimintaan kohdistuvat riskit sekä suojaamaan asemansa sopimuksessa. Varsinainen sopimus voi kuitenkin lopulta muodostua hankalaksi ymmärtää siihen sisältyvän vahvan juridiikan vuoksi. 1.1 Opinnäytetyön tavoite Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää sopimusoikeuden rakenne kansallisella tasolla, tutkia siihen liittyvää oikeuskäytäntöä ja edellä mainittu huomioiden oikeusmuotoilun keinoin löytää ratkaisu sopijaosapuolten tosiasiallisen tahtotilan kuvaamisen selkokielellä oikein sopimusdokumenttiin. Lisäksi tavoitteena on luoda toimeksiantajan käyttöön tietopohjaa ja toimintamallia oikeusmuotoilun hyödyntämiseen myös muussa juridisessa valmistelutyössä. Toisin sanoen yhden malliasiakirjan muotoilun myötä tarkoitus on koostaa tai muutoin kuvata niitä työkaluja ja toimintatapoja, jonka avulla muu toimeksiantajan juridinen asiakirjatuotannosta vastaava henkilöstö kykenisi omassa työssään hyödyntämään palvelumuotoilua. Tavoitteena on siis lyhyesti löytää keino kuvata niin sopimuksia kuin muutakin juridista tekstiä selkokielellä ymmärrettävyyden lisäämiseksi. Oikeusmuotoilun keinoin voidaan niin paperilla kuin teknisin ratkaisuin muuttaa hankalaksi ja mahdollisesti byrokraattisiksi miellettyjä asiakirjoja ja toimintoja muuttaa ymmärrettävämmäksi. 1 Hemmo, M. 2003. Saarnilehto, A. 2009.

8 1.2 Aiheen rajaus, aihepiirin esittely ja merkityksellisyys Opinnäytetyön onnistumisen kannalta aiheen tarkka rajaaminen on merkittävää ja osa onnistunutta opinnäytetyötä. Aiheeseen perehtyminen riittävän laajasti auttaa työn tarkempaan rajaamiseen sekä hahmottamiseen 2. Sopimusoikeus erikoislainsäädäntö ja oikeuskäytäntö mukaan lukien on hyvin laaja, joten tässä opinnäytetyössä edellä mainittua kuvataan yleisemmällä tasolla kuitenkin siten, että perehdytään oikeusmuotoiltujen sopimusten erityislakeihin hieman syvemmin. Toimeksiantajan roolina valtion tilaratkaisujen yhteydessä on pyrkimys kehittää myös työnteon tapoja sekä oman organisaation sisällä, kuin myös auttaa asiakasta kehittämään työnteontapoja. Oikeusmuotoiluilla sopimuksilla voi tulevaisuudessa olla mahdollista sekä vähentää byrokratiaa, että säästää aikaa, kun kaikille sopimusta tulkitsevien on entistä nopeammin tarkasteltavissa, mitkä ovat osapuolten vastuut ja velvoitteet. 1.3 Tutkimusongelma ja lähestymistapa, toimeksiannon näkökulma Opinnäytetyölle on sen aiheen tarkan rajaamisen lisäksi tärkeää asettaa mahdollisimman tarkka kysymyksen asettelu, jotta opinnäytetyön ohjaaminen ja toteuttaminen onnistuvat eikä työ lähde laajenemaan liikaa ulos sille asetetusta tavoitteesta. Aihe, johon opinnäytetyöllä vastausta etsitään, tulee muodostaa selkeäksi ja yksiselitteiseksi kysymykseksi tai useammaksi kysymykseksi 3. Opinnäytetyö pyrkii selventämään Asettaako sopimusoikeus ja etenkin sen oikeuskäytäntö esteitä sopimusten oikeusmuotoilulle? Onko oikeusmuotoilulla sopimus muutettavissa selkokielelle? Miten sopimuksen käyttäjät kokevat muotoillut sopimukset? Onko oikeusmuotoilulla mallinnettavissa sellaista ratkaisua, joka kokoaa ja kuvaa ne työkalut ja toimintatavat, joista muu juridinen asiakirja tuotanto voi hyötyä? 2 Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. 2006. 3 Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. 2006

9 Opinnäytetyön tutkimuksen lähestymistapana on sekä työpöytätutkimus oikeuskäytännön tulkinnan osalta, sekä tapaustutkimus oikeusmuotoiltujen sopimusten osalta. Kehittämistyössä tapaustutkimus toimii hyvin ja onkin hyvin yleinen tutkimusstrategia kehittämistehtävissä 4. Tässä opinnäytetyössä pyritään löytämään taustatietoa sopimusoikeuden oikeusratkaisuista erityisesti selvittäen, missä tilanteissa sopimusta tulkitaan laatijansa vahingoksi, voiko oikeusmuotoilu vääristää sopimustulkintaan sopimuksen tarkoituksen vastaisesti. Tavoitteena on lisäksi selvittää, miten sopimuksen allekirjoituksen jälkeen sitä arjessa käyttävät kokevat oikeusmuotoillun sopimuksen ja miten kehitystyötä tulisi jatkaa. 1.4 Toimeksiantaja Opinnäytetyön toimeksiantajana on Senaatti-kiinteistöt. Toimeksiantajan liiketoiminnan yhtenä strategisena tavoitteena on valtion uusien työnteontapojen kehittäminen. Palvelumuotoilua on tilaratkaisuissa käytetty jo, mutta sopimusmaailmaan sen mukaan tuominen parhaimmillaan säästää merkittävästi aikaa, lisää sopimusten ymmärrettävyyttä sekä taloudellisten vastuiden ymmärtämistä ja näiden avulla tuottaisi säästöjä valtion tasolla. Senaatti-kiinteistöjen päätoimiala on tuottaa tiloja ja tilaratkaisuja valtion virastoille ja laitoksille. Tilojen tuottaminen ei nykyään ole pelkän toimiston, vankilan tai muun vastaavan vuokraamista virastoille, vaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa kokonaisuuksia asiakkaan tarpeisiin ja toiminnallaan pyrkiä saavuttamaan valtiolle tilakustannussäästöjä oikeanlaisilla tilaratkaisuilla. Tätä toimintaa kutsutaan työympäristökumppanuudeksi ja tilaratkaisujen asiantuntijuudeksi. 4 Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, J. 2014.

10 2 Suomen oikeusjärjestys Oikeusjärjestys (Kuvio 1) käsitteinä jaetaan oikeudenalalohkoihin, jotta lohkojen tiedollinen hallinta, ja normien sisällöllinen ymmärrys on mahdollista. Lisäksi on ymmärrettävä oikeudellinen systematiikka ja kyseisen alan yleiset opit. Koska on täysin mahdotonta hallita kaikkea oikeudellista tietoa, Suomessa oikeusjärjestys on tavallisesti kirjallisuudessa jaettu eri oikeudenaloihin ja oikeudenalat jaetaan oikeussystemaattisen pääalueen mukaan yksityis- ja julkisoikeuteen 5. Yksityisoikeudenalaan kuuluvat muun muassa sopimusoikeus ja vahingonkorvausoikeus eli niitä oikeudenaloja, jotka käsittelevät yksityisiä suhteita, osapuolina ovat yksityiset henkilöt tai yritykset. Julkisoikeuteen kuuluvat ne, joissa mukana on ainakin yhtenä tahona julkisyhteisö. Yksityisoikeus jaetaan lisäksi laajan kokonaisuutensa vuoksi yleiseen yksityisoikeuteen ja erityiseen yksityisoikeuteen. Näistä ensimmäiseen kuuluvat siviilioikeuden säännökset ja jälkimmäiseen kuuluvat elinkeinotoimintaa säätelevät säännökset. 6 Jaottelu yksityisoikeuteen ja julkisoikeuteen on perusteltua siitä syystä, että jokaisella oikeudenalalla on yleiset omat opit ja periaatteet sekä käsitteet. Yksityisoikeuden periaatteet poikkeavat paljon julkisoikeuden periaatteista, joissa esimerkiksi yhdenvertaisuus ja suhteellisuus ovat kantavia periaatteita ja yksityisoikeus perustuu vapauden ja tahdon periaatteeseen. 7 Tässä opinnäytetyössä perehdytään sopimusoikeuteen ja sen peruskäsitteisiin ennen oikeuskäytännön ja oikeusmuotoilun osuutta. Vaikka yksityisoikeuden ja julkisoikeuden välillä erottelu on joustavaa, sopimusoikeus kuuluu kuitenkin yksityisoikeuden piiriin, vaikka opinnäytetyön toimeksiantaja on valtion liikelaitos. On tärkeää erottaa viranomaisen päätöksenteko, joka kuuluu julkisoikeuden piiriin ja on julkisen vallan käyttöä, kun taas sopimusoikeuden näkökulmasta, vaikka toisena osapuolena on julkisoikeudellinen oikeussubjekti, toisena osapuolena on yksityinen taho ja sopimuksen intressinä on julkinen tahto, josta on tehty viranomaisen päätös ja sopimus on oikeustoimi, joka on yksityisoikeudellinen tapahtuma. 5 Husa, J., Pohjolainen, T. 2014. 6 Hyvärinen, H., Hulkko, P. & Ohvo, S. 2002. 7 Husa, J., Pohjolainen, T. 2014.

Kuvio 1: Oikeusjärjestys 11

12 3 Sopimusoikeus Suomessa Henkilöiden, yritysten ja julkisyhteisöjen velvoitteet voivat perustua sopimukseen, joka yksinkertaisimmillaan syntyy hyvin arkipäiväisenä toimenpiteenä, kuten tuotteiden ja palveluiden hankkimisena ja toimittamisena. Sopimus, joka voi syntyä monin eri tavoin, merkitsee, että kaikki sopimuksen osapuolet ovat sitoutuneet siihen. Sopimus voi syntyä esimerkiksi kertaluonteisena hankintana tai siten, että toinen osapuoli esittää toiselle tarjouksen, jonka toinen osapuoli hyväksyy 8. Lähtökohtaisesti sopimusoikeudessa sääntönä on, että sopimus on pidettävä. Lain tasolla vastaava periaate on havaittavissa esimerkiksi varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 9 (228/1929, myöhemmin oikeustoimilaki) annetun lain 1 :ssä, jonka mukaan tarjous ja siihen annettu vastaus sitovat osapuolia. Sopimusoikeudella tarkoitetaan velvoiteoikeuden oikeudenalaan kuuluvaa oikeustieteen alaa, jolla säädellään sopimuksista, sopimuksen tekemisestä, sopimusten sitovuudesta, sopimusosapuolten velvoitteista ja sopimuksen päättymisen tavoista sekä sopimusristiriitojen seuraamuksista. Sopimusoikeus kuuluu näin ollen varallisuusoikeuteen ja on siten osa velvoiteoikeutta, joka tarkastelee sopimukseen perustuvia yksityisoikeudellisia velvoitesuhteita 10. Korvausvastuita käsitellään usein sopimusoikeudessa ja vahingonkorvausoikeudessa. Velvoiteoikeus jaetaan kansallisesti, mutta myös useissa länsimaissa, yleiseen osaan ja kolmijakoiseen velvoiteperusteiden sektoreihin, joita ovat sopimusperusteiset velvoitteet, kuten esimerkiksi tahdonilmaisulla velvoittautunut salassapitoon tai johonkin toimeen. Sopimuksen ulkopuoliset vahingonkorvausperusteiset velvoitteet, joita ovat esimerkiksi sellaiset tilanteet, joissa henkilö tai yritys on aiheuttanut toiselle osapuolelle vahinkoa, kun osapuolten välillä ei ole sopimusta ja perusteettoman edun palautusta koskevat oikeussäännöt. Tavallisesti sopimusoikeus jaetaan yleiseen sopimusoikeuteen, johon sovelletaan yleisesti noudatettavia periaatteita ja normeja sekä erityiseen sopimusoikeuteen, johon sovelletaan sopimustyypeittäin niitä koskevaa erityislainsäädäntöä 11. Sopimusoikeuden yleissäännös on oikeustoimilaki ja erityislakeja sopimustyypeittäin ovat esimerkiksi laki liikehuoneiston vuokraamisesta ja hankintalaki, joista jälkimmäinen rajoittaa julkisyhteisöjen sopimusvapautta. 8 Julkisyhteisöjen osalta todettava, että Laki julkisista hankinnoista asettaa hankintarajan julkisyhteisölle, jollin sopimus ei voi syntyä tarjous-tilaus mekanismilla. 9 Lain varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (228/1929). 10 Hemmo, M. Velvoiteoikeuden perusteet 2013. 11 Hemmo-Hoppu, Sopimusoikeus, 2018.

13 Erityislainsäädännön tarkoitus kuitenkin on suojata sopimuksen heikompaa osapuolta, esimerkiksi kuluttajaa kuluttajasuojalla elinkeinoharjoittajan kanssa tehdyssä sopimuksessa tai työntekijää työlainsäädännöllä työnantajan kanssa tehdyssä sopimuksessa. Kaikkiaan sopimusoikeus oikeudenalana on sellainen, jossa oikeuskäytännön merkitys on suuri. Kuvio 2: Sopimusoikeuden rakenne 3.1 Osapuolet Sopimuksen osapuolia kutsutaan oikeussubjekteiksi. Oikeussubjektilla on mahdollisuus saada oikeuksia ja sen on mahdollista tulla velvoitetuksi. Lisäksi oikeussubjektilla on oma vapaa tahto. Oikeussubjekteja voivat olla sekä yksityiset henkilöt ja erilaiset yhteisöt. 12 Oikeussubjekteja ovat sekä oikeushenkilöt että luonnolliset henkilöt ja nämä voidaan vielä tarkemmin jakaa neljään ryhmään 13 : Julkisoikeudellinen yhteisö, joka voi olla luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden muodostama yhteisö ja se on perustettu lainsäädäntötoimin ja sen tehtävästä on 12 Vaikka ympäristö ja eläimet eivät voi olla oikeussubjekteja, on niiden asemaa säädelty oikeussubjekteihin kohdistetuilla ohjeilla ja vaatimuksilla. 13 Saarnilehto, A. Sopimusoikeuden perusteet, 2009.

14 säädetty lailla ja asetuksella. Tällaisia ovat muun muassa valtio, kunnat, seurakunnat, kuntayhtymät, Kela, osakaskunta, kauppakamari ja niin edelleen. Yksityisoikeudellinen yhteisö, joita ovat muun muassa kauppaoikeudelliset yhtiöt kuten yleiset yhtiömuodot (Oy, Ay, Ky) ja ei kaupalliset yhteisöt eli siviilioikeudelliset yhteisöt kuten yhdistykset ja säätiöt. Luonnolliset henkilöt eli kaikki ihmiset sekä lisäksi yksityiset elinkeinoharjoittajat. On huomattava, että alaikäisen ja holhouksenalaisen oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu vajaavaltaisuuden takia. Ulkomaiset tai kansainväliset oikeussubjektit, joita ovat sekä ulkomaiset oikeushenkilöt että ulkomaiset luonnolliset henkilöt. Kuvio 3: Oikeussubjektit (mukaillen Saarnilehto, A. 2009) Sopimus perustuu aina oikeussubjektin tahtoon, joko tarjota tuotetta tai palvelua sekä tahtoon hankkia tuotetta tai palvelua ja merkittävää onkin, miten oikeussubjektin toiminta sopimuksen osalta tapahtuu. Jos kyseessä on luonnollinen henkilö, hän voi edustaa itseään, pois lukien vajaavaltaisuus, ja kun kyseessä on oikeushenkilö, on hänellä toimiakseen oikeussubjektina oltava tähän joko valtuus joko valtakirjalla tai aseman kautta 14. Oikeussubjektina olemassaolo luonnollisen henkilöllä ja oikeushenkilöllä poikkeavat. Luonnollisen henkilön olemassaolo alkaa syntymästä ja päättyy kuolleeksi julistamiseen. Oikeushenkilön olemassaolo taasen alkaa yhtiösopimuksen merkinnällä kaupparekisteriin. Oikeushenkilö lakkaa lainsäädännöstä riippuen joko fuusioitumalla, jakautumalla, purkautumalla tai konkurssin kautta 15. 14 Saarnilehto, A. Sopimusoikeuden perusteet, 2009. 15 Saarnilehto, A. Sopimusoikeuden perusteet, 2009., Laki avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä 1988/389., Osakeyhtiölaki 624/2006., Osuuskuntalaki 421/2013.

15 Tässä opinnäytetyössä toimeksiantaja sijoittuu sopimusosapuolena julkisoikeudellisiin yhteisöihin. Julkisoikeudellisena yhteisönä toimeksiantajan sopimusasioissa neuvotteluun ryhtymistä edeltää organisaation sisäinen päätöksenteko asiasta, koska organisaation toimintaa ohjataan siitä annetulla lailla ja asetuksella 16. Sopimuksen toimeksiantajan nimissä voi allekirjoittaa joko toimitusjohtaja tai nimenkirjoituksen toimivallan siirrolla erikseen valtuutettu henkilö. 3.2 Sopimuksen syntyminen Sopimuksen voi solmia sekä täysivaltaiset luonnolliset henkilöt tai oikeustoimihenkilöt ja siten he voivat luoda oikeuksia ja velvollisuuksia itselleen. Sopimus voi syntyä monella tapaa, kuitenkin sitovalle sopimukselle on asetettu erilaisia edellytyksiä, joiden sopimuksen on täytettävä, jotta sopimus voi olla pätevä ja sitova. Edellytykset ovat sekä yleisiä että tilannekohtaisia. Yleiset edellytykset sopimuksen syntymiselle ovat sopijaosapuolen oikeustoimikelpoisuus, sekä se, että sopimuksen tulee olla hyvän tavan mukainen. Varsinaisesti laissa ei erikseen ole määritelty, minkälainen sopimus ei ole hyvän tavan mukainen, mutta ainakaan se ei saa sisältää sellaista ehtoa, joka on sopimaton tai lain vastainen. Tilannekohtaiset edellytykset ovat kahdenlaisia, sellaisia, jotka liittyvät oikeanlaiseen sopimiseen ja sellaisia, jotka liittyvät sopimuksen teon tilanteen häiriöttömyyteen. Vaikka sopimusoikeuksien periaatteista yksi koskee sopimuksen muotovapautta, on tiettyjä sopimustyyppejä, joissa kirjallinen sopiminen on edellytyksen pätevälle sopimisille. Tällaisia ovat esimerkiksi kiinteistökauppa. Sopijaosapuolta ei myöskään saa pakottaa sopimukseen eikä käyttää hyväksi sopijapuolen hätää, ymmärtämättömyyttä tai riippuvuusasemaa eikä johtaa harhaan toista osapuolta 17. Kuvio 4: Sopimuksen syntyminen ja sen edellytykset 16 Laki valtion liikelaitoksista, asetus Senaatti-kiinteistöstä 17 Hemmo, M. Sopimusoikeus, 2003., Saarnilehto, A. Sopimusoikeuden perusteet, 2009.

16 Vaikka sopimus kuvan 3 mukaisesti syntyy lyhyimmillään saatuun tarjoukseen annetulla vastauksella, on sen aina täytettävä yllä kuvatut edellytykset. Tarjous sinällään ei edellytä vastausvelvollisuutta, vaikka tarjous sitoo sen antajaa. Mikäli toinen osapuoli vastaa tarjoukseen hyväksyvästi, on vastaus sitova ja sopimus on syntynyt. Tarjouksen sitovuus päättyy, jos toinen osapuoli hylkää tarjouksen tai tarjouksessa mainittuun määräajan päätyttyä. Tarjoaja voi perua myös tarjouksen, jolloin tarjouksen sitovuus päättyy 18. Tarjous-tilaus mekanismin lisäksi sopimus tavallisesti liike-elämässä syntyy neuvottelemalla, jolloin sopimusta ja sen pätevyyttä tulkittaessa on merkittävää sopimusneuvotteluiden aikaisilla tahdonilmaisuilla. Neuvotteluiden saavutettua sellainen vaihe, että osapuolet ovat tavoitteesta samaa mieltä, on mahdollista laatia niin sanottu aiesopimus tai esisopimus, jolla vahvistetaan aikomus sopimukseen. Näiden ero on, että aiesopimuksen jälkeen jatketaan sopimuksen yksityiskohtien neuvottelusta, esisopimuksella sidotaan osapuolet pääsopimukseen tiettyjen ehtojen täytyttyä 19. Sopimuksen syntyminen koti- ja etämyynnissä poikkeaa ylläolevasta siten, että sopimuksen katsotaan syntyneen vasta sitten, kun peruuntumisaika on kulunut ja vasta tämän jälkeen sopimus sitoo ostajaa 20. on 3.3 Sopimus Sopimus on tahdonilmaisu, jolla sopijaosapuoli voi perustaa, muuttaa tai kumota sopimuksen ja sopimuksen tarkoituksena on kuvata sopimukseen sitoutuneet sopijapuolet. Sopimuksella voidaan velvoittaa tai rajoittaa sopijapuolten vastuita sopimuksen kohteeseen. Vaikka sopimus voidaan solmia kolmatta osapuolta hyödyntäen, kuten esimerkiksi henkivakuutus, sopimus sitoo kuitenkin vain sen solmineita osapuolia 21. Tämän opinnäytetyön toimeksiantajaan liittyy myös sopimuspakkoon rinnastettava velvollisuus tehdä sopimuksia virastojen ja laitosten kanssa. Toimeksiantajan lakisääteinen tehtävä toimitilojen ainoana tarjoajana valtioasiakkaille, asettaa toimeksiantajan sellaiseen monopolioasemaan, jossa se ei voi kieltäytyä sopimuksesta, paitsi jos kieltäytyminen olisi järkevää. 18 Saarnilehto, A. Sopimusoikeuden perusteet, 2009., Hemmo, M. Sopimusoikeus, 2003. 19 Saarnilehto, A. Sopimusoikeuden perusteet,2009, 20 Kuluttajasuojalaki 179/38, Saarnilehto, A. 2009. 21 Hemmo, M. Sopimusoikeus, 2003.

17 3.3.1 Sopimusten jako Tyypillisesti sopimukset jaetaan neljään ryhmään niiden velvoitteiden perusteella. Yksipuolisesti velvoittavat sopimukset, joita ovat esimerkiksi valtakirja, jolla valtuus luovutetaan toiselle henkilölle, mutta valtakirja ei aseta tälle velvoitteita. Kaksipuolisesti velvoittavat sopimukset, kuten esimerkiksi ostosopimus tai työsopimus, sellainen sopimus, joka asettaa velvoitteita molemmille sopimuksen osapuolille. Kolmantena sellainen sopimus, joka tehdään kolmannen henkilön hyväksi, mutta velvoittaa vain sopimuksen allekirjoittajia, kuten jo aiemmin mainittu henkivakuutus, toinen vaihtoehto voisi olla vaikka aviopuolisoiden välinen keskinäinen testamentti 22. Opinnäytetyö oikeusmuotoilun kohteena on sellaisia sopimuksia, jotka velvoittavat sopimusosapuolia suoraan ja yhdessä sopimustyypissä sopijaosapuolet sopivat asioista kolmannen osapuolen hyväksi. 3.3.2 Sopimustyypit Sopimuksia voidaan tarkastella myös jakamalla sopimukset tyypeittäin kuluttajasopimuksiin ja liikesopimuksiin, joissa ensimmäisessä sopimuksen osapuolina ovat yksityiset henkilöt tai elinkeinotoiminnan harjoittajat ja jälkimmäisessä osapuolina ovat yritykset ja yhteisöt. Sopimukset voidaan jakaa myös yksilöllisiin sopimuksiin ja vakiosopimuksiin, joista ensimmäiset koskevat jotain tiettyä kohdetta, esimerkiksi asuntokauppasopimus ja jälkimmäiset koskevat jotain kohdetta, jonka osalta ehdot ovat vastaavat kaikille asiakkaille, esimerkiksi sähkösopimus. Näiden lisäksi sopimukset voidaan jakaa vielä kertasopimuksiin ja kestosopimuksiin, joista ensimmäinen voi olla vaikkapa rautakaupan tilaus-toimitus hankinta ja jälkimmäinen sekä koskee hankintaa, joka tehdään pitkälle aikavälille, esimerkiksi leasing sopimus. Ja edelleen sopimukset voidaan jakaa vielä kansallisiin ja kansainvälisiin sopimuksiin 23. Tämän opinnäytetyön oikeusmuotoiltuna ovat sopimukset, jotka kuuluvat sopimustyypiltään liikesopimuksiin, vakiosopimuksiin, kestosopimuksiin ja kansallisiin sopimuksiin. 3.4 Sopimusoikeuden periaatteet Sopimusoikeuden tunnetut ja yleiset periaatteet ovat sopimusvapaudesta sekä periaatteet sopimuksen sitovuudesta, kohtuusperiaate, lojaliteettiperiaate ja heikomman osapuolen 22 Saarnilehto, A., Sopimusoikeuden perusteet, 2009 23 Hemmo, M. Velvoiteoikeuden perusteet, 2013.

18 suoja 24. Oikeusperiaatteita käytetään ratkaisuperustana silloin, kun oikeussäännöt ovat jättäneet asian avoimeksi. Erimielisyystilanteissa tulee soveltaa oikeussääntöjen lisäksi oikeusperiaatteita. 3.4.1 Sopimusvapaus Sopimuksia säätelevät normit ja erityislainsäädäntö asettavat sopimuksille tietyt raamit, mutta varallisuusoikeudessa lähtökohtana on, että jokaiselle oikeustoimikelpoiselle henkilölle ja yhteisölle kuuluu sopimusvapaus 25, vapaus velvoittautua sekä osapuolten sopimuksen sitovuus. Sopimusvapauteen kuuluva päätäntävapaus antaa mahdollisuuden osapuolille päättää sopimuksen tekemisestä tai tekemättä jättämisestä ja valintavapaus mahdollistaa sen, että sopijaosapuolilla on mahdollisuus valita sopimuskumppani. Sopimusvapauden sisältövapaudella tarkoitetaan sitä, että sopimuksen osapuolet voivat päättää vapaasti sopimuksen ehdoista. Sopimusvapauden muotovapaus tarkoittaa, että osapuolet voivat yhdessä päättää missä muodossa, joko suullisesti tai kirjallisesti, sopimus laaditaan, eikä sille ole asetettu erikseen määriteltyjä sääntöjä pois lukien muutamat erityistapaukset, kuten esimerkiksi kiinteistökauppaa koskeva sopimus, jonka muotovaatimuksista on määrätty maakaaressa. Lisäksi sopimusvapauteen kuuluu tyyppivapaus, joten sopijaosapuolet voivat valita sopimustyypin ja viimeisenä sopimusvapauteen kuuluvat myös vapaus sopima sopimuksen purkavista ehdoista ja sopimuksessa noudatettavista laeista sekä riitojen ratkaisemisesta 26. Yllä luetellut sopimusvapauden käsitteet tarkoittavat sitä, että tarvittaessa sopimuksen mukaisen oikeuden toteutumiselle viranomainen antaa tukea, kuten esimerkiksi käräjäoikeus ottaa käsittelyyn sopimukseen perustuvan maksun maksamatta jättämisen ja tekee asiasta päätöksen. Vaikka sopimusvapaus mahdollistaa sopijaosapuolten melko vapaasti päättää monista asioista, on sopimusvapautta rajoitettu esimerkiksi oikeustoimilain 27 kolmannessa luvussa määrittelemällä missä tilanteissa sopimus on pätemätön sekä sovittelun osalta 28. Sopimusvapautta on rajoitettu julkishallinnon osalta myös erityislailla, kuten esimerkiksi Laki julkisista hankinnoista. 24 Hemmo, M. Sopimusoikeuden perusteet, 2009 25 Saarnilehto, A., Sopimusoikeuden perusteet, 2009. 26 Saarnilehto, A. Sopimusoikeuden perusteet, 2009. 27 Oikeustoimilaki, luku 3, 28-34. 28 Hemmo, M. Sopimusoikeuden oppikirja. 2006.

19 3.4.2 Sopimuksen sitovuuden periaate Sopimus velvoittaa sen molempia osapuolia ja sopimuksen sitovuudesta on säädetty oikeustoimilaissa. Vilpittömän ja vilpillisen mielen merkitys on myös sopimuksen sitovuuden kannalta merkittävää siitä syystä, että sopimusosapuolta suojaa vilpittömän mielen suoja. Tämä tarkoittaa sitä, että jos toinen osapuoli tarkoituksella antaa väärää tietoa sopimuksen kohteesta, on sopimus pätemätön. Vilpitön mieli tarkoittaa, ettei sopijaosapuoli ole tiennyt eikä hän olisi voinutkaan tietää sopimuksen kohteeseen liittyvästä väärästä tiedosta 29. Sopimuksen sitovuuden periaate tarkoittaa, että sopimusosapuoli on velvoitettu täyttämään sopimusvelvoitteensa tehdyn sopimuksen mukaisesti ja mikäli osapuoli ei täytä sopimusvelvoitettaan, voi tuomioistuin ja toimeenpaneva viranomainen saattaa sopimuksen täytäntöön, mikäli se on tarkoituksenmukaista 30. Sopimuksen sitovuus ei aina ole mahdollista. Sopimus voi menettää merkityksensä esimerkiksi niissä tapauksissa, kun sopimusta velvoittava lainsäädäntö poikkeaa sopijapuolten laatimasta sopimuksesta. On myös mahdollista, että toimintaympäristö on muuttunut sopimuksen syntymisen jälkeen ja edellytykset sopimuksen täyttämiseen ovat estetty, esimerkiksi luonnonkatastrofin takia. 3.4.3 Lojaliteettiperiaate Sopijaosapuolilla on toisilleen lojaliteettivelvollisuus, joka tarkoittaa, että sopijaosapuolen tulee ottaa huomioon myös toisen sopijaosapuolen edut ja oikeudet. Tämän periaatteen merkitys korostuu etenkin pitkäaikaisissa sopimussuhteissa. Lojaliteettia käytetään myös sopimusta tulkittaessa yhteisen edun mukaisesti. Lojaliteettivelvoite tarkoittaa sopijapuolten välillä sellaisia velvollisuuksia, jotka ovat sopimuksen mukaan tarkoituksenmukaisia ja joita vaaditaan sopimuksen toteutumiseksi. Tällaisia ovat muun muassa osapuolen suorituksen vastaanottaminen, kuten maksun tai työsuoritteen. 3.4.4 Kohtuusperiaate Kohtuusperiaate vaikuttaa sopimusvapauteen siten, että sopimusvapaus vallitsee vain siltä osin, kuin sopimus on oikeudenmukainen sen osapuolille. Sellainen sopimus, jonka jokin ehto olisi kohtuuton sopijaosapuolelle tai ehdon soveltaminen johtaisi kohtuuttomaan tilantee- 29 Oikeustoimilaki, luku 4, 39. 30 Saarnilehto, A. Sopimusoikeuden perusteet, 2009

20 seen, voidaan sovitella. Oikeustoimilain 36 mukaan sopimuksen kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon koko sopimuksen sisältö ja osapuolten asema sopimuksentekohetkellä. Tämän periaatteen osalta ongelmalliseksi saattaa muodostua oikeustoimen ennustettavuuden arviointi. Tästä syystä sopimusta ja sopimussuhdetta on tarkasteltava kokonaisuutena huomioiden osapuolten muut sopimukset ja vastaavat järjestelyt. 3.4.5 Heikomman osapuolen suoja Joissain sopimustyypeissä toinen sopijapuoli on lähtökohtaisesti heikommassa asemassa kuin sopimuksen toinen osapuoli ja tällä suojalla on pyritty varmistamaan heikomman osapuolen vähimmäisoikeudet. Heikomman suoja ilmenee kuluttajasuojalaissa jälkikäteisenä suojana. Heikomman osapuolen suoja ja kohtuusperiaate liittyvät läheisesti toisiinsa. Kuvio 5: Sopimusoikeuden sopimusvapauden periaatteet 3.5 Oikeustoimilaki ja erityislait Oikeustoimilaki, joka on tullut voimaan 1929, on sopimusoikeuden yleissäännös, jolla säädellään varallisuusoikeudellisten sopimusten tekemisestä, niiden valtuuksista sekä oikeustoimen

21 pätemättömyydestä 31. Oikeustoimilakia on muutettu sen historian aikana viisi kertaa. Muutokset on tehty vuosina seuraavasti: 1982, kohdat 36, 37, 38. Esityksen mukaan on muutettu 3. luvun oikeustointen pätemättömyyttä ja sovittelua koskevat kohdat 36-38. 32 1994 kohta 36. Esityksen mukaan 36 :n on lisätty 4 momentti kuluttajan ja elinkeinoharjoittajan välisen kulutushyödykettä koskevan sopimuksen sovittelusta ja siihen sovellettavasta kuluttajasuojalaista. 33 1996 kohta 17. Lain 17 :n 1 momentin mukaan valtuuttamisasiakirja voidaan julistaa tehottomaksi, jos todistettavasti osoitetaan, että asiakirja on kadonnut, hakemus tehdään hakijan asuinpaikkakunnan käräjäoikeuteen. 34 1999 kohdat 22 ja 24 Ennen muutosta kohta 22 koski tapausta, jossa valtuuttaja julistettiin holhottavaksi. Säännöstä muutettiin siten, että se koskee myös niitä tapauksia, joissa valtuuttajan toiminta on rajoitettu. Ja 24 osalta annetaan oikeusohjeet valtuutuksen tuottamasta kelpoisuudesta niissä tapauksissa, joissa valtuuttaja julistetaan holhottavaksi tai omaisuus luovutetaan konkurssiin ja sitä lavennettiin koskemaan kaikkia tapauksia, joissa valtuuttajan toimintakelpoisuutta rajoitetaan. 35 2004 kohta 23. Ennen muutosta lain mukaan valtuutetun valtuuttajan konkurssin jälkeen tekemä oikeustoimi ei sido konkurssipesää. Saman aikaisesti on muutettu konkurssilakiin velallisen osalta muutosta ja Oikeustoimilakia on muutettu vastaavasti 36. Oikeustoimilain pääsäännön mukaan sopimus syntyy tarjouksen hyväksymisellä ja lain ensimmäisenä kohtana onkin tarjouksen ja hyväksynnän sitovuus 37. Sopimuksen tekemistä ja sen pätevyyttä tai pätemättömyyttä säätelevänä yleislakina toimii siis Oikeustoimilaki, jonka lisäksi sopimista säätelee erityislait, joita ovat muun muassa kuluttajasuojalaki ja kauppalaki, maakaari sekä laki julkisista hankinnoista. 31 Saarnilehto, A. Sopimusoikeuden perusteet, 2009. Hemmo, M. Sopimusoikeuden oppikirja. 2006. 32 HE 247/1981 33 HE 218/1994 34 HE 92/1996 35 HE 146/1998 36 HE 26/2003 37 Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 228/1929.

22 3.5.1 Sopimus on pidettävä Pacta sunt servanda Sopimuksessa sovitut ehdot velvoittavat sopimuksen molempia osapuolia, sopimukset on pidettävä on sekä yksityisoikeudellinen että kansainvälisen oikeuden periaate ja sopimusoikeuden lähtökohta. Oikeustoimilain 36 kuitenkin mahdollistaa sopimuksen kohtuullistamisen. Tässä kohdin arvioidaan koko oikeustoimen sisältö ja osapuolten asema sekä sopimuksen tekohetkellä vallinneet olosuhteet 38. Olosuhteiden muutoksiin voidaan yrittää varautua sopimusehdoin siten, että sovitaan jo edeltävästi, mitkä ulkoiset muutokset ovat niitä seikkoja, joiden perusteella sopimusta tai sen ehtoja tarkastellaan. Esimerkiksi voidaan sopia hinnan tarkastuksen ajankohdista, tai jonkin tapahtuman kautta seuraavasta hinnan uudelleen tarkistamisesta. 3.5.2 Sopimuksen tekeminen ja sopimuksen sisältö Oikeustoimilain mukaisesti sopimus syntyy yksinkertaisimmillaan hyväksymällä sitova tarjous. Kuitenkaan oikeustoimilaki ei sääntele kaikkia sopimuksentekotapoja, vaan nykyisin liike-elämässä sopimuksen syntymistä edeltää sopimusneuvottelu. Sopimisvapaus mahdollistaa sopimuksen tekemisen sekä kirjallisesti että suullisesti, mutta on suositeltavaa, että sopimus tehdään kirjallisesti, jotta voidaan välttyä mahdollisilta myöhemmiltä erimielisyyksiltä 39. Lisäksi on tiettyjä sopimustyyppejä, jotka edellytetään tehtävän kirjallisesti, kuten jo aiemmin mainittu kiinteistön kauppakirja, joka edellyttää kirjallisen muodon lisäksi sitä, että läsnä on kaupan vahvistaja. Sopimuksen sisältövapaus mahdollistaa sen, että sopimus voidaan tehdä osapuolten haluamanlaiseksi. Kuitenkaan kohtuuttomat sopimusehdot eivät ole sallittuja ja myös laki rajoittaa sopimuksen sisältövapautta heikomman osapuolen suojaksi. 40 3.5.3 Valtuus Valtuus on varsin käyttökelpoinen menetelmä, joka mahdollistaa sen, että toinen henkilö voi edustaa toista oikeustoimen teossa. Tämä tarkoittaa, että toinen osapuoli voi sopia vaikkapa kaupasta toisen puolesta, jolloin valtuuttaja on sopimuksen päämies, mutta ei ole läsnä oikeustoimen tekemisessä. Tärkeää on aina varmistaa, että puolesta toimivalla on oikeustoimen 38 Saarilehto, A. Sopimusoikeuden perusteet. 2009. 39 Hemmo, M. Sopimusoikeuden oppikirja. 2006. 40 Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 228/1929.

23 tekemiseen oikeus. Mikäli valtuuttaja on kuitenkin toiminut vastoin valtuuttajan antamia ohjeita, ei oikeustoimi sido valtuuttajaa 41. Valtuutus on mahdollisesti siirrettävissä toiselle henkilölle, mikäli valtakirja ei siirota estä. Valtuuttaja on lähtökohtaisesti oikeutettu myös perumaan valtuutus. Peruminen tapahtuu samalla tavalla kuin valtuutus on annettu. Mikäli valtuutus on annettu useammalla tavalla, on valtuutus peruttava näillä tavoilla, kuin se on annettu. Mikäli peruuttaminen ei onnistu niillä menetelmillä kuin valtuutus on annettu, on peruuttaminen toteutettava yhtä tehokkaalla tavalla, kuin valtuutus on annettu. 42 3.5.4 Sovittelu Yleinen sovittelusääntö koskee varallisuusoikeudellisia oikeustoimia. Kuluttajaa koskeviin oikeustoimiin sovelletaan kuluttajasuojalain säännöksiä. Oikeustoimilain 36 mukaisesti sopimuksen/oikeustoimen kohtuuton ehto tai jos ehdon soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, mahdollistaa, että ehtoa voidaan sovitella tai se voidaan jättää ottamatta huomioon. Vaikka sopimukset siis edellä kuvatun perusteella ovat sitovia, sovittelu heikentää sitovuusperiaatetta toimien sitovuuden vastavoimana. Sopimuksen sitovuutta arvioitaessa voidaan tarkastella sopimuksen muotovaatimusten täyttymistä suhteessa materiaalisiin kriteereihin. Sovittelusäätö antaa mahdollisuuden kohtuuttomien sopimusehtojen sovitteluun ehtojen kohtuullistamiseksi tilanne- ja olosuhdekohtaisesti. Sovittelua ei kuitenkaan voida soveltaa niissä tilanteissa, kun sopimusta vasta neuvotellaan ja sopimus on syntymässä. Sopimuksen yhden ehdon sovittelulla voi olla vaikutusta sopimuksen muihin ehtoihin ja nämä voidaan myös sovitella tai määrätä sopimus raukeamaan 43. Kuluttajaa koskevat sovittelusäännökset ovat edellä mainitun mukaisesti kuluttajasuojalaissa ja niiden katsotaan soveltuvan oikeustoimilain säännöstä helpommin sovittelutilanteessa kuluttajan eduksi, vaikka säännökset sovittelun osalta ovatkin pitkälti samankaltaiset. Mikäli oikeustoimen ehto olisi kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen noudattaminen johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen, ehto voidaan joko sovitella tai jättää kokonaan huomiomatta ja tämä koskee myös vastikkeen määrää koskevaa ehtoa 44. 41 Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 228/1929. Saarnilehto, A. Sopimusoikeuden perusteet. 2009. 42 Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 228/1929. Saarnilehto, A. Sopimusoikeuden perusteet. 2009. 43 Hemmo, M. Sopimusoikeus. 2003. 44 Hemmo M. Sopimusoikeus. 2003.

24 3.5.5 Pätemättömyys Pätemätön ei sido. Sitovuutta poistavana perusteena voivat olla esimerkiksi henkilön vajaavaltaisuus, sopimuksen lain vastaisuus tai muotovirhe. Oikeustoimilain 3. luku säätää oikeustoimien pätemättömyydestä ja edellä kuvatusti sovittelusta. Pätemättömyys voi olla siis moitteenvaraista, jolloin asiassa on nostettava kanne, väitteenvaraista, jolloin asia on ilmaista toiselle osapuolelle tai mitättömyyttä, joka on lopullista. Lisäksi sopimus on pätemätön, jos se on hyvän tavan vastainen ja sillä toinen osapuoli velvoitetaan rikokseen tai rajoitetaan sopijaosapuolen itsemääräämisoikeutta 45. Lain mukainen luettelo sopimuksen pätemättömyysperusteista ei ole tyhjentävä, vaan pätemättömyysperusteita voidaan säätää esimerkiksi sopimusta koskevassa erityislainsäädännössä. Oikeustoimilain mukainen pätemättömyysperuste tarkoittaa, että sopimus on sen alusta asti ollut pätemätön ja siten se vaikuttaa myös takautuvasti 46. Mikäli sopimus on mitätön, siihen tulee suhtautua kuin sitä ei olisi tehty. Mitättömyys aiheuttaa sen, että se on lopullista, sopimusta ei voi korjata. Pätemätön tulee huomioon taas niissä tilanteissa, kun sopimuksen pätemättömyyteen vetoaa sen toinen osapuoli. Pätemättömän sopimuksen sitoumus raukeaa ja mikäli siihen liittyviä suorituksia on tehty, sopimus purkautuu ja suoritukset tulee palauttaa 47. Oikeustoimilain mukaisia pätemättömyysperusteita ovat pakko, joka tarkoittaa, että sopijaosapuoli on pakotettu oikeustoimeen. Lisäksi pätemättömyysperiaatteita ovat petollinen viettely, joka tarkoittaa sellaisen asian esittämistä sopimiseksi, joka ei ole totta. Lisäksi kiskominen, joka tarkoittaa toisen hädänalaisen tilan hyväksikäyttöä sopimuksen aikaan saamiseksi, johtaa sopimuksen pätemättömyyteen. Ilmaisuerehdys tarkoittaa sitä, että sopimusasiakirjaan asia on päätynyt toisin kuin se on tarkoitettu ja välitysvirhe sitä, että sopijaosapuolelle on tieto välitetty toisin kuin se on, ja nämä johtavat myös sopimuksen pätemättömyyteen. Kunnian vastainen ja arvoton menettely tarkoittaa, että oikeustoimen teko-olosuhteet ottaen huomioon on toisen osapuolen tullut tietää, että oikeustoimeen vetoaminen on kunnanvastaista ja arvotonta. Valeasiakirjalla taas tarkoitetaan sitä, että pätemättömyysperusteena on seuraannonsaajan, eli toisen sijaan oikeudenhaltijaksi siirtyvän asemaa ja sitä, että hän aa parempaa oikeutta, kuin se, joka hänelle on oikeutensa luovuttanut. Juoksevan sitoumuksen ja kuitin joutuminen pois oikealta omistajalta johtaa myös sopimuksen pätemättömyyteen ja 45 Hemmo, M. Sopimusoikeus. 2003. 46 Saarnilehto, A. Sopimusoikeuden perusteet. 2009. Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 228/1929. 47 Hemmo, M. Sopimusoikeus. 2003.

25 tällä tarkoitetaan sitä, että varsinasta asiakirjaa ei vielä ole olemassa, tahdonilmaisua sopimuksen syntymiseksi ei ole tehty 48. Kuvio 6: Pätemättömyysperiaatteet 3.6 Riitojen ratkaiseminen Mikäli sopimusta koskevassa erimielisyydessä ei päästä osapuolten kesken sopimukseen, voidaan sopimuksia koskevat riidat ratkaista kolmella tavalla kuitenkin riippuen siitä, mikä menetelmä sopimukseen on kirjattu riitojen ratkaisumenetelmäksi. Sopimusristiriitaan voidaan hakea ratkaisua sovittelijan välityksellä sovintomenettelyssä tai riidat voidaan ratkaista yleisessä tuomioistuinjärjestelmässä tai välimiesmenettelyllä. Sovintomenettelyssä osapuolet valitsevat yhdessä sovittelijan, jonka tehtävä on saada aikaiseksi sovinto. Neuvotteluita johtaa sovittelija ja hän pyrkii pääsemään molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. Mikäli sovintoon ei päästä, on asia ratkaistava muissa riidanratkaisumenetelmissä. Yleinen tuomioistuin tulee riidanratkaisupaikaksi, mikäli muusta ei sopimuksessa ole sovittu. Riidat käsitellään pääsääntöisesti vastaajan kotipaikkakunnan käräjäoikeudessa, tämäkin voidaan toki sopimuksessa toisin sopia. Käräjäoikeuden päätöksestä voi valittaa hovioikeuteen ja edelleen korkeimpaan oikeuteen. 48 Saarnilehto, A. Sopimusoikeuden perusteet. 2009ö

26 Välimiesmenettely poikkeaa tuomioistuinmenettelystä merkittävästi. Välimiesoikeus koostuu kyseessä olevan oikeudenalan erityisasiantuntijoista ja lisäksi osapuolilla on oikeus nimetä välimiesoikeuden jäsenet tai antaa keskuskauppakamarin valita heidät. Välimiesmenettelyn asiaratkaisuun ei voi hakea muutosta. Sopimusriitoja voidaan pyrkiä välttämään kirjallisella sopimuksella ja ennakoimalla mahdollisimman tarkkaan tulevat muutokset, jotka voivat vaikuttaa sopijaosapuolten kykyyn suoriutua sitoumuksistaan. Oikeusmuotoilu voi tähän tuoda yhden lisämahdollisuuden siten, että sopimuksen ymmärrettävyyttä lisätään. Sopimusmuotoilun lisäksi oikeusmuotoilu mahdollistaa uudenlaisen tekniikan, jolla varmistetaan, että sopimukset sisältävät niitä osa-alueita, jotka varmistavat, että siinä on kaikki ne toimialalle tyypilliset seikat ja lain vaatimukset huomioitu. 3.7 Oikeuskäytäntö ja sen merkitys sopimusoikeudessa Oikeuskäytännöllä tarkoitetaan oikeusnormien säätämistä, soveltamista ja noudattamista ja tämän lisäksi se merkitsee tuomioistuinten ratkaisuista muodostuvaa lakien soveltamistapaa. Tehdyt ratkaisut perustuvat tosiasioihin ja oikeusnormeihin ja ratkaisujen perusteella valitaan oikeusvaikutukset. 4 Tutkimusmenetelmät Tutkimusmenetelmällä tarkoitetaan empiirisen tutkimuksessa tutkittavaan kohteeseen liittyvää aineiston keruuta ja sen analysointimenetelmää. Tutkimusmenetelmät luokitellaan yleisimmin määrällisiin, eli kvantitatiivisiin menetelmiin sekä laadullisiin, eli kvalitatiivisiin menetelmiin. Määrällisellä tutkimusmenetelmän analyysillä pyritään selvittämään tutkimuskohteesta esimerkiksi prosenttiosuuksia ja lukumääriä, ei juurikaan syytä tulokselle 49. Laadullisen tutkimusmenetelmän analyysillä voidaan taas kuvata ominaisuuksia ja syitä sekä näiden tuloksena tuottaa ymmärrys tutkimuskohteesta 50. Tämän opinnäytetyön toteuttamisessa käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Laadullisen tutkimuksen menetelmä selkeytti työpajoissa syntyneen aineiston analyysiä, kun selvitettiin muotoiltujen sopimusten testaus- ja kehittämisvaiheessa kohderyhmän kokemuksia. 49 Heikkilä 2014, 14. 50 Nummenmaa ym. 2014, 16.

27 Kuvio 7: Tutkimusmenetelmiä (Heikkilä 2014, 13, 15) Tutkimusmenetelmän valinta ja menetelmän noudattaminen ovat merkittävä osa tutkimusta. Menetelmän valinta tulee ymmärtää siten, että menetelmä vaikuttaa kaikkiin tutkimuksen vaiheisiin, tutkimusstrategiaan, aineiston keruu menetelmään sekä aineiston analyysimenetelmään. Ongelmanasettelu vaikuttaa tutkimusstrategian valintaan ja tätä kautta myös aineiston keruumenetelmään sekä analyysimenetelmään 51. Tässä opinnäytetyössä on käytetty tutkimusmenetelmänä laadullista analyysiä. Laadullista analyysia on mahdollista toteuttaa usealla eri menetelmällä, ja laadullisen menetelmän erityispiirteinä korostuvat tutkittavan kohteen, kuten tässä opinnäytetyössä muotoillut sopimukset, niiden merkityksen, ilmaisuun ja kieleen liittyvät näkökulmat. 51 Hirsijärvi, Remes & Sajavaara. 1998.

Akselin otsikko 28 Tärkeä osa laadullista tutkimusta on sen luotettavuuden, eli reliabiliteetin ja pätevyyden eli validiteetin arviointi eli onko tutkimusmenetelmä pätevä ja ovatko siitä johdetut tutkimustulosten päätelmät luotettavia. Tutkimuksen tarkoitus on aina tuottaa luotettavaa tietoa ja se tulee aina myös arvioida osana tutkimusta 52. 5 Oikeuskäytännön tutkimus Opinnäytetyön yhtenä tavoitteena oli tutkia sopimusoikeuteen liittyvää oikeuskäytäntöä ja selvittää, asettaako oikeuskäytäntö esteitä sopimusten oikeusmuotoilulle. Kuten kohdassa Suomen oikeusjärjestys kuvataan, on toteutuneella oikeuskäytännöllä lainsäädäntöä täydentävä rooli. Korkeimman oikeuden ennakkotapaukset ovat ohjeita lain tulkinnasta ja soveltamisesta ja niillä luodaan oikeutta tapauksiin, joista ei ole lailla säännelty. Opinnäytetyöhön otettiin Finlex-palvelusta korkeimman oikeuden päätöksiä edelliseltä kymmeneltä vuodelta hakusanoilla sopimus ja sopimuksen. Hakusanojen korkeimman oikeuden päätöksiä sopimusasioissa löytyy julkisesti yhteensä 2238 kappaletta vuosilta 1928-2018 ja tämän opinnäytetyön osalta niistä analysoitiin yhteensä 30 kappaletta (Liite 2). Hakutulosten perusteella valittiin ne tapaukset, joissa korkeimman oikeuden päätös koski nimenomaan sopimuksen tulkintaa ja aikajaksoksi valittiin kymmenen vuotta taaksepäin. Alla olevan kuvion perusteella voidaan todeta, että sopimuksen oikeuskäytäntöön liittyviä päätöksiä on vuoden 2009 jälkeen esiintynyt yksittäisinä tapauksina vuoteen 2014 saakka, jonka jälkeen kappalemäärät ovat jälleen nousseet vuositasolla. Kaikkiaan yhden vuoden aikana sopimuksen tulkintaan liittyviä korkeimman oikeuden tapauksia on alle kymmenen vuositasolla. 8 2017; 7 6 4 2018; 4 2015; 32014; 3 2009; 5 2008; 3 2 0 2016; 1 2013; 12012; 12011; 12010; 1 kpl Kuvio 8: Oikeustapauksia vuositasolla 52 Hirsijärvi, Remes & Sajavaara. 1998.

29 Tutkimusjoukkoon kuuluneiden oikeustapausten osalta tarkasteltiin myös sitä, mihin sopimusoikeuden periaatteeseen kyseisen asian käsittely on liittynyt. Tutkimusjoukkoon kuuluneista tapauksista valtaosassa, 56% tapauksista, asian käsittely on liittynyt sopimuksen sitovuuteen. Kohtuusperiaate 11 % Sopimusvapaus 11 % Lojaliteettiperi aate 22 % Sopimuksen sitovuus 56 % Kuvio 9: Oikeustapaukset oikeusperiaatteen mukaan Tutkimusjoukkoon kuuluneiden oikeustapausten aiheista löytyi kaksi aihetta, joita esiintyi tarkastellulla aikajaksolla eniten, näitä olivat insolvenssioikeudenalaan kuuluvia tapauksia 17% sekä työoikeuden piiriin kuuluvia tapauksia 17%. Seuraavaksi merkittävimmiksi asioiksi nousivat sopimuksen vahingonkorvaukseen liittyvät asiat 10%, sopimusrikkomukseen liittyviä tapauksia 7%, vakuutusoikeuden asioita 7% sekä sopimuksen päättymiseen liittyviä asioita 7% tarkastelluista oikeustapauksista. Yksityisyyden suoja 3 % Velka/perintä 17 % Vastuu 3 % Vakuutus 7 % Vahingonkorvaus 10 % Yrityssalaisuus 3 % Kanneaika 4 % Työsuhdeasiat 17 % Maanvuokra 4 % Sale and lease back 4 % Sopimuksen päättyminen 7 % Sopimuksen sitovuus 4 % Sopimuksen syntyminen 7 % Sopimuksen tulkinta 3 % Sopimusrikkomus 7 % Kuvio 10: Oikeustapausten aiheet

30 5.1 Oikeuskäytännön tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset Tämän tutkimuksen aineiston tulkintaan käytettiin sekä määrällisen että laadullisen tutkimuksen tutkimusmenetelmää. Määrällisen tutkimusmenetelmän avulla oli mahdollista arvioida ilmiöiden kappalemäärää, laadullisen tutkimusmenetelmän avulla pystyttiin teemoittamaan käsiteltävää tutkimusjoukkoa siten, että määrällisiä lukuja saatiin käyttöön. Analysointi toteutettiin siten, että tutkimusjoukoksi määriteltiin edellisen kymmenen vuoden aikana tehdyt korkeimman oikeuden ennakkoratkaisut, joissa käsitellään sopimuksen tulkintaan liittyvää asiaa. Tutkimusjoukon perusteella määriteltiin teemat, joiden perusteella tutkimusjoukko oli mahdollista ryhmitellä, ryhmittelyä tehtiin kolmella toisistaan poikkeavalla tavalla, sopimusperiaatteiden että käsiteltävän aiheen perusteella. Oikeustapausten perusteella ei ole tunnistettavissa, että oikeusmuotoilulle olisi varsinaisia esteitä vaan pikemminkin oikeusmuotoilun sopimusmuotoilu mahdollistaa osapuolten oikeuksien ja velvoitteiden paremman tunnistamisen. Oikeustapausten perusteella on nähtävissä, että vahingonkorvaus aiheena on sellainen, että siihen liittyvät seikat, osapuolten oikeudet, vastuut ja velvoitteet tulee huomioida sopimusmuotoilussa siten, että kukin osapuoli tunnistaa omat velvoitteensa sopimuskautena ja mahdollisesti sen jälkeen. Lisäksi merkillepantavaa on työoikeudenalaan kuuluvien asioiden määrä. Tällä oikeudenalalla on sekä omaa erityislainsäädäntöä että toisiinsa vaikuttavia kolmatta osapuolta velvoittavia ja oikeuttavia sopimuksia ja oikeusmuotoilun keinoin olisi hyvä selvittää, onko osapuoliin liittyvät oikeudet ja velvoitteet koottavissa helpommin ymmärrettävään muotoon ja näin vähentää oikeuskäsittelyitä. Toinen merkille pantava seikka analyysissä oli se, että toimeksiantaja tai sen omistaja valtio ei ole yhdessäkään oikeustapauksessa kumpanakaan osapuolena. 6 Oikeusmuotoilu Oikeusmuotoilulla tarkoitetaan vastaavasti kuin palvelumuotoilulla, kehitysprosessia, jota hyödyntäen on mahdollista kehittää nykyisiä juridisia asiakirjoja tai toimintatapoja vaikeaselkoisista selkokielisiksi ja käyttäjäystävällisiksi ja näin etukäteen tunnistaa ne juridiset asiakirjat ja tilanteet, joita muotoilemalla voidaan välttää erilaiset ongelmat ja ristiriidat. Oikeusmuotoilun avulla voidaan saavuttaa ongelmalliseksi tunnistetutun juridisen asiakirjan jokaisen kyseisen asiakirjan syntyyn tai sen käyttöön liittyvän prosessin tehostamisella sekä ajallista tehokkuutta ja näin myös säästöä, että virheen tai vahingon korjaamisesta aiheutuvaa aika- ja kustannussäästöä. Näin ollen on hyvin tärkeää tunnistaa, että kysymys ei vain ole asiakirjan

31 muotoilusta, vaan oikeusmuotoilu koskettaa koko sitä prosessia, jonka päätteenä syntyy jokin asiakirja, kuten sopimus, ohje tai vastaava dokumentti 53. Sopimus on tavallisesti lakimiesten laatima asiakirja juristilta juristille. Kuitenkin jo sopimuksen ymmärrettävyys ja käyttäjälähtöisyys on koko ajan merkittävämpi asia liiketoiminnalle, koska se lisää sekä hyvää asiakaskokemusta että tuo toimintaan kustannustehokkuutta vähentämällä väärinymmärryksen riskiä ja toisaalta lisäämällä vastuiden ja velvoitteiden ymmärrettävyyttä. Lisäksi sopimuksen laatimiseen käytetään paljon aikaa, on tärkeää, että sopimuksen laatimiseen käytettävää aikaa voidaan lyhentää muun muassa erilaisin sopimuksentekoalustojen avulla, jolloin voidaan varmistaa, että sopimus sisältää siihen liittyvät lakimiehen tunnistamat vähimmäismääräykset. Samalla alustan tulee olla sen käyttäjälle helppokäyttöinen. Teknisen toteutuksen ratkaisun löytämisellä on suuri merkitys. Aluksi pitää ymmärtää sopimuksen laatimisesta allekirjoitukseen koko prosessi ja ryhtyä parantamaan prosessin jokaista osa-aluetta, kun on tunnistettu mitkä ovat kyseisten kohtien ongelmat ja aikasyöpöt. Oikeusmuotoilu on näin ollen keino lisätä juridiikkaan asiakaslähtöisyyttä hyödyntäen palvelumuotoilussa hyväksi koettuja metodeita ja tekniikoita 54. Palvelumuotoilun ideologian mukaisesti palvelun kehittämisessä sekä liiketoiminnan että asiakkaan tavoitteet muodostuvat tuotteeksi molempia hyödyttäen 55. Tätä samaa ajatusta mukailee oikeusmuotoilu. Oikeusmuotoilu muodostuu kolmesta osa-alueesta, joita hyödyntäen voidaan luoda sellaisia juridisia asiakirjoja, joita kaikki, niin sopijapuolet kuin organisaation muut henkilöt haluavat käyttää. Muotoilussa asiakaskeskeisyydellä pyritään löytämään nimenomaan ne ongelmakohdat, joissa asiakkaalla on hankaluutta ymmärtää tai jotka vievät aikaa. Oikeusmuotoilulla ratkotaan ohjeiden ja asiakirjojen toimivuutta sekä ymmärrettävyyttä ja samalla löydetään keinoja lisätä tehokkuutta teknologian avulla 56. Teknologia voi esimerkiksi olla järjestelmä, jolla sopimuksia laaditaan tai web-palvelu, josta asiakas löytää riittävät tiedot toimiakseen, ohje joka on helppo käyttöinen tai juridisen asiakirjan käyttämiseen liittyvä video-ohje tai vaikkapa laki-chat palvelu. Margaret Hagan kirjassaan Law by design kuvaa 57, kuvaa miten oikeusmuotoilun keinoin voidaan löytää ideoita parantaa ja kehittää juridisia palveluita ja siten saavuttaa tehokkuutta niihin prosesseihin, joissa juridiikka aiemmin on koettu hidastavana. 53 Legal Tech Lab 54 Kronström 2016. 55 Tuulaniemi 2011. 56 Legal Tech Lab 57 Hagan, M. Law by design, 2017.

32 Kuvio 11: Oikeusmuotoilun osa-alueet (mukaillen Legal Tech Lab) Oikeusmuotoilu lähtee halusta ymmärtää miten ihmiset toimivat ja oikeusmuotoilu tarjoaa keinoja ongelmanratkaisuun. Se tuottaa luovia asiakaskeskeisiä ratkaisuja, pakottaa kesittymään asiakkaaseen ja hänen tarpeisiin ja samalla auttaa ymmärtämään asiakkaan toimintatapaa paremmin. Oikeusmuotoilu lisää keinoja viestiä selkeämmin, parantaa palvelua ja lisää houkuttelevuutta. Lisäksi oikeusmuotoilulla voidaan kehittää uusia tapoja tehdä yhteistyötä 58. On oleellista tunnistaa, että muotoilulla ei tarkoiteta tässä yhteydessä ohjeen tai asiakirjan muokkaamista paremman näköiseksi, ei värejä, ei fontteja, eikä kaavioita vaan se tarkoittaa niitä asioita, jotka ovat intuitiivisia, houkuttelevia, arvokkaita ja joita ihmiset haluavat käyttää. 59 Oikeusmuotoilun on ongelmanratkaisua ja se näyttäytyy hyvin eri tavoin riippuen sitä, mitä sillä yritetään ratkaista (Kuvio 12). Visuaalisella muotoilulla tarkoitetaan sitä, miten ratkaisuehdotus esitetään sen käyttäjille, ei varsinaisesti vielä ratkaisun lopullista ulkonäköä. Kyse on siis siitä, miltä prosessi halutaan näyttävän. Tuotteen muotoilulla tarkoitetaan sitä, miten työkalut ja ratkaisut voisivat toimia paremmin, palvelumuotoilulla tunnistetaan asiakkaan kokemus ratkaisusta ja organisaation muotoilulla tarkoitetaan kuinka työntekijät voivat työskennellä tehokkaammin ratkaisun avulla ja tekninen ratkaisu on ehkä edellä mainittuja hankalampi, mutta sitäkin tärkeämpi ja sillä tarkoitetaan, kuinka ratkaisu saadaan toteutettua. 58 Hagan, M. 2017. Law by design. 59 Hagan, M. 2017. Law by design.

33 Kuvio 12: Oikeusmuotoilun kohteet, mukaillen Hagan, M. 2017. Oikeusmuotoilussa tulee tunnistaa, että prosessi on asiakaskeskeinen, on oltava halu tunnistaa miten asiakkaat haluavat kehitettävää tuotetta tai palvelua käyttää. On pidettävä mieli avoimena ja oltava halu nähdä ja tunnistaa erilaisia toimintatapoja. Oikeusmuotoiluprosessissa prototypoinnin merkitys on suuri. Jotta säästytään suurilta teknisiltä hankinnoilta ja voidaan edetä ketterästi, prototyypin tekeminen ja sen muokkaaminen tulee toteuttaa hyvin helpoin ratkaisuin. Lisäksi kaikki palaute, joka asiakkailta saadaan, auttaa kehittämään palvelua, asiakirjaa, ohjetta tai toimintatapaa oikeaan suuntaan niin, että voidaan saavuttaa kustannustehokkuutta ja prosessille asetetut tavoitteet 60. Oikeusmuotoiluprosessiin tulee sisältyä jo aiemmin mainittu halu ymmärtää asiakkaan kokemusta, kuinka asiakas käyttää ohjetta tai lukee asiakirjaa ja mitkä hänen ongelmat ovat. Prosessiin sisältyy halu tunnistaa ongelmat, jotta niihin voidaan löytää myös ratkaisu. Ongelman tunnistamiseen on useita väyliä muun muassa kyselyn tekeminen, työpajassa asian selvittäminen. Prosessissa on hyvä olla mukana useita eri ammattialojen asiantuntijoita, jotta tulee varmistettua juridiikan lisäksi visuaalisuus ja teknisyys 61. 60 Hagan, M. 2017. Law by design. 61 Hagan, M. 2017. Law by design.

34 6.1 Sopimusmuotoilu Sopimusmuotoilu on oikeusmuotoilua sopimuksille. Sopimusmuotoilussa oikeusmuotoilun menetelmillä onnistutaan jokaista sopimisien osa-aluetta kehittämällä luomaan tehokkuutta sopimisprosessiin, varsinaisen sopimusasiakirjan sisältöön sekä sopimuskauden aikaiseen sopimustulkintaan ja edellä mainittujen lisäksi vielä mahdollisiin sopimuskauden jälkeisien oikeuksien ja velvoitteiden valvontaan. Sopimusprosessin jokaista osatekijää parantamalla prosessiin saadaan tehokkuutta. Sopimusmuotoilussa voidaan huomioida kunkin sopimustyypin erityislainsäädäntö, toimijaa koskevat määräykset, teknisillä ratkaisuilla voidaan tuoda sopimusasiakirjoihin valmiiksi määrämuotoista tietoa, varmistaa allekirjoittajien asema automaattisesti. Automatiikka vapauttaa sopimusneuvottelijoiden aikaa määrämuotojen sijaan varsinaiseen muuhun sopimiseen, jonka sopimusoikeuden sisältövapaus sopimuksille mahdollistaa. Kun varsinainen sopimusasiakirja on sisällöltään helposti ymmärrettävä, on osapuolten helppo sopimuskauden aikana valvoa sopimuksen tuomia oikeuksia ja velvoitteita. Kuvio 13: Sopimuksen ja sen muotoilun prosessi Toimeksiantajan asiakkaiksi on tunnistettu ulkoisen valtioasiakkaan lisäksi myös organisaation oma henkilökunta, jolle oikeuspalvelut tuottaa juridisia asiakirjoja ja muita juridisia palveluita. Myös sisäinen asiakaskokemus on hyvin tärkeää, jotta esimerkiksi valmisteltava sopimus on selkeä ja sen tärkeimmät vastuut ja velvoitteet helposti nähtävissä henkilölle, joka sopimusta neuvottelee joko asiakkaan tai muun yhteistyötahon kanssa. Oikeusmuotoilutekniikan ja sen käyttömahdollisuuksien tunnistaminen kaikessa juridisessa tuotannossa on perusteltua. Toimeksiantajan sopimusten määrä on suuri, joista suuri osa teh-

35 dään valtion sisällä, joten on selvää, että oikeusmuotoilun käyttöön ottaminen tuottaa kustannussäästöjä jo säästetyn ajan kautta, kun sopimukset ovat sen molemmille osapuolille helposti ymmärrettävät ja vastuut sekä velvoitteet selvät. Koska sopimuksen ehtoja ei varsinaisesti voida muuttaa eikä lyhentää ja ne koetaan usein sekä toimeksiantajan sisäisen asiakkaan, että ulkoisen asiakkaan osalta hyvin hankaliksi, tässä opinnäytetyössä pyritään kehittämään kolmen mallisopimuksen kautta ratkaisua, joka toimisi prototyyppinä oikeusmuotoilun jatkokehittämiselle. 6.2 Oikeusmuotoilun prosessi Kuten palvelumuotoilun prosessi, voidaan oikeusmuotoilun prosessi kuvata yleisellä tasolla siten, että perusrunko koostuu ongelman tai tarpeen määrittelystä sekä tavoitteista. Tämän jälkeen selvityksen tai tutkimuksen avulla, esimerkiksi haastatteluin tai kyselyin ja työpajoin, muodostetaan käsitys kehityskohteesta ja sen tavoitteista. Määrittelyn ja tutkimuksen jälkeen ryhdytään ideoimaan ja luomaan toimintamalleja mahdollisia toteutuksia varten sekä, jos mahdollista, testataan niitä asiakkaiden kanssa 62. Oikeusmuotoilu yhdistää juridiikan ja palvelumuotoilun, jossa hyödynnetään palvelumuotoilun luovia ja käyttäjäkeskeisiä menetelmiä ymmärtämään asiakasnäkökulmaa, jotta onnistutaan luomaan ratkaisu, joka täyttää sekä juridiset vaatimukset että hyvän asiakaskokemuksen. Tässä opinnäytetyössä hyödynnettiin Margaret Haganinen kehittämää oikeusmuotoilun prosessia. Prosessi toteutettiin neljällä eri sopimusmallilla, kaikilla suppeammin sekä hieman toisistaan poiketen käytettävistä resursseista ja aikataulupaineesta johtuen. Mallin mukaan ensimmäisenä pyritään tunnistamaan ongelma eli ymmärtämään valitun aiheen, kuten tässä työssä sopimuksen, liittyvä ongelma, jotta voidaan ymmärtää asiakkaan tavoite mahdollisimman syvällisellä tasolla ja tämän jälkeen kerätä aineistoa esimerkiksi havainnoinnin ja kyselyn keinoin. Ensimmäisessä vaiheessa kaikki vaihtoehdot pidetään vielä avoimena ja luodaan mahdollisimman vähän ennakolta oletuksia. 62 Tuulaniemi 2011.

36 Mallin toisessa vaiheessa syntetisoidaan aineisto, eli muodostetaan käsitys kerätystä aineistosta ja pyritään tunnistamaan esille nousseet ongelmat ja valitsemaan niistä olennaisimmat. Tämän jälkeen perehdytään olennaisimpiin ongelmiin eri metodein, kuten käyttämällä palvelumuotoilusta tunnettua palvelupolkua tai tunnistettuja asiakasprofiileita. Mallin kolmannessa vaiheessa ideoidaan ja kehitetään, luodaan ratkaisuja, jotka mallin neljännessä vaiheessa testataan prototypointi asiakkaiden kanssa. Mallin viidennessä vaiheessa protypoinnin yhteydessä saadusta aineistosta muodostetaan aineiston analyysillä käsitys, kuinka oikeusmuotoilua tulee vielä kehittää ja viidennessä vaiheessa oikeusmuotoiltu tuote on valmis tuotantoon, eli käyttöön. Kuvio 14: Oikeusmuotoilun prosessi (mukaillen Legal tehc lab) 6.3 Oikeusmuotoillut sopimusmallit Toimeksiantajan tavoitteena oli kolmelle eri vakiomuotoiselle sopimukselle mallintaa oikeusmuotoilun keinoin sellainen malli, jolla juridinen, osapuolia sitova sisältö ja tavoitteet saadaan esittämistavaltaan merkittävästi nykyistä tehokkaammin hahmotettavaksi. Tällä tarkoitetaan, että esimerkiksi monisivuinen sopimusdokumentti tulisi voida päävelvoitteidensa osalta olla hahmotettavissa lähes yhdellä silmäyksellä erilaisissa tilanteissa. Muotoiluprosessi käynnistyi huhtikuussa, jonka jälkeen hyvin nopeasti valikoitui kolme toisistaan poikkeavaa sopimusta, joihin oli mahdollista testata erilaisia ratkaisuja. Kesäkaudesta johtuen päädyttiin ratkaisuun, jossa mallit kolmelle sopimustyypille rakennettiin kesän aikana

37 ja luodut prototyypit testattiin kesälomakauden jälkeen elokuussa. Syyskuussa, kun prototyypit oli testattu, esiteltiin oikeusmuotoilu metodi, muotoiluprosessi ja luodut sopimusmallit toimeksiantajan johtoryhmän työvaliokunnalle, jotta toimeksiannossa tehtyjen havaintojen ja jatkoesityksen suunta voidaan kirjata myös tähän toimeksiantoon jatkotoimenpiteiksi. 6.3.1 Ensimmäinen sopimusmalli Ensimmäisenä sopimuksena muotoiltavaksi päätyi toimeksiantajan ja sen asiakkaan välinen tietosuojasopimus, sopimuksen ajankohtaisuuden vuoksi. Toimeksiantaja tuottaa asiakkailleen sellaisia palveluita, joita se tuottaa itse sekä osin ostaa asiakkaan puolesta sille toteutettavaksi. Tästä syystä keväällä 2018 voimaan astunut EU:n tietosuoja-asetus antoi varsin ajankohtaisen sopimuksen oikeusmuotoilun kohteeksi. Margaret Haganin prosessin mukaisesti ensin oli tärkeää tunnistaa sopimukseen ja sen käyttämiseen liittyvä ongelma. Juristien keskusteluita seuraamalla ongelmia löytyi kaksi olennaista, sopimuksen pituus ja sopimuksen laaja tarve hyvin kiireisellä aikataululla. Muita ongelmia asiaan liittyen oli havaittavissa tietosuoja-asetukseen liittyvien velvoitteiden kouluttaminen kaikille niille, joita asia työssä koskettaa. Kaikki kolme esille nousutta asiaa olivat hyvin olennaisia ja näiden perusteella päätettiin edetä seuraavasti: Luodaan sopimuksesta oikeusmuotoilun keinoin ensimmäinen malli, jolla sopimuksen velvoitteet tulisivat helposti toimeksiantajan organisaatiossa sopimusta käyttäville helposti luettavaksi. Tässä kohtaa siis päätettiin, että toista sopimuskumppania ei kytketä muotoiluprosessiin mukaan. Oikeusmuotoilu ei tämän sopimuksen osalta luo ehdotusta, kuinka nopealla aikataululla laadittavien runsaan sopimus massan sopimuksia hallinnoidaan ja valvotaan. Tunnistettiin, että laajasti organisaation eri toimintoja koskeva sopimus tulee sen tärkeyden, velvoitteiden ja vastuiden takia kouluttaa henkilökunnalle. Koulutus päätettiin toteuttaa jo luodun mallin mukaisesti. Sopimuksesta luotiin kolme erilaista mallia, joista päätettiin esittää testaukseen mallia, jossa sopimuksen jokainen kohta on koottu tiivistelmäosioon ja osiota symboloi oma ikoni. Asiakirjaa sähköisesti käsitellessä kussakin kohdassa on linkki kyseisen kohdan varsinaiseen sopimustekstiin. Laaditut ikonit koottiin erilliseen ikonipankkiin (Liite 1) niitä kuvaavin selostuksin, jotta ikonia käytetään jokaisella kerralla merkitsemään samaa asiaa.

38 Kuva 1: Ensimmäinen oikeusmuotoiltu sopimus 6.3.2 Toinen sopimusmalli Toisena sopimuksena muotoiltavaksi päätyi toimeksiantajan Esitystekniikan laitteiden huolto- ja ylläpitopuitesopimus. Sopimus on hyvä esimerkki palveluista, joita toimeksiantaja hankkii kilpailuttamalla asiakkailleen. Sopimus liittyy kilpailutukseen, jonka toimeksiantaja toteuttaa Lain julkisista hankinnoista (1397/2016) mukaisesti ja kyseessä on puitesopimus. Tämä tarkoittaa sitä, että sopimus sol-

39 mitaan kilpailutuksen voittaneen osapuolen kanssa ja sopimuksen piiriin lisätään toimeksiantajan asiakkaita sopimuskauden aikana. Kilpailutuksen toteuttaa toimeksiantajan yksikkö, joka vastaan tuotteiden ja palveluiden hankkimiseksi toimeksiantajan asiakkaille ja sopimusta käyttävät ne henkilöt, jotka palveluita toimeksiantajan asiakkaille myyvät ja hankkivat tämän puitesopimuksen mukaisesti. Koska kyseessä on puitesopimus tietylle sopimuskaudelle valitun sopimuskumppanin kanssa ja sopimusta käyttävät sopimuskauden ajan eri henkilöt kuin sen laatijat ja hankinnan toteuttajat, oli otollinen tilanne toteuttaa sopimukseen oikeusmuotoilua ja pyrkiä löytämään monitahoiseen sopimukseen sitä selkokielen sijaan muita keinoja yksinkertaistaa kuvausta sopimuksen vastuista ja velvoitteista. Muotoiltava sopimus on pitkä ja se koostuu useista liitteistä. Sopimus tulee moneen erilaiseen käyttöön, sitä käyttävät asiakkaiden tiloista ja niihin toimitettavien palveluiden ja ratkaisujen toimivuuden valvonnasta vastaava kiinteistöpäällikkö sekä asiakkaan puolelta sopimusyhteyshenkilö ja lopuksi vielä toimittajan yhteyshenkilö ja palvelua tuottavat ja siitä vastaavat henkilöt. Keskusteluiden perusteella tunnistettiin tälle sopimukselle tarve kiteyttää pitkä sopimus liitteineen mahdollisimman selkeästi ja päätettiin edetä seuraavasti: Luodaan sopimuksesta oikeusmuotoilun keinoin ensimmäinen malli, jolla sopimuksen kaikki merkittävimmät kohdat tulisi yhdellä silmäyksellä huomioitavaksi. Testataan sopimus ensin kilpailutuksen toteuttavan tahon kanssa ja tämän jälkeen sitä käyttävien sisäisten asiakkaiden, kiinteistöpäälliköiden ja talotekniikan asiantuntijoiden kanssa. Sopimuksesta luotiin malli, jossa kahdelle sivulle on koottu tärkeimmän velvoitteet ja asiakirjaa sähköisesti käsitellessä kussakin kohdassa on linkki kyseisen kohdan varsinaiseen sopimustekstiin.

Kuva 2: Toinen oikeusmuotoiltu sopimus 40

41 6.3.3 Kolmas oikeusmuotoilukohde Kolmantena oikeusmuotoilun kohteena ei ole varsinainen sopimus, vaan erääseen sopimukseen liittyvät ehdot. Toimeksiantaja vuokraa jonkin verran toimitilaa vuokratakseen sitä asiakkailleen. Asiakkaisiin kuuluu turvallisuuskriittisiä toimijoita, kuten esimerkiksi poliisi ja puolustusvoimat, joten turvallisuusvaatimukset ja niiden ehtojen tunnistaminen tärkeää, niistä säädetään sekä lailla että toimeksiantajan ja asiakkaan välisillä turvallisuussopimuksilla. Koska turvallisuusehdot sitovat kaikkia sopijaosapuolen niitä henkilöitä, jotka saattavat tehtävässään olla tekemisissä turvakriittisen asiakirjan tai tiedon kanssa, joko satunaisesti tai päivittäin sekä lisäksi niitä henkilöitä, joita tuottavat ja toteuttavat palveluita tällaisissa kohteissa ja joko käsittelevät turvaluokiteltuja asiakirjoja ja tietoja tai käsittelevät niitä, päätettiin, että ehdoista tehdään kaksi erityyppistä mallia seuraavasti: Luodaan ehdoista oikeusmuotoilun keinoin malli, jolla ehdon velvoitteet tulisivat helposti kaikkia sitä sitovien henkilöiden selkeästi ymmärrettäväksi. Luodaan täysin toisen tyyppinen kansilehti kuin aiemmissa malleissa. Ehdoista luotiin kaksi mallia, joista ensimmäisessä ehtojen jokainen kohta on koottu selkokieliseen tiivistelmäosioon ja osiota symboloi oma ikoni. Asiakirjaa sähköisesti käsitellessä kussakin kohdassa on linkki kyseisen kohdan varsinaiseen sopimustekstiin. Toisessa mallissa rakennettiin kaksitasoinen tiivistelmä, joka alkaa kansilehdellä, josta pääsee kutakin sopimuskohtaa tarkastelemaan ensin tiivistelmänä ja tämän jälkeen varsinaiseen sopimuskohtaan halutessaan ja kaikista sivuista voi nappia painamalla palata alkuun. 6.3.4 Neljäs oikeusmuotoilukohde Neljäntenä oikeusmuotoilun kohteena toimi toimeksiantajan liikehuoneiston vuokrasopimus yksityiselle vuokralaiselle. Toimeksiantaja vuokraa jonkin verran toimitilaa myös valtion ulkopuolisille toimijoille. Asiakkaisiin kuuluu toimijoita hyvin erilaisista yrityksistä eri toimialoilta eri yritysten kokoluokkiin. Koska liikehuoneiston vuokrasopimuksen ehdot tulevat suurelta osin sekä laista että toimeksiantajaa koskevasta säätelystä, oli hyvin mielenkiintoinen tilaisuus päästä muotoilemaan tällaista sopimusta. Sopimuksen osalta päätettiin, että tehdään yhden tyyppinen sopimustiivistelmä, joka sekä visualisesti että selkokielisesti kertoisi kaikille sopijapuolille heitä koskevat vastuut ja velvoitteet sekä lisäksi:

42 Luodaan oikeusmuotoilun keinoin malli, jolla ehdon velvoitteet tulisivat helposti kaikkia sitä sitovien henkilöiden selkeästi ymmärrettäväksi. Luodaan täysin toisen tyyppinen kansilehti kuin aiemmissa malleissa, ikään kuin prosessikuvausta mukaillen. Sopimuksesta luotiin malli, jossa ehdot on koottu selkokieliseen tiivistelmään ja siihen kytkettiin ehdot prosessinomaisesti ikään kuin koko sopimuksen elinkaarta kuvaten. Ja kuten aiemmista, jokaisesta vaiheesta pääsee kutakin sopimuskohtaa tarkastelemaan ensin tiivistelmänä ja tämän jälkeen varsinaiseen sopimuskohtaan halutessaan ja kaikista sivuista voi nappia painamalla palata alkuun. Oikeusmuotoiltujen asiakirjojen työpajoja pidettiin neljä ja osallistujia niissä oli kahdesta viiteen. Työpajojen kesto vaihteli 20 minuutista tuntiin. (Taulukko 1). Taulukkoon työpajojen kesto on pyöristetty viiden minuutin tarkkuudella. Työpajoja päätettiin toteuttaa neljä sekä käytännön syistä, että työpajojen sisällön takia, lisäksi haluttiin varmistaa, että työpajat saadaan toteutettua onnistuneesti ilman, että kenenkään niihin osallistuvien työaikaa häiritään liiaksi. Työpajojen onnistuminen varmistettiin siten, että ne järjestettiin toimeksiantajan tiloissa mahdollisimman helposti saavuttavaan paikkaan ja työpajoihin osallistuuttiin osin myös Skype yhteyden kautta. Työpajoille varattu rauhallinen häiriötön tila varmisti, että osallistujien oli mahdollisuus työskennellä keskeytyksettä ja näin saavutettiin lyhyessä ajassa tuloksia. Työpajat järjestettiin työaikana toimeksiantajan tiloissa ja niihin osallistuivat toimeksiantajan työntekijöitä. Työpajoihin osallistuneista kahdeksan oli naisia ja neljä miehiä. Osallistujat ovat iältään 25-50 vuotiaita. Edustettuja ammattiryhmiä työpajoissa olivat kiinteistöpäällikkö, talotekniikan asiantuntija, asiantuntiaja, asiakaspäällikkö ja projektipäällikkö. Päivä Osallistujia Työpajan kesto 23.8.2018 2 1 h 29.8.2018 5 20 min 31.8.2018 5 45 h 28.9.2018 7 55 min

43 Taulukko 1: Työpajat Kaksi ensimmäistä työpajaa poikkesivat kahdesta viimeisestä siten, että niissä käsiteltiin yksistään toisena muotoiltua puitesopimusta, kolmannessa ja neljännessä työpajassa käsiteltiin kaikkia muotoiltuja sopimuksia. Työpajojen osallistujat kutsuttiin työpajoihin sillä perusteella, että he edustavat niitä henkilöitä, joiden käyttöön nämä tässä toimeksiannossa oikeusmuotoillut sopimukset tulevat. Työpajat aloitettiin jokaisella kerralla samalla tavalla. Aloituksessa esiteltiin oikeusmuotoilu lyhyesti, sen tavoitteet ja miten oikeusmuotoilua toteutetaan toimeksiantajan organisaatiossa. Aloituksen jälkeen varmistettiin, onko osallistujilla tähän aiheeseen kysyttävää. Tämän jälkeen esiteltiin muotoillut sopimukset ja kerrottiin työpajan tavoite. Tavoitteena oli kertoa oikeusmuotoilusta ja sen tavoitteista sekä miten toimeksiantaja etenee oikeusmuotoilussa ja varsinaisena tavoitteena sopimusten osalta oli saada avoimesti tietoa siitä, miten osallistujat kokevat muotoillun sopimuksen ja miten niitä tulee kehittää. Ensimmäisessä työpajassa osallistujat ohjattiin muotoillun puitesopimuksen luokse ja heitä kehotettiin pohtimaan, kahta kysymystä ja vastaamaan niihin post it lapuilla: Onko oikeusmuotoilulla sopimus saatu muutettua selkokielelle? Miten sopimusta tulisi muuttaa, jotta se olisi vielä selkeämpi? Toisessa työpajassa osallistujille esiteltiin ensimmäisen työpajan jälkeen edelleen muotoiltu puitesopimus ja osallistujia kehotettiin pohtimaan kahta kysymystä ja vastaamaan niihin post it lapuilla: Onko oikeusmuotoilulla sopimus saatu muutettua selkokielelle? Miten sopimusta tulisi muuttaa, jotta se olisi vielä selkeämpi? Kolmannessa työpajassa osallistujille esiteltiin miten oikeusmuotoillut sopimukset eroavat toisistaan. Ensimmäinen muotoilu oli tiivistelmä, toinen muotoilu sisälsi tiivistelmän keskeisistä sopimuksen velvoitteista ja kolmas muotoilu sisälsi ehtoa kuvaavan tiivistelmän ja kerroksellisen muotoilun. Tämän jälkeen heille annettiin post it lappuja ja heitä kehotettiin pohtimaan, kahta kolmea kysymystä ja vastaamaan niihin: Onko oikeusmuotoilulla sopimus saatu muutettua selkokielelle? Miten sopimusta tulisi muuttaa, jotta se olisi vielä selkeämpi?

44 Valitse malleista mieleisin. 6.4 Työpajojen tulokset Laadullisen tutkimuksen tutkimusmalli (Kuvio 10) valittiin analysointimenetelmäksi tähän tutkimukseen, koska se soveltuu parhaiten selkeyttämään kertyneen aineiston analysointia ja menetelmä helpotti merkittävästi työpajoissa kirjoitettujen muistilappujen tulkintaa. Työpajoissa kirjoitetut vastaukset analysoitiin ryhmittelymenetelmällä ne siten, että kerätyt vastaukset ryhmiteltiin aihepiirien mukaan sekä toistuvien ilmiöiden mukaan. Jokainen kommentti käytiin läpi huolella ja useaan kertaan, jotta aineisto pystyttiin ryhmittelemään mahdollisimman loogisella tavalla tämän tutkimuksen hyödyksi. Analysointi toteutettiin siten, että ryhmittelyn jälkeen pidettiin viikon tauko ja ryhmittely toistettiin uudelleen, jotta löytyy tälle tutkimukselle loogisin tapa ryhmitellä aineisto. Kuvio 15: Laadullisen tutkimuksen malli mukaillen (Ojasalo, Moilanen & Ritalahti 2014) Valittu analysointimenetelmä mahdollistaa laadullisessa tutkimuksessa tuomaan mukaan myös määrällisen tutkimuksen näkökulman siten, että aineistoa tulkitaan kertyneiden vastausten ja ilmiöiden määrää tarkastellaan lukumääränä niiden sisällön lisäksi. Vaikka tutkimus perinteisesti jaetaan joko laadulliseen tai määrälliseen tutkimukseen, voi tutkimusta jäsentää koettua ilmiötä määrän käsitteillä. Määrällinen analyysi on laadullisen analyysin jatkumo, joka auttaa systematisoimaan laadullisen analyysin tuloksia ja laskemalla toistuvia ilmiöitä, on aineiston tuloksista helpompi muodostaa johtopäätöksiä. Huomioitavaa on, että kun tutkimuksen analysointiin otetaan mukaan määrällisiä elementtejä, ei tulosta kuitenkaan tule tulkita määrällisen tutkimuksen yleistävyyden mukaisesti aineiston suppeuden takia.

45 Tässä tutkimuksessa vastauksia esitettyihin tutkimuskysymyksiin syntyi kaikkiaan 80 kappaletta (Taulukko 2). Vastaukset ryhmiteltiin ensin siten, että selvitettiin oikeusmuotoiltujen sopimustyyppien kautta niihin liittyvien vastausten lukumäärä kysymyksittäin. Yksittäisenä kysymyksenä esitetty oikeusmuotoiluun liittyvä mielipide esitettiin koskien kaikkia sopimuksia yhdellä kysymyksellä. Onko oikeus- Ensimmäinen malli Positiivisia Toinen malli Positiivisia Kolmas malli Positiivisia Neljäs malli Positiivisia muotoilulla so- vastauksia 12 vastauksia 12 vastauksia 12 vastauksia 1 pimus saatu muutettua selkokielelle? Miten muotoiltua sopimusta tulisi muuttaa, jotta se olisi vielä selkeämpi? Kommentteja 7 Kommentteja 5 Kommentteja 5 Kommentteja 5 Valitse malleista mieleisin 1. sija 2. sija 2. sija 3. sija Toimiiko oikeusmuotoilu 12 kyllä vastausta, 0 ei vastausta Taulukko 2: Työpajan vastaukset lajiteltuna /tähän tulee muutoksia neljännen pajan jälkeen Kaikki työpajoihin osallistuneet henkilöt suhtautuivat hyvin myönteisesti oikeusmuotoiluun, joten positiivisia kommentteja tuli runsaasti. Jotta vastausten perusteella voidaan muodostaa käsitys siitä, miten oikeusmuotoilua tulee jatkaa ja kehittää sekä mitä tulee välttää, oli tarpeen ryhmitellä vastaukset toistuvan aiheen mukaan (Taulukko 3). Kaikki osallistujat olivat kiinnostuneita ja aktiivisia työpajoissa. Osallistujat kokivat, että oikeusmuotoilu tuo selkeyttä sopimuksiin ja useat osallistujista kommentoivat, että jo sopimusneuvotteluvaiheessa muotoiltu sopimus helpottaa kaikkien sopijapuolten työskentelyä ja keskustelua ja viimeistään allekirjoitusvaiheessa muotoiltu sopimus kiteyttää sen allekirjoittajalle mihin vastuisiin ja velvoitteisiin allekirjoituksella sitoudutaan.

46 Arviot Ensimmäinen malli Toinen malli Kolmas malli Neljäs malli Ytimekäs 12 12 12 1 Selkeä 12 8 8 0 Hyvä tiivistelmä 12 12 12 0 Helpottaa hahmottamista 12 12 12 Visualisointi toimii hyvin toimii hyvin toimii hyvin erityisen hyvä, mutta kaksitasoinen Kehitettävää Ensimmäinen malli Toinen malli Kolmas malli Neljäs malli Osien jaottelu 5 0 0 0 Osien tekstit riittäviä 5 12 12 1 Osien tekstejä kehitettävä 0 0 0 11 Käytettävyyttä 0 0 0 11 lisättävä Taulukko 3: Vastaukset lajiteltuna muutoksia, kun neljäs paja pidetty Kirjoitetuttujen vastaukset ja työpajojen keskustelujen perusteella voitaneen tutkimuksen tuloksena todeta, että oikeusmuotoiltu koetaan tarpeelliseksi toimeksiantajan käyttöön. Jokaiselle nyt luodulle mallille saatiin hyviä kehitysehdotuksia, joiden perusteella niitä voidaan edelleen kehittää toimeksiantajan toimesta ja saattaa ne tuotantoon.

47 6.5 Kehitysehdotukset Työpajoissa syntyneen keskustelun perusteella oikeusmuotoilulle koetaan tarvetta kaikkein eniten toimeksiantajan niissä sopimusmallipohjissa, joita asiakaspäälliköt tehtävässään muokkaavat ja asiakkaan sen hetkisen tilauksen tarpeeseen. Kehitysehdotuksena tunnistettiin neljä erityyppistä ratkaisua käyttökelpoiseksi ja suositellaan seuraavan tyyppisten mallien edelleen kehittämistä: Kansilehtityyppinen ratkaisu, jossa yhdelle sivulle on kerätty sopimuksen keskeiset vastuut ja velvoitteet niiden tärkeysjärjestyksessä. o Tämä ratkaisu toimisi mahdollisesti hankintasopimuksissa parhaiten. Kansilehtityyppinen ratkaisu, jossa ensimmäisille sivuille on tehty tiivistelmä sopimuksen jokaisesta kohdasta. Kansilehtityyppinen ratkaisu, jossa ensimmäiselle sivulle on koottu sopimuksen kohdista kuvaus, mitä kyseisessä kohdassa sovitaan. Kansilehtityyppinen ratkaisu, jossa tiivistelmän lisäksi prosessikuvauksen tavoin kuvataan sopimuksen elinkaaren aikaiset oikeudet ja velvoitteet. Visualisen ratkaisun lisäksi kehitysehdotuksena painotettaan myös teknisen ratkaisun harkintaa. Prototyypit oikeusmuotoiluun tehtiin Word ohjelmalla hyödyntäen toimeksiantajan sopimusmallipohjia. Jotta sopimuksen laatijan olisi helpompaa itse muotoilla valmista mallinnettua sopimusta, ehdotetaan selvitettäväksi sellaista sopimuksentekoalustaa, joka sopii toimeksiantajan tietojärjestelmäympäristöön ja täyttää toimeksiantajan tietoturvavaatimukset. Käytettävyyden osalta esitetään huomioitavaksi seuraavia seikkoja: Vakiosopimusmallista esille kaksi versiota. o tiivistelmä versio ja o keskeiset vastuut ja velvoitteet versio Käyttäjän tulisi voida valita haluamansa versio ja kyettävä muuttamaan sitä niin, että hän tarvittaessa voi poistaa tiivistelmästä joitain osa-alueita ja vastaavasti lisätä sinne tarvittaviaan. Järjestelmään rakennettaisiin hankintasopimuksiin soveltuvia malliasiakirjoja, joista käyttäjä voi valita haluamaansa hankintaan liittyviä ehtoja ja luottaa, että ehdot ovat ajantasaiset ja lakimiehen laatimat.

48 Järjestelmällä luotu sopimus tulisi olla sähköisesti allekirjoitettava. Järjestelmän lisäksi ehdotetaan, että toimeksiantaja ottaa sopimusmuotoilun käyttöön ensin valtion sisäisissä sopimuksissa, näin tietoa oikeus- ja sopimusmuotoilusta saadaan välitettyä valtion sisällä ja voidaan pitkällä ajanjaksolla saavuttaa kustannustehokkuutta. Lopuksi suositellaan, että toimeksiantaja ottaa oikeusmuotoilun menetelmät käyttöön kaikissa niissä juridisissa asiakirjoissa sopimusten lisäksi, jotka ovat ohjeita tai toimintatapoja. 7 Johtopäätökset Opinnäytetyöhön liittyvän oikeusmuotoilun avulla saatiin toimeksiantajan organisaatioon lisättyä tietoisuutta ja osaamista oikeusmuotoilun osalta. Tutkimuksen avulla saatiin hyvin tietoa siitä, mitä toiveita käyttäjillä on oikeusmuotoilun osalta ja lisäksi vahvistusta sille, että toimeksiantajan organisaatio on valmis kyseiseen toimintatavan käyttöönottoon kehittääkseen tehokkuutta toimivilla asiakirjoilla ja ohjeilla. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää sopimusoikeuden rakenne kansallisella tasolla, tutkia siihen liittyvää oikeuskäytäntöä ja edellä mainittu huomioiden oikeusmuotoilun keinoin löytää ratkaisu sopijaosapuolten tosiasiallisen tahtotilan kuvaamisen selkokielellä oikein sopimusdokumenttiin. Oikeuskäytännön tutkimuksen perusteella ei ole nähtävissä esteitä oikeusmuotoilun viemistä sopimusten kehittämiseen. Oikeusmuotoilun avulla voidaan kehittää tekninen alusta, jolla voidaan varmistaa sopimukselle automatiikan kautta siirtyvät erityislainsäädännän vaatimukset, alan yleiset periaatteet sekä mahdollisesti muotoilun keinoin voidaan lisätä sopimusten ymmärrettävyyttä. Lisäksi oikeusmuotoilulla voidaan edeltävästi lisätä sopimukseen liittyvien oikeuksien ja velvollisuuksien ymmärrystä. Tekninen ratkaisu lyhentää käyttäjän sopimuksen tekemiseen kuluvaa aikaa ja vähentää virheellisyyksiä. Lisäksi tavoitteena on luoda toimeksiantajan käyttöön tietopohjaa ja toimintamalli (Liite 3) oikeusmuotoilun hyödyntämiseen myös muussa juridisessa valmistelutyössä. Toisin sanoen yhden malliasiakirjan muotoilun myötä tarkoitus on koostaa tai muutoin kuvata niitä työkaluja ja toimintatapoja, jonka avulla muu toimeksiantajan juridinen asiakirjatuotannosta vastaava henkilöstö kykenisi omassa työssään hyödyntämään palvelumuotoilua. Tavoitteena on siis lyhyesti löytää keino kuvata niin sopimuksia kuin muutakin juridista tekstiä selkokielellä ymmärrettävyyden lisäämiseksi. Oikeusmuotoilun keinoin voidaan niin paperilla kuin teknisin ratkaisuin muuttaa hankalaksi ja mahdollisesti byrokraattisiksi miellettyjä asiakirjoja ja toimintoja muuttaa ymmärrettävämmäksi.

49 Opinnäytetyön aikana toimeksiantajan käyttöön luotiin asiakirja (Liite 3) joka toimii suosituksena prosessimalliksi oikeusmuotoilun toteuttamiseksi toimeksiantajan organisaatiossa ja samalla malli toimii myös informaationa sille, mitä oikeusmuotoilu voi olla. 8 Luotettavuuden arviointi Opinnäytetyössä on merkittävää myös sen luotettavuuden arviointi. Tässä opinnäytetyössä käytettiin tutkimusmenetelmänä laadullista analyysiä. Tärkeä osa laadullista tutkimusta on sen luotettavuuden, eli reliaabeliuksen ja pätevyyden eli validiuksen arviointi. Tutkimuksen tarkoitus on aina tuottaa luotettavaa tietoa ja se tulee arvioida, vaikka on aivan tavallista, että tutkimusta tehdessä sattuu pieniä virheitä, mutta niitä ei saa salata. Luotettavuuden ja pätevyyden arviointia ei toteuta määrällisen tutkimuksen yhteydessä 63. Kun laadullista tutkimusta arvioidaan, kuvataan, miten tutkimus on toteutettu ja miten tutkimuksen tulokset ovat muodostuneet. Luotettavuutta arvioidaan sillä perusteella, sopiiko tutkimuksen selitys tarkkoine aikoineen ja tapahtumakulkukuvauksineen tutkimuksesta annettuun kuvaukseen. Kaikki tuotetun aineiston muodostuminen dokumentoidaan ja selostetaan huolellisesti. Koska laadullisessa tutkimuksessa aineiston luokittelu on merkittävä osa tutkimusta, on tarpeen kuvata ja selventää luokittelun toteuttamisen perusteet ja menetelmä. 64. Opinnäytetyö koostuu kolmesta kokonaisuudesta, sopimusoikeudesta, oikeuskäytännöstä ja oikeusmuotoilusta. Opinnäytetyössä käytetyt lähteet ovat ajantasaisia ja luotettavia ja käytetyt lähteet on valittu siten, että ne ovat omilla aloillaan tunnettuja ja arvostettuja. Oikeusmuotoilututkimusosuuden teoria pohjautuu kirjoituksiin oikeusmuotoilusta (Lähteet) sekä palvelumuotoilun teoriaan. Todetaan, että opinnäytetyö on luotettava ja käytetyt lähteet ovat valideja ja ajantasaisia sekä olennaisia. Todetaan lisäksi, että tutkimuksen eteneminen ja sen johtopäätökset on dokumentoitu riittävällä tarkkuudella tutkimusselosteessa. 63 Hirsijärvi, Remes & Sajavaara. 1998. 64 Hirsijärvi, Remes & Sajavaara. 1998.

50 Lähteet Painetut Alasuutari, P. Laadullinen tutkimus 2.0. 2011. Tampere: Vastapaino. Annola, V. 2016. Sopimustulkinta: teoria, vaiheet, menettely. Helsinki: Talentum. Halila, H. & Hemmo, M. 2008. Sopimustyypit. Helsinki: Talentum. Hemmo, M. 2003-2005. Sopimusoikeus I-III. Helsinki: Talentum. Hemmo, M. 2006. Sopimusoikeuden oppikirja I. Helsinki: Talentum. Hemmo, M. 2013. Velvoiteoikeuden perusteet. Helsinki: Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta. Hemmo, M. & Hoppu, H. 2018. Sopimusoikeus. Helsinki: Alma Talent Oy. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 1997. Tutki ja kirjoita. Porvoo: Bookwell Husa, J., Pohjolainen, T. 2014. Julkisen vallan oikeudelliset perusteet: johdatus julkisoikeuteen. Helsinki: Talentum. Hyvärinen, H., Hulkko, P. & Ohvo, S. 2002. Yksityisoikeuden perustee. Helsinki: WSOY Liukkunen, U. 2012. Sopimussuhteita koskeva lainvalinta. Helsinki: Talentum. Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, J. 2014. Kehittämistyön menetelmät uudenlaista osaamista liiketoimintaan. Helsinki: Sanoma Pro Saarnilehto, A. 2009. Sopimusoikeuden perusteet. Helsinki: Talentum. Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. Hämeenlinna: Talentum. Wilhelmsson, T. 2008. Vakiosopimus ja kohtuuttomat sopimusehdot. Helsinki: Talentum. Sähköiset Haapio, H. 2012. Sopimusten ja säädösten visualisointi: Tie toimivampiin teksteihin. Kielikello 2/2012. Viitattu 11.9.2018. https://www.kielikello.fi/-/sopimusten-ja-saadosten-visualisointi-tie-toimivampiin-teksteihin

51 Haapio, H. 2013. Next Generation Contracts: A Paradigm Shift. Helsinki: Lexpert Ltd. Viitattu 11.9.2018. http://www.lexpert.com/wp-content/uploads/2015/02/haapio-next_generation_contracts.pdf Hagan, M. 2017. Law by design. Viitattu 30.9.2018. http://www.lawbydesign.co/en/home/ HE 247/1981. Viitattu 11.9.2018. http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1994/19940218 HE 218/1994. Viitattu 11.9.2018. http://www.finlex.fi/fi/esitkset/he/1994/19940218 HE 92/1996. Viitattu 11.9.2018. https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1996/19960092 HE 146/1998. Viitattu 11.9.2018. https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1998/19980146 HE 26/2003. Viitattu 11.9.2018. https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2003/20030026 Legal Tech Lab. Viitattu 11.9.2018. http://www.legaltechdesign.com/ Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (228/1929). 11.9.2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290228 Kronström, S. 2016. Legal Design miksi tästä puhutaan? Viitattu 11.9.2018. https://hankinta-turisti.com/2016/11/24/legal-design-miksi-tasta-puhutaan/ Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. 2006a. KvaliMOTV (Menetelmäopetuksen tietovaranto). 2.3.1 Tutkimusongelmat. Viitattu 11.9.2018. http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/l2_3_1.html Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. 2006b. KvaliMOTV (Menetelmäopetuksen tietovaranto). 2 Tutkimuksen suunnitteleminen. Viitattu 11.9.2018. http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/l2.html Suomen laki. Viitattu 11.9.2018. http://www.finlex.fi Oikeustapaukset. Viitattu 11.9.2018.

52 Kuviot Kuvio 1: Oikeusjärjestys... 11 Kuvio 2: Sopimusoikeuden rakenne... 13 Kuvio 3: Oikeussubjektit (mukaillen Saarnilehto, A. 2009)... 14 Kuvio 4: Sopimuksen syntyminen ja sen edellytykset... 15 Kuvio 5: Sopimusoikeuden sopimusvapauden periaatteet... 20 Kuvio 6: Pätemättömyysperiaatteet... 25 Kuvio 7: Tutkimusmenetelmiä (Heikkilä 2014, 13, 15)... 27 Kuvio 8: Oikeustapauksia vuositasolla... 28 Kuvio 9: Oikeustapaukset oikeusperiaatteen mukaan... 29 Kuvio 10: Oikeustapausten aiheet... 29 Kuvio 11: Oikeusmuotoilun osa-alueet (mukaillen Legal Tech Lab)... 32 Kuvio 12: Oikeusmuotoilun kohteet, mukaillen Hagan, M. 2017.... 33 Kuvio 13: Sopimuksen ja sen muotoilun prosessi... 34 Kuvio 14: Oikeusmuotoilun prosessi (mukaillen Legal tehc lab)... 36 Kuvio 15: Laadullisen tutkimuksen malli mukaillen (Ojasalo, Moilanen & Ritalahti 2014)... 44 Kuvat Kuva 1: Ensimmäinen oikeusmuotoiltu sopimus... 38 Kuva 2: Toinen oikeusmuotoiltu sopimus... 40 Taulukot Taulukko 1: Työpajat... 43 Taulukko 2: Työpajan vastaukset lajiteltuna /tähän tulee muutoksia neljännen pajan jälkeen... 45 Taulukko 3: Vastaukset lajiteltuna muutoksia, kun neljäs paja pidetty... 46

53 Liitteet Liite 1: Ikonipankki... 54 Liite 2: Oikeustapaus luettelo... 55 Liite 3: Suositus prosessimalliksi oikeusmuotoilun toteuttamiselle Senaatti-kiinteistössä... 57

Liite 1: Ikonipankki 54

Liite 2: Oikeustapaus luettelo 55

56

Liite 3: Suositus prosessimalliksi oikeusmuotoilun toteuttamiselle Senaatti-kiinteistössä 57

58

59