Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa



Samankaltaiset tiedostot
Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu

Energiatulevaisuus ja kuluttajan mahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus MALin syyspäivät

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Lämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2016

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Keski-Suomen energiatase 2014

Energian tuotanto ja käyttö

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Tulevaisuuden kestävä energiajärjestelmä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry TTY

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Kotimainen energiakatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa


Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energian hankinta ja kulutus 2013

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari

Energia-alan näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät Helsinki

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi

Energian hankinta ja kulutus

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energian hankinta ja kulutus

Uusiutuva energia. Jari Kostama Helsinki

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

Energian hankinta ja kulutus 2014

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Haasteista mahdollisuuksia

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

Hiilineutraaliin sähköntuotantoon

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Energian hankinta ja kulutus

Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus 2011

Energian hankinta ja kulutus

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energian hankinta ja kulutus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Energian hankinta ja kulutus 2012

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry,

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta

ENERGIA- JA ILMASTO- STRATEGIAN PÄÄPILARIT. Rakennusten energiaseminaari 2017 Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Kai Mykkänen

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Energian hankinta ja kulutus 2015

Energiantuotannon näkymät Suomessa ja Euroopassa - strategia hiilineutraaliin sähköön ja lämpöön

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Energian hankinta ja kulutus

Tuontipuu energiantuotannossa

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

Transkriptio:

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari

EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet Maa- ja metsätalous Palvelut Muut 2013 2

EU:n energialähteet 1990 ja 2009 Historiallinen kehitys melko hidasta 3

Suomen primäärienergialähteet Muut 3 % Turve 4 % Puupolttoaineet 24 % Vesivoima 4 % Sähkön tuonti 4 % Öljyt 23 % Hiili 11 % Maakaasu 8 % Ydin 18 % Yhteensä 1341 PJ eli 373 TWh (primäärienergia 2013) 4

EU: jos ja kun ilmastomuutos otetaan tosissaan: Kokonaispäästöt 80 %, sähkö -95...-99% CO2-päästöt verrattuna vuosi 1990 Ilmastotiekartta kasvihuonekaasujen vähennystavoitteet: 20% vuoteen 2020 (25% nykyisin politiikkatoimin + energiatehokkuus) 40% vuoteen 2030 (54-68% vähennys sähkösektorille) 80% vuoteen 2050 5

Isot trendit Pätevät niin EU-tasolla kuin Suomessa EU:n energiatiekartta 2050. Energiasta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 85 % tarkoittaisi: Energian kokonaiskäyttö vähenee 30 %... 40 % (???) Sähkön osuus energian loppukäytöstä kasvaa tasolta 20 % tasolle 35...40% sähkön kokonaiskäyttö kasvaa (noin 30 %???) Uusiutuvien osuus kasvaa koko energian käytöstä nykytasolta (14 %) tasolle 50-60 % (tai jopa 75 %) sähköstä tasolle 60-65 % (tai jopa 85%) 6

Uusiutuvan energian osuudet ja kasvu verrokkimaissa (energian loppukulutuksesta) Uusiutuvan energian osuus Uusiutuvan energian lisäys Lähde: EU Commission, Renewable energy progress report 15.6.2015 (COM(2015) 293 final) 7

Suomen energian loppukäyttö Lähde: Tilastokeskus, vuoden 2014 ennakkotiedot, kokonaiskäyttö n. 300 TWh) Muut-sektori sisältää kotitalouksien, julkisen ja yksityisen palvelusektorin, maa- ja metsätalouden sekä rakennustoiminnan sähkön ja polttoaineiden kulutuksen 8

Teollisuuden energiankäyttö Vuonna 2014 teollisuuden polttoaineiden ja energialähteiden käytöstä uusiutuvien energialähteiden osuus oli noin 54 % Teollisuuden koko loppuenergian käytöstä uusiutuvien osuus on lähes 45 % Kun sähkön ja kaukolämmön tuotannossa uusiutuvat kasvavat ja teollisuuden energiankäyttö tehostuu ja sähköistyy, teollisuuden energiankäytöstä uusiutuvien osuus nousee yli 50 %:n Tuleva kehitys riippuu myös teollisuusrakenteesta Näyttää siltä, että metsäteollisuuden uusien investointien myötä uusiutuvien energialähteiden osuus ei olisi ainakaan laskussa teollisuusrakenteen muuttuessa 9

Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja lämmönjakolaitteiden käyttämän sähkön Puu: sisältää myös kiukaiden käyttämän puun 10

Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet 2014 - polttoaine-energia yhteensä 55,8 TWh Uusiutuvat 31 % Hiilidioksidivapaat 34 % Kotimaiset 50 % 11

Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet Huomaa muutos 10 vuodessa! 12

Kaukolämmön tuotanto pohjautuu enenevässä määrin uusiutuviin ja muihin CO 2 -vapaisiin tuotantomuotoihin Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet v. 2014 Uusiutuvat 31 % Hiilidioksidivapaat 34 % Kotimaiset 50 % Hiilidioksidivapaiden energialähteiden (bio + teollisuuden ylijäämälämpö + lämpöpumppulämpö) osuus on neljässä vuodessa kasvanut 18 %:sta 34 %:iin vuoteen 2030 mennessä osuus voi kustannustehokkaasti olla 55 % 13

2030: lämmityksestä reilusti yli puolet Lämmityksen markkinaosuudet 2014 Asuin- ja palvelurakennukset uusiutuvaa 2030: kaukolämmöstä uusiutuvaa > 50 % 2030: puu edelleen mukana ja uusiutuvaa 2030: öljylämmitys lähes kadonnut 2030 sähkö ja lämpöpumput kasvattaneet edelleen osuuttaan: näistä uusiutuvaa lämpöä yhteensä >> 50 % Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja lämmönjakolaitteiden käyttämän sähkön Puu: sisältää myös kiukaiden käyttämän puun 14

Sähköntuotanto energialähteittäin 2013 Uusiutuvat 21 % Hiilidioksidivapaat 49 % 2014 Uusiutuvat 39 % Hiilidioksidivapaat 74 % 15

Sähköntuotanto Suomessa ja verrokkimaissa energialähteittäin CO2-neutraalin osuus 10-20 120 400 400 450 500-550 Tiedot ennakkotietoja 2014, eri lähteistä CO2-päästöt keskimäärin g/kwh 16

Suomen sähköntuotannon rakenne 2030 ET:n arvio markkinaehtoisesta kehityksestä CO2-päästöttömät 85-90 % Uusiutuvat 40-45% Ydinvoima 40-45% Muut 10-15 % 17

Liikenteen energiankäyttö perustuu vielä lähes yksinomaan fossiiliöljyihin Kotimaan liikenteen energialähteet Tieliikenne > 90 % kotimaan liikenteestä 92 % 91 % fossiiliöljyjä Tieliikenne Muu kotimaan liikenne Fossiiliset polttoaineet Biopolttoaineet Sähkö 18

Suomen energialähteistä kotimaista 36 %, ulkomaista 64 % *) Puupolttoaineet 24 % Muut 3 % Turve 4 % Vesivoima 4 % Sähkön tuonti 4 % Öljyt 23 % Hiili 11 % Maakaasu 8 % Ydin 18 % Yhteensä 1341 PJ eli 373 TWh *) HUOM! EU:ssa ja kansainvälisesti ydinvoima lasketaan aina kotimaiseksi energialähteeksi, meillä tuonniksi 19

Tuonnin arvolla mitaten öljy korvaaminen ylivoimaisesti tärkeintä omavaraisuuden lisäämiseksi 0,12 mrd ÖLJY 5,6 mrd*) 0,6 mrd 0,5 mrd 1,0 mrd *) Tuonnin arvosta vähennetty viennin määrä tuonnin arvolla laskettuna, laskelma osin suuntaa antava vuoden 2013 tiedoin 20

Kiitos! Lisätietoa: www.energia.fi Jukka Leskelä Energiateollisuus ry E-mail jukka.leskela@energia.fi p. 09-53052201 21