Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta



Samankaltaiset tiedostot
Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus. Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

BIOLAITOSTUOTTEIDEN VIIMEAIKAISET TUTKIMUSTULOKSET

Sian lietelanta ohran lannoituksessa

Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja. kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Lannan typpi

Biojätepohjaisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden käyttömahdollisuudet uusimpien tutkimustulosten valossa

Kierrätysravinteiden käyttötavat ja ravinteiden käyttökelpoisuus

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Biokaasulaitoksen mädäte viljelykäytössä

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?

Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie 518, PIIKKIÖ puhelin:

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Karjanlannan käyttö nurmelle

Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa

KASVATUSKOE BIOKAASULAITOKSEN KALKITULLA JA KALKITSEMATTOMALLA MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSELLÄ

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

Ajankohtaista mädätteiden käytöstä

Yhdyskuntalietteen käyttö

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos)

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Lannoitelainsäädäntö

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännöksen lannoitekäyttö nurmella ja ohralla

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot. MTK Pohjois-Savo Tilanne

Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset

LANNASTA LANNOITETTA JA ENERGIAA EDULLISESTI

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Biokaasulaitosten lopputuotteet lannoitevalmisteina

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Typen vapautumisen arviointi. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Biokaasulaitosten käsittelyjäännöksen hyötykäyttö. Vanhempi tutkija Elina Virkkunen, MTT Sotkamo Liminka

Kokemuksia orgaanisten lannoitteiden käytöstä E-Pohjanmaalla. Merja Högnäsbacka ILMASE, Ylistaro

Separoidun neste- ja kuivajakeen levittäminen

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Lannoitevalmisteita koskeva lainsäädäntö

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Stormossenin maanparannuskomposti. Johanna Penttinen-Källroos

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena. Marja Lehto, Tapio Salo

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot

Kierrätyslannoitteiden vaikutuksia viljelyssä

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)

Lietteen happokäsittelyllä typpi paremmin talteen

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun

Nykyiset kierrätyslannoitetuotteet, niiden levityskalusto ja varastointi

Viranomaisvaatimukset kierrätyslannoitteiden varastoinnille ja levitykselle

Orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointi, levittäminen ja annostelu

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Täydentävien ehtojen valvontatuloksia vuodelta 2017

Biohiili ja ravinteet

Maanparannusaineet maaperän hiilitasetta nostamassa

JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ. Sanna Marttinen, MTT From waste to traffic fuel (W-FUEL)-hanke Työpaja Kotkassa

Kierrätyslannoitteiden valmistus, haasteet ja mahdollisuudet

HARMISTA HYÖDYKKEEKSI ELI SEPAROINNIN MERKITYS MAATILALLE JA YMPÄRISTÖLLE. REISKONE OY/Tero Savela

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Jätevesilietteen fosforin liukoisuus ja. (PRecover) Kari Ylivainio ja Eila Turtola. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.1.

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö typen lähteenä peltoviljelyssä

Tilojen välinen lantayhteistyö Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Ympäristökorvauksen lannoitus

Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla

RavinneRenki Kaltevat pellot viljelyssä Nitraattiasetus uudistui. Vuokko Mähönen POSELY

Biohiilen lannoitevalmistekäyttöä koskevat vaatimukset

Transkriptio:

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Lainsäädäntö ja ympäristötuki Nitraattiasetus maksimi N 170 kg/ha/kalenterivuonna Lannoitevalmistelaki asetuksineen Kadmiumrajoitus 1,5 g/ha/vuosi (tai 5 vuotta) Fosforin määritysmenetelmä Tyyppinimet ja tuoteselosteet Puhdistamolietettä sisältävät lannoitevalmisteet Sellaisenaan käytettävät sivutuotteet (Vnp 282/1994) Ympäristötuki Fosforilannoitustasot Typpilannoitustasot

Täydentävien ehtojen (2010) kanta nitraattiasetukseen

Täydentävät ehdot maan raskasmetallipitoisuuksien määrittämisestä sellaisenaan käytettävien sivutuotteiden (puhdistamolietepohjaiset) osalta

Sisältää puhdistamolietettä

kg/tuoretonni Lannoitevalmisteiden ravinnepitoisuuksia 35 30 25 20 15 Kuivajae, sian liete Nestejae, sian liete Kuivajae, puhdistamoliete 10 5 0 Mädätysjäännös, eläin + yhdyskunta Kuivajae, eläin + yhdyskunta Maanparannusrae, yhdyskunta

N mg/kg soil Orgaanisen typen vapautuminen erilaisista lannoitevalmisteista 600 500 400 300 200 100 0 0 50 100 150 200 days Digested Sewage Sludge Digested Pig Slurry Dried Industrial Waste Composted Sewage Sludge

Liuk. P kg tai Cd g/ tuoretonni Lannoitevalmisteiden ravinnepitoisuuksia 1,4 1,2 1 0,8 Kuivajae, sian liete + teollisuus Nestejae, sian liete + teollisuus 0,6 Kuivajae, puhdistamoliete 0,4 Mädätysjäännös, eläin + yhdyskunta 0,2 0 LiukP,1:5 Cd Kuivajae, eläin + yhdyskunta Maanparannusrae, yhdyskunta

Fosforin liukoisuus lantapohjaiset materiaalit 100 90 80 70 60 % 50 40 30 20 10 0 Vesi NaHCO3 NaOH HCl Min Outlier Max Outlier

Fosforin liukoisuus jätevesilietepohjaiset materiaalit 100 90 80 70 60 % 50 40 30 20 10 0 Vesi NaHCO3 NaOH HCl Min Outlier Max Outlier

Lannoitevalmisteiden levitystasoja, tn/ha kok. N raja 170 kg/ha, liukoisen typen tarve 90kg/ha fosforilannoitus 5x15 kg/ha (1:5 vesiliukoinen P tai 40% kok-p:sta puhdistamolietepohjaisista) kadmiumraja 5x1,5g/ha =7,5 g/ha viidessä vuodessa Typen ja fosforin levitystasot Cd rajoitus Ympäristötuen mukaan 5 vuotta, kertalevitys tn/ha 5 vuotta LiukN P-lannoitus kok-n_170 LiukN_90 kok-p_75 LiukP_75 Cd 7,5 g/5v kg/ha kg/ha Kuivajae, sian liete + teollisuus 29 100 19 500 233 26 4 Nestejae, sian liete + teollisuus 31 18 107 179 2623 90 8 Kuivajae, puhdistamoliete 16 117 21 51 13 58 Mädätysjäännös, eläin + yhdyskunta 35 39 104 165 81 26 Kuivajae, eläin + yhdyskunta 20 111 26 51 16 56 Maanparannusrae, yhdyskunta 5 24 8 6 20 50 Maanparannuskomposti, yhdyskunta 20 113 35 38 16 43 Kehystetyt ruudut merkitsevät alimman levitystason määräävää pitoisuutta ja levitysmäärää.

Lannoitevalmisteiden levitystasoja, tn/ha kok. N raja 170 kg/ha, liukoisen typen tarve 90kg/ha fosforilannoitus 15 kg/ha (1:5 vesiliukoinen P tai 40% kok-p:sta puhdistamolietepohjaisista) kadmiumraja 1,5g/ha Typen ja fosforin levitystasot Cd rajoitus Ympäristötuen mukaan Vuosittain, kertalevitys tn/ha LiukN P-lannoitus kok-n_170 LiukN_90 kok-p_15 LiukP_15 Cd 1.5g/v kg/ha kg/ha Kuivajae, sian liete + teollisuus 29 100 4 100 46 26 4 Nestejae, sian liete + teollisuus 31 18 21 36 524 90 8 Kuivajae, puhdistamoliete 16 117 4 10 3 15 Mädätysjäännös, eläin + yhdyskunta 35 39 21 33 48 15 Kuivajae, eläin + yhdyskunta 20 111 5 10 4 15 Maanparannusrae, yhdyskunta 5 24 2 1 5 12 Maanparannuskomposti, yhdyskunta 20 113 7 8 6 15 Kehystetyt ruudut merkitsevät alimman levitystason määräävää pitoisuutta ja levitysmäärää.

Levitystekniikka Lietelanta/virtsa Kuivikelanta Rakeet?

TYPPITASON VAIKUTUS OHRA- SATOON TUORLA KAARINA 2009 Varsin korkea sato ilman typpilannoitusta Lähes lineaarinen satovaste tavoite tasolle (90 kg N/ha asti. Petri Kapuinen MTT

SATOPOIKKEAMA ODOTUSARVOSTA Ennuste on laskettu lanta-analyysilla määritetyn liukoisen typen määrän mukaisesti. Typpitasot A1 A6, 0 150 kg N/ha B nestejae kylvön yhteydessä (1) ja kasvustoon pyöränjälki mukaan lukien (B2_1) ja ilman sitä (B2_2). Ammoniumsulfaatti kylvön yhteydessä (C1) ja pieni osuus kasvustoon (C2) D1 D7 kiinteitä orgaanisia lannoitevalmisteita. E1 ja E3 kuivarakeita N-täydennyksettä, E2 ja E4 täydennyksellä. Typpilannoitusarvo vastaa yleensä liukoisen typen sisältöä. Petri Kapuinen MTT

Yhteenvetoa kenttäkokeista Hyvinä kasvukausina orgaanisten lannoitevalmisteiden liukoinen typpi vastaa väkilannoitetyppeä Huonona kasvukautena typen sijainti maassa aiheuttaa hitaamman typen saannin ja sitä kautta ongelmia. Typen jälkivaikutusta kevätlevityksestä (2008) ei seuraavalle sadolle (2009) yleensä havaita. Johtopäätökset: Typpilannoitusta myös väkilannoitteista Tasaa satovaihtelua Fosforin ja kadmiumin 5 vuoden rajoihin jää myös tilaa, jollei kerralla 5 vuoden määrää

Fosfori Jakeistaminen lisää käyttömahdollisuuksia Fosforipitoisen kiintojakeen kuljetus alhaisen P-luvun lohkoille Fosforipitoisten jakeiden syyslevitys mullattuna /muokattuna on ympäristön ja ravinteiden käytön näkökulmasta toimiva vaihtoehto Pintalevityksen välttäminen Pintavalunta on merkittävin fosforin huuhtoutumisreitti

TYPPI Orgaanisten lannoitevalmisteiden typpi Liukoinen kokonaistyppi (esim. 1:5 vesiuutosta = nitraatti, ammonium ja liukoiset orgaaniset typpiyhdisteet (Ø<10μm) käyttökelpoisia kasville Pitoisuudet vaihtelevat runsaasti raaka-aineiden ja käsittelyn mukaan Prosessointi voi lisätä tai vähentää typen käyttökelpoisuutta Nestemäiset ja lantapohjaiset jakeet liukoisen typen pitoisuudeltaan korkeimpia Sijoitus nestejakeille ammoniakin haihtumisen vähentämiseksi Jakeistettujen kuivaosien pitoisuudet alhaisia Orgaaninen typpi vapautuu yleensä hitaasti Vuosittaiset käyttömäärät niin alhaisia, ettei toistuvan käytön typpilannoitusvaikutusta esiinny