versio 1.0.2 10 KAUPUNKISEUDUN VÄESTÖENNUSTE Kooste kymmenen kaupunkiseudun väestöennusteesta vuosina 2018 2040
SISÄLTÖ 1. Miten väestöennuste toteutettiin 2. Väestöennusteet seuduittain 10 kaupunkiseudun osalta 3. Yhteenveto Liitetaulukot
1. Miten väestöennuste toteutettiin
Miksi alueellinen väestönennuste 10 kaupunkiseudulle? Tilastokeskus tuottaa kolmen vuoden välein väestöennusteen koko maan ja alueellisen väestöennusteen. Vuonna 2018 julkaistiin koko maan väestöennuste, mutta alueellinen ennuste julkaistaan aikaisintaan syksyllä 2019 Koko maassa on tapahtunut merkittävä käänne erityisesti syntyvyydessä verrattuna Tilastokeskuksen vuoden 2015 väestöennusteeseen. Alentuneen syntyvyyden vuoksi koko maan odotettu väestönlisäys vuosina 2017-2040 jääkin vuoden 2018 ennusteessa vain 1,6 prosenttiin verrattuna vuonna 2015 ennustettuun 5,9 prosenttiin. Syntyvyyden osalta voitaneen puhua romahduksesta, joka heijastuu tulevaan alueelliseen väestöennusteeseen luonnollisen väestönlisäyksen ja kuntien välisen nettomuuton osalta: lähitulevaisuuden muuttoalttiit nuoret ikäluokat ovat huomattavasti nykyisiä pienempiä Alueellista väestöennustetietoa tarvitaan yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla ja päätöksenteossa. MDI teki tämän vuoksi tulevan kehityksen suunnittelun ja arvioinnin pohjaksi alueellisen väestö-ennusteen 10 suurelle kaupunkiseudulle, jonka yhteydessä on huomioitu alentunut syntyvyys sekä uusimmat maan sisäisen muuttoliikkeen trendit. Tämän tuloksena saatiin alueellinen väestöennuste 10 kaupunkiseudulle, jonka tulokset vastaavat koko maan tasolla Tilastokeskuksen vuoden 2018 koko maan ennustetta. 5900000 5850000 5800000 5750000 5700000 5650000 5600000 5550000 5500000 Tilastokeskus 2015 Tilastokeskus 2018 MDI ennuste 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 Lähde: Tilastokeskus: väestöennuste
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon (tulo- ja lähtömuutto) ja 3) nettomaahanmuuttoon (maasta- ja maahanmuutto) Väestöennuste on toteutettu suhteellisiin muuttoalttiuksiin perustuvana laskelmana ja projektiona. Jokaisen yksivuotisikäryhmän kehitys projisoidaan seuraavalle vuodelle huomioiden kunkin ikäryhmän kuolleisuus ja muuttoliike. Näin syntyy dynaaminen ennuste, joka huomioi alueen ikärakenteen muutokset ja niiden vaikutuksen luonnolliseen väestönlisäykseen sekä muuttoliikkeeseen. Väestöennusteeseen on tehty yksi päävaihtoehto (MDI:n ennuste) ja vaihtoehtoinen trendilaskelma. Tämän lisäksi on tehty matalamman syntyvyyden herkkyysanalyysi. Päävaihtoehdon (tästä lähin MDI:n ennuste) oletuksena on, että maan sisäisen muuttoliikkeen muuttajien suhteellinen alttius muuttaa pysyy vastaavana kuin keskimäärin vuosina 2015-2017 koko tarkastelujakson ajan. MDI:n ennuste luo tarkan ja dynaamisen kuvan väestönkehityksestä, joka huomio alueittaisten ikärakenteiden vaihtelun vaikutukset väestönkehitykseen kaikilla tarkasteltavilla seuduilla. Vaihtoehtoinen trendilaskelma perustuu oletukseen, että maan sisäisen muuttoliikkeen volyymi pysyy seuduittain vastaavana kuin vuosina 2010-2018 keskimäärin. Vaihtoehtoisen trendilaskelman voi pitää eräänlaisena väestönkehityksen ylärajana tai potentiaalina: miten väestö kehittyy, jos 2010-luvun tilanne pysyisi vastaavana 2040 -luvulle asti. Tämä vaatisi huomattavaa muuttoalttiuksien kasvua nykyiseen verrattuna, sillä muuttoalttiiden ikäluokkien koot tulevat pienenemään ajanjakson aikana. Tarkemmat tiedot ennusteen toteutuksesta ja oletuksista ovat liitteissä.
Väestöennusteen kohteena olevat kaupunkiseudut ja ydinkaupunkiseudut KAUPUNKISEUTU KAUPUNKISEUDUN KUNNAT (KAUPUNKI- SEUDUN KESKUSKAUPUNKI LIHAVOITU) YDINKAUPUNKISEUDUN KUNNAT HELSINGIN TAMPEREEN TURUN OULUN LAHDEN JYVÄSKYLÄN Helsinki, Espoo, Hyvinkää, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti Tampere, Hämeenkyrö, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Pälkäne, Vesilahti ja Ylöjärvi Turku, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko ja Sauvo Oulu, Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, ja Tyrnävä Lahti, Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Kärkölä, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä Jyväskylä, Hankasalmi, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere ja Ylöjärvi Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Paimio, Raisio, Rusko ja Turku Kempele, Liminka ja Oulu Asikkala, Hollola, Lahti ja Orimattila Jyväskylä, Laukaa ja Muurame KUOPION Kuopio ja Siilinjärvi Kuopio ja Siilinjärvi SEINÄJOEN Seinäjoki, Ilmajoki, Kauhava, Kurikka ja Lapua Ilmajoki, Lapua ja Seinäjoki Kartta1. Kymmenen kaupunkiseutua. JOENSUUN Joensuu, Ilomantsi, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi Joensuu, Kontiolahti ja Liperi VAASAN Vaasa, Korsnäs, Maalahti, Mustasaari ja Vöyri Vaasa, Mustasaari
2. Väestöennusteet seuduittain 10 kaupunkiseudun osalta
Helsingin seutukunnan ennuste MDI:n ennusteen mukaan Helsingin seutukunta kasvaa vuosien 2017-2040 aikana: +296 385 asukkaalla +19,3 prosentilla 1900000 1850000 1800000 1750000 MDI ennuste Mdi ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 1833311 1814677 Ennusteen perusteella Helsingin seudulla asuu yhteensä 1 833 311 asukasta vuonna 2040. Trendivaihtoehdossa Helsingin seutukunta kasvaisi 21,7 prosentilla. Helsingin seudun väestö kasvaa 18 634 henkilöä vähemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 1,2 prosenttia heikommaksi. 1700000 1650000 1600000 1550000 1500000 1450000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040
Tampereen seutukunnan ennuste MDI:n ennusteen mukaan Tampereen seutukunta kasvaa vuosien 2017-2040 aikana: +36 418 asukkaalla +9,0 prosentilla 490000 470000 450000 MDI ennuste MDI ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 438885 Ennusteen perusteella Tampereen seudulla asuu yhteensä 438 885 asukasta vuonna 2040. Trendivaihtoehdossa Tampereen seutukunta kasvaisi 17,1 prosentilla. Tampereen seudun väestö kasvaa 4 344 henkilöä vähemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 1,1 prosenttia heikommaksi. 430000 410000 390000 370000 350000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 434541 2040
Turun seutukunnan ennuste MDI:n ennusteen mukaan Turun seutukunta kasvaa vuosien 2017-2040 aikana: +31 720 asukkaalla +9,7 prosentilla 380000 370000 360000 MDI ennuste MDI ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 359792 Ennusteen perusteella Turun seudulla asuu yhteensä 359 792 asukasta vuonna 2040. Trendivaihtoehdossa Turun seutukunta kasvaisi 12,3 prosentilla. Turun seudun väestö kasvaa 3 502 henkilöä vähemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 1,1 prosenttia heikommaksi. 350000 340000 330000 320000 310000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 356290
Oulun seutukunnan ennuste 300000 290000 MDI ennuste MDI ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 MDI:n ennusteen mukaan Oulun seutukunta kasvaa vuosien 2017-2040 aikana: +16 732 asukkaalla +6,7 prosentilla Ennusteen perusteella Oulun seudulla asuu yhteensä 265 007 asukasta vuonna 2040. Trendivaihtoehdossa Oulun seutukunta kasvaisi 18,7 prosentilla. Oulun seudun väestö kasvaa 3 031 henkilöä vähemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 1,2 prosenttia heikommaksi. Oulun seutukunnan väkiluku kääntyy loivaan laskuun 2030 -luvun lopulla (!) 280000 270000 260000 250000 240000 230000 220000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 265007 261975 2040
Jyväskylän seutukunnan ennuste MDI:n ennusteen mukaan Jyväskylän seutukunta kasvaa vuosien 2017-2040 aikana: +9 121 asukkaalla +4,9 prosentilla 215000 210000 205000 MDI ennuste MDI ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 Ennusteen perusteella Jyväskylän seudulla asuu yhteensä 193 454 asukasta vuonna 2040. Trendivaihtoehdossa Jyväskylän seutukunta kasvaisi 13,0 prosentilla. Jyväskylän seudun väestö kasvaa 2 040 henkilöä vähemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 1,1 prosenttia heikommaksi. Jyväskylän seudun väkiluku vähenee ennustejakson loppupuolella! 200000 195000 190000 185000 180000 175000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 193454 191414 2040
Kuopion seutukunnan ennuste 160000 MDI ennuste MDI ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 MDI:n ennusteen mukaan Kuopion seutukunta kasvaa vuosien 2017-2040 aikana: +2 367 asukkaalla +1,7 prosentilla 155000 Ennusteen perusteella Kuopion seudulla asuu yhteensä 142 233 asukasta vuonna 2040. Trendivaihtoehdossa Kuopion seutukunta kasvaisi 11,6 prosentilla. Kuopion seudun väestö kasvaa 1 499 henkilöä vähemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 1,1 prosenttia heikommaksi. Kuopion seutukunnan väestönkehitys kääntyy negatiiviseksi 2030-luvun alkupuolella 150000 145000 140000 135000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 142233 140734 2040
Lahden seutukunnan ennuste 210000 205000 MDI ennuste MDI ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 MDI:n ennusteen mukaan Lahden seutukunta väestö vähenee vuosien 2017-2040 aikana: -11 646 asukkaalla -5,8 prosentilla 200000 195000 Ennusteen perusteella Lahden seudulla asuu yhteensä 189 582 asukasta vuonna 2040. Trendivaihtoehdossa Lahden seutukunnan väkiluku vähenee -8,6 prosentilla. Lahden seudun väestö vähenee 1 690 henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 0,8 prosenttia heikommaksi. Lahden seutukunnan väkiluku vähenee koko ennusteajanjakson ajan. 190000 185000 180000 175000 170000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 189582 187892 2040
Joensuun seutukunnan ennuste MDI:n ennusteen mukaan Joensuun seutukunta väestö vähenee vuosien 2017-2040 aikana: -6 562 asukkaalla -5,3 prosentilla Ennusteen perusteella Joensuun seudulla asuu yhteensä 117 847 asukasta vuonna 2040. Trendivaihtoehdossa Joensuun seutukunnan väkiluku vähenee 4,9 prosentilla. Joensuun seudun väestö vähenee 1 141 henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 0,9 prosenttia heikommaksi. Joensuun seutukunnan väkiluku vähenee koko ennusteajanjakson ajan. 130000 129000 128000 127000 126000 125000 124000 123000 122000 121000 120000 119000 118000 117000 116000 115000 114000 113000 112000 111000 110000 MDI ennuste MDI ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 117847 116706 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040
Seinäjoen seutukunnan ennuste MDI:n ennusteen mukaan Seinäjoen seutukunnan väestö vähenee vuosien 2017-2040 aikana: -5 967 asukkaalla -4,7 prosentilla Ennusteen perusteella Seinäjoen seudulla asuu yhteensä 120 889 asukasta vuonna 2040. Trendivaihtoehdossa Seinäjoen seutukunnan väkiluku vähenee 1,3 prosentilla. Seinäjoen seudun väestö vähenee 1 255 henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 1,0 prosenttia heikommaksi. Seinäjoen seutukunnan väkiluku vähenee koko ennusteajanjakson ajan. 140000 139000 138000 137000 136000 135000 134000 133000 132000 131000 130000 129000 128000 127000 126000 125000 124000 123000 122000 121000 120000 119000 118000 117000 116000 115000 MDI ennuste MDI ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 120889 119634 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040
Vaasan seutukunnan ennuste 120000 118000 MDI ennuste MDI ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 MDI:n ennusteen mukaan Vaasan seutukunnan väestö vähenee vuosien 2017-2040 aikana: -2 304 asukkaalla -2,3 prosentilla 116000 114000 112000 Ennusteen perusteella Vaasan seudulla asuu yhteensä 98 719 asukasta vuonna 2040. Trendivaihtoehdossa Vaasan seutukunnan väkiluku kasvaa 6,6 prosentilla. Vaasan seudun väestö vähenee 1 255 henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 1,0 prosenttia heikommaksi. Vaasan seutukunnan väkiluku vähenee lähes koko ennusteajanjakson ajan. 110000 108000 106000 104000 102000 100000 98000 96000 94000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 98719 97727 2040
MDI ennuste MDI ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 Muun maan ennuste 2200000 MDI:n ennusteen mukaan koko muun maan väestö vähenee vuosien 2017-2040 aikana: -276 454 asukkaalla -13,0 prosentilla 2100000 2000000 Ennusteen perusteella 10 kaupunkiseudun ulkopuolisella alueella asuu yhteensä 1 843 221 asukasta vuonna 2040. Trendivaihtoehdossa muun maan väkiluku vähenee 20,1 prosentilla. Muun maan väestö vähenee 16 134 henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 0,8 prosenttia heikommaksi. 1900000 1800000 1700000 1600000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 1843221 1827087 2040
3. Yhteenveto
Yhteenveto 10 kaupunkiseudun ennusteista 1/2 1. Alueellinen eriytyminen kiihtyy vuosien 2017-2040 aikana. Kymmenen kaupunkiseudun kansallinen merkitys kasvaa ennusteen mukaan vuosina 2017-2040. Analyysin kaupunkiseudut kasvavat MDI:n ennusteen mukaan 366 000 asukkaalla (10,8 prosentilla) vuosien 2017-2040 aikana. Tällä hetkellä 61,6 prosenttia koko maan väestöstä asuu analyysin 10 kaupunkiseudulla, mutta osuus nousee ennusteen mukaan 67,1 %:iin vuoteen 2040 mennessä. Muun maan väestö alenee ennusteen mukaan noin 276 000 henkilöllä (-13 %) vuoteen 2040 mennessä. Alueellinen eriytyminen ja polarisoituminen ilmenee kaikilla eri aluetasoilla. 2. Alueellinen eriytyminen kiihtyy myös kasvavien kaupunkiseutujen välillä. Tuleva väestönlisäys kohdistuu ensisijaisesti Helsingin seudulle ja toissijaisesti Tampereen ja Turun seudulle. Oulun ja Jyväskylän seudut saavat kohtuullista väestönlisäystä. Kuopion seudun väestönlisäys jää maltilliseksi. Sen sijaan Lahden, Joensuun, Seinäjoen ja Vaasan seutujen väestö vähenee vuoteen 2040 mennessä. Myös Oulun, Jyväskylän ja Kuopion seutujen väestönkehitys kääntyy negatiiviseksi 2030-luvulla. 3. Väestön keskittymistä tapahtuu myös 10 kaupunkiseudun sisällä. Ennustetta varten kaupunkiseudut jaettiin keskuskaupunkiin, tätä ympäröivään ydinkaupunkiseutuun sekä muuhun seutuun. Muun seutukunnan väestönkehitys oli kaikilla seuduilla negatiivista Helsingin seutua lukuun ottamatta. Lisäksi ydinkaupunkiseutujen suhteellinen kehitys oli keskuskaupunkeja heikompaa kaikilla kaupunkiseuduilla lukuun ottamatta Helsingin ja Turun ydinkaupunkiseutua. 4. Useimpien kaupunkiseutujen kasvu näyttää MDI:n ennusteessa heikommalta kuin Tilastokeskuksen tekemässä vuoden 2015 väestöennusteessa. Myös muun maan väestönkehitys on huomattavasti heikompaa MDI:n ennusteessa. Taustalla on syntyvyyden nopea aleneminen 2010-luvulla: Suomessa asuu vuonna 2040 noin 258 500 henkilöä vähemmän kuin ennakoitiin vuonna 2015. Syntyvyyden alenemisen vuoksi vain Helsingin ja Turun seutujen väestönkehitys on MDI:n ennusteen mukaan vahvempaa kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteessa. Muiden kaupunkiseutujen väestönkehitys jää heikommaksi: erityisesti Oulun seutukunnan väestönkehitys jää huomattavasti heikommaksi.
Yhteenveto 10 kaupunkiseudun ennusteista 2/2 5. Syntyvyyden aleneminen korostaa entisestään maan sisäisen ja ulkomaisen muuttoliikkeen merkitystä alue- ja väestönkehityksessä. Muuttoliike on luonteeltaan valikoivaa ja polarisoivaa, joka lisää alueiden välistä eriytymistä kasvavien, supistuvien ja tyhjenevien alueiden välillä. Alue- ja väestörakennetta muovaa kaikilla aluetasoilla samanaikaisesti keskittymis-, supistumis- ja tyhjenemiskehitys. Syntyvyyden lasku heijastuu kuitenkin myös maan sisäiseen muuttoliikkeeseen. 2010-luvulla syntyneet ikäluokat tulevat olemaan pienempiä kuin edeltävät, jonka vuoksi suurten kaupunkiseutujen muuttovoitot vähenevät muuttoalttiiden ikäluokkien pienennyttyä 2020-luvun lopulta lähtien. Vaikutus on voimakkain suurilla yliopistokaupunkiseuduilla, sillä niiden muuttovoitot perustuvat pitkälti 15-24-vuotiaisiin nuoriin. Syntyvyyden lasku ei vaikuta yhtä voimakkaasti Helsingin seudulle, joka saa merkittäviä muuttovoittoja kaikista muista suurista kaupungeista sekä 25-34-vuotiaista nuorista aikuisista. 6. Väestön demografinen rakenne muuttuu merkittävästi vuosien 2017-2040 aikana. Työikäisten määrä kasvaa viidellä kaupunkiseudulla ja vähenee viidellä kaupunkiseudulla. Kymmenen kaupunkiseudun työikäisten määrä kasvaa yhteensä noin 160 000 henkilöllä ja vähenee muualla maassa noin 250 000 henkilöllä. Työikäisten kasvu keskittyy käytännössä kasvukolmion alueelle (Helsingin, Tampereen ja Turun seuduille). Työikäinen väestö (15-64-vuotiaat) kasvaa kuitenkin vain enää ainoastaan viidellä suurimmalla seudulla ja vain Helsingin seudun työikäisen väestön määrä kasvaa koko ajanjakson ajan. Muilla suurilla kaupunkiseuduilla työikäisen väestön huippu saavutetaan 2030-luvun aikana. Muualla maassa työikäisen väestön määrä laskee jopa viidenneksellä. Yli 65-vuotiaiden määrät kasvavat merkittävästi koko maassa ja kaikilla kaupunkiseuduilla. Suhteellinen muutos on suurin suurilla kaupunkiseduilla, joissa eläkeikäisen väestön osuus on ollut ennestään vähäinen. Alle 15-vuotiaiden määrät taas vähenevät kaikilla seuduilla. 10 kaupunkisedun ulkopuolisessa Suomessa alle 15- vuotiaiden määrä vähenee yli kolmanneksella nykyiseen verrattuna.
10 kaupunkiseudun osuus eräillä tunnusluvuilla koko maasta 61,6% väestöstä 78,8% akateemisista 61,4% yrityskannasta 79,4% vieraskielisistä 66,3% avoimen sektorin työpaikoista 80,3% valmistuneista asunnoista 68,1% BKT:sta 89,1% T&K -menoista Lähde: Tilastokeskus & THL Sotkanet
Väestönkehitys kaupunkiseutujen sisällä Kartta kuvaa MDI:n ennusteen mukaista suhteellista kehitystä 10 kaupunkiseudun sisällä. Kuviossa sisin ympyrä kuvaa keskuskaupungin kehitystä, seuraava ympyrä ydinkaupunkiseudun kehitystä ja uloin ympyrä muun kaupunkiseudun kehitystä. Muut ympäröivät kunnat Ydinkaupunkiseudun kunnat Keskuskaupunki Oulun seutukunta Keskuskaupunkien väestönkehitys on positiivinen seitsemällä kaupunkiseudulla ja negatiivinen kolmella kaupunkiseudulla ennusteen mukaan vuosina 2017-2040. Ydinkaupunkiseutujen väestönkehitys on positiivista viidellä kaupunkiseudulla ja negatiivista viidellä kaupunkiseudulla. Helsingin seutu on ainoa kymmenestä kaupunkiseudusta, jossa kasvukehä ulottuu ydinkaupunkiseudun ulkopuoliselle alueelle. Vaasan seutukunta Tampereen seutukunta Seinäjoen seutukunta Jyväskylän seutukunta Lahden seutukunta Kuopion seutukunta Joensuun seutukunta Suhteellinen väestönmuutos (%) 2017-2040 Yli 15,0 % 0,0-15,0 % Turun seutukunta Helsingin seutukunta -0,1 - -15,0 % Alle -15,0 % Kartta: Susanna Haanpää
10 kaupunkiseudun osuus koko maan väestöstä 68,0 67,0 66,3 67,1 MDI:n ennusteen mukaan 67,1 prosenttia suomalaisista asuu ennusteen kymmenen kaupunkiseudun alueella vuonna 2040. Osuus on 1,9 prosenttiyksikköä korkeampi, kuin Tilastokeskuksen 2015 ennusteessa. Osuus koko maan väestöstä (%) 66,0 65,0 64,0 63,0 62,0 61,0 61,6 61,3 62,6 62,0 64,0 63,1 65,3 63,9 64,6 65,2 60,0 59,0 58,0 2017 2020 2025 2030 2035 2040 MDI:n ennuste TK2015
Väestönkehityksen osatekijät 2017-2040 300000 Yhteensä vuosina 2017-2040 238641 10 suuriman kaupunkiseudun väestönkehityksen kaikki osatekijät ovat positiivisia vuosien 2017-2040 aikana. Nettosiirtolaisuuden merkitys 10 suuren kaupunkiseudun väestönlisäykselle on huomattava: 65 prosenttia 10 kaupunkiseudun kasvusta perustuu nettosiirtolaisuuteen. Maan sisäisen muuttoliikkeen osuus kasvusta on 27,8 prosenttia ja luonnollisen väestönkehityksen osuus on 7,1 prosenttia. 200000 100000 0-100000 25914 101710-101710 123997 Muun maan väestö vähenee etenkin negatiivisen luonnollisen väestönkehityksen johdosta. Negatiivinen luonnollinen väestönkehitys selittä 75 prosenttia väestön vähentymisestä. Muun maan kokonaismuuttoliikkeen tase on positiivinen, sillä muuttovoitot nettosiirtolaisuudesta ovat suurempia kuin tappiot muuttoliikkeestä. -200000-300000 -400000-298741 Luonnollinen väestönlisäys Maan sisäinen muutto Nettosiirtolaisuus 10 kaupunkiseutua Muu maa
Missä Suomessa asutaan ennusteen mukaan vuonna 2040? Puukartassa on kuvattu väestön sijoittumista 10 kaupunkiseudulle ja muuhun maahan ennusteen mukaan vuonna 2040 MDI:n ennusteen mukaan Suomessa asuu yhteensä 5 602 941 asukasta vuonna 2040, joista asuu 32,7% Helsingin seudulla 7,8% Tampereen seudulla 6,4% Turun seudulla 4,7% Oulun seudulla 3,5% Jyväskylän seudulla 11,9% muiden 10 kaupunkiseudun alueella. 32,9% muun maan alueella Muu maa 1843221 Helsingin 1833311 Tampereen 438885 Turun 359792 Oulun 265007 Lahden 189582 Kuopion 142233 Seinäjoen 120889 Jyväskylän 193454 Joensuun 117847 Vaasan 98719
Liitetaulukot
Liite 1. Koostetaulukko MDI:n ennusteen väestönkehityksestä ALUE 2017 2030 2040 ABS MUUTOS MUUTOS (%) Helsinki 643 272 738 537 783 637 140 365 21,8 Muu Pääkaupunkiseutu 511 695 600 719 641 824 130 129 25,4 KUUMA-kunnat 320 128 338 363 350 583 30 455 9,5 Lohjan seutu 61 831 58 706 57 267-4 564-7,4 Tampere keskuskaupunki 231 853 255 798 260 633 28 780 12,4 Tampere ydinkaupunkiseutu 139 703 147 181 150 225 10 522 7,5 Tampere muu kaupunkiseutu 30 911 28 905 28 027-2 884-9,3 Oulu keskuskaupunki 201 810 215 925 217 904 16 094 8,0 Oulu ydinkaupunkiseutu 27 668 29 109 29 450 1 782 6,4 Oulu muu kaupunkiseutu 18 797 17 992 17 652-1 145-6,1 Turku keskuskaupunki 189 669 205 010 208 669 19 000 10,0 Turku ydinkaupunkiseutu 122 745 131 883 136 071 13 326 10,9 Turku muu kaupunkiseutu 15 658 15 215 15 052-606 -3,9 Jyväskylä keskuskaupunki 140 188 149 504 149 981 9 793 7,0 Jyväskylä ydinkaupunkiseutu 29 075 30 431 30 593 1 518 5,2 Jyväskylä muu kaupunkiseutu 15 070 13 666 12 880-2 190-14,5
Liite 1. Koostetaulukko MDI:n ennusteen väestönkehityksestä ALUE 2017 2030 2040 ABS MUUTOS MUUTOS (%) Kuopio keskuskaupunki 118 209 122 499 121 651 3 442 2,9 Kuopio ydinkaupunkiseutu 21 657 21 129 20 582-1 075-5,0 Lahti keskuskaupunki 119 573 120 931 118 554-1 019-0,9 Lahti ydinkaupunkiseutu 48 251 45 280 43 499-4 752-9,8 Lahti muu kaupunkiseutu 33 404 29 503 27 529-5 875-17,6 Joensuu keskuskaupunki 76 067 77 142 75 610-457 -0,6 Joensuu muu kaupunkiseutu 21 362 18 227 16 551-4 811-22,5 Joensuu ydin kaupunkiseutu 26 980 26 379 25 687-1 293-4,8 Seinäjoki keskuskaupunki 62 676 66 731 66 870 4 194 6,7 Seinäjoki ydinkaupunkiseutu 26 699 25 494 24 480-2 219-8,3 Seinäjoki muu kaupunkiseutu 37 481 32 447 29 540-7 941-21,2 Vaasa keskuskaupunki 67 392 68 116 67 122-270 -0,4 Vaasa ydinkaupunkiseutu 19 384 18 970 18 486-898 -4,6 Vaasa muu kaupunkiseutuseutu 14 247 13 591 13 111-1 136-8,0 10 kaupunkiseutua 3 393 455 3 663 385 3 759 720 366 265 10,8 Muu maa 2 119 675 1 949 219 1 843 221-276 454-13,0
Liite 2. Koostetaulukko MDI:n ennusteen 15-64 -vuotiaiden kehityksestä ALUE 2017 2040 ABS MUUTOS MUUTOS (%) Helsingin seutukunta 1 024 068 1 186 015 161 947 15,8 Tampereen seutukunta 259 465 275 696 16 231 6,3 Oulun seutukunta 160 042 163 606 3 564 2,2 Turun seutukunta 210 835 224 322 13 487 6,4 Jyväskylän seutukunta 118 739 121 083 2 344 2,0 Kuopion seutukunta 89 554 85 714-3 840-4,3 Lahden seutukunta 120 397 105 221-15 176-12,6 Joensuun seutukunta 77 886 68 907-8 979-11,5 Seinäjoen seutukunta 76 498 69 461-7 037-9,2 Vaasan seutukunta 63 135 60 138-2 997-4,7 Muu maa 1 242 769 992 664-250 105-20,1
Liite 3. Koostetaulukko MDI:n ennusteen yli 65 -vuotiaiden kehityksestä ALUE 2017 2040 ABS MUUTOS MUUTOS (%) Helsingin seutukunta 254685 390597 135912 53,4 Tampereen seutukunta 76522 107524 31002 40,5 Oulun seutukunta 37577 62119 24542 65,3 Turun seutukunta 67700 90541 22841 33,7 Jyväskylän seutukunta 33818 46556 12738 37,7 Kuopion seutukunta 28244 36853 8609 30,5 Lahden seutukunta 50911 61738 10827 21,3 Joensuun seutukunta 27700 34218 6518 23,5 Seinäjoen seutukunta 28089 34720 6631 23,6 Vaasan seutukunta 20939 25153 4214 20,1 Muu maa 553133 627707 74574 13,5
Liite 4. Koostetaulukko MDI:n ennusteen alle 15 -vuotiaiden kehityksestä ALUE 2017 2040 ABS MUUTOS MUUTOS (%) Helsingin seutukunta 258173 256698-1475 -0,6 Tampereen seutukunta 66480 55665-10815 -16,3 Oulun seutukunta 50656 39282-11374 -22,5 Turun seutukunta 49537 44929-4608 -9,3 Jyväskylän seutukunta 31776 25815-5961 -18,8 Kuopion seutukunta 22068 19666-2402 -10,9 Lahden seutukunta 29920 22623-7297 -24,4 Joensuun seutukunta 18823 14722-4101 -21,8 Seinäjoen seutukunta 22269 16708-5561 -25,0 Vaasan seutukunta 16949 13428-3521 -20,8 Muu maa 323773 222850-100923 -31,2
Liite 5. 10 kaupunkiseudun väestöennusteen lähteet Kuolleisuuden lähteet: Tilastokeskus: kuolleet Tilastokeskus: väestörakenne Tilastokeskus: väestöennusteen kuolleisuuskertoimet THL sotkanet: ikävakioitu kuolleisuus Syntyvyyden lähteet: Tilastokeskus: Syntyvyys Tilastokeskus: Väestörakenne Maan sisäisen muuttoliikkeen lähteet: Tilastokeskus: muuttoliike Tilastokeskus: väestörakenne Tilastokeskus: Väestötilastopalvelu, muuttoliike ja väestönmuutokset Kansainvälisen muuttoliikkeen lähteet: Tilastokeskus: muuttoliike
Liite 6. Miten syntyvyys laskettiin Syntyvyys perustuu alueen 15-49 vuotiaiden naisten määrään, joka kerrotaan 5-vuotisikäryhmittäisillä (erikois)hedelmällisyys-luvulla. Jokaiselle tarkasteltavalle alueelle on laskettu oma erikoishedelmällisyysluku, jolloin alueelliset erot syntyvyydessä tulevat huomioiduksi. Syntyvyys on laskettu joko ennustettavan alueen syntyneiden määrästä, tai jos alueen väestöpohja on ollut riittämätön, vastaavan hedelmällisyystaso alueen syntyneiden määrästä. Ikäryhmän 15-30 vuotiaat kohdalla on käytetty vuoden 2018 alueellista (ennakko)hedelmällisyyslukua ja yli 30 vuotiaiden ikäluokissa kolmen edeltävän vuoden keskiarvoa. Kehyskuntien syntyvyyttä on pudotettu ylimääräiset -5%, sillä syntyvyys on lähtenyt vasta viimevuosina laskuun kyseisellä seudulla: trendi joka tapahtui jo 2010 luvun alussa muualla maassa ja keskuskaupungeissa. Matalamman syntyvyyden herkkyystarkastelussa syntyvyyttä on vähennetty -5% vuoden 2018 arvosta. Ikäluokittaisten hedelmällisyyslukujen oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan. Syntyvyydessä tapahtuneet muutokset selittävät merkittävästi eroja eri ennusteissa.
Liite 7. Miten kuolleisuus laskettiin? Kuolleisuus on laskettu jokaiselle ikäluokalle perustuen vuosien 2010-2017 kuolemanvaaroihin yksivuotisikäryhmissä, jotka perustuvat alueellisiin 5-vuotisikäryhmiin suhteutettuna koko maan kuolleisuuden jakaumaan viisivuotisryhmän sisällä. Koska alueiden välillä on huomattavia eroja, kaikki kuolemanvaarat on asetettu kertoimilla vastaamaan alueen edeltävien vuosien kuolleisuutta. Kertoimet perustuvat tarkasteltavan alueen kuolleiden määriin tai matalamman väestöpohjanalueella vastaavan kuolleisuuden alueen kuolleisuuteen. Kuolleisuudessa on huomioitu kuolleisuuden lasku vuosien 2010-2017 aikana. Kuolleisuuden laskelmissa huomioidaan odotettavissa oleva eliniän kasvu, joka on laskettu Tilastokeskuksen kuolemanvaarojen muutokseen perustuvasta aineistosta vuosina 2018-2040. Kasvava kuolleisuus väestön ikääntymisen johdosta on keskeinen väestönkehitykseen tulevaisuudessa vaikuttava tekijä.
Liite 8. Miten kuntien välinen muuttoliike laskettiin? MDI:n ennusteessa muuttoliikkeen kuntien välinen muuttoliike perustuu suhteellisiin muuttoalttiuksiin. Koko maa on jaettu 48 muuttoalueeseen, joiden asukkaille on laskettu ikäluokittaiset ja sukupuolikohtaiset muuttoalttiudet suhteessa kaikkiin muihin muuttoalueisiin. Muuttoalttiudet perustuvat 5-vuotisikäluokkiin, mutta muuttoaltteimmissa ikäluokissa (15-34-vuotiaat) muuttoalttiudet perustuvat yksivuotisryhmiin. MDI:n ennusteen malli huomio ikäluokan koon vaikutuksen muuttajien määrään ja ikäluokan kehityksen vaikutuksen muuttajien määrään. Lisäksi ennuste huomio tulo- ja lähtömuuton kohdentumisen vaikutukset: jos tietty alue saa suurimman osan muuttovoitosta muutamalta alueelta, on tämän alueen muuttoliikkeen kehitys hyvin riippuvainen näiden muutaman alueen väestönkehityksestä. Muuttoalttiuksien sekä muuttoliikkeen ikä- ja sukupuolirakenteen oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan. Vaihtoehtoinen trendilaskelma perustuu oletukseen, että muuttoliikkeen volyymi pysyy vastaavana kuin vuosina 2010-2018 keskimäärin. Ikä- ja sukupuolirakenne pysyy vastaavana koko ajanjakson ajan. Vaihtoehtoinen trendilaskelma ei huomio ikäluokkien koon tai alueellisen väestönkehityksen muuttumisen vaikutusta muuttoliikkeeseen, joten trendilaskelman toteutuminen vaatisi huomattavan ikäluokkien muuttoalttiuksien kasvun toteutuakseen.
Liite 9. Miten nettosiirtolaisuus laskettiin? Tulevan kansainvälisen muuttoliikkeen oletetaan pysyvän volyymiltaan vastaavana kuin keskimäärin vuosina 2010-2018 sekä MDI:n ennusteessa, että vaihtoehtoisessa trendilaskelmassa. Vuosi 2018 on käytettävissä oleva ennakkotieto. Oletuksena on, että nettomaahanmuuton volyymi, ikä- ja sukupuolirakenne säilyy vastaavana koko ajan-jakson ajan. Ennusteessa on huomioitu erikseen maahanmuutto sekä maastamuutto. Vuosi 2016 on jätetty kokonaan huomiotta Suomeen suuntautuneen epätavallisen voimakkaan maahanmuuton vuoksi vuonna 2015, joka näkyy vasta vuoden 2016 tilastoissa. Nettomaahanmuutto on laskettu 5-vuotisikäryhmiin jokaiselle ikäryhmälle sillä oletuksella, että siirtolaisuus jakautuu tasaisesti jokaiselle ikäluokalle 5-vuotisryhmän sisällä.
Liite 10. Tilastokeskuksen ja MDI:n väestöennusteen oletukset 1 (2) ENNUSTEEN KOMPONENTTI TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTE MDI:N VÄESTÖENNUSTE SYNTYVYYS Yli 35 000 asukkaan kunnat ovat omia hedelmällisyysalueita. Tätä pienemmät kunnat yhdistetään 35 000-70 000 asukkaan hedelmällisyysalueiksi hedelmällisyystasolta vastaavien kuntien kanssa. 14-50 -vuotiaille naisille on laskettu ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut viiden edeltävän vuoden ajalta. Syntyvyyden oletetaan pysyvän vakiona koko ajanjakson ajan. Yli 50 000 asukkaan alueet ovat oma hedelmällisyysalue. Tätä pienemät alueet yhdistetään osaksi laajempaa vastaavaa aluetta. 15-49 -vuotiaille naisille lasketaan viisivuotisryhmittäiset hedelmällisyysluvut joko viime vuoteen, tai kolmeen edeltävään vuoteen perustuen. Syntyvyyden oletetaan pysyvän vakiona koko ajanjakson ajan. KUOLLEISUUS Koko maahan on määritelty 20 kuolleisuusaluetta. Asukasluvultaan yli 175 000 asukkaan kunnat ovat omia kuolleisuusalueita. Pienemmät kunnat on yhdistetty 150 000-400 000 asukkaan kuolleisuusalueiksi. Kunnan kuolleisuusalue ei riipu maantieteellisestä sijainnista vaan vuosien 2008-2014 ikävakioidun kuolleisuuden perusteella. Kuolleisuus on laskettu viideltä edeltävältä vuodelta. Satunnaisvaihtelun vuoksi 0-17 vuotiaiden ja yli 90-vuotiaiden kuolleisuus on laskettu koko maan tasosta Kuolleisuus perustuu vuosien 2010-2017 kuolleisuuteen, jossa on huomioitu kuolleisuuden lasku tänä aikana. Kuolleisuusalueena toimii pääsääntöisesti ennustettava alue, jos alueen väestöpohja on riittävä. Väestöltään pienempien alueiden kohdalla on käytetty laajemman alueen kuolleisuutta satunnaisvaihtelun välttämiseksi, siten, että suurimman kuolleisuuden ryhmissä on käytetty alueen omia kuolleisuuslukuja. Alle 20 vuotiaiden ja yli 90-vuotiaiden kuolleisuus perustuu kuitenkin koko maan arvoihin satunnaisvaihtelun välttämiseksi. Kuolleisuuden vähentyminen eliniän nousun myötä perustuu Tilastokeskuksen ennusteeseen kuolemanvaaran laskusta.
Liite 11. Tilastokeskuksen ja MDI:n väestöennusteen oletukset 2 (2) ENNUSTEEN KOMPONENTTI KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTE Kunnat jaetaan 84 lähtömuuttokategoriaan 0 6- ja 16 44- vuotiaiden lähtömuuttoalttiuden perusteella vuosina 2010 2014. Yli 35 000 asukkaan kunnat ovat omia lähtöalueita, pienemmät on yhdistetty suuremmiksi alueiksi perustuen alueen muuttoalttiuteen. Lisäksi koko maa on jaettu 15 suurmuutto-alueeseen. Suurmuuttoalueiden välisiä muuttoja väestöennusteessa lasketaan muuttotodennäköisyyksien avulla. Kunnille on laskettu tulomuutto-osuudet kussakin ikäja sukupuoliryhmässä a) omaan suurmuuttoalueeseen jääneistä muuttajista, b) muilta suurmuuttoalueilta tulevista muuttajista. Muutto-todennäköisyydet perustuvat viiteen edeltävään vuoteen. Muuttotodennäköisyysien oletetaan pysyvän samoina koko ajanjakson ajan. MDI:N VÄESTÖENNUSTE MDI:n väestöennusteessa muuttoliike perustuu ikäluokittaisiin suhteellisiin muuttoalttiuksiin keskimäärin vuosien 2015-2017 aikana. Koko maa on jaettu 48 muuttoalueeseen, joiden väestölle on laskettu ikäluokittainen muuttoalttius suhteessa kaikkiin muihin muuttoalueisiin. Muuttoalttiudet on laskettu sekä ikäluokittain, että sukupuolittain. Muuttoalttiuksien oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan. Muuttoalttiudet määrittävät, kuinka moni kyseisen vuoden kustakin ikäluokasta muuttaa kullekin alueelle. Vaihtoehtoisessa trendilaskelmassa muuttoliike perustuu alueen tulo- ja lähtömuuttoon vuosien 2010-2018 aikana. Aikaväliltä lasketaan keskimäärin vuodessa alueelle kohdistuva muuttoliike 5-vuotisikäluokissa ja muuttoaltteimmissa muuttoryhmissä yksivuotisikäluokissa. Ikä- ja sukupuolirakenteen oletetaan pysyvän samana kuin vuosina 2010-2018 koko ajanjakson ajan. NETTOMAAHAN- MUUTTO Koko maahan kohdistuvan nettomaahanmuuton oletetaan olevan 14 000 vuonna 2015 ja tämän jälkeen 17 000 henkilöä vuodessa. Maahanmuuton ikäjakauma ja sukupuoli vastaa vuosien 2010-2014 jakaumaa. Maahanmuutto jaetaan jokaiselle suurmuuttoalueelle perustuen maahanmuuton osuus-kertoimiin. Suuralueen muutto jaetaan kunnille perustuen tulomuuton osuuskertoimiin. Maahanmuutto perustuu ennustettavalle alueelle kohdistuvaan maahanmuuttoon ja seudulta lähtevään maastamuuttoon. Määrä lasketaan käyttämällä vuosien 2010-2018 keskiarvoa ilman vuotta 2016 kaupungistumisen skenaariossa. Maahanmuuton ja maastamuuton ikärakenne perustuu 5-vuotisryhmien muuton jakaumaan vuosien 2010-2017 aikana (maahanmuuton ja maastamuuton jakaumat ovat erilaisia). Maahanmuuton ja maastamuuton volyymin ja rakenteen oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan.
mdi.fi @MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI