VALTAKUNNALLINEN TYÖPAJAYHDISTYS

VALTAKUNNALLINEN TYÖPAJAYHDISTYS RY on työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö. ehkäisee syrjäytymistä edistämällä työpajatoiminnan, etsivän nuorisotyön ja sosiaalisen työllistämisen kehitystä Suomessa. Se vahvistaa toiminnallaan työpajojen ja etsivän nuorisotyön toimintaedellytyksiä ja niissä työskentelevien ammattilaisten osaamista. Yhdistyksen toiminta on yleishyödyllistä ja sen työ tähtää aina jäsenistön palvelemiseen ja hyödyttämiseen. Yhdistys on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. Yhdistyksen toiminnan strategisesta suunnittelusta vastaa kymmenhenkinen hallitus, jonka jäsenet ovat yhdistyksen kokouksen demokraattisesti valitsemia kentän ammattilaisia. Vuonna 2018 yhdistyksessä työskenteli 14 toimihenkilöä. Yhdistyksellä oli vuoden 2018 lopussa 268 jäsenorganisaatiota. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Vuosikertomus 2018 Tähän toimintaan olemme saaneet avustusta opetusja kulttuuriministeriöltä. Toimitus: Mari Ahonen-Walker & Anna Kapanen Valokuvat: TPY:n henkilöstö, Emmi Paavola, Esa Linna, Juha Kiviniemi, Mediakylpylä, Sini-Minttu Koivistoinen, Unsplash Ulkoasu ja taitto: Sofia Wilkman Tämän painotuotteen paperina Edixion Offset. Paperiin käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista.

Sisältö Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) 4 Toiminnanjohtajan katsaus 6 TPY:n toiminnan organisoituminen 1.1.2018 alkaen 9 1 TYÖPAJATOIMINNAN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN OSAAMISKESKUSTOIMINTA 10 1.1 Työpajatoiminnan kehittäminen osana sosiaalisen vahvistamisen osaamiskeskuskokonaisuutta 10 1.2 Etsivän nuorisotyön kehittäminen osana sosiaalisen vahvistamisen osaamiskeskuskokonaisuutta 15 2 KEHITTÄMINEN 20 2.1 Työpajatoiminnan opinnollistaminen (2017 2019) 20 3 YHDISTYSTOIMINTA 22 3.1 Vaikuttaminen 22 3.2 Viestintä 25 3.3 Valtakunnalliset jäsentapahtumat 27 4 YLEISHALLINTO 30 4.1 Johtaminen ja sisäinen kehittäminen 30 4.2 Taloushallinto 31 4.3 Henkilöstö- ja hallintopalvelut 32 LIITTEET 34 VUOSIKERTOMUS 2018 I 5

6 I VUOSIKERTOMUS 2018 Toiminnanjohtajan katsaus

V UOSI 2018 OLI TPY:n 21. toimintavuosi. Sitä leimasivat edellisten vuosien tapaan Sipilän hallituksen käynnistämät laajat rakenteiden ja lainsäädännön reformit. Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön kannalta keskeisimpiä olivat maakunta-, sote- ja kasvupalvelu-uudistuksiin liittyvät esitykset. Yhdistys otti toimintavuoden aikana kantaa useissa eri kanavissa sekä toimintojen että niihin osallistuvien nuorten ja aikuisten puolesta. Yhdistys näki, että edelleen eri hallinnonalojen uudistusten ja vireillä olevan sääntelyn keskinäinen yhteensovittaminen olivat monin tavoin puutteellisia. Työpajojen toimintaa tai niiden kohderyhmiä ei valmistelussa oltu juurikaan huomioitu, eikä uudistusten vaikutuksia jo valmiiksi eri sektoreiden rajapinnalle asemoituviin palveluihin ole riittävästi arvioitu. Vuoden 2018 aikana Sipilän hallitus esitti lukuisia eri versioita keskeisten esitysten käsittely- ja toimeenpanoaikatauluiksi. Edelleen tätä yhteenvetoa kirjoittaessa uudistusten käsittely on kesken. Niiden läpimenoa nykyisen hallituskauden aikana on pidetty varmana ja toisaalta epävarmana arviota esittäneestä tahosta ja arvion ajankohdasta riippuen. Kävipä näissä uudistuksissa nyt kuinka tahansa, varmaa on se, että rakenteellisia muutoksia toteutetaan ennemmin tai myöhemmin, muodossa tai toisessa. Tästä syystä kentän määrätietoista kehittämistyötä tulee jatkaa. Työmuotoja, niiden tuloksia ja vaikutuksia on tehtävä näkyväksi eri keinoin. Tässä on luonnollisesti hyvä hyödyntää valtakunnallisissa ja alueellisissa vertaisverkostoissa olevaa valtavaa tieto-, taito- ja osaamispotentiaalia. Vaikka yhdistyksen vaikuttamistyön painopiste toimintavuonna olikin vireillä olevan sääntelyn epäkohtien esiin nostamisessa ja niihin erilaisten ratkaisujen tarjoamisessa, vaikuttamistyössä tähyiltiin samalla jo tulevaan. Loppuvuodesta yhdistys julkaisi kolme Mari Ahonen-Walker keskeistä tavoitetta tulevalle vaalikaudelle. Yhdistyksen hallitusohjelmatavoitteissa 2019 2023 keskeisenä pyrkimyksenä on turvata työpajatoiminta muuttuvissa rakenteissa. Yhdistys korostaa, että työpajatoiminta on joustava ja monipuolinen koulutus-, sosiaali- ja työllisyyspolitiikan väline, jossa on vuosien kehittämistyön tuloksena hyvä valtakunnallinen kattavuus ja alueellinen saavutettavuus. Tulevaisuudessakin näiden palveluiden toimintaedellytykset ja lähipalveluluonne mahdollistetaan, mikäli eri kokoisilla ja muotoisilla toimijoilla on mahdollisuus hyödyntää laajasti nuorten ja aikuisten tarpeen mukaisia palveluita ja toimenpiteitä. Yhdistyksen näkemyksen mukaan seuraavalla hallituskaudella tarvitaan laaja kansallinen selvitys, jonka pohjalta työpajatoimintaa, eri hallinnonalojen sääntelyä, toimenpiteitä ja rahoitusta yhteensovitetaan niin nuorten kuin aikuistenkin palveluissa. Lisäksi yhdistys linjasi hallitusohjelmatavoitteissaan, että nuorten ja aikuisten osaamistasoa on mahdollista nostaa liittämällä osaamisen tunnistaminen ja niitä tukevat palvelut osaksi yksilöllisiä koulutuspolkuja. Tätä varten olemassa olevan osaamisen tunnistamiseen liittyvän sääntelyn, hallinnonalojen sisäisten ohjeistusten ja paikallisten käytäntöjen sisältämiä esteitä tulee tunnistaa ja poistaa. TPY esittää, että hallitusohjelmaan tulee kirjata koulutuksen järjestäjien ja työpajojen yhteistyön syventäminen ja sen tukeminen alueellisella ja valtakunnallisella kehittämistyöllä. Yhdistys huomautti myös, että työpajoista ja etsivästä nuorisotyöstä ja niiden tuloksellisuudesta saadaan runsaasti sekä määrällistä että laadullista tietoa, ja palvelut ovat osoittaneet vaikuttavuutensa. Kuitenkin erityisesti etsivän nuorisotyön rahoitus on jo pitkään perustunut erilaisille määräaikaisille ohjelmille, ja työpajatoiminnan rahoitusosuus on jämähtänyt viiden vuoden takaiselle tasolle, vaikka uusia toimijoita on tullut kentälle VUOSIKERTOMUS 2018 I 7

Loppuvuodesta yhdistys julkaisi kolme keskeistä tavoitetta tulevalle vaalikaudelle. runsaasti. Kolmanneksi tavoitteeksi TPY asettaakin, että toimintojen valtionrahoitus heijastelee muuttuvia olosuhteita ja tarjoaa vakaata ja pysyvää tukea kentän ansiokkaalle työlle. Yhteiskunnallisiin muutoksiin vaikuttamisen ohella yhdistys itsessään kävi toimintavuonna läpi lukuisia muutoksia. TPY toimi aiemmin pitkään yhtenä opetusja kulttuuriministeriön nuorisotyön palveluja kehittämiskeskuksista. Uuden nuorisolain myötä OKM lopetti tämän toiminnan vuoden 2018 alusta ja siirtyi rahoittamaan ja toteuttamaan laissa säädettyä valtakunnallista nuorisoalan osaamiskeskusrakennetta. Osaamiskeskukset muodostavat aluehallintovirastojen sekä lakisääteisten valtion nuorisoneuvoston ja arviointi- ja avustustoimikunnan kanssa verkoston, joka vahvistaa osaamista, kehittämistä ja tiedonkulkua nuorisoalan yhteisöissä. Lain tuomalla muutoksella oli vaikutuksensa yhdistyksen vuoden 2018 toiminnan ja talouden suunnitteluun ja organisointiin. Yhdistys eriytti aiempia toimintojaan OKM:n erilaisiin rahoituslinjoihin ja haki ja sai paikan osaamiskeskusrakenteessa. Työpajatoiminnan kehittämisen ohella yhdistys käynnisti kokonaan uuden sisältökokonaisuuden, joka suuntautui etsivän nuorisotyön valtakunnalliseen kehittämiseen. Nykymuotoinen etsivä nuorisotyöhän käynnistyi etsivänä työparitoimintana juuri nuorten työpajoilla. Vaikka työmuoto on kuluneen kymmenen vuoden aikana kehittynyt itsenäisesti, on sillä edelleen tiivis suhde työpajatoimintaan. Tällä hetkellä yli puolet valtionapua saavista etsivän nuorisotyön organisaatioista on TPY:n jäseniä. Lisäksi vuoden 2018 alussa voimaan astuneen sääntömuutoksen myötä yhdistyksen toiminta ulottuu työpajatoiminnan ohella myös etsivään nuorisotyöhön. Näin osaamiskeskuskokonaisuudessa käynnistynyt etsivän nuorisotyön kansallinen koordinaatio ja kehittäminen asettuvat luontevaksi osaksi yhdistyksen toimintaa. Yhtä aikaa osaamiskeskusten aloittamisen kanssa käynnisteltiin yhdistyksessä myös työpajatoiminnan opinnollistamisen kansallista kehittämishanketta. Lisäksi kevään aikana toivotettiin tervetulleeksi myös uusi hallinto- ja talouspäällikkö tehtävässä pitkään toimineen Annukka Virtasen siirtyessä hyvin ansaituille eläkepäiville. Näin muutaman kevätkuukauden aikana yhdistyksen toimiston väkimäärä tuplaantui, ja osittain vaihtui. Vaikka reippaita käänteitä riitti yhdistyksen sisällä, onnistuimme vuoden aikana liikkumaan ympäri Suomea ja tapaamaan ja palvelemaan lukuisaa määrää kentän ammattilaisia. Vuoden aikana yhdistyksen alueellisissa koulutuksissa, verkostoissa ja erilaisissa tilaisuuksissa oli yhteensä 2 874 osallistujaa ja niissä tuotettiin kaikkiaan 4 015 kasvokkain toteutunutta koulutuspäivää. Lisäksi erilaiset sähköiset koulutukset ja klinikat tavoittivat vuoden aikana 1 081 live-osallistujaa ja niiden tallenteita katsottiin kaikkiaan 2 280 kertaa. Sidosryhmien tilaisuuksissa erilaisilla yhdistyksen pitämillä puheenvuoroilla oli tämän lisäksi 1 045 kuulijaa. Teimme toimintavuoden aikana myös yhdessä kentän aktiivisten somelähettiläiden kanssa työpajojen ja etsivän nuorisotyöntekijöiden arkea näkyviin #nuorenpuolella -kampanjallamme. Kampanjaan liittyviä postauksia ja videoita sosiaalisessa mediassa näki kaikkiaan yli 50 000 ihmistä! Tästä innostuneena jatkammekin vuonna 2019 kentän toiminnan näkyväksi tekemistä osana kaikkea työtämme. Nämä nostot tehdään tunnisteella #timanttistatoimintaa. Mitään edellä mainittua emme luonnollisestikaan olisi pystyneet tekemään yksin toimiston väen voimin, vaan olemme iloisia, että meillä on jäseniä, jotka ottavat kantaa, toimivat ja osallistuvat. Lämmin kiitos siis teille kaikille aktiivisille ihmisille työpajoilla ja etsivässä nuorisotyössä! Samalla siirtyessäni itse uusien haasteiden pariin kiitän teitä kaikkia kuluneesta kymmenestä vuodesta. Aika tuntuu hurahtaneen kuin siivillä. Nämä vuodet ovat olleet täynnä merkityksellisiä kohtaamisia, ikimuistoisia kokemuksia ja tekemisen meininkiä. Haluan toivottaa hyviä kumppanuuksia, onnea ja menestystä tärkeään työhönne myös tulevaisuudessa! MARI AHONEN-WALKER toiminnanjohtaja 8 I VUOSIKERTOMUS 2018

TPY:n toiminnan organisoituminen 1.1.2018 alkaen YHDISTYKSEN JÄSENMÄÄRÄ VUODEN 2018 alussa oli 256 organisaatiota. Vuoden aikana yhdistyksen jäseneksi liittyi 17 ja erosta ilmoitti viisi organisaatiota. Vuoden 2018 lopussa yhdistyksen jäsenmäärä oli näin kaikkiaan 268. Toimintavuoden lopussa yhdistyksen jäsenistä 60,5 % oli kunnallisia tai kuntayhtymän hallinnoimia, yhdistyksiä 27,6 %, säätiöitä 9,7 % ja muita toimijoita 2,2 %. Yhdistyksen jäsenistä pieniä, 1 9 toimihenkilön organisaatioita oli 72 %. Toimijoista keskikokoisia oli 18,3 %, ja suuria eli vähintään 30 toimihenkilön organisaatioita oli 9,7 %. Yhdistys haki ja sai toimintavuonna 2018 rahoitusta opetusja kulttuuriministeriöstä työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön osaamiskeskustoimintoihin sekä yleisavustusta yhdistystoimintaan ja yleishallintoon. Lisäksi se toteutti vuosina 2017 2019 OKM:n rahoittamaa kehittämishanketta. Henkilöstö ja yhdistyksen toiminta uudelleenorganisoitiin vastaamaan uutta rahoitusrakennetta 1.1.2018 seuraavasti: YLEISHALLINTO - yleisavustus 1,3 htv YHDISTYS- TOIMINTA KEHITTÄMIS- TOIMINTA OSAAMISKESKUS- TOIMINTA ENT-OSAAMIS- KESKUS vaikuttaminen viestintä tapahtumat Työpajatoiminnan opinnollistaminen (2017 2019) ALU-koordinaatio koulutus Sovari ENT-koordinaatio koulutus & tapahtumat viestintä yleisavustus 2,65 htv erityisavustus 3 htv osaamiskeskusrahoitus 3,85 htv osaamiskeskusrahoitus/ TPY:n osuus 3,2 htv Yhteensä 14 päätoimista työntekijää (14 htv) VUOSIKERTOMUS 2018 I 9

1. Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön osaamiskeskustoiminta O KM MYÖNSI VUODEN 2018 alussa TPY:lle rahoitusta osaamiskeskustoimintaan sosiaalisen vahvistamisen kokonaisuudessa. TPY:n osaamiskeskusten tavoitteena on tarjota koulutusta, kehittämistoimia ja tukea etsivässä nuorisotyössä sekä nuorten työpajatoiminnassa toimiville ammattilaisille ja heidän työnantajaorganisaatioilleen. Toiminnallisesti työ jakautuu työpajatoiminnan osaamiskeskukseen sekä etsivän nuorisotyön osaamiskeskukseen, joista jälkimmäistä toteutetaan käytännöllisenä yhteistyönä kolmen muun organisaation kanssa. Kokonaisuuteen liittyy lisäksi yhteistyötä koko sosiaalisen vahvistamisen osaamiskeskuksen toimijoiden kesken. TPY toimi niiden keskinäisessä yhteistyössä kokoonkutsujana vuonna 2018. 1.1 Työpajatoiminnan kehittäminen osana sosiaalisen vahvistamisen osaamiskeskuskokonaisuutta Yhdistyksen työpajoihin keskittyvä osaamiskeskustoiminta käsittää työpajojen alueellisen työn valtakunnallisen koordinaation, valmentajille suunnatun koulutustoiminnan sekä työpajatoiminnan vaikutusten arvioinnin kehittämisen Sovari-mittarin ja laatutyön avulla. Työpajatoiminnan osaamiskeskuksessa työskentelee kouluttaja, kaksi asiantuntijaa ja tapahtumatuottaja. 1.1.1 TYÖPAJOJEN ALUEELLISEN TYÖN VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIO Työpajatoiminnan osaamiskeskus vastaa työpajojen alueellisen työn koordinaatiosta valtakunnallisesti. Alueellisia ALU-verkostoja toimii 13, joista yksi on ruotsinja kaksikielisten työpajojen ULA-verkosto. Verkostot kattavat maantieteellisesti koko Suomen. ALU-koordinoinnin tarkoituksena on aktivoida alueellista yhteistyötä eri työpajatoimijoiden välillä alueellisella ja paikallisella tasolla. Valtakunnallisen koordinoinnin avulla levitetään tietoa ja työpajatoimintaa koskevan kehittämistyön tuloksia sekä kerätään paikallista ja alueellista tietoa toimialan koulutus-, kehittämis- ja vaikuttamistyön tueksi. Alueellisen työn kansallisesta koordinoinnista vastaa alueellisen työn asiantuntija. Toimintavuoden 2018 aikana asiantuntija osallistui 16 verkostokokoukseen 11 eri alueellisessa verkostossa (kartta 1). Näissä verkostotapaamisissa oli yhteensä 10 I VUOSIKERTOMUS 2018

KARTTA 1. Kokkola Kuopio Joensuu Nakkila Porvoo Loviisa ALUEELLISET VERKOSTOKÄYNNIT Oulu Kajaani Raahe Turku Mikkeli Savonlinna Maarianhamina Iisalmi Nokia Kotka 294 osallistujaa 131 eri organisaatiosta. Organisaatioista 112 oli yhdistyksen jäseniä, ja niistä pieniä oli 63 %. Koulutuspäiviä tilaisuuksissa toteutui kaikkiaan 316. ALU-verkostotapaamisten palautteiden keskiarvo oli 3,3 ja koettu hyöty 3,2 asteikolla 1 4. Työpajatoiminnan osaamiskeskus kehitti ja tuki ALU-verkostojen toimintaa yhteistyössä aluehallintovirastojen (AVI) nuorisotoimien kanssa. Toimintavuoden aikana määriteltiin ALU-koordinaattoreiden työnkuvat yhteistyössä AVIen kanssa, tuotettiin sähköinen ALU-koordinaattorin käsikirja sekä painettiin ALU-toiminnan flaijeri. Verkostojen toiminnan suunnittelua ja kehittämistä tuettiin verkostokohtaisen tuen avulla. Toimintavuoden aikana toteutettavaksi suunniteltu ALU-toiminnan esite jätettiin toteuttamatta, koska sille ei nähty erityistä tarvetta koordinaattoreiden kesken. ALU-verkostojen toiminnasta toteutettiin palautekysely. Erityisen hyödylliseksi verkostotoiminnassa koettiin ajankohtaisen tiedon ja toimintamallien jakaminen omalla alueella ja valtakunnallisesti, vertaistuki eri organisaatioissa työskentelevien välillä sekä koulutuksellinen sisältö. Myös verkostoissa jaettu tieto käynnissä olevista yhteiskunnallisista uudistuksista, keskustelu uudistusten vaikutuksista työpajakenttään sekä verkostojen yhteistyössä tekemä vaikuttamistyö koettiin arvokkaaksi. Yhdistyksen henkilöstö osallistui toimintavuoden aikana kaikkien aluehallintovirastojen alueellisille työpaja- tai nuorisotyöpäiville, ja piti puheenvuoroja yhdistyksen ajankohtaisista asioista, työpajakenttään vaikuttavista rakenteellisista uudistuksista sekä muista vaikuttamistyön teemoista. Näissä tilaisuuksissa pidetyillä puheenvuoroilla tavoitettiin yhteensä noin 275 henkilöä. Alueellisia tapahtumia ja verkostokäyntejä hyödynnettiin myös tiedon keräämisessä, minkä lisäksi alueellisilta verkostoilta kerättiin tietoa ja näkemyksiä mm. vaikuttamistyön tueksi useita kertoja toimintavuoden aikana. Toimintavuoden aikana ALU-koordinaattoreille järjestettiin yhteensä kuusi tapaamista, joista neljä sähköisesti. Toukokuussa järjestetyn tapaamisen aiheina oli alueellisen toiminnan kehittäminen ja nuorisotyön osaamiskeskustoiminta. Tapaamiseen oli kutsuttu esittäytymään myös muita nuorisotyön osaamiskeskuksia. Joulukuun kaksipäiväisen tapaamisen aiheina oli työpajakentällä käynnissä olevat muutokset, työpajakentän ja TPY:n kehittäminen sekä ALU-koordinaattoreiden työnkuvat. Joulukuussa pidetyn tapaamisen ensimmäiseen päivään osallistuivat myös työpajatoiminnasta vastaavat aluehallintovirastojen nuorisotoimien sekä opetusja kulttuuriministeriön virkamiehet. Lisäksi yhdistys järjesti työkokouksen aluehallintovirastojen nuorisotoimien ja opetusja kulttuuriministeriön virkamiesten kanssa kesäkuussa. Näissä tapaamisissa oli yhteensä 77 osallistujaa, ja koulutuspäiviä niissä toteutui kaikkiaan 107. VUOSIKERTOMUS 2018 I 11

Ajankohtaista tietoutta, koulutusta ja vertaistukea muilta työpajoilta sekä hyviksi havaittujen käytäntöjen oppiminen toisilta. ALU-verkostotoiminnan hyötyjä Yhteistyö ja vertaistuki muiden organisaatioiden ja niiden edustajien kanssa on antanut paljon positiivista energiaa ja tukea toimintaan joka tasolla. Vuoden 2018 alussa otettiin käyttöön työpajatoiminnan alueellisten verkostojen yhteinen verkkosivusto yhdistyksen verkkosivujen yhteyteen. Kukin ALU-verkosto voi lisätä sivustolle tietoa toiminnastaan sekä alueen ajankohtaisista uutisista. Verkostojen välistä vertaiskehittämistä tukemaan verkkosivustolle koottiin alueilta hyviä käytäntöjä, joita levitettiin myös yhdistyksen Facebook-sivulla. Sivustolla on lisäksi ALU-koordinaattoreiden oma osio, jonne kerättiin ALU-koordinaattoreille suunnattuja materiaaleja sekä käytiin keskustelua ALU-koordinaatioon liittyvistä teemoista. Verkkosivuston ylläpidosta vastasivat työpajatoiminnan osaamiskeskus sekä ALU-koordinaattorit yhdessä, ja koordinaattorit saivat koulutusta sivuston ylläpitoon sen käyttöönoton yhteydessä. Koordinaattoreiden väliseen keskusteluun perustettiin myös WhatsApp-ryhmä. Osaamiskeskus osallistui toimintavuoden aikana yhteistyössä Kohtaamo-hankkeen, Koordinaatin ja Etsivän nuorisotyön osaamiskeskuksen kanssa toteutetulle Parempia palveluja nuorille -alueelliselle kiertueelle kolmella paikkakunnalla (Helsinki, Oulu, Kuopio). Osallistujia näissä tilaisuuksissa oli yhteensä noin 80. Lisäksi pidettiin puheenvuoro kolmessa eri yhteistyökumppanin tilaisuudessa, joissa oli yhteensä arviolta 120 osallistujaa. Kohtaamon, Etsivän nuorisotyön osaamiskeskuksen ja Kanuunan kanssa toteutettiin alueellisten verkostojen kartoitus. Kanuunan kanssa käynnistettiin NUORI2019-tapahtuman ohjelmayhteistyö. Osaamiskeskus tuotti yhdessä Allianssin kanssa työpajanuorille suunnattua osallisuusmateriaalia ja markkinoi sitä työpajoille osana syksyllä 2018 järjestettyä Politiikkaviikkoa. 1.1.2 KOULUTUSTOIMINTA Osaamiskeskuskokonaisuuteen kuuluvia koulutuksia järjestetään alueellisina koulutuksina (kartta 2) kaikilla AVI-alueilla tiiviissä yhteistyössä aluehallintovirastojen nuorisotoimien kanssa. Osaamiskeskus tuottaa myös omia sähköisiä koulutuksia, joita ovat verkkoklinikat, tallenteet sekä erilaiset tietoiskut. Lisäksi osaamiskeskus vastaa yhdistyksen tuottamien sähköisten koulutusten koordinoinnista. Koulutustoiminnan kokonaisuudesta vastaa kouluttaja. Koulutustoiminnan käytännön organisoinnista ja sähköisten koulutusten teknisestä toteutuksesta huolehtii yhdistyksen tapahtumatuottaja. Vuonna 2018 alueellisessa koulutustarjonnassa oli tarjolla neljä koulutuskokonaisuutta: kaksipäiväinen Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet sekä yhden päivän mittaisina toteutuvat Arviointi valmennuksessa ja Työpajapedagogiikka -koulutukset sekä uutena pilotoitu yksipäiväinen Voimavarat valmennuksessa -koulutus. Alueellisissa koulutuksissa oli yhteensä 550 osallistujaa. Koulutuspäiviä niissä tuotettiin kaikkiaan 706. Kaksi suunnitelluista koulutuksista jouduttiin perumaan vähäisen osanottajamäärän vuoksi. Peruskoulutuksiin osallistui eniten työvalmentajia (67,1 %), yksilövalmentajia osallistuneista oli 10,2 % ja johtoa 7,5 %. TOIMINTAVUONNA 2018 TOTEUTETTIIN YHTEENSÄ 34 ALUEELLISTA KOULUTUSTA (42 PÄIVÄÄ), JOISTA: kahdeksan oli Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet -koulutusta (osallistujia 156) kahdeksan Arviointi valmennuksessa -koulutusta (127 osallistujaa) seitsemän Työpajapedagogiikka -koulutusta (106 osallistujaa) ja 11 Voimavarat valmennuksessa -koulutusta (161 osallistujaa). 12 I VUOSIKERTOMUS 2018

KARTTA 2. ALUEELLISET PERUSKOULUTUKSET Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet Lappeenranta Tampere Rovaniemi Jyväskylä Turku Helsinki Pori Joensuu Työpajapedagogiikka Imatra Vantaa Jyväskylä Tampere Porvoo Rovaniemi Turku Voimavarat valmennuksessa Porvoo Kankaanpää Turku Mikkeli Kannonkoski Lahti Joensuu Imatra Arviointi valmennuksessa Turku Kuopio Lohja Pori Kotka Rovaniemi Kuopio Vaasa Oulu Jyväskylä Tampere TAULUKKO 1: Sähköiset koulutukset Toiminto Osallistujia verkkoklinikoissa nuorisotyön osaamiskeskus tuottivat yhteistyössä kolme verkkoklinikkaa ja koulutustallennetta. Toimintavuonna pilotoitiin uusi 5-moduulinen työja yksilövalmennuksen verkkokurssi Työpajatoiminnan ABC, joka toteutettiin viitenä päivänä. Verkkokurssille ilmoittautui 66 henkeä, joista 55 suoritti kurssitehtävät ja sai kurssitodistuksen. Koulutuksen palautteiden keskiarvo oli 3,4 ja koulutuksen koettu hyöty 3,1. Ajankohtaisena teemakoulutuksena jatkettiin edellisenä vuonna aloitettua ja digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskus Verken kanssa yhteistyössä toteutettua Somen työkalut työpajan valmennustyössä ja vaikuttamises- Verkkoklinikat Koulutustallenteet Katselukertoja Työpajatoiminnan osaamiskeskus / koulutukset 16 467 16 844 Työpajatoiminnan osaamiskeskus / Sovari ja STL 2 26 5 221 Etsivän nuorisotyön osaamiskeskus 8 287 7 261 Työpajatoiminnan & Etsivän nuorisotyön osaamiskeskus 3 122 3 248 Työpajatoiminnan opinnollistaminen (TOPI) 3 131 5 472 Yhdistystoiminta / vaikuttamistyö 2 48 3 234 Koulutuksiin osallistuneista jäsenorganisaatioista yli puolet oli pieniä toimijoita (52,6 %) ja yli puolet (57,8 %) kunnallisia työpajoja. Peruskoulutuksille annettujen palautteiden keskiarvo oli 3,6 ja koulutusten koettu hyöty 3,5 asteikolla 1 4. Vuoden 2018 aikana jatkettiin sähköisiä koulutuksia (taul. 1). Niiden sisällöt perustuivat työpajakentän ajankohtaisiin asioihin, valmennukseen sekä toiminnan kehittämiseen. Työpajatoiminnan osaamiskeskus tuotti toimintavuonna 18 työpajakentän tarvetta palvelevaa verkkoklinikkaa sekä 21 koulutustallennetta. Lisäksi työpajatoiminnan osaamiskeskus ja Etsivän VUOSIKERTOMUS 2018 I 13

Kokonaisuus oli todella toimiva. Sopivasti teoriaa & käytäntöä, sai kokeilla myös itse. Harjoitteet helposti lähestyttäviä! :) Peruskoulutusten palautteita Avasi hyvin valmentajan työtä ja laittoi myös miettimään, miten itse voin toimia ja olisin hyvä valmentaja. Kiitos! sa -koulutusta, joita toteutettiin alueellisina koulutuksina kolme. Osallistujia niissä oli yhteensä 46. Koulutusten palautteiden keskiarvo oli 3,5 ja koettu hyöty 3,4. 1.1.3 SOVARI-MITTARI JA TYÖPAJOJEN VAIKUTTAVUUS- JA LAATUTYÖN VAHVISTAMINEN Osana osaamiskeskustoimintaa ylläpidetään ja levitetään työpajojen ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuuden osoittamiseen kehitettyä sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittaria sekä työpajojen käyttöön suunnattua Sosiaalisen Työllistämisen Laadunarviointimallia (STL-malli). Sovari-mittarin avulla työpajatoiminnasta ja etsivästä nuorisotyöstä saadaan valtakunnallisesti vertailtavaa vaikuttavuustietoa. Sovari kuvaa työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön sosiaalisesti vahvistavia vaikutuksia. STL-malli on työpajakentälle räätälöity työkalu organisaatioiden itsearviointiin ja laadun kehittämiseen. Sen tavoitteena on tunnistaa organisaation vahvuudet ja kehittämisalueet sekä rakentaa pohja konkreettisille kehittämistoimenpiteille. Kokonaisuudesta vastaa Sovari- ja STL-asiantuntija. Toimintavuonna päättyneellä tarkastelujaksolla työpajojen Sovari-mittariin vastasi 3883 valmentautujaa ja etsivän nuorisotyön Sovari-mittariin 761 nuorta. Sovari-mittaria käyttäville työpajoille tuotettiin organisaatiokohtaiset tulosyhteenvedot. Organisaatiokohtaisen yhteenvedon sai 117 työpajaa. Lisäksi 144 yksikölle tai ryhmälle tuotettiin erillinen tulosyhteenveto. Kaikkiaan organisaatioille tehtiin siis 261 tulosraporttia. Alueellisia raportteja tuotettiin AVI- ja ALU-alueille kaikkiaan 17. Toimintavuoden aikana etsivän nuorisotyön Sovari-mittarissa siirryttiin kalenterivuoden mukaiseen tiedonkeruuseen elokuussa päättyvän kauden sijaan. Vuoden aikana kerätystä vastausaineistosta tuotetaan työpajojen ja etsivän nuorisotyön valtakunnalliset raportit sekä etsivän nuorisotyön organisaatiokohtaiset tulosyhteenvedot vuoden 2019 puolella. Sovaria käyttäville organisaatioille tarjottiin kevyttä tukea mittarin käyttöön ja tulosten hyödyntämiseen. Tulosten levittämisen tueksi tuotettiin lisäksi sähköistä materiaalia. Sovarista pidettiin kaksi verkkokoulutusta, joista tuotettiin sähköiset koulutustallenteet sekä työpajojen että etsivän nuorisotyön tueksi (taul. 1). Sovari-mittaria ja STL-työkalua esiteltiin Varsinais-Suomen ja Pohjois-Suomen ALU-verkostoissa ja näissä koulu- 14 I VUOSIKERTOMUS 2018

tuspäivissä oli yhteensä 38 osallistujaa. Mittaria ja sen tuloksia esiteltiin myös Valtakunnallisilla Työpajapäivillä 2018, Lapin työpajamessuilla sekä starttivalmennuksen verkostotilaisuudessa Lahdessa. Osallistujia näissä tilaisuuksissa oli kaikkiaan noin 120. Sovarin markkinoinnin vahvistamiseksi aloitettiin työkalun ilmeen ja Sovarin viestintämateriaalien kehittäminen. Lisäksi etsivän nuorisotyön Sovaria kehitettiin käyttäjien näkökulmasta entistä selkeämmäksi ja selkokielisemmäksi kyselytyökaluksi yhteistyössä nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian ja Selkokeskuksen kanssa. Toimintavuonna jatkettiin Vasta-alkajan STL -mallin toteuttamista käytännönläheisenä Webropol-kyselynä. Vasta-alkajan STL -mallin mukaista itsearviointia toteuttaville organisaatioille tarjottiin kevyttä tukea arviointiprosessin läpiviemiseksi. Ohjausta annettiin viidelle työpajalle, joista neljä myös toteutti STL-arviointia toimintavuoden aikana. Kyselyihin vastaajia oli kaikkiaan 45. Toimintavuonna järjestettiin STL-verkkoklinikka ja tuotettiin neljä koulutustallennetta (taul. 1). 1.2 Etsivän nuorisotyön kehittäminen osana sosiaalisen vahvistamisen osaamiskeskuskokonaisuutta Toimintavuonna käynnistettiin uutena toiminta Etsivän nuorisotyön osaamiskeskuksessa. Etsivän nuorisotyön osaamiskeskusta toteutetaan sopimuksellisessa yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMKin nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian kanssa. Lisäksi osaamiskeskuksessa tehdään toiminnallista yhteistyötä Espoon kaupungin ja sen kumppanina toimivan Humakin kanssa. TPY toteuttaa kokonaisuudessa alueellisen työn valtakunnallista koordinaatiota, koulutustoimintaa sekä viestintää. Juvenia toteuttaa selvitys- ja tutkimustyötä sekä etsivän nuorisotyön työotteen jalkauttamista koulutukseen. TPY:n kokonaisuudessa työskentelee kolme asiantuntijaa. Etsivän nuorisotyön osaamiskeskus aloitti työnsä huhti-toukokuun aikana ja käytännön toiminnan syksyllä 2018. 1.2.1 ALUEELLISEN TYÖN KEHITTÄMINEN JA VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIO Alueellisen toiminnan avulla mahdollistetaan etsivien nuorisotyöntekijöiden keskinäinen verkottuminen ja vertaiskehittäminen, hyvien käytäntöjen jakaminen sekä kollegiaalinen tuki. Osaamiskeskus koordinoi etsivän nuorisotyön alueellisten verkostojen toimintaa valtakunnallisesti ja tarjoaa tukeaan alueellisen työn KARTTA 3. ETSIVÄN NUORISOTYÖN OSAAMISKESKUKSEN VERKOSTOKÄYNNIT JA KOULUTUKSET Alueelliset verkostokäynnit Vehmaa Janakkala Riihimäki Joensuu Hyvinkää Äänekoski Mikkeli Ruovesi Lappeenranta Espoo Kuopio Mitä te oikein teette? -koulutukset Helsinki (2) Hämeenlinna Pori Jyväskylä Kalajoki Seinäjoki Kotka Rovaniemi Nurmes Hyvinkää VUOSIKERTOMUS 2018 I 15

Koordinoitu alueellinen toiminta laajeni kattamaan koko Suomen. levittämiseen niille alueille, joissa verkostotoimintaa ei vielä ole. Lisäksi sen avulla välitetään tietoa alueille, kerätään etsivän työn arkea koskevaa tietoutta, seurataan ajankohtaisia rakenne- ja lakiuudistuksia paikallisesta ja alueellisesta näkökulmasta sekä osallistetaan toimijoita yhteiseen kehittämistyöhön. Alueellista yhteistyötä kehitetään yhteistyössä jo olemassa olevien etsivän nuorisotyön verkostojen sekä etsivästä nuorisotyöstä vastaavien aluehallintovirastojen kanssa. Alueellisen työn kehittämisestä ja valtakunnallisesta koordinaatiosta vastaa alueellisen työn asiantuntija. Alueelliseen etsivään nuorisotyöhön laadittiin valtakunnallinen toimintasuunnitelma vuosille 2018 2019. Toiminnan käynnistyessä etsivässä nuorisotyössä oli seitsemän koordinoitua verkostoa: Lappi, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Satakunta sekä Varsinais-Suomi. Vuoden loppuun mennessä ENT-koordinaattoreita oli aloittanut yhdeksällä uudella alueella. Osaamiskeskuksen asiantuntijan tuella verkostotoimintaa käynnistettiin Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa, Kanta- ja Päijät-Hämeessä, Uudellamaalla, pääkaupunkiseudulla sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Koordinoitu alueellinen toiminta laajeni kattamaan näin koko Suomen. Lisäksi asiantuntija osallistui toimintavuonna yhteentoista etsivien alueelliseen tapaamiseen (kartta 3). Näihin tapaamisiin osallistui yhteensä 242 etsivää. Heistä yksintyöskenteleviä oli 55, joka on 63 % näiden alueiden yksin työskentelevistä etsivistä. Alueellisten tapaamisten palautteessa koettu hyöty oli 3,3 ja kokonaisarvosana 3,5 asteikolla 1 4. Koordinaattoreiden työn tukemiseksi perustettiin suljetut Facebook- ja WhatsApp-ryhmät. Molemmissa ryhmissä käydään vertaistuellista keskustelua sekä pohditaan yhdessä työhön liittyviä ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä. Koordinaattoreille järjestettiin vuoden aikana yhteensä neljä tapaamista, joista kaksi sähköisesti. Toukokuussa järjestetyn tapaamisen aiheina oli toiminnan kehittäminen ja nuorisotyön osaamiskeskustoiminta. Tapaamiseen oli kutsuttu esittäytymään myös muita nuorisotyön osaamiskeskuksia. Joulukuun kaksipäiväisen tapaamisen aiheina olivat etsivän nuorisotyön valtakunnallinen tilannekuva ja alueelliset kysymykset, ENT-koordinaattoreiden tehtävänkuvat ja verkostojen toiminta sekä seuraavan toimintavuoden suunnittelu. Tapaamisen toiseen päivään osallistuivat myös etsivästä nuorisotyöstä vastaavat aluehallintovirastojen nuorisotoimien sekä opetusja kulttuuriministeriön virkamiehet. Tapaamisissa oli yhteensä 66 osallistujaa ja niissä toteutui kaikkiaan 80 koulutuspäivää. Joulukuisen yhteisen kokoontumisen lisäksi aluehallintovirastojen nuorisotoimien ja opetusja kulttuuriministeriön virkamiesten kanssa järjestettiin työkokous kesäkuussa. Aluehallintovirastojen virkamiehiä tavattiin yhteistyön sopimisen merkeissä useasti vuoden aikana ja kaikki vastaavat henkilöt tavattiin vähintään kerran heidän omalla alueellaan. Näissä tapaamisissa oli yhteensä 73 osallistujaa. Lisäksi tehtiin tiivistä yhteistyötä valtakunnallisesta tilastoinnista vastaavien AVIn virkamiesten kanssa. Osaamiskeskuksen asiantuntijalla oli puheenvuoro ja/tai rinnakkaisseminaari sekä osaamiskeskuksen ständi kaikilla toimintavuonna järjestetyillä alueellisilla etsivän nuorisotyön päivillä. Näissä tilaisuuksissa oli yhteensä arviolta noin 450 osallistujaa. 1.2.2 KOULUTUSTOIMINTA Osaamiskeskuskokonaisuuteen kuuluvat etsivän nuorisotyön koulutukset järjestetään alueellisina koulutuksina eri puolilla maata. Koulutukset järjestetään tiiviissä yhteistyössä aluehallintovirastojen nuorisotoimien kanssa. Tämän lisäksi toteutetaan sähköisiä klinikoita, tietoiskuja ja tallenteita. Koulutustoiminnan kokonaisuuteen kuuluu myös valtakunnallinen koulutuksellinen tapahtuma etsivän nuorisotyön työntekijöille, heidän esimiehilleen sekä sidosryhmilleen. Kokonaisuudesta vastaa etsivän nuorisotyön asiantuntija. Toimintavuoden aikana kehitettiin ja toteutettiin etsivän nuorisotyön perustehtävään, sanoittamiseen sekä arvopohjaan pureutuva Mitä te oikein teette? -koulutus. Koulutus on tarkoitettu etsivän nuorisotyön työntekijöille ja heidän esimiehilleen. Kouluttajina toimivat etsivän nuorisotyön asiantuntija ja esimiestyön asiantuntija Espoon kaupungilta. Koulutuksen tavoitteet ja sisältö vastaavat edellisvuosien valtakunnallisten etsivän nuo- 16 I VUOSIKERTOMUS 2018

risotyön raporttien, etsivän nuorisotyön kehittämisen tukiprojektin kokoaman kyselyn tulosten sekä osaamiskeskuksen keväällä teettämän kyselyn koulutustoiveisiin ja tarpeisiin. Lisäksi se heijastelee tutkimusta sekä muuta kirjallisuutta etsivästä nuorisotyöstä. Toimintavuonna Mitä te oikein teette? -koulutus järjestettiin kymmenellä paikkakunnalla (kartta 3) kaksipäiväisenä koulutuksena. Syksyn aikana yksi suunnitelluista koulutuksista jouduttiin peruuttamaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Koulutuksiin osallistui yhteensä 266 henkilöä 95 eri organisaatiosta. Osallistujista etsiviä nuorisotyöntekijöitä oli 206, ja heistä yksin työskenteleviä oli 38. Koulutuksella tavoitettiin 45,5 % koulutettujen alueiden yksintyöskentelevistä etsivistä. Esimiehiä koulutuksiin osallistui 60. Koulutuspäiviä kokonaisuudessa toteutui kaikkiaan 472. Mitä te oikein teette? -koulutusten palautteiden yleisarvosana oli 3,2 ja koettu hyöty 3,2 asteikolla 1 4. Sähköisiä koulutuksia (taul. 1) tuotettiin toimintavuoden aikana yhteensä kahdeksan ja niihin osallistui 287 henkilöä. Tallenteita tehtiin seitsemän ja niitä katsottiin vuoden loppuun mennessä yhteensä 261 kertaa. Lisäksi tuotettiin kolme verkkoklinikkaa ja koulutustallennetta yhdessä työpajatoiminnan osaamiskeskuksen kanssa. Sähköisten koulutusten sisältö vastasi osaamiskeskuksen teettämän kyselyn toiveisiin Hyvä ja herättävä koulutus. Joskus on hyvä palata perusasioiden äärelle ja pysähtyä miettimään työtään tarkasti. Antoi paljon ideaa oman työn kehittämiseen. Palautetta Mitä te oikein teette? -koulutuksista Olen ollut monessa koulutuksessa/ seminaarissa ja tämä oli parhaimmasta päästä oman työn kannalta. sekä aikaisempiin kartoituksiin etsivän nuorisotyön koulutustarpeista. Valtakunnalliset etsivän nuorisotyön päivät eli #helmient -tapahtuma siirtyivät vuoden 2019 alkupuolelle etsivän nuorisotyön vuosikiertoon liittyvistä aikataulusyistä. Ohjelma suunniteltiin, valmisteltiin ja markkinoitiin syksyn 2018 aikana ja tapahtuma myytiin loppuun kolmessa viikossa. Myös toimintavuodelle suunnitellut verkostotapaamiset urbaanit etsivät ja syrjäseutujen etsivät siirtyivät vuodelle 2019, ja ne toteutetaan osana Valtakunnallisia etsivän nuorisotyön päiviä. Toimintavuoden syksyllä tuotettiin ja koottiin workshop-tarjotin ENT-koordinaattoreiden alueellisen koulutus- ja tapahtumasuunnittelun tueksi. Tarjotin kokoaa yhteen erilaisia lyhytkoulutustuotteita: kuusi VUOSIKERTOMUS 2018 I 17

1. Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan osaamiskeskusten toimintaa 18 I VUOSIKERTOMUS 2018

ETSIVÄN NUORISOTYÖN SOSIAALISEN MEDIAN SEURAAJAMÄÄRÄT: YHTEENSÄ 1585 SEURAAJAA 601 590 394 KUUKAUSITTAIN SOMEKANAVIEN PÄIVITYKSET SAIVAT YHTEENSÄ NOIN 20 000 45 000 NÄYTTÖKERTAA. niistä on osaamiskeskuksen omista sisällöistä ja 33 tuotetta yhteistyökumppaneiden koulutustarjonnasta. Koulutustuotteiden tilaaminen tapahtuu itsenäisesti koordinaattorin ja kouluttajan välillä, eikä osaamiskeskus osallistu tilauksien hallintaan. Workshop-tarjottimen koulutukset ovat tarjolla vuodesta 2019 alkaen. 1.2.3 ETSIVÄN NUORISOTYÖN VIESTINTÄ TPY:n Etsivän nuorisotyön osaamiskeskus vastaa etsivän nuorisotyön valtakunnallisen tiedotuksen ja viestinnän kehittämisestä ja tukemisesta. Viestinnällä pyritään lisäämään etsivän nuorisotyön tunnettuutta ja vakiintuneisuutta. Etsivän nuorisotyön tiedotusta ja viestintää pyritään kehittämään ennen kaikkea kentän toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Etsivän nuorisotyön tiedotukseen, viestintään ja markkinointiin liittyviä tuen ja koulutuksen tarpeita kartoitettiin toimintavuoden keväällä tehdyn kyselyn avulla. Lisäksi keskustelua aiheesta pidettiin yllä esimerkiksi koulutuksissa ja alueellisilla etsivän nuorisotyön päivillä. Etsivän nuorisotyön viestintää ja markkinointia varten avattiin sosiaalisen median kanavat, Instagram- ja Twitter-tilit sekä Facebook-sivu. Vuoden 2018 lopussa kanavilla oli yhteensä 1585 seuraajaa: Facebookissa 590, Instagramissa 601 ja Twitterissä 394. Kuukausittain somekanavien päivitykset saivat yhteensä noin 20 000 45 000 näyttökertaa. Etsivän nuorisotyön kentän sisäistä viestintää toteutettiin erityisesti uutiskirjeen kautta. Uutiskirje ilmestyi keväästä lähtien kerran kuukaudessa, yhteensä seitsemän kertaa toimintavuoden aikana. Vastaanottajia uutiskirjeellä oli vuoden lopussa 633. Uutiskirjeeseen kerätään tietoa ja uutisia etsivän nuorisotyön kentältä ja siihen kootaan kaikki etsiville nuorisotyöntekijöille suunnatut koulutukset. Uutiskirjeen lisäksi Facebookissa on etsivä nuorisotyö -ryhmä, jossa käydään aktiivista keskustelua etsivien nuorisotyöntekijöiden ja muiden kentällä toimivien tahojen toimesta. Tätä kanavaa käytetään osaamiskeskuksen omien kanavien lisäksi mm. koulutusten ja tapahtumien markkinoinnissa. Osaamiskeskuksen verkkosivut avattiin lokakuussa TPY:n nettisivujen yhteyteen. Sivuilla oli loppuvuoden aikana kaikkiaan 2 000 istuntoa. Nettisivujen ohella avattiin myös osaamiskeskuksen blogi. Lisäksi kirjoitettiin kaksi kirjoitusta muihin blogeihin. Vuoden loppuun mennessä varsinaisia blogitekstejä oli ilmestynyt kahdeksan. Blogitekstien lisäksi Instagramissa on blogityyppistä sisältöä, jonka tuottivat etsivät nuorisotyöntekijät osana #nuorenpuolella-kampanjaa. Toimintavuonna järjestettiin #nuorenpuolella-kampanja yhdessä yhdistyksen viestinnän kanssa. Kampanja järjestettiin Nuorisotyön viikolla lokakuussa, ja sen tarkoituksena oli tuoda esiin etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan arkea. Kampanjan aikana viisi etsivää nuorisotyöntekijää kertoivat omasta työstään osaamiskeskuksen Instagram-tilillä. Kampanja nosti huomattavasti molempien työmuotojen näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa, ja lisäksi niistä ilmestyi 10 juttua tai uutista sähköisessä ja printtimediassa. Etsivien nuorisotyöntekijöiden työn tueksi painettiin infograafi, johon koottiin keskeisiä lukuja etsivästä nuorisotyöstä, sen vaikutuksista sekä lyhyt kuvaus työmuodosta. Infograafeja oli jaettu kentälle vuoden loppuun mennessä noin 2000 kappaletta. Vuoden lopussa infograafista tehtiin myös ruotsinja englanninkieliset versiot yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. VUOSIKERTOMUS 2018 I 19

2. Kehittäminen Y HDISTYKSEN KEHITTÄMISTOIMINNAN kokonaisuuteen kuului toimintavuonna 2018 OKM:n määräaikaisella erityisavustuksella toteutettava Työpajatoiminnan opinnollistaminen (2017 2019) -kokonaisuus. 2.1 Työpajatoiminnan opinnollistaminen (2017 2019) Vuoden 2018 alussa käynnistyneen Työpajatoiminnan opinnollistaminen -hankkeen tarkoituksena on vahvistaa työpajojen ja koulutuksen järjestäjien yhteistyötä ja osaamisen tunnistamista työpajaympäristössä. Hanke rakentuu alueelliselle ja valtakunnalliselle verkostotyöskentelylle sekä koulutuksille ja konsultaatioille. Hankkeessa mallinnetaan työpajaympäristössä toteutettavia tukipalveluita ja sopimuksellisuutta sekä kehitetään työpajoihin liittyvää oppimisympäristöajattelua. Hankekokonaisuudessa työskentelee projektipäällikkö ja kaksi asiantuntijaa. Toiminta käynnistettiin kaikille TPY:n jäsenille suunnatulla sähköisellä alkukartoituksella. Sen perusteella hankkeeseen valikoitui mukaan yhteensä 68 työpajaa, joista muodostettiin seitsemän alueellista vasta-alkajien verkostoa. Verkostoissa on mukana työpajojen lisäksi koulutuksen järjestäjiä sekä alueilla samanaikaisesti käynnissä olevien hankkeiden edustajia. Verkostot kattavat kaikki Manner-Suomen maakunnat. Toimintavuonna vasta-alkajien verkostotapaamisia toteutettiin yhteensä seitsemän (kartta 4), yksi jokaisessa verkostossa. Osallistujia ja koulutuspäiviä näissä tapaamisissa oli 132. Palautteiden yleisarvosana oli 3,2 ja koettu hyöty 3,1 asteikolla 1 4. Opinnollistamistyötä tuettiin järjestämällä kahdeksan alueellista opinnollistamisklinikkaa, joissa oli yhteensä 67 osallistujaa. Opinnollistamisklinikoiden palautteiden yleisarvosana oli 3,4 ja koettu hyöty 3,4. Työpajojen ja koulutuksen järjestäjien yhteistyötä tukevien tapaamisten järjestäminen aloitettiin, ja ensimmäisessä tapaamisessa oli paikalla viisi osallistujaa. Lisäksi opinnollistamistyötä tuettiin kolmella verkkoklinikalla ja viidellä koulutustallenteella. Verkkokoulutuksissa oli 131 osallistujaa. Koulutustallenteilla oli yhteensä 472 katselukertaa vuoden 2018 loppuun mennessä. Toimintavuonna kehittämistyön tueksi käynnistettiin kaksi monialaista asiantuntijatyöryhmää. Toisen tehtävänä on mallintaa tukipalveluja ja edistää so- 20 I VUOSIKERTOMUS 2018

pimuksellisuutta ja toinen kehittää valtakunnallista osaamistodistuspohjaa. Asiantuntijaryhmät kokoontuivat vuoden aikana viisi kertaa. Tilaisuuksissa oli yhteensä 24 osallistujaa. Hanke koordinoi Synergiaverkostoa, joka toimii keskustelufoorumina toimijoille, joilla on kokemusta eri opinnollistamisen käytäntöjen toimivuudesta työpajakentällä. Verkosto kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Osallistujia kokoontumisissa oli yhteensä 38. Synergiaverkoston tapaamisista kerättyjen palautteiden yleisarvosana oli 3,5 ja koettu hyöty 3,5. Hanke tuotti lisäksi sisältöä syyskuussa Akavatalossa Helsingissä pidettyyn Synergiaseminaariin. Hankkeesta tuotettiin esite, jota toimintavuoden aikana jaettiin 1 500 kappaletta. Toiminnan esittelyssä ja tulosten levittämisessä hyödynnettiin TPY:n verkkosivuja, yhdistyksen somekanavia, Työpajatoiminnan opinnollistaminen -nimistä Facebook-ryhmää, uutiskirjeitä ja yhteistyöverkostoja. TPY:n blogissa julkaistiin kaksi hanketta koskevaa kirjoitusta. Työpajatoiminnan opinnollistaminen -hankkeen ohjausryhmä kokoontui toimintavuonna kaksi kertaa. KARTTA 4. TYÖPAJATOIMINNAN OPINNOLLISTAMINEN -HANKKEEN VERKOSTOTAPAAMISET JA OPINNOLLISTAMISKLINIKAT Vasta-alkajien verkostotapaamiset Lahti Varkaus Tampere Huittinen Tornio Vaasa Helsinki Synergiaverkoston tapaamiset Helsinki Jyväskylä Tampere Opinnollistamisklinikat Lahti Seinäjoki Tampere Helsinki Ii Harjavalta Haapavesi Varkaus VUOSIKERTOMUS 2018 I 21

3. Yhdistystoiminta V ARSINAISEEN YHDISTYSTOIMINTAAN kuuluvat vaikuttaminen, viestintä ja valtakunnalliset jäsentapahtumat. Toimintavuonna 2018 yhdistyksen tekemää vaikuttamistyötä vahvistettiin erityisesti henkilöstövoimavaroja uudelleensuuntaamalla sekä sitomalla viestintä entistä vahvemmin osaksi vaikuttamistyötä. 3.1 Vaikuttaminen Vaikuttamisessa voimavaroja suunnattiin erityisesti rakenteiden ja lainsäädännön kehittämishankkeisiin liittyvään ajankohtaisvaikuttamiseen sekä uusien lakien toimeenpanon seurantaan. Vaikuttamistyössään yhdistys otti kantaa sekä työpajojen toimintaedellytyksien että valmentautujien ja heille tarjottavien palveluiden näkökulmasta. Vaikuttamistyön tiimissä työskentelivät toiminnanjohtaja, vaikuttamistyön asiantuntija ja viestintäpäällikkö. Toimintavuonna yhdistyksen vaikuttamistyössä keskityttiin erityisesti maakunta-, sote- ja kasvupalvelu-uudistuksiin sekä kuntoutuksen kokonaisuudistukseen liittyviin kysymyksiin. Lisäksi vaikutettiin muihin työpajatoimintaa ja sen valmentautujia sekä etsivää nuorisotyötä ja sen piirissä olevia nuoria koskeviin lainsäädännön ja viranomaisohjeistusten muutoksiin. Vaikuttamistyö oli luonteeltaan aloitteellista ja proaktiivista. Toimintavuonna myös seurattiin ammatillisen koulutuksen uuden lainsäädännön sekä uuden nuorisolain ja valtakunnallisen nuorisopolitiikan ohjelman toimeenpanoa työpajatoiminnan ja sen valmentautujien näkökulmasta. Vaikuttamistyötä toteutettiin kahdenvälisissä keskusteluissa, osallistumalla erilaisiin tapaamisiin ja työryhmiin, antamalla lausuntoja valmisteleville ministeriöille sekä eduskunnan valiokunnille, tekemällä aloitteita, järjestämällä tilaisuuksia, kirjoittamalla kannanottoja, tuottamalla materiaalia sekä käyttämällä puheenvuoroja erilaisissa sidosryhmien tilaisuuksissa. Yhdistys antoi toimintavuonna yhteensä 13 kirjallista lausuntoa. Niistä neljä osoitettiin eduskunnan valiokunnille ja yhdeksän ministeriöihin ja Opetushallitukselle. Eduskunnalle annetut lausunnot koskivat valtion talousarviota, kasvupalveluita sekä julkisia työvoima- ja yrityspalveluita. Ministeriöille ja Opetushallitukselle annetut lausunnot käsittelivät EU:n nuorisostrategiaa, omatoimisen työnhaun mallia, julkisia työvoima- ja yrityspalveluja, ammatillista kuntoutusta, 22 I VUOSIKERTOMUS 2018

Yhdistys antoi toimintavuonna yhteensä 13 kirjallista lausuntoa. kuntouttavaa työtoimintaa, arpajaislakia sekä kasvatus- ja ohjausalan tutkintojen perusteita. Kirjallisten lausuntojen lisäksi annettiin suullinen asiantuntijalausunto OKM:n Harrastamisen strategia -työryhmälle. Lausuntotiivistelmät löytyvät liitteestä 2. Vuonna 2018 tavattiin sidosryhmien edustajia, virkamiehiä sekä puolueiden keskustoimistoiden edustajia ja kansanedustajia sekä ministeri vireillä oleviin uudistuksiin sekä tulossa oleviin vaaleihin liittyen. Puheenvuoroja pidettiin mm. SOSTE- ja Allianssi-risteilyillä, TEMin tulosperusteisia palveluita koskevissa tilaisuuksissa sekä Kuntaliiton Työllisyystiistai-lähetyksessä. Valtakunnallisissa medioissa yhdistys oli esillä nuorisotyöttömyydestä ja kasvupalveluista. Vaikuttamistyötä tehtiin tiiviissä yhteistyössä kansallisten nuoriso-, sosiaali- ja terveys- ja välityömarkkinajärjestöjen sekä Kuntaliiton kanssa. Kansallisen yhteistyön lisäksi TPY teki kansainvälistä yhteistyötä osallistumalla muiden kansallisten työpajatoiminnan kattojärjestöjen kanssa IPSO:n (International Production School Organisation) toimintaan. Vaikuttamistyön tiimi huolehti toimintavuoden aikana myös muusta kansainvälisestä yhteistyöstä ja perehdytti delegaatiot Luxemburgista, Koreasta ja Italiasta suomalaiseen työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön. Toimintavuonna käynnistettiin työpajatoiminnan johtajille ja kehittäjille suunnattu vaikuttamistyön maakuntakierros. Maakuntakierroksen tarkoituksena on luoda kokonaiskuvaa työpajatoimintaan kohdistuvasta muutostarpeesta rakenteiden ja lainsäädännön uudistuessa. Tilaisuudet organisoitiin alueellisten ALU-verkostojen kautta, ja vuonna 2018 toteutettiin 10 maakunnallista tilaisuutta (kartta 5): kolme kevätkaudella ja seitsemän syyskaudella. Osallistujia tilai- KARTTA 5. MAAKUNTAUUDISTUS JA TYÖPAJAT -TILAISUUDET Kannonkoski Kouvola Lahti Helsinki Seinäjoki Sodankylä Pori Tampere Rovaniemi Turku suuksissa oli yhteensä 164. Maakuntakierros jatkuu keväällä 2019. Toimintavuonna järjestettiin kaksi verkkokoulutusta maakunta- ja kasvupalvelu-uudistuksista, ja niistä molemmista tehtiin myös koulutustallenteet (taul. 1). Verkkokoulutuksissa oli 48 osallistujaa ja tallenteilla 124 katselukertaa vuoden loppuun mennessä. Vaikuttamistyön blogitekstejä kirjoitettiin yhteensä seitsemän, viisi TPY:n, yksi SOSTEn ja yksi AMKE ry:n blogisarjassa. Teksteissä käsiteltiin aktiivimallia, ammatillisen koulutuksen uudistusta, vireillä olevien uudistusten vaikutuksia työpajatoimintaan ja TPY:n hallitusohjelmatavoitteita. Vaikuttamistyön blogikirjoituksilla oli eniten lukijoita kaikista toimintavuonna julkaistuista blogeista. VUOSIKERTOMUS 2018 I 23

JÄSENYYDET SEKÄ TYÖRYHMÄT JA VERKOSTOT JÄSENYYDET: Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry:ssä, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä, Suomen sosiaalipedagoginen seura ry:ssä sekä Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:ssä. TYÖRYHMÄT JA VERKOSTOT: TEMin asettama nuorten matalan kynnyksen ohjauspalvelujen (Ohjaamo) ja verkko-ohjauksen kehittämisen valtakunnallisen koordinaatiohankkeen Kohtaamon ohjausryhmä TEMin asettama Ohjaamoiden kansallinen ohjausryhmä. TPY on SOSTE ry:n nimeämä edustaja OKM:n koordinoima Aikalisä! -toiminnan yhteistyöryhmä THL:n ja OPH:n Oikeus oppimiseen -neuvottelukunta Bildningsalliansenin koordinoima Opitun tunnistamisen kansallinen ryhmä (NVL, Nordiskt Nätverk för Vuxnas Lärande) OPH:n Erasmus+ aikuiskoulutuksen asiantuntijaryhmä OPH:n Zoomi Sujuvien siirtymien kansallinen koordinointi -hankkeen ohjausryhmä Metropolia Ammattikorkeakoulun hallinnoima Matti Miesten matkat työhön -hankkeen ohjausryhmä Marttaliiton Arki sujuvaksi -toiminnan ohjausryhmä SOSTEn ja Kuntoutussäätiön koordinoima Kuntoutusverkosto (KUVE) Välityömarkkinatoimijoiden yhteistyöryhmä NUORI2019-tapahtuman osaamiskeskusryhmä 24 I VUOSIKERTOMUS 2018

SOSIAALISEN MEDIAN SEURAAJAMÄÄRIEN KASVU SUHTEESSA VUOTEEN 2017: +34 % +47 % +62 % +41% +34 % +37 % 1284 Seuraajaa 827 Seuraajaa 994 Seuraajaa 2941 Näyttökertaa 25 726 Kävijää 51 294 Istuntoa FACEBOOK TWITTER INSTAGRAM BLOGI VERKKOSIVUT VERKKOSIVUT TPY:n hallitusohjelmatavoitteiden julkistamistilaisuus järjestettiin eduskunnan Kansalaisinfossa 6.11. Kommenttipuheenvuorot kuultiin kaikkien puolueiden edustajilta. Tilaisuudessa oli läsnä noin 25 osallistujaa. Tilaisuus lähetettiin livenä verkon kautta, ja verkkotallenteella oli 110 katselukertaa. Lisäksi TPY oli mukana Allianssin Ratkaistaan Suomen suurin ongelma! -tilaisuudessa, jossa työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuutta tuotiin esille toiminnallisilla esittelypisteillä. 3.2 Viestintä Viestintä tukee yhdistyksen strategisia tavoitteita, erityisesti työpajojen toimintaedellytysten vahvistamista, työpaja-ammattilaisten osaamisen vahvistamista ja toiminnan tunnettuuden ja vakiintuneisuuden kasvua. Vuoden 2018 painopistealueena viestinnässä oli vaikuttamisviestintä. Toimintavuonna panostettiin myös työpajatoiminnan tunnettuuden ja näkyvyyden lisäämiseen valtakunnallisella ja alueellisella tasolla. Yhdistyksen sekä jäsenistön vaikuttamistyön tueksi tuotettiin viestintä- ja vaikuttamismateriaalia ajankohtaisista uudistuksista. Yhdistyksen viestinnästä vastasi viestintäpäällikkö yhteistyössä muun henkilöstön kanssa. Uutiskirjeviestinnässä jäsenten uutiskirje PajaInfo ilmestyi toimintavuonna kaikkiaan 16 kertaa ja sen vastaanottajina oli 1160 jäsenorganisaatioiden työntekijää. Sidosryhmäuutiskirje ilmestyi kaikkiaan neljä kertaa, joista yksi oli yhteinen Etsivän nuorisotyön osaamiskeskuksen kanssa. Sidosryhmäuutiskirjeen vastaanottajina oli vuoden lopussa 533 henkilöä. Uutiskirjetarjontaa laajennettiin lanseeraamalla työpajojen johdolle oma ajankohtaiskatsaus, joka ilmestyi toimintavuoden syksyllä kaksi kertaa. Sen vastaanottajina oli vuoden lopussa 268 henkilöä. Jatkossa uutiskirje lähetetään neljä kertaa vuodessa. Lisäksi lanseerattiin TapahtumaInfo koulutusten ja tapahtumien markkinointiin. Uutiskirje ilmestyi toimintavuonna kaksi kertaa ja sen vastaanottajina oli 1022 tilaajaa. Jatkossa myös TapahtumaInfo lähetetään neljä kertaa vuodessa. VUOSIKERTOMUS 2018 I 25

Digitaalista viestintää ja sosiaalisen median kanavien käyttöä kehitettiin toimintavuoden aikana. Sosiaalisen median monipuolisemman käytön ja laadukkaampien sisältöjen kehittämiseksi laadittiin sosiaalisen median strategia. Henkilöstö koulutettiin strategian toteuttamiseen yhteistyössä digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskus Verken kanssa. Toimintavuoden lopussa yhdistyksen Facebook-sivulla oli 1284 tykkääjää, Instagram-tilillä 994 seuraajaa ja Twitterissä 827 seuraajaa. Youtube-kanavalla oli 26 tilaajaa. Somekanavien julkaisuilla oli näyttökertoja kuukausittain keskimäärin yhteensä lähes 58 000. Yhdistyksen blogissa ilmestyi toimintavuoden aikana 19 kirjoitusta, joilla oli 2001 lukijaa ja 2941 näyttökertaa. Toimintavuoden alussa julkaistiin yhdistyksen verkkosivut uusitulla ulkoasulla. Verkkosivuilla oli 25 726 kävijää ja istuntoja 51 294. Vaikuttamisviestinnässä laadittiin yhdistyksen maakuntauudistustavoitteet sekä hallitusohjelmatavoitteet ja niihin liittyvät esitteet painettuna sekä sähköisenä. Jäsenistön lisäksi esitteitä postitettiin puolueiden toimistoihin valtakunnallisella ja piiritasolla. Maakuntauudistus- ja hallitusohjelmatavoitteista laadittiin lisäksi uutiskirjeet puolueiden toimistoille sekä piiri-, nais-, nuoriso- ja opiskelijajärjestöille. Uutiskirje lähetettiin 282 vaikuttajalle. Sekä maakuntauudistukseen ja -vaaleihin että eduskuntavaaleihin ja hallitusohjelmaan liittyvää kampanjointia jatketaan vuoden 2019 puolella. Työpajatoiminnan tulosten ja vaikuttavuuden kuvaamiseksi laadittiin Työpajatoimintaan panostaminen kannattaa! -infograafi. Lisäksi laadittiin useita sosiaalisen median kuvia kannanottoina ajankohtaisvaikuttamisen teemoihin. Vaikuttamisviestinnässä toteutettiin viikoittaisia vaikuttamistyön ajankohtaisnostoja Facebookissa ja Twitterissä. Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön valtakunnallisen ja alueellisen näkyvyyden lisäämiseksi toteutettiin #nuorenpuolella-kampanja Nuorisotyön viikolla 26 I VUOSIKERTOMUS 2018

lokakuussa. Kampanja avasi oven työpajojen ja etsivän nuorisotyön arkeen. Kampanjassa kymmenen eri puolilla Suomea, eri kokoisissa kunnissa etsivässä nuorisotyössä ja työpajoilla työskentelevää ammattilaista toimi somelähettiläinä kuvaten työtään TPY:n ja Etsivän nuorisotyön osaamiskeskuksen Instagram-tileillä viikon ajan. Kampanjaa varten kuvattiin kampanjavideo sekä lyhytvideoita somekanaviin. Kampanjapostaukset ja -videot tavoittivat pelkästään sosiaalisessa mediassa yli 50 000 ihmistä. Mediaviestinnässä TPY sai toimintavuoden aikana 69 mediaosumaa. Työpajatoiminta sai keskimäärin 100 mediaosumaa/kk ja etsivä nuorisotyö 30/kk. Tiedotteita laadittiin viisi. #nuorenpuolella-kampanjasta laadittiin lisäksi paikallistiedotteet kampanjassa mukana olevien somelähettiläiden edustamien alueiden medioille. Media teki kaikkiaan kymmenen juttua työpajatoiminnasta ja etsivästä nuorisotyöstä kampanjan puitteissa. Kampanja lisäsi työpajojen ja etsivän nuorisotyön medianäkyvyyttä myös varsinaisen kampanjan jälkeen. Yhdistyksen julkaisuja toimitettiin postitse tilauksesta kaikkiaan 735 kappaletta. Toimintavuonna ei tuotettu uusia julkaisuja, vaan keskityttiin sähköisen ja painetun viestintä- ja vaikuttamismateriaalin tuottamiseen. 3.3 Valtakunnalliset jäsentapahtumat Toimintavuoden aikana yhdistys järjesti kolme valtakunnallista jäsentapahtumaa. Mediaviestinnässä TPY sai toimintavuoden aikana 69 mediaosumaa. Ihanko Pihalla? nuorten taide- ja kulttuuritapahtuma tarjoaa työpajanuorille väylän oman osaamisen esilletuontiin. Sisällöntuottamiseen pyritään aktivoimaan erityisesti taide- ja kulttuuri- sekä starttipajoja kautta Suomen. Kulttuuripäivää viettämään ja tapahtuman yleisöksi ovat tervetulleita kaikki työpajanuoret valmentajineen. Toimintavuoden tapahtuma järjestettiin 24.5.2018 Kemissä yhteistyössä Kemin kaupungin nuorisotyön Kemi Factori -pajan kanssa. Tapahtuman teemoina olivat musiikki sekä musiikkivideot. Päivän aikana oli tarjolla monipuolista ohjelmaa useassa toimipisteessä ympäri Kemiä. Ohjelmassa oli taitavia muusikoita, hienoja elokuvia, taidokkaasti tehtyjä tietokonepelejä, workshoppeja ja paljon muuta. Päivä päättyi biisipajan tapahtuman aikana tekemään kappaleeseen, jossa kiteytyi hyvin päivän tunnelmat musiikin voimasta ja yhdessä tekemisestä. Valtakunnalliset Työpajapäivät on työpajatoimijoiden ammattilaistapahtuma, joka tarjoaa mahdollisuuden ajankohtaisista aiheista keskustelemiseen, oman osaamisen vahvistamiseen sekä ammatilliseen verkostoitumiseen. Ne järjestettiin 18. 19.4.2018 Jyväskylän Paviljongissa yhteistyössä Jyväskylän kaupungin Nuorten taidetyöpajan kanssa. Tapahtuman teemana oli Muutoksen mahdollisuus, jota käsiteltiin eri näkökulmista tapahtuman ohjelmassa. Työpajapäiville osallistui kahden päivän aikana 649 työpajojen ammattilaista ja sidosryhmien edustajaa. Koulutuspäiviä päivillä toteutui 1298. VUOSIKERTOMUS 2018 I 27

Valtakunnalliset Työpajapäivät järjestettiin yhteistyössä Jyväskylän kaupungin Nuorten taidetyöpajan kanssa. Tapahtuman toteuttamiseen osallistuivat mm. elokuvateatteri Kinopirtti, Kemin Sarjakuvakeskus, Kemin kaupunginkirjasto ja Kemi Kammari. Päivään osallistui noin 30 valmentajaa ja 170 työpajanuorta Haapajärveltä Enontekiölle eli Pohjois-Suomen alue oli hyvin edustettuna tapahtumassa. Synergiaseminaari on työpajatoimijoille ja koulutuksen järjestäjien edustajille suunnattu osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen keskittyvä vuosittainen tapahtuma. Synergiaseminaarin tarkoituksena on hyödyntää toimijaverkostossa olevaa osaamista, vahvistaa yhteistyötä, jakaa hyviä käytänteitä ja luoda vaikuttavuutta validointiin. Tapahtuma järjestettiin yhdessä Työpajatoiminnan opinnollistaminen -hankkeen kanssa Akavatalolla Helsingissä 10. 11.9.2018. Paikalla oli 137 työpaja-ammattilaista ja sidosryhmien edustajaa. Koulutuspäiviä tapahtumassa toteutui 274. 28 I VUOSIKERTOMUS 2018

Valtakunnalliset Työpajapäivät Jyväkylässä 18. 19.4.2018 VUOSIKERTOMUS 2018 I 29

4. Yleishallinto UORISOALAN rahoitusrakenteen muuttuessa yhdistys eriytti toimintojaan eri ra- N hoituslinjoihin. Samalla kehitettiin henkilöstö- ja hallintopalveluja vastaamaan uutta rakennetta. Yhdistyksen tukipalveluihin kuuluvat johtaminen sekä talous- ja hallintopalvelut. Johtaminen käsittää strategisen ja operationaalisen johtamisen sekä yhdistyksen sisäisen kehittämisen. Talous- ja hallintopalvelut sisältävät lisäksi myös henkilöstöhallinnon. Johtamisesta vastaa toiminnanjohtaja, hallinto- ja talouspalveluista hallinto- ja talouspäällikkö. 4.1 Johtaminen ja sisäinen kehittäminen Yhdistyksen ylintä päätäntävaltaa käyttää yhdistyksen kokous, joka kutsutaan sääntöjen mukaisesti koolle kahdesti vuodessa. Yhdistyksen kevätkokous järjestettiin Valtakunnallisten Työpajapäivien yhteydessä Jyväskylän Paviljongissa 18.4.2018. Kokouksessa oli läsnä kaikkiaan 28 osallistujaa, joilla oli käytössään 25 valtakirjaa ja 45 ääntä. Kokouksessa hyväksyttiin tilinpäätös, tilintarkastajan kertomus ja vuosikertomus sekä myönnettiin vastuuvapaus edelliselle hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. Yhdistyksen syyskokous järjestettiin Akavatalolla 22.11.2018. Kokouksessa oli paikalla kaikkiaan 54 kokousedustajaa, joilla oli käytössään 47 valtakirjaa ja 96 ääntä. Ennen varsinaisia kokousasioita kuultiin asiantuntija-alustukset käynnissä olevista ajankohtaisista uudistuksista. Alustajina toimivat Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindberg ja SOSTE ry:n erityisasiantuntija Minttu Ojanen. Syyskokous hyväksyi toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2019, vahvisti vuoden 2019 jäsenmaksut sekä valitsi kolme varsinaista ja kolme varajäsentä yhdistyksen hallitukseen. Varsinaisiksi jäseniksi vuosille 2019 2020 valittiin toimitusjohtaja Kimmo Kumlander Silta-Valmennusyhdistys ry:stä ja Valo-Valmennusyhdistys ry:stä Tampereelta, kehittämisasiantuntija Jorma Nieminen Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluista sekä työvalmentaja, ALU-koordinaattori Anna Turja Kyrönmaan työpaja Arpeetista Vaasasta. Varajäseniksi vuodelle 2019 valittiin työvalmentaja Ilkka Ruonala Eurajoen työpajalta, vs. toiminnanjohtaja, ALU-koordinaattori Jarkko Åkerberg Kaarinan Pajamestarit ry:stä sekä kehittämispäällikkö Katja Aalto Lahden Työn Paikka Oy:stä. Yhdistyksen strategista työskentelyä ohjaa yhdistyksen hallitus. Vuonna 2018 yhdistyksen puheen- 30 I VUOSIKERTOMUS 2018

Hallitus kokoontui toimintavuonna yhteensä seitsemän kertaa. johtajana toimi kansanedustaja Anneli Kiljunen ja varapuheenjohtajana toiminnanjohtaja Risto Tolonen Kaarinan Pajamestarit ry:stä. Varsinaisia jäseniä toimintavuonna olivat toiminnanjohtaja Samuel Juntunen Tornion Työvoimalasäätiöstä, toimitusjohtaja Kimmo Kumlander Silta-Valmennusyhdistys ry / Valo-Valmennusyhdistys ry:stä Tampereelta, kehittämisasiantuntija Jorma Nieminen Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluista, yksilövalmennuspäällikkö Tarja-Liisa Riipinen Tukeva-työvalmennussäätiöstä Kuopiosta sekä työpajaesimies Tarja Taskinen-Okungbowa Stadin ammattiopistosta Helsingistä. Hallituksen varajäseninä toimivat Mediapajan vastuuvalmentaja Mikko Kallio Jyränkölän setlementti ry:stä Heinolasta, projektipäällikkö Ari Reunanen Rauman Seudun Katulähetys ry:stä sekä työvalmentaja, ALU-koordinaattori Anna Turja Kyrönmaan työpaja Arpeetista Vaasasta. Hallitus kokoontui toimintavuonna yhteensä seitsemän kertaa. Elokuussa 2018 järjestettiin hallituksen ja henkilöstön yhteinen kehittämispäivä, jolloin perehdyttiin etsivään nuorisotyöhön sekä tarkasteltiin yhdistyksen strategiaa sen näkökulmasta. Operatiivisen toiminnan johtamisesta vastasi yhdistyksen toiminnanjohtaja. Yhdistyksen henkilöstön yhteisen tiedon jakamisen foorumeita ovat tiimikokoukset ja kerran kuussa järjestettävät koko henkilöstön yhteiset toimistokokoukset. Yhdistyksen johtamisessa sovelletaan myös varhaisen tuen toimintatapaa. Toimintavuodelle suunniteltu henkilöstökysely siirrettiin alkuvuoteen 2019. TUOTOT Valtionavustukset Valtakunnallisen työpajayhdistyksen perusrahoituksesta vastasi toimintavuonna opetusja kulttuuriministeriö. Yleisavustusta haettiin vaikuttamistyön, viestinnän, jäsentapahtumien sekä yleishallinnon kuluihin. Vuodelle 2018 TPY:lle myönnettiin yleisavustusta 336 000 euroa. Yleisavustus käytettiin vaikuttamistyön, viestinnän, jäsentapahtumien ja yleishallinnon kuluihin sekä vakituisen henkilökunnan palkkakuluihin. OKM:n erityisavustusta työpajojen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteistyön vahvistamiseen vuosille 2017 2019 myönnettiin vuonna 2017 koko sen toiminta-ajalle yhteensä 489 875 euroa, joista vuonna 2018 käytettiin 212 946,16 euroa. OKM:n erityisavustusta haettiin Sosiaalisen vahvistamisen osaamiskeskus työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön kehittäminen ja koordinaatio -kokonaisuuteen. Erityisavustusta myönnettiin 637 000,00 euroa, joista vuonna 2018 käytettiin 563 147,40 euroa. Omat tuotot Osallistumismaksuina kerättiin yhteensä 106 875 euroa. Jäsenmaksuina kerättiin 46 490 euroa ja muina tuottoina 428,37 euroa. Omat tuotot olivat yhteensä 153 793,37 euroa ja ne muodostivat 12,15 % kokonaistuotoista. 4.2 Taloushallinto TPY:n kokonaisrahoitus vuonna 2018 oli 1 265 886,93 euroa. Toimintaan käytettiin 1 251 231,60 euroa. Tilikausi 2018 oli 14 655,33 euroa ylijäämäinen. Tuloslaskelma ja tase ovat liitteessä 3. VUOSIKERTOMUS 2018 I 31

TPY:n toimistotilat sijaitsevat Akavatalossa, Helsingin Itä-Pasilassa. KULUT Toimintaan käytettiin vuonna 2018 kaikkiaan 1 251 231,60 euroa. Tiimeittäin kulut jakautuivat seuraavasti: osaamiskeskus 563 147,40 (45,01%), kehittämishanke 212 946,16 (17,02%) ja vaikuttaminen, viestintä, jäsentapahtumat ja yleishallinto 475 138,04 (37,97%). 4.3 Henkilöstö- ja hallintopalvelut Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus kattoi toimintavuonna neljä vakituista tointa ja osaamiskeskusrahoitus seitsemän tointa, joista kolme vakituisluonteisia. Lisäksi toimintavuonna ministeriön erillisavustuksella työskenteli kolme asiantuntijaa. TPY:n toimistotilat sijaitsevat Akavatalossa, Helsingin Itä-Pasilassa. TPY:n henkilöstön työterveyshuolto on järjestetty lääkärikeskus Aavassa. Henkilöstön osaamista vahvistettiin koulutuksilla. Lisäksi mahdollistettiin omaehtoista, työssä tarvittavaa osaamista lisäävää opiskelua. Työhyvinvointia ja työssä jaksamista edistettiin järjestämällä kaksi virkistäytymispäivää ja kiinnittämällä huomiota työergonomiaan. Lisäksi huolehdittiin, että henkilöstöllä on käytössään ajantasaiset työvälineet sekä työtä tukevat yhteiset käytännöt. Työhyvinvointi ja -turvallisuus ovat aiheina esillä sisäisissä kokouksissa säännöllisesti. Yhdistyksen kirjanpito- ja toimisto-ohjelmat ovat pilvipalveluita, jolloin dokumentit ja taloustiedot ovat kaikkien työntekijöiden käytössä ajantasaisina paikasta riippumatta. TPY osti IT-tuen Config Oy:ltä. Toimintavuonna yhdistys kilpailutti IT-palvelut ja se siirtyy käyttämään uuden palveluntuottajan palveluita vuoden 2019 alusta. TPY kilpailutti myös tapahtumanhallintajärjestelmän ja siirtyi loppuvuodesta käyttämään Lyyti-järjestelmää. Toimintavuonna yhdistys saattoi myös yhdistyksen ylläpitämien, henkilötietoja sisältävien rekistereiden tietosuojaselosteet EU:n uuden tietosuoja-asetuksen (GDPR) tasalle. 32 I VUOSIKERTOMUS 2018

HENKILÖSTÖ VUONNA 2018 TOIMINNANJOHTAJA Mari Ahonen-Walker, 1.1. 31.12.2018, opintovapaalla 1.2. 2.3. Anna Kapanen, vs. 1.2. 2.3.2018 OSAAMISKESKUSTOIMINTA Työpajatoiminnan osaamiskeskus Anne Välimaa, asiantuntija, työpajatoiminnan alueellinen työ 1.1. 31.12.2018 Susanna Palo, kouluttaja 1.1. 31.12.2018 Aleksi Nenonen, vs. tapahtumatuottaja 1.1. 31.1.2018 Niina Ilola, tapahtumatuottaja 1.2. 31.12.2018, opintovapaalla 1. 31.1.2018 Riitta Kinnunen, asiantuntija, Sovari ja STL 1.4. 31.12.2018 Etsivän nuorisotyön osaamiskeskus Katja Uustalo, asiantuntija, alueellinen etsivä nuorisotyö 1.5. 31.12.2018 Emmi Paananen, kouluttaja 1.4. 31.12.2018 Hanna Suomi, viestintäasiantuntija 1.4. 31.12.2018 KEHITTÄMINEN Sinikka Maskonen, projektipäällikkö 1.2. 31.12.2018 Peter Pahlman, asiantuntija, ammatillinen koulutus 1.2. 31.12.2018 Veijo Wienkoop, asiantuntija, työpajatoiminta 12.2. 31.12.2018 YHDISTYSTOIMINTA Annukka Virtanen, hallinto- ja talouspäällikkö 1.1. 31.3.2018 Nina Johansson, hallinto- ja talouspäällikkö 1.3. 31.12.2018 Anna Kapanen, viestintäpäällikkö, 1.1. 31.12.2018 Reetta Pietikäinen, asiantuntija, vaikuttamistyö 1.1. 31.12.2018 Aleksi Nenonen, vs. tapahtumatuottaja 1.1. 31.1.2018 Niina Ilola, tapahtumatuottaja 1.2. 31.12.2018, opintovapaalla 1. 31.1.2018 VUOSIKERTOMUS 2018 I 33