HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2012. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto

Samankaltaiset tiedostot
HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2008

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2008

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS Vakka-Suomen seutukunta

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS Vakka-Suomen seutukunta

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

LAPSET, NUORET JA PERHEET

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

VAKKA-SUOMEN ALUEEN KUNNAT

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

6. Päihteet. 6.1Johdanto

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

Julkiset hyvinvointimenot

Lapset ja lapsiperheet

HYVINVOINTIRAPORTTI VARSINAIS-SUOMESTA. Elina Vuorio

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaus

Pohjois-Savon väestörakenne v sekä ennuste v ja v. 2030

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

ASUMISTUKIMENOT UUTEEN ENNÄTYKSEEN VUONNA 2018

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki Tuomas Jalava

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa

- Osallisuus - Oikeudenmukaisuus - Oikea-aikaisuus - Osaaminen - Yhteistyö VAKKA-SUOMEN LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki Tuomas Jalava

Päihdeavainindikaattorit

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288)

TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin. Jutta Koskinen

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä

Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

HYVINVOINTIRAPORTTI VARSINAIS-SUOMESTA. Elina Vuorio

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue Heikki Miettinen

Pienaluelistaus. Läntinen kantakaupunki. Pohjoinen kantakaupunki. Eteläinen kantakaupunki. Keskusta. Kaakkoinen kantakaupunki. Itäinen kantakaupunki

Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys

Kaupunkistrategia Kaupunkistrategia Toimintaympäristöanalyysi. Väestö ja elinolot

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus Tilastoliite

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh ja Julkistettavissa klo 9.

Kainuun työllisyyskatsaus, syyskuu 2014

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Lomautukset pitivät Kainuun työttömyyden korkealla myös elokuussa

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulun selvitysalue Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Hailuoto Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Liperi Olli Hokkanen

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2015

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2013

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Lisätiedot: Ennakkotiedot: TAMMIKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, ja yli 75 miehet ja naiset

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Muhos Tuomas Jalava

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava

Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla (heinä)

Transkriptio:

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2012 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijohto

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. VUODEN 2012 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT... 2 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA 2008 2012... 5 3.1 Väestö... 5 3.2 Terveys ja sairastavuus... 12 3.3 Lasten ja nuorten syrjäytymisriskit... 19 3.4 Pienituloisuus... 21 3.5 Työllisyys, työttömyys ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet... 27 3.6 Asunto-olot... 30 3.7 Rikollisuus... 31 4. YHTEENVETO HYVINVOINNIN MUUTOKSISTA VAKKA-SUOMESSA JA VARSINAIS-SUOMESSA TILASTOJEN VALOSSA VUOSINA 2008 2012... 33 5. SOSIAALIJAOKSEN ARVIO ASUKKAIDEN HYVINVOINNIN TILASTA... 36

1. JOHDANTO Vakka-Suomen seutukunnan sosiaalijohto laati vuonna 2004 Vakka-Suomen hyvinvointipoliittisen ohjelman 2005 2015. Päivitetty versio Vakka-Suomen hyvinvointipoliittinen ohjelma 2005 2015 valmistui keväällä 2007. Ohjelman tavoitteena on luoda suuntaviivat hyvinvoinnin kehittämiselle seutukunnassa ottaen huomioon toiminnan realistiset puitteet. Ohjelman toteutus tarkoittaa ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden saattamista käytäntöön. Toimenpiteiden toteuttamisen lisäksi ohjelmaan kuuluu hyvinvointi-indikaattorien säännöllinen, vuosittainen mittaaminen eli Vakka-Suomen hyvinvointitilinpäätöksen kokoaminen. VASOKE-hankkeen seutukehittäjä teki vuoden 2005 ja 2006 hyvinvointitilinpäätökset. VASOKE-hankkeen aikana tehtiin suunnitelma siitä, miten hyvinvointitilinpäätösten kokoaminen ja hyvinvointipoliittisen ohjelman päivittäminen tapahtuu hankkeen jälkeen. Vuoden 2012 hyvinvointitilinpäätös päivitettiin Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa Vakka-Suomen sosiaalijohdon tekemän tilauksen mukaisesti. Työn vastuullisena tekijänä oli suunnittelija Hanna Inkeroinen. Vuoden 2012 hyvinvointi-indikaattorit kerättiin ja koostettiin raporttiin pääasiassa 4.8.-6.10.2014. Raporttiluonnos välitettiin Vakka-Suomen sosiaalijohdolle syyskuussa sähköpostitse, minkä jälkeen sosiaalijohto antoi kommenttinsa hyvinvointi-indikaattorien osoittamasta kehityksestä. Kommenttien pohjalta kirjattiin marraskuussa sosiaalijohdon arvio raportin loppuun. Vakka-Suomen asukkaiden hyvinvointia mitataan hyvinvointi-indikaattoreilla, joista suurin osa on samoja kuin Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaus 1995 2003 - raportissa (Julkaisuja 1/2005. Oy Vasso Ab. Varsinais-Suomen Syrjästä toiminnan keskipisteeseen SYKE2004 -hanke. Varsinais-Suomen liitto ja Oy Vasso Ab). Osa Vakka-Suomen hyvinvointitilinpäätöksen indikaattoreista on esitetty eri muodossa kuin Varsinais-Suomen hyvinvointikatsauksen indikaattorit. Lisäksi mukaan on otettu uusia indikaattoreita. Vakka-Suomi käsittää tässä selvityksessä seuraavat kunnat: Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa. Indikaattoritiedot on esitetty vuosilta 2008 2012 aina, kun se on ollut tilastotietojen saatavuuden kannalta mahdollista. Joitain indikaattoritietoja oli saatavissa myös vuodelta 2013. Vuoden 2013 tietoja on esitetty mahdollisuuksien ja hyödynnettävyyden mukaan, mutta vertailu on toteutettu kaikissa indikaattoreissa vuoden 2012 perusteella. Hyvinvointitilinpäätös koostuu tilastokatsauksesta ja sosiaalijohdon arviosta asukkaiden hyvinvoinnin tilasta. Tilastokatsauksessa hyvinvointi-indikaattorien tilastolliset vertailuluvut on esitetty vähintään kolmen vuoden ajalta. Tilastotaulukoissa ovat näkyvissä kuntien, Vakka-Suomen, Varsinais-Suomen ja koko maan luvut (muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta). Hyvinvointitilinpäätöksen indikaattoritiedot toimivat työkaluna hyvinvointitoimenpiteiden kohdentamisessa ja toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa. Sosiaalijohdon arviossa asukkaiden hyvinvoinnin tilasta täydennetään tilastoista saatua tietoa sosiaalijohdon laadullisella arviolla siitä, missä asioissa on edistytty ja mitkä asiat kaipaavat erityistä panostusta tulevaisuudessa. 1

2. VUODEN 2012 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT Vuoden 2012 hyvinvointitilinpäätöksessä on yhteensä 52 hyvinvointi-indikaattorin tiedot: 1. Väestö Väestön määrä 31.12. ja väkimäärän muutos vuosina 2009-2013 ja 2012-2013 0 6-vuotiaiden lasten osuus väestöstä 7 14-vuotiaiden osuus väestöstä 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä 85 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä Lapsiperheiden osuus perheistä Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä Huoltosuhde (0 14-vuotiaita ja 65 vuotta täyttäneitä sataa 15 64-vuotiasta kohti) Ennusteet vuosille 2025 ja 2030 väestön määrästä ja väestön määrän muutoksesta 2012 2025 Ennusteet vuodelle 2025 0 6-vuotiaiden ja yli 75 vuotta täyttäneiden osuuksista ja niiden muutoksista 2012 2025 ja huoltosuhteesta vuodelle 2025 Keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 2. Terveys ja sairastavuus Erityiskorvausoikeusindeksi, vakioitu Sairauspäivärahan saajat, vakioitu Kuolleisuusindeksi (vakioitu kuolleisuus tilastovuoden ja kahden edellisen vuoden aikana) Kelan vammaisetuuksien saajien määrä joulukuun lopussa Työkyvyttömyysindeksi, vakioitu Työkyvyttömyyseläkkeiden saajien määrä (mielenterveys- ja käytöshäiriöt) Psykiatrian avohoitokäyntien määrä Perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntien (muu ammattiryhmä kuin lääkärit) määrä 2

Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden 18 24-vuotiaiden määrä Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa 0 16-vuotiailla Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa 17 74-vuotialla Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden määrä Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden asiakkaiden määrä 3. Lasten ja nuorten syrjäytymisriskit Lastensuojelun avohuollossa olleiden lasten ja nuorten (0 17-vuotiaat) määrä vuoden aikana Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0 17-vuotiaiden lasten ja nuorten määrä ja osuus vastaavanikäisistä Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden määrä vuoden aikana Päivähoidon piirissä olevien 0 6-vuotiaiden lasten sijoittuminen huolen vyöhykkeille viikolla 9 vuonna 2012 4. Pienituloisuus Toimeentulotukea saaneiden asukkaiden määrä ja osuus asukkaista vuoden aikana Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on 18 24-vuotias Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on 25 64 -vuotias Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on 65 vuotta täyttänyt Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus lapsiperheistä Toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajakotitalouksien osuus yksinhuoltajakotitalouksista Toimeentulotukimenot euroa /asukas Pelkkää kansaneläkettä saavien 65 vuotta täyttäneiden määrä Velkajärjestelyhakemusten määrä Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajien osuus työttömistä keskimäärin vuoden aikana 5. Työllisyys, työttömyys ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet Työllisten osuus väestöstä Työttömien määrä keskimäärin kuukauden lopussa vuoden aikana 3

Työttömyysaste 31.12. Pitkäaikaistyöttömien (yli 12 kk) osuus työttömistä 31.12. Työttömänä alle 25-vuotiaista 31.12., % ikäluokasta Työttömyyseläkkeiden saajien määrä Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 24-vuotiaiden määrä 6. Asunto-olot ja asunnottomuus Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus lapsiasuntokunnista 7. Rikollisuus Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä Poliisin tietoon tulleiden alle 18-vuotiaiden tekemien pahoinpitelyrikosten määrä Poliisin tietoon tulleiden varkausrikosten määrä Poliisin tietoon tulleiden alle 18-vuotiaiden tekemien varkausrikosten määrä 4

3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA 2008 2012 3.1 Väestö TAULUKKO 1. Väestön määrä 31.12. ja väestön määrän muutos vuosina 2009-2013 ja 2012-2013 Muutos (hlö) 2009 2010 2011 2012 2013 2009-2013 2012-2013 Kustavi 881 874 886 889 869-12 -20 Laitila 8442 8440 8408 8460 8487 45 27 Pyhäranta 2233 2236 2206 2199 2177-56 -22 Taivassalo 1692 1700 1690 1682 1667-25 -15 Uusikaupunki 15873 15833 15685 15499 15463-410 -36 Vehmaa 2400 2378 2353 2324 2330-70 6 Vakka-Suomen seutu 31521 31461 31228 31053 30993-528 -60 Varsinais-Suomi 462914 465183 467217 468936 470880 7966 1944 Koko maa 5351427 5375276 5401267 5426674 5451270 99843 24596 Lähde: Sotkanet Lähde: Sotkanet KUVIO 1. 0-6-vuotiaiden lasten osuus väestöstä 1 1 0-6-vuotiaiden määrä vuonna 2012: Kustavi: 34, Laitila: 680, Pyhäranta: 151, Taivassalo: 110, Uusikaupunki: 986, Vehmaa: 152, Vakka-Suomi: 2113, V-S: 34315 ja koko maa: 424552. 0-6-vuotiaiden määrä vuonna 2013: Kustavi: 29, Laitila: 700, Pyhäranta: 156, Taivassalo: 107, Uusikaupunki: 1001, Vehmaa: 148, Vakka-Suomi: 2141, V-S: 34349 ja koko maa: 424402. 5

Lähde: Sotkanet KUVIO 2. 7-14-vuotiaiden osuus väestöstä 2 Lähde: Sotkanet KUVIO 3. 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä 3 2 7-14-vuotiaiden määrä vuonna 2012: Kustavi 50, Laitila: 763, Pyhäranta: 204, Taivassalo: 107, Uusikaupunki: 1187, Vehmaa: 189, Vakka-Suomi: 2500, V-S: 38873 ja koko maa: 466840. 7-14-vuotiaiden määrä vuonna 2013: Kustavi 45, Laitila: 782, Pyhäranta: 206, Taivassalo: 111, Uusikaupunki: 1176, Vehmaa: 191, Vakka-Suomi: 2511, V-S: 38891 ja koko maa: 470619. 3 65 vuotta täyttäneiden määrä vuonna 2012: Kustavi: 275, Laitila: 1866, Pyhäranta: 498, Taivassalo: 485, Uusikaupunki: 3672, Vehmaa: 563, Vakka-Suomi: 7359, V-S: 93461 ja koko maa: 1018193. 6

Lähde: Sotkanet KUVIO 4. 85 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä 4 Lähde: Sotkanet KUVIO 5. Lapsiperheiden osuus perheistä 5 65 vuotta täyttäneiden määrä vuonna 2013: Kustavi: 285, Laitila: 1902, Pyhäranta: 506, Taivassalo: 499, Uusikaupunki: 3863, Vehmaa: 582, Vakka-Suomi: 7637, V-S: 96870 ja koko maa: 1056547. 4 85 vuotta täyttäneiden määrä vuonna 2012: Kustavi: 47, Laitila: 247, Pyhäranta: 43, Taivassalo: 84, Uusikaupunki: 422, Vehmaa: 77, Vakka-Suomi: 920, V-S: 12153 ja koko maa: 123584. 85 vuotta täyttäneiden määrä vuonna 2013: Kustavi: 47, Laitila: 257, Pyhäranta: 51, Taivassalo: 86, Uusikaupunki: 451, Vehmaa: 80, Vakka-Suomi: 972, V-S: 12701 ja koko maa: 129075. 7

Lähde: Sotkanet KUVIO 6. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä 6 5 Lapsiperheiden määrä vuonna 2012: Kustavi: 60, Laitila: 927, Pyhäranta: 238, Taivassalo: 136, Uusikaupunki: 1486, Vehmaa: 224, Vakka-Suomi: 3071, V-S: 49383 ja koko maa: 578409. Lapsiperheiden määrä vuonna 2013: Kustavi: 58, Laitila: 911, Pyhäranta: 242, Taivassalo: 134, Uusikaupunki: 1457, Vehmaa: 219, Vakka-Suomi: 3021, V-S: 49104 ja koko maa: 575683. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia. Aviopari ja lapsia sisältää vuodesta 2002 lähtien myös rekisteröidyssä parisuhteessa ja lapsia. Kotitalouden muodostavat ne henkilöt, jotka asuvat ja ruokailevat yhdessä, tai jotka muuten käyttävät yhdessä tulojaan. Kotitalousväestön ulkopuolelle jäävät pysyvästi ulkomailla asuvat ja laitosväestö (esimerkiksi pitkäaikaisesti vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, vankiloissa tai sairaaloissa asuvat). 6 Yksinhuoltajaperheiden määrä vuonna 2012: Kustavi: 16, Laitila: 167, Pyhäranta: 27, Taivassalo: 25, Uusikaupunki: 288, Vehmaa: 42, Vakka-Suomi: 565, V-S: 10160 ja koko maa: 118094. Yksinhuoltajaperheiden määrä vuonna 2013: Kustavi: 18, Laitila: 173, Pyhäranta: 30, Taivassalo: 24, Uusikaupunki: 275, Vehmaa: 37, Vakka-Suomi: 557, V-S: 10186 ja koko maa: 118315. Yksinhuoltajaperheillä tarkoitetaan perheitä, joissa on äiti ja alle 18-vuotiaita lapsia tai isä ja alle 18- vuotiaita lapsia. 8

TAULUKKO 2. Huoltosuhde 2009 2010 2011 2012 2013 Kustavi 65 67 67 68 70 Laitila 59 60 63 64 66 Pyhäranta 56 58 61 63 66 Taivassalo 61 62 66 72 75 Uusikaupunki 52 54 57 61 64 Vehmaa 61 61 62 64 65 Vakka-Suomi 56 57 60 63 66 Varsinais-Suomi 51 52 54 55 57 Koko maa 51 52 53 54 Lähde: Sotkanet 7 56 TAULUKKO 3. Ennusteet vuodelle 2025 ja 2030 väestön määrästä ja väestön määrästä ja väestön määrän muutoksesta 2012-2025 Väestön määrä ennuste 2025 Väestön määrä ennuste 2030 Väestön määrä ero 2012-2025 Väestön määrä %- muutos 2012-2025 Kustavi 860 866-29 -3,3 Laitila 8141 8062-319 -3,8 Pyhäranta 2126 2106-73 -3,3 Taivassalo 1714 1732 32 1,9 Uusikaupunki 14838 14628-661 -4,3 Vehmaa 2187 2175-137 -5,9 Vakka-Suomi 29866 29569-1187 -3,8 Varsinais-Suomi 492623 499915 23687 5,1 Koko maa 5748548 5847678 321874 5,9 Lähde: Tilastokeskus 7 Taulukossa 2 on esitetty huoltosuhde, joka ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa 15 64-vuotiasta (työikäistä) kohden. Esimerkiksi Kustavin huoltosuhde 70 tarkoittaa, että sataa 15 64-vuotiasta kustavilaista kohden on 70 kustavilaista 0 14-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä asukasta. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi on huoltosuhde. 9

TAULUKKO 4. Ennusteet vuodelle 2025 0-6-vuotiaiden ja 75 vuotta täyttäneiden osuuksista ja niiden muutoksista 2012-2025 ja huoltosuhteesta vuodelle 2025 0-6 - vuotiaiden osuus ennuste % muutos 2012-2025 75-vuotta täyttäneiden osuus ennuste % muutos 2012-2025 Huoltosuhde ennuste 2025 Ero 2012-2025 Kustavi 3,0-0,8 23,1 9,8 127 59 Laitila 7,2-0,8 15,1 4,5 83 19 Pyhäranta 6,8-0,1 15,4 6,0 82 19 Taivassalo 5,3-1,2 19,2 4,8 102 31 Uusikaupunki 5,9-0,5 18,5 8,7 92 32 Vehmaa 5,7-0,8 16,8 5,6 89 26 Vakka-Suomi 6,2-0,6 17,4 7,0 90 27 Varsinais-Suomi 7,0-0,3 13,3 4,3 69 14 Koko maa 7,6-0,2 12,4 4,1 68 14 Lähde: Tilastokeskus Lähde: Sotkanet KUVIO 7. Keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 8 8 Keskiasteen koulutuksen saaneita ovat ammatillisissa oppilaitoksissa enintään 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneet. 10

Lähde: Sotkanet KUVIO 8. Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 9 9 Korkea-asteen koulutuksen saaneita ovat ammatillisissa oppilaitoksissa yli 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneet, ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneet. 11

3.2 Terveys ja sairastavuus TAULUKKO 5. Lääkekorvausoikeusindeksi, vakioitu 2008 2009 2010 2011 2012 Kustavi 98,3 97,3 93,2 95,9 95,8 Laitila 100,5 100,6 101 100 100,5 Pyhäranta 98 97,4 94,8 95,4 94,4 Taivassalo 94,9 92,4 93,5 93,5 92,5 Uusikaupunki 93,4 93,4 93,8 95,8 97,2 Vehmaa 99,9 101,1 99,2 98,5 102,9 Vakka-Suomi 96,3 96,2 96,1 96,9 97,9 Varsinais-Suomi 92,9 92,7 93,1 93,3 93,4 Koko maa 100 100 100 100 Lähde: Kela 10 100 TAULUKKO 6. Sairauspäivärahan saajat, vakioitu 2009 2010 2011 2012 2013 Kustavi 117,5 112,3 90,3 135,4 105,8 Laitila 117,1 117,2 118,2 114,2 114,8 Pyhäranta 144,0 141,8 133,7 138,0 134,8 Taivassalo 120,7 111,8 103,4 130,5 114,8 Uusikaupunki 109,4 103,2 105,4 116,3 111,0 Vehmaa 126,6 121,1 124,1 113,3 119,5 Vakka-Suomi 115,9 111,6 111,7 118,3 114,4 Varsinais-Suomi 104,1 101,2 101,2 99,8 98,0 Koko maa 100,0 100,0 100,0 100,0 Lähde: Kela 11 100,0 10 Indeksin nimi oli aiemmin erityiskorvausoikeusindeksi. Vuonna 2012 erityiskorvausoikeusindeksi laajennettiin kattamaan myös rajoitetusti peruskorvattavien lääkkeiden korvausoikeudet sekä kliinisten ravintovalmisteiden korvausoikeudet. Muutoksen yhteydessä indeksin nimi muutettiin lääkekorvausoikeusindeksiksi. Vakioitu indeksi kertoo, mikä olisi lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden määrä, jos kunnan väestön ikärakenne olisi täsmälleen samanlainen kuin vertailukohteessa eli koko maassa. (Kela 2014.) 11 Indeksiluku kertoo, miten paljon sairauspäivärahan saajia on suhteessa koko maan keskiarvoon (=100). Kuntien väliset erot tasoittuvat, kun indeksiluvut vakioidaan iän mukaan. Vakioitu indeksi kertoo, mikä olisi sairauspäivärahan saajien määrä, jos kunnan ikärakenne olisi täsmälleen samanlainen kuin vertailukohteessa eli koko maassa. Kelasta muistutetaan, että ko. indeksin lähtöaineisto on liian pieni eikä rajuja päätelmiä kannata tehdä. 12

TAULUKKO 7. Kuolleisuusindeksi (vakioitu kuolleisuus tilastovuoden ja kahden edellisen vuoden aikana) 2008 2009 2010 2011 2012 Kustavi 83,1 90,8 100,2 108,4 99,4 Laitila 99,8 95 100,2 105,7 100,8 Pyhäranta 98,3 98,7 107,6 103,7 98,3 Taivassalo 89 79,4 96,3 92,9 87,4 Uusikaupunki 95,4 96,7 96,1 94,1 95,9 Vehmaa 102,6 87,4 100,4 108,2 112,3 Vakka-Suomi 96,8 97,5 100,1 100,5 98 Varsinais-Suomi 97,3 97,5 97,3 96,5 96,6 Koko maa 100 100 100 100 100 Lähde: KELA 12 TAULUKKO 8. Kelan vammaisetuuksien saajien määrä (lapsen ja aikuisen vammaistuet ja eläkkeensaajan hoitotuki, ei ruokavaliokorv.) joulukuun lopussa 2013 2009 2010 2011 2012 2013 /1000 asukasta Kustavi 61 66 68 65 58 67 Laitila 465 502 506 526 539 64 Pyhäranta 110 120 123 118 115 53 Taivassalo 79 88 105 106 101 61 Uusikaupunki 878 994 1008 1022 1027 66 Vehmaa 145 165 160 157 164 70 Vakka-Suomi 1744 1944 1973 1996 2011 65 Varsinais-Suomi 21362 24318 25106 25138 25585 54 Koko maa 242953 269593 275089 274964 277838 51 Lähde: KELA 13 12 Indeksiluku kertoo kuolleisuuden suhteessa koko maan keskiarvoon (=100). Kuntien väliset erot tasoittuvat, kun indeksiluvut vakioidaan iän mukaan. Vuoden aikana kuolee koko maan väestöstä noin yksi prosentti. Pienissä kunnissa määrä voi vaihdella vuosittain paljonkin, vaikka kuolleisuus pitkällä aikavälillä pysyttelisi vakaana. Tämän vuoksi indeksin laskeminen perustuu kolmen peräkkäisen vuoden keskiarvoon. Vakioitu indeksi kertoo, mikä olisi kuolleisuus, jos kunnan ikärakenne olisi täsmälleen samanlainen kuin vertailukohteessa eli koko maassa. (Pentti Laine, KELA.) 13 Lapsen hoitotuki voidaan myöntää alle 16-vuotiaalle Suomessa asuvalle lapselle taloudellisen tai muun rasituksen korvaamiseksi. Vammaistuen tavoitteena on tukea taloudellisesti muiden kuin eläkkeellä olevien työikäisten vammaisten selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, työssä ja opiskelussa. Eläkkeensaajien hoitotuen avulla Kela tukee sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa sekä korvaa sairaudesta tai vammaisuudesta aiheutuvia erityiskustannuksia. 13

TAULUKKO 9. Työkyvyttömyysindeksi, vakioitu 2008 2009 2010 2011 2012 Kustavi 121,4 124,1 109,1 109,4 107,3 Laitila 117,8 119 114,9 121,2 116,9 Pyhäranta 97 96 89,4 89,7 92,4 Taivassalo 114,1 119,1 115,7 113,9 104,3 Uusikaupunki 107,1 106 104,5 103,9 108,1 Vehmaa 116 117 120,6 118,6 129,2 Vakka-Suomi 110,5 110,2 107,7 109 110,9 Varsinais-Suomi 97,1 97,5 97,4 97,9 97,7 Koko maa 100 100 100 100 Lähde: KELA 100 TAULUKKO 10. Työkyvyttömyyseläkkeiden saajien määrä (mielenterveys- ja käytöshäiriöt) 2012: /1000 16-64- 2008 2009 2010 2011 2012 vuotiasta asukasta Kustavi 25 23 20 20 19 37 Laitila 199 203 202 198 189 37 Pyhäranta 46 43 36 34 32 24 Taivassalo 35 39 40 41 32 33 Uusikaupunki 372 370 353 343 331 35 Vehmaa 51 53 53 48 49 35 Vakka-Suomi 722 737 706 671 652 33 Varsinais-Suomi 9612 9620 9607 9564 9458 31 Koko maa 118227 118542 118400 114533 113523 33 Lähde: Sotkanet 14 14 Kelan työkyvyttömyyseläkkeen perusteet löytyvät kansainvälisestä ICD-10 tautiluokituksesta. 14

TAULUKKO 11. Psykiatrian avohoitokäyntien määrä 2012 2008 2009 2010 2011 2012 /1000 asukasta Kustavi 175 191 189 129 121 136 Laitila 906 1072 1114 1312 1285 152 Pyhäranta 250 246 584 492 640 291 Taivassalo 372 326 425 439 492 293 Uusikaupunki 7386 7714 7806 7576 7724 498 Vehmaa 613 583 625 635 708 305 Vakka-Suomi 9718 10150 10760 10586 10970 353 Varsinais-Suomi 186315 192109 178630 200903 202152 431 Koko maa 1528652 1476994 1617958 1733807 1799506 Lähde: Sotkanet 15 332 TAULUKKO 12. Perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntien (muu ammattiryhmä kuin lääkärit) määrä 2012 2008 2009 2010 2011 2012 /1000 asukasta Kustavi 258 175 194 35 89 100 Laitila 3244 3335 2731 2724 2453 290 Pyhäranta 487 496 165 60 86 39 Taivassalo 413 367 388 186 313 186 Uusikaupunki 4432 2095 2248 1035 1612 104 Vehmaa 613 353 631 296 228 98 Vakka-Suomi 9433 6809 6358 4341 4782 154 Varsinais-Suomi 19369 16202 20096 28967 30950 66 Koko maa 564589 577954 590743 464509 548094 101 Lähde: Sotkanet 16 15 Taulukossa 11 on esitetty psykiatrian avohoitokäyntien määrä. Psykiatrian avohoitokäynnit sisältävät erikoissairaanhoidon psykiatrian erikoisalaan kuuluvat käynnit kaikissa kunnallisissa sairaaloissa, sisältäen erikoislääkärijohtoiset terveyskeskukset. Erikoissairaanhoidon psykiatrian-/ mielenterveyskäynteinä tilastoidaan käynnit psykiatrian, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoisaloilla. (SOT- KAnet 2008.) 16 Taulukossa 12 esitetyssä indikaattorissa tilastoidaan asiakkaiden ja/tai potilaiden mielenterveyskäynnit muun ammattiryhmän kuin lääkärin vastaanotoilla ja muun ammattiryhmän kuin lääkärin suorittamat käynnit asiakkaan ja/tai potilaan luo (SOTKAnet 2008). 15

TAULUKKO 13. Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden 18-24-vuotiaiden määrä 2012: /1000 2008 2009 2010 2011 2012 vastaavanikäistä Kustavi 0 Laitila 34 27 27 28 31 56 Pyhäranta 10 12 11 11 6 47 Taivassalo 4 6 71 Uusikaupunki 65 59 49 49 53 51 Vehmaa 7 4 5 4 28 Vakka-Suomi 117 108 94 97 102 47 Varsinais-Suomi 2266 2188 2246 2279 2317 58 Koko maa 25202 25244 26405 26668 27663 60 Lähde: Sotkanet 17 TAULUKKO 14. Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa 0-16-vuotiailla 2012: /1000 2008 2009 2010 2011 2012 vastaavanikäistä Kustavi 0 0 35 39 0 0 Laitila 285 167 38 439 143 87 Pyhäranta 0 0 0 105 0 0 Taivassalo 0 0 0 0 0 0 Uusikaupunki 336 273 240 475 516 203 Vehmaa 12 0 103 48 36 90 Vakka-Suomi 633 440 416 1106 695 130 Varsinais-Suomi 9546 7129 6488 8125 6776 81 Koko maa 164562 154698 144944 137888 130329 128 Lähde: Sotkanet 18 17 Tyhjä = yksilökohtaiset tiedot ovat salassa pidettäviä. Alle 7 tapauksen kuntakohtaisia tietoja ei tietosuojan vuoksi julkaista. 18 Taulukoissa 14 ja 15 olevissa indikaattoreissa ovat mukana kaikki psykiatrian erikoisalan vuodeosastot julkisella sektorilla (kunta/kuntayhtymä ja valtio). Yksityissektorilla ei järjestetä psykiatrista laitoshoitoa. (Sotkanet.) 16

TAULUKKO 15. Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa 17-74-vuotiailla 2012: /1000 2008 2009 2010 2011 2012 vastaavanikäistä Kustavi 66 4 0 164 9 14 Laitila 1527 1130 1274 898 695 118 Pyhäranta 392 99 58 190 81 51 Taivassalo 281 188 175 76 143 119 Uusikaupunki 3790 3205 2848 2065 2514 218 Vehmaa 202 305 406 554 440 263 Vakka-Suomi 6258 4931 4761 3947 3882 172 Varsinais-Suomi 108840 97308 87525 83779 78835 230 Koko maa 1394391 1328479 1245257 1181203 1150121 291 Lähde: Sotkanet TAULUKKO 16. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden määrä 2012: /1000 2008 2009 2010 2011 2012 asukasta Kustavi 6 6 5 Laitila 39 35 27 24 26 3,1 Pyhäranta 7 Taivassalo 5 9 7 11 8 4,8 Uusikaupunki 67 65 60 40 43 2,8 Vehmaa 8 9 10 8 7 3 Vakka-Suomi 129 131 112 89 88 2,8 Varsinais-Suomi 2022 2049 1829 1684 1538 3,3 Koko maa 21047 20620 18908 18396 18443 3,4 Lähde: Sotkanet 19 19 Tyhjä = hoitoilmoitusrekisterin yksilötasoiset tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietosuojan vuoksi alle viiden tapauksen kuntakohtaisia tietoja ei julkisteta. Taulukossa 16 oleva indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet - päädiagnooseilla sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden lukumäärän. (Sotkanet 2008.) 17

TAULUKKO 17. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden asiakkaiden määrä 2012: /1000 2008 2009 2010 2011 2012 asukasta Kustavi 0 0 0 0 0 0 Laitila 16 25 30 37 28 3,3 Pyhäranta 2 1 0 1 1 0,5 Taivassalo 1 1 1 1 0 0 Uusikaupunki 31 32 25 20 20 1,3 Vehmaa 2 4 4 1 2 0,9 Vakka-Suomi 53 63 60 62 51 1,6 Varsinais-Suomi 1152 1157 1070 1402 1367 2,9 Koko maa 17044 17125 17201 17284 17274 3,2 Lähde: Sotkanet 20 20 Taulukossa 17 oleva indikaattori ilmaisee vuoden aikana päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutusyksiköissä laitoshoidossa olleiden asiakkaiden määrän. Tiedot kattavat kunnan päihdepalvelujen oman tuotannon ja palvelujen ostot ns. kunnan kustantamat palvelut. (Sotkanet 2008.) 18

3.3 Lasten ja nuorten syrjäytymisriskit TAULUKKO 23. Lastensuojelun avohuollossa olleiden lasten ja nuorten (0-17-vuotiaat) määrä vuoden aikana 2012: % vastaavan- 2008 2009 2010 2011 2012 ikäisestä väestöstä Kustavi 5 12 23 12 10 8,8 Laitila 59 58 80 81 112 6,4 Pyhäranta 13 0 17 11 16 3,7 Taivassalo 9 13 10 16 20 7,8 Uusikaupunki 275 269 211 136 139 5,2 Vehmaa 23 19 35 62 57 13,3 Vakka-Suomi 386 371 453 318 354 6,3 Varsinais-Suomi 4426 5127 6016 6087 6157 6,9 Koko maa 58944 63130 70479 72236 77577 7,2 Lähde: Sotkanet 21 TAULUKKO 24. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten (0-17-vuotiaat) määrä ja osuus vastaavanikäisistä 2009 2009 2010 2010 2011 2011 2012 2012 lkm osuus lkm osuus lkm osuus lkm osuus vastaavan vastaavan vastaavan vastaavan ikäisistä ikäisistä ikäisistä ikäisistä Kustavi 0 0 Laitila 15 0,9 14 0,8 22 1,3 17 1 Pyhäranta 0 0 Taivassalo 5 1,9 5 2 Uusikaupunki 50 1,7 43 1,5 30 1,1 31 1,2 Vehmaa 8 1,7 8 1,7 10 2,3 12 2,8 Vakka-Suomi 79 1,3 70 1,2 70 1,2 69 1,2 Varsinais-Suomi 1063 1,2 1150 1,3 1205 1,3 1200 1,3 Koko maa 13897 1,3 14341 1,3 14783 1,4 15004 1,4 Lähde: Sotkanet 22 21 Lastensuojelun avohuollon tukitoimiin kuuluvat lapsen ja nuoren tukiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastamisen turvaamisen sekä muut tarpeen vaatimat tukitoimet. Edellä mainittu indikaattori ei sisällä avohuollon tukitoimena tehtyjä sijoituksia. Mukana luvuissa ovat kuitenkin myös ne avohuollon tukitoimena sijoitetut lapset ja nuoret, jos he ovat ennen sijoitustaan olleet lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä. Eri vuosien hyvinvointitilinpäätösten taulukoiden luvut avohuollon piirissä olevista ja sijoitetuista lapsista saattavat olla erisuuruisia, koska Stakes (nykyinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL) päivittää lukuja kuntien ilmoittamien korjausten mukaan. 22 Lukuihin sisältyvät kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena sijoitetut, kiireellisesti huostaan otetut, huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut, jälkihuollossa olevat sekä yksityisesti sijoitetut 0 17-vuotiaat lapset. 0 = ei tapauksia, tyhjä = vähemmän kuin 5 tapausta. 19

TAULUKKO 25. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden määrä vuoden aikana 2012: /1000 2008 2009 2010 2011 2012 alle 18-vuotiasta Kustavi 0 3 0 3 3 25 Laitila 110 130 96 90 68 37 Pyhäranta 0 0 0 47 27 59 Taivassalo 18 4 0 3 2 7 Uusikaupunki 219 231 204 211 191 67 Vehmaa 2 0 0 0 0 0 Vakka-Suomi 349 364 300 354 291 46 Varsinais-Suomi 6079 6299 6025 5743 5770 60 Koko maa 77562 82036 75390 77901 79824 69 Lähde: Sotkanet 23 TAULUKKO 26. Päivähoidon piirissä olevien 0-6-vuotiaiden lasten sijoittuminen huolen vyöhykkeille viikolla 9 vuonna 2012* Ei huolta Pieni huoli Harmaa vyö- Suuri huoli Lapsien lkm 1 2 ja 3 hyke 4 ja 5 6 ja 7 mittauksessa Kustavi 17 5 22 Laitila 0 Pyhäranta 59 10 1 2 72 Taivassalo 44 13 2 59 Uusikaupunki 356 143 20 4 523 Vehmaa 55 19 74 Vakka-Suomi 531 190 23 6 750 Lähde: Vakka-Suomen kuntien sosiaalitoimet, päivähoito *Lasten sijoittuminen huolen vyöhykkeistölle mittaus on tehty kunnallisessa päivähoidossa oleville lapsille varhaiskasvatuksen työntekijöiden ilmoittaman huolen mukaisesti. 23 Kasvatus- ja perheneuvonnalla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain mukaisia kasvatus- ja perheneuvolapalveluja. Kunta voi järjestää palveluja myös muiden lakien perusteella. Mm. tässä kohtaa on hyvä muistaa, että yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla panostettu muihin palveluihin. (SOTKAnet 2008.) 20

3.4 Pienituloisuus TAULUKKO 27. Toimeentulotukea saaneiden asukkaiden määrä ja osuus asukkaista vuoden aikana 2009 2010 2011 2012 2009 % osuus 2010 % osuus 2011 % osuus 2012 % osuus Kustavi 54 6,1 36 4,1 46 5,2 51 5,7 Laitila 355 4,2 338 4 362 4,3 380 4,5 Pyhäranta 47 2,1 58 2,6 60 2,7 60 2,7 Taivassalo 29 1,7 31 1,8 35 2,1 37 2,2 Uusikaupunki 968 6,1 966 6,1 863 5,5 901 5,8 Vehmaa 151 6,3 155 6,5 129 5,5 135 5,8 Vakka-Suomi 1607 5,1 1573 5 1499 4,8 1564 5 Varsinais-Suomi 27775 6 27911 6 27566 5,9 27018 5,8 Koko maa 379951 7,1 376269 7 372687 6,9 370454 6,8 Lähde: Sotkanet 24 TAULUKKO 28. Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on 18-24-vuotias 2008 2009 2010 2011 2012 Kustavi 7 5 Laitila 59 73 58 71 72 Pyhäranta 7 7 9 6 5 Taivassalo 0 Uusikaupunki 171 185 188 161 153 Vehmaa 12 15 21 12 16 Vakka-Suomi 256 286 281 254 254 Varsinais-Suomi 3778 4614 4893 4802 4775 Koko maa 54528 65174 67171 65969 66896 Lähde: Sotkanet 24 Kunnilta kerätään kaksi kertaa vuodessa tietoa toimeentulotuen saajista toimeentulotuen ennakkotilastoa varten. Ennakkotilastossa annetaan tietoa ainoastaan tukea saaneiden kotitalouksien määrästä ja toimeentulotuen menoista. Alkuvuoden tilasto ilmestyy lokakuussa samana vuonna ja koko vuoden huhtikuussa seuraavana vuonna. Toimeentulotuen ennakkotilasto on kuntatilasto ja toimeentulotuen vuositilasto on asiakastilasto. Ennakkotilaston menotiedot ovat hyvin lähellä vuositilaston menotietoja, eli käytännössä samat. Vuositilastossa asiakasmäärät ovat pienempiä kuin ennakkotilastossa, koska vuositilastosta poistetaan kuntakohtaiset päällekkäisyydet. Sama asiakas voi olla tuen saajana useassa kunnassa vuoden aikana. Vuositilastossa pyritään saamaan esiin todellinen asiakasmäärä. Ne kunnat, joissa toimeentulotuen tiedoissa on alle viisi tapausta, ovat salassapitosäännön alaisia tietoja. Siten niitä ei raportoida tilastoihin, vaan ne merkitään pääasiassa puuttuvana tietona. (8.1.2009 Sirkka Kiuru, THL.) (Kysyttäessä suoraan kunnista tietoja, ei ole saatavissa tietoa toimeentulotukea saaneiden asukkaiden määrästä, vaan ainoastaan kotitalouksista.) 21

TAULUKKO 29. Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on 25-64-vuotias 2008 2009 2010 2011 2012 Kustavi 21 28 22 23 27 Laitila 173 186 179 181 188 Pyhäranta 29 24 25 30 32 Taivassalo 22 19 21 30 25 Uusikaupunki 447 514 525 470 500 Vehmaa 73 75 64 64 74 Vakka-Suomi 770 849 839 805 846 Varsinais-Suomi 14226 14992 14947 14586 14399 Koko maa 181721 199655 199182 198168 194691 Lähde: Sotkanet TAULUKKO 30. Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on 65 vuotta täyttänyt 2008 2009 2010 2011 2012 Kustavi 5 6 Laitila 13 7 15 11 Pyhäranta 6 5 Taivassalo 0 Uusikaupunki 27 27 29 33 32 Vehmaa 5 7 7 9 5 Vakka-Suomi 43 56 52 68 60 Varsinais-Suomi 835 778 840 822 794 Koko maa 12987 13502 13814 14422 14128 Lähde: Sotkanet 22

Lähde: Sotkanet KUVIO 9. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus lapsiperheistä 25 Lähteet: Sotkanet KUVIO 10. Toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajakotitalouksien osuus yksinhuoltajatalouksista 26 25 Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden lukumäärä vuonna 2012: Kustavi: 6, Laitila: 59, Pyhäranta: 11, Taivassalo: -, Uusikaupunki: 122, Vehmaa: 18, Vakka-Suomi: 218, V-S: 3780 ja koko maa: 50065. 26 Toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajakotitalouksien lukumäärä vuonna 2011: Kustavi: -, Laitila: 26, Pyhäranta: -, Taivassalo: -, Uusikaupunki: 45, Vehmaa: -, Vakka-Suomi: 84, V-S: 1265 ja koko maa: 17646. 23

TAULUKKO 31. Toimeentulotukimenot euroa/asukas 2009 2010 2011 2012 2013 Kustavi 61 64 84 157 136 Laitila 53 56 55 55 58 Pyhäranta 16 24 25 25 29 Taivassalo 37 35 46 50 42 Uusikaupunki 88 85 87 102 96 Vehmaa 116 119 103 116 129 Vakka-Suomi 72 72 73 83 81 Varsinais-Suomi 96 95 93 98 100 Koko maa 115 118 120 130 Lähde: Sotkanet 135 Lähde: Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastointi (ETK) 27 Yksinhuoltajakotitaloudella tarkoitetaan tässä seuraavia kotitalouksia: äiti ja alle 18-vuotiaita lapsia sekä isä ja alle 18-vuotiaita lapsia. (Tässä ei ole huomioitu tapauksia, joissa esim. isovanhemmalla on lapsen huoltajuus.) 27 Indikaattoriin sisältyvät henkilöt, jotka eivät saa mitään eläkettä työeläkejärjestelmästä (vanhuus- tai leskeneläke). Mukana eivät siis ole henkilöt, jotka saavat vanhuuseläkettä vain Kelasta, mutta leskeneläkettä työeläkejärjestelmästä. Näitä henkilöitä on varsinkin vanhimmissa ikäluokissa. Mukana ei myöskään ole henkilöitä, joilla on vain pieni työeläke ja pääasiallinen eläke Kelasta (nämä henkilöt tulisivat työ- ja kansaneläkettä saaviin). Henkilö voi saada kansaneläkkeen ohella takuueläkettä. (Heidi Nyman, Kela 2014.) 24

TAULUKKO 33. Velkäjärjestelyhakemusten määrä (hakemukset, jotka on laitettu vireille/asiaa käsitelty ensimmäistä kertaa ko. vuonna) 2012: 2008 2009 2010 2011 2012 /1000 asukasta Kustavi 4 5 2 3 1 1,1 Laitila 28 33 15 29 3 0,4 Pyhäranta 6 10 10 11 5 2,3 Taivassalo 3 6 9 2 1,2 Uusikaupunki 43 62 53 58 14 0,9 Vehmaa 14 16 9 3 2 0,9 Vakka-Suomi 98 132 89 113 27 0,9 Lähde: Vakka-Suomen kuluttajaneuvonta, Laitila 28 TAULUKKO 34. Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajien osuus työttömistä työnhakijoista keskimäärin vuoden aikana 2008 2009 2010 2011 2012* 2012 lkm* Kustavi 46,7 55,6 47,3 40,9 50,0 11 Laitila 57,4 44,9 49,6 50,4 52,7 125 Pyhäranta 54,4 39,5 35,9 45,7 48,1 38 Taivassalo 40 38 36 37,5 44,1 26 Uusikaupunki 34,7 32,4 37,4 40,5 41,2 299 Vehmaa 42,6 37,1 40,1 43,9 49,2 29 Vakka-Suomi 41,9 36,9 40,2 43 44,7 528 Varsinais-Suomi 53 46,8 47,7 53,3 61,4 13658 Koko maa 53,9 48,4 51,9 57,5 63,8 161467 Lähde: KELA 29 28 Noin puolet tapauksista menee käräjäoikeuteen. Lisäksi haetaan myös muita ratkaisuja vapaaehtoisen velkajärjestelyn kautta: 1) sovitaan maksuista suoraan velkojan kanssa 2) kk-lomake seuranta 3) takuusäätiölaina: jos on paljon ison koron lainoja, tehdään takuusäätiön takaama laina. (Vakka- Suomen kuluttajaneuvonta 2006.) 29 Työttömyyspäivärahaa maksetaan kahden järjestelmän kautta. Työttömyyskassoihin kuulumattomat voivat saada Kelalta peruspäivärahaa. Työttömyyskassojen jäsenet voivat saada omasta kassastaan ansioon suhteutettua päivärahaa. Työttömyyspäivärahan saaminen edellyttää, että palkansaajan työssäoloehto täyttyy. (Henkilö on ollut palkkatyössä 43 viikkoa työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden aikana. Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun hän on toiminut yrittäjänä vähintään kaksi vuotta työttömyyttä edeltäneiden neljän vuoden aikana ja yritystoiminta on ollut riittävän laajaa. ) Työttömyyspäivärahaa maksetaan enintään 500 työttömyyspäivältä, minkä jälkeen työttömällä voi olla oikeus työmarkkinatukeen. Ikääntyneille työttömille voidaan päivärahaa maksaa 500 päivän jälkeenkin ns. lisäpäiviltä. (KELA.) Työmarkkinatuesta kunnilla on 50 % rahoitusvastuu ja työvoimahallinnolla 50 % rahoitusvastuu. (www.kunnat.net>kuntatalous>budjetointi- ja taloussuunnittelu.) 25

* Vuosi 2012 on laskettu eri tavalla kuin aikaisempina vuosina. Ennen luvuissa oli mukana vain peruspäiväraha ja tavallinen työmarkkinatuki, mutta nyt mukana on myös kotoutumistukena maksettu työmarkkinatuki. Kela maksaa työmarkkinatukea 17-67-vuotiaalle työttömälle, joka on saanut enimmäisajan ansio- tao peruspäivärahaa tai joka ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan työssäoloehdon takia. 65-67-vuotias voi saada työmarkkinatukea vain lomautuksen, sääesteen tai työtaistelutoimenpiteestä johtuvan työesteen ajalta. Työmarkkinatukea maksetaan sekä työttömyyden perusteella että työllistymistä edistävien toimenpiteiden ajalta. Näitä toimenpiteitä ovat työvoimapoliittiset toimenpiteet (työvoimapoliittinen koulutus, ammatinvalinta ja kuntoutustoimenpide, työharjoittelu ja työelämävalmennus), kuntouttava työtoiminta sekä matka-avustus. Toisin kuin työttömyyspäivärahat, työmarkkinatuki on pääsääntöisesti tarveharkintainen. Tämä tarkoittaa, että hakijan ja tämän puolison/avopuolison tulot vähentävät työmarkkinatukea. (KELA.) 26

3.5 Työllisyys, työttömyys ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet TAULUKKO 35. Työllisten osuus väestöstä 2008 2009 2010 2011 2012 2012 lkm Kustavi 39,5 40,4 40,6 40,4 39,1 348 Laitila 43,4 42,0 43,2 43,4 42,8 3625 Pyhäranta 44,5 43,3 43,2 43,6 42,5 935 Taivassalo 41,7 40,8 40,9 42,1 40,7 684 Uusikaupunki 43,4 41,0 41,0 42,4 40,6 6295 Vehmaa 43,3 41,5 41,5 43,4 43,0 1000 Vakka-Suomi 43,3 41,4 41,8 42,8 41,5 12887 Varsinais-Suomi 45,5 43,4 43,4 43,9 43,0 201618 Koko maa 44,6 42,8 43,3 43,6 43,1 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilastot (työlliset alueittain 2008 2012 30 ) 2339904 TAULUKKO 36. Työttömien määrä keskimäärin kuukauden lopussa vuoden aikana 2008 2009 2010 2011 2012 Kustavi 30 25 27 22 22 Laitila 190 300 270 240 237 Pyhäranta 57 83 90 81 79 Taivassalo 30 49 60 56 59 Uusikaupunki 519 705 764 699 726 Vehmaa 47 68 75 66 59 Vakka-Suomi 873 1231 1286 1 165 1 182 Varsinais-Suomi 14591 20430 22564 21 402 22 255 Koko maa 203755 264805 264812 243 876 249 968 Lähde: Tilastokeskus: työnvälitystilasto ja väestötilasto (Varsinais-Suomen TE-keskus) 30 Ikärajaus ei ole oleellinen, kun puhutaan työllisten osuudesta väestössä. Taulukko kertoo työllisten osuuden suhteessa koko väestöön, eikä suhteessa työvoimaan. Työllisiin luetaan kaikki 15 74- vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä. (Varsinais-Suomen TEkeskuksen tutkija, Juha Pusila 2006.) 27

TAULUKKO 37. Työttömyysaste 31.12. 2008 2009 2010 2011 2012 2012 lkm Kustavi 9,9 6,7 7,8 6,3 5,2 28 Laitila 7 10,0 7,4 6,2 7,7 397 Pyhäranta 8,4 9,5 9,3 8,0 8,9 120 Taivassalo 5,3 9,3 9,6 7,3 9,2 90 Uusikaupunki 7,7 12,3 11,3 9,2 12,1 1168 Vehmaa 5,3 8,1 7,7 5,4 6,6 94 Vakka-Suomi 7,3 10,9 9,7 7,9 9,9 2007 Varsinais-Suomi 7,6 10,5 10,3 9,7 11,3 34594 Koko maa 8,8 11,3 10,3 9,7 11,1 394346 Lähde: Tilastokeskus: työnvälitystilasto ja väestötilasto (Varsinais-Suomen TE-keskus) 31 TAULUKKO 38. Pitkäaikaistyöttömien (yli 12 kk) osuus työttömistä 31.12. 2008 2009 2010 2011 2012 2012 lkm Kustavi 14,6 0 6,5 8,3 10,0 3 Laitila 10,1 6,3 12,3 15,5 9,9 39 Pyhäranta 10,1 17,5 14,7 17,4 21,1 25 Taivassalo 10,0 11,1 8,2 19,6 16,9 15 Uusikaupunki 14,9 7,1 11,3 15,4 14,3 167 Vehmaa 12,1 9 15,1 19,0 12,7 12 Vakka-Suomi 13,6 7,7 11,7 15,8 13,8 277 Varsinais-Suomi 15,5 14,4 21,9 23,5 21,4 7403 Koko maa 17,9 15,6 21,5 22,3 23,8 93854 Lähde: Tilastokeskus: työnvälitystilasto ja väestötilasto (Varsinais-Suomen TE-keskus) 31 Työttömyysaste kertoo työttömien prosenttiosuuden työvoimasta (15 64-vuotiaista). Työttömyys on kausiluoneista, minkä vuoksi kannattaa seurata aina tietyn kuukauden lukuja. Joulukuun luvut ovat yleensä vuoden korkeimpia. Siinä näkyvät mm. ammattioppilaitoksista valmistuneet, jotka eivät ole heti saaneet töitä ja vuoden vaihteessa loppuu myös työsuhteita. Jos haluaa seurata minimilukuja, pitää tarkastella huhtikuun tai loka-marraskuun lukuja. (Varsinais-Suomen TE-keskus 2006.) Työttömyyttä seurataan Suomessa kahdella eri tilastolla. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otantaan ja SOTKAnetin indikaattoreissa käytettävä työministeriön työnvälitystilasto työvoimatoimistojen asiakasrekisterien tietoihin. (Sotkanet 2010.) 28

TAULUKKO 39. Työttömänä alle 25-vuotiaista 31.12., % ikäluokasta 2008 2009 2010 2011 2012 2012 lkm Kustavi 7,5 3,1 0 1,4 1,4 1 Laitila 2,9 5,2 3,5 2,9 4,9 42 Pyhäranta 2,4 4,8 4,3 1,4 3,9 8 Taivassalo 3,6 7,4 4,6 3,0 4,9 6 Uusikaupunki 4,1 8,4 5,5 4,6 5,3 82 Vehmaa 0,9 2,4 3,2 2,1 3,5 8 Vakka-Suomi 3,5 6,7 4,6 3,6 4,8 147 Varsinais-Suomi 3,6 5,8 4,6 4,6 5,5 3 125 Koko maa 3,9 6,2 5,1 4,8 5,6 37 091 Lähde: Tilastokeskus: työnvälitystilasto ja väestötilasto (Varsinais-Suomen TE-keskus) TAULUKKO 40. Työttömyyseläkkeen saajien määrä 2012: % osuus 2008 2009 2010 2011 2012 60-64-v. väestöstä Kustavi 8 8 8 5 2 1,7 Laitila 76 64 46 28 17 2,7 Pyhäranta 19 13 5 4 3 1,5 Taivassalo 16 14 13 8 2 1,2 Uusikaupunki 279 271 168 110 52 3,6 Vehmaa 22 23 16 11 5 2,5 Vakka-Suomi 420 393 256 166 81 2,8 Varsinais-Suomi 4085 3512 2455 1623 768 2,2 Koko maa 50713 46556 33898 22994 10940 2,8 Lähde: Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastointi (ETK) TAULUKKO 41. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24-vuotiaiden määrä 2012: /1000 2008 2009 2010 2011 2012 vastaavanikäistä Kustavi 6 2 3 5 9 173 Laitila 94 97 90 84 76 114 Pyhäranta 17 20 19 13 12 79 Taivassalo 8 12 7 5 3 30 Uusikaupunki 161 169 138 135 131 107 Vehmaa 19 24 21 23 21 119 Vakka-Suomi 305 325 278 265 252 99 Varsinais-Suomi 5204 5077 4965 4949 4818 106 Koko maa 61946 60081 60352 59602 57803 110 Lähde: Sotkanet 32 32 Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta (Sotkanet 2011). 29

3.6 Asunto-olot Lähde: Sotkanet KUVIO 11. Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus lapsiasuntokunnista 33 33 Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien lukumäärä vuonna 2012: Kustavi: 24, Laitila: 258, Pyhäranta: 73, Taivassalo: 37, Uusikaupunki: 402, Vehmaa: 64, Vakka-Suomi: 858, V-S: 13767 ja koko maa: 168169. Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien lukumäärä vuonna 2013: Kustavi: 21, Laitila: 262, Pyhäranta: 78, Taivassalo: 34, Uusikaupunki: 395, Vehmaa: 65, Vakka-Suomi: 855, V-S: 13752 ja koko maa: 168408. Ahtaaksi asunnoksi määritellään asunto, jossa on vähemmän kuin yksi huone perheenjäsentä kohti pois lukien keittiö. 30

3.7 Rikollisuus TAULUKKO 42. Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä 2013: /1000 2009 2010 2011 2012 2013 asukasta Kustavi 3 2 3 1 1 1,2 Laitila 49 36 52 38 41 4,8 Pyhäranta 3 2 5 7 7 3,2 Taivassalo 1 10 10 6 27 16,2 Uusikaupunki 87 67 57 68 68 4,4 Vehmaa 4 6 10 16 5 2,1 Vakka-Suomi 147 123 137 136 149 4,8 Varsinais-Suomi 1539 1635 2061 1950 1886 4,0 Koko maa 21390 21570 26762 25390 24015 Lähde: Tilastokeskus 34 4,4 TAULUKKO 43. Poliisin tietoon tulleiden alle 18-vuotiaiden tekemien pahoinpitelyrikosten määrä 2013: /1000 vas- 2009 2010 2011 2012 2013 taavanikäistä Kustavi 1 1 0 0 0 0,0 Laitila 4 2 8 2 3 1,6 Pyhäranta 0 0 0 0 0 0,0 Taivassalo 0 0 0 0 0 0,0 Uusikaupunki 9 9 4 1 5 1,8 Vehmaa 2 1 0 0 5 11,1 Vakka-Suomi 16 13 12 3 13 2,2 Varsinais-Suomi 200 157 194 254 120 1,3 Koko maa 2309 2406 2548 2209 2047 1,8 Lähde: Tilastokeskus 34 Rikollisuuteen liittyvät tiedot on kerätty Tilastokeskuksen Poliisin tietoon tullut rikollisuus tilastosta. Henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista on poimittu vain pahoinpitelyrikosten määrä ja omaisuusrikoksista vain varkauksien määrä. Alle 18-vuotiaita koskevissa tilastoissa ovat syylliseksi epäillyt alle 15-vuotiaat ja syylliseksi epäillyt 15-17-vuotiaat yhdistetty kummankin rikoksen kohdalla. 31

TAULUKKO 44. Poliisin tietoon tulleiden varkausrikosten määrä 2013: /1000 2009 2010 2011 2012 2013 asukasta Kustavi 16 36 29 26 29 33 Laitila 52 64 55 27 65 8 Pyhäranta 13 14 18 7 13 6 Taivassalo 15 20 36 11 35 21 Uusikaupunki 123 150 182 99 132 9 Vehmaa 18 13 20 15 8 3 Vakka-Suomi 237 297 340 185 282 9 Varsinais-Suomi 7882 6990 7657 7075 7633 16 Koko maa 75049 72052 75055 67809 70390 Lähde: Tilastokeskus 13 TAULUKKO 45. Poliisin tietoon tulleiden alle 18-vuotiaiden tekemien varkausrikosten määrä 2013: /1000 vas- 2009 2010 2011 2012 2013 taavanikäistä Kustavi 4 0 0 0 6 56 Laitila 7 0 3 4 3 2 Pyhäranta 0 0 0 0 0 Taivassalo 0 0 1 4 Uusikaupunki 5 9 4 0 0 0 Vehmaa 0 0 1 0 0 0 Vakka-Suomi 16 9 8 4 10 2 Varsinais-Suomi 145 287 174 132 227 2 Koko maa 2801 2462 2647 1942 2147 Lähde: Tilastokeskus 2 32

4. YHTEENVETO HYVINVOINNIN MUUTOKSISTA VAKKA-SUOMESSA JA VAR- SINAIS-SUOMESSA TILASTOJEN VALOSSA VUOSINA 2008 2012 Luettelon ensimmäisissä suluissa on ilmoitettu Vakka-Suomen luvut ja jälkimmäisissä Varsinais-Suomen vastaavat luvut. Jos vertailu ei ole vuosilta 2008 2012, niin vuosiluvut on mainittu ennen varsinaista vertailulukua. Jos indikaattorissa on tapahtunut suunnan muutos aikaisempaan kehitykseen nähden (huonompaan tai parempaan) vuodesta 2011, vertailuluvut on ilmoitettu v. 2011 2012. MYÖNTEISET MUUTOKSET TAI TILANNE ENNALLAAN VAKKA-SUOMESSA Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on edelleen laskenut Vakka-Suomessa ja pysynyt ennallaan Varsinais-Suomessa v. 2011-2012 (18,7 à 18,4) (20,5 à 20,6) Keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä kasvoi (41,8 à 43,9) (38,7 à 40,1) Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä kasvoi (18,8 à 20,1) (26,5 à 28,1) Kuolleisuusindeksi (vakioitu kuolleisuus tilastovuoden ja kahden edellisen vuoden aikana) laski Vakka-Suomessa v. 2011 ja 2012 välillä (100,5 à 98) (96,5 à 96,6) Työkyvyttömyyseläkkeiden saajien määrä (mielenterveys- ja käytöshäiriöt) on edelleen vähentynyt Vakka-Suomessa ja Varsinais-Suomessa (722 à 652) (9612 à 9458) Psykiatrian avohoitokäyntien määrä kasvoi Vakka-Suomessa ja Varsinais-Suomessa v. 2011-2012 (10586 à 10970) (200903 à 202152) Perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntien (muu ammattiryhmä kuin lääkärit) määrä kääntyi kasvuun v. 2011 ja 2012 välillä Vakka-Suomessa ja myös Varsinais- Suomessa (4341 à 4782) (28967 à 30950) Hoitopäivien määrä psykiatrisessa laitoshoidossa 0-16 vuotiailla väheni selvästi Vakka-Suomessa ja myös Varsinais-Suomessa v. 2011-2012 (1106 à 695) (8125 à 6776) Hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa 17-74 vuotiailla vähenivät edelleen Vakka- Suomessa ja Varsinais-Suomessa (6258 à 3882) (108840 à 78835) Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden määrä väheni Vakka-Suomessa ja Varsinais-Suomessa (129 à 88) (2022 à 1538) Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden asiakkaiden määrä laski jonkin verran Vakka-Suomessa ja myös Varsinais-Suomessa v. 2011-2012 (62 à 51) (1402 à 1367) Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten (0-17 vuotiaat) määrä ja osuus ovat edelleen pysyneet ennallaan Vakka-Suomessa ja Varsinais-Suomessa v. 2011-2012 33

(70 / 1,2 à 69 / 1,2) (1205 / 1,3 à 1200 / 1,3) Toimeentulotuen asiakastalouksien määrä, joissa päämies on 18-24 vuotias, pysyi ennallaan Vakka-Suomessa ja laski Varsinais-Suomessa v. 2011-2012 (254 à 254) (4802 à 4775) Toimeentulotuen asiakaskotitalouksien määrä, joissa päämies on 65 vuotta täyttänyt, laski Vakka-Suomessa ja Varsinais-Suomessa v. 2011-2012 (68 à 60) (822 à 794) Toimeentulotukea saaneiden yksinhuoltajatalouksien osuus yksinhuoltajatalouksista on laski hieman Vakka-Suomessa ja Varsinais-Suomessa v. 2011-2012 (15,1 à 14,9) (12,8 à 12,5) Pelkkää kansaneläkettä saavien 65 vuotta täyttäneiden määrä väheni edelleen (259 à 121) (3102 à 1565) Velkajärjestelyhakemusten määrä laski selvästi v. 2011-2012 (113 à 27) Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä (31.12.) laski sekä Vakka-Suomessa että Varsinais-Suomessa v. 2011-2012 (15,8 à 13,8) (23,5 à 21,4) Työttömyyseläkkeen saajien määrä laski edelleen (420 à 81) (1623 à 768) Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24-vuotiaiden laski Vakka-Suomessa ja Varsinais-Suomessa (305 à 252) (5204 à 4818) Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus lapsiasuntokunnista pysyi suhteellisen ennallaan Vakka-Suomessa ja Varsinais-Suomessa v. 2011-2012 (28,5 à 28) (28,2 à 28) Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä pysyi ennallaan Vakka- Suomessa ja laski Varsinais-Suomessa v. 2011-2012 (137 à 136) (2061 à 1950) Poliisin tietoon tulleiden alle 18-vuotiaiden tekemien pahoinpitelyrikosten määrä väheni selvästi Vakka-Suomessa, mutta kasvoi Varsinais-Suomessa v. 2011-2012 (12 à 3) (194 à 254) Poliisin tietoon tulleiden varkausrikosten määrä laski selvästi Vakka-Suomessa ja myös Varsinais-Suomessa v. 2011-2012 (340 à 185) (7657 à 7075) Poliisin tietoon tulleiden alle 18-vuotiaiden tekemien varkausrikosten määrä väheni selvästi Vakka-Suomessa ja Varsinais-Suomessa v. 2011-2012 (8 à 4) (174 à 132) KIELTEISET MUUTOKSET VAKKA-SUOMESSA Väestömäärä laskee tasaisesti Vakka-Suomessa (31521 à 30993) (462914 à 470880) Lapsiperheiden osuus perheistä väheni edelleen Vakka-Suomessa ja Varsinais- Suomessa (35,9 à 34,6) (39,3 à 38,8) Huoltosuhde kasvoi edelleen Vakka-Suomessa ja Varsinais-Suomessa (56 à 63) 34

(51 à 55) Lääkekorvausoikeusindeksi (vakioitu) on kasvoi edelleen v. 2011 ja 2012 välillä (96,9 à 97,9) (93,3 à 93,4) Sairauspäivärahan saajien määrä (vakioitu indeksiluku) kasvoi vuosien 2011 ja 2012 välillä (111,7 à 118,3) (101,2 à 99,8) Kelan vammaisetuuksien saajien määrä (laskettu joulukuun lopussa) jatkoi kasvuaan sekä Vakka-Suomessa että Varsinais-Suomessa (1744 à 1996) (21362 à 25585) Työkyvyttömyysindeksi (vakioitu) kasvoi edelleen Vakka-Suomessa v. 2011-2012, kun taas Varsinais-Suomessa tilanne pysyi ennallaan (109 à 110,9) (97,9 à 97,7) Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden 18-24-vuotiaiden määrä kasvoi edelleen Vakka-Suomessa ja Varsinais-Suomessa v. 2011-2012 (97 à 102) (2279 à 2317) Lastensuojelun avohuollossa olleiden lasten ja nuorten (0-17 vuotiaat) määrä kasvoi hieman Vakka-Suomessa ja myös Varsinais-Suomessa v. 2011-2012 (318 à 354) (6087 à 6157) Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden määrä vuoden aikana kääntyi laskuun Vakka-Suomessa ja pysyi ennallaan Varsinais-Suomessa v. 2011-2012 (354 à 291) (5743 à 5770) Toimeentulotukea saaneiden asukkaiden määrä ja osuus kasvoi Vakka-Suomessa v. 2011-2012 (1499 / 4,8 à 1564 / 5) (27566 / 5,9 à 27018 / 5,8) Toimeentulotuen asiakastalouksien määrä, joissa päämies on 25-64 vuotias, kasvoi hieman Vakka-Suomessa ja laski edelleen Varsinais-Suomessa v. 2011-2012 (805 à 846) (14586 à 14399) Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus lapsiperheistä kasvoi Vakka- Suomessa ja pysyi ennallaan Varsinais-Suomessa v. 2011-2012 (6,5 à 7,1) (7,8 à 7,7) Toimeentulotukimenot euroa / asukas kasvoivat selvästi Vakka-Suomessa ja maltillisemmin Varsinais-Suomessa v. 2011-2012 (73 à 83) (93 à 98) Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajien osuus työttömistä työnhakijoista keskimäärin vuoden aikana kasvoi edelleen sekä Vakka-Suomessa että Varsinais- Suomessa v. 2011-2012 (43 à 44,7) (53,3 à 61,4) Työllisten osuus väestöstä kääntyi laskuun sekä Vakka-Suomessa että Varsinais- Suomessa v. 2011-2012 (42,8 à 41,5) (43,9 à 43,0) Työttömien määrä keskimäärin kuukauden lopussa vuoden aikana kasvoi v. 2011-2012 (1165 à 1182) (21402 à 22255) Työttömyysaste (31.12.) kasvoi Vakka-Suomessa ja Varsinais-Suomessa v. 2011-2012 (7,9 à 9,9) (9,7 à 11,3) Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä 31.12. nousi vuosien 2011 ja 2012 välillä (8,4 à 35

3,6) ( - à 4,6) 5. SOSIAALIJOHDON ARVIO ASUKKAIDEN HYVINVOINNIN TILASTA Tilastojen tarkastelussa tulee huomioida pienten kuntien erityinen asema. Yhdenkin asiakkaan tilanteen muutos vaikuttaa prosentuaalisesti paljon. Tämä voi aiheuttaa isonkin tilastollisen poikkeaman väestömäärän ollessa pieni. Vakka-Suomen alueen kunnissa kasvatus- ja perheneuvolatoimintaa järjestetään yhteistoiminta-alueella Uudenkaupungin kaupungin toimesta ja Laitilassa omana toimintana. Molempien kasvatus- ja perheneuvoloiden asiakasmäärät ovat laskeneet tasaisesti viime vuosina. Kyse on kunnan peruspalvelusta, jonka toimintaa tehostamalla pystytään puuttumaan ongelmiin aikaisemmassa vaiheessa. Jatkossa tavoitteena on, että asiakkaiden ohjausta tehostetaan voimakkaasti näihin palveluihin. Lastensuojelun avohuollon käyttö suhteessa sijaishuollon palveluihin on positiivinen asia. Ennaltaehkäisevään työhön peruspalveluissa tulee jatkossa panostaa yhä enemmän. Lastenpsykiatrian resurssien vähyys korreloi suoraan lastensuojelun asiakasmäärän kasvun kanssa. Hyvää on kuitenkin se, että ko. lapset saavat apua lastensuojelun avohuollosta eivätkä ole sijoitettuna. Toisaalta tämä kertoo siitä, että näitä lapsia ei ole pystytty auttamaan peruspalveluissa vaan he ovat lastensuojelun asiakkaita. Aikuispsykiatrian erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien ja perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntien määrä on kasvanut Vakka-Suomessa vuosien 2011 ja 2012 välillä ja psykiatrian laitoshoidon hoitopäivien määrä on laskenut, mikä on tavoitteiden mukaista. Painopiste pyritään pitämään avohoidossa ja sen riittävässä resursoinnissa. Osastohoitojaksojen jälkeen pitää panostaa sujuvaan siirtoon avohoidon piiriin ja riittävään tukeen kotona. Tilanne työmarkkinoilla on ollut vuonna 2012 heikko. Työllisten määrä laski ja eriikäisten työttömien määrä kasvoi Vakka-Suomessa verrattuna vuoteen 2011. Työttömien määrä ja työttömyysasteet vaihtelevat kuitenkin kunnittain. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä pieneni Vakka-Suomessa keskimäärin, mutta kunnittain vaihtelua on jonkin verran. Työllisyystilanne heijastuu toimeentulotuen saajien määriin. Tilastollisesti toimeentulotukea saaneiden asukkaiden ja työikäisten määrä sekä toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus on kasvanut. Samalla toimeentulotukimenot euroa / asukas ovat kasvaneet osassa Vakka-Suomen kuntia. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä on vähentynyt lähes kaikissa Vakka-Suomen kunnissa vuosien 2011 ja 2012 välillä, mikä osaltaan selittyy etsivän nuorisotyön aloittamisella 1.1.2011. Aikuissosiaalityön tärkeys nousee esiin työttömyyteen, toimeentulotukeen ja mielenterveyteen liittyvien tilastojen kautta. Palvelut ovat tällä hetkellä liiaksi erillään eikä yhteistyö toteudu asiakaslähtöisellä tavalla. Aikuissosiaalityön suunnitelmallinen toteuttaminen on edelleen heikkoa. 36