Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin kuntayhtymä



Samankaltaiset tiedostot
KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

Leppävirran kunta Puh. (017) PL 4, Leppävirta

Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015

ÄHTÄR]N. KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11

KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Yhtymävaltuusto

ÄT-[TÄRJN. KAUPUNGiN. 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

Hoitotyö. Vt. Hallintoylihoitaja Tarja Kainulainen-Liiti Valtuustoseminaari

Henkilöstökertomus 2014

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HYKS-SAIRAANHOITOALUE HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

Kuntayhtymän hallitus Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen,

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017

Henkilöstöraportti 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014

Henkilöstömäärät. Ikäjakauma. Poissaolot. Työtapaturmat. Henkilöstömenot

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSREKISTERI. Hallitus hyväksynyt kelpoisuusrekisterin kokouksessaan

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Maakuntahallitus , Erillisliite 3. Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2018

JOHDANTO. Kainuun maakunta kuntayhtymä 1 Henkilöstöpalvelut

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot

Neurologian toimintojen henkilöstön siirtyminen Helsingin kaupungilta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kuntayhtymälle

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016

Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain. Taulukko 2: Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain. Yhteensä.

Hannu Issakainen HAKU- hankkeen tunnusluvuista

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

Tuottavuusohjelma: henkilöstöohjelmien toteutuminen

Henkilöstöraportti 2011 Kainuun maakunta -kuntayhtymä

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSREKISTERI. Hallitus hyväksynyt kelpoisuusrekisterin kokouksessaan

Varhaisen välittämisen

Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä


Maakuntahallitus , Erillisliite 2. Henkilöstöraportti 2013 Kainuun liitto

Henkilöstöraportti 2016

Henkilöstöraportti Henkilöstöraportti 2015

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus

Henkilöstökertomus 2015

Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Terveyspalveluala. Alakohtaisella raportilla ei näytetä palkkatietoja ryhmiltä, joissa on joko henkilöitä tai yrityksiä liian vähän.

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

HENKILÖSTÖOHJELMA... 3

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

Kiekun tuottaman henkilöstötiedon hyödyntäminen johtamisessa

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2007

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

11. Jäsenistön ansiotaso

Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu 2014

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSREKISTERI. Hallitus hyväksynyt kelpoisuusrekisterin kokouksessaan

Rapor'pake*t. Työhyvinvoinnin seuraaminen ja mittaaminen. Henkilöstön tunnusluvut. Tasaarvosuunnitelma. Hälytysraportit

Henkilöstöraportoinnin vertailutietopankki

HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2016

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2015

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan:

Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2016

1 Johdanto. 2 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön määrä

Tehy tilastoina 2009

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

Virkojen ja työsopimussuhteiden kelpoisuusehdot

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2017

Ruokapalvelut VAKINAISET TYÖLLISTETYT MÄÄRÄAIKAISET YHT

Tehokkaampaa käyttöä. Henkkariklubi Perttu Seppänen

Transkriptio:

1 Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin kuntayhtymä Henkilöstökertomus 2004

SISÄLLYS 1 1. VUOSI 2004 2 2. KÄSITTEITÄ 3 3. HENKILÖSTÖ 5 3.1. Työpanokset 5 Taulu1. Vakituiset virat ja työsuhteet 31.12.2004 5 Taulu 2. Työpanos laskennallisina virkoina 1996 2004 5 Taulu 3. Työpanos tehtyinä päivinä 1996 2004 6 3.2. Henkilöstön määrä ja rakenne 6 Taulu 4. Henkilöstön määrä ammattiryhmittäin (vakinaiset ja määräaikaiset) 31.12.2004 6 Taulu 5. Henkilöstön määrän vaihtelut kuukausittain 2004 7 Taulu 6. Henkilöstön määrä verotuskunnittain 31.12.2004 7 Taulu 7. Henkilöstön rakenne ammattiryhmittäin 31.12.2004 8 Taulu 8. Henkilöstön jakautuminen koko- ja osa-aikaisiin 2002 2004 8 3.3. Ikärakenne 8 Taulu 9. Keski-ikä ammattiryhmittäin 31.12.2004 8 Taulu 10. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä toiminta-alueittain 1999-2004 9 Taulu 11. Henkilökunnan ikäjakauma 31.12.2004 9 3.4. Palveluksessa oloaika 10 Taulu 12. Vakinaisen henkilöstön keskimääräinen palveluksessa oloaika kuntayhtymässä 31.12.2004 10 Taulu 13. Vakinaisen henkilöstön keskimääräinen palveluksessa oloaika ammattiryhmittäin kuntayhtymässä 31.12.2004 10 4. POISSAOLOT JA VAIHTUVUUS 11 4.1. Poissaolot 11 Taulu 14. Poissaolojen osuus kokonaistyöajasta 2000-2004 11 Taulu 15. Sairauspoissaolot kalenteripäivinä ammattiryhmittäin 2000 2004 11 Taulu 16. Sairauspoissaolot (vakinaiset ja määräaikaiset) laskennallista virkaa kohti ammattiryhmittäin 2000 2004 12 Taulu 17. Vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolot laskennallista virkaa kohti ammattiryhmittäin 2000 2004 12 Taulu 18. Määräaikaisen henkilöstön sairauspoissaolot laskennallista virkaa kohti ammattiryhmittäin 2000 2004 13 Taulu 19. Sairauspoissaolot (vakinaiset ja määräaikaiset) laskennallista virkaa kohti tulosalueittain 2000 2004 13 Taulu 20. Poissaolopäivien keskimääräinen hinta 2000-2004 14 4.2. Työtapaturmat 14 Taulu 21. Työtapaturmat 2000 2004 15 4.3. Vaihtuvuus Taulu 22. Vakinaisen henkilöstön ulkoinen vaihtuvuus 2004 15 Taulu 23. Vaihtuvuuden syyt 2004 15 Taulu 24. Eläköityminen 2000 2004 16 Taulu 25. KVTEL-eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä 1996 2004 16 Taulu 26. Vanhuuseläkkeen täyttävät 2005 2019 tulosalueittain 17 5. HENKILÖSTÖINVESTOINNIT 18 5.1. Palkkamenot 18 Taulu 27. Palkkamenot henkilöryhmittäin 1999 2004 18 5.2. Henkilöstökoulutus 18 Taulu 28. Koulutusajan palkkamenot ja koulutuspäivien määrä 2001-2004 19 Taulu 29. Palkalliset koulutusvirkavapaat/työlomapäivät ammattiryhmittäin 2000-2004 19 5.3. Työterveyspalvelut 19 5.4. Virkistys toiminta 19 5.5. Rekrytointi 20 Taulu 30. Vakinaisten vakanssien täyttäminen vuonna 2004 20 6. HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOTEUTUMINEN 21 7. HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA 22

2 1. VUOSI 2004 Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin kuntayhtymässä on tehty henkilöstökertomus (henkilöstötilinpäätös) vuodesta 1999 lähtien. Vertailun helpottamiseksi ryhmittelyt ja niihin perustuvat laskentatavat ovat edellisten vuosien mukaisia. Kertomuksen tiedot on tarkoitettu johdon päätöksenteon tueksi, päätösten vaikutusten ennakoimiseksi ja arvioimiseksi sekä henkilöstön toimintakyvyn edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Henkilökunnan kokonaismäärä kertomusvuoden lopussa oli 1075 (1067) henkilöä, joista vakinaisia 796 ja määräaikaisia 279. Kasvua edelliseen vuoteen oli + 0,7 %. Naisia oli 872 ja miehiä 203. Erikoislääkäreiden vakansseja oli 81, joista kokonaan täyttämättä 11 eli 13,6 %. Puutetta oli erikoisesti psykiatreista ja radiologian erikoislääkäreistä, joiden viidestä vakanssista oli kolme kokonaan hoitamatta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuoden lopussa oli 47,5 v. Yli 50-vuotiaita henkilöstöstä oli 43,6 %, mikä merkitsee sitä, että seuraavana 10 vuoden aikana runsas kolmannes vakinaisesta henkilökunnasta jää eläkkeelle. Kanslisti Seija Oikarinen on koonnut tilastot. Henkilöstökertomuksen kansikuva Pekka Agarth Kajaani.

3 2. KÄSITTEITÄ Henkilöstö Henkilöstöllä tarkoitetaan, ellei toisin mainita, päätoimista henkilöstöä. Päätoimiseksi katsotaan henkilö, jonka työaika on vähintään puolet täydestä työajasta ja jolla on säännöllinen palkanmaksupäivä. Henkilöstö jakautuu vakinaiseen ja määräaikaiseen henkilöstöön. Määräaikaisuus voi johtua eri syistä. Määräaikaisia tarkastellaan pääsääntöisesti yhtenä ryhmänä. Tiedot henkilöstön määrästä ja rakenteesta ovat vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaisia. Määräaikainen Joko avoimen viran hoitaja, sijainen tai muuten tilapäinen määräajaksi palkattu henkilö. Palvelussuhde Kuntayhtymän hallituksen päätöksellä perustettu pysyväluonteinen virka- tai työsopimussuhde. Vakanssi Tarkoittaa virkoja ja työsopimussuhteisia tehtäviä. Työpanos laskennallisena virkana Palvelujaksot kalenteripäivistä vähennetään poissaolot kalenteripäivinä ja erotus jaetaan 365:llä. Tehdyt työtunnit Tehdyillä työtunneilla tarkoitetaan niitä toteutuneita työtunteja, jotka henkilö on ollut työssä virka- tai työehtosopimuksen mukaisen työajan puitteissa (=säännöllinen työaika). Tehtyihin työtunteihin lasketaan säännöllisenä työaikana tehtyjen työtuntien lisäksi lisä- ja ylityöaikana sekä päivystysaikana tehdyt työtunnit. Mukaan ei lasketa poissaoloja esim. vuosilomia, koulutuspäiviä ja sairauslomapäiviä jne. Sairauspoissaolot Sairauspoissaolot laskennallista virkaa kohti = vakinaisia virkoja ja työsuhteita vastaavat päivät jaetaan 365 päivällä. Lakisääteiset poissaolot sisältää myös henkilöstökoulutuksen. Henkilöstökulut Henkilöstökulut muodostuvat 1) varsinaisista palkoista, jotka käsittävät peruspalkan, kokemuslisät ja määrävuosilisän, muut henkilökohtaiset lisät, erilaiset palkkiot kuten oto-palkkio, kielilisät, erikoismaksuluokan palkkiot, ym. palkkiot 2) työaikakorvauksista, joita ovat ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntai-, aatto- tai pyhätyötunneilta maksetut korvaukset, päivystysajan sekä varallaoloajan korvaukset 3) vuosiloman ajalta maksetuista palkoista, lomarahoista ja lomakorvauksista sekä lomalisistä 4) poissaolojen ajalta maksetuista palkoista 5) lisä- ja ylityöstä maksetuista palkoista

4 Tehdyn työtunnin hinta Maksetut palkat jaettuna tehdyillä työtunneilla. Maksetuissa palkoissa on mukana myös poissaolojen palkat, tehdyissä tunneissa todelliset tehdyt tunnit, ei poissaoloajan tunteja. Henkilöstön yhden päivän tilannetta kuvaavat tunnusluvut kuten henkilöstön määrä ja keski-ikä, on laskettu 31.12. tilanteen mukaan ellei tekstissä toisin mainita. Ammattiryhmien sisältämät virkanimikkeet 1. Lääkärit - ylilääkärit, apulaisylilääkärit, erikoislääkärit, hammaslääkärit, erikoistuvat - ja eurolääkärit, amanuenssit 2. Hoitohenkilöt opisto- ja korkea-aste - ylihoitajat, osastonhoitajat, apulaisosastonhoitajat, sairaanhoitajat, vastaavat hoitajat, kätilöt, terveydenhoitajat, laboratoriohoitajat, röntgenhoitajat, fysioterapeutit, toiminta- musiikki- kuvataideterapeutit, hammashuoltajat 3. Hoitohenkilöt kouluaste - perushoitajat, lastenhoitajat, mielenterveyshoitajat, hoitajat, kuntohoitajat 4. Tutkimushenkilöt - kemistit, fyysikot, apteekkarit/lääkekeskuksen hoitajat, farmaseutit psykologit, puheterapeutit, ravitsemussuunnittelijat, sosiaalityöntekijät, kuntoutussuunnittelijat, kuntoutusohjaajat 5. Avustavat henkilöt - lääkintävahtimestarit, osastonsihteerit, tutkimusapulaiset, välinehuoltajat, kuulontutkijat, lääketyöntekijät, askartelun- liikunnanohjaajat 6. Huoltohenkilöt - ravintohuollon, kanttiinin, tekniikan ja materiaalihallinnon henkilökunta 7. Hallintohenkilö - hallinto- ja talousjohto, toimistohenkilöt

5 3. HENKILÖSTÖ 3.1. TYÖPANOKSET Vakinaisten palvelussuhteiden määrä tulosalueittain ja ammattiryhmittäin vuoden 2004 viimeisenä päivänä on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulu 1. Vakituiset virat ja työsuhteet 31.12.2004 Lasten- Kons. Operat. naistent. Sh-palv. Psyk. Erityish. Yht.palv. Hallinto Yht. Lääkärit 23 28 13 9 13 1 0 9 96 Hoitohenk.opisto 89,5 102 61 56,5 66 13 0 3 391 Hoitohenk. koulu 9 23 22 1 45 52,5 0 0 152,5 Tutkimushenk. 8 2 5 8 8 7 0 0 38 Avust. henk. 26 26 7,5 16 10 1 0 0 86,5 Huoltohenk. 0 0 0 0 0 1 78 0 79 Hallintohenk. 2 0 1 2 0 2 25 15 47 Yhteensä 157,5 181 109,5 92,5 142 77,5 103 27 890 v 2003 156,5 183,5 108,5 92,5 142 77,5 102 28 890,5 muutos -% v 2003 0,64-1,36 0,92 0,00 0,00 0,00 0,98-3,57-0,06 Vakinaisten osuus tehdystä työpanoksesta nousi hieman (0,6 %) edellisvuoden viimeisen päivän tilanteeseen verrattuna ollen 72,1 % (taulu 2). Työpanos laskennallisina virkoina ajalta 1.1. 31.12.2004 oli yhteensä 795,3. Kokonaistyöpanos nousi 2,0 % edellisestä vuodesta (= 15,7 virkaa/tss). Määräaikaisten määrä on yli kaksinkertaistunut 1996 2004 ja oli 221,7. Hoitamattomia laskennallisia palvelussuhteita oli vuonna 2004 yhteensä 94,7. Määrään on laskettu kaikki avoimet virat ja toimet, joihin ei ole palkattu hoitajaa sekä ne ajat täytetyistä viroista ja toimista, jolloin vakinaisen viran- tai toimenhaltijan poissaollessa ei ole otettu sijaista. Taulu 2. Työpanos laskennallisina virkoina 1996 2004 800,00 700,00 600,00 500,00 400,00 300,00 200,00 100,00 0,00 V. 1996 V. 1997 V. 1998 V. 1999 V. 2000 V. 2001 V. 2002 V. 2003 V. 2004 Vakinaiset 662,13 646,57 614,28 690,66 553,70 564,08 555,50 570,4 573,6 Määräaik. 103,30 112,94 122,04 134,56 170,90 189,95 217,50 209,2 221,7 Hoitamattomat 133,56 115,49 104,68 17,78 133,46 117,46 104,00 110,9 94,7

6 Taulu 3. Työpanos tehtyinä päivinä 1996 2004 250000 200000 150000 100000 50000 0 V. 1996 V. 1997 V. 1998 V. 1999 V. 2000 V. 2001 V. 2002 V. 2003 V. 2004 lääkärit 25871 25707 24195 24805 24565 25723 24544 24628 26151 tutk.ja hoitohenk. 207656 207726 201527 199318 201502 212046 218384 219936 225011 huoltohenk. 27933 25546 25578 24731 23568 22399 22496 22646 22636 hall.-ja taloushenk. 17792 16133 15975 14926 15543 15055 16716 17374 17328 Tehdyt työpäivät ovat lievässä kasvussa vuoteen 2003 verrattuna lääkäreillä ja tutkimusja hoitohenkilökunnalla, suurin suhteellinen kasvu oli lääkäreillä (6,1 %). 3.2. Henkilöstön määrä ja rakenne Taulu 4. Henkilöstön määrä ammattiryhmittäin (vakinaiset ja määräaikaiset) 31.12.2004 Lasten- Kons. Operat. naistent. Sh-palv. Psyk. Erityish. Yht.palv. *)Hallinto Yht. Lääkärit 25 32 16 4 8 1 0 19 105 Hoitohenk. opisto/korkea 118 127 75 62 78 12 0 10 482 Hoitohenk. koulu 19 25 21 1 59 74 0 0 199 Tutkimushenk. 9 2 5 9 11 3 0 0 39 Avust. henk. 31 31 9 18 11 3 0 2 105 Huoltohenk. 0 0 0 0 0 2 77 1 80 Hallintohenk. 2 1 3 3 0 3 25 28 65 Yhteensä 204 218 129 97 167 98 102 60 1075 %-osuus palvelussuhteista 18,98 20,28 12,00 9,02 15,53 9,12 9,49 5,58 100,00 Palvelussuhteiden muutos v. 2003 6 3 2-1 3-1 3-7 8 *) 31.12.2004 10 amanuenssia, eri projektien hoitohenkilöt ja Effica-kouluttajat ovat hallinnon luvuissa. Kuntayhtymän palveluksessa oli 31.12.2004 yhteensä 1075 henkilöä. Luku sisältää myös eri syistä virkavapaalla/työlomalla olevat henkilöt. Henkilöstön määrä lisääntyi vuoteen 2003 verrattuna 8 henkilöllä. Vakinaisia viran- ja toimenhaltijoita vuoteen 2003 verrattuna oli 10 vähemmän ja määräaikaisia 18 enemmän.

7 Taulu 5. Henkilöstön määrän vaihtelut kuukausittain vuonna 2004 1200 1000 800 600 400 200 0 tammikuu helmikuu maalisk. huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marrask. joulukuu Määräaik. 246 250 255 265 303 322 316 247 246 257 255 279 Vakinaiset 807 807 808 802 802 803 801 801 798 798 798 796 Henkilöstön määrä vaihteli kuukausittain ollen ylimmillään kesäkuussa 1125 henkilöä ja alimmillaan syyskuussa 1044 henkilöä. Muutokset ovat vuosittain samansuuntaisia ja niihin vaikuttavat eniten vuosilomat, jotka nostavat kesällä sijaistarvetta. Taulu 6. Henkilöstön määrä verotuskunnittain 31.12.2004 Verotuskunta Yhteensä Kajaani 937 Hyrynsalmi 3 Kuhmo 8 Paltamo 17 Puolanka 4 Ristijärvi 12 Sotkamo 31 Suomussalmi 2 Vuolijoki 10 Muut 51 Yhteensä 1075

8 Työpaikkana hoitoyhteisö on naisvaltainen. Henkilöstöstä oli 81,1% naisia (872) ja 18,9% miehiä (203). Miesten määrä oli vähentynyt 1,0 % edellisestä vuodesta. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna ero miesten ja naisten lukumäärissä oli seuraava: Taulu 7. Henkilöstön rakenne ammattiryhmittäin 31.12.2004 Miehet Naiset Yht. % Ammattiryhmät % % lkm lkm:stä yht. Lääkärit 48,6 51,4 105 9,8 Hoitohenk. opisto/korkea 9,3 90,7 482 44,8 Hoitohenk. koulu 22,6 77,4 199 18,5 Tutkimushenk. 12,8 87,2 39 3,6 Avust. henk. 8,6 91,4 105 9,8 Huoltohenk. 50,0 50,0 80 7,4 Hallintohenk. 12,3 87,7 65 6,0 Yhteensä 18,9 81,1 1075 100,0 Taulu 8. Henkilöstön jakautuminen koko- ja osa-aikaisiin 2003 ja 2004 Vakinaiset v 2003 v 2004 Muutos % kokoaikainen henkilöstö 767 754-1,7 osa-aikainen henkilöstö 39 42 7,7 Yhteensä 806 796-1,2 Määräaikaiset kokoaikainen henkilöstö 228 241 5,7 osa-aikainen henkilöstö 33 38 15,2 Yhteensä 261 279 6,9 Henkilöstö yhteensä 1067 1075 0,7 Henkilöstöstä kokoaikaisessa palvelussuhteessa oli 754 vakinaista viran-/toimenhaltijaa ja 241 määräaikaista. Osa-aikaisessa palvelussuhteessa oli 42 vakinaista ja 38 määräaikaista viranhaltijaa/työntekijää. 3.3. Ikärakenne Taulu 9. Keski-ikä ammattiryhmittäin 31.12.2004 Vakinaiset Määräaikaiset Yht. Lääkärit 48,00 33,60 40,60 Hoitohenk. opisto/korkea 46,60 34,10 43,70 Hoitohenk. koulu 49,30 36,40 45,80 Tutkimushenk. 43,10 38,90 42,20 Avust. henk. 47,30 43,30 46,60 Huoltohenk. 47,90 36,80 46,20 Hallintohenk. 51,10 41,80 48,20 Yhteensä 47,50 35,90 44,50 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2004 lopussa 47,5. Naisten keski-ikä oli 48,0 ja miesten 45,4. Lääkäreillä naisten keski-ikä oli 46,0 ja miesten 49,4. Korkein keski-ikä oli hallintohenkilöillä 51,1.

9 Taulu 10. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä toiminta-alueittain 1999-2004 Som. Psyk. Kepi Yhpa/hall Yht. V. 1999 46,00 44,60 44,50 46,80 45,8 V. 2000 46,40 45,30 45,00 47,20 46,3 V. 2001 46,30 44,90 45,90 47,40 46,2 V. 2002 46,90 45,30 46,40 47,90 46,7 V. 2003 47,10 45,60 47,40 48,30 47,1 V. 2004 47,50 46,00 48,00 48,80 47,5 Taulu 11. Henkilökunnan ikäjakauma 31.12.2004 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 miehet 20-24 naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset 20-24 25-29 25-29 30-34 30-34 35-39 35-39 40-44 40-44 45-49 45-49 50-54 50-54 55-59 55-59 60-64 60-64 Määräaik. 6 19 13 47 13 37 10 42 4 41 2 22 2 11 3 7 0 0 Vakinaiset 0 0 2 8 13 25 17 61 35 117 33 138 33 139 10 143 7 15 Vakinaisesta henkilöstöstä vain 10 oli alle 30-vuotiaita, ikääntyviä yli 45-vuotiaita oli 64,3 % (518 henkilöä) ja ikääntyneitä yli 55 vuotiaita oli 21,7 % (175 henkilöä).

10 3.4. Palveluksessa oloaika Taulu 12. Vakinaisen henkilöstön keskimääräinen palveluksessa oloaika kuntayhtymässä 31.12.2004 Som. Psyk. Kepi Yhpa/Hall. Yht. Miehet 10,9 14,6 18,4 12,3 13,1 Naiset 17,5 17,8 18,7 19,5 17,8 Yhteensä 16,9 16,4 18,7 16,8 17,0 Toiminta-alueittain tarkasteltuna vakinaisen henkilökunnan palvelussuhteen pituuksissa ei ole suuria eroja. Taulu 13. Vakinaisen henkilöstön keskimääräinen palveluksessa oloaika ammattiryhmittäin kuntayhtymässä 31.12.2004 Miehet Naiset Yht. Henkilöitä Lääkärit 11,2 13,3 12,1 51 Hoitohenk. opisto/korkea 10,7 17,3 16,7 370 Hoitohenk. koulu 18,8 20,5 20,2 146 Tutkimushenk. 14,9 10,3 11,1 30 Avust. henk. 12,6 16,7 16,3 86 Huoltohenk. 11,4 20,1 15,5 68 Hallintohenk. 18,8 21,9 21,5 45 Yhteensä 13,1 17,8 17,0 796 Ammattiryhmistä pisimpään palvelussuhteessa ovat olleet hallinto- ja taloushenkilöihin kuuluvat naiset, keskimäärin 21,9 vuotta. Lääkärit (12,1 v) ja tutkimushenkilökunta (11,1 v) poikkeavat muista ammattiryhmistä palveluksessa oloajan lyhyydellä. Määräaikaisen henkilöstön keskimääräinen palveluksessa oloaika on ollut keskimäärin 2,4 vuotta.

11 4. POISSAOLOT, TYÖTAPATURMAT JA VAIHTUVUUS 4.1. Poissaolot Suurimman poissaoloryhmän muodostavat vuosilomat. Niiden osuus kaikista poissaolopäivistä oli 47,6 %. Vuosilomien osuus on kasvanut henkilöstön ikääntyessä pitkien lomien myötä. Allaolevassa taulukossa nähdään eri poissaolosyiden osuus henkilöstön työpanoksesta. Tehdyn työpanoksen osuus on kasvanut 72,9 %:iin (71,99 %). Taulu 14. Poissaolojen osuus kokonaistyöajasta 2000 2004 Kokonaistyöaika v 2000 v 2001 v 2002 v 2003 v 2004 Tehty työpanos 74,67 74,13 73,45 71,99 72,90 Vuosilomat 12,64 12,52 12,91 13,35 12,84 Sairauslomat 3,88 4,93 5,60 5,33 4,86 Lakisääteiset poissaolot *) 5,58 4,85 4,22 5,28 5,15 Muut poissaolot 3,23 3,57 3,82 4,05 4,25 Yhteensä 100 100 100 100 100 *) sis. myös henkilöstökoulutukset Sairauspoissaolojen määrä väheni 15835 päivään (17 329) ja niiden osuus vuoden palvelujakson kaikista päivistä aleni 4,86 %:iin (5,33 %). Sairauspoissaolot kalenteripäivinä ammattiryhmittäin ovat taulukossa 15. Vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolot on koottu taulukkoon 17. Taulu 15. Sairauspoissaolot kalenteripäivinä ammattiryhmittäin 2000-2004 muutos % v.2000 v. 2001 v. 2002 v 2003 v 2004 v:teen 2000 Lääkärit 489 393 761 765 444-9,20 Hoitohenk. opisto/korkea 4 551 5 300 6 231 7 438 7 308 60,58 Hoitohenk. koulu 3 703 4 044 4 394 3 974 3 589-3,08 Tutkimushenk. 415 515 1 040 758 1 070 157,83 Avust. henk. 979 1 261 1 883 1 986 1 585 61,90 Huoltohenk. 1 264 1 382 2 381 1 929 984-22,15 Hallintohenk. 738 687 1 235 479 855 15,85 Kaikki yht. 12 139 13 582 17 925 17 329 15 835 30,45

12 Taulu 16. Sairauspoissaolot (vakinaiset ja määräaikaiset) laskennallista virkaa kohti ammattiryhmittäin 2000 2004 Kaikki yht. Hallintohenk. Huoltohenk. Avust. henk. Tutkimushenk. Hoitohenk. koulu Hoitohenk. opisto/korkea Lääkärit 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 30,00 35,00 Lääkärit Hoitohenk. opisto/korkea Hoitohenk. koulu Tutkimushenk. Avust. henk. Huoltohenk. Hallintohenk. Kaikki yht. v 2004 pv/lask.virka 4,57 15,48 18,77 30,24 14,90 13,01 14,52 15,27 v 2003 pv/lask.virka 8,19 16,26 20,54 20,89 18,63 22,85 9,75 16,89 v 2002 pv/lask.virka 8,40 14,29 22,53 29,06 17,80 28,88 22,06 17,89 v 2001 pv/lask.virka 4,07 12,72 21,26 13,98 12,86 17,32 13,37 14,01 v 2000 pv/lask.virka 5,45 11,55 19,69 11,02 10,56 15,06 14,09 12,94 Eniten sairauspoissaoloja oli tutkimushenkilöillä (30,2 pv) laskennallista virkaa kohti. Taulu 17. Vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolot laskennallista virkaa kohti ammattiryhmittäin 2000 2004 Vakinaiset yht. Hallintohenk. Huoltohenk. Avust. henk. Tutkimushenk. Hoitohenk. koulu Hoitohenk. opisto/korkea Lääkärit 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 30,00 35,00 40,00 45,00 Lääkärit Hoitohenk. opisto/korkea Hoitohenk. koulu Tutkimushenk. Avust. henk. Huoltohenk. Hallintohenk. Vakinaiset yht. v 2004 pv/lask.virka 3,57 16,35 19,65 38,19 16,00 14,33 18,59 16,83 v 2003 pv/lask.virka 9,07 18,03 24,73 25,05 22,11 25,23 9,81 19,62 v 2002 pv/lask.virka 5,01 16,61 26,99 31,35 21,58 34,09 27,09 21,36 v 2001 pv/lask.virka 3,67 14,26 23,58 16,32 14,58 18,67 15,45 16,07 v 2000 pv/lask.virka 3,00 12,92 22,18 12,83 12,12 16,42 16,71 14,67

13 Laskennallista virkaa kohti sairauspoissaolot laskivat lähes kolmella päivällä (19,62 > 16,83). Laskua on ollut kaikilla muilla henkilöryhmillä, paitsi hallintohenkilöillä (9,81>18,59) ja tutkimushenkilöillä, joilla oli nousua yli 13 päivää (25,05 > 38,19). Taulu 18. Määräaikaisen henkilöstön sairauspoissaolot laskennallista virkaa kohti ammattiryhmittäin 2000 2004 Määräaik. yht. Hallintohenk. Huoltohenk. Avust. henk. Tutkimushenk. Hoitohenk. koulu Hoitohenk. opisto/korkea Lääkärit 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00 12,00 14,00 16,00 18,00 20,00 Lääkärit Hoitohenk. opisto/korkea Hoitohenk. koulu Tutkimushenk. Avust. henk. Huoltohenk. Hallintohenk. Määräaik. yht. v 2004 pv/lask.virka 5,61 12,46 16,08 2,65 10,46 4,45 3,87 10,51 v 2003 pv/lask.virka 7,22 9,60 5,94 6,86 5,02 6,39 9,58 7,84 v 2002 pv/lask.virka 11,33 6,40 5,58 17,63 3,40 3,49 9,92 7,31 v 2001 pv/lask.virka 4,50 6,87 10,92 3,67 5,69 8,34 4,91 6,78 v 2000 pv/lask.virka 8,72 6,46 7,13 4,26 2,68 4,67 1,34 6,30 Määräaikaisen henkilöstön sairauspoissaoloja oli eniten opisto- ja kouluasteisella hoitohenkilökunnalla. Taulu 19. Sairauspoissaolot (vakinaiset ja määräaikaiset) laskennallista virkaa kohti tulosalueittain 2000 2004 keskushall. yht.palvelut erityishuolto psykiatria sh.palvelut naist/lastent. operat. konservat. 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 30,00 35,00 konservat. operat. naist/lastent. sh.palvelut psykiatria erityishuolto yht.palvelut keskushall. V. 2004 pv/lask.virka 15,16 17,72 17,87 16,73 17,99 25,66 14,52 10,03 V. 2003 pv/lask.virka 16,53 18,70 16,34 15,13 24,75 26,69 19,42 6,00 V. 2002 pv/lask.virka 18,09 18,42 15,43 11,81 26,73 20,87 28,94 12,93 V. 2001 pv/lask.virka 9,55 16,37 11,75 11,42 18,90 25,88 16,05 13,10 V. 2000 pv/lask.virka 11,43 15,56 8,55 9,89 17,53 21,12 13,85 11,47

Eniten poissaoloja on ollut erityishuollossa. Myönteisintä kehitys on ollut psykiatriassa ja yhteisissä palveluissa, joissa poissaolot ovat vähentyneet eniten. 14 Poissaolopäivän keskimääräiseksi hinnaksi vuonna 2004 muodostui 50,15 (taulu 20). Kustannusnousua vuoteen 2003 oli 1,61 /pvä. Taulu 20. Poissaolopäivien keskimääräinen hinta 2000 2004 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 Vuosilomat Sairauspoissaolot Lakisääteiset Muut poissaolot Yhteensä v 2001 hinta 67,53 49,36 14,72 40,15 49,76 v 2002 hinta 69,62 48,30 8,92 18,90 48,42 v 2003 hinta 71,45 50,99 6,55 24,55 48,54 v 2004 hinta 73,88 55,40 6,66 24,38 50,15 4.2. Työtapaturmat Työtapaturmien osuus ilmoitetuista tapaturmista on 72,4 %, veritapaturmien 21,6 % ja työmatkatapaturmien 6,0 %. Työ- ja veritapaturmien määrä on kasvanut vuonna 2004 vuoteen 2003 verrattuna ollen vuoden 2002 tasolla ja työmatkatapaturmien osuus laskenut vuoteen 2003 verrattuna. Kaiken kaikkiaan tapaturmien lukumäärä vastaa vuoden 2002 tasoa. Ilmoitettujen tapaturmien kokonaismäärä on kasvanut vuoteen 2003 verrattuna. Vuonna 2003 työsuojelujaoston tietoon tuli 130 tapaturmaa vastaavan luvun ollessa vuonna 2004 185. Vakuutusyhtiön korvaamia työtapaturmia vuonna oli 2004 21 kappaletta, joista seurasi sairaspäiviä 79 päivää. Työmatkatapaturmia oli vastaavasti 11 kappaletta sairaspäivien kokonaismäärän ollessa 142. Ammattitauteja oli 1 kappale. Työtapaturmien ja työmatkatapaturmien korvaussummat olivat 4 875 ja 9 069. Vastaavat luvut vuonna 2003 olivat 1 318 ja 7 224.

15 Taulu 21. Työtapaturmat 2000 2004 250 200 150 100 50 0 Työtapaturmat Veritapaturmat Työmatkatapaturmat Kaikki tapaturmat v 2000 87 33 17 137 v 2001 160 38 10 208 v 2002 135 39 13 187 v 2003 88 23 19 130 v2004 134 40 11 185 4.3. Vaihtuvuus Taulu 22. Vakinaisen henkilöstön ulkoinen vaihtuvuus 2001 2004 muutos % v 2004 lkm 2001 lkm 2002 lkm 2003 lkm 2004 ed.vuoteen Virat/tss.yht. Lääkärit 4 14 10 10 0,00 96 Hoitohenk. opisto/korkea 7 8 20 16-20,00 391 Hoitohenk. koulu 4 7 7 12 71,43 152,5 Tutkimushenk. 1 4 5 1-80,00 38 Avust. henk. 2 1 6 3-50,00 86,5 Huoltohenk. 3 2 4 3-25,00 79 Hallintohenk. 4 0 2 0-100,00 47 Yhteensä 25 36 54 45-16,67 890 Vakinaisen henkilökunnan ulkoinen vaihtuvuus on kasvanut vuodesta 2001 jokaisessa ammattiryhmässä, mutta laskenut vuoteen 2003 verrattuna 16,67 %. Taulu 23. Vaihtuvuuden syyt 2004 Eläkkeelle Uusi työ toist. (100 %) Muu syy Yht. Lääkärit 8 0 2 10 Hoitohenk. opisto/korkea 6 10 0 16 Hoitohenk. koulu 4 7 1 12 Tutkimushenk. 0 1 0 1 Avust. henk. 0 3 0 3 Huoltohenk. 0 1 2 3 Hallintohenk. 0 0 0 0 Yhteensä 18 22 5 45

16 Taulu 24. Eläköityminen 2000 2004 Eläkkeelle siirtyminen kasvoi vuonna 2003 suurimmaksi koko tarkasteluajanjakson. Vanhuuseläkkeelle jäi vuonna 2004 14 henkilöä ja yhteensä eläkkeelle toistaiseksi kokoaikaisesti 21 henkilöä (vanhuus-, työkyvyttömyys-, yksilöllinen varhais- ja työttömyyseläkkeet). Eläkepäätökset v 2000 v 2001 v 2002 v 2003 v 2004 * vanhuuseläke 8 9 4 7 14 * työkyvyttömyyseläke/kuntoutustuki toistaiseksi 4 8 2 9 6 määräajaksi 10 6 5 10 11 * osa-työkyvyttömyys 4 6 8 6 5 * yksilöll. varhaiseläke 0 1 1 2 1 * työttömyyseläke 0 2 0 2 0 * osa-aikaeläke 1 2 4 2 0 Yhteensä 27 34 24 38 37 * toistaiseksi 17 28 19 28 26 * määräajaksi 10 6 5 10 11 Taulu 25. KVTEL-eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä 1996 2004 Keskimääräinen eläköitymisikä 57,52 vuotta laski 1 ½ vuodella edellisvuoteen verrattuna. KVTEL- eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä 1996-2004, toistaiseksi voimassa olevat eläkkeet 65,00 60,00 55,00 50,00 45,00 40,00 VANHUUSELÄKE 60,00 59,00 60,17 60,00 59,63 60,33 60,50 60,86 60,71 TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE 50,33 51,33 51,13 51,80 54,33 51,93 52,11 56,20 52,16 TYÖTTÖMYYSELÄKE 61,67 61,00 60,40 60,00 60,00 61,00 YKSILÖLL.VARHAISELÄKE 57,00 60,00 60,00 61,00 60,00 62,00 OSA-AIKAELÄKE 60,00 58,00 57,25 56,00 56,50 57,50 59,00 55,20 VAK. HENKILÖSTÖN KESKI- IKÄ KESKIMÄÄRÄINEN ELÄKÖITYMISIKÄ v.1996 v.1997 v.1998 v.1999 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 42,7 43,7 44,7 45,7 46,3 46,2 46,7 47,1 47,50 57,25 57,11 57,23 57,95 56,98 58,07 57,78 59,02 57,52

17 Taulu 26. Vanhuuseläkkeen täyttävät 2005 2019 tulosalueittain Kuntien eläkevakuutuksen rekisteritietojen mukaan vanhuuseläkeiän täyttävien määrät näkyvät alla olevasta taulusta. v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 v.2014 v.2015 v.2016 v.2017 v.2018 v.2019 Yht. konservat. 3 5 6 2 3 7 6 4 3 3 4 2 3 2 5 61 operat. 11 7 6 6 8 6 3 7 4 5 6 8 3 4 4 95 naist/lastent 3 5 3 5 7 3 3 6 4 4 3 5 5 4 6 66 sh-palvelut 4 4 2 1 3 3 4 3 2 3 5 4 4 5 6 55 psykiatria 1 2 3 3 2 5 1 3 6 2 4 2 6 3 3 47 erityishuolto 2 0 0 2 3 3 2 4 0 3 2 5 6 2 2 37 yhteiset palv 0 5 5 2 3 2 5 7 3 2 6 2 4 3 5 54 keskushall. 0 1 0 0 0 2 0 1 1 0 2 1 0 0 1 11 yhteensä 24 29 25 21 29 31 24 35 23 22 32 29 31 23 32 426

18 5. HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Palkkojen ja palkkioiden kokonaismenot olivat 29 957 737 (28 806 909 ) Kasvua edellisvuoteen oli 4,0 %. Alla olevasta kuvasta ilmenee palkkojen jakautuminen henkilöryhmittäin vuosina 1999-2004. 5.1. Palkkamenot Taulu 27. Palkkamenot henkilöryhmittäin 1999 2004 25 000 000 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 v 1999 v 2000 v 2001 v 2002 v 2003 v 2004 Lääkärit 4 463 903 4 544 428 4 933 299 5 526 009 5 473 313 5 691 970 Tutkimus- ja hoitohenk. 15 662 452 16 730 927 18 162 606 19 064 731 20 164 836 20 970 416 Huoltohenk. 1 218 221 1 739 636 1 888 498 1 657 803 1 728 415 1 797 464 Hallinto- ja taloushenk. 1 597 061 1 240 576 1 346 733 1 381 502 1 440 345 1 497 887 5.2. Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutukseen ei ole varattu erillistä määrärahaa talousarviossa. Sen kustannukset sisältyvät matkustus- ja kuljetuspalveluostot -määrärahaan, johon kuuluvat mm. kaikkien virka- ja virantoimitusmatkojen kustannukset. Pääosa kustannuksista aiheutuu kuntayhtymän ulkoisesta henkilöstökoulutuksesta. Investoinnit henkilöstökoulutukseen sekä virka- ja virantoimitusmatkoihin olivat 692 188, (642 459 ) eli 2,31 % kokonaispalkkasummasta.

19 Taulu 28. Koulutusajan palkkamenot ja koulutuspäivien määrä 2001 2004 Ammattiryhmä v 2001 Palkkamenot v 2002 Palkkamenot v 2003 Palkkamenot v 2004 Palkkamenot koul.vpt koul.vpt koul.vpt koul.vpt Lääkärit 581 71 153 551 71 861 606 79 375 518 70 335 Hoitoh.opisto 1 164 71 330 1 112 68 751 1 217 78 556 1 307 87 819 Hoitoh.koulu 254 13 712 190 10 645 214 12 256 188 11 129 Tutk.henk. 231 16 267 138 10 129 173 13 318 166 13 332 Avust. henk. 59 3 066 77 4 113 65 3 525 93 5 208 Huoltohenk. 48 2 766 48 2 792 68 4 336 55 3 503 Hallintohenk. 127 9 447 100 7 452 138 10 909 118 9 488 Yhteensä 2 464 187 741 2 216 175 743 2 481 202 275 2 445 200 814 Taulu 29. Palkalliset koulutusvirkavapaat / työlomapäivät ammattiryhmittäin 2000 2004 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Lääkärit Hoitoh.opisto Hoitoh.koulu Tutk.henk. Avust. henk. Huoltohenk. Hallintohenk. Yhteensä v 2000 koul.vpt 1006 2239 420 352 178 97 201 4493 v 2001 koul.vpt 581 1164 254 231 59 48 127 2464 v 2002 koul.vpt 551 1112 190 138 77 48 100 2216 v 2003 koul.vpt 606 1217 214 173 65 68 138 2481 v 2004 koul.vpt 518 1307 188 166 93 55 118 2445 5.3. Työterveyspalvelut Kuntayhtymällä on ostanut työterveyshuollon palvelut Kajaanin kaupungin ylläpitämältä Kainuun Työterveydeltä. Työterveyshuollon painopiste on ollut ennalta ehkäisevässä työterveyshuollossa ja työkykyä ylläpitävässä toiminnassa. Sen ohella huolehdittu akuutista sairaanhoidosta resurssien mukaisesti. 5.4. Virkistystoiminta Vuonna 2003 on jatkettu erilaisten TYKY- tapahtumien järjestämistä. Niillä on eri keinoin haettu jaksamista työhön ja elämään. Henkilöstön virkistystoiminnasta on vastannut Kaksin Kunto ry järjestämällä erilaisia joukkoliikuntatapahtumia ja tukemalla erilaisia liikuntaharrastuksia. Eri kulttuuritapahtumiin osallistumista on myös tuettu. Työnantajan avustus Kaksin Kunnolle on vuosittain 18 000.

20 5.5. Rekrytointi Taulu 30. Vakinaisten vakanssien täyttäminen vuonna 2004 valituista hakijoita valittu miehiä naisia Lääkärit 11 8 4 4 Hoitohenk. opisto/korkea 173 19 1 18 Hoitohenk. koulu 31 6 0 6 Tutkimushenk. 10 5 0 5 Avust. henk. 47 5 1 4 Huoltohenk. 59 3 3 0 Hallintohenk. 0 0 0 0 Yhteensä 331 46 9 37 Ilmoitukset julkaistiin kuntayhtymän virallisella ilmoitustaululla, virallisissa ilmoituslehdissä sekä ammattilehdissä.

21 6. HENKILÖSTÖSTRATEGIAN TOTEUTUMINEN Hallitus hyväksyi kuntayhtymälle joulukuussa 2002 henkilöstöstrategian. Henkilöstöstrategiassa ilmaistaan se, millaista henkilöstöpolitiikkaa noudattaen kuntayhtymä toteuttaa toimintaansa. Omalta osaltaan henkilöstöstrategia ohjaa noudattamaan yhtenäisiä periaatteita ja käytäntöjä henkilöstöä koskevissa ratkaisuissa ja henkilöstöjohtamisen linjaamista tulevaisuustavoitteita vastaavasti. Henkilöstöstrategia on koottu kahteen osaan 1. Päämääräosa, joka sisältää arvot, päämäärät ja Kuntayhtymän henkilöstöstrategian yleiset tavoitteet 2. Toimintaohjelma, joka sisältää kunkin asiakokonaisuuden osalta perusteluosan, yksityiskohtaiset tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet Päämääräosa on jaettu koko henkilökunnalle. Toimintaohjelmaa käytetään yksityiskohtaisten tavoitteiden ja konkreettisten toimenpiteiden toteuttamiseen. Henkilöstöstrategian keskeiset päämäärät ja painopisteet: Henkilöstö on tärkein voimavaramme, jota suunnitelmallisesti kannustamme ja tuemme Meillä on osaava, työstä vastuunsa ottava, motivoitunut henkilöstö ja oppiva organisaatio Henkilöstön toimintakyky ja työtyytyväisyys on hyvä Kiristyvässä kilpailussa työvoimasta kuntayhtymän työpaikat koetaan kiinnostaviksi, mikä turvaa osaavan työvoiman saatavuuden ja pysyvyyden Esimiestyössämme painottuu strateginen ohjaus, henkilökohtainen osallistuminen, henkilöstövoimavarojen johtaminen, muutoksen hallinta, verkostoituminen sekä vuorovaikutustaidot Kuntayhtymä on ollut mukana Oulun yliopiston Kajaanin kehittämiskeskuksen 45+ikäjohtamishankkeessa, jonka yhteydessä laaditaan oma ikäohjelma. Henkilöstöstrategian keskeisiä toimenpiteitä on valmisteltu eri työryhmissä. Hallintokokeilun vuoksi toimenpideohjelman toteutusaikatauluja on tarkistettu siten, että osa toimenpiteistä siirtyy toteutettavaksi hallintokokeilun kuluessa.

7. HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA 22 v. 2003 v. 2004 %- toiminta- muutoseuroa euroa kuluista % TOIMINTAKULUT 70 079 110 73 857 856 100 5,39 HENKILÖSTÖKULUT * Palkat ja palkkiot 24 022 446 25 115 963 34,01 4,55 * Eläkekulut 6 866 653 7 087 319 9,60 3,21 * Muut henk.sivukulut 1 977 549 1 975 991 2,68-0,08 Henkilöstön uusiutumiskulut * Vuosilomakorvaukset 208 000 191 560 0,26-7,90 * Lomarahat 1 256 310 1 295 798 1,75 3,14 * Loma-ajan palkat 3 099 878 3 135 602 4,25 1,15 Henkilöstön kehittämiskulut * Koulutusajan palkat 202 275 200 814 0,27-0,72 * Ennakoiva työterveyshuolto - - - * Virkistystoiminta 18 000 18 000 0,02 0,00 Henkilöstön rasituskulut * Tapaturmakorvaukset -19 958-35 509-0,05 77,92 * Sairausvak.korvaukset -344 045-390 620-0,53 13,54 * Muut henk.kulujen korj. 552 539 0,00-2,36 HENKILÖSTÖKULUT YHT. 37 287 660 38 595 457 52,26 3,51 Kainuun sh- ja eh-piirin kuntayhtymän henkilöstökulut koko toiminnan kuluista ovar 55,26 % (53,21 %). Kirjanpidon mukaiset palkat ja palkkiot olivat 29 957 737 (28 806 909 ), josta on vähennetty henkilöstön uusiutumis- ja kehittämiskulut. Kehittämiskuluihin kuuluu avustus 18 000 (18 000 ) Kaksin Kunnolle (virkistystoiminta). Ennakoivan työterveyshuollon kustannuksia ei ole voitu selvittää tietojen puuttumisen takia. Henkilöstön rasituskulut ovat työnantajalle kuuluvia kuluja Kansaneläkelaitokselta ja muilta vakuutusyhtiöiltä. Sairausvakuutus- ja tapaturmakorvaukset ovat nousseet 17,1 %, mikä kertoo myös pitkäaikaisten sairauspoissaolojen lisääntymisestä.