Mä en olisi tässä nyt Nuorten kokemusasiantuntijoiden mielipiteitä Helsingin Diakonissalaitoksen intensiivihoidosta Elina Ekholm 1.10.2013
Selvityksen motto Asiakas on edelleen liian sivullinen omassa ja läheistensä asiassa. Lapsi ei tule näkyväksi asiakkaana. Lapsiasiakas ei ole päähenkilö eikä voimavara. Sirkka Rousu, 2007 Lapset ja nuoret osaavat arvioida käyttämiensä palvelujen laatua ja toimivuutta. Lapsiasiain valtuutetun vuosikirja, 2011 2
Kartoituksen taustalla halu kuulla lapsia ja nuoria Tutkimuskysymykset Mitä mieltä nuoret ovat intensiivihoidosta? Miten nuoret nyt voivat? Mikä merkitys intensiivihoidolla on ollut heidän elämälleen? Intensiivihoidolla tarkoitetaan lastensuojelun ja psykiatrisen hoidon yhdistämistä. Lapset ovat hoidossa yleensä kaksi vuotta. Selvityksen toimeksiantajana oli Helsingin Diakonissalaitoksen lapsi- ja perhetyön palvelualue. 3
Aikaisemmat tutkimukset intensiivihoidosta Pasanen, Timo (2001) Lastenkodin asiakaskunta. Psykiatrinen tutkimus lastenkotilasten kehityksellisistä riski- ja suojaavista tekijöistä, oirehdinnasta sekä hoidontarpeesta. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, Osa 170. Turku: Turun yliopisto Laakinen, Kristiina (2003) Intensiivihoidon toimivuuden arviointi. Sosiaalikehitys Oy. Painamaton raportti. Kaakinen, Juha; Laiho, Kristiina & Lähteenmäki, Liisa (2004) Intensiivihoidon vaikuttavuuden arviointi. Sosiaalikehitys Oy. Painamaton raportti. Honkinen, Anna (2009) Intensiivihoidossa olevien lasten psyykkinen oirehdinta ja sen muutos intervention myötä. Psykologian pro gradu tutkielma. Helsingin yliopisto, psykologian laitos. Voutilainen, Reetta (2009) Arvioinnin ja terapian rajapinnoilla: laaja perhearviointi lastensuojelun perheterapeuttien työkaluna. Pro gradu tutkielma. Jyväskylän yliopisto: psykologian laitos Kumar, Maarit (2010) Nuorten kokemuksia Helsingin Diakonissalaitoksen intensiivihoidosta. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Terveyden edistämisen koulutusohjelma. Lopputyö, sosionomi, ylempi AMK-tutkinto. Katajamäki, Kati (tulossa) Intensiivihoidossa olevien 7-12-vuotiaiden lasten neurokognitiivinen profiili ja työskentelytaidot sekä niiden muutokset hoidon kuluessa. 4
Haastatteluista Selvitykseen osallistui 20 lasta ja nuorta, 16 poikaa ja neljä tyttöä, jotka olivat olleet intensiivihoidossa vuosina 2007-2010 Ikäjakauma oli 12 17 vuotta Haastattelut olivat lyhyitä kohtaamisia nuorten kanssa ja kertovat nuoren sen hetkisestä tilanteesta (kesä 2012) Osa esitti paljonkin pohdintoja laitoselämästä ja osalla nuoremmista vain hajanaisia muistikuvia ajastaan intensiivihoidossa Tavoite oli haastatella 30 nuorta aineistokato todennäköisesti vaikuttaa siihen, että tulokset valoisampia Eettinen dilemma: puheen sisäiset ristiriidat ja kuvaukset konflikteista 5
Hoitoon tulon syyt nuorten kertomina Ongelmat koulussa Päihteet Yleinen meni vähän lujaa -asenne Väkivaltaisuus Masennus Vanhempien ongelmat Mun äiti oli stressaantunut ja se joi välillä ja sitten mä olin vaikea. 7.10.2013 6
Hyviä muistoja - omahoitaja Ihan sikahyvä tyyppi. Chilli. Kiva. Se oli positiivinen, sille voi puhua muutenkin puhua kaikesta ihan luottamuksellisesti, ei semmoinen vakava kuin joku rautakanki Nuoret toivoivat, että omahoitaja olisi reilu ja rento ja aidosti kiinnostunut nuorten auttamisesta. Osastohoidossa omahoitajuus on jatkuvuuden toteutumisen perusvoima (Lahdenperä ja Pesonen 1996). Omahoitaja antaa lapselle tunteen siitä, että aikuisiin voi luottaa ja aikuiset pitävät sen, minkä lupaavat (Kaakinen 2004). Laitoshoidon vaikuttavuustutkimusten mukaan keskeistä ei ole sopeutuminen hoito-ohjelmaan, vaan merkittävien ihmissuhteiden tukevuus ja jatkuvuus (Pasanen 2001). 7
Hyviä muistoja - kaverit Se on edelleenkin mun paras kaveri, vaikka me nähdään harvoin, se on aina mun synttäreillä ja se on välillä täällä yökylässä. Mä sain siellä ystävän, siis se oli mun vanha pihalainen, törmättiin laitoksessa, istui ruokapöydässä, huppu päässä, hetki pieni, näytti vähän tutulta, se oli yksi hauskin kokemus laitoksessa, niin vanha frendi, jota olen miettinyt joka päivä, mitä kuuluu. Lastenkodin lasten kokemusmaailmassa muut lapset ovat yhtäjaksoisemmin läsnä kuin aikuiset (Törrönen 1999). Hengailussa tärkeintä on sosiaalinen kanssakäyminen. Vaikka yhdessä ollessa ei tapahtuisikaan mitään erikoista, siihen sisältyy mahdollisuus, että jotakin hauskaa voisi kuitenkin tapahtua. (Nuorista Suomessa 2012.) 8
Hyviä muistoja toiminnallisuus ja yhdessä tekeminen Siellä pääsi niinku eri paikkoihin ja tällee. Niinku riitti tekemistä. Yleensähän reissuilla tapahtuu jotakin sellaista, mitä ei tapahdu siellä, se oli aika yksipuolista se mitä siellä oli, sitä sama arkea. Se oli vähän erilaista, jos lähdettiin vaikka kalaan tai jotain. Sitten kun lähdettiin uimaan johonkin yhteisesti tai tekeen jotakin, se oli ihan hauskaa. Retket rikkovat laitosrutiinin ja luovat yhteisöllisyyttä. Osaston aikuiset voivat saada uusia rooleja. 9
Mistä ei pidetty liiat säännöt ja rajoitukset Vaikka olisi vaan oma piha, niin siinäkin piti olla joku aikuinen, ihan tyhmä ja sitten jos poistui pihalta, sai heti hitsi huonetta ja ei voinut oikein tehdä mitään ja aina piti kysyä lupa joka paikkaan, se oli musta ihan tyhmää. Epäoikeudenmukaiseksi tai epätarkoituksenmukaiseksi koetut säännöt voivat rapauttaa oikeudenmukaiseksi koettujen sääntöjen noudattamista. 10
Mistä ei pidetty hoidollinen kiinnipito Kiinnipito oli ihan kauhea.. ne oli kaikki kaksi-kertaa mun kokoisia, se ei oikeasti ollut kivaa ja se oikeasti sattui ja silleen Se huone itsessään oli jo ahdistava, siellä ei ollut mitään, kaksi patjaa vaan, se oli oikeasti ahdistava, olla jossakin suljetussa tilassa. Kiinnipitoa tietenkin tarvii, mutta siihen tarvii koulutusta aika paljon. Kiinnipitoa käsittelevän opinnäytetyön mukaan osalle hoitajista kiinnipito on tilanteen selvittämistä aikuisjohtoisesti ja hallitusti sekä oikeiden kiinnipito-otteiden käyttämistä, suurin osa kuitenkin koki, että se on myös lapsen pahanolon vastaanottamista, sanoittamista ja sekä turvan ja lohdun tuomista (Sillman & Vanhatalo 2009) 7.10.2013 11
Nuorten esittämiä kehittämisehdotuksia Apua aggressionhallintaan Jos nuorella on paha olo, sille annetaan tilaa. Voi kysyä tälleen näin, että haluatko lähteä mun kanssa kävelylle tai käymään autolla jonnekin, että saadaan juteltua, näin se onnistuu. Enemmän vapautta ja jouston mahdollisuuksia Tehkää asiat yksilökohtaisesti, ei sääntökirjan mukaan tai miten hoitosuunnitelmassa menee, voi tehdä poikkeuksia ja joustaa asioista. Pitää ensin olla jotain näyttöä, kuitenkin aika pian, jos sulla menee sen ja sen ajan hyvin, niin sitten voit kokeilla tossa ulkona. 12
Nuorten esittämiä kehittämisehdotuksia Reilut ja perustellut säännöt, ei turhaa nipotusta Sen arjen pitää kyllä rullata jotenkin, jotkut säännöt on oikeasti turhia, välttämättä aikuisetkaan ei osaa kunnollista syytä niille kertoa, ne vaan on siellä ja niillä mennään. Kyllä mä pitäisin sen rentona, en tarttuisi pikkuasioihin, mihin monet lastenkodeissa tarttuu Vaikka jos siivoat huonetta, sulle jää jostain siivoamatta, sit katotaan se niin tarkkaan, esimerkiksi tommonen, pilkunviilaus, mikä käy hermoille. Rutiinit rytmittävät lasten päivää ja tuovat ennustettavuutta. Lapset ja aikuiset löytävät arjessa yhteisesti jaettua ymmärrystä. (Törrönen 1999.) 13
Hoitojakson merkitys elämälle Tyytyväiset Ne välitti kunnolla, pisti rajat, niitä totteli. Se oli ihan hyvä hoito, niinku oppii käymään koulua ja oli niinku hyvä rytmit. Hoito oli ollut hyvä jakso heidän elämässään. Aggressionhallinta helpottui ja koulunkäynti säännöllistyi. 14
Hoidon varauksellisesti hyväksyneet En mä osaa sanoa, jotenkin rauhallisempi sen jälkeen. Jokainen nuori, joka joutuu johonkin laitokseen, niin ajattelee silleen, että se vaan pahentaa asiaa kyllä se oikeasti auttaa, ne ei vaan huomaa sitä. Siis kyllä mäkin ajattelin aluksi, että mä en suostu tähän, tää on helvettiä. Hoito on rauhoittanut ja elämä on selkeytynyt hoidon jälkeen. Tähän ryhmään kuuluvat nuoret esittivät kuitenkin voimakkaammin kritiikkiä sääntöjä ja rajoituksia kohtaan. 15
Hoitoon kriittisesti suhtautuneet Mä en tykännyt olla X:ssä oikein ollenkaan, siellä ahdistettiin nurkkaan noita nuoria. Mä laskin niitä päiviä joskus, kun asuin laitoksessa laitos hönki niskaan. Mä itse loppujen lopuksi älysin, miten mä pystyn hallitsemaan itseni. Kriittiset eivät voineen hyväksyä sääntöjä ja vapauden puutetta. Eivät kokeneet saavansa, mitä luvattiin. Tunsivat olevansa väärässä paikassa. 16
Intensiivihoito vaikuttaa Tyytyväiset 60 % (12) Varaukselliset 20 % (4) Kriittiset 20 % (4) Turvalliseksi koettu yhteisö Rajoittavaksi koettu yhteisö + - 17
Mitä nuoret kertovat tämänhetkisestä elämästään? Haastatelluilla menee hyvin tai kohtuullisen hyvin. Puolet nuorista asui kotona ja puolet jossakin lastensuojeluyksikössä. Kaikki nuoret kävivät koulua, moni heistä oli koulutuksen kriittisessä nivelvaiheessa aloittamassa ammatilliset opinnot. Nuoret kokivat itsensä terveiksi, useimmilla terapia ja lääkitys ovat loppuneet. 18
Mitä nuoret kertovat tämänhetkisestä elämästään? Päihteiden käyttö hallinnassa oman kertoman mukaan, ei muitakaan pahoja ongelmia. Iloa tuottavat kaverit ja yleensäkin ihmissuhteet. Tulevaisuuden näkymät suuntautuvat opiskeluun ja työhön. Viiden vuoden päästä, en mä ole ehtinyt vielä niin pitkälle, mutta mä kuvittelisin, että mä olen töissä, mulla on asunto ja perhe ehkä ja tälleen. 19
TOIVEENA LASTEN OSALLISUUDEN LISÄÄMINEN Kannattaa kysyä nuorilta, jotka asuu laitoksissa, jos tulee joitakin järkeviä ideoita, ottaa niitä huomioon, tietenkin on parasta nuorten mielestä, että pääsee kotiin, mutta jos ei ole vaihtoehtoja. Suojelu ei ole osallisuuden vaihtoehto, eikä toisin päin: osallisuus ei ole suojelun vaihtoehto (Marjatta Bardy 2009) 7.10.2013 20
Elämän voi määritellä näinkin No, onhan se niinku vähän joku jalkapallokuvio, se pitää vaan selvittää sitten, varmaan niinku ajan kanssa, kun tulee vähän viisautta ja ikää, niin kyllä se sen jälkeen varmaan niinku. 7.10.2013 21
Kiitos! Jokaiselle ihmisarvoinen huominen 1.10.2013