MEAN GIRLS, USA 2004 Ohjaaja: Mark S. Waters Näyttelijät: Lindsay Lohan, Rachel McAdams, Lizzy Caplan, Lacey Chabert, Tina Frey Suositusikä: Elokuvateatterissa 7-vuotta, tehtävät suunniteltu ala-asteen 5. 6. luokkalaisille sekä yläasteelle ja lukioon. Kesto: 97 min Teemoja: tyttöjen ystävyyssuhteet, ulkonäköpaineet, hierarkia koulussa, vanhempien kanssa kommunikointi, juoruilu ja juorujen kohteena oleminen. Cady menee 15 -vuotiaana ensimmäistä kertaa oikeaan kouluun Afrikassa vietettyjen kotikouluvuosien jälkeen. Pian hän huomaa, että koulumaailmassa täytyy noudattaa lukuisia sääntöjä ja käyttää oveluutta päästäkseen oikeaan seuraan kaikkien ihailemien ja kadehtimien muovien ystäväksi. Elokuva kertoo tyttöjen välisestä hierarkiasta, suosituksi tulemisesta ja ulkonäköpaineista Amerikkalaisessa koulumaailmassa komedian siivittämänä. Elokuva perustuu nuorisotyöntekijä Rosalind Wisemanin kirjaan Queen Bees & Wannabes, Helping Your Daughter Survive Cliques, Gossip, Boyfriends & Other Realities of Adolescence. Kirja antaa vanhemmille neuvoja teini-ikäisten tyttöjen ymmärtämiseen ja kasvattamiseen. ENNEN ELOKUVAA: 1. Pohtikaa oman luokkanne tai koulunne yhteishenkeä. Onko luokassa kaveriporukoita, joihin kaikki eivät pääse mukaan? Ilmeneekö luokallanne / koulussanne kiusaamista? 2. Juoruilu harjoitus: Sulkekaa kaikki silmänne. Opettaja pyytää niitä viittaamaan, jotka kokevat joskus joutuneensa juoruilun kohteeksi. Kun opettaja antaa luvan, kaikki avaavat yhtäaikaa silmänsä. Katsokaa ympärillenne. Onko kaikista juoruiltu? Sulkekaa uudestaan silmänne. Tällä kertaa opettaja pyytää niitä viittaamaan, jotka ovat joskus juoruilleet muista. Vastatkaa rehellisesti. Keneltäkään ei vaadita enempää tunnustuksia. Avatkaa taas silmänne kaikki yhtäaikaa. Katsokaa ympärillenne. Ovatko kaikki joskus juoruilleet? 1
Harjoitus on elokuvasta ja lisäksi Rosalind Wiseman kertoo kirjassaan käyttäneensä sitä luokissa keskusteltaessa tyttöjen keskeisistä ongelmista koulussa. Harjoituksen tarkoitus on avata oppilaiden silmät huomaamaan tilanne. Jos harjoitus tuntuu hankalalta, voitte kokeilla sitä vasta nähtyänne elokuvan. Silloin kaikki tietävät mistä on kyse. 3. Kirjoittakaa ylös ajatuksia: millainen on hyvä yhteishenki. Mitä asioita toivoisit koulussasi / luokassasi olevan toisin? Miten yhteishenkeä voi parantaa. ELOKUVAN JÄLKEEN: Mean Girls & Mean Boys: 1. Mean Girlsin pääosassa ovat tytöt. Kuvaako se tyttöjen todellista arkea? 2. Kirjoittakaa tai keskustelkaa: Olisiko elokuvan suomalainen versio erilainen? Mitkä asiat olisivat voineet tapahtua omassa luokassanne tai koulussanne? Miten tällaisia tilanteita voitaisiin välttää? 3. Jakakaa luokka pieniin ryhmiin, joissa on sekä tyttöjä että poikia. Miettikää ryhmissä millainen olisi elokuva Mean Boys. Pohtikaa esimerkiksi: Millaisia ryhmiä pojat muodostavat? Millaisia sääntöjä ryhmissä on? Miten pojat kiusaavat toisiaan? Miten riitaantuneet tilanteet ratkaistaan? Mikä on nolointa mitä pojalle voi tapahtua koulussa? Onko pojilla ulkonäkö- tai pukeutumispaineita? Millaiset välit pojilla on vanhempiinsa? Kirjoittakaa ylös miten elokuvan teemoja tulisi muuttaa, jos kyseessä olisivat pojat ja esitelkää havaintojanne luokalle. Juoruilu: 1. Miten juoru syntyy. Jokainen kirjoittaa kuvitteellisen tarinan juorusta, joka kulkee kolmen henkilön kautta neljännelle, joka on itse juoruilun kohde. Mieti miksi kukin henkilö kertoo juorua eteenpäin ja miltä juoruilun kohteesta tuntuu, kun hän kuulee juorun. 2. Kokeilkaa luokassa miten pitkään pystytte olemaan juoruilematta. Aloittakaa vaikka parista tunnista tai ehkä koko päivästä? 3. Tehkää kehukirja luokastanne. Samanlainen kirja kuin elokuvassa, mutta päinvastoin eli vain hyvistä asioista. Kirja voi olla esimerkiksi kansio, jonka jokaiselle sivulle liimataan yhden oppilaan kuva. Sivut kiertävät luokassa ja jokainen oppilas kirjoittaa jotakin hyvää kuvan oppilaasta sivulle. Säilyttäkää kansiota luokassa tai antakaa jokaiselle hänen oma kehusivunsa. Ulkonäkö: 1. Onko ulkonäkö sinulle tärkeä? 2. Huolehditko omasta ulkonäöstäsi? Miten? 3. Olisiko omassa ulkonäössäsi jotain mitä haluaisit muuttaa? Mitä? Miksi? 4. Onko joku muu sanonut sinua kauniiksi tai rumaksi? Entä kehunut tai haukkunut pukeutumistasi? Miltä tuntuu kuulla kehuja? Entä haukkuja? 5. Vaikuttavatko muiden mielipiteet vaatehankintoihisi tai suhtautumiseen omaan ulkonäköösi? 6. Kuvakollaasi: Millainen on kaunis nainen / kaunis mies? Rakentakaa kukin oman kauneusihanteenne mukainen mies tai nainen eri palasista kokoamalla. Ottakaa A4 tai A3-paperit, joille jokainen saa rakentaa oman täydellisen kauniin naisensa tai miehensä lehdistä leikkaamalla, piirtämällä ja kirjoittamalla. Esitelkää valmiit työt luokalle ja kertokaa mitkä asiat ovat olleet tärkeitä omaa kollaasia rakennettaessa. Haluaisitko itse näyttää tältä? 2
Vanhemmat: 1. Millaisia olivat elokuvan vanhemmat? 2. Vertaa heitä omiin vanhempiisi. 3. Haluaisitko muuttaa vanhempiasi jotenkin? Miten? 4. Millainen aiot itse olla kun sinusta tulee äiti tai isä? 5. Kirjoita aine, jossa pohdit millaisia ovat hyvät vanhemmat. Päähenkilön muutos: 1. Päähenkilö kokee elokuvassa usein muutoksen. Millaisen muutoksen Cady koki? 2. Päähenkilö on myös usein se jonka puolella katsoja on ja johon hän samaistuu. Olitko Cadyn puolella koko elokuvan ajan? 3. Kuka oli elokuvan hyvä? Kuka paha? 4. Tee aikajana, jossa kuvaat Cadyn eri vaiheita elokuvassa. Kirjoita janalle myös millaisia ominaisuuksia hänessä silloin oli ja miten häneen katsojana suhtauduit kussakin vaiheessa. Kuvakulmat: 1. Muistelkaa miten Cadyn vanhemmat oli kuvattu elokuvan alussa? Mitä nämä kuvakulmien valinnat kertovat Cadyn ja vanhempien väleistä? (Vanhemmat kuvattu alhaalta ylöspäin, puhuvat suoraan kameralle. Myöhemmin kun Cady tulee koulusta ja vanhemmat istuvat kuistilla, on vanhemmat kuvattu hiukan ylhäältä alaspäin. Cady muuttuu nopeasti kiltistä perhetytöstä itsenäiseksi teiniksi.) 2. Kokeilkaa itse kuvakulmien vaikutusta piirtämällä kolme kuvaa samasta ihmisestä tai esineestä kolmesta eri perspektiivistä: alaviistosta, silmän tasolta ja yläviistosta. Miten kuvakulma vaikuttaa katsojan mielikuvaan ihmisestä tai esineestä? 3. Lukekaa alla oleva teksti kuvakulmista. Kokeilkaa kuvakulmia kameralla. Miten saadaan luokkatoveri näyttämään kääpiöltä, jättiläiseltä, pelokkaalta tai pelottomalta kuvakulman avulla? Genre eli lajityyppi: 1. Kirjoita paperille viisi lempielokuvaasi. 2. Lue oppimateriaalin lopusta lisää genreistä. Listatkaa yhdessä genrejä, joita tunnette. 3. Mieti mitä genreä / genrejä lempielokuvasi edustavat. Jos genren määrittely tuntuu vaikealta, kuvaile elokuvaa kolmella sanalla hahmottaaksesi mikä elokuvassa oli olennaisinta. 4. Mitä genreä / genrejä Mean Girls edusti? 5. Mitä muita saman genren elokuvia tiedätte? 6. Tehkää yhdessä miellekartta genrelle yhteisistä ominaisuuksista ja pohtikaa miten niitä on Mean Girlsissä käytetty. 7. Listaa mitä tiedät alla olevista genreistä. Ei haittaa, vaikka et olisi genren elokuvia nähnyt, kirjoita silloin mielikuvaasi pohjaten. Käykää lopuksi havaintonne yhdessä läpi. LÄNKKÄRI ROMANTTINEN KOMEDIA RIKOSELOKUVA MYSTEERI SOTAELOKUVA TOIMINTA Toistuvat teemat: Usein elokuvissa on jokin muutaman kerran elokuvan aikana toistuva teema, joka toimii kuin punaisena lankana sitomassa elokuvan tarinaa yhteen. 1. Mitä toistuvia teemoja elokuvassa oli? (esim. Afrikkalainen musiikki, viidakko vertaus alussa ostoskeskuksessa Cadyn kuvitelmissa, lopussa koulussa kun kirja tuli julki, keltainen koulubussi) 2. Muistele miten Afrikka esitettiin elokuvassa. Listatkaa asioita, joita elokuvassa näytettiin. 3
3. Millaista musiikkia ja kuvia oltaisiin voitu käyttää, jos Cady olisi elänyt lapsuutensa Suomessa? Valitse jokin kohta elokuvasta, jossa käsiteltiin Afrikkaa ja kuvittele millaisena se olisi kuvattu, jos kyseessä olisi ollut Suomi. Piirrä aiheesta kuva, josta välittyy humoristisesti Suomen eksoottisuus ihmiselle, joka ei ole koskaan käynyt täällä. Esittele kuvasi aiheeseen valitsemasi musiikin soidessa taustalla. Jos teillä on videokamera käytössä, voitte kuvata kuvat ja soittaa taustalla niille valittua musiikkia. Välittyikö humoristisuus? Entä Suomen eksoottisuus? Millainen vaikutus oli musiikilla? 4. Muistele elokuvan komedisia osuuksia. Oliko niillä jokin yhteinen teema tai toteutus? 5. Mitä kuvasi kohtaus, jossa Cady istuu vessassa lounaalla alussa ja lopussa? (Cady oli taas palannut alun tilanteeseen) Päähenkilö Päähenkilö on elokuvassa se, jonka näkökulmasta tarina kerrotaan ja joka kokee useimmiten elokuvan aikana suurimman muutoksen jouduttuaan uusiin tilanteisiin, joista selviäminen vaatii häneltä psyykkisiä tai fyysisiä ponnisteluja. Riivaaja yrittää estää päähenkilöä kokemasta muutosta. Lue lisää elokuvan päähenkilöstä: http://www.mediametka.fi/freimi/analyysi/inde x.html http://mlab.uiah.fi/elokuvantaju/2001/oppimat eriaali/kasikirjoitus/paahenkilo.jsp Kuvakulmat Yleisesti kameraa pidetään silmän korkeudella, mutta erilaisia kuvakulmia käyttämällä voidaan tukea kerrontaa ja lisätä dramatiikkaa. Jos päähenkilön pitää lähteä kiipeämään suuren, tuntemattoman ja pelottavan vuoren huipulle, lisää alakuvakulma katsojallekin vaikutelmaa lähes mahdottomasta tehtävästä. Kuvakulma voi myös kertoa kahden keskenään keskustelevan henkilön fyysisestä tai henkisestä valtasuhteesta. Voimakasta, isoa tai pelottavaa hahmoa voidaan kuvata hieman alakulmasta, jolloin mielikuva hahmon suuruudesta vahvistuu katsojalle. Heikkoa, pientä tai pelokasta hahmoa voidaan kuvata hieman ylhäältä alas, jolloin perspektiivi tekee hänet pienemmän näköiseksi. Esimerkit kuvakulmista: http://www.mediametka.fi/freimi/idea/index.ht ml#kuvakulmat Genre eli lajityyppi Elokuvat luokitellaan genreihin eli lajityyppeihin. Luokittelu helpottaa elokuvan tekijöitä ja katsojia ymmärtämään millaisesta elokuvasta on kyse. Myös elokuvaa markkinoitaessa ilmoitetaan mitä genreä elokuva edustaa. Usein ihmiset osaavat sanoa minkä genren elokuvista he pitävät tai eivät pidä. Esimerkiksi rakastan kauhuelokuvia, mutta inhoan romanttisia komedioita. Saman genren elokuvilla on keskenään yhteisiä piirteitä. Niillä voi olla yhteyksiä juonen, hahmojen, musiikin, lavasteiden tai elokuvallisten ilmaisukeinojen osalta. Genrejen piirteet ovat ajanmyötä vakiintuneet ja katsoja osaa odottaa löytävänsä niitä elokuvasta. Jos elokuva ei vastaakaan genren antamia odotuksia, saattaa katsoja usein pettyä ja pitää elokuvaa huonona. Esimerkiksi komediaa joka ei naurata, ei tyydytä katsojan odotuksia. Genret kuitenkin kehittyvät kokoajan ja suurinosa elokuvista edustaa useampaa kuin yhtä genreä (esim. romanttinen rikoskomedia). Genrejen suosio myös vaihtelee eri aikakausina. Esimerkiksi musikaalien suosio on vuosien myötä laskenut. Viime vuosina muutamia musikaaleja on tehty, mutta niistä on löydettävissä perinteistä musikaalia parodioivia piirteitä (Moulin Rouge, Dancer In The Dark). 4
Lisää genreistä: http://www.mediametka.fi/freimi/analyysi/inde x.html http://mlab.uiah.fi/elokuvantaju/2001/oppimat eriaali/elokuvakulttuuri/genre.jsp Komedia Aristoteleen näkemyksen mukaan ihmiset esitetään komediassa huonompina kuin todellisuudessa ja tragediassa taas parempina. Komediassa ihmiset esitetään usein karikatyyreinä; heistä näytetään muutamia korostettuja luonteenpiirteitä. Komediassa liioitellaan usein ihmisten luonteenpiirteiden lisäksi tapahtumia. Esimerkiksi, kun Cady kompastuu Mean Girlsissä roskikseen, hän ei horjahda tai kaadu vaan lentää pääedellä sisään roskikseen. Komediasta:http://mlab.uiah.fi/elokuvantaju/2 001/oppimateriaali/elokuvakulttuuri/komedia.j sp Tehtävät on laatinut ohjaaja ja elokuvakasvatuksen kouluttaja Hanna Karppine 5