Lehmän pelot ja paineet - robottikarjan lehmäliikenteen oikaisu eläinten ja ihmisten oppimisen kautta Tiina Karlström, ProAgria



Samankaltaiset tiedostot
Työkaverina lehmä miten nauta toimii?

Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016

Aperehuruokinnan periaatteet

Tuotosseurannan tulokset Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA -

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

Hedelmällisyys ja talous

Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine

Arvovirtakuvauksessa hiehot

Maitovalmennus, Helsinki Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018


Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017

Eläinterveyden hallinta Hedelmällisyys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013

Automaattilypsyä tehokkaasti- tiedotushanke

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

DeLaval AMR - tulevaisuuden suurtiloille. DeLaval AMR : Maailman ensimmäinen automaattinen karusellilypsy.

HIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ. Tarja Paatero Certified CowSignals trainer ProAgria Oulu

Ruokinnan teemavuosi

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Miljoona litraa yksillä harteilla

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Pro Navetta-hanke

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Terveyden rahasyöpöt ProAgria Maitovalmennus Virpi Seppänen, Kalle Leino

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement

Uudistuneet tuotosseurannan palvelut

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Tuotosseurannan tulokset 2013

Tuotosseurannan uusia palveluja ja toimintatapoja

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri

Älä työnnä rehua SEKOITA SE UUDELLEEN

MaitoManagement 2020

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Ohjelma. Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala Jussi Savander

Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely

Farmista firmaksi iloa ja valoa päivittäiseen työhön

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja

Lypsylehmien ontuminen

Maitotilojen talous vuonna Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto

Kaikki meni eikä piisannutkaan

DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA

Terveyden hoitaminen palkitsee, motivoi ja tuottaa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri

Lehmän käyttäytymiseen perustuvien kiimanseurantajärjestelmien

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Tiedonsiirto helposti navetta-automaation ja tuotosseurannan välillä

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?

NAVETTARASTIT Nurmes. Pro Navetta-hanke

Onnistunut automaattilypsy vähintään 2000 litraa/robotti maitoa meijeriin

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo

Tuotosseurannan hyödyt. ProAgria Länsi-Suomi Riitta Pietilä ja

OPI PARHAILTA HAASTATTELUN TULOKSET TANSKAN 20:LTÄ PARHAALTA TILALTA

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA

COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA

Millaiseen huipputeknologiaan navetassa on mahdollisuus vuonna 2030?

Työmäärän vaihtelu automaattilypsy- navetoissa 4Dbarn projekti Maitoyrittäjät ry vuosikokousseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA

DeLaval AMR. Näe ja koe AMR

Maitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy

Maitotilojen talous vuonna Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto

Six Sigma Ongelmanratkaisu tuotantodataa hyödyntämällä

Perustaa Hyvälle Hedelmällisyydelle. Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi

Villi vai kesy. Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen

Lehmien hyvinvoinnin arvioinnit tilatasolla

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Lypsykarjan eläinten ryhmittely- Robotin takakierto

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Lypsykarjan terveyden ja hyvinvoinnin haasteet investointivaiheessa, Eläinlääkäri Tuomas Herva, Atria

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Kustannukset kohdallaan mihin on varaa?

Maitotilojen talous vuonna Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Nurmituotanto tarkasteluun EuroMaito-hankkeen pilottiloilla

Eläinten käsittelytilat. Valio navettaseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Cowhomes / 4dbarn

Maidontuotannon tulosseminaari ProAgria Keskusten Liitto Tervetuloa!

Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi?

Estoainejäämän ennaltaehkäisy. Lely A3 Next T4C 3.0 ohjelma

Tiedonsiirto helposti navetta-automaation ja tuotosseurannan välillä

Sorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa

Transkriptio:

Lehmän pelot ja paineet - robottikarjan lehmäliikenteen oikaisu eläinten ja ihmisten oppimisen kautta Tiina Karlström, ProAgria

Tiina Karlström Kotieläinagrologi AMK ProAgria Huippuosaaja eläinten terveys ja hyvinvointi Certified CowSignals master ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Yrittäjät investoivat automaattilypsyyn - keventääkseen työtä - lisätäkseen työn joustavuutta - vähentääkseen lypsyyn kuluvaa työaikaa navetassa Tavoite toteutuu jos lehmät käyvät omatoimisesti lypsyllä

Eläinliikenteen sujumiseen ja hiipumiseen on monta tekijää. Harvoin on kyse yhdestä suuresta jarrusta, joka ratkaisemalla ongelma poistuu. Tilanteeseen vaikuttaa usein monen pienen tekijän summa. - ruokinnan tasapaino, syönnin esteet ja niihin liittyvät muutokset - olosuhteet ja niiden muutokset - tekniikan toimivuus ja niiden muutokset - eläinten ja ihmisten välinen viestintä - millainen on ihminen eläimen aistimassa maailmassa? - viestitäänkö eläimelle vai eläimen kanssa?

Keskimäärin 80% karjasta toimii oikein. Ns. ongelmayksilöitä karjasta riippuen 10-20% joiden kanssa menee enemmän aikaa. Jos eläin oppii väärän toimintamallin lypsyssä, siitä tulee päivittäinen jarru tehokkaalle tuotannolle. - 80% ajasta tehdään työtä 20% eläinyksilöiden kanssa - ensikon poisto karjasta luonteen vuoksi on kallista

Aiemmin tutut X ja X ottivat yhteyttä joulukuussa 2013 - automaattilypsytilan eläinliikenne hiipunut. Tilannetta yritetty korjata tuloksetta. Tilanne epätoivoinen. - Maitotuotos pudonnut ja eläinliikenne muuttunut ainoastaan huonompaan suuntaan - Eläinliikenteen tunnusluvut - Haettavia 20 kpl 60 lehmästä - Lypsyjä 2,0 / lehmä (automaattilypsyn tavoite n. 2,7) - Haettavia lehmiä 35% lehmäluvusta (tavoite max 5%)

mukaan Naudan hyvinvointi- ja käsittelykoulutukseen Kajaaniin joulukuussa 2013, kouluttajina Tuire Kaimio ja Tiina Karlström

X ja X tulivat 110 km matkan navettatöiden jälkeen ja toivat mukanaan muistiinpanomateriaalia (jota oli tehty mittavasti) sekä videoitua materiaalia eläinten käyttäytymisestä - katsoimme niitä tauolla yhdessä, sekä sen jälkeen kahdestaan Tuikun kanssa - videoilla eläinten pelkokäyttäytyminen havaittavissa, mutta kohde jää epäselväksi - pelkomuisti?

Tilakäynti 29.1.2014 - Alkukeskustelu tuvassa ja jo tehtyjen toimintojen sekä niiden vaikutusten analysointia ja kertausta - Mukana myös tilan ProAgria maitotila-asiantuntija Pekka Ryymin ja Anna Kilpeläinen (eläintenkouluttaja ja ratsastuksen ohjaaja) - Sen jälkeen havainnoitiin eläinten käyttäytymistä navetassa - Ensin ilman tilan X ja X läsnäoloa ja kahden tunnin kuluttua heidän kanssaan yhdessä (ja purettiin lypsysumaa)

Vahvuudet: Erinomainen navetta, jossa hyvät tuotantomahdollisuudet. Korkeatasoinen eläinaines sekä oikein suunniteltu ja toteutettu rehustus. Robotilla ei ylikuormitusta. Käyttöaste 73% hyvätasoinen maksimaalista maitotuotosta ajatellen eikä ylitä 85% yläsuositusrajaa. Koneella hyvin aikaa järjestelmän pesuihin ilman, että se ruuhkauttaa eläinliikennettä. Robotin edustalla ei jonottavia eläimiä. Ei ruuhkasumia muuallakaan navetassa. Kesyt, hyvin käsiteltävissä olevat eläimet. Hyvä eläin-hoitajasuhde ja karjanomistajien aito kiinnostus (sekä huoli) niiden hyvinvoinnista. Eläinliikennehaasteeseen on haettu aktiivisesti apua useilta asiantuntijatahoilta. Mittavat muistiinpanot havaituista asioista sekä tehtyjen muutosten toimivuudesta.

Ongelmatilanne: Navetassa tehty useita toimenpiteitä eläinliikenteen parantamiseksi. Silti usein muissa karjoissa auttaneet muutokset eivät ole parantaneet tilannetta haluttuun suuntaan. Huonosti kiertävät lehmät selvästi pelkäävät robottia, eivätkä rentoudu syömään lypsyn aikana. Sen vuoksi eivät omaehtoisesti sinne kulje, vaan ne on haettava. Eläinliikenteen hiipuminen näkyy jo karjan maidontuotannossa sekä yrittäjien jaksamisessa. > eläimet aistivat hoitajien mielentilan ja välttävät aluetta, jossa se esiintyy

Kokooma-alue puretaan pois, haettavat hoidetaan vetoportilla Kokooma-alueen ylitäyttötilanne on eläimille selvästi ahdistava. Hae vain 2-3 kerrallaan Suuri haettavien kertamäärä alkaa selvästi häiritä myös hyvin kulkevien robokäyntejä vaarana että haettavien määrä lisääntyy

Hiehojen opettaminen robotille aloitetaan n viikko ennen poikimista panta kaulaan ja väkirehua robotilta aina kun sinne menee houkutellaan robotille esim väkirehukauhalla, ei pakon ja työntämisen tunnetta eläimelle

Matalassa maidossa olevat, pitkän poikimavälin lehmät umpeutetaan kuntoluokan mukaan ja siirretään umpilehmien ruokintaan lihovat hyvällä appeella liikaa ja riski asetonitaudille kasvaa > uusia haettavia sitä kautta lisää

Karjanomistajien uupuminen ja motivoituminen näkyi ja näkyy karjan tuotantoluvuissa & Muutos kumpaankaan suuntaan ei tapahdu hetkessä > siksi vaikeasti hoksattavissa

Karjan 12 kk keskituotos tammikuussa 2014 8480 kg ja kesäkuussa 2015 8832 kg Maitotuotos + 859 kg/lehmä

Vaikka olet opettanut robotille kymmeniä eläimiä, on ensimmäistä kertaa tilanteeseen joutuvalle eläimelle kyseessä ensimmäinen kerta. Se oppii ainoastaan oman kokemuksensa kautta. Uudessa tilanteessa eläin on erityisen herkkä tutun ihmisen mielentilalle. Pelko ja aggressio nostavat adrenaliinipitoisuutta veressä ja sen nauta haistaa hyvin. Pyrkii luontaisesti pois alueelta, jossa tuo haju esiintyy Jos n 20 min ennen lypsyä lehmä stressaantuu tai pelkää, sen veren adrenaliinipitoisuus estää oksitosiinin erittymistä. Sen seurauksena lypsetty maitomäärä kyseisellä lypsykerralla alittaa lehmän tuotantokapasiteetin. Don Höglund Kun kaikkensa lehmien eteen tekee, eikä tilanne silti paremmaksi muutu, ihminen uupuu ja väsyy. Ja eläin aistii vain hoitajan pahan mielen, ymmärtämättä sen syytä.

Älä ole Curling-karjakko Anna eläimelle mahdollisuus oivaltaa itse, rennossa mielentilassa. Silloin se oppii nopeimmin ja parhaiten. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

X ja X : Suurin ahaa-elämys tuli koulutuksessa näytetystä videosta, jossa ensikko vietiin ensimmäistä kertaa lypsyasemalle. Huomion kiinnittäminen tähän näkökulmaan alkoi pikkuhiljaa avata tilannetta, sillä selvästi suurin ongelmaryhmä oli ensikoissa. Tilanne tänään hyvä ja X&X halusivat antaa kasvot tapahtuneelle. Näitä tapauksia on todennäköisesti muitakin?

Pidetään yhdessä aistit avoimina havainnoimaan tilanteita myös tästä näkökulmasta. Viljelijät työskentelevät karjan kanssa päivittäin ja ovat ylpeitä osaamisestaan. Sitä ylpeyttä ei saa murtaa.

Kiitos!