Koodistopalvelun johtoryhmän kokous



Samankaltaiset tiedostot
Koodistopalvelun vuosi Tietorakenteet ja luokitukset yksikkö/ Mikko Härkönen 1

UUSI KANSALLINEN ENSIHOITOKERTOMUS

1. Koodistopalvelimella julkaistut uudet luokitukset ja luokituspäivitykset sekä koodistopalvelun muut päivitykset 26.1.

Sosiaalihuolto - Sosiaalipalvelut, PÄIVITYS LAATU Sosiaalihuolto - Palvelutehtävä, PÄIVITYS LAATU

Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kehittäminen:

Koodistopalvelun tilannekatsaus

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoarkkitehtuurin ohjausryhmä. Pohjamateriaalia Esittelijä Juha Mykkänen THL OPER Yhteentoimivuus-tiimi

Koodistopalvelun johtoryhmän kokous

määrä / JORY / JORY Käsittelypäivämäärä Koodistopalvelun johtoryhmässä / JORY

KOODISTOPALVELU Koodistojen kielellinen ja terminologinen laadunvarmistus

Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala

Käsittelypäivämäärä. johtoryhmässä (JORY)

Käsittelypäivämäärä. Koodistopal- velun (JORY) määrä. johtoryhmässä (JORY)

Katsaus Koodistopalvelun ajankohtaisiin asioihin

Koodistopalvelun johtoryhmän kokous

Koodistopalvelun johtoryhmän kokous

Käsittelypäivämäärä. Koodistopalvelun johtoryhmässä (JORY)

Sanastotyö THL:SSÄ Sanastotyö THL:ssä / Outi Meriläinen 1

Koodistopalvelun johtoryhmän kokous

Kansallisen soteluokitusstrategian. valmistelu - lähetekeskustelu. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoarkkitehtuurin ohjausryhmä 20.9.

Koodistopalvelun johtoryhmän kokous

Koodistopalvelun johtoryhmän kokous

Kelan lääkärinlausuntolomakkeiden uudistaminen (LLAUS)

TERVEYS- JA HOITO-SUUNNITELMA (2017 jälkeinen jatkokehitys)

Modulaariset tietosisältömäärittelyt Tilannekatsaus

SNOMED CT KANSALLINEN JAKELUKESKUS (NRC) JA KANSALLISET KÄYTTÖKOHTEET

THL:n rooli kansallisten palvelujen kehittäjänä ja ylläpitäjänä Osastojohtaja Päivi Hämäläinen

Koodistopalvelun johtoryhmän kokous

Sosiaalihuollon asiakastietomallin hallinta

Johdanto laatuun ja vaikuttavuuteen sote -palveluissa

johtoryhmässä (JORY)

Koodistopalvelun johtoryhmän kokous

Elintapaohjauksen kirjaamisen ja tilastoinnin kansalliset ohjeet

Koodistopalvelun johtoryhmän kokous

Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet. Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen

FinCC luokituskokonaisuuden päivitys FinCC seminaari THL, Helsinki

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta /2012 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Kansallinen Terveysarkisto KanTa

Kansallinen organisoituminen - ohjausmalli. Anne Kallio

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa

Koodistopalvelun johtoryhmän kokous

Lasten kasvun ja kehityksen seurannan tietosisältö Työpaja Timo Kaskinen

Koodistopalvelun johtoryhmän kokous

Käypä hoito -suositusten implementointivälineiden liittäminen terveys- ja hoitosuunnitelmaan

Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon Koodistopalvelu

TOIMINTAKYKY VÄESTÖTUTKIMUKSISSA

YDINTIEDOT TIETOJÄRJESTELMISSÄ MISSÄ MENNÄÄN?

Asiakassuunnitelman kokonaisuus ja määrittelytilanne

Sote-palveluluokitukset ja nimikkeistöt esiselvitys ja jatkosuunnitelmat Juha Mykkänen, Jarmo Kärki, Niina Peränen + valmisteluryhmä, THL

Uuden koodiston julkaisu

Katsaus Koodistopalvelun ajankohtaisiin asioihin

Kanta-palvelut Yleisesittely

Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto

johtoryhmässä (JORY)

Kansallisten sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden jatkokehitys

Kansalaisen sähköinen omahoitopolku

Kysely- ja välityspalvelu

KOKONAISLÄÄKITYKSEN KEHITTÄMISTILANNE

Käsittelypäivämäärä. johtoryhmässä

Koodistopalvelun johtoryhmän kokous. Aika Maanantai klo Paikka Allergiatalon kokoushuone 208, Paciuksenkatu 19, Helsinki

Koodistopalvelun johtoryhmän kokous

Diagnoosien merkitseminen yleislääkärin työn laadun mittarina

Sanastotyö luokittelun tukena Tikesos-hankkeessa. NordTERM 2011 Antero Lehmuskoski ja Maarit Laaksonen

Apteekkisopimus Päihdelääketieteen torstaikoulutus Maritta Korhonen, Kela Kanta-palvelut

Koodistopalvelun johtoryhmän kokous

Toimintakyvyn kirjaaminen

Kanta-palvelut sosiaalihuollossa ja asiakastiedon kirjaamisen kehittäminen

Palveluluokitusten kehittämisen tilannekatsaus

Kehitysvammalain muutokseen liittyvät asiakasasiakirjarakenteet

Kokemuksia maakuntien ja valtion välisten ohjausneuvottelujen tietopohjasta ja KUVA-hankkeen toimeenpanoehdotukset

SOSIAALIHUOLLON REKISTERI- TIEDONKERUUN KEHITTÄMINEN

Raskausajan tietojen rakenteinen kirjaaminen

Koodistopalvelun johtoryhmän kokous

Koodistopalvelun johtoryhmän kokous

Mittaamisen hyödyt. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori

Koodistopalvelun vuosi Tietorakenteet ja luokitukset yksikkö/ Mikko Härkönen 1

Asiointi ja omahoito KA nykytila

Koodistopalvelun johtoryhmän kokous

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

KANTA-JULKAISUT

Uudistettu asiakastietolaki edistämään tiedonvaihtoa sosiaalija terveydenhuollossa

Sivu Kohta Vanha Uusi Muutoksen tyyppi

Kansallisten määritysten, toiminnan ja ATJ:n yhteensovittaminen. SosKanta-hanke, webcast-info Jaana Taina ja Kati Utriainen

Neuvolapäivät. Mitä rakenteisten tietojen kirjaaminen tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on?

SOTE-organisaatiorekisterin ylläpitokäyttöliittymä

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

määrä / JORY / JORY Käsittelypäivämäärä johtoryhmässä

Määräys käyttöoikeuksien määrittelyn perusteista sosiaalihuollon asiakastietoihin

TERVEYDENHUOLLON LOMAKKEIDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS. Terveydenhuollon Atk-päivät Jyväskylän Paviljongissa Timo Siira, neuvonantaja

Johdanto toimintakyvyn arviointiin

YKSI LAPSI, YKSI TILANNEKUVA

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen

Terveys- ja hoito suunnitelma

Onko TOIMIA-tietokannasta apua vammaissosiaalityössä mittarit päätöksen teon tukena?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miten ravitsemustila ja ravitsemusohjaus kirjataan ja tilastoidaan?

Muutos Lääketietokannan määrittelyyn 2016 (Tuotantoon )

Kanta-palveluiden vaatimukset sote- ja maakuntauudistuksessa

Transkriptio:

Pöytäkirja 10/2013 1(23) Koodistopalvelun johtoryhmän kokous Aika Maanantai klo 12.30 15.30 Paikka Allergialiiton kongressikeskus, neuvotteluhuone 208, Paciuksenkatu 19, Helsinki Puheenjohtaja Hämäläinen Päivi THL (x) Varapuheenjohtaja Palotie-Heino Tiina THL (x) Jäsenet Eronen Marianne Kela (-) Sij. Helminen Sari (-) Hartikainen Kauko Suomen Kuntaliitto (x) Sij. Savolainen Tuija (-) Häkkinen Pirjo THL/ Tieto-osasto (x) Sij. Räikkönen Outi (-) Härkönen Sampo Lääkärikeskus Aava Oy (-) Junttila Kristiina HUS, Hoitotyö (-) Sij. Vinkanharju Anne (-) Kaskinen Timo HL7 Finland ry. (x) Sij. Mykkänen Juha (-) Kopra Kyösti HUS (-) Sij. Lukander Maisa (-) Kälviä Minna Eksote, Sosiaalityö (x)sij. Marttinen Paula (-) Leinonen Kirsiliina Helsingin kaupunki (-)Sij. Kallio Leea (-) Lindgren Marina Kela, Kanta-palveluyksikkö (-) Sij. Toivola Kari (-) Mettovaara Vesa Valvira (x)sij. Toiviainen Hanna(-) Oikarinen Tommi VM (-) Sij. Heikkinen Jani (-) Porrasmaa Jari STM (-) Pouta Anneli THL/sos.- ja terveyspalvelu (-) Sij. Salo Jarmo (-) Räsänen Maija Vaasan sairaanhoitopiiri (-) Sij. Kantola Christian(-) Siipola Anne Helsingin kaupungin sos.virasto (-) Sij. Väinälä Anna (x) Siponen Tiina Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (-) Virkkunen Heikki THL/ OPER (x)sij. Laaksonen Maarit( x) Virtanen Martti Nordic Casemix Center (-) Sij. Lukander Maisa (-) Witick Tanja Kokkolan sos.- ja terveystoimi (-) Sij. Andtbacka Marjo Ylönen Saija Tilastokeskus (x) Sij. Kaukonen Essi (-) Koodistopalvelutiimi Ailio Erja THL (-) Eerola Johanna THL (x) Härkönen Mikko THL, sihteeri (x) Kalliokuusi Virpi THL (x) Kärki Jarmo THL (x) Lehtonen Jari THL (-) Lehtonen Santeri THL (x) Lehtovirta Jukka THL (-) Mäkelä-Bengs Päivi THL (x) Peltonen Veli-Pekka THL (-) Vuokko Riikka THL (-) Esittelijät Ilkka Lasse STM asiakohta 2. Mäkelä Matti THL asiakohta 3. Kontio Tuula SOCOM asiakohdat 4. ja 5. Forsell Martta THL asiakohta 6.

Pöytäkirja 10/2013 2(23) YHTEENVETO KOKOUKSEN PÄÄTÖKSISTÄ Asiakohta 2. Avattavaksi Ensihoitokertomuksen tietosisältömäärittely Päätös: Hyväksyttiin ensihoidon luokitusten tietosisältöjen määrittelytyön hankevalmistelu ensihoidon luokitusten saamiseksi koodistopalvelimelle. Jatkovalmistelun aikana tulee varmistaa puheenjohtajan esittämät näkökohdat. Asiakohta 3. Avattavaksi Terveys-, hyvinvointi-, toimintakyky- ja riskimittaristokoodisto Päätös: Hyväksyttiin puheenjohtajan esitys avata Terveys-, hyvinvointi-, toimintakyky- ja riskimittarikoodisto hankevalmisteluun koodistopalvelimelle. Jatkovalmistelun aikana tulee selvittää keskustelussa esille tulleet asiat. Yksittäisen mittarin edustaja tulee olla paikalla vastaamaan hyväksymiskäsittelyssä esille tuleviin asioihin ja vahvistamaan esitetyn yleisen rakenteen sopivuus kyseiseen mittariin. Käyttöoikeusasiat tulee valmistelun aikana selvittää. Tällä samalla päätöksellä voidaan aloittaa myös muiden SADe-hankkeessa mukana olevien mittareiden valmisteluhanke, mikäli kyseisten mittareiden vastuutahot ovat halukkaita osallistumaan tähän tietorakenteeseen. Mukaan tulo pitää ilmoittaa. Jos haluavat tehdä valmistelun erillisenä, niin sekin tulee kertoa. Asiakohta 4. Avattavaksi Sosiaalihuolto Sosiaaliasiamiehen toimenpide Päätös: Hyväksyttiin puheenjohtajan esitys Sosiaalihuolto Sosiaaliasiamiehen toimenpide luokitus avaamisesta hankevalmisteluun koodistopalvelimelle. Jatkovalmistelun aikana selvitetään keskustelun aikana esille tulleet asiat VALVIRAn kanssa. Asiakohta 5. Avattavaksi Sosiaalihuolto Sosiaaliasiamiehen käsittelemän palvelutapahtuman syy Päätös: Hyväksyttiin avattavaksi koodistopalvelimelle Sosiaalihuolto Sosiaaliasiamiehen käsittelemän palvelutapahtuman syy luokitus samalla päätöksellä asiakohdan 4 kanssa. Asiakohta 6. Hyväksyttäväksi Huumehoidon tiedonkeruu Pompidou ja päihdeluokitus Päätös: Hyväksyttiin Huumehoidon tiedonkeruu Pompidou lomakerakenne, tietosisältö ja päihdeluokitus koodistopalvelimelle.

Pöytäkirja 10/2013 3(23) 1. Osallistujat, asialistan hyväksyminen ja edellisen kokouksen pöytäkirja Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 12.35. Todettiin läsnäolijat. Hyväksyttiin asialista. Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja. Se voidaan julkaista thl.fi-sivuilla. 2. Avattavaksi Ensihoitokertomuksen tietosisältömäärittelyt Esittelijät Lasse Ilkka STM, Heikki Virkkunen THL OPER Esittely: Lasse Ilkka STM:stä ja Heikki Virkkunen THL/ OPER:sta esittelivät ensihoidon tietosisältömäärittelyt hyväksyttäväksi koodistopalvelun hankeavaukseen. Taustaa Vaiheistusasetuksen (165/2012) mukaisesti ensihoidon asiakirjat tulee tallentaa valtakunnalliseen arkistointipalveluun viimeistään 1.9.2016 mennessä. THL:n tehtävänä on määrittää valtakunnalliseen arkistointipalvelun edellyttämät ensihoidon tietosisällöt, käsitemallit ja toimintaprosesseja tukevat tietorakenteet. Samanaikaisesti valtakunnallisen arkistointipalvelun käyttöönoton kanssa on viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmien määrittelyprojektissa (KEJO) suunniteltu yhtenäisen valtakunnallisen ensihoitokertomuksen hankkimista. Työtä valmistellaan STM:n johdolla. Ensihoidon aiempi tietomäärittely Kansallisen sähköisen potilaskertomuksen vakioidut tietosisällöt ( Ydintieto-opas ; Hartikainen ym. 2009) Potilaskertomuksen ydintiedot dokumentti (2009) Niiden lisäksi ensihoidon tietosisällöistä on kansallisesti määritelty vain Selvitys ja korvaushakemus sairaankuljetuksesta (SV210), joka painottuu selkeästi kustannusten korvausnäkökulmasta Ensihoito on kuitenkin sairaankuljetuksen korvaushakemusta laajempi kokonaisuus ja edellyttää hoidollisen tiedon nykyistä laajempaa kirjaamista ja hyödyntämistä. Myös muita selvityksiä (mm. STM:n toimeksiannosta Pappinen ym. v. 2009), mutta valtakunnallisia määrittelyitä ei ole toistaiseksi tuotettu. Ensihoidon tietomäärittelyt Ensihoidon määritysten tuottaminen vaatii merkittävää kehitystyötä olemassa oleviin määrityksiin ja selvityksiin. Ensihoidon määritykset varsinaisen potilaskertomuksen osalta pyrkimyksenä oli saada valmiiksi vuoden loppuun mennessä, mutta aikataulusta ollaan jäljessä ja määrittelyt valmistunevat keväällä 2014.

Pöytäkirja 10/2013 4(23) Tähän projektiin liittymättömänä, mutta jatkokäsittelyä vaativana: Ensihoidossa syntyy myös paljon tärkeää operatiivista tietoa, joka liittyy palvelutasoon ja laatuun, mutta ei ole varsinaista potilastietoa. Asiakastietolain muutosesityksen mukaisesti myös tällainen ensihoidon tärkeä tieto voidaan tallettaa KanTaan. Ensihoitoon tarvitaan kansallinen ensihoitorekisteri, jossa ylläpidetään tiedot ensihoidon järjestäjien ja palveluntuottajien tiedoista. Ensihoidon tietomäärittelyiden työryhmät Määrittelytyötä on toteuttanut nimetty projektiryhmä, jossa on edustajat STM:stä, THL:stä ja Kelasta, sekä yliopistosairaaloiden ensihoidon ylilääkärit ja heille nimetyt varahenkilöt. Projektipäällikkönä toimii ensihoidon kliininen asiantuntija LL Lasse Ilkka. Määrittelyihin on pyydetty lausunnot sairaanhoitopiireistä sekä esimerkiksi STM:n ensihoidon tietojärjestelmäjaokselta. Määrittelyiden alustava aikataulusuunnitelma koodistopalvelun johtoryhmässä Ensihoidon tietomäärittelyiden hankkeen avaus 6/2013 Tietorakenteisiin liittyvien uusien luokitusten avaus 10/2013 (oli 11/2013) Tietorakenteiden hyväksyminen 11/2013 (siirtyy Q1/2014) Tietorakenteisiin liittyvien uusien luokitusten hyväksyminen 2/2014 (siirtyy Q1- Q2/2014) Ensihoidon tietomäärittelyn keskeisiä periaatteita Kansainvälinen vertailtavuus päädyttiin NEMSIS-luokitukseen poikkeuksia: mm. hoidon syy-luokitus, toimintakyky-luokitus pohjoismainen yhteistyö Käytössä olevien luokitusten hyödyntäminen Tietosisällön käytettävyys ensihoidon toimintaympäristössä Ensihoidon tietosisällön muuttujien otsikot Muuttuja Muuttuja Palveluntuottajan tiedot Yksikön tiedot Hoidon syy Triage Sairaanhoitopiirin määritykset Tapahtumatiedot Työntekijätiedot Hätäkeskustieto Potilaan statustietoja Fysiologiset mittaukset

Pöytäkirja 10/2013 5(23) Tehtävätiedot Laboratoriokokeet Potilaan tiedot Toimenpiteet Kriittiset tiedot Lääkehoito Potilaan kuljetus Esimerkki tietosisällöstä: Muuttuja Luokitus Tietotyyppi Tarkempi luokitus Hoidon syy Hoidon syy Potilaan ilmoittama oire Oireiden alku ICPC suosikkilista ICPC suosikkilista esituation.01 - Date/Time of Symptom Onset/Last Normal CV CV DATE TIME Oireen pääasiallisuus Pääasiallisen oireen kesto Pääasiallisen oireen keston yksikkö Pääasiallisen oireen anatominen sijainti Vammautuminen esituation.03 - Complaint Type CV esituation.05 - Duration of Complaint PQ esituation.06 - Time Units of Duration of Complaint CV esituation.07 - Chief Complaint CV Anatomic Location esituation.02 - Possible Injury CV EHK16 EHK17 EHK18 EHK19 Vamman aiheuttaja einjury.01 - Cause of Injury ST Vammamekanismi einjury.02 - Mechanism of Injury CV EHK20 Tekstimuotoinen kertomus enarrative.01 - Patient Care Report Narrative ST

Pöytäkirja 10/2013 6(23) Esimerkkejä ensihoidon uusien luokitusten sisällöstä (rakenne ja terminologia tarkentamatta): Hoidon syy EHK16 Oireen pääasiallisuus CodeID LongName Description Nemsis code G2701 Chief (Primary) Pääoire 2803001 G2702 Other (Not Listed) Muu 2803003 G2703 Secondary Toissijainen oire 2803005 EHK18 Pääasiallisen oireen anatominen sijainti CodeID LongName Description Nemsis code G3101 Abdomen Vatsa 2807001 G3102 Back Selkä 2807003 G3103 Chest Rintakehä 2807005 G3104 Extremity-Lower Yläraaja 2807007 G3105 Extremity-Upper Alaraaja 2807009 G3106 General/Global Yleinen 2807011 G3107 Genitalia Sukuelimet 2807013 G3108 Head Pää 2807015 G3109 Neck Niska 2807017 EHK13 Toimintakykyä kuvaava luokitus (ECOG) CodeID LongName G1801 Luokka 0 Täysin omatoiminen, ei mitään toimintarajoitteita esim. normaalisti töissä käyvä tai normaalikuntoinen eläkeläinen G1802 Luokka 1 Omatoiminen ja pystyy hoitamaan itsensä, mutta ei kykene raskaisiin suorituksiin esim. suoriutuu kevyestä toimistotyöstä, kotiaskareista, käy ulkona G1803 Luokka 2 Pystyy hoitamaan itsensä, mutta ei kykene mihinkään suorituksiin. Pystyssä yli puolet valveillaoloajasta esim. ei selviydy edes siivoamisesta tai toimistotyöstä G1804 Luokka 3 Tarvitsee apua päivittäisissä toiminnoissa. Vuoteessa tai lepotuolissa yli puolet valveillaoloajasta esim. kodinhoitaja tuo ruoat, auttaa pesuissa G1805 Luokka 4 Täysin ulkoisen hoivan varassa Vuodepotilas

Pöytäkirja 10/2013 7(23) Esitys Avataan hanke ensihoidon uusien luokitusten määrittelyiden tuottamiseksi koodistopalvelimelle EHK 1-112 oheisen taulukkoesityksen mukaisesti Koodi Luokituksen nimi Asiakohta EHK1 Ensihoito - B3 Lääkintälaitteen tyyppi 2a EHK2 Ensihoito - D4 Työntekijän ensihoidon pätevyys 2b EHK3 Ensihoito - D5 Yksikön jäsenen rooli 2c EHK53 Ensihoito - E01 Tuliko tehtävä hätäkeskuksesta 2d EHK4 Ensihoito - F03 Tehtäväkiireellisyys 2e EHK5 Ensihoito - F14 Kohteen tavoittamisviiveen syy 2f EHK6 Ensihoito - F15 Kohteessaolon viiveen syy 2g EHK7 Ensihoito - F16 Kuljetuksen viiveen syy 2h EHK8 Ensihoito - F17 Potilaan luovuttamisen viiveen syy 2i EHK9 Ensihoito - F20 Kohteen kuvaus 2j EHK10 Ensihoito - F22 Muut viranomaiset kohteessa 2k EHK11 Ensihoito - G9 Potilaan sukupuoli 2l EHK12 Ensihoito - G13 Lähiomaisen tai holhoojan suhde 2m EHK13 Ensihoito - G16 Toimintakykyä kuvaava luokitus 2n EHK14 Ensihoito - G17 Hoidon toteuttamisen erityisongelmat 2o EHK15 Ensihoito - H5 Hoitotahto 2p EHK16 Ensihoito - I4 Oireen pääasiallisuus 2q EHK17 Ensihoito - I6 Pääasiallisen oireen keston yksikkö 2r EHK18 Ensihoito - I7 Pääasiallisen oireen anatominen sijainti 2s EHK19 Ensihoito - I8 Vammautuminen 2t EHK20 Ensihoito - I10 Vammamekanismi 2u EHK21 Ensihoito - I12 Työhön liittyvä 2v EHK22 Ensihoito - J1 Hoidon syyn kiireellisyys 2w EHK23 Ensihoito - J2 Triage-luokitus monipotilastilanteessa 2x EHK24 Ensihoito - K1 Sydänpysähdys 2y EHK25 Ensihoito - K2 Arvio sydänpysähdyksen syystä 2z EHK26 Ensihoito - K3 Elvytystapa 2å EHK27 Ensihoito - K4 Sydänpysähdyksen havaitsija 2ä EHK28 Ensihoito - K5 Elvytystietoja ennen ensihoitoa 2ö EHK29 Ensihoito - K6 Maallikkoelvytyksen antaja 2aa EHK30 Ensihoito - K7 Defibrillointi maallikkoelvytyksessä 2ab EHK31 Ensihoito - K8 Defibrilloinnin suorittaja 2ac EHK32 Ensihoito - K9 Ensihoidon antaman elvytyshoidon tapa 2ad

Pöytäkirja 10/2013 8(23) EHK33 Ensihoito - K10 Jäähdytyshoito 2ae EHK34 Ensihoito - K11 Primaarirytmi 2af EHK35 Ensihoito - K12 Oman verenkierron palautuminen 2ag EHK36 Ensihoito - K15 Elvytyksen lopettamisen syy 2ah EHK37 Ensihoito - K16 Rytmi luovutettaessa potilasta 2ai EHK38 Ensihoito - K17 Elvytystapahtuman lopputulos 2aj EHK39 Ensihoito - K18 Onnettomuuden suuren riskin tekijät 2ak EHK40 Ensihoito - K19 Potilaan istumapaikka onnettomuusautossa 2al EHK41 Ensihoito - K20 Käytetyt turvavälineet 2am EHK42 Ensihoito - K21 Turvatyynyn laukeaminen 2an EHK43 Ensihoito - L2 Ihon löydökset 2ao EHK44 Ensihoito - L3 Pään löydökset 2ap EHK45 Ensihoito - L4 Kasvojen löydökset 2aq EHK46 Ensihoito - L5 Kaulan löydökset 2ar EHK47 Ensihoito - L6 Rintakehän ja keuhkojen löydökset 2as EHK48 Ensihoito - L7 Sydämen löydökset 2at EHK49 Ensihoito - L8 Vatsan löydösten sijainti 2au EHK50 Ensihoito - L9 Vatsan löydökset 2av EHK51 Ensihoito - L10 Lantion ja sukuelinten löydökset 2aw EHK52 Ensihoito - L11 Selän ja selkärangan löydösten sijainti 2ax EHK54 Ensihoito - L12 Selän ja selkärangan arviointi 2ay EHK55 Ensihoito - L13 Raajojen löydösten sijainti 2az EHK56 Ensihoito - L14 Raajojen arviointi 2aå EHK57 Ensihoito - L15 Silmän löydösten sijainti 2aä EHK58 Ensihoito - L16 Silmän arviointi 2aö EHK59 Ensihoito - L17 Psyykkisen tilan arviointi 2ba EHK60 Ensihoito - L18 Neurologinen arviointi 2bb EHK61 Ensihoito - L19 Halvausluokituksen tulos 2bc EHK62 Ensihoito - L20 Käytetty halvausluokitus 2bd EHK63 Ensihoito - L21 Alkoholin ja huumeiden käyttö 2be EHK64 Ensihoito - L22 Raskaus 2bf EHK65 Ensihoito - M2 Lääkintälaitteen tapahtuma 2bg EHK66 Ensihoito - M3 Defibrilloinnin tyyppi 2bh EHK67 Ensihoito - M8 Oliko mittaus tehty ennen ensihoitopalvelua 2bi EHK68 Ensihoito - M11 Verenpaineen mittaustapa 2bj EHK69 Ensihoito - M14 Sykemittauksen tapa 2bk EHK70 Ensihoito - M15 Sykkeen tasaisuus 2bl EHK71 Ensihoito - M16 Sydänrytmi / EKG 2bm EHK72 Ensihoito - M17 EKG tyyppi 2bn

Pöytäkirja 10/2013 9(23) EHK73 Ensihoito - M18 EKG tulkinnan tapa 2bo EHK74 Ensihoito - M20 Hengitystyö 2bp EHK75 Ensihoito - M24 GCS silmät 2bq EHK76 Ensihoito - M25 GCS puhe 2br EHK77 Ensihoito - M26 GCS liike 2bs EHK78 Ensihoito - M28 GCS - vaikuttavia tekijöitä 2bt EHK79 Ensihoito - M30 Käytetty kipuluokitus 2bu EHK80 Ensihoito - M33 Lämmön mittausmenetelmä 2bv EHK81 Ensihoito - M35 RTS 2bw EHK82 Ensihoito - N2 Kokeet ennen ensihoitajia 2bx EHK83 Ensihoito - N3 Laboratoriokoe 2by EHK84 Ensihoito - N5 Kuvantamistutkimustyyppi 2bz EHK85 Ensihoito - O2 Hoito-ohjeen ikäluokitus 2bå EHK86 Ensihoito - O4 Toimenpide ennen ensihoitajia 2bä EHK87 Ensihoito - O8 Toimenpiteen onnistuminen 2bö EHK88 Ensihoito - O9 Toimenpiteen komplikaatio 2ca EHK89 Ensihoito - O10 Toimenpiteen vaste 2cb EHK90 Ensihoito - O13 Toimenpideohjeen muoto 2cc EHK91 Ensihoito - O15 Suoniyhteyden sijainti 2cd EHK92 Ensihoito - O16 Hengitystien toimenpiteen syy 2ce EHK93 Ensihoito - O18 Hengitystievälineen tyyppi 2cf EHK94 Ensihoito - O19 Hengitysvälineen varmistamistapa 2cg EHK95 Ensihoito - O21 Hengitysvälineen varmistaja 2ch EHK96 Ensihoito - O22 Hengitystiehallinnan komplikaatio 2ci EHK97 Ensihoito - O23 Hengitystiehallinnan epäonnistuminen 2cj EHK98 Ensihoito - P2 Lääkkeenanto ennen ensihoitajia 2ck EHK99 Ensihoito - P4 Lääkkeenantoreitti 2cl EHK100 Ensihoito - P6 Lääkemäärän yksikkö 2cm EHK101 Ensihoito - P7 Lääkehoidon vaste 2cn EHK102 Ensihoito - P8 Lääkehoidon komplikaatio 2co EHK103 Ensihoito - Q4 Potilaan hoito / kuljetus 2cp EHK104 Ensihoito - Q5 Kuljetusasento 2cq EHK105 Ensihoito - Q6 Kuljetusväline 2cr EHK106 Ensihoito - Q7 Varausaste 2cs EHK107 Ensihoito - Q8 Potilaan tila perillä 2ct EHK108 Ensihoito - Q9 Kuljetuskohteen tyyppi 2cu EHK109 Ensihoito - Q10 Mihin potilas luovutettiin sairaalassa 2cv EHK110 Ensihoito - Q11 Sairaalatyyppi 2cw EHK111 Ensihoito - Q12 Sairaalan MET- tai vast. ryhmän hälytys 2cx

Pöytäkirja 10/2013 10(23) EHK112 Ensihoito - Q14 Ei-kuljetettavalle potilaalle annetut ohjeet 2cy Keskustelu: Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja sekä annettiin seuraavaa lisätietoa: - Tiedusteltiin, miten Nemsis tietosisällöt on määritelty. Todettiin, että löytyvät nettisivuilta. Tietosisältömärittelyt tulee olla käytettävissä. - Tiedusteltiin, millaiset ovat käyttöoikeudet. Todettiin, että Nemsis on vapaa jakaa eteenpäin. Pyydettiin toimittamaan tästä dokumentti asian tullessa hyväksymiskäsittelyyn. - Todettiin, että mm. WHO:n käytännön mukaisesti luokituksen sähköinen jakelu on ollut luvanvaraista. Se tulee selvittää valmistelun aikana. - Todettiin, että yleisperiaate on, että versiosta tulee suomenkielinen, joka kiinnitetään koodilla alkuperäiseen luokitukseen. - Todettiin, että määrittelyt puuttuvat koodeista. - Todettiin, että Nemsis-koodit ovat mukana vastaavaan koodistoon linkitystä varten. - Todettiin, että esitys on tietosisältöpohja ja koodit ovat erillisinä välilehtinä esitysmateriaalissa olevassa Excel-tiedostossa. - Todettiin, että ensihoidon tietosisältö on avattu kesäkuun koodistopalvelun johtoryhmän kokouksessa. - Keskustelun aikana ohjeistettiin luokituksen valmistelua. - Todettiin, että koska luokituksia on paljon, niin ne pitää avata suomenkielelle. - Terminologinen tarkistus tulee tehdä ennen hyväksymistä, joten todettiin huoli aikataulusta. - Tiedusteltiin, että voisiko käyttää ICPC-luokitusta. - Todettiin, että koodeissa on mukana amerikkalaista sairaalatyyppi ajattelua, mikä ei sovellu heti suoraan suomalaiseen terveydenhuollon järjestelmään, joten tietosisältökuvauksissa ei suora käännöstyö riitä. - Tiedusteltiin sitä, miksi on kaksi ensihoidon kiireellisyysluokka-asiaa. Tästä on keskusteltu HILMO-työryhmässä. - Vastauksena todettiin, että suuronnettomuus tapauksissa tarvitaan erillinen violettiluokka. Tämä on ensihoidon oppaan mukainen määrittely. - Tiedusteltiin luokituksessa olevasta toimintakykyluokituksesta. Tämän osalta tulee olla tarkemmin määriteltynä, että kyseessä on ensihoidon toimintakykymittaristo. - Tiedusteltiin, onko tässä osa tarkoitus viedä Kantaan. Luokituksen käyttötarkoitus puuttuu. Vastauksena todettiin, että esitettävä kokonaisuus on kaikki sitä tietoa, jotka viedään Kantaan. - Tiedusteltiin, onko paikkakunnan mukainen organisaatio potilaasta syntyvän tiedon rekisteripitäjä. - Tiedusteltiin, miten Kanta- ja tämä hanke liittyvät toisiinsa. Tiedusteltiin myös, onko nämä näkymiä vai erillinen asia.

Pöytäkirja 10/2013 11(23) - Todettiin hoidon syystä, että Kuntaliiton määrittelyissä hoidon syy on thammattilaisen arvio. - Todettiin, että nämä tulee selvittää ja tarkistaa valmistelun aikana. - Todettiin, että tietosisällöt sisältävät paljon omia spesifejä määrittelyitä, jotka valmistelija joutuu katsomaan. - Todettiin, että potilaan ilmoittama oire voi olla myös sairaus tai toisaalta potilaan tutkimus/ toimenpide. Tiedusteltiin, olisiko potilaan yhteydenoton syy parempi otsikko. Vastauksena todettiin, että tämä on puhtaasti ensihoitoa, harvemmin siellä on tutkimuksia vaan sairauden hoitoa. - Todettiin, että tämä on yksi osa rakenteista kertomusta. Rakenteisuutta on huomattavasti enemmän kuin esim. kirurgin tai sisätautilääkärin tekstissä, tässä kirjataan hyvin paljon rakenteista tietoa. - Todettiin, että KEJO-hankkeessa määritellään toiminnallisuudet, tässä tulee siihen liittyvät määrittelyt ja luokitukset. - Tiedusteltiin, onko tulossa enemmänkin mittareita koodistopalvelimelle. Todettiin, että joitakin mittareita on jo käytössä. - Todettiin, että yleisperiaate on se, että täällä on paljon asioita, joita ei rakenteisesti käytetä muualla. Jos sellaista on, niin silloin tulisi käyttää samaa terminologiaa. Valmistelussa tulee huomioida, että termit ovat yksiselitteisiä. - Todettiin, että toimintakykymittarina WHO ecog-luokitus on onkologian luokitus, muitakin on olemassa. Se ei selvästikään ole ainoa mittari ratkaisu. Tiedusteltiin, miten ylläpito on ajateltu, kun tulee uusia rakenteistamisen tarpeita. Jatkuvaan ylläpitämiseen tarvitaan iso työpanos. Todettiin tietojen yhteiskäytön olevan tärkeää ja tiedon pitää siirtyä toisen ammattihenkilön käyttöön. - Todettiin, että toimintakykymittarin osalta olisi hyvä käydä keskustelua TOIMIAverkoston kanssa ja käytöstä tulisi olla yhteinen periaate ja käsitys. - Tiedusteltiin yhteiskäyttöä muiden Kanta-tietojen kanssa. Vastauksena todettiin käytetyn paljon laajemmin rakennuspalikoita (henkilötiedot, henkilötunnus ym,). Jatkovalmistelussa tulisi huomioida jo käytössä olevat luokitukset. - Tiedusteltiin luokituksessa olevaa pakollisuus-asiaa: alustavasti keskusteltu pakollisuus-tietotyyppejä ja näihin tullee jatkovalmistelun aikana muutoksia. - Todettiin, että sitten kun ensihoidon kaikki 112 luokitusta hyväksytään, se on iso työ. Todettiin, ettei kaikkia luokituksia käsitellä yhdessä käsittelyssä. - Todettiin, että kansallinen yhdenmukainen määrittely tulisi olla näiden kohdalla. Puheenjohtajan esitys: Puheenjohtaja esitti, että hankevalmistelu ensihoidon luokitusten saamiseksi koodistopalvelimelle voidaan käynnistää ja jatkovalmistelun aikana tulee varmistaa, että oikeudet kansainvälisten luokitusten jakamiseen on olemassa. Tietosisältöjen kuvaukset tarvitaan ja niiden tulee olla mahdollisimman yhdenmukaisia eikä saisi syntyä päällekkäisyyksiä muihin luokituksiin. Toimintakyky-asiat tulee tarkistaa TOIMIA-verkoston kanssa. Keskustelun aikana esille tuodut asiat tulee valmistelun aikana selvittää.

Pöytäkirja 10/2013 12(23) Päätös: Hyväksyttiin ensihoidon luokitusten tietosisältöjen määrittelytyön hankevalmistelu ensihoidon luokitusten saamiseksi koodistopalvelimelle. Jatkovalmistelun aikana tulee varmistaa puheenjohtajan esittämät näkökohdat. Hyväksytty: kyllä Kiireellisyysluokka: 1 3. Avattavaksi Terveys-, hyvinvointi-, toimintakyky- ja riskimittaristokoodisto Esittelijä Matti Mäkelä THL Esittely: Ylilääkäri Matti Mäkelä THL:stä esitti avattavaksi koodistopalvelun hankevalmisteluun Terveys-, hyvinvointi-, toimintakyky- ja riskimittaristokoodistoa. Terveys-, hyvinvointi-, toimintakyky- ja riskimittarikoodiston avaushanke Avaushankkeen yleiskuvaus Koodistopalveluun esitetään avattavaksi uusi koodisto, joka sisältäisi valikoiman sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä käytettäviä, yhteiskäyttöisiksi hyväksyttyjä terveys-, hyvinvointi-, toimintakyky- ja riskimittareita. Koodiston avaamishankkeen omistajaksi esitetään THL:n perustettavaa asiantuntijaryhmää, jonka tehtäväksi tulee mittarikoodiston lisäksi ICF-luokituksen ylläpito (mm. luvat/sopimuksen WHO:n kanssa, perusylläpito, ohjeistus, WHO:n päivitykset, kansalliset intressit laajennuksille, sanastoyhteyksien rakentaminen). Asiantuntijaryhmään nimettäisiin edustajat 2-3 vuoden toimikaudeksi mm. THL:n toimintakyky-yksiköstä, TOIMIA-verkostosta, TIETO-osaltolta, Sosiaali- ja terveydenhuollosta, Kuntaliitosta, Kelasta, Vammaisjärjestöistä ja sosiaali- ja terveyshuollon oppilaitoksista ja muilta TILU:n tarpeelliseksi katsomilta tahoilta. Asiantuntijaryhmä kokoontuisi 2 x vuodessa, sen kokous- ja matkakulut kustantaisi THL/TILU. ICF-luokitukseen liittyvien asioiden valmistelua varten ryhmä tarvitsisi asiantuntijasihteerin THL/PAKE (2 htkk/v), mutta mittarikoodistoasioiden valmistelua varten ryhmä tarvitsisi toisen THL:n organisaatiossa toimivan asiantuntijasihteerin (1 htkk/v). Terveys-, hyvinvointi-, toimintakyky- ja riskimittarikoodisto valmisteltaisiin julkaistavaan kuntoon hankkeessa vuoden 2014 aikana. Hankkeen aikaiseen valmisteluun osallistuisivat asiantuntijaryhmän ja sen asiantuntijasihteerien lisäksi SADe SoTe Yleinen sosiaali- ja terveystieto ja avuntarpeen itsearviointimittarit hankkeen asiantuntijat. Koodiston avaamisvalmistelu vaatinee ylläpitoa enemmän asiantuntijatyöpanosta, arviolta n. 2 htkk. Koodiston käyttötarkoitus ja yleiskuvaus Tavoitteena on kehittää terveys-, hyvinvointi-, toimintakyky- ja riskimittarikoodisto, joka tukisi mittarien yhteiskäyttöisyyttä yli organisaatio- ja tietojärjestelmärajojen. Koodiston on tarkoitus sisältää mittarinimikkeiden lisäksi mittarien tietorakenne muodossa, joka tukee mittarien vaihtelevaa dimensionaalisuutta, tietotyyppejä ja tietolähteitä (ammattihenkilön arvio, kansalaisen itsearvio, laitteen tuottama mittaustulos jne.).

Pöytäkirja 10/2013 13(23) Koodiston ei ole tarkoitus olla kattava Suomessa käytettävien mittarien nimikkeistö, vaan sen sisältämät mittarit valikoituvat sen mukaan, millaisten mittarien yhteiskäyttöisyyttä on tarkoitus Suomen sosiaali- ja terveydenhuollossa tukea, ja joiden käyttö ei ole muutoin tuettavissa. Periaatteet mittarien valinnasta kehitettäisiin SADe SoTe ja TOIMIA-verkoston yhteistyönä, perustuen TOIMIA- verkoston luomiin kansallisiin toimintaperiaatteisiin luotettavien ja käyttökelpoisten mittareiden ja työvälineiden arviointiin ja valinnalle. Ensi vaiheessa SADe SoTe Yleinen sosiaalija terveystieto ja avuntarpeen itsearviointimittarit hankkeen tarvitsemat avuntarpeen itsearviointimittarit ovat: o FINRISKI-laskuri o Diabetesriskitesti o Dementiariskitesti o Mielenterveystalon oirenavigaatio o Mielenterveystalon masennuskysely (BDI-21) o AUDIT o WHODAS-toimintakykymittari Koodisto ei myöskään sisällä tietoa mittarien ominaisuuksista käyttötarkoituksessaan, mm. luotettavuudesta, käytettävyydestä, käyttöohjeista tai tulkinnasta. Koodistoon otettavien mittarien ominaisuuksista on oltava tietoa jossain luotettavassa taustatietolähteessä, esim. TOIMIAtietokannassa, johon näiltä osin viitataan. Niin ollen mittarikoodiston asiantuntijaryhmän ei ole tarkoitus syvällisesti perehtyä eri mittarien ominaisuuksiin, vaan se nojaa tältä osin olemassa olevaan tietoon. Mittarien kuvausmallin on tarkoitus myös tukea mittarien käsitesiltausta keskeisiin käsitteistöihin, erityisesti ICF-luokitukseen ja ICD-10-luokitukseen. Mittareiden tietorakenteesta luodaan geneerinen malli toimintatapoineen, jonka avulla uudet luotettavaksi ja käyttökelpoisiksi arvioidut mittarit voidaan kuvata ja rakenteistaa Valmisteltavan koodiston sisältö pääkohdittain: o mittarin tunniste o mittarin osiot/kysymykset ja niiden keskinäiset suheet (mm. hierarkia) o o Perusteluja mittarin laskennallisten kenttien muodostussäännöt tulosskaalojen yhteys ICF ja ICD-10 ja muihin luokituksiin ja käsitteistöihin (osion merkityksellinen käsite ja ICF-koodit, puhekielen termit) TOIMIA-verkoston, jonka tehtäviin kuuluu toimintakykymittareiden kansallinen harmonisointi ja toimintakyvyn käsitteiden harmonisointi, tärkeä tavoite on, että toimintakykytieto voidaan esittää rakenteisessa sähköisessä muodossa. ICF-luokitus ja Mittarikoodisto ovat keskeisiä vaiheita siinä, miten TOIMIA:n perustyötä suositeltavista mittareista voidaan implementoida kansallisissa potilastietojärjestelmissä. TOIMIA-verkoston näkökulmasta nämä koodistot tulisi saada Koodistopalvelimelle. Samalla TOIMIA:n keskeinen tavoite toimintakyvyn arvioinnin ja mittaamisen yhdistämisestä mahdollistuisi ja tulevaisuuden sähköiset palvelut mahdollistuisivat. Toimintakykytiedon rakenteinen esittäminen osana kansalaisen hyvinvointi- ja terveystietoa on ollut vaikea haaste ratkaistavaksi, eikä sille ole vakiintunutta mallia laajassa käytössä olevissa e-

Pöytäkirja 10/2013 14(23) terveysstandardeissa. ICF-luokitus ei yksinään ole riittävä ratkaisu, sillä suuri osa toimintakykyä koskevista tiedoista on kerätty arviointivälineillä, joilla ei ole suoraa yhteyttä ICF-käsitteisiin. Vastaava ongelma koskee muitakin terveys-, hyvinvointi- ja riskimittareita. Nyt ehdotettava ratkaisu nojaa siihen, että hyväksytään kaikki vakiintuneessa käytössä olevat, luotettaviksi todetut hyvinvointi-, terveys-, toimintakyky- ja riskimittarit sellaisenaan, ja luodaan malli, jolla niiden nimikkeistö ja rakenne voidaan kuvata kansallisesti yhtenäisellä tavalla. Samalla ratkaistaan olemassa olevien mittarien ja ICF-käsiteluokituksen välinen yhteys. Mittareiden nimikkeistö- ja rakennekoodistoa tarvitaan osana SADe SoTe -hanketta kansalaisen avuntarpeen itsearviointimittareiden sähköistämistä varten, ja yleisemmin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten käyttämiä terveys-, hyvinvointi-, toimintakyky- ja riskimittareiden tulosten dokumentointia varten sähköisissä yhteensopivissa järjestelmissä. Pätevää tietoa terveydestä, hyvinvoinnista, riskeistä ja toimintakyvystä tarvitaan: 1) työkyvyn, hoidon ja kuntoutuksen tarpeen sekä avun- ja palvelutarpeiden arviointiin ja itsearviointiin, 2) monien sosiaalietuuksien myöntämispäätösten perusteeksi, 3) hoidon, kuntoutuksen, palveluiden ja etuuksien vaikutusten arviointiin, 4) väestön toimintakyvyn kehityksen seuraamiseksi, 5)väestöön ja väestöryhmiin kohdistuvien toimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi. Terveyden, hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja niihin liittyvien riskien mittaamisen ja arvioinnin menetelmien sähköisestä kehittämisestä hyötyvät kansalaiset, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset sekä palvelujärjestelmä ja sen rahoittajat, koska pätevä toimintakyvyn arviointi auttaa kohdentamaan toimenpiteet ja voimavarat oikein. Arviointimenetelmien ja niillä saatujen tulosten tulosten rakenteistaminen, avoimen rajapinnan luominen ja yhteyksien rakentaminen ICF- ja ICD- 10-luokituksiin sekä sähköiseen terveys- ja hoitosuunnitelmaan, kuntoutussuunnitelmaan, palvelusuunnitelmaan ym. edistää tiedon yhteiskäyttöä ja jakamista. Toimintakyvyn ja hyvinvointiriskien arviointi ja mittaaminen on olennainen osa monien ammattilaisten työtä. Kansalaisen kannalta luotettavien itsearviointimenetelmien käyttö on osa omahoitoa ja sähköinen väylä tiedon välittämiseksi sote-palveluihin poistaa päällekkäisyyttä ja täydentää ammattilaisten työtä. Pätevien mittaamis- ja arviointimenetelmien käyttö on edellytys luotettavien tietojen saamiseksi niin yksilöiden kuin väestönkin toimintakyvystä ja hyvinvointiriskeistä. Se luo myös edellytykset kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumiselle. Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin yhdenmukaistamisen ja kehittämisen tarve on erittäin suuri. Tarvitaan kansallisesti sovittuja hyviä käytäntöjä ja mittareita, sillä: o toimintakykyä mitataan ja arvioidaan liian monin menetelmin o menetelmistä käytetään erilaisia versiota vaihtelevin ohjeistuksin o käyttöön valitut mittarit eivät läheskään aina perustu näyttöön niiden pätevyydestä ja soveltuvuudesta kyseisessä tarkoituksessa o mittaus- ja arviointikäytännöt ovat epäyhtenäisiä o moniin tarkoituksiin ei ole olemassa luotettavaksi osoitettua mittausmenetelmää o toimintakyvyn kuvaamisessa käytetty käsitteistö on kirjavaa Merkittävä kliinistä käyttöä hidastava ongelma on luotettavien käyttöön sovittujen mittareiden tulosten ja toimintakyvyn rajoitteiden/vahvuuksien luokittelun yhteensovittaminen. Yksiselitteinen mittaamisen käsitteistö helpottaa sekä eri ammattikuntien välistä yhteistyötä että sähköisten tietojärjestelmien kehittämistä. Toimintakyvyn osalta käsitteitä voidaan yhtenäistää käyttämällä WHO:n kansainvälistä toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitusta (ICF).

Pöytäkirja 10/2013 15(23) Valmisteltavan koodiston ja siihen sisältyvien mittarirakenteiden käyttöönottoa tuetaan THL:n, Kelan, ammattikorkeakoulujen ja muiden tahojen yhteistyöllä kansallisesti sopimuksenvaraisten yhtenevien käytäntöjen luomisessa mittareiden käytössä ja toimintakykytiedon rakenteisessa kirjaamisessa. Yhteistyötä tehdään mm. TOIMIA-verkoston, ICF-verkoston, Kelan, ammattikorkeakoulujen, Innokylän oppimisverkostojen ja KASTE-hankkeiden avulla. Yhteistoiminnallisesti sovitaan kattavan kansallisen koulutuksen järjestäminen, jotta varmistetaan organisaatioiden/ammattiliittojen sitoutuminen toimintakyvyn arviointimenetelmien käyttöön ja niillä saadun tiedoin rakenteiseen dokumentointiin ja ICF:n käyttöön, varmistetaan pärjääminen kilpailussa muiden tarpeellisten koulutusten sekä resurssitarpeiden kanssa. Yhteydet muihin koodistoihin Ehdotettu mittarikoodisto täydentää koodistopalvelun nykyistä koodistovalikoimaa olennaisella tavalla, eikä tavoitteita ole mahdollista saavuttaa siten, että koodistoon sisällytettävät mittarit kuvattaisiin jo olemassa olevilla koodistoilla. Hankkeen tehtäviin kuuluu selvittää koodistojen väliset yhteydet. ICF-koodistoa ei ole julkaistu koodistopalvelussa. Ehdotettu mittarikoodisto vaatii toimiakseen eri mittarien välisten käsitteellisten yhteyksien kuvaamista, ja toimintakyvyn eri ulottuvuuksien osalta luontevin käsitteistö olisi ICF. Näin ollen ICF:n julkaiseminen olisi välttämätön edellytys koodiston tehokkaalle käytölle, ja näiden koodistojen ylläpitovastuun on oltava samalla omistajalla. ICD-10, ICPC-2 ja FinCC:n hoitotyön tarveluokitus sisältävät käsitteitä, joilla on ICF:n kaltaisia yhteyksiä ehdotetun mittarikoodiston koodeihin. Koodistopalvelussa on jo julkaistuna eräitä terveys-, hyvinvointi-, toimintakyky- ja riskimittareita. Nikotiiniriippuvuustesti ja tupakointistatus ovat tyypillisiä tällaisia. FinLOINC-koodistoon sisältyy mm. Glasgow Coma Scale, Apgar-pisteet ja ISO-BMI. Myös Laboratoriotutkimusnimikkeistöön sisältyy toimintakykyä kuvaavia mittareita, mm. kliininen rasituskoe ja lihasten puristusvoima. Hankkeen yhtenä tehtävänä on ehdottaa näiden koodistoyhteyksien ylläpidosta. Koodiston yhtenä käyttötarkoituksena on tukea rakenteista terveys-, hyvinvointi-, kuntoutumis- ja palvelusuunnittelua. Terveys- ja hoitosuunnitelmalomakkeen yhtenä tietosisältönä on palvelun tarve. Kun ehdotettu mittarikoodisto on käytettävissä, se tukee myös terveys- ja hoitosuunnitelman ja muiden vastaavien suunnitelmarakenteiden käyttöä. Keskustelu: Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja sekä annettiin seuraavaa lisätietoa: - Todettiin, että tässä avataan esityksessä mainitut lomakerakenteet, joita tarvitaan SADe-hankkeessa. - Todettiin, että hankevalmistelussa valmistellaan ensimmäiseksi nyt esitetyt koodistot. - Todettiin, että esityksessä ovat nyt mittarirakenteita, joista esimerkkinä Fagerströmin testi on jo tällä hetkellä koodistopalvelimella. On huomattava, että tämä on erillinen mittarikoodisto, johon sisältyvät esitetyt 6-7 mittaria. - Tiedusteltiin mikä hyöty on jos nämä ovat osana suurempaa rakennetta. Vastauksena todettiin, että erillisten elementtien päivittäminen edellyttäisi uuden

Pöytäkirja 10/2013 16(23) koodiston avaushanketta, toiseksi ylläpitorakenne pitäisi päättää jokaiselle erikseen. Mutta keskitettynä ylläpitäjänä näistä vaiheista voitaisiin keventää prosessia. Tämä esitettävä mittaristokoodisto tulee painottua olemassa olevaan käyttöaineistoon, esim. toimintakykymittaristo. - Todettiin, että valmistelun aikana tulee määritellä ylläpitomalli, kun tuodaan uusia mittaristoja osaksi tätä koodistoa. - Tiedusteltiin, ovatko mittarikoodistoon sisällytettävien mittarien omistajatahot valmiita tuomaan päivitykset mittarikoodistoon ylläpidosta vastaavan kautta. Esittelijä totesi, että se on edellytys mittarin sisällyttämiselle mittarikoodistoon. - Tiedusteltiin, onko tarkoitus siirtää koodistopalvelussa jo julkaistut mittarit mittarikoodistoon. Esittelijä vastasi, että se on yksi mahdollisuus, ja toinen on sisällyttää mittarikoodistoon viittaus muualla koodistopalvelussa julkaistuun mittariin. - Todettiin, että sosiaalihuollon kannalta on tärkeää, että käytössä oleville mittareille olisi ylläpitomalli. Sosiaalihuolto olisi kiinnostunut olemaan mukana tukemassa mittariston laajempaa käyttöä. - Tiedusteltiin, onko TOIMIA-verkosto määräaikainen, ja voiko TOIMIA-verkosto toimia mittarikoodiston ylläpitäjänä. Vastauksena todettiin, että TOIMIA-verkosto on pysyväisluontoinen verkostotoiminta, joka tuottaa välineitä ja arviointia sekä taustatietoa. TOIMIA-verkosto ei siis ole institutionaalinen organisaatio, joka voisi toimia koodiston ylläpitäjänä, mutta mittarikoodiston hallinnollinen ei voi olla kaikkien mittarien sisältöasiantuntija, vaan joutuu nojaamaan mm. TOIMIAverkoston tuottamaan mittaritietoon. - Todettiin, että ICF-luokitus on käsitelty aikaisemmassa johtoryhmän kokouksessa. Monessa organisaatiossa on tehty omia luokituksia, jotka eivät ole hyödyntäneet toisten työtä. ICF-luokituksen käyttöönotto laajamittaisella tavalla olisi tarpeellinen ja organisaation oman mittarin siltaus ICF:n olisi tarpeellinen. - Tiedusteltiin, jos mittarit määritellään rakenteisiksi siten, että niihin sisältyvät myös niiden osiot, että rajoittaako se mittarin käyttöä estämällä paperilomakkeella kerätyn tiedon kirjaamisen. Vastauksena todettiin, että tiedon tulee olla kirjattavissa myös globaalina arvona. Rakenteen on kuitenkin hyvä olla määriteltynä. - Esityksessä esimerkkinä ollut laboratoriotutkimusnimikkeistö on kansallisesti sovittu ja kaikki eivät tarvitsisi olla samanlaisia. - Todettiin, että asiantuntijakonsensus on toisenlainen kuin laboratoriotutkimusnimikkeistössä. - Todettiin, että olisi hyvä olla kansallisesti määriteltynä, mitä mittareita käytettäisiin. - Todettiin, että HILMO-puolelle odotetaan toimintakykymittaria. - Todettiin, että järjestelmätuottajan näkökulmasta yhden toimintakykymittariston pitäisi olla olennaisesti halvempaa kuin erillisten mittaristojen rakentaminen. - Tiedusteltiin, miten selvitetään työryhmän sitoutuminen.

Pöytäkirja 10/2013 17(23) Puheenjohtajan esitys: Puheenjohtaja esitti, että hyväksytään esiteltävän Terveys-, hyvinvointi- ja toimintakyky- ja riskimittariskoodiston hankeavaus koodistopalvelimelle. Mittarikoodisto sisältää erilaisten substanssien koodien viemistä yhdellä tavalla. Jokaisen mittarikoodistossa olevan yksittäisen mittarin pitää olla erikseen kansallisesti yhdenmukaisesti linjattu. Yksittäiset mittareiden edustajien tulee olla paikalla vastaamassa hyväksymiskäsittelyssä esille tulleisiin asioihin ja vahvistamaan esitetyn yleisen rakenteen sopivuus kyseiseen mittariin. Mittareiden käyttöoikeusasiat tulee huomioida valmistelussa priorisoiden toimintakykymittaristokoodistoon, koska sitä tarvitaan SADehankkeessa. Tällä samalla päätöksellä voidaan aloittaa myös muiden SADe-hankkeessa mukana olevien mittareiden valmisteluhanke, mikäli kyseisten mittareiden vastuutahot ovat halukkaita osallistumaan tähän tietorakenteeseen. Mukaan tulo pitää ilmoittaa. Jos haluavat tehdä valmistelun erillisenä, niin sekin tulee kertoa. Päätös: Hyväksyttiin puheenjohtajan esitys avata Terveys-, hyvinvointi-, toimintakyky- ja riskimittarikoodisto hankevalmisteluun koodistopalvelimelle. Jatkovalmistelun aikana tulee selvittää keskustelussa esille tulleet asiat. Yksittäisen mittarin edustaja tulee olla paikalla vastaamaan hyväksymiskäsittelyssä esille tuleviin asioihin ja vahvistamaan esitetyn yleisen rakenteen sopivuus kyseiseen mittariin. Käyttöoikeusasiat tulee valmistelun aikana selvittää. Tällä samalla päätöksellä voidaan aloittaa myös muiden SADe-hankkeessa mukana olevien mittareiden valmisteluhanke, mikäli kyseisten mittareiden vastuutahot ovat halukkaita osallistumaan tähän tietorakenteeseen. Mukaan tulo pitää ilmoittaa. Jos haluavat tehdä valmistelun erillisenä, niin sekin tulee kertoa. Hyväksytty: kyllä Kiireellisyysluokka: 3 4. Avattavaksi Sosiaalihuolto Sosiaaliasiamiehen toimenpide Esittelijä projektipäällikkö Tuula Kontio SOCOM Esittely: Projektipäällikkö Tuula Kontio SOCOMista esitti avattavaksi koodistopalvelun hankevalmisteluun Sosiaalihuolto Sosiaaliasiamiehen toimenpide luokitusta. Käyttötarkoituskuvaus: Sosiaalihuolto - Sosiaaliasiamiehen toimenpide -luokitusta käytetään kuvaamaan mikä toimenpide asiakkaan asiassa on tehty. Sosiaalihuollon asiakastietomallissa luokitusta käytetään Sosiaaliasiamiestoiminnan asiankäsittelykertomuksessa. Luokitusehdotus on esitelty erillisessä taulukko-liitteessä. (jaettu jäsenille kokousmateriaalin mukana). Luokitus on alun perin kehitetty STM:n rahoittamassa Sosiaali- ja potilasasiamiestoiminnan valtakunnallisessa tilastointihankkeessa v. 2007-2009. Sen käyttö on vakiintunut sosiaaliasiamiestoiminnassa osana asiakastyötä ja sosiaaliasiamiehet käyttävät sitä vuosiraporttiensa tukena. Luokituksella ei ole päällekkäisyyksiä muiden koodistojen kanssa. Luokitus on

Pöytäkirja 10/2013 18(23) sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen ja luokitusten asiantuntijaryhmän 5.11.2013 hyväksymä ja siltä osin valmis. Toivottu koodistopalvelun johtoryhmän hyväksymiskäsittely 12/2013. Esityksen aikana käytiin läpi myös asiakohdan 5 Sosiaalihuolto Sosiaaliasiamiehen käsittelemän palvelutapahtuman syy. Keskustelu: Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja sekä annettiin seuraavaa lisätietoa: - Todettiin, että tämä on ensimmäinen kerta, kun käsitellään sosiaaliasiamiehen toimintaan liittyviä koodistoja. - Tiedusteltiin, mikä on esiteltävän koodiston suhde kansallisiin rakenteisiin. Lainsäädäntö on valmisteilla, kuinka paljon tässä on tietoa, missä sosiaaliasiamies kirjaa omaa työtään. terveydenhuollon potilasasiamiehen kirjaamat asiakirjat eivät ole osa potilaskertomusta. - Todettiin, että sosiaalihuollon asiakastietomallissa on sosiaaliasiamiehen toimintaan liittyviä asiakirjoja jotka ehdotetaan säilytettäväksi. nämä kaksi luokkaa ovat pääasiakirjoja, joihin kirjataan tiedot käynnistä. Asiakirja koostuu neljästä osasta ja vapaasta tekstistä ja osa tiedoista on Kansaan tallennettavia tietoja. - Tiedusteltiin, miten tässä näkyy lainsäädäntövalmistelu? Vastauksena todettiin, että ei ole tehty rajauksia, mitkä tehtävät jäävät pois. Asiaan palataan ensi talven aikana. Esitettävät luokitukset ovat tilastointiin tarvittavia tietoja. Tämä ei estä asian eteenpäin viemistä. Todettiin, että on hyvä, että on mietitty kansallisia linjauksia, jolloin tilastointi helpottuu. - Todettiin, että kunnat voivat järjestää sosiaaliasiamiehen toimintaa hyvin eri tavoin. - Sosiaaliasiamiehen toimenpide: o toivottiin lisää henkilökohtainen tapaaminen sekä viranomaisten yhteistyö - Todettiin, että VALVIRA on toimittanut valmisteluun lisäinfoa. Huomiot liite 4: 1 kohtaan Kuuntelu tai viestin vastaanotto laittaisin kuvailukohdan loppuun:... tai sähköposti on vastaanotettu palautteena/avunpyyntönä Lisäisin ehdottomasti uuden kohdan, numerolla 8 Henkilökohtainen tapaaminen kuvailuun voisi laittaa: Asiamies tutustuu asiakkaan esittämiin asiakirjoihin ja selvittää asiakkaan tilannetta Tässä puhutaan toimenpiteestä, jonka asiamies on tehnyt asiakkaan asiassa

Pöytäkirja 10/2013 19(23) Tulisi myös näkyä sosiaaliasiamiehen viranomaisyhteistyö jos halutaan tietää mihin asiamiehen työaika kuluu tai mitä hän kokonaisuudessaan tekee. Asiakkaan asian selvittäminen voi vaati useita yhteydenottaja asiaa käsitelleeseen viranhaltijaan ja muihin viranomaisiin eli Lisäisin kohdan 9 Viranomaisyhteistyö kuvailuun: asiamies selvittää asiakkaan luvalla tämän asiaa käsitelleen viranhaltijan kanssa ja tarvittaessa muiden viranomaisten kanssa Muut toimenpide olisi sitten kohta 10. Puheenjohtajan esitys: Puheenjohtaja esitti, että Sosiaalihuolto Sosiaaliasiamiehen toimenpide luokitus avataan hankevalmisteluun koodistopalvelimelle ja jatkovalmistelun aikana selvitetään keskustelun aikana esille tulleet asiat VALVIRAn kanssa. Päätös: Hyväksyttiin puheenjohtajan esitys Sosiaalihuolto Sosiaaliasiamiehen toimenpide luokitus avaamisesta hankevalmisteluun koodistopalvelimelle. Jatkovalmistelun aikana selvitetään keskustelun aikana esille tulleet asiat VALVIRAn kanssa. Hyväksytty: kyllä Kiireellisyysluokka: 3 5. Avattavaksi Sosiaalihuolto Sosiaaliasiamiehen käsittelemän palvelutapahtuman syy Esittelijä Tuula Kontio SOCOM Esittely: Projektipäällikkö Tuula Kontio SOCOMista esitti avattavaksi koodistopalvelun hankevalmisteluun Sosiaalihuolto Sosiaaliasiamiehen käsittelemän palvelutapahtuman syy luokituksen. Sosiaalihuolto - Sosiaaliasiamiehen käsittelemän palvelutapahtuman syy -luokitusta käytetään kuvaamaan yhteydenottajan yhteydenoton syyn taustoja. Sosiaalihuollon asiakastietomallissa luokitusta käytetään Sosiaaliasiamiestoiminnan asiankäsittelykertomuksessa. Luokitusehdotus on esitelty erillisessä taulukko-liitteessä. (jaettu jäsenille kokousmateriaalin yhteydessä.) Luokitus on alun perin kehitetty STM:n rahoittamassa Sosiaali- ja potilasasiamiestoiminnan valtakunnallisessa tilastointihankkeessa v. 2007-2009. Sen käyttö on vakiintunut sosiaaliasiamiestoiminnassa osana asiakastyötä ja sosiaaliasiamiehet käyttävät sitä vuosiraporttiensa tukena. Sosiaaliasiamiestoiminnan asiankäsittelykertomuksessa olevat koodistot muodostavat kokonaisuuden. Ei päällekkäisyyksiä muiden koodistojen kanssa.

Pöytäkirja 10/2013 20(23) Luokitus on sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen ja luokitusten asiantuntijaryhmän 5.11.2013 hyväksymä ja siltä osin valmis. Toivottu koodistopalvelun johtoryhmän hyväksymiskäsittely 12/2013. Keskustelu: Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja sekä annettiin seuraavaa lisätietoa: - Todettiin, että VALVIRA on tuonut lisätietoa kuvauskohtaan - Pyydettiin huomiomaan jatkovalmistelutyössä VALVIRAN asiantuntijan antama palaute. o Huomiot liite 5: - kohta 7 Maksuasiat ja vahingonkorvaus - kuvailuosaan kohtaan..., etuuksien perintää hoidon korvaukseksi /takaisinperintä odotettavissa olevasta etuudesta (Toimeentulotukilain 23 ) o lisäisin kohtaan myös Toimeentulotuen maksatukseen liittyvät ongelmat ( toimeentulotukilaki 14a ) Puheenjohtajan esitys: Hyväksytään avattavaksi valmisteluhankkeeksi. Kuvataan käyttötarkoitus ja tarvittaessa otetaan yhteys VALVIRAn asiantuntijoihin keskustelun aikana tulleiden asioiden huomioimiseksi valmistelutyössä. Päätös: Hyväksyttiin avattavaksi koodistopalvelimelle Sosiaalihuolto Sosiaaliasiamiehen käsittelemän palvelutapahtuman syy luokitus samalla päätöksellä asiakohdan 4 kanssa. Hyväksytty: Kyllä Kiireellisyysluokka: 3 6. Hyväksyttäväksi Huumehoidon tiedonkeruu Pompidou ja päihdeluokitus Esittelijä Martta Forsell THL, Jari Lehtonen THL Esittely: Martta Forsell ja Jari Lehtonen esittivät hyväksyttäväksi Huumehoidon tiedonkeruu ja päihdeluokitus. Lomakerakenteesta tehdään koodistopalveluun sopiva tietosisältö. Ehdotetaan hyväksyttäväksi sekä päihdeluokitus ja lomakerakenne. Keskustelu: Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja sekä annettiin seuraavaa lisätietoa: - Tämä on ensimmäinen tilastokeruun lomakerakenne sekä sosiaalihuollon rakenne. - Tiedusteltiin, miten ko. tiedot kerätään nyt. Vastauksena todettiin, että tällä hetkellä on nettiselainpohjainen lomake, millä tulee ¾ tiedoista, eri

Pöytäkirja 10/2013 21(23) asiakastietojärjestelmien kautta tuleva tiedonmäärä lisääntyisi merkittävästi. A- klinikkasäätiö on yksi merkittävä käyttäjä. - Todettiin, että asiaa on käsitelty asiantuntijaryhmissä. Pompidou-rakenne tulee kokonaisuudessaan sisältymään myöhemmin hyväksyttävään Päihdehuollon palveluntarpeen arvioon. - Todettiin, että yhden organisaation päihdelääkärit ovat käyneet nämä läpi, niissä ei ole ollut kommentoitavaa. - Todettiin, että sosiaalihuollon siirrettävä tietosisällön muoto voi olla jokin muu kuin terveydenhuollossa käytettävä CDA-R2 muoto. Tälle tarvitaan vastaanottava järjestelmä. - Tiedusteltiin päihdeluokituksen päivittämisestä. Päivitys on ohjeena ja oppaana, joten myös koodistopalvelimella olevaa sisältöä tarvitsee päivittää, koska uusia huumeita tulee. - Todettiin, että vuosittain on päivitetty vanhaa listaa päihteistä, mutta sitä on tässä päihdeluokituksessa päivitetty. Esim. stimulantit-osa, muuntohuumeet on kirjattu mukaan luokitukseen. Siellä on mukana muu muuntohuume-stimulantti, jota voi aluksi käyttää ennen seuraavaa päivitystä. Puheenjohtajan esitys: Puheenjohtaja esitti, että Huumehoidon tiedonkeruu Pompidou lomakerakenne, tietosisältö ja päihdeluokitus hyväksytään koodistopalvelimelle ja sitä kautta saadaan lisää kokemuksia sen toimivuudesta. Päätös: Hyväksyttiin Huumehoidon tiedonkeruu Pompidou lomakerakenne, tietosisältö ja päihdeluokitus koodistopalvelimelle. 7. Tiedoksi Koodistopalvelun jonolistalla valmistelua odottavien luokitusten tilanne Esittelijä Mikko Härkönen THL Esittely: Kehittämispäällikkö Mikko Härkönen esitti valmisteluhankkeet, joiden avauskäsittely on ollut ennen vuotta 2013. Suurin osa kyseisistä valmisteluhankkeista on valmistelussa ja ne tulevat ensi vuoden aikana koodistopalvelun johtoryhmän hyväksymiskäsittelyyn. Keskustelu: Käydyn keskustelun aikana todettiin, että Sosiaalihuolto Päihteiden ja niiden käyttävälineiden yhteiskäytön käyttötiheys, sosiaalihuolto sekä Sosiaalihuolto Päihteiden käyttötiheys viimeisen kuukauden aikana, sosiaalihuolto (käsitelty johtoryhmässä 22.5.2012) ovat osa Huumehoidon Pompidou-tiedonkeruuta. earkisto-ammattihenkilön rooliluokitus (avattu johtoryhmässä 31.5.2011) luokitukselle ei ole löytynyt omistajaa eikä valmistelijaa. Myös sen käyttötarve on ollut epäselvä. Puheenjohtaja esitti, että valmisteluhankkeet Sosiaalihuolto Päihteiden ja niiden käyttävälineiden yhteiskäytön käyttötiheys, sosiaalihuolto sekä Sosiaalihuolto Päihteiden käyttötiheys viimeisen

Pöytäkirja 10/2013 22(23) kuukauden aikana, sosiaalihuolto sekä earkisto-ammattihenkilön rooliluokitus lopetetaan. Mikäli earkisto Ammattihenkilön rooliluokitus katsotaan myöhemmin tarpeelliseksi, se tuodaan johtoryhmän käsittelyyn uutena avaushankkeena. Päätös: Hyväksyttiin luokituksien Sosiaalihuolto Päihteiden ja niiden käyttävälineiden yhteiskäytön käyttötiheys, sosiaalihuolto sekä Sosiaalihuolto Päihteiden käyttötiheys viimeisen kuukauden aikana, sosiaalihuolto sekä earkisto-ammattihenkilön rooliluokitus valmisteluhankkeiden lopettaminen. 8. Koodistopalvelun ajankohtaiset asiat tiedoksi THL esittelee Koodistopalvelussa ajankohtaisia asioita. Koodistopalvelun ajankohtaiset asiat jaettiin pöydälle. Sosiaalihuollon asiakastietomallin hallinta on ilmestynyt sähköisessä muodossa. Linkki julkaisuun: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-009-2 9. Koodistojen valmisteluvaihe tiedoksi THL esittelee Koodistojen valmisteluvaihelistan. Koodistojen valmisteluvaihe jaettiin pöydälle. 10. Ennakkokatsaus seuraavan johtoryhmäkokouksen sisältöön 16.12.2013 kokoukseen on suunnitteilla seuraavia asioita: Avattavaksi Valvira yksityiset ammatinharjoittajat, hyväksyttäväksi THL/Lomake Lapsen hyvinvointi, THL/Lomake Lene, THL/ Lomake Lumiukko ja Suomalaisen perusterveydenhuollon avohoidon toimintoluokituksen (SPAT) päivitys, SOTE-organisaatiorekisterin päivitys kolmella uudella koodilla, lääkitystietomallit, kooste vuoden 2013 tilanteista. 11. Kevään 2014 kokouspäivät THL ehdottaa johtoryhmälle keväälle 2014 seuraavia kokouspäiviä: Kokous alkaa aina klo 12.30 ja kestää 15.30 saakka. ma 20.1.2014 ma 24.2.2014 ma 31.3.2014 ma 28.4.2014 ma 26.5.2014 ma 16.6.2014 Kokouskutsut lähetetään jäsenille kalenterikutsuna. Päätös: Hyväksyttiin kevään 2014 kokouspäivät. Kokouskutsut lähetetään jäsenille kalenterikutsuna. 12. Muut asiat Koodistopalvelun verkkosivut on uudistettu, näistä tehdään käyttäjätutkimus vuoden lopussa. Osa johtoryhmän jäseniä voi olla käyttäjätutkimushaastatteluun pyydettyjen joukossa.