Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta



Samankaltaiset tiedostot
Kehitysvammaliitto ry

Tehdään yhdessä hyvä maailma!

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki

Selkokeskus Mitä on selkokieli?

Loppuraportti. Kuvasymbolitaulustot ja selkokieliset materiaalit museovierailun tukena. -hanke ( )

Selkokeskus Mitä on selkokieli?

Vates-päivät 2016 Torstai , klo 9-11

Selkokeskus Mitä on selkokieli?

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

Selkosovellukset. Selkojulkaisun tunnistaa selkologosta. Selkokieliset lehdet

AMEO-strategia

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat

Tervetuloa selkoryhmään!

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Selkokielen strategia Selkokielinen versio

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Hyvän kohtaamisen voima ja merkitys vammaisen lapsen ja nuoren arjessa. Johanna Kaario Kehitysvammaisten Tukiliitto

Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Minna Sillanpää Porvoo

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Minä luen sinulle. Tietoa ja vinkkejä lukuhetken järjestäjälle

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Kieli ja syrjäytyminen -seminaari Ulla Tiililä

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto. Mitä itsemääräämisoikeus on lainsäädännössä ja käytännössä?

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Yhdessä yhdenvertaisuutta

puhevammaisten tulkkauspalvelusta

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari

Tavoitteena osallistava ja saavutettava yhteiskunta

ILOA JA LAATUA vaikeavammaisen ihmisen kohtaamiseen

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Erityisen hyvää liikuntaa

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli

Kansalaiselle oikeus saada palvelua selkokielellä?

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto

Selkokieli saavutettavuuden edistäjänä. Idastiina Valtasalmi väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto Kielitieteen päivät Klaara-työpaja

Iloa selkokielestä. Tiedon ja kielen saavutettavuus verkkopalveluissa ja muussa viestinnässä. Eliisa Uotila

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

Unesco-koulujen seminaari

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Pohdintoja kehitysvammatutkimuksesta

Vammaisohjelma Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Mitä tämä vihko sisältää?

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON PROJEKTI keskeisimmät tulokset- Maarit Mykkänen & Virpi Puikkonen

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA

Mitä on selkokieli ja kuka sitä tarvitsee? Avoimen hallinnon virkamiesverkosto Kotus Leealaura Leskelä Selkokeskus

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

SENSO PROJEKTI. Taustaa

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

IHMISOIKEUSPERUSTAINEN

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

y h t e i s e e n k i e l e e n

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia

SISÄLTÖ. Alkusanat Visio Arvot. Toimintaympäristö. Sidosryhmät. Strategiset kehittämisen osa-alueet. Palvelualueet. Palvelulupauksemme Henkilöstö

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku Pasi Hakala

Kulttuuri asukkaiden hyvinvoinnin tukena ja osana palvelurakennetta

Suomen CP-liitto ry.

Katsaus Kehas-työryhmän raporttiin. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Helsinki 6.4.

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Suunnittelen omaa elämääni

VamO-hanke tuo asiakasosallisuuden palvelujen kehittämiseen

Riittävä tuki henkilökohtaisen avun käyttöön. Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö

KUNTASTRATEGIA

Kuka määrää? Kehitysvammaliiton opintopäivät Paasitorni juhlasali, 2,5. krs Helsinki

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä Jutta Keski-Korhonen

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

K U VAT k o m m u n i k o i n n i s s a

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPAS kommunikoinnin apuvälinepalveluihin

Kehitysvammaliitto Vuosikertomus

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Keski-Suomen vammaisstrategia

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu

OSALLISUUS JA DEMOKRATIA KIRJASTOJEN NÄKÖKULMASTA VIRPI LAUNONEN

Transkriptio:

Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja kommunikoinnissa tukea tarvitsevat ihmiset voisivat elää niin kuin muutkin. Hyvään elämään kuuluvat tasaarvo ja osallisuus yhteiskunnassa.

Kuvat: Anna Dammert

40 000 Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Suomessa on noin 40 000 kehitysvammaista henkilöä. Kehitämme palveluja ja tukitoimia sekä koulutamme, teemme tutkimusta, tuotamme materiaaleja ja välitämme tietoa, jotta vammaisten ihmisten perusoikeudet, osallisuus, itsemääräämisoikeus ja yhdenvertaisuus toteutuisivat. 50 000 300 000 Oikeus kommunikointiin on perusoikeus. Puhevammaisia ihmisiä on noin 50 000 65 000. Heistä suuri osa tarvitsee apuvälineitä pystyäkseen kommunikoimaan. Edistämme puhevammaisten ihmisten mahdollisuuksia kommunikointiin kokoamalla ja välittämällä tietoa puhetta tukevasta ja korvaavasta kommunikoinnista sekä alan uusimmista tietoteknisistä mahdollisuuksista. Jokaisella on oikeus saada tietoa ymmärrettävässä muodossa. Maassamme on noin 210 000 380 000 ihmistä, jotka hyötyvät selkokielestä. Selkokieli on sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi mukautettua kieltä. Tuotamme selkokielistä tietoa, mukautamme yleiskielisiä materiaaleja selkokielelle sekä koulutamme selkokielen käyttöön.

47 000 Erityisopetuksen piirissä on Suomessa noin 47 000 oppilasta, joilla on erilaisia oppimisen haasteita. Tuotamme oppimateriaaleja osallistavaan oppimiseen. Tavoitteenamme on vahvistaa erilaisten oppijoiden osaamista, kykyjä, tietoja ja taitoja sekä tarjota opettajille entistä parempia välineitä opetukseen. 15 % 60 Maailman terveysjärjestön WHO:n arvion mukaan noin 15 % maailman väestöstä on vammaisia. Toimimme kansainvälisesti vieden suomalaista osaamista maailmalle ja tuoden uusia innovaatioita Suomeen. Olemme mukana EU-hankkeissa ja maailmanlaajuisissa yhteistyöverkostoissa. Jo yli 20 vuotta olemme tehneet kehitysyhteistyötä Sambian ja Mosambikin kehitysvammaisten ihmisten elämänlaadun parantamiseksi. Kehitysvammaliitto perustettiin vuonna 1952. Olemme toimineet jo yli 60 vuotta osallisuuden ja suvaitsevaisuuden puolesta. Tänä päivänä toimintamme on laajaa ja monialaista. Työntekijöitä Kehitysvammaliitossa on yli 80.

Kehitysvammaliiton yksiköt Koulutus ja vaikuttaminen: Uskomme yksilökeskeiseen toimintatapaan, ihmisten voimavaroihin ja kunnioittavaan vuorovaikutukseen. Koulutukset, kehittämishankkeet ja vaikuttamistyö välittävät viestiä vammaisten ihmisten oikeuksista. Haluamme tukea vammaispalvelujen ammattilaisia työssään perus- ja ihmisoikeuksien mahdollistajina. Tarjoamme koulutusta työntekijöille, johdolle, palvelujen kehittäjille ja suunnittelijoille sekä kehitysvammaisille henkilöille ja heidän läheisilleen. Oppimateriaalikeskus Opike: Lähtökohtamme on osallistava oppiminen. Tuotamme erilaisille oppijoille materiaaleja opetukseen ja kuntoutukseen. Lisäksi julkaisemme ammattikirjallisuutta. Järjestämme myös materiaaleihin liittyvää käyttökoulutusta ja opastusta. Erityistä tukea tarvitsevien oppijoiden tieto- ja viestintätekniikkataitojen opettamiseen olemme kehittäneet Tikas-koulutusmallin, jonka avulla tietoyhteiskunnan perustaitojen oppiminen on helppoa. Papunet-verkkopalveluyksikkö: Edistämme saavutettavaa ja tasa-arvoista viestintää. Kehitämme saavutettavia verkkopalveluita puhe- ja kehitysvammaisille ihmisille, selkokielen käyttäjille, heidän läheisilleen sekä alan ammattilaisille. Ylläpidämme ja kehitämme Papunet-sivustoa. Koulutamme ja konsultoimme saavutettavista verkkopalveluista sekä teemme verkkosivujen saavutettavuusarviointeja puhevammaisten ihmisten ja selkokielen käyttäjien näkökulmasta. Selkokeskus: Edistämme selkokielistä tiedotusta, tiedonvälitystä ja kulttuuria. Toimimme aloitteentekijänä ja uusien selkosovellutusten ideoijana. Julkaisemme Selkosanomia ja LL-Bladetia, toimitamme selkokielisiä internetsivuja ja teemme tiedotuskampanjoita sekä koulutamme. Meiltä voi myös tilata tekstien muokkauspalveluja. Edistämme selkokirjallisuutta jakamalla selkokirjallisuuden valtiontukea.

Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki: Kehitämme asiakastyön ja projektien avulla uusia puhevammaisten ihmisten kommunikointia vahvistavia toimintamalleja. Tarjoamme koulutusta, konsultointia ja ohjausta työyhteisöille sekä ylläpidämme kommunikoinnin apuvälinepalveluista vastaavien yksiköiden muodostamaa Tikoteekki-verkostoa. Edistämme tikoteekkiverkosto.fi-sivujen kautta oikeudenmukaisia, laadukkaita ja asiakkaan tarpeista lähteviä palveluita. Tutkimus ja kehittäminen: Tutkimushankkeissamme lähestymme vammaisuutta ensisijaisesti yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden näkökulmasta. Tutkittu, kriittinen tieto antaa vankan pohjan arvioida palveluita ja työkäytäntöjä sekä niiden vaikutuksia vammaisten henkilöiden elämään. Teemme sekä perustutkimusta vammaisuudesta ja vammaisten ihmisten elinoloista että soveltavaa, kehittämistyötä palvelevaa tutkimusta. Koulutus-, konsultaatio- ja kehittämispalveluillamme on vahva tieteellinen perusta. Viestintä: Välitämme uutta tietoa vammaisuudesta sekä vammaisten ihmisten ja heidän läheistensä elämästä, palveluista ja tarpeista laajasti eri kohderyhmille. Tavoitteemme on lisätä tietoa ja sitä kautta muuttaa asenteita entistä myönteisemmiksi vammaisia ihmisiä kohtaan. Ylläpidämme ja kehitämme myös kehitysvamma-alan Verneri-verkkopalvelua ja toimitamme Ketju-lehteä.

2012 K ehitys- ja puhevammaiset ihmiset haluavat ja tarvitsevat samoja asioita kuin muutkin. He tarvitsevat perheen ja ystäviä, opiskelupaikan ja harrastuksia, kodin ja töitä. He haluavat mahdollisuuden tulla kuulluiksi. Me haluamme yhteiskunnan, jossa kehitys- ja puhevammaiset ihmiset saavat tarvitsemansa. Kehitysvammaliitto p. (09) 348 090 (vaihde) etunimi.sukunimi@kvl.fi kvl@kvl.fi www.kehitysvammaliitto.fi Koulutus ja vaikuttaminen koulutus@kvl.fi www.kehitysvammaliitto.fi Oppimateriaalikeskus Opike Viljatie 4 C, 00700 Helsinki opike@kvl.fi www.opike.fi www.tikas.fi Papunet-verkkopalveluyksikkö papunet@kvl.fi www.papunet.net Selkokeskus selkokeskus@kvl.fi www.selkokeskus.fi www.selkosanomat.fi Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki Viljatie 4 B, 00700 Helsinki tikoteekki@kvl.fi www.tikoteekki.fi Tutkimus- ja kehittämiskeskus Tutke tutkimus@kvl.fi www.kehitysvammaliitto.fi Viestintä tiedotus@kvl.fi www.kehitysvammaliitto.fi/ketju www.verneri.net Kirjasto kirjasto@kvl.fi www.kehitysvammaliitto.fi/kirjasto