Työryhmän loppuraportti

Työryhmän loppuraportti Työryhmä koulutus, päivähoito, sivistys-, kulttuuri- ja vapaaaikatoimi 2.11.2018

Sisällys 1. Yhteenveto... 3 1.1 Työryhmän työskentely... 3 1.2 Työryhmän yhteenveto... 4 2. Nykytilanteen kuvaus kunnittain... 6 2.1 Vaasan kaupungin palvelujen nykytilanne... 6 2.2 Mustasaaren kunnan palvelujen nykytilanne... 35 2.3. Keskeiset huomiot yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista kuntien palveluissa... 62 3. Kehittämispaineet kunnittain... 70 3.1 Vaasan kehittämispaineet... 70 3.2 Mustasaaren kehittämis- ja investointialueet... 74 4 Yhdistymisen vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien alustava arviointi (SWOT-analyysi)... 75 4.1. Pohjanmaan pääkaupunki... 75 4.2. Pohjolan energiapääkaupunki: tiedon, yrittäjyyden ja monipuolisten työmarkkinoiden kaupunki... 76 4.3. Kielivakaus... 76 4.4. Osa-alueiden kaupunki... 77 4.5. Kestävä talous ja uuden kunnan palvelujen organisointi... 77 4.6. Henkilöstövoimavarat... 78 4.7. Maankäyttö, asuminen ja liikenne... 78 4.8 Muut mahdollisesti esiin nousseet vahvuudet ja heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat 79 4. Uuden kunnan kuvaus... 79 5.1 Vaasan ehdotus lautakuntaorganisaatioksi... 79 5.2 Mustasaaren ehdotus lautakuntaorganisaatioksi... 83 5. Ehdotuksia yhdistymissopimusluonnoksen sisältöön... 88 6.1 Yhteisiä ehdotuksia... 88 6.2 Vaasan omat ehdotukset yhdistymissopimukseen... 88 6.3 Mustasaaren omat ehdotukset yhdistymissopimukseen... 88 6. Keskeisiä havaintoja ja johtopäätöksiä työryhmän työstä... 90 98 Liitteet: Swot-analyysit... Jatkokysymykset... 101 2

1. Yhteenveto 1.1 Työryhmän työskentely Sivistystoimen työryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: Luottamushenkilöt Viranhaltijat Henkilöstön edustaja Työryhmän sihteeri Mustasaari Johanna Nyman, puheenjohtaja Alice Lillas Denice Vesterback, sivistysjohtaja 21.5.2018 -> Anna Törnroos, sivistysjohtajan sijainen Anna Törnroos, päivähoitopäällikkö 21.5.2018 -> Britt-Marie Hedström päivähoitopäällikön sijainen Elisabeth Wiklund, vt. vapaaaikapäällikkö Annica Reini, kulttuurisihteeri Linda Felixson Sonja Nylund, hallintosihteeri Vaasa Ulla Granfors Harri Moisio, varapuheenjohtaja Christina Knookala, toimialajohtaja Lillemor Gammelgård, varhaiskasvatusjohtaja Marianne West, vt. koulutoimenjohtaja Marita Ahola, kulttuuri- ja kirjastotoimen johtaja Mika Lehtonen, liikuntatoimenjohtaja 13.8.2018 alkaen Anne Humalamäki Miia Äkkinen, talouscontroller Sivistystoimen työryhmä on perustanut kaksi alatyöryhmää: koulutus (pj. Johanna Nyman) ja kulttuuri ja vapaa-aika (pj. Harri Moisio). Alatyöryhmien kokouksiin kutsuttiin myös seuraavat henkilöt: Alatyöryhmän Koulutus muut viranhaltijat Alaryhmän Kulttuuri ja vapaa-aika muut luottamushenkilöt Alatyöryhmän Kulttuuri ja vapaa-aika" viranhaltijat Mustasaari-Mustasaari Tomas Holmström, rehtori (musiikkiopisto)->rabbe Franzén vt. 1.9.2018 alkaen Inger Damlin, rehtori (Korsholms högstadium) Joakim Bonns, rehtori (Korsholms gymnasium) Anna-Kaisa Eskola, rehtori (Mustasaaren keskuskoulu) Ulrica Taylor, vt. rehtori (aikuisopisto) ->Rose Heir 28.7.2018 Alf Burman Jane Trygg-Kaipiainen Marina Sandström, vt. kirjastotoimenjohtaja -> Maria Kronqvist-Berg vt. 1.8.2018 alkaen Vaasa-Vasa Johanna Olsson, aluerehtori (suomenkielinen perusopetus) Jyrki Jokinen, aluerehtori (suomenkielinen perusopetus) Kari Nummela, koulutoimenjohtaja (suomenkielinen perusopetus) Åsa Stenbacka, rehtori (Vamia) Anne Levonen, rehtori (Vasa gymnasium ja Vasa aftonläroverk) Jaakko Perttu, rehtori (Vaasan lyseon lukio) Rolf Nordman, rehtori (Kuula-opisto) Mia Wiik, taiteen perusopetuksen johtava opettaja Sannasirkku Autio, rehtori (Vaasan kaupungin opistot) Sari Kivelä, liikuntatoimenjohtaja Sanna Bondas, kulttuuripäällikkö Tuula Ahonpää, nuorisopalvelupäällikkö Työryhmien kokoukset on pidetty seuraavasti: 3

- järjestäytyminen 18.4.2018 - työryhmän kokous (aikataulu, alustava nykytila-analyysi) 2.5.2018 - kulttuuri- ja vapaa-aika-alatyöryhmän SWOT-analyysi 9.5.2018 - koulutusalatyöryhmän SWOT-analyysi 23.5.2018 - työryhmän kokous (materiaalin läpikäynti) 8.6.2018 (toimialajohtajat, työryhmien sihteerit) - työryhmän kokous (väliraportin läpikäynti) 11.9.2018 (työryhmän luottamushenkilöt, toimialajohtajat, työryhmien sihteerit) - työryhmän kokous 28.9.2018 - työryhmän kokous 11.10.2018 (työryhmän luottamushenkilöt, toimialajohtajat, työryhmien sihteerit) - työryhmän kokous 26.10.2018 (uuden kunnan organisointi, yhdistymissopimus) - työryhmän kokous 31.10.2018 (työryhmän luottamushenkilöt, toimialajohtajat, työryhmien sihteerit ja henkilöstön edustajat) Linkki Vaasan ja Mustasaaren sivistystoimen palveluverkkokarttaan: https://vaasa.maps.arcgis.com/apps/webappviewer/index.html?id=e3adf02c81364594966dbbd8bf2 eb85d 1.2 Työryhmän yhteenveto Työryhmän tehtävä oli laaja ja moninainen. Sivistystoimi vastaa erittäin suuresta osasta kunnallisia palveluita, jotka ovat osa asukkaiden arkipäivää koko elämän ajan. Sivistystoimeen kuuluvat varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, vapaa sivistystyö, taiteen perusopetus, nuoriso-, kulttuuri- sekä liikuntapalvelut. Sivistystoimen piiriin kuuluvat myös Vaasanseudun Areenat kuntayhtymän ylläpitämät jäähalli ja Botniahalli sekä kuntayhtymän hallinnoima Elisa Stadion. Sivistystoimen toimintaympäristöön kuuluvat lisäksi Vaasassa Övningsskolan, Svenska Österbottens förbund för utbildning ja kultur sekä alueen yksityiset koulut, ammattikorkeakoulut ja yliopistot, vaikka ne eivät suoraan tähän selvitykseen kuulu. Työryhmä on työstänyt raporttia paitsi yhteisten kokousten ja workshoppien yhteydessä myös yhteisen työskentelyportaalin (Office 365 Teams) avulla. Se on mahdollistanut sen, että dokumentin kirjoittajia ovat olleet paitsi sivistystoimen johtajat ja työryhmän sihteerit, myös muut tulosaluejohtajat molemmista kunnista. Se mahdollisti suuren tietomäärän keräämisen, mutta johti myös siihen, että raportti on joltain osin epätasapainossa. Työryhmän keskeisiä huomioita kuntien sivistystoimesta on se, että Vaasassa että Mustasaaressa on tehty organisaatiouudistus, jonka ansiosta lautakuntakuntarakenne sivistystoimessa on samankaltainen. Molemmissa kunnissa on varhaiskasvatukselle ja perusopetukselle oma lautakunta ja kulttuuri- ja vapaa-aikatoimelle oma lautakunta. Vaasassa on lisäksi erillinen koulutuslautakunta, johon kuuluu toisen asteen koulutus ja nuorisopalvelut; Mustasaaressa lukiokoulutus samassa lautakunnassa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa. Päätettäväksi tulee, säilytetäänkö erillinen koulutuslautakunta vai siirretäänkö toiminnot sivistyslautakunnan sekä kulttuuri- ja vapaaaikalautakunnan alaisuuteen ja ammatilliselle koulutukselle luodaan oma uusi hallintorakenne. Toinen suuri kysymys sivistystoimessa liittyy tällä hetkellä Vaasan ja Mustasaaren välisen kuntayhtymän hallussa olevien urheiluhallien hallinnointiin; siirretäänkö se osaksi kunnan perustoimintaa vai perustetaanko hallien hallinnointia varten erillinen osakeyhtiö tai liikelaitos. Tällöin on pohdittava, millaiseksi halutaan kunnan oman liikuntapalvelun rooli ja mitä toimintoja sille kuuluu. Jääkö kunnan omiksi palveluiksi hallinnollisemmat tehtävät kuten liikuntavuorojen jakaminen tai urheiluseurojen avustukset vai kuuluvatko edelleen myös liikunnanohjaus ja - suunnittelutehtävät tulosalueen tehtäviin. Fuusion myötä varhaiskasvatuksen- ja perusopetuksen osalta kielellinen tasapaino vahvistuisi. Kasvatus- ja opetustoimen osalta ratkaistava lautakuntien kielisyys (kaksikielinen kuten molemmissa kunnissa tällä hetkellä vai erilliset suomenkielinen ja ruotsinkielinen lautakunta). Vaasa ja Mustasaari antavat loppuraportissa kumpikin oman ehdotuksensa lautakuntaorganisaatioksi. Sen osalta tulee pohtia, missä määrin hallinto on kaksikielinen (taataan tasa-arvoinen kohtelu) ja missä määrin hallinto järjestetään kielen mukaan (yhtenäinen koulutuspolku). 4

Valittu lautakuntarakenne heijastuu myös organisaation tulosaluerakenteeseen. Vaasalla on tällä hetkellä muilta osin kaksikielinen virkamieshallinto paitsi perusopetuksessa, jossa on erilliset tulosalueet suomenkieliselle perusopetukselle ja ruotsinkieliselle perusopetukselle. Vaasan kaupungin opistot ovat yhteinen tulosalue, mutta Opisto ja Arbis toimivat kuitenkin omina oppilaitoksinaan. Mustasaaren hyvät kokemukset kaksikielisestä aikuisopistotoiminnasta voivat hyvin olla mallina uudessa kunnassa. Mustasaarella koko hallinto on kaksikielinen (hallintokieli ruotsi). Ratkaistavaksi tulee myös oppilashuollon organisoiminen, joka tällä hetkellä on eri tavalla järjestettynä Vaasassa (kielen mukaan) ja Mustasaaressa (kaksikielinen). On huomioitava, että varhaiskasvatuksen jakautuminen kahteen lautakuntaan johtaisi tulosalueen jakautumiseen suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen tulosalueeseen, jolla puolestaan olisi vaikutuksia palveluverkkoon, tilojen yhteiskäyttöön sekä kaksikielisten päiväkotien ja kaksikielisten päiväkotiryhmien olemassaoloon. Mikäli päädytään eri kielisiin lautakuntiin erityisesti varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, on varmistettava eri kieliryhmien tasavertainen kohtelu, jotta ei tehtäisi erilaisia päätöksiä eri kieliryhmille. Mikäli opetustoiminta halutaan hallinnoida kielen mukaan erillisten lautakuntien toimesta, on pohdittava, tuleeko molempia kieliryhmiä koskevat yhteiset asiat kuten strategia, palveluverkko, koulujen työajat, vuosiviikkotunnit, varhaiskasvatuksen palvelusetelijärjestelmän sääntökirjan kriteerit, päätökset subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta, päätökset yksityisen varhaiskasvatuksen tukimuodoista ja osa-aikaisen kunnallisen varhaiskasvatuksen kriteerit siirtää ylemmän toimielimen eli kaupunginhallituksen päätettäväksi. Sivistystoimen hallinnointia pohdittaessa tulee myös huomioida yhteydet muihin toimijoihin; kuntayhtymät, osakeyhtiöt, yliopistot ja yhdistykset. Työryhmä pitää tärkeänä, että uudessa kuntarakenteessa (luottamushenkilö- ja virkamiesorganisaatio) otetaan huomioon koko johtamisjärjestelmän toimivuus. Miten voimme taata johtamisjärjestelmän kautta, että riittävä asiantuntemus on käytettävissä ei vain lautakunnissa vaan myös valtuustossa ja kaupunginhallituksessa? Sivistystoimenjohtajan tehtävät ovat tällä hetkellä hyvinkin erilaiset, johtuen Vaasan laajemmasta toimintaympäristöstä. Työryhmä katsoo, että strategisten painopistealueiden kehittäminen ja siihen liittyvät ratkaisut ovat keskiössä uuden kunnan muodostamisessa a) Pohjanmaan pääkaupunki b) Pohjolan energiapääkaupunki c) Kielellinen vakaus ja d) Osa-alueiden kaupunki. Pohjanmaan pääkaupunkia kehitettäessä vahvuuksina ovat monipuolinen ja vahva koulutus ja kulttuuritoiminta. Yhdessä resursseja voidaan käyttää entistä paremmin. Heikkoutena on pirstaleinen koulutuskenttä. Yhteisenä haasteena on saada nuoret jäämään alueelle ja palveluiden turvaaminen reuna-alueilla. Pohjolan energiapääkaupunkia kehitettäessä hyvät yhteistyöverkostot kunta korkeakoulut - elinkeinoelämä ovat äärimmäisen tärkeitä. Energiakoulutusstrategian toteuttaminen on osa tätä. Työryhmä haluaa myös korostaa, että energiapääkaupunki -strategian rinnalla tulee kehittää myös muita vahvuuksia olemme enemmän! Kielivakaus on kuntaliitoksen avainkysymyksiä! Miten varmistetaan hyvät sivistystoimen palvelut molemmilla kielillä sekä hallinnollinen työskentely omalla äidinkielellä? Riittävät resurssit käännöspalveluihin ja simultaanitulkkaukseen ovat varmin tapa estää tyytymättömyyttä. Myös kieltenopetus on keskiössä. Osa-alueiden kaupunkina uusi Vaasa-Mustasaari kaupunki tarjoaa asukkailleen monipuolisia houkuttelevia asuinympäristöjä; urbaania kaupunkimiljöötä, lähiöasumista, maaseutuympäristöä ja saaristolaiselämää. Jotta asuminen uuden kunnan eri alueilla taataan, tulee palveluverkkoa tarkastella kokonaisuutena, johon sisältyvät päiväkoti- ja kouluverkot sekä muut tärkeät asukkaiden arkea tukevat palvelut. Paikallisliikenteen kehittäminen on avainasemassa asuinalueiden saavutettavuuden takaamisessa. 5

Työryhmät ovat 26.9.2018 saaneet jatko-ohjeistusta työskentelyyn. Tähän raporttiin on lisätty kappaleet 5. Uuden kunnan kuvaus ja 6. Ehdotus yhdistymissopimukseksi. 2. Nykytilanteen kuvaus kunnittain 2.1 Vaasan kaupungin palvelujen nykytilanne 2.1.1 Sivistystoimiala A. Organisointi ja johtaminen Sivistystoimen organisaatioon Vaasan kaupungissa kuuluu 13 tulosaluetta. Kirjanpidossa seurataan omana tulosalueenaan lisäksi esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksia. Toimialajohtajan alaisuudessa on 13 tulosaluejohtajaa, HR-controller ja talouscontroller. Entinen virastorakenne (kasvatus- ja opetusvirasto, toisen asteen hallinto, vapaa-aikavirasto jne.) on purettu ja tukipalvelutoiminnot kuten taloushallinto tai ruokapalvelut on tukipalvelu-uudistuksen yhteydessä keskitetty keskushallintoon tai tätä tarkoitusta varten perustettuihin yhtiöihin (Mico Botnia Oy, TeeSe Botnia Oy), kun aikaisemmin virastoilla oli oma hallintohenkilöstönsä. Sivistystoimen avainlukuina henkilöstömäärä 31.12.2017 ja toimintamenot ja -tulot sekä vuoden 2017 tilinpäätöksestä että 2018 talousarviosta. Johtoryhmätyöskentely Vaasan kaupungin sivistystoimessa: - sivistystoimen laajennettu johtoryhmä (toimialajohtaja, tulosaluejohtajat, controllerit, kehittämispäällikkö) - sivistystoimen kehittämisryhmä (toimialajohtaja, tulosaluejohtajat, controllerit, kehittämispäällikkö, henkilöstön edustajat) - koulutusjohtoryhmä (toimialajohtaja, tulosaluejohtajat, kehittämispäällikkö) - kulttuuri- ja liikuntajohtoryhmä (toimialajohtaja, tulosaluejohtajat, kehittämispäällikkö) - opetuksen kehittämisen ryhmät: tvt, energia, kielet, kulttuuri/taiteen perusopetus, urheilu, maahanmuuttajien opetus SIVISTYSTOIMI Johtaja Henkilöstö 31.12. 2017 Toimialajohtaja Varhaiskasvatus Suomenkielinen perusopetus Christina Knookala Lillemor Gammelgård Kari Nummela Toimintamenot TP2017 Toimintamenot TA2018 Toimintatulot TP2017 Toimintatulot TA2018 1648 (vak.) 937 (m.aik.) 2585-181.037-177.920 30.695 26.480 811-46.382-45.815 5.324 5.276 596-42.556-42.270 2.031 1.458 6

Ruotsinkielinen perusopetus Esi-ja perusop. kotikuntakorv. Vaasan Lyseon Lukio Vasa gymnasium + aftis Vamia Vaasan kaupungin opistot Nuorisopalvelut Kulttuuri- ja kirjastopalvelut Vaasan kaupungin museot Liikuntapalvelut (liikuntapaikkojen hoito siirtynyt tekniseen toimeen 1.1.2018 alkaen) Vaasan kaupunginteatteri Vaasan kaup.orkesteri Marianne West Jaakko Perttu Anne Levonen Åsa Stenbacka Sannasirkku Autio Tuula Ahonpää Marita Ahola Auli Jämsänen Mika Lehtonen Erik Kiviniemi Merja Tyynelä 175-11.535-11.371 403 276-5.173-5.172 1.020 1.020 61-5.890-5.935 782 629 23-1.608-1.563 266 272 302-36.523-35.126 14.297 11.680 276-6.073-6.117 1.649 1.577 49-2.316-1.944 581 139 75-5.788-5.446 696 564 44-3.818-3.716 369 345 46-6.391-4.919 1.655 1.673 119-4.844-4.722 1.343 1.252 34-2.142-2.175 281 355 Tulosalue Valtionosuudet 2018 Kulttuuri- ja kirjastopalvelut Kuntien peruspalveluiden valtionosuus Alueellinen kehittämiskirjasto 240.000 eur Vaasan kaupungin museot 923.394 eur Vaasan kaupunginteatteri 1.086.060 eur Htv 56/66 Vaasan kaupunginorkesteri 642.450 eur Htv 36/36 Liikuntapalvelut 240.998 eur Htv 31/36 Toimialajohtaja toimii esittelijänä, ja hänellä on läsnäolo-oikeus seuraavissa luottamuselimissä: Vaasan kaupunginvaltuusto Vaasan kaupunginhallitus Vaasan kaupunginhallituksen yleisjaosto Vaasan kaupunginhallituksen konsernijaosto Kasvatus- ja opetuslautakunta Koulutuslautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Oy Vaasan ammattikorkeakoulu - Vasa yrkeshögskola Ab, hallituksen puheenjohtaja Visit Vaasa Oy, hallituksen puheenjohtaja EduVakk Oy Ab, hallituksen jäsen Pohjanmaan Expo Oy - Expo Österbotten AbOy, hallituksen jäsen Tiedekirjasto Tritonia, hallituksen jäsen Delegationen för Åbo Akademi, jäsen Sivistystoimen luottamushenkilöorganisaatio Sivistystoimen luottamushenkilöorganisaatio muodostuu kolmesta lautakunnasta ja niiden alaisuudessa olevista jaostoista: Kasvatus- ja opetuslautakunta (puheenjohtaja Linnea West) Suomenkielinen jaosto Ruotsinkielinen jaosto 7

Yksilöasiain jaosto Varhaiskasvatus (tulosalue) Ruotsinkielinen perusopetus (tulosalue) Suomenkielinen perusopetus (tulosalue) Koulutuslautakunta (puheenjohtaja Juha Silander) Suomenkielinen jaosto Ruotsinkielinen jaosto Vamia (tulosalue) Vaasan lyseon lukio (tulosalue) Vasa gymnasium + aftonläroverk (tulosalue) Vaasan kaupungin opistot (tulosalue) Nuorisopalvelut (tulosalue) Kulttuuri- ja liikuntalautakunta (puheenjohtaja Anita Niemi-Iilahti) Liikuntajaosto Kulttuurijaosto Kulttuuri- ja kirjastopalvelut (tulosalue) Vaasan kaupungin museot (tulosalue) Vaasan kaupunginorkesteri (tulosalue) Vaasan kaupunginteatteri (tulosalue) Liikuntapalvelut (tulosalue) Esimerkki päätöksenteosta: Suomenkielinen ja ruotsinkielinen perusopetus ovat omia tulosalueitaan, osa asioista käsitellään yhteisessä kasvatus- ja opetuslautakunnassa ja osa asioista kielellisissä jaostoissa. Kasvatus- ja opetuslautakunta käsittelee seuraavia asioita: kouluverkko, koulujen työajat, vuosiviikkotunti (lautakunta ja valtuusto), oppilashuollon strategia ja toimintasuunnitelma, tulosaluejohtajien valinta, talous, oikaisuvaatimukset, valtuustoaloitteet. Kielellisissä jaostoissa käsitellään mm. opetussuunnitelmat ja oppilasmäärät per luokka-aste. Sivistystoimessa avustuksia myöntävät kulttuuri- ja kirjastopalvelut, liikuntapalvelut sekä nuorisopalvelut. Myös kaupunginhallituksen avustukset otetaan huomioon, koska osa niistä liittyy läheisesti sivistystoimialan toimintaan. Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan avustukset v.2017 Avustettavat yhdistykset / tahot (kpl) Avustukset 2017 ( ) Kulttuuri Liikunta 37 tahoa 68 yhdistystä 66.100 + palkinto 3.000 ja stipendi kahdelle taholle 163.104 Kaupunginhallituksen avustuksia maksettiin ulkopuolisille vuoden aikana yhteensä 1 441 087 euroa. Avustusmäärärahaa käytettiin toiminta-avustuksiin yhteisöille ja yhdistyksille, sekä lahjoitusvirkoihin ja osaamisperustan vahvistamiseen. Kaupunginhallituksen päättämiin avustuksiin sisältyivät pääosin sopimusluonteiset avustukset, muiden avustusten myöntäminen tapahtuu toimielimissä, joille avustukset luonteensa puolesta kuuluvat. Lisäksi nettoyksiköille maksettiin sisäinen avustus tilavuokrien pääomakorvaukseen yhteensä 3 576 772 euroa. Suurimmat toiminta-avustusten saajat ovat Vaasan yliopistosäätiö, Högskolestiftelsen i Österbotten, Åbo Akademi / IB-lukio-opetus, Vaasan kesäyliopisto, Vaasan Oopperasäätiö sekä Korsholman Musiikkijuhlat. Wasa Football Cup ry sai merkittävän avustuksen tekonurmikentän toteutukseen Västervikiin. Vaasan kaupunki tukee vuosittain myös Vaasan kesäyliopistoa ylläpitävää yhdistystä Vaasan kesäyliopisto ry Vasa sommaruniversitet rf. Lisäksi kehittämisrahoista (viestinnän määrärahat) myönnetään vuosittain avustuksia urheiluseurojen kanssa tehtävään markkinointiyhteistyöhön. Vuonna 2017 tähän käytettiin 90 000 euroa. 8

B. Palvelujen järjestämistapa Suurin osa sivistystoimen palveluista järjestetään kunnan omana toimintana. Ostopalveluina hankitaan tällä hetkellä varhaiskasvatusta (1.8.2018 alkaen siirtyminen palvelusetelijärjestelmään, kaksi päiväkotia jatkaa ostopalvelupäiväkoteina 31.12.2018 asti) sekä perusopetuksen aamupäiväja iltapäivähoitoa. Vaasan ja Mustasaaren perusopetuksen välillä on tehty sopimuksia, että oppilaat voivat osallistua tietyillä alueilla opetukseen yli kuntarajojen. Kuntayhtymät: Vaasanseudun Areenat Vaasa ja Mustasaari omistavat yhdessä kuntayhtymän Vaasanseudun Areenat, jonka tiloja ovat Botniahalli ja Vaasan Sähkö Arena (jäähalli). Lisäksi kuntayhtymä huolehtii Elisa Stadionin ylläpidosta. SÖFUK SÖFUK on ruotsinkielinen koulutus- ja kulttuurikuntayhtymä, jonka muodostaa 14 kuntaa. SÖFUK ylläpitää Yrkesakademin i Österbotten -ammattiopistoa, Wasa Teater Österbottens regionteater -alueteatteria sekä Kultu-Österbotten-kulttuuriyksikköä. Lisäksi kuntayhtymä on osakkaana Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi -osakeyhtiössä, joka ylläpitää ruotsinkielistä Novia-ammattikorkeakoulua. Sivistystoimessa tehdään paljon hankerahalla tapahtuvaa kehittämistoimintaa. Sivistystoimen tavoitteena on olla Pohjolan energisin kulttuuri- ja koulutuskaupunki. Vaasa haluaa olla hyvinvoiva ja elinvoimainen sivistyskunta, jolla on laadukas, tuottava ja tehokas palveluverkko. Vaasan kaupungilla on varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle ulottuvat energiakoulutusstrategia ja kielistrategia. C. Palveluverkko Linkki sivistystoimen palveluverkkokarttaan: https://vaasa.maps.arcgis.com/apps/webappviewer/index.html?id=e3adf02c81364594966dbbd8bf2 eb85d Kasvatus ja opetus Varhaiskasvatuksen, suomenkielisen perusopetuksen ja ruotsinkielisen perusopetuksen palveluverkko- ja kouluverkkoselvitykset hyväksytään vuosittain kasvatus- ja opetuslautakunnassa. Varhaiskasvatuksen paikkatilanne on tällä hetkellä melko kriittinen. Palvelusetelijärjestelmään on siirytty 1.8.2018 alkaen ja uusia päiväkotiryhmiä on tulossa syksyllä yksi ryhmä ja keväällä 2019 viisi uutta päiväkotiryhmää. Uusia palvelusetelipäiväkoteja on suunnitteilla Länsiniittyyn Mustasaaren rajalle ja Vähänkyrön Merikaartoon. Gerbyhyn on tulossa ruotsinkielinen kunnallinen päiväkoti (200 paikkaa) vuonna 2020 vuokramallina. Suomenkielisessä kouluverkossa tavoitteena yhtenäiskoulun muodostaminen myös keskusta-alueelle ja itäiselle alueelle, josta ne vielä puuttuvat. Itäisellä alueella Vanhan Vaasan koulu on siirtynyt väistötiloihin Palosaarelle syksyllä 2018. Nykyinen Vanhan Vaasan koulu puretaan ja uudet tilat rakennetaan Variskan koulun yhteyteen, jolloin ne muodostavat yhtenäiskoulun. Keskustan alueen koulukampuksen suunnittelu on käynnistynyt. Ruotsinkielisen kouluverkon haasteena oppilasmäärän kasvu ja luokkatilojen riittävyys Gerbyn ja Sundomin alakouluissa. Koulutus Lukiot toimivat kaksikielisellä Vaasa Lykeion -kampuksella keskustassa. Vamia järjestää ammatillista koulutusta kahdessa päätoimipisteessä: Hansa-kampuksella Ruutikellarintiellä ja Sampokampuksella Sepänkyläntiellä. Sampo-kampuksella tarve uuteen auto-, rakennus- ja maanrakennushalliin (PAMhalli). Opistoilla on kaikilla omat toimipisteet, ja ne järjestävät toimintaa myös muissa pisteissä sekä Vaasassa että naapurikunnissa. Vaasa-opiston tehtävänä on järjestää myös aikuisten perusopetusta, 9

asiakkaina ensisijaisesti maahanmuuttajataustaiset asiakkaat. Nuorisopalveluiden palveluverkkoselvitys käsitellään koulutuslautakunnassa syksyllä 2018. Nuorisopalveluiden henkilöstö on vuonna 2018 muuttanut Vaasanpuistikolta Raastuvankadulle yhden päätoimipaikkansa Kultsan läheisyyteen. Liikuntapalveluiden henkilöstö muuttaa syksyn 2018 aikana Vaasanpuistikolta uimahallin tiloihin. Kulttuuri ja liikunta Vaasan kaupungissa valmistellaan vuoteen 2030 asti ulottuvaa kulttuuri- ja liikuntaohjelmaa, jonka laatimiseen on osallistettu seuroja, yhdistyksiä, kuntalaisia ja muita toimijoita. Liikuntapalveluilla on kohteita, jonka käyttäjinä toimivat koko alueen asukkaat (mm. uimahalli, Öjberget, Kaarlenkenttä). Tämän lisäksi on lukuisia mahdollisuuksia liikuntaan myös eri asuinalueilla (kuntoradat, pallokentät yms.) Elisa Stadion on Vaasan kaupungin taseyksikkö ja sen kunnossapidosta vastaa Vaasanseudun Areenat kuntayhtymä. Kuntayhtymän muita liikuntapaikkoja ovat jäähalli ja Botniahalli. Vaasan kaupungilla on vahvoja kunnallisia kulttuurilaitoksia: museot, orkesteri ja teatteri. Museoilla on tarve uuteen varasto- ja konservointitilaan. Kulttuuri- ja kirjastopalvelujen palveluverkkoa tarkastellaan uudelleen vuoden 2018 aikana. D. Palvelujen ja toiminnan nykytila ja kehittämistarpeet Sivistystoimen suurimmat kehittämistarpeet liittyvät tiloihin (päiväkodit, yhtenäiskoulut, ammatillisen koulutuksen PAM-halli, museovarasto, Wasa Station). Muita esille nousseita asioita ovat pitkään jatkunut tiukka taloustilanne (kaupungin taloustilanne + valtion rahoituksen väheneminen) ja näistä aiheutuneet paineet riittävän palvelun laadun varmistamiseen sekä henkilöstön jaksamiseen. Erityisesti ammatillinen koulutus on joutunut tekemään isoja muutoksia toimintaansa ammatillisen reformin myötä. Kasvatus- ja opetuspuolella tukea tarvitsevien lasten määrä on lisääntynyt, mikä heijastuu myös nuorisopalveluiden toimintaan. Vaasassa on toukokuussa 2018 tehty päätös ennaltaehkäisevään toimintaan panostamisesta ja päätetty perustaa kahdeksan uutta koulupsykologin ja kuraattorin virkaa ja toimea. Lisäksi on päätetty, että vuoden 2019 talousarviossa perusopetuksen vuosiviikkotunti on 1,95 aiemman 1,91 sijaan. Koulut päättävät itse, käytetäänkö resurssit lisätunteihin vai esimerkiksi opetusryhmän jakamiseen pienryhmiin. Ammatillisessa koulutuksessa kehittämisen painopisteenä on ammatillisen koulutuksen reformin mukanaan tuomiin muutoksiin vastaaminen: osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys, tulevaisuuden työelämän tarpeisiin vastaaminen, muutoskoulutukset, yhteistyö työelämän kanssa. Maakuntauudistus muuttaa kuntien rakennetta niin, että sivistystoimesta tulee monessa kunnassa suurin toimiala, näin myös Vaasan kaupungissa. Tulevaisuuden sivistyskunta asettaa kehittymiselle ja kehittämiselle omat haasteensa. Tähän on tartuttu mm. uuden kulttuuri- ja liikuntaohjelman valmistelulla, jossa prosessiin on osallistettu runsaasti eri sidosryhmiä. Vaasan kaupunginkirjastolle annettu seudullinen kehittämistehtävä asettaa omat positiiviset paineensa toiminnan kehittämiselle. 2.1.2 Varhaiskasvatus A. Organisointi ja johtaminen Vaasan kaupungin varhaiskasvatus on kaksikielinen: päiväkoteja on sekä ruotsin- että suomenkielisiä ja varhaiskasvatuksen hallinto on kaksikielinen. Varhaiskasvatuksen toiminta-alue koostuu kolmesta maantieteellisestä alueesta: Itäinen alue, Keskustan alue, Pohjoinen alue. Kaksikielisellä tulosalueella on yhteinen strategia, visio ja tavoitteet kielestä riippumatta. Kaksikielinen tulosalue mahdollistaa ryhmien joustavan suunnittelun ja rakentamisen; ryhmien kieltä (suomi/ruotsi) voidaan vaihtaa joustavasti tarpeen mukaan jopa yksikön sisällä ja henkilöstöä siirtää tarpeen mukaan. Kaksikielinen tulosalue pystyy kehittämään ja kouluttamaan henkilöstöä samalla tavalla molemmilla kielillä, mikä varmistaa varhaiskasvatuksen tasavertaisen laadun. Kaksikielinen johtoryhmä takaa sen, että molemmat kieliryhmät sekä henkilöstön että lasten osalta saavat tasavertaista kohtelua. Kokouksia ja koulutuksia pidetään myös suomeksi ja ruotsiksi, mutta 10

tulosalueen johto ja hallinto toimivat kahdella kielellä, mikä varmistaa sen, että molemmat kieliryhmät pysyvät vahvoina. Varhaiskasvatuksen kaksikieliseen johtoryhmään kuuluu tulosaluejohtaja, kolme palvelupäällikköä, ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen edustaja, kehittämispäällikkö ja talousasiantuntija ja ryhmä kokoontuu viikoittain. Päiväkodinjohtajat eivät työskentele lapsiryhmissä vaan tekevät yhtä lukuun ottamatta pelkästään hallinnollista työtä ja vastaavat useista yksiköistä. Perhepäivähoidon ohjaajat vastaavat ryhmäpäiväkodeista ja perhepäivähoitajista. Perhepäivähoidonohjaajat ja päiväkodinjohtajat vastaavat avoimesta päiväkoti- ja kerhotoiminnasta. Sekä kunnallisissa että ostopalvelu- tai palvelusetelipäiväkodeissa on lapsiryhmissä kaksi lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaavaa kasvattajaa (Varhaiskasvatuslain mukaan vähintään 1, Vaasassa 2). Varhaiskasvatuksessa käytetään tietojärjestelmiä: Wilma, Effica, Titania. Varhaiskasvatuksen henkilöstö 31.12.2017: Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 558 23 581 Määräaikaiset 149 69 218 Työllistetyt 1 11 12 Yhteensä 708 103 811 HTV 31.5.2018 tilanteen mukaan Vakituinen Määräaik. Avustaja 17,83 71,02 Erityislastentarhanopettaja 6 1 Hallinnollinen päiväkodinjohtaja 17 3 Kiertävä erityislastentarhanopettaja 7 Kiertävä lastenhoitaja 18 8 Kiertävä S2-lastentarhanopettaja 1 Kolmiperhepäivähoitaja 3 Lastenhoitaja 192,82 77,71 Lastentarhanopettaja 218,6 80,04 Leikinohjaaja 5,22 Leikkitoiminnanohjaaja 0,78 Palveluohjaaja 1 Palvelupäällikkö 4 1 Palveluvastaava 2,44 Perhepäivähoidon ohjaaja 3 1 Perhepäivähoitaja 64,64 3 Päiväkodinjohtaja 4 Päiväkotityöntekijä 34,15 8,53 Ryhmäperhepäivähoitaja 19,52 6 TVT-pedagogi 1 Varhaiskasvatusjohtaja 1 Vastaava ryhmäperhepäivähoitaja 8 2 Alle 6-vuotiaiden lukumäärä Vaasassa on tällä hetkellä 5 138, elokuussa 2018 varhaiskasvatuksen piirissä on 3 465 lasta (67 % kaikista lapsista). Varhaiskasvatuksesta noin 74 % on suomenkielistä ja 26 % ruotsinkielistä. Alle kouluikäisten lasten lukumäärä ja varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten lukumäärä on pysynyt jokseenkin samana viimeisen kolmen vuoden aikana. Varhaiskasvatuksen merkittävin palvelumuoto on päiväkodeissa tapahtuva varhaiskasvatus. Vaasassa on tällä hetkellä 39 kunnallista päiväkotia, 10 palvelusetelipäiväkotia ja 2 ostopalvelupäiväkotia (siirtyvät palvelusetelipäiväkodeiksi 1.1.2019). Tammikuussa 2019 avautuu uusi Pukinjärven palvelusetelipäiväkoti. 11

Varhaiskasvatuksen yksiköt Kunnalliset päiväkodit Ryhmät lkm Paikat lkm Keskustan alue (9 päiväkotia) 50 Gustavsborgs daghem 6 111 Inkerinpuiston päiväkoti 8 149 Pikku kasarmin päiväkoti 6 91 Punahilkan päiväkoti 12 147 Satamapuiston päiväkoti 2 44 Sundom daghem 4 81 Suvilahden päiväkoti 5 90 Vindängens daghem 6 132 Villityksen päväkoti 1 21 Itäinen alue (14 päiväkotia) 47 Alkulan päiväkoti 5 84 Esikon päiväkoti 1 21 Haga daghem 2 49 Huvikummun päiväkoti 3 65 Kappelinmäen päiväkoti 3 56 Klemettilän päiväkoti 2 44 Purolan päiväkoti 5 105 Ristinummen päiväkoti 5 105 Taikametsän päiväkoti 2 42 Teeriniemen päiväkoti 8 160 Trollbergets daghem 2 42 Pikkuonnin päiväkoti 3 63 Tervajoen päiväkoti 3 59 Villin lännen päiväkoti 3 72 Pohjoinen alue (13 päiväkotia) 52 Gerby daghem Björkdungen 6 105 Gerby daghem Granviken 2 39 Hemstrands daghem 2 42 Isolahden päiväkoti 3 69 Kaptensgatans daghem 2 45 Länsimetsän päiväkoti 6 123 Malmögårdens daghem 5 63 Malmöntalon päiväkoti 6 102 Metsäkallion päiväkoti 8 84 Paakarin päiväkoti 4 90 Palosaaren päiväkoti 5 126 Pukinkulman päiväkoti 2 33 Vikinga esiopetus 1 21 Yksityiset päiväkodit (palveluseteli+ostopalvelu) Keskustan alue (6 päiväkotia) 16 English Playschool 3 65 Folkhälsans daghem 2 33 Lyhdyn päiväkoti 2 33 Manna daghem 2 33 Rantapääskyn päiväkoti 6 108 Päiväkoti Tiitäinen 1 21 Itäinen alue (1 päiväkoti) 3 Kalliokadun päiväkoti 3 45 Pohjoinen alue (6 päiväkotia) 10- Iduna daghem 1 13 Kiillekujan päiväkoti 3 45 Pilke Kolibridalens daghem 2 33 12

Pilke Pikkuponin päiväkoti (1.1.2019-)? 75 Pilke Pursimiehenkadun päiväkoti 2 33 Tuulenpesän päiväkoti 2 29 Avoimet päiväkodit Keskustan alue Gustavsborgs öppna daghem Vaahteramäen avoin päiväkoti Itäinen alue Huutoniemen avoin päiväkoti Kuningattarenpolun avoin päiväkoti Ristinummen avoin päiväkoti Pohjoinen alue Gerbyn avoin päiväkoti Kunnalliset ryhmäperhepäivähoitokodit Keskustan alue Kapsäkki 1 16 Itäinen alue 1 12 Pikku-Lassi 1 12 Poutapilvi 1 12 Veitikka 1 12 Pohjoinen alue Muurahainen 1 12 Nallebo 1 12 Mollamaija 1 12 Vara-Waltteri 1 12 Kunnallinen perhepäivähoito hoitajan omassa kodissa Asevelikylä-Huutoniemi-Melaniemi-Teeriniemi- 11 41 Purola Hietalahti-Keskusta-Suvilahti 8 30 Haapaniemi-Ristinummi-Vanha Vaasa 11 43 Gerby-Isolahti-Kotiranta-Palosaari-Pukinjärvi- 23 84 Vetokannas Merikaarto-Tervajoki-Vähäkyrö 7 29 Perhepäivähoidon (ryhmäperhepäivähoito ja kotona hoitavat perhepäivähoitajat) osuus on viimeisen kolmen vuoden aikana laskenut. Kotona hoitavien perhepäivähoitajien määrä on lähivuosina laskenut 83 hoitajasta 60 hoitajaan ja perhepäivähoitajia on edelleen eläköitymässä. Vaasassa ei ole yksityistä perhepäivähoitoa. Uusi, 1.9.2018 voimaan tuleva varhaiskasvatuslaki edellyttää, että viimeistään 1.1.2030 alkaen päiväkodin kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivasta mitoitukseen laskettavasta henkilökunnasta kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus. Kyseisestä kahdesta kolmasosasta vähintään puolella tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Muilla tulee olla vähintään varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus. Vaasan kaupungissa tämä on toteutunut jo vuosia ja samaa edellytetään palvelusetelipäiväkodeilta. Varhaiskasvatuslain mukainen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen 20 tuntiin 1.8.2016 alkaen on lisännyt Vaasassa merkittävästi osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa olevien lasten osuutta (aiemmin 6 7 %, nyt yli 30 %). Esiopetus toteutetaan varhaiskasvatuksessa, jotta jokainen lapsi saisi varhaiskasvatusta samassa paikassa kuin esiopetusta. Useimmat esikouluryhmät toimivat päiväkodeissa, mutta muutama on sijoitettu koulujen tiloihin. Esiopetuksen piirissä on syksyllä 2018 yhteensä 750 lasta. 13

Tällä hetkellä Vaasa ostaa Mustasaaresta 4 varhaiskasvatuspaikkaa ja Mustasaari ostaa Vaasasta 2 varhaiskasvatuspaikkaa. Palvelusetelipäiväkodit voivat ottaa vastaan asiakkaita myös muista kunnista, mikäli näissäkin on käytössä palvelusetelijärjestelmä. Vaasassa järjestetään kolmessa kunnallisessa päiväkotiryhmässä ruotsin kielen kielikylpytoimintaa, joka alkaa, kun lapsi on 5-vuotias ja jatkuu esiopetuksena, paikkoja 132. Englanninkielistä varhaiskasvatusta tarjoaa palvelusetelipäiväkoti English Playschool 5- ja 6-vuotiaille kolmessa ryhmässä aikaisemman kahden sijaan. Steinerpedagogiikkaa tarjotaan kahdessa ostopalvelupäiväkodissa suomenkielisiä 21 paikkaa ja ruotsinkielisiä 12 paikkaa. Vuorohoitoa järjestetään kaksikielisessä Punahilkan päiväkodissa Korkeamäellä. Vuonna 2018 on perustettu toinen vuorohoitoyksikkö Klemettilän alueelle. Tilinpäätös 2017 Kunnallinen toiminta Yksityinen toiminta Päiväkodeissa tapahtuva 39 kunnallista päiväkotia 12 ostopalvelupäiväkotia varhaiskasvatus (2.934 lasta) 2 480 lasta 454 lasta Perhepäivähoidossa tapahtuva varhaiskasvatus (302 lasta) 91 perhepäivähoitajaa, joista 64 kotona hoitavia pph 9 ryhmäperhepäiväkotia 302 lasta Esiopetus (690 lasta) 41 ryhmää 2 ryhmää (Steiner, English Playschool) Avoin varhaiskasvatus (kerhotoiminta ja avoimet päiväkodit) kerhotoiminta: 12 kerhoa, 113 lasta avoin pk: 7 avointa päiväkotia, keskimäärin 59 lasta/pv ja 42 aikuista /pv Kasvatus- ja opetuslautakunta on 18.4.2018 hyväksynyt varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvityksen (liite). Palveluverkkoselvityksen merkittävimmät linjaukset: yksityisen varhaiskasvatuksen osuus voi olla enintään 25 % varhaiskasvatuksen paikoista. Vuonna 2017 ostopalvelupäiväkodeissa on ollut 14 % varhaiskasvatuksen (päiväkodit + perhepäivähoito) piirissä olevista lapsista. kielikylpyopetusta ja esiopetusta järjestetään pääsääntöisesti kaupungin omana toimintana (poikkeukset Steiner-päiväkoti ja English Playschool). keskusta-alueella ja oppilaitosten läheisyydessä sijaitsevat päiväkodit ovat pääsääntöisesti kunnan omaa toimintaa, muille alueille perustettavat uudet päiväkodit voivat olla myös palvelusetelipäiväkoteja. Tyypillinen palvelusetelipäiväkodin koko on 4 6 ryhmää, kun taas uusi kunnallinen päiväkoti pyritään rakentamaan 6 10 ryhmäiseksi Kunta hakee ja hyväksyy palvelusetelipäiväkotien palvelujen tuottajat varhaiskasvatuspalvelujen tarpeen mukaan talousarvion puitteissa ottaen huomioon tarjolla olevien palvelujen määrän. Palveluverkkoselvityksen toimenpide-ehdotukset = tulosalueen tärkeimmät kehittämistarpeet: Gerby daghem 2020 (200 paikkaa, tarveselvitys hyväksytty KH 13.8.2018) Länsiniityn palvelusetelipäiväkoti 2020 (150 paikkaa, kaksikielinen) Merikaarron palvelusetelipäiväkoti 2021 (84 paikkaa) Yksi kehittämistarpeista on myös erityisvarhaiskasvatuksen kehittäminen edelleen. Uusi varhaiskasvatuslaki ei aiheuta Vaasan kaupungissa erityisiä kehittämistarpeita henkilöstön suhteen, sillä henkilöstörakenne vastaa nyt jo tulevia tarpeita. Varhaiskasvatuksen nettokustannukset, vertailukaupunkina Hämeenlinna. Vaasassa on vertailukaupunki Hämeenlinnaa korkeammat varhaiskasvatuksen nettokustannukset, joihin osasyynä saattavat olla Vaasan kaupungin sisäisten vuokrien järjestelmä ja varhaiskasvatuksen valitsema henkilöstörakenne (lapsiryhmissä kaksi lastentarhanopettajan tai sosionomin koulutuksen omaavaa henkilöä lain vaatiman yhden henkilön sijaan). 14

2.1.2 Suomenkielinen perusopetus 2.1.3 Ruotsinkielinen perusopetus A. Organisointi ja johtaminen Suomenkielinen perusopetus ja ruotsinkielinen perusopetus ovat erillisiä tulosalueita, joita johtavat koulutoimenjohtaja ja skoldirektör. Molemmilla tulosaluejohtajilla määräaikainen työsuhde 31.12.2019 asti. Suomenkielinen perusopetus on jaettu kahteen maantieteelliseen alueeseen, joiden opetuksen järjestelyistä aluerehtorit vastaavat. Aluerehtoreiden työsuhde on 31.12.2019 asti. Alue 1 koostuu Pohjoisen ja Keskustan alueen kouluista, alue 2 koostuu Itäisen alueen ja Vähänkyrön kouluista. Ruotsinkielisessä perusopetuksessa ei ole vastaavia aluejakoja. HTV 31.5.2018 tilanteen mukaan Suomenk. perusopetus Ruotsink. perusopetus 31.8.2018 Vakituiset Määräaikaiset Vakituiset Määräaikaiset Ap- ja ip-toiminnan ohjaaja 2,95 0,52 Apulaisrehtori 6 1 Erityisasiantuntija 0,53 Erityiskoulun rehtori 1 Erityisluokan opettaja 23,5 14 10 2,91 Erityisopettaja peruskoulussa 23,58 7,88 6 1,92 Kasvatus- ja opetuspäällikkö 0,5 0,5 Koulukuraattori 6 0,13 2,5 Koulunkäynninohjaaja 58,24 39,25 11,36 19,28 Koulupsykologi 6,5 2,5 Koulutoimenjohtaja 1 1 Luokanopettaja 134,12 30,75 38 4,92 Oppilashuollon asiantuntija 2 Palvelusuunnittelija 0,5 0,5 Peruskoulun johtajaopettaja 3 Peruskoulun lehtori 78,61 16 14,5 2 Peruskoulun rehtori 11 3 5 Päätoiminen tuntiopettaja 31,74 16,43 18,7 Vahtimestari 10,52 1 3 15

Vastaava aamu- ja ip 7,7 1,56 0,78 toim.ohjaaja Vastaava kuraattori 2 1 Koulut ja oppilasmäärät suomenkielinen perusopetus Koulu Lk Oppilasmäärä 30.8.2018 Alue 1: (keskusta + Pohjoinen) Keskustan alue 1. Hietalahden koulu 1-6 + erityisopetus 1-9 253 2. Keskuskoulu 1-6, kielikylpy 415 3. Merenkurkun koulu 7-9, kielikylpy, 357 englanninkielinen opetus 4. Suvilahden koulu 1-6, englanninkielinen opetus 261 Pohjoinen alue 5. Isolahden koulu 1-6 + erityisopetus 1-9 322 6. Länsimetsän koulu 1-6, kielikylpy 350 7. Onkilahden yhtenäiskoulu 1-9 + valmistava opetus 807 Alue 2: (Itäinen + Vähäkyrö) Itäinen alue 8. Huutoniemen koulu 1-6 387 9. Nummen koulu 1-6 + erityisopetus 1-6 + 253 valmistava opetus 10. Vanhan Vaasan koulu 1-6 184 11. Variskan koulu 7-9 + valmistava opetus 468 Vähänkyrön alue 12. Merikaarron koulu 1-6 136 13. Savilahden yhtenäiskoulu 1-9 347 14. Tervajoen koulu 1-6 80 Yhteensä 4620 Lisäksi Vaasan kouluissa opiskelee 44 valmistavan luokan oppilasta. Vaasalaisia oppilaita Mustasaaren koulussa 36 kpl (Mustasaaren Keskuskoulu) Ruotsinkielisen perusopetuksen koulut ja oppilasmäärät 20.9.2017 Koulu Luokat Oppilasmäärä 20.9.2017 1. Borgaregatans skola 7-9, joustava perusop. 371 91% valmistava 2. Gerby skola 1-6 278 99% 3. Haga skola 1-9, luokkasidonnainen 131 74% erityisopetus, valmistava 4. Sundom skola 1-6 224 90% 5. Vikinga skola 1-6 239 85% Yhteensä 1243 86% Käyttöaste (Kouluverkkoselvitys 13.12.2017) Mustasaarelaisia oppilaita ruotsinkielisen perusopetuksen piirissä 26 oppilasta. Yhteensä oppilasmäärä suomenkielinen ja ruotsinkielinen perusopetus 5 886 oppilasta. 16

Lisäksi Vaasan kaupungissa toimivat Vaasan Rudolf Steinerkoulu, Vaasan Kristillinen koulu sekä Åbo Akademin ylläpitämä Vasa Övningsskola. Oppilasmäärä näissä kouluissa on yhteensä 714. Vaasan kaupungin suomenkielinen ja ruotsinkielinen perusopetus järjestävät myös sairaalaopetusta. Lisäksi on lastensuojelun kouluyksiköitä (Viima, Puro, Kustaalan koulu, Saukkoranta). Englanninkielistä opetusta järjestetään Suvilahden koulussa (1. 6. lk) ja Merenkurkun koulussa (7. 9. lk). Varhennettua kieltenopetusta ryhdytään järjestämään englannin kielellä 1. luokasta alkaen kaikissa alakouluissa. Kasvatus- ja opetuslautakunta käsittelee englanninkielisen opetuksen laajentamista syksyn 2018 aikana. Kielikylpyopetusta (ruotsi) järjestetään Länsimetsän koulussa (1. 4. lk) ja Keskuskoulussa (1. 6. lk) sekä Merenkurkun koulussa (7. 9. lk). Suomenkieliseen yleisopetukseen osallistuvat oppilaat voivat valita alakoulussa ruotsin A2-kieleksi neljännellä luokalla. Lisätietoa Vaasan kaupungin kielistrategia: https://www.vaasa.fi/sites/default/files/atom/vaasan_kaupunki_kielistrategia_a4_fi_naytto.pdf Vaasassa perusopetuksen resursseja nostettu jo aiemmin 1,91 vuosiviikkotuntiin ja edelleen vuodelle 2019 resursoitu 1,95 vuosiviikkotuntia, jolloin resurssi voidaan kohdistaa tarpeen mukaan pienempiin ryhmäkokoihin tai lisäämällä opetuksen määrää nykyisissä ryhmissä. Suomenkielisen perusopetuksen tuntijako: 17

Tuntijako kunnallisessa ruotsinkielisessä perusopetuksessa Vaasassa Kasvatus- ja opetuslautakunta, ruotsinkielinen jaosto 16.4.2015 14 ja muutettu 8.12.2016 38 Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yhteensä Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 5 5 4 4 3 4 3 42 A-kieli 2 2 2 3 2 2 3 16 Vapaaehtoinen A-kieli/B1-kieli 2 2 2 2 2 2 12 Matematiikka 3 3 4 4 3 4 3 4 4 32 Ympäristöoppi 2 2 3 2 3 2 14 Biologia ja maantieto 2 3 2 7 Fysiikka ja kemia 2 2 3 7 Terveystieto 0,5 1 1 3 Uskonto/elämänkatsomustieto 1 1 2 1 1 1 1 1 1 10 Historia ja yhteiskuntaoppi 1 2 2 2 2 3 12 Musiikki 1 1 1 1 1 1 2 8 Kuvataide 1 1 1 1 1 2 2 9 Käsityö 2 2 2 1 1 1 3 11 Liikunta 2 2 2 2 3 2 2 3 2 20 Kotitalous 3 3 Valinnaiset taito- ja taideaineet 2 2 2 2 2 11 Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 2 Valinnaisaineet 1 1 1 3 3 9 Pakolliset 20 20 23 24 25 26 30 30 30 228 Ruotsinkielinen perusopetus järjestetään kokonaan omana toimintana, ja se on jaettu oppilaaksiottoalueittain (ks. kuva). Vasa Övningsskolalla on oma oppilaaksiottoalue. Ruotsinkielisessä perusopetuksessa on panostettu oppilashuoltoon ja perustettu uusia virkoja ja toimia. Oppilashuoltoon kuuluu 2,5 psykologia ja 3,5 kuraattoria. Jokaisessa koulussa on koulunkäyntiavustajia, ja resursseja on jaettu mahdollisimman pitkälti tarpeen mukaan. Perusopetuksessa osallistutaan aktiivisesti erilaisiin hankkeisiin. Erilaisten tukien avulla järjestetään kerhotoimintaa, varhennettua englannin kielen opetusta 3. luokalta, tutortoimintaa ja kielirikasteisia 18

opetusmenetelmiä. Oppilaiden hyvinvoinnin edistämiseksi osallistutaan Liikkuva koulu - hankkeeseen. Ruotsinkielisessä perusopetuksessa järjestetään 1. 9. luokkien perusopetuksen täydentävää opetusta, joustavaa perusopetusta, luokkasidonnaista erityisopetusta ja sairaalaopetusta. Maahanmuuttajataustaisille oppilaille järjestetään opetusta, joka valmistaa perusopetukseen, ruotsia toisena kielenä ja äidinkielenopetusta. Suomen kielen opetus aloitetaan ensimmäiseltä luokalta ruotsinkielisissä kouluissa, ja oppilailla on mahdollisuus opiskella äidinkielenomaista suomea. Lukuvuoden 2018 2019 opetusresurssi on 2 424 h laskettuna 1 256 oppilaalle. Resursseihin sisältyy 435 h erityisopetusta. Kouluverkkoselvityksen 13.12.2017 mukaan suomenkielisen perusopetuksen kouluverkko on tasapainossa oppilasmäärien ja koulujen maantieteellisen sijainnin suhteen. Suomenkielisessä perusopetuksessa joustavat oppilaaksiottoalueiden rajat. Yhtenäiskoulut toimivat jo Pohjoisella alueella (Onkilahden yhtenäiskoulu) ja Vähänkyrön alueella (Savilahden yhtenäiskoulu). Tavoitteena on, että jokaisella alueella on yhtenäiskoulu. Kasvatus- ja opetuslautakunta on 6.6.2018 hyväksynyt Vanhan Vaasan koulun tarveselvityksen, jonka mukaan Vanhan Vaasan koulun uudisrakennus toteutetaan Variskan yläkoulun yhteyteen. Tällöin Itäisen alueen yhtenäiskoulu muodostuisi Variskan koulun yhteyteen. Keskustan alueen yhtenäiskouluratkaisu on yhteydessä Merenkurkun koulun tilatarpeisiin. Vanhan Vaasan koulu toimii sisäilmaongelmien vuoksi väistötiloissa Palosaaren koululla 13.8.2018 alkaen. Ruotsinkielinen kouluverkko rakentuu neljästä alakoulusta ja yhdestä yläkoulusta. Ruotsinkielisessä perusopetuksessa ei ole tällä hetkellä tarkoituksenmukaista tavoitella yhtenäiskoulun perustamista. Ruotsinkielisten koulujen haasteena on tilojen riittävyys oppilasmäärien kasvaessa. Väestöennusteiden mukaan ruotsinkielisten lasten lukumäärä kasvaa alueilla tasaisesti ja hillitysti, mutta koulun oppilasmäärät ovat jyrkemmässä nousussa, koska yhä suurempi osa perheistä valitsee ruotsinkielisen perusopetuksen. Gerby skola tarvitsee yhden luokkatilan lisää syksyllä 2018 ja syksyllä 2019 vielä toisen. Myös Sundom skola tarvitsee lisää luokkatiloja syksyllä 2019. Yhteistyössä yhdistysten kanssa järjestetään perusopetuksen aamupäivä- ja iltapäivätoimintaa, liikkuva koulu -toimintaa sekä Action-lajikokeiluja. Ruotsinkielisessä perusopetuksessa aamupäiväja iltapäivätoiminnasta vastaavat kokonaan Folkhälsan ja Setlementti, suomenkielisessä perusopetuksessa aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään kunnan omana toimintana ja yhteistyössä urheiluseurojen kuten VPS juniorit ry kanssa. Tila-asioiden lisäksi kehittämispaineet ruotsinkielisessä perusopetuksessa kohdistuvat seuraaviin asioihin: erityistarpeisten oppilaiden määrä kasvaa, pedagoginen johtajuus, arviointi ja laatu. 19

Oman perusopetuksen nettokustannukset ovat hieman korkeammat kuin vertailukaupungissa Hämeenlinnassa. Vaasan kustannuksissa on laskettu yhteen suomenkielinen ja ruotsinkielinen perusopetus. 2.1.4 Vaasan lyseon lukio 2.1.5 Vasa gymnasium ja Vasa svenska aftonläroverk Vaasan lyseon lukio on oma tulosalueensa, jolla on oma rehtori. Vasa gymnasium ja Vasa svenska aftonläroverk muodostavat yhteisen tulosalueen, jolla on yhteinen rehtori. HTV 31.5.2018 tilanteen mukaan Vaasan lyseon lukio Vasa gymnasium + Aftis Vakituiset Määräaikaiset Vakituiset Määräaikaiset Apulaisrehtori 1 Lukion ja peruskoulun yhteinen 0,7 1 Lukion lehtori 8 Lukion opinto-ohjaaja 2 1 Lukion rehtori 1 1 Lukion/iltalukion yhteinen 1 vanhempi lehtori Opintosihteeri 2 1 Päätoiminen tuntiopettaja 1 9,85 4,84 3,62 Tuntiopett.päätoim.virkaan nim 2 Vanhempi lehtori 25,5 6 1 Vahtimestari 1 Vastaava kuraattori 1 Virastomestari 1 Lukio Iltalukio opisk. Päivälukio opisk. Yksikköhinta Yksikköhinta Vakituiset opiskelijat Vaasan 800 5561,94 55 3293,08 855 44,1 lyseon lukio VG + aftis 160 6229,38 90 3293,08 250 20 Henkilöstö 20

Vaasassa on Suomen ensimmäinen kaksikielinen lukiokampus, jossa toimivat Vaasan lyseon lukio, Vasa gymnasium ja Vasa svenska aftonläroverk; kaikki kunnan omaa toimintaa. Vaasan lyseon lukio toimii kampuksella kahdessa kiinteistössä (V- ja K-kiinteistöt). Vaasan lyseon lukiossa opiskelee nuoria koko Vaasan seudulta, koska lähin suomenkielinen lukio löytyy vasta Laihialta. Vasa svenska aftonläroverk on Suomen ainoa ruotsinkielinen aikuislukio, joka toimii etälukiona, joten opiskelijat tulevat eri puolilta Suomea ja muutama myös ulkomailta. Kaksikielisen lukiokampuksen perustamisesta lähtien on haluttu kehittää tilojen yhteiskäyttöä ja vuorovaikutusta yli kielirajojen. Yhteinen kurssitarjotin kannustaa toisen kotimaisen kielen opiskeluun. Lukioilla on myös seudun ainoa liikuntapainotteinen lukio, jolloin opiskelijat voivat yhdistää määrätietoisen urheiluharjoittelun opiskeluun. Lukiot ovat myös panostaneet laajemminkin kieltenopiskeluun ja matemaattisten aineiden opiskeluun. Erityisesti Lyseon lukion kansainvälinen ohjelma on hyvin laaja. Lisäksi lukio-opetusta järjestetään Åbo Akademin ylläpitämässä Vasa Övningsskolanissa (ruotsinkielinen lukio + IB-opetus). Oman lukiokoulutuksen nettokustannuksista ei löydy vertailulukuja Hämeenlinnasta. Manner- Suomen keskiarvoon verrattuna Vaasassa on alhaisemmat oman lukiokoulutuksen nettokustannukset per oppilas. Vaasassa lukiokoulutus toteutetaan kokonaan valtionrahoituksen turvin. 2.1.6 Vamia Vamia on organisaationa vuoden ikäinen ja uusi organisaatio on rakennettu Vaasan Ammattiopiston, Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen ja Vaasan oppisopimuskoulutuksen toimintojen ympärille. Tulosalueen johtajana toimii rehtori. HTV 31.5.2018 tilanteen mukaan Vakituinen Määräaik. Aluepäällikkö 1 Ammattimies 2 Apulaisrehtori 2 Asiakkuuspäällikkö 2 Erikoisammattimies 3 Erityisopettaja 4 1 Infonhoitaja 1 0,5 Kansainvälisyyspäällikkö 1 21

Kehittämispäällikkö 1 Kiinteistönhoitaja 1 Koulunkäynninohjaaja 1,78 1 Koulutuspäällikkö 6 Koulutussuunnittelija 7 Kuraattori 5 1 Laitosmies 1 Lehtori 62,37 Maahanmuuttajakoordinaattori 1 Markkinointisuunnittelija 1 Mekaanikko 1 Ohjaaja 1 Opettaja 64,26 10,23 Opinto-ohjaaja 3 1,68 Opintosihteeri 8 Oppisopimuspäällikkö 1 Projektipäällikkö 1 Päätoiminen tuntiopettaja 49,14 9 Rehtori 1 Toimistopäällikkö 1 Tuntiopettaja 1 Työllistämispäällikkö 1 Varastonhoitaja 0,6 Varastotyöntekijä 1 Virastomestari 2 Välinehuoltaja 1 Vamia järjestää ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi; kaikki kunnan omaa toimintaa. Koulutusmuodot Valtionosuus (kunnan oma toiminta) Ammatillinen peruskoulutus 18.637.772 Ammatillinen lisäkoulutus 1.693.977 Ammatillinen peruskoulutus, oppisopimus 828.000 Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimus 1.104.898 Työvoimakoulutus 563.116 Vamian opiskelijamäärä (5.6.2018) 2.242 henkilöä, joista 186 on kirjoilla Mustasaaressa. Ruotsinkielistä ammattiopetusta järjestää Yrkesakademin/SÖFUK. Haasteina ammatillisessa koulutuksessa on ammatillisen koulutuksen meneillään oleva reformi. Tilojen osalta haasteena on tarve saada uudet tilat autoalan koulutusta, rakennusalaa ja maanrakennusta varten (PAM-halli). Ammatillisessa koulutuksessa kehittämisen painopisteenä on ammatillisen koulutuksen reformin mukanaan tuomiin muutoksiin vastaaminen: osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys, tulevaisuuden työelämän tarpeisiin vastaaminen, muutoskoulutukset, yhteistyö työelämän kanssa. 2.1.7 Vaasan kaupungin opistot Vaasan kaupungin opistot on Vaasan kaupungin organisaatiorakenteessa uusi tulosalue, johon on yhdistetty Vaasa-opiston, Vasa Arbiksen ja Kuula-opiston toiminnot. Tulosalueen johtajana toimii johtava rehtori, joka toimii samalla Vaasa-opiston rehtorina. Myös Vasa Arbiksella ja Kuula-opistolla on omat rehtorit. 22

Vaasan kaupungin opistojen johtava rehtori Sannasirkku Autio toimii Kansalaisopistojen liiton KoL Medborgarinstitutens förbund MiF ry puheenjohtajana. KoL toimii kansalais- ja työväenopistojen sekä vapaan sivistystyön edunvalvojana ja vaikuttajana. HTV 31.5.2018 mukaan Vakituinen Määräaik. Apulaisrehtori 1 1 AV-mestari 1 Huilunsoiton lehtori 1 Intendentti 1 Johtava rehtori 1 Kieltenopettaja 3 0,9 Koulunkäynnin ohjaaja 1 1,29 Lehtori 2 Musiikkileikkikoulun opettaja 2 Musiikkiopiston lehtori 1,57 Musiikkiopiston opettaja 5 Pianonsoiton lehtori 2 Pianonsoiton opettaja 3 1 Päätoiminen tuntiopettaja 0,9 Rehtori 3 Suomen kielen opettaja 2 Suunnittelijaopettaja 11 0,7 Tekstiilikäsityönopettaja 2 Toimipistevastaava 1 1 Tuntiopettaja 150 Vahtimestari 2 2 Virastomestari 2 Viulunsoiton opettaja 2 Viulunsoiton lehtori 1 Yksinlaulun opettaja 1 Opistojen toiminta on kunnallista toimintaa. Kansalaisopistotoiminnan järjestämisestä sopimus Isonkyrön ja Laihian kuntien kanssa: Vaasa-opisto järjestää toiminnan ja sopimuskunnat maksavat palvelusta valtionosuuden ylittävän osuuden ja vastaavat toimitiloista. Kuula-opistolla on palvelusopimus musiikkiopiston palveluista Isossakyrössä ja Laihialla. Vaasa-opisto: Vaasa Raastuvankatu 31, Kasarmialue (TaiKon, Stallin puutyötilat, tanssisalit), YA kampus Kungsgården (puutyötilat), Vähäkyrö (Merikaarto, Kirkonkylä/Vähäkyrö-talo, Tervajoki). Lisäksi Laihia (Opistotalo keskustassa, ent. Villakehräämö asemanseudulla, lisäksi kouluilla ja nuorisoseuroilla) ja Isokyrö (Opistotalo keskustassa, ent. Kotiteollisuuskoulun puutyötilat, lisäksi toimintaa mm. Lehmäjoella, Tervajoella ja Orisbergissa). Yksittäisiä kursseja myös muualla. Vasa Arbis: Arbishuset, Kirkkopuistikko 15. Yhteistilat Opiston kanssa Kasarmialueella (TaiKon, Stalli). Yksittäisiä kursseja myös muissa tiloissa. Kuula-opisto: Laivakatu 12. Sivutoimipisteet Laihialla ja Isossakyrössä. TA 2018 Opetustunnit Kurssit Kurssilaiset Valtionosuus vapaa sivistystyö Valtionosuus nuorisoluokka Vaasa-opisto 19000 815 12000 835.585 365.764 Vasa Arbis 9300 400 5100 356.795 Kuula-opisto 25000 1330 1.090.539 Vuoden 2017 toteutuneet tunnit: Vaasa-opisto 21702, Arbis 8713, Kuula-opisto 24702. Opistojen yhteistyötä on tiivistetty viimevuosina perustamalla yhteinen tulosalue; Vaasan kaupungin opistot. Tavoitteena on käyttää yhteisiä resursseja vieläkin tehokkaammin yli hallintokuntarajojen ja yli kielirajojen. 23

Kehittämistavoitteet: Opistojen toimitilat ovat hyvät. Raastuvankatu 31:n tilanahtaus helpottuu uuden koulukampuksen valmistuessa. Kiinteistön B-osaan kaivataan kipeästi hissiä. Kasarmialueen tanssisalissa tullee pitkällä aikavälillä eteen peruskorjaus. Molempien em. tilojen erikoisluokat ovat Vaasa-opiston ja arbiksen hyödynnettävissä. Vaasa-opistolle on valmistunut Vähäkyrö-taloon uudet toimitilat. Opistojen hyvinvointia edistävä ja ylläpitävä näkökulma korostuu sivistyskunnassa. OKM:n asettamat vapaan sivistystyön uudet tehtävät maahanmuuttajaopetuksen, digitalisaation sekä heikkojen perustaitojen vahvistamisessa haastavat opistojen osaamista ja valmiuksia erityisryhmien koulutuspalvelujen tarjoajana: hakeva toiminta, erityispedagogiikka, samanaikaisopetus ja tutorointi ovat tulevaisuutta myös vapaassa sivistystyössä. Taiteen perusopetuksessa uudet opetussuunnitelmat vahvistavat verkostomaista toimintaa, mutta samalla ne haastavat perinteiset toimintatavat mm. opetuksen toteuttamisen ja arvioinnin osalta. Opetussuunnitelmauudistus on vahvasti kytköksissä suomalaisen vapaa-ajan muuttumiseen, tavoitteellisen harrastamisen ideaalin uudelleen muotoutumiseen. Taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön haasteita nousee myös toisen asteen ja erityisesti ammatillisen koulutuksen uudistuksesta. Vapaatavoitteisista opinnoista haetaan yhä enemmän tukea ammatilliseen osaamiseen. Erilaiset osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen välineet on otettava käyttöön. Vaasa-opistossa aikuisten perusopetus asettaa uusia opiskelijahuollon velvoitteita, joihin vastataan yhteistyöverkostojen avulla. Järjestämisvastuun siirtyminen Vaasaopistolle ja opiskelijamäärän voimakas nousujohteisuus edellyttävät riittävän suurta vakinaista opetus- ja opiskelijahuollon henkilöstöä. Vaasa-opistossa ja Kuula-opistossa on edessä lähivuosina melko runsaasti eläköitymisiä. Henkilöstö- ja osaamisvarannon tarkastelu on ajankohtainen. Organisaation sisällä välittöminä kehittämistavoitteina on tulosalueen sisäisen synergian ja toimintakyvyn vahvistaminen sekä oppilaitosrajat ylittävä osaamisen ja henkilöstöresurssien jakaminen tulosalueen palvelutuotannossa. Tuotannossa pyritään kehittämään toimintamuotoja vastaamaan asiakaskunnan muuttuneisiin tarpeisiin, esim. työvuoden rytmiikkaa kehittämällä. Taustalla Vaasan kaupungin opistojen tulee kehittää ja vahvistaa brändiään ja imagoaan vahvuuksiensa pohjalta ja tuoda sitä tehokkaasti esiin viestinnässä ja markkinoinnissa. Tulosalueen yhteiset lyhyen tähtäimen kehittämishankkeet: uusien taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien toimeenpano ja arviointi, kielten opetustarjonnan koordinointi työväenopistoissa, brändin rakentaminen sekä viestinnän ja markkinoinnin kehittäminen yhdessä sen pohjalta. 2.1.8 Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut on oma tulosalueensa, jota johtaa nuorisotoimenjohtaja. Nuorisopalvelut kuului aiemmin vapaa-aikalautakuntaan, mutta lautakuntauudistuksen jälkeen 1.6.2017 se on ollut osa koulutuslautakuntaa. Nuorisopalvelut kokee koulutuslautakuntaan kuulumisen erittäin hyväksi asiaksi. HTV 31.5.2018 tilanteen mukaan Vakituinen Määräaik. Erityisnuoriso-ohjaaja 2 2 Kerho-ohjaaja 7 Aluekoordinaattori 1 Nuoriso-ohjaaja 16,75 5 Nuorisoasiainkoordinaattori 1 1 Nuorisosihteeri 2 Nuorisotiedottaja 1 Nuorisotoimenjohtaja 1 Ohjaaja 1 Palvelukoordinaattori 2 Perhekeskuskoordinaattori 1 24

Projektipäällikkö 1 Työpajavalmentaja 3 Nuorisopalvelut on kunnan omaa toimintaa, jota velvoittaa nuorisolaki. Nuorisopalvelut järjestää toimintaa nuorisotaloissa, muita toimintoja ovat mm. Nuorisokahvila Walkers, Skeittihalli, rokkikoulu, Rockwerstas ja maahanmuuttajanaisten kohtaamispaikka Helmi. Lisäksi nuorisopalvelut koordinoi Vaasan nuorisovaltuuston ja perhekeskuksen toimintaa. Nuorisopalvelut järjestää myös erilaisia tapahtumia sekä kerho-, leiri- ja retkitoimintaa. Nuorisotalot: Villa Gerby (Gerby), Sumppu (Isolahti), Kultsa (keskusta), Huudi (nuorisotalo + kirjasto, Huutoniemi), Ristikka (Ristinummi), Kyrölä (Vähäkyrö). Hankkeet (arvo 388.000 ) - nuorten tieto- ja neuvontatyö Reimari - etsivä nuorisotyö - nuorten työpajatoiminta - maahanmuuttajanuorten kotouttaminen liikunnan avulla - Ohjaamo Pohjanmaa - Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan kehittäminen Yhteistyösopimukset: Vaasan 4H (Alkulan perinnetila) Vaasan Uuden Kulttuurin yhdistys Volume ry (bänditilat,rockwerstas) Resurscentret Föregångarna (etsivä nuorisotyö) Kustannustaso verrattuna verrokkikuntiin: Suomen Kuntaliiton mukaan kunnat käyttävät nuorisotyöhön ka. 40 / asukas. Vaasassa ka. 28 / asukas. Riskinä hankerahoituksen loppumisen aiheuttama palveluiden loppuminen. Esimerkiksi etsivä nuorisotyö ja nuorten tieto- ja neuvontapalvelut Reimari. Syrjäytymisvaarassa ja jo syrjäytyneiden nuorten määrän kasvu on lisännyt henkilöstön työn vaativuutta ja henkilöstöresurssien lisäämisen tarvetta. Investoinnit: Nuorten harraste- ja monitoimitila (Vähäkyrö) Club 18 nuorten esiintymis- ja harjoitustila (Klemettilä, Rockwerstas) Strategiset tavoitteet: Nuorten kasvun tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy Nuorten osallisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen Nuorten hyvinvoinnin edistäminen Nuorten toiveet ja tarpeet edellyttävät palveluiden jatkuvaa kehittämistä ja uusien palveluiden luomista yhteistoiminnallisessa ympäristössä. Esimerkiksi nuorten työpaja, Varikon toiminta toteutetaan yhteistyössä Vamian kanssa, Nuorten ideoima ja toivoma Future välinelainaamo avattiin itäiselle alueelle 4.6.2018 yhteistyössä Vaasan Setlementin kanssa. 2.1.9 Kulttuuri- ja kirjastopalvelut Kulttuuri- ja kirjastopalvelut ovat yhdistyneet 2017 yhdeksi tulosalueeksi, jonka johtajana toimii kirjastotoimenjohtaja. Tulosalueella on vuodesta 2018 alkaen kolme palvelualuetta: kulttuuri- ja yhteisöpalvelut, lähipalvelut sekä alueelliset ja sisäiset palvelut. Palvelualueita johtavat: kulttuuripäällikkö ja kaksi palvelupäällikköä. 25

HTV 31.5.2018 tilanteen mukaan Vakituinen Määräaik. AV-virastomestari 1 Informaatikko 12 1 Isäntä 1 Kirjastoavustaja 1 Kirjastopedagogi 5 Kirjastovirkailija 27,49 4,31 Kulttuuri- ja kirjastotoimenjohtaja 1 Kulttuuriavustaja 1 Kulttuurikoordinaattori 1 Kulttuuripäällikkö 1 Kulttuurisuunnittelija 1 Kulttuurituottaja 1 Palvelupäällikkö 2 Palvelusuunnittelija 1 (alueellinen) Tapahtumakoordinaattori 1 Tekniikkavastaava 1 Vastaava palvelusuunnittelija 1 (alueellinen) Virastomestari 1 Kirjaston toimipisteet, kaikki kunnan omaa toimintaa: Pääkirjasto, Palosaari, Sundom, Vanha Vaasa, Merikaarto (kirjasto + varhaiskasvatus), Vähäkyrö, Suvilahti, Huutoniemi (Huudi, kirjasto + nuorisopalvelut), kirjastoauto. Kulttuuripalveluiden toimipisteitä ovat kirjaston lisäksi Kulttuuritalo Fanny (lyhyt- ja pitkäkestoinen vuokraustoiminta), kaupungintalo (lyhytkestoinen vuokraustoiminta), Kasarmi 13 ja Stalli (molemmat kasarmialueella, pitkäkestoinen vuokraustoiminta pelkästään kulttuuritoimijoille). Vaasan kaupunginkirjasto on alueellista kehittämistehtävää hoitava kirjasto Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa. Alueellisen kehittämistehtävän mukaisesti kirjasto kehittää alueen kirjastojen henkilökuntien osaamista ja palveluita aluetta kuunnellen. Erityisesti ruotsinkielisiä palveluita ja osaamista kehitetään yhteistyössä Porvoon ja Turun kirjastojen kanssa. Alueellista ja valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavat kirjastot muodostavat verkoston. Toiminnan painopistealueet koko tulosalueella: Tulosalueen toiminnan kehittäminen, statuksen vahvistaminen ja vaikuttavuuden lisääminen pedagogisen toiminnan kautta vaikuttavuuden lisääminen: kulttuuriopsin toteuttaminen perusopetuksessa ja oppilaitosyhteistyön vahvistaminen yhdessä muiden tulosalueiden kanssa alueellinen kehittämistehtävä: Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueen kuntien kirjastojen yhteistyön, osaamisen ja palveluiden kehittäminen ennaltaehkäisevä toiminnan kautta vaikuttavuuden lisääminen: ikäihmisten kulttuuriopsin kokoaminen, sote-uudistukseen valmistautuminen ja kuntaan jäävän ennaltaehkäisevän kulttuuritoiminnan suunnittelu erityisryhmien kulttuuri- ja kirjastopalveluiden kehittäminen uusien palvelukonseptien luominen sananvapauden, aktiivisen kansalaisuuden ja demokratian edistämiseen kulttuuri- ja kirjastopalvelut on tunnettu ja haluttu yhteistyökumppani näkyvyyden lisääminen kaupungin kulttuuriohjelman valmistelija (2018-2019) Tarjotakseen tasokkaat palvelut toimintaympäristön muuttuessa kulttuuri- ja kirjastopalvelut - uudistaa sisäisen organisaationsa kustannustehokkaammaksi ja joustavammaksi. - uuden toimintasäännön mukaisen organisaation toiminnan vakiinnuttaminen - henkilökuntaa ja asiakkaita osallistavien työtapojen luominen ja uusien toimintamallien kehittäminen yhdessä käyttäjien ja sidosryhmien kanssa 26

Kulttuuripalvelut: Toteuttaa laissa säädettyjä kunnan kulttuuritoiminnan tehtäviä edistämällä monipuolista kulttuuritarjontaa sekä luomalla edellytyksiä monimuotoiselle kulttuurityölle. Tavoitteena on luoda yhdessä kaupunkilaisten, kulttuuritoimijoiden ja kaupungin kulttuurilaitosten kanssa kestävä elinikäinen kulttuurisuhde jokaiselle vaasalaiselle sekä korostaa kulttuuripalveluiden merkitystä osana ihmisen arkea ja hyvinvointia. Kulttuuripalvelut vastaa Vaasan kaupungin yleisen kulttuuritoiminnan suunnittelusta, koordinoinnista ja kehittämisestä, tukee vapaan kentän kulttuuritoimijoita sekä toteuttaa yksin ja yhteistyössä kulttuuritapahtumia ja -tilaisuuksia kaupungissa. Tällä hetkellä ei käynnissä omia suuria projekteja, mukana monessa yhteistyöprojektissa. Kulttuuripalveluiden kautta jaetaan kaupungin kulttuuriavustukset: vuonna 2018 avustuksia jaettiin 77 000 48 taholle + 3000 :n palkinto ja stipendi 2 taholle vuonna 2017 avustuksia jaettiin 66 100 37 taholle + 3000 :n palkinto ja stipendi 2 taholle, summat vaihtelivat n. 300 :n ja 7 000 :n välillä Suurimmat tuettavat ovat Vaasan ylioppilasteatteri Ramppi, Föreningen Brage, Skafferiet Ritz r.f. ja Vähäkyrö-Seura ry avustusta myönnetään kohde-, kaupunkikulttuuri- ja toiminta-avustuksena. Kaupunginhallituksen kautta myönnetään avustusta osalle kulttuurialan toimijoista, kuten Österbottens hantverk rf, Pohjanmaan tanssin aluekeskus, Vaasan Merihistorian Yhdistys ry (Vaasan Merimuseo) ja Korsholman Musiikkijuhlat. Kehitystarpeita: Kirjastopalvelut: erityisryhmien palvelut, saavutettavuus ja esteettömyys, palveluiden näkyvyys, käyttäjien osallistuminen, sähköiset palvelut, digiopastus Kulttuuripalvelut: kulttuuriopetussuunnitelma tavoittaa perusopetuksen lisäksi myös varhaiskasvatuksen ja 2. asteen lapset ja nuoret, ennaltaehkäisevän toiminnan vahvempi kehittäminen (erityisesti lapset, nuoret, perheet, seniorit), omien isojen tapahtumien (4) kehittäminen, reagointi laki kunnan kulttuuritoiminnasta uudistumiseen ja lain toteuttamiseen, kaupungin kulttuuriohjelman valmistelu ja sen toteuttaminen Haasteita Koko tulosalueella: tiukka talous, budjetissa ei liikkumavaraa, henkilöstön riittävyys ja jaksaminen, osaamisen varmistaminen. Kirjastopalvelut: alueellisen kehittämistehtävän käynnistäminen ja alueen osallistaminen. Kulttuuripalvelut: toimintakentän rajautumattomuus ja kysyntään vastaaminen eli yleisen kulttuuritoiminnan määrittelyn haasteet, ulkopuolisen rahoituksen epävarmuus, kulttuuriavustusmäärärahojen pienuus suhteessa todelliseen tarpeeseen, omaehtoisen kulttuuritoiminnan ja kaupunkikulttuuritoiminnan tukeminen ja vahvistaminen 27

Vaasassa on vertailukaupunkia Hämeenlinnaa merkittävästi korkeammat kulttuuritoimen nettokustannukset. Valtakunnallisissa tilastoissa Vaasa panostaa eniten kulttuuriin. Kustannukset ovat korkeat, sillä Vaasassa on useita kunnallisia kulttuurilaitoksia ja laaja taiteen perusopetuksen tarjonta. Kulttuuri- ja kirjastopalveluiden vastuualueeseen Vaasassa kuuluu kunnan yleinen kulttuuritoiminta. Tässä vertailussa on mukana myös taidelaitokset kuten teatterit ja orkesterit. Vaasassa on korkeammat kirjaston nettokustannukset kuin vertailukaupungissa Hämeenlinnassa. Vaasan kaupunginkirjasto on aiemmin toiminut maakuntakirjastona ja sillä on tälläkin hetkellä alueellinen kehittämistehtävä. Vertailukaupunkia korkeampia kustannuksia selittää Vaasan kirjaston toimiminen kaksikielisessä ympäristössä, jolloin esimerkiksi aineistoon käytetään enemmän rahaa kuin yksikielisessä kunnassa. Kirjaston aineistosta vuonna 2017 oli suomenkielistä 64 %, ruotsinkielistä 30 % ja 6 % muita kieliä. Aineiston hankinnassa ruotsinkielisen materiaalin hankinta on vähän korkeampi kuin väestön kielijakauma edellyttäisi. 28

2.1.10 Vaasan kaupungin museot A. Organisointi ja johtaminen Museotoimen tulosaluejohtajana toimii museojohtaja. Museon organisaatiossa on viisi palvelualuetta. HTV 31.5.2018 tilanteen mukaan Vakituinen Määräaik. Aluetaidemuseotutkija 1 Amanuenssi 4 Arkeologi 1 Arkistoamanuenssi 1 Huonekalukonservaattori 1 Kokoelma-assistentti 1 Kokoelmapäällikkö 1 1 Kuraattori 1 Maakuntamuseotutkija 1 Museomestari 2 2,72 Museonjohtaja 1 Museonvalvoja 0,55 Museopalveluvastaava 5 Museopedagogi 1 1 Museotoimenjohtaja 2 Museovalvoja 0,5 Näyttelymestari 1 Näyttelypäällikkö 1 Rakennustutkija 1 Taidekonservaattori 1 Tuotantopäällikkö 1 1 Tutkija 2 1 Yleisötyön päällikkö 1 Museon toimipisteet, kaikki kunnan omaa toimintaa: Pohjanmaan museo Kuntsin modernin taiteen museo (Kuntsin säätiön kanssa yhteistyötä) Tikanojan taidekoti Taidehalli Vanhan Vaasan museo Muut museot, joita Vaasan kaupunki avustaa (yhdistysten ylläpitämiä): merimuseo, auto- ja moottorimuseo, Bragen ulkomuseo, sotaveteraanimuseo, työväenmuseo. Kehittämistarpeet: Vaasan kaupungin museot tarvitsevat uudet kokoelmien säilytys- ja konservointitilat. Museoiden säilytystilojen tarveselvitys hyväksytty kaupunginhallituksessa 13.8.2018. Pohjanmaan museo toimii aluetaidemuseona ja maakuntamuseona. Valmisteilla olevassa lakiuudistuksessa aikaisempi järjestelmä tullaan korvaamaan ja sen tilalle luodaan alueellisten vastuumuseoiden työnjako. Vaasan kaupungin museot tulevat hakemaan alueellisen vastuumuseon tehtävää ja mikäli se saavutetaan, tuottaa se tarpeen tarkastella, miten palvelut hoidetaan jatkossa. Museopalveluilta odotetaan valtakunnallisesti uudistumista. Palveluita tulisi tuottaa yhdessä yleisön kanssa ja heidän tarpeitaan kuunnellen. Nykyisten palvelumuotojen lisäksi museoiden odotetaan tuottavan yhä enemmän digitaalisia palveluita. Vaasan kaupungin museoilla on neljä toimipistettä, joissa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä. Niiden toteuttaminen on osoittautunut nykyisellään haavoittuvaksi palvelutarjontaa on toteuttamassa liian pieni henkilöstö. Jos henkilöstöresursseja tai toimintaan käytettäviä varoja ei ole tulossa merkittävästi lisää, on museoiden tarkasteltava, mitä palveluita nykyisen tason resursseilla voidaan toteuttaa ja millä ehdoin ne voidaan toteuttaa. Esimerkiksi kuinka monta vaihtuvaa näyttelyä voidaan tehdä vuosittain ja miten museoiden 29

avoinnapito järjestetään. Alueellisten viranomaispalveluiden kysyntä on huomattava ja mahdollisen alueellisen vastuumuseon statuksen myötä kysyntä kasvaa entisestään. Museoiden tulee toimia aktiivisesti uusien yleisöryhmien saavuttamiseksi. Museossa kävijöiden lisäksi museoiden tulee tuottaa sähköisiä palveluita ja mahdollistaa kokoelmiin ja kulttuuriperintöön tutustuminen myös museorakennusten ulkopuolella. Palveluiden kehittäminen edellyttää puolestaan tutkimusta, käsitystä siitä mitä kaikkea kulttuuriperinnön nimissä hallinnoidaan. 2.1.11 Liikuntapalvelut A. Organisointi ja johtaminen Liikuntapalvelut on oma tulosalueensa, jota johtaa liikuntatoimenjohtaja. Liikuntapalvelut kuului aiemmin vapaa-aikalautakuntaan, mutta lautakuntauudistuksen jälkeen 1.6.2017 se on ollut osa kulttuuri- ja liikuntalautakuntaa. Liikuntapaikkojen kunnossapitoyksikkö oli aiemmin osa liikuntapalveluita, mutta se on siirretty 1.1.2018 alkaen teknisen toimen kuntatekniikan alaisuuteen. HTV 31.5.2018 tilanteen mukaan Vakituinen Määräaik. Liikunnanohjaaja 3 Liikunnan lajiohjaaja 2 Liikuntasuunnittelija 3 Liikuntatoimenjohtaja 1 Liikuntatoiminnanohjaaja 2 0,9 Palveluesimies 1 Palveluneuvoja 5 Uinninvalvoja 5 1 Uinninvalvoja/ohjaaja 1 2 Vastaanottovirkailija 0,48 Liikuntapalvelut ovat pääosin kunnan omaa toimintaa. Yhteistyössä urheiluseurojen kanssa järjestetään koululaisille lajikokeiluja ja -kouluja. Vaasanseudun Areenat on kuntayhtymä, jonka omistajina toimivat Vaasan kaupunki ja Mustasaaren kunta. Kuntayhtymän omia liikuntapaikkoja ovat jäähalli ja Botniahalli ja se vastaa tällä hetkellä myös Vaasan kaupungin taseyksikön Elisa Stadionin kunnossapidosta. Kuntayhtymät käsitellään kuntaliitosselvitysten talous- ja hallintotyöryhmässä. Liite: Liikuntapoliittinen ohjelma (uusi kulttuuri- ja liikuntaohjelma työn alla) Avustettavat yhdistykset 68 kpl Avustukset 2017: 163.104 Palvelumuodot: 1) Lasten ja nuorten liikunta Toiminta kohdistetaan 1 9-luokkalaisiin lapsiin ja nuoriin, jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän, eivätkä ole mukana seuratoiminnassa. Action-toiminta (liikuntakerhoja 1 6-luokkalaisille, liikunnallisia koko- ja puolipäiväleirejä) Harrastustoiminta (urheiluseurojen kanssa järjestettävät lajikoulut ja lajikokeilut) Liikkuva koulu -toiminta (ohjattua välitunti- ja taukoliikuntaa sekä liikunnallisia tempauksia ja tapahtumia oppituntien aikana) Lasten Liike -hanke (kerhotoiminta 3 6-luokkalaisille lapsille) Perheliikunta 2) Soveltava liikunta Tavoitteena terveyden edistäminen, ennaltaehkäisy sekä toimintakyvyn ylläpitäminen eri vamma- ja sairausryhmille, ikäihmisille ja maahanmuuttajille. Toiminta kohdistuu lapsista ikäihmisiin. Taitoa ja tasapainoa harjoittavat ryhmät Tuoli- sekä seniorijumpat eri kaupunginosissa Vesiliikuntaryhmät Tanssiryhmät 30

Peliryhmät Erityislasten liikuntaryhmät 4) Terveysliikunta Vaasan kaupungin työntekijöiden ja kaikkien vaasalaisten sekä lähikuntien työikäisten liikunnallinen aktivointi ja terveyttä edistävän liikuntatietouden edistäminen. Terveysliikuntapalvelut järjestävät terveysliikuntaryhmiä, työhyvinvointitempauksia kaupungin työntekijöille, taukojumppakampanjoita, kuntotestausta, erilaisia terveysliikuntatapahtumia, koko perheelle tarkoitettuja tapahtumia, puistojumppaa, lisäävät hyvinvointietoa ja edistävät pyöräilyä. 5) Varsinainen liikuntatoiminta Seurayhteistyö Vuorojen jako/tilaluovutukset 6) Uimahallitoiminnot Esikoululaisten- ja alakoululaisten uinninopetus Kesäuimakoulut, aikuisten uimakoulut Vesijumpat ja kuntosaliryhmät Uintitekniikkakurssit Vesiliikuntatapahtumat 7) Hankkeet: Liikkuva koulu (Opetus- ja kulttuuriministeriö) Lasten Liike (Olympiakomitean koordinoima) Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan kehittäminen (AVI/nuorisopalvelut) Tilat, yhteenveto: Uimahalli Keilahalli Urheiluhalli Urheilukeskus Painisali Budosali Nyrkkeilysali Telinevoimistelusali Koulujen liikuntasalit 28 kpl Sisäampumarata Kuntosalit 2 kpl Kuntoradat 12 kpl Ladut 17 kpl Laskettelukeskus 1 kpl Kaukalot 12 kpl Luistelukentät 16 kpl Luistelureitit 1 kpl Luistelukentät (viheralueyksikkö) 16 kpl Yleisurheilukentät 2 kpl Yleisurheiluharjoitusalue 1 kpl Isot tekonurmikentät 2 kpl Pienet tekonurmikentät 3 kpl Isot nurmikentät 11 kpl Nurmikentät (yhdistysten hoitamat) 6 kpl Välikoon nurmikentät 12 kpl Pienet nurmikentät 5 kpl Isot hiekkakentät 7 kpl Välikoon hiekkakentät 7 kpl Pienet hiekkakentät 4 kpl Lähikentät (ei maaleja) 23 kpl Pesäpallostadion 2 kpl Pesäpallokenttä 2 kpl Lähiliikuntapaikat (viheralueyksikkö) 13 kpl Ulkokoripallokentät 2 kpl Ulkotenniskentät 1 kpl 31

Beach volley -alueet 3 kpl Frisbeegolfrata 5 kpl Parkour-alue Jousiammuntarata 2 kpl Skeittipaikka Nykytilan pullonkaulat : Tilapuute varsinkin isompien liikuntasalien osalta Lajien tasa-arvoinen kohtelu (tilat) Määrärahat toiminnan pyörittämiseen liian suppeat kuntalaisten odotuksiin nähden Väestö ikääntyy ja toimintakyky heikkenee; ennaltaehkäisevään työhön liikunnan osalta pitäisi saada paremmat mahdollisuudet (sopivat tilat) sekä resurssit ohjata toimintaa Pätevien tuntiohjaajien rekrytointi haastavaa; toiminnan kehittäminen siltä osin myös haasteellista, kun työntekijät pitkälti tuntiohjaajia Kehittämistarpeet / investoinnit: - pesäpallokentän siirron toteutus - Öjbergetin toiminnan kehittäminen - Skeittiparkin suunnittelu Palveluihin liittyvät strategiset tavoitteet ja kehittämisohjelmat: - Hyvinvointia juniorista senioriin - Liikunnan lippulaiva - Laadukkaat ja monipuoliset liikuntapalvelut - Erinomaiset puitteet ja toimintamahdollisuudet liikuntatoiminnalle Liikunnan toimenpideohjelman valmistelu, jossa korostuu osallistuminen, rohkeat kokeilut ja asioiden pohtiminen yhdessä. Tavoitteena tehdä palveluista helpommin saavutettavia ja toisaalta myös kuntalaisille näkyvämpiä, korostaen ennaltaehkäisevän työn tärkeyttä. Myös poikkihallinnollisen työskentelytavan kehittäminen kaupunkiorganisaatiossa on yksi ohjelmatyön huomion kohteista. Työn alla myös palveluverkkoselvityksen tekeminen. Verrattuna Hämeenlinnaan Vaasassa on korkeammat liikunnan ja ulkoilun nettokustannukset. 32

2.1.12 Vaasan kaupunginorkesteri A. Organisointi ja johtaminen Vaasan kaupunginorkesteri on oma tulosalueensa, jota johtaa intendentti. Tulosalueen kuvaus Monipuolinen konserttitoiminta, jossa on huomioitu eri kohderyhmät Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Esiintymiset eri musiikkijuhlilla Aluetoiminta Kansainvälinen toiminta Kilpailu- ja kurssitoiminta HTV 31.5.2018 tilanteen mukaan Vakituinen Määräaik. Alttoviulun soittaja 1 Alttoviulun varaäänenjohtaja 1 1 Alttoviulun äänenjohtaja 1 Fagotin varaäänenjohtaja 1 Fagotin äänenjohtaja 1 Huilun varaäänenjohtaja 1 Huilun äänenjohtaja 1 I-viulun äänenjohtaja 1 I-viulunsoittaja 2 II-viulun soittaja 2 II-viulun varaäänenjohtaja 1 II-viulun äänenjohtaja 1 Intendentti 1 Klarinetin varaäänenjohtaja 1 Klarinetin äänenjohtaja 1 Kontrabasson varaäänenjohtaja 1 Kontrabasson äänenjohtaja 1 Käyrätorven äänenjohtaja 1 Käyrätorven varaäänenjohtaja 1 Lyömäsoitinten äänenjohtaja 1 Nuotistonhoitaja-järjestäjä 1 Oboen varaäänenjohtaja 1 Oboen äänenjohtaja 1 Orkesterijärjestäjä 1 Pasuunan äänenjohtaja 1 Sellon soittaja 1 Sellon äänenjohtaja 1 Soolosellisti 1 Tiedottaja-tuottaja 1 1 Trumpetin äänenjohtaja 1 Trumpetin varaäänenjohtaja 1 1 Vuorotteleva I-konserttimestari 2 Vaasan kaupunginorkesteri on kunnan omaa toimintaa, yhteistyötä tehdään alan toimijoiden kanssa. Orkesterin hallintotilat ja suurin osa konserteista järjestetään Vaasan kaupungintalossa. Poikkeuksena muihin hallintokuntiin Vaasan kaupunginorkesterilla ja kaupunginteatterilla on oma hallintohenkilökunta, muilla hallintohenkilöstö suurelta osin tukipalveluissa. Syynä tähän on henkilötyövuosien perusteella määriteltävä valtionosuudet. Avainluvut: Soittajien määrä 31 Esiintymisten määrä 82 Kuulijamäärät 30 000 henkeä 33

Kehittämistarpeita: Jousiston kasvattaminen Näkyvyyden lisääminen ja alueellinen vaikuttaminen modernin teknologian keinoin Kiertuetoiminnan lisääminen Haasteet: Henkilöstön määräaikaisuus Toimintamäärärahojen niukkuus Toimitilojen puutteet 2.1.13 Vaasan kaupunginteatteri Vaasan kaupunginteatteri on oma tulosalueensa, jota johtaa teatterinjohtaja. Poikkeuksena muihin hallintokuntiin Vaasan kaupunginorkesterilla ja kaupunginteatterilla on oma hallintohenkilökunta, muilla hallintohenkilöstö suurelta osin tukipalveluissa. Syynä tähän on henkilötyövuosien perusteella määriteltävä valtionosuudet. HTV 31.5.2018 tilanteen mukaan Vakituinen Määräaik. Hallinto- ja talouspäällikkö 1 Dramaturgi 1 1 Kampaaja 1 Kampaaja-maskeeraaja 1 1 Kapellimestari 1 Lavastaja 1 2 Lavastamon esimies 1 Lavastemies 2 Lippukassanhoitaja 1 Myyntipäällikkö 1 Myyntisihteeri 1 Näyttelijä 12 7 Näyttelijä-järjestäjä 1 Näyttelijä-näyttämötyöntekijä 1 Näyttämömestari 3 Näyttämömies 1 Näyttämötyöntekijä 1 Näytäntötyöntekijä 1 Ohjaaja 1 Ompelija 2 1 Pukija-pukuhuoltaja 1 Pukusuunnittelija 1 Puvustonhoitaja 1 Skenografi 1 Taiteellinen avustaja 15 Tanssija 3 Tarpeiston hoitaja 2 Teatterin ohjaaja 1 Teatterinjohtaja 1 Teatteriohjaaja/koreografi 1 Tehostemestari 2 Tiedotuspäällikkö 1 1 Toimistonhoitaja 1 Tuotantojohtaja 1 Valaistus- ja tehostemestari 2 Valaistusmestari 1 34

Vaasan kaupunginteatteri on kunnan omaa toimintaa. Teatterin hallintotilat ja näyttömät sijaitsevat kaupunginteatterin tiloissa. Tämän lisäksi teatterilla on erilliset verstas- ja varastotilat, joiden vuokrasopimus on voimassa vuoden 2020 loppuun asti. Lisäksi Vaasan kaupungissa toimii SÖFUKin ylläpitämä Wasa Teater. Tämä käsitellään tarkemmin kuntaliitosselvitysten talous- ja hallintotyöryhmässä. Avainluvut Vaasan kaupunginteatteri Wasa Teater Henkilöstömäärä 42 vak. ja 63 määräaik. Näytösten määrät 2017 240 Yleisömäärä 2017 52 000 2.2 Mustasaaren kunnan palvelujen nykytilanne 2.2.1. Sivistyspalvelut Mustasaaren kunnassa Sivistyslautakunta ja kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ovat kaksikielisiä. Sivistyslautakunnan alaisuudessa on ruotsinkielinen esiopetus- ja koulutusjaosto ja suomenkielinen esiopetus- ja koulutusjaosto. Sivistysjohtaja on sivistystoimen kanslian henkilöstön ja rehtoreiden sekä päivähoidon päällikön ja aikuisopiston rehtorin esimies. Sivistysjohtajan alaisuudessa oleva tukipalveluhenkilöstö tekee työstä sujuvampaa. Päivähoidon päällikkö on toimistosihteerien ja perhepäivähoidonohjaajien ja päiväkodinjohtajien esimies. Aikuisopiston rehtori on kirjastotoimenjohtajan, vapaa-aikapäällikön, kulttuurisihteerin ja musiikkiopiston rehtorin esimies. Mustasaaressa on 2 koulupsykologia, 5 koulukuraattoria ja yksi vastaava kuraattori. IT-palvelut ostetaan sisäisenä ostopalveluna. Korsholms högstadium ja gymnasium ovat palkanneet IT-henkilöstöä kouluille. 35

Sivistystoimi Vt. sivistysjohtaja Lautakunnat ja tulosalueet Mustasaari Anna Törnroos Sivistyslautakunta (kaksikielinen Suomenkielinen esiopetus- ja koulutusjaosto Ruotsinkielinen esiopetus- ja koulutusjaosto Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus Lukio Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta (kaksikielinen) Mustasaaren musiikkiopiston suomenkielinen jaosto Mustasaaren musiikkiopiston ruotsinkielinen jaosto Mustasaaren aikuisopisto Kulttuuritoiminta Kirjasto Musiikkiopisto Vapaa-aika- ja liikuntatoiminta Nuorisotoiminta Henkilöstö 886 Toimintatulot (1 000 ) Toimintamenot (1 000 ) 3 867 Luvut talousarviosta 2018 Talous -44 565 Raportissa esiintyy toistuvasti vertailutaulukkoja. Huomaa, että nämä ovat kvantitatiivisia kustannusmittareita, jotka eivät paljon kerro laadusta ja palvelujen sisällöstä. SIVISTYSLAUTAKUNTA 2017 Tilinpäätös Talousarvio TOIMINTATUOTOT 3 582 081 3 400 700 Myyntituotot 958 115 804 400 Maksutuotot 2 268 709 2 384 850 Tuet ja avustukset 139 093 82 950 Muut toimintatuotot 216 164 128 500 TOIMINTAKULUT -39 096 053-40 268 430 Henkilöstökulut -24 358 078-25 076 580 Palvelujen ostot -6 684 500-6 930 898 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 199 866-877 132 Avustukset -1 430 936-1 517 000 Muut toimintakulut -5 422 673-5 866 820 Toiminta-avustukset -35 513 972-36 867 730 2018 36

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Tilinpäätös 2017 Talousarvio 2018 TOIMINTATUOTOT 762 470 717 470 Myyntituotot 70 102 64 630 Maksutuotot 360 475 396 890 Tuet ja avustukset 152 011 89 300 Muut toimintatuotot 179 882 166 650 TOIMINTAKULUT -3 648 992-3 686 860 Henkilöstökulut -2 134 497-2 143 080 Palvelujen ostot -444 257-462 750 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -218 952-231 530 Avustukset -181 457-187 700 Muut toimintakulut -669 830-661 800 Toiminta-avustukset -2 886 521-2 969 390 2.2.2. Varhaiskasvatus ja esiopetus E. Organisointi ja johtaminen sekä henkilöstö Varhaiskasvatus & esiopetus Mustasaari Vt. päivähoidon päällikkö Britt-Marie Hedström Henkilöstö 320 Toimintatuotot (1 000 ) 2393 Toimintakulut (1 000 ) -15738 palveluverkko - päiväkodit - esikoulut - ostopalvelupäiväkodit 23 päiväkotia 14 esikoulua - ryhmikset - perhepäivähoito - avoin päiväkoti Toiminta - 0-6-vuotiaita kunnassa - osuus 0-6-vuotiaista varhaiskasvatuksessa - päiväkodit - perhepäivähoito - ostopalvelupäiväkodit - kokoaika - osa-aika - pelkkä esiopetus - erityispäivähoito - lapsia esiopetuksessa - lapsia kerhotoiminnassa - avoimissa päiväkodeissa (keskimäärin/toimintapäivä) Muu 32 perhepäivähoitajaa 1777 lasta 1336 lasta (75%) 1180 lasta (92%) 100 lasta (8%) 939 lasta (73%) 341 lasta (26%) 58 lasta (5%) 155 lasta 238 lasta ulkoilukasvatus 37

Mustasaaressa tarjotaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta seuraavissa muodoissa: Varhaiskasvatustoiminta päiväkodeissa (kunnan päiväkoteja 23) Varhaiskasvatustoimintaa perhepäivähoidossa (32 perhepäivähoitajaa) Esiopetusta (4 h/päivä) lähikouluperiaatteen mukaan (14 esikoulua) Mustasaari on maaseutukunta, jossa palvelut ovat lähellä kuntalaisia. Varhaiskasvatustoiminta ja esiopetus on jaettu viiteen kunnanosa-alueeseen; Sepänkylä-Böle, Koivulahti ympäristöineen, Eteläja Itä-Mustasaari, Pohjois-Mustasaari ja saaristo. Esiopetusta järjestetään lähikouluperiaatteen mukaan. Kaikki päiväkodit voivat profiloitua niiden ulottuvilla olevien paikallisten oppimisympäristöjen mukaan. Varhaiskasvatustoimintaan ja esiopetukseen osallistuu yhteensä 1 077 ruotsinkielistä lasta ja 259 suomenkielistä lasta. Laskelmat osoittavat, että arviolta 35 % yksivuotiaista, 67 % kaksivuotiaista, 80 % kolmivuotiaista, 90 % nelivuotiaista, 80 % viisivuotiaista ja 100 % esiopetusikäisistä osallistuu toimintaan. Päivähoidossa on käytössä tietokoneohjelmat Abilita ja Päikky. Sepänkylä-Böle Sepänkylän-Bölen alueella on 7 päiväkotia ja 8 omassa kodissaan työskentelevää perhepäivähoitajaa. Päiväkotien koko vaihtelee kahdesta lapsiryhmästä kuuteen lapsiryhmään. Esiopetus on keskitetty Solbackens daghemiin (opetuskielenä ruotsi) ja Päiväkoti Kuperkeikkaan (opetuskielenä suomi). Sepänkylän-Bölen alueella paviljonkiin Böle daghemissä 2 ryhmää, Revelnissä 3 ryhmää ja Nyckelpiganissa 2 ryhmää on sijoitettuna tiloihin, joita ei ole rakennettu päiväkodeiksi. Saaristo Saaristossa on kaksi päiväkotia ja yksi omassa kodissaan työskentelevä perhepäivähoitaja. Vallgrund daghemissä on yksi 24 lapsen ryhmä ja Replot daghemissä 5 ryhmää 1 6-vuotiaille lapsille. Esiopetusta järjestetään molemmissa yksiköissä lähikouluperiaatteen mukaan. Raippaluodossa esiopetus on sijoitettu entiseen opettajanasuntoon, jota ei ole tarkoitettu esiopetustoimintaan. Pohjois-Mustasaari Pohjois-Mustasaaressa on 3 päiväkotia ja 5 omassa kodissaan työskentelevää perhepäivähoitajaa. Päivkotien koko vaihtelee yhdestä kolmeen lapsiryhmään. Koko Pohjois-Mustasaaren esiopetus on sijoitettu Norra Korsholms skolaan. Esiopetusta järjestetään Norra Korsholms skolassa, jossa on tilaa 45-50 esikoululaiselle. Pohjois-Mustasaaressa on yhteensä 7 ryhmää. Etelä- ja Itä-Mustasaari Etelä- ja Itä-Mustasaaressa on 5 päiväkotia ja 11 omassa kodissaan työskentelevää perhepäivähoitajaa. Alueen esiopetus on järjestetty lähikouluperiaatteen mukaisesti, mikä tarkoittaa, että esiopetusta järjestetään Solf daghemissä, Tölby daghemissä, Helsingby daghemissä ja Tuovilan päiväkodissa. Päiväkotien koko vaihtelee yhdestä lapsiryhmästä kuuteen lapsiryhmään. Solf daghem on fyysisesti hajallaan oleva yksikkö. Päiväkodissa on kolme lapsiryhmää ja lisärakennus kahdelle lapsiryhmälle valmistuu 1/2019. Sen lisäksi ryhmiä on sijoitettu seurakunnan tiloihin, Korsholms Bostäderin rivitaloon ja Tähtipyörän kiinteistöön (väliaikaisia tilaratkaisuja). Koivulahti ympäristöineen Koivulahden alueella on viisi päiväkotia ja 6 omassa kodissaan työskentelevää perhepäivähoitajaa. Päiväkotien koko vaihtelee yhdestä lapsiryhmästä neljään lapsiryhmään. Esiopetus on järjestetty nykyisin sinne, missä on koulu ja perusopetus, eli Kvevlax skolaan, Hankmo daghemiin, Petsmo daghemiin, Kuni daghemiin ja Veikars daghemiin. Kun Koivulahden oppimiskeskus valmistuu (8/2019) esiopetus keskitetään edellä mainituista toimipisteistä Koivulahden oppimiskeskukseen. Kussakin päiväkodissa (Kuni, Veikars, Hankmo) on nykyisin yhdistetty varhaiskasvatus- ja esiopetusryhmä. Petsmossa on kaksi lapsiryhmää, yksi 1 3-vuotiaille (koulun tiloissa) ja yksi ryhmä päiväkotikiinteistössä. Koivulahdessa on toimintaa kolmessa eri toimipisteessä. Kvevlax daghemissä on kolme lapsiryhmää ja tilapäinen paviljonki, kunnantalolla on kaksi 1 3-vuotiaiden ryhmää, ja koululla järjestetään esiopetusta esikoululaisilla, jotka kuuluvat Kvevlax skolan oppilaaksiottoalueeseen. 38

Johtajuus Päivähoidon päällikön alaisuudessa on suoraan 14 esimiestä. Sepänkylän alueella on kaksi perhepäivähoidonohjaajaa ja kaksi päiväkodinjohtajaa. Saaristossa on yksi hallinnollinen päiväkodinjohtaja. Pohjois-Mustasaaren alueella on yksi hallinnollinen päiväkodinjohtaja. Etelä- ja Itä- Mustasaaren alueella on yksi perhepäivähoidonohjaaja ja kaksi päiväkodinjohtajaa. Koivulahden alueella on yksi perhepäivähoidonohjaaja ja neljä päiväkodinjohtajaa. Henkilöstö Lapsiryhmissä on kasvatushenkilöstöä kolme työntekijää, joista yksi on lastentarhanopettaja ja kaksi päivähoitajia. Lisäksi kaikissa päiväkodeissa on päiväkotiapulainen, joka hoitaa keittiö- ja siivoustoimintoja. Kasvatushenkilöstö muodostuu 193 toistaiseksi palkatusta henkilöstä ja 92 määräaikaisesti palkatusta henkilöstä. Siivous- ja keittiötoimintoja hoitaa 23 toistaiseksi palkattua henkilöä ja 16 määräaikaisesti palkattua henkilöä. Varhaiskasvatuslaki (6/2018) muuttaa henkilöstörakenteen 1.8.2018 alkaen siirtymäkaudella, joka kestää vuoteen 2030. Henkilöstörakenne on silloin yksi varhaiskasvatuksen opettaja, yksi varhaiskasvatuksen sosionomi ja yksi varhaiskasvatuksen lastenhoitaja, mikä tarkoittaa, että päivähoitajien/lastenhoitajien määrä vähenee kahdesta kolmasosasta yhteen kolmasosaan. Esiopetuksen oppilashuolto ja erityispedagogiikan rakenne Oppilashuollon ohjausryhmän tehtävänä on johtaa, kehittää ja arvioida sekä yhteistä että yksilöllistä oppilashuoltoa Mustasaaressa, niin että kaikki esikoululaiset Mustasaaressa saavat samaa palvelua. Ohjausryhmä antaa suuntaviivat oppilashuollon järjestämiselle. Ohjausryhmä on moniammatillinen, ja siihen kuuluu edustajat koulusta, sosiaalitoimesta, kouluterveydenhuollosta ja niin edelleen. Esiopetuksella on joko oma moniammatillinen oppilashuoltoryhmä tai edustaja lähikoulun oppilashuoltoryhmässä. Jokaisella esikoululla on oppilashuoltosuunnitelma. Erityispäivähoito on erilaista erityistä hoitoa, kasvatusta ja huomiota vaativia lapsia varten. Kiertäviä erityislastentarhanopettajia on kolme. Erityislastentarhanopettajat käyvät kunnan päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Kolmiportaista tukea käytetään sekä varhaiskasvatuksessa että esiopetuksessa. F. Palvelujen järjestämistapa Varhaiskasvatus ja esiopetus järjestetään täysin kunnan omana toimintana. Päätös palveluseteleiden käyttöönotosta on tehty, ja työ palveluseteleiden suhteen jatkuu. Toteutuneet investoinnit 2017: - Solbackens daghem, Sepänkylä - Solf daghem 39

Taulukossa on vertailtu päivähoidon nettokustannuksia. Vertailukunnat ovat Mustasaari, Raasepori, Vaasa ja Manner-Suomi. Raasepori ja Mustasaari vastaavat suhteellisen hyvin toisiaan sekä maantieteelliseltä että taloudelliselta kooltaan. G. Palveluverkko Mustasaaren varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toimipisteet Mustasaaressa on sekä suuria että pieniä päiväkoteja. On vain yhden lapsiryhmän päiväkoteja ja kuuden lapsiryhmän päiväkoteja. Palveluverkosto on keskitetty, mikä tarkoittaa, että lähipalvelua priorisoidaan. 40

Mustasaaren varhaiskasvatuksessa oli 5 vaasalaislasta lukuvuonna 2017-2018. Syntyneiden lasten määrä ei ole merkittävästi kasvanut Mustasaaressa. Suuntaus on kuitenkin se, että yhä useampi alle kolmivuotias lapsi aloittaa päiväkodissa, mikä aiheuttaa paikkatarpeen kasvua (alle 3-vuotias lapsi vie kaksi paikkaa.) Varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvitys on tehty ja käsitelty sivistyslautakunnassa. Kunnanhallitusta ja kunnanvaltuustoa kuullaan ennen kuin sivistyslautakunta päättää palveluverkosta ja toimipisteiden määrästä Mustasaaressa. Päätös odotetaan tehtävän syksyllä 2019. H. Palvelun ja toiminnan nykytila ja kehittämistarpeet Käynnissä oleva varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palveluverkkoselvitys on liitteenä extranetissä. Mustasaaren varhaiskasvatus tekee yhteistyötä muiden kuntien kanssa toiminnan kehittämiseksi. 41

2.2.3. Perusopetus E. Organisointi ja johtaminen sekä henkilöstö Perusopetus Mustasaari Vt. sivistysjohtaja Anna Törnroos Henkilöstö 314 Toimintatuotot (1 000 ) 742 Toimintakulut (1 000 ) -21 903 Koulut 13 sv + 2 fi Tuntiresurssi 2018-2019 4 689h sis. erityisopetuksen Oppilaat (18-19) 1877 sv + 592 fi Muut Oppilashuolto 2 koulupsykologia 5 koulukuraattoria 1 vastaava kuraattori Kotikuntakorvaukset esiopetuksesta 695 ja perusopetuksesta Mustasaaren kunta on maantieteellisesti laaja kunta, jossa on monia kouluja ja päiväkoteja. Kunnan ruotsinkielinen perusopetus käsittää 12 koulua, joissa on vl. 1 6 ja yhden yhteisen koulun vl:lle 7 9. Kunnassa on suomenkielistä perusopetusta kahdessa koulussa, yhdessä vl:lle 1-6 ja yhdessä yhtenäiskoulu vl:lle 1 9. Keskuskoulun oppilaaksiottoalue on laaja. Kunnan kouluissa oppilaita opettavat pätevät opettajat asianmukaisissa kouluissa. Oppilaille, joilla on erityistarpeita, tarjotaan mahdollisuus tarvittaviin tukitoimiin. Vuosiluokkien 1 6 koulut vaihtelevat oppilasmääriltään. Kunnan pienimmässä koulussa on 29 oppilasta lukuvuonna 2018 2019 ja suurimmassa 270 oppilasta. Koulut noudattavat koko kunnan yhteistä opetussuunnitelmaa, mutta jokaisella koululla on omat painopistealueensa. Kunnanvaltuusto hyväksyi 2015 kunnan koulu- ja päivähoitorakenteen periaatteet. Päätöksen mukaan Mustasaaren kunnan tulee tarjota kunnan oppilaille laadukasta ja yhdenvertaista opetusta. Sen saatavuuden takaamiseksi keskitetään koulutoiminta kuuteen oppimiskeskukseen, jotka sijaintipaikat ovat: Sepänkylä (ruotsinkielinen ja suomenkielinen opetus) Raippaluoto Koivulahti Karperö Helsingby/Tuovila (ruotsinkielinen ja suomenkielinen opetus) Sulva Oppimiskeskus vl. 7 9 (ruotsinkielinen ja suomenkielinen opetus) on edelleen Sepänkylässä Koulurakenneraportti vuodelta 2014 on liitteenä extranetissä. Kunta, yhdistykset ja kolmas sektori järjestävät koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa, mikäli mahdollista edellä mainittujen oppimiskeskusten yhteydessä. Keskittämisen oppimiskeskuksiin tulee tapahtua riittävän pitkän siirtymäkauden aikana ja lyhyellä aikavälillä nykyisten koulurakennusten tulisi olla tehokkaammassa yhteiskäytössä, niin että nykyistä harvemmat koulut voivat luoda hyviä oppimisympäristöjä. Suuremmat investoinnit kunnan oppimiskeskuksiin tapahtuvat sitä mukaa kuin kunnan talous sallii. Syksyllä 2019 yhdistetään Koivulahden alueen viisi koulua muodostamaan Koivulahden oppimiskeskus, jossa on 300 oppilasta ja 60 esikoululaista. 42

Johtaminen Suoraan sivistysjohtajan alaisuudessa ovat rehtorit ja toimistohenkilöstö. Joka koulussa on oma rehtori. Rehtoreilla on koulun koon mukainen määrä opetusvelvollisuutta. Virkarehtori on Mustasaaressa Keskuskoulussa, Korsholms högstadiumissa ja Korsholms gymnasiumissa. Näillä kolmella koululla on koulusihteeri. Virkarehtoria ei ole ruotsinkielisen perusopetuksen vuosiluokkien 1 6 kouluilla. Vuosiluokkien 1 6 kouluilla ei ole organisoitua koulusihteerirakennetta. Koulukuljetukset Koska kunta on maantieteellisesti laaja, koulukuljetusten tarve on suuri. Koulukuljetukset järjestetään sivistyslautakunnan maksuttomien koulukuljetusten kriteerien mukaisesti. Lukuvuonna 2018 2019 koulukuljetuksiin oikeitettuja oppilaita oli 1 009. Kuljetukset hoidetaan takseilla ja busseilla. Kunnan kouluverkko edellyttää kustannustehokkaita koulukuljetusjärjestelyjä, joista huolehtii koulukuljetuskoordinaattori. Koulun tuntisuunnitelmat, alkamis- ja päättymisajat, on mukautettu mahdollisimman kustannustehokkaita koulukuljetusjärjestelyjä silmällä pitäen. Sivistyslautakunnan päätöksen mukaan maksuttomien koulukuljetusten kriteerit koskevat kaikkia oppilaita koko kunnassa: Esikoululaiset ja 1. 3. luokkien oppilaat saavat maksuttoman kuljetuksen esikouluun tai kunnan osoittamaan lähikouluun, jos koulumatka on yli 3 kilometriä. (Lain mukaan on kaikilla oppilailla, joiden koulumatka lähikouluun on yli 5 kilometriä, oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen.) Esikoululaisille ja 1. 6. luokkien oppilaat saavat maksuttoman kuljetuksen esikouluun tai kunnan osoittamaan lähikouluun, jos koulu tie on luokiteltu heille liian vaaralliseksi Koululiitu-menetelmän mukaisesti. (Esikoululaisille riskiluku on 190 ja 1. 3. luokkien oppilaille 200 ja 4. 6. luokkien oppilaille 240 ja 7. 9. luokkien oppilaille 290.) Esikoululainen tai 1. 6. luokan oppilas, jolla on oikeus koulukuljetukseen, haetaan kotoa ja tuodaan takaisin kotiin, jos kodin etäisyys päätiestä/kuljetusreitistä on yli 1,5 kilometriä, ja 7. 9. luokan oppilas, jos etäisyys on yli 3 kilometriä, edellyttäen että lakisääteinen koulumatka-aika ei ylity. Jos etäisyys on lyhyempi, oppilas kulkee omin neuvoin päätielle/kuljetusreitille ja takaisin. Vanhempien yhteishuoltajuuden vuoksi kahdessa eri osoitteessa asuva oppilas saa oikeuden maksuttomaan koulukuljetukseen vakinaiseen osoitteeseensa, jos koulukuljetusperusteet täyttyvät. Koulukuljetus järjestetään ensisijaisesti linjaliikenteellä. Ruotsinkielisen perusopetuksen tuntijako Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 6 4 4 4 3 3 4 A1-kieli, suomi 1 1 2 2 3 3 2 3 2 A2-kieli, englanti 2 2 2 2 2 2 Matematiikka 3 3 4 4 4 4 3 4 4 Ympäristöoppi 2 2 2 2 3 3 Biologia 1 1 1,5 Maantieto 1 1 1,5 Fysiikka 1 1,5 1 Kemia 1 1,5 1 Terveystieto 1,5 0,5 1 Uskonto/elämänkatsomustieto 1 1 2 1 1 1 1 1 1 Historia ja yhteiskuntaoppi 1 2 2 2 2 3 Musiikki 1 1 1 1 2 2 1 1 Kuvataide 1 1 2 2 2 2 2 Käsityö 2 2 2 2 2 2 3 Voimistelu ja liikunta 2 2 2 2 2 2 2 3 2 Kotitalous 3 Valinnaiset taito- ja taideaineet 1 1 1 1 2 2 Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 Valinnaisaineet (3) 3 3 Oppilaan tunnit 20 20 24 24 28 28 30 30 30 Ruotsinkielisessä perusopetuksessa vuosiluokkien 1 2 oppilailla on 20 viikkotuntia, 4 tuntia/päivä. Kunta priorisoi suomen kielen opetusta aloittamalla sen vuosiluokalla 1 ja pitämällä tuntimäärää valtiollista miniminormia suurempana, kuten matematiikassakin vuosiluokilla 1 6. Ruotsinkielisessä perusopetuksessa priorisoidaan tuntijaossa taitoaineita liikunta, käsityö, musiikki ja kuvataide. 43

Vuosiluokkien 1 9 viikkotuntimäärä on 234 (144+90). Yläkoulun tuntimäärä 30 viikkotuntia/vuosikurssi on vahvistettu silmällä pitäen koulupäivän pituutta ja koulukuljetusten koordinointia. Koulujen tuntijako, alkamis- ja päättymisajat, on laadittu mahdollisimman kustannustehokkaita koulukuljetusjärjestelyjä silmällä pitäen. Suomenkielisen perusopetuksen tuntijako Suomenkielisen perusopetuksen tuntijaossa painopisteinä ovat äidinkieli ja kirjallisuus, kielet ja matematiikka. Vuosiluokkien 1 9 yhteenlaskettu tuntimäärä on 234 (144+90). F. Palvelujen järjestämistapa Perusopetus järjestetään kunnan omana toimintana. Opetuksen erityispalvelut ostetaan lähikunnilta. Suomenkielinen valmistava opetus ostetaan Vaasasta. 44

Taulukossa on vertailtu perusopetuksen nettokustannuksia. Vertailukunnat ovat Mustasaari, Raasepori, Vaasa ja Manner-Suomi. Raasepori ja Mustasaari ovat vastaavat toisiaan suhteellisen hyvin maantieteellisen ja taloudellisen koon suhteen. G. Palveluverkko Peruskoulut ja lukio Mustasaaressa Kunnalla on laaja perusopetuksen palveluverkko. Kouluja on ympäri kuntaa. Valtuuston vuonna 2015 tekemän periaatepäätöksen mukaan pyritään kunnanosa-alueittaisiin ratkaisuihin vuosiluokilla 1 6 sitä mukaa kuin oppilasmäärä laskee tai ilmenee kunnostustarpeita tai laajennustarpeita jossakin päin kuntaa. Monet nykyisistä kiinteistöistä ovat pieniä ja useimmissa kouluissa on paikallisia ratkaisuja ja tilapäisiä luokkahuoneita. Koska oppilasmäärä on kasvussa ainakin vuoteen 2025 asti, pitäisi varsinkin saariston ja Sulvan-Tölbyn alue käydä läpi. Pohjois-Mustasaaressa voi ilmetä nopeaa painetta koulun laajennukselle. Investointisuunnitelman mukaan Sulvan alue käydään läpi vuonna 2019 ja saaristo 2020. Sulvalla vanha koulu kunnostetaan antamaan tilaa esiopetukselle ja vuosiluokille 1 2 sekä aamu- ja iltapäivätoiminnalle. Sulvan ennakkosuunnittelun yhteydessä pitäisi ottaa huomioon Tölbyn-Vikbyn oppilaskehitys ja se, onko tarvetta Sulvan oppimiskeskukselle, joka palvelisi Sulvaa ja Tölbyn-Vikbyn aluetta. Vanhan koulun yhteydessä on kirjaston tilat, jotka saneerataan ja saadaan lisättyä yhteiskäyttöä ja keskitettyä palveluja. Saaristossa tarvitaan lisää tiloja sekä Raippaluodossa että Vallgrundissa. Vuonna 2019 pitäisi tehdä ennakkosuunnitelma yhden tai useamman koulun tarpeesta saaristoon sekä siitä, minne palvelut pitäisi keskittää. Raippaluodossa on jo kirjasto koulun yhteydessä ja suurehko päiväkoti naapuritontilla. 45

Sepänkylän koulukeskukseen tehdään ja on tehty suuria investointeja. Sepänkylässä koulukeskuksessa rakennetaan parhaillaan yhteistä kiinteistöä alakoululle, yläkoululle ja nuorisotiloille. Sekä yläkoulu että Keskuskoulu ovat peruskorjauksen tarpeessa. Koulukeskus on strategisesti tärkeä alue Mustasaaressa. Koulukeskukseen on keskitetty kaikki varhaiskasvatuksesta, perusopetukseen, toisen asteen koulutukseen, vapaaseen sivistystyöhön ja kirjastoon, nuorisotilaan ja musiikkiopistoon. Alueella on myös OP-Arena, ja Botniahalli sijaitsee lähellä. Tässä ruotsinkielisten ja suomenkielisten oppilaiden sivistysklusterissa saavutetaan yhteisiä synergiavaikutuksia. Kustannustehokkuus kasvaa ja koulukuljetukset koulunmäelle on optimoitu. Kunta, yhdistykset ja kolmas sektori järjestävät aamu- ja iltapäivätoimintaa. Mustasaaressa aamupäivätoiminta alkaa klo 7.30 ja iltapäivätoiminta on auki klo 17 asti. Maksu aamupäivä toiminnasta on 30 euroa/lapsi/kk, ja iltapäivätoiminnasta 100 euroa/lapsi/kk ja molemmista 130 euroa/lapsi/kk. Oppilasmäärä Mustasaaren ruotsinkielisessä perusopetuksessa oli 13 vaasalaisoppilasta lukuvuonna 2018 2019. Mustasaaren suomenkielisessä perusopetuksessa oli 73 vaasalaisoppilasta lukuvuonna 2018 2019 H. Palvelujen ja toiminnan nykytila ja kehittämistarpeet Lisääntynyt opetusryhmien tarve lapsille, joilla on erityistarpeita, varsinkin ruotsinkielisessä perusopetuksessa. Valmistava perusopetus lapsille ja aikuisille ruotsiksi. Kunnan kieltenopetuksen kehittäminen. Investoinnit nykyisiin kiinteistöihin. Suuri tarve högstadium, Keskuskoulu, Tuovila, Sepänkylä-Böle skolan vanha rakennus. Kehittämistarvetta on sekä Sulvalla että saaristossa. Koulurakenneraportin (liitteenä) mukaan on ehdotus oppimiskeskusmallista kaikille kunnanosa-alueille. Sulvalla ja saaristossa tätä ei ole vielä tehty. 46

Pohjois-Mustasaaressa on keskitetty jo aikaisemmin pieni kouluja Norra Korsholms skolaan. Pohjois-Mustasaareen kaavoitetaan uusia tontteja ja uuden osayleiskaavan mukaan alue tulee kasvamaan, mikä merkitsee lisätilan tarvetta. Digitalisaatiota koskeva kehittämistyö. Perusopetuksessa käydään keskusteluja Office365:n käyttöön siirtymisestä. 2.2.4. Korsholms gymnasium E. Organisointi ja johtaminen sekä henkilöstö Toinen aste Korsholms gymnasium Rehtori Joakim Bonns Henkilöstö 17 Toimintatuotot (1 000 ) 23 Toimintakulut (1 000 ) -1 459 Oppilaat (18-19) 192 Muu Oppilashuolto *) Muu: ruotsinkielisen ammattiopetuksen järjestää Yrkesakademin / SÖFUK Korsholms gymnasium toimii sivistyslautakunnan alaisuudessa. Korsholms gymnasium (KG) on lukio, jossa on noin 200 opiskelijaa. Koulussa on kokoaikainen rehtori, apulaisrehtori ja 12 lehtoria, jotka työskentelevät pelkästään lukiossa ja 6 opettajaa, jotka työskentelevät lukiossa ja Korsholms högstadiumissa. Koulussa on myös kokoaikainen opinto-ohjaaja sekä erityisopettaja, jonka päävirka on Korsholms högstadiumissa. Koulussa on osa-aikainen IT-tukihenkilö. Korsholms gymnasiumilla on johtokunta, jonka muodostavat viisi vanhempien edustajaa, kaksi opiskelijoiden edustajaa, yksi opettajien edustaja ja yksi muun henkilöstön edustaja. F. Palvelujen järjestämistapa Korsholms gymnasium on kunnallinen lukio, jonka henkilöstö on Mustasaaren kunnan työntekijöitä. Siivouspalvelut, ateriapalvelut, ja IT-palvelut (it-tuki) ostetaan sisäisinä palveluina. Vuoden 2018 talousarvio on 1,437 miljoonaa euroa. Näistä 1,048 miljoonaa euroa on henkilöstökuluja. 47

Taulukossa on vertailtu lukiokoulutuksen nettokustannuksia. Vertailukunnat ovat Mustasaari, Raasepori, Vaasa ja Manner-Suomi. Raasepori ja Mustasaari ovat vastaavat toisiaan suhteellisen hyvin maantieteelliseltä ja taloudelliselta kooltaan. Mustasaaren ruotsinkielisen lukiokoulutuksen kustannuksia pitäisi vertailla Vaasan ruotsinkieliseen lukiokoulutukseen. Huomaa, että taulukossa on mukana Vaasan suomenkieliset suuret yksiköt. G. Palveluverkko Korsholms gymnasium muodostaa osan Sepänkylän koulukeskusta. Korsholms gymnasium palvelee pääasiassa Mustasaaressa asuvia nuoria. Tällä hetkellä yläkoulusta lukioon siirtyy 59 % nuorista. Korsholms gymnasiumin ja Korsholms högstadiumin erinomaisen yhteistyön ansiosta palvelut voidaan järjestää tehokkaasti muun muassa seuraavilla aloilla: Koulukuljetukset: koska yläkoulun ja lukion koulupäivät ovat yhtä pitkiä, oppilaiden ja opiskelijoiden kuljetukset ovat erityisen tehokkaita. Ateriat: koulut saavat ateriansa samasta keskuskeittiöstä. Tilat: lukiolla on yläkoulun kanssa yhteiskäytössä seuraavat tilat: Ruokasali Liikuntasali (mm. ylioppilaskirjoituksissa keväällä ja syksyllä) Kuvataideluokka Musiikkiluokka OP-arena (tältä osin yhteiskäyttöä muidenkin koulujen kanssa) Kulttuuritalo: Lukiolla on mahdollisuus käyttää kulttuuritalon tiloja, esim. auditoriota suurempia kokoontumisia (lakkiaiset syksyllä) ja luentoja varten. H. Nykytila ja palvelujen ja toiminnan kehittämistarpeet Korsholms gymnasium on keskellä dynaamista kehittämisprosessia oleva koulu. Tämä yhdessä kasvaneen yläkoulun oppilasmäärän kanssa tulee johtamaan lukion opiskelijamäärän kasvuun. Tämän takaamiseksi ja jotta saavuttaisimme tavoitteemme olla lukio, jolla on pedagogista, digitaalista ja tulevaisuuteen suuntautuvaa kärkiosaamista, on käynnistetty muun muassa seuraavat kehittämishankkeet: 1. Yhteistyö kolmannen asteen korkeakoulujen, toisen asteen oppilaitosten, vapaan sivistyksen oppilaitosten, kuntayhteisöorganisaatioiden, Mustasaaren kunnan sekä kansalaisjärjestöjen kanssa: Svenska handelshögskolan: Hankenin järjestämä yritystalouden kurssi Helsingin yliopisto: Oikeustieteen kurssi Perspektiv på rätten toteutetaan yhdessä Helsingin yliopiston Vaasan oikeustieteellisen koulutuksen kanssa Åbo Akademi: Tavoitteena on rakentaa yhteistyö, johon kuuluisi mm. luennoitsijoita Åbo Akademin, Institutet för samhällsforskningista Institut Marius Torres: Yhteistyö Lleidassa, Kataloniassa sijaitsevan oppilaitoksen kanssa jatkuu kulttuuri- ja mediaprojektilla, jos siihen saadaan haettu määräraha Vi7: Teemme yhteistyötä alueen muiden lukioiden kanssa yhteisen täydennyskoulutuksen, ainetapaamisten, etäkurssitarjottimen ja markkinoinnin puitteissa Suomussalmen lukio: Yhteistyö Suomussalmen lukion kanssa jatkuu yhteisellä melontamatkalla Kylmäluoma-Hossaan Ylöjärven lukio: Luokkatandemyhteistyö Ylöjärven lukion kanssa aloitetaan lukuvuoden aikana TaiKon: Opiskelijat, jotka suorittavat musiikki- ja taidekursseja vapaa-aikanaan taiteen perusopetuksen piirissä Vaasassa tai Mustasaaressa voivat saada jopa 14 kurssia luetuksi lukio-opinnoiksi Merenkurkun saariston maailmanperintöneuvottelukunta/mustasaaren kunta: Teemakurssi maailmanperinnöstä Merenkurkun saaristossa Yes-Österbotten: täydennyskoulutus, opettajien täydennyskoulutusmatka Folkhälsan: Yhteistyö tutortoiminnassa (materiaali ja kurssit sekä tutoreille että tutorohjaajille) Wasa teater: Lukiolla on opettajaedustaja, joka saa tietoa, täydennyskoulutusta ja pedagogista materiaalia ennen esityksiä. Vähintään kerran vuodessa käydään kaikkien opiskelijoiden kanssa teatterissa. Teatteripedagogit tulevat kouluun ja pitävät työpajoja. Wasa fotbollsakademi: aamutreenit 2. Seitsemän kokonaisvaltaista teemakurssia teemaviikkoineen järjestetään keväällä 2019 Dublin englanti, uskonto, äidinkieli ja biologia München tekniikka, fysiikka ja saksa 48

Wien liikunta, terveystieto ja psykologia Paris ranska, historia ja yhteiskuntaoppi Merenkurkun saariston maailmanperintö kieli (espanja), media, äidinkieli, biologia Työelämään tutustuminen yrittäjyys ja opinto-ohjaus Ruoanlaitto suomeksi opinto-ohjaus ja suomi 3. Yrittäjyyskasvatus Yrittäjyyskasvatus muodostaa tärkeän painopistealueen. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on, että opiskelija oppii taitoja ja ymmärtää työelämässä tarvittavan asenteen. Opiskelijaa kannustetaan ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan niin koulussa kuin koulun ulkopuolellakin. Café-kurssin tavoitteena on vetää koulun oppilaskahviota kansallisen Vuosi yrittäjänä - hankkeen puitteissa Yritystalouden kurssi opiskelijoille, joita kiinnostaa opiskelu Hankenilla järjestetään lukuvuonna 2018 19. Lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa maksuttomasti neljä Ekonomiska informationsbyrån järjestämää bisneskurssia: Myynti, markkinointi ja kaupallistaminen, Vuorovaikutus ja neuvottelutekniikka, Globaalit markkinat sekä Talous, raha ja yrittäjyys. 2.2.5. Mustasaaren aikuisopisto E. Organisointi ja johtaminen sekä henkilöstö Aikuisopisto kuuluu kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan alaisuuteen. Aikuisopiston henkilöstö: 10 toistaiseksi palkattua rehtori, 5 hallinnollista henkilöstöä (joista 2 osa-aikaista), 4 opettajaa. Rehtori on kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan talousarviovastaava ja toimii myös kirjastotoimenjohtajan, vapaa-aikapäällikön, musiikkiopiston rehtorin ja kulttuurisihteerin esimiehenä. Sivistysjohtaja on rehtorin esimies. Vapaa sivistys, taideopetus Aikuisopisto (sis. kulttuuripalvelut) Rehtori Rose Heir Henkilöstö 10 170 tuntiopettajaa Toimintatuotot 423 (1000 ) Toimintakulut (1000 ) -1 227 Opetustuntien määrä 9 913 (vapaa sivistys) Toimeksiantokoulutus 1 203 Taiteen perusopetus 750 F. Palvelujen järjestämistapa Aikuisopiston toiminta järjestetään kunnan toimintana. Toiminta muodostuu kurssien ja luentojen järjestämisestä ja hanketoiminnan vetämisestä toiminnan kehittämiseksi sekä kuntalaisten osallistamisesta erilaisiin toimintoihin. Kaiken toiminnan suunnittelevat toimialavastaavat, kokoaikaiset opettajat sekä hallintohenkilöstö. Vuonna 2018 valtionosuudet (57 % arvioidusta kustannuksesta) ovat 407 474. Musiikkiopisto ostaa taiteen perusopetusta aikuisopistolta, joka tällä hetkellä noudattaa taiteen ja käsityön yleistä oppimäärää. Mustasaaren aikuisopiston, Vasa arbiksen ja Vaasa Opiston tunnuslukujen tilastollinen vertailu on luvussa 2.3. Keskeiset huomiot yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista kuntien palveluissa Mustasaaren aikuisopistolla on jatkuvaa hanketoimintaa, jonka rahoitusta haetaan ja saadaan eri tahoilta. Hankkeet muodostavat ajoittain merkittävän osa kokonaistalousarviosta ja opistoa pidetään usein kärkiyksikkönä suomenruotsalaisen vapaan sivistystyön ja erityisesti kansalaisopistojen kehittämisessä. Kokemus ja osaaminen on kasvanut työssä useiden EU-rahoitteisten hankkeiden parissa, joissa on kehitetty kansainvälistä yhteistyötä. Mustasaaren aikuisopisto on aktiivinen hankeorganisaatio. 49

G. Palveluverkko Mustasaaren aikuisopiston toiminta on hyvin hajautettua vaikkakin aikuisopistolla on oma toimipaikka omine tiloineen kulttuuritalossa Sepänkylässä. Tilat kulttuuritalossa ovat lukukausien aikana täyteen varattuna, mutta suurin osa kurssitoiminnasta pidetään kunnan eri osa-alueilla noin 60 eri pisteessä. Osa niistä on kunnan omia tiloja (kouluja) mutta myös eri yhdistysten tai seurakuntien tiloja. On aina ollut tärkeää, että kurssitoiminta on lähellä kuntalaisia riippumatta siitä, missä he asuvat laajalle levittäytyvässä kunnassa. Siksi yhteistyö koulujen, kolmannen sektorin ja seurakuntien kanssa on tärkeää aikuisopiston toiminnalle. Moni kurssitoivomus tulee myös tämän yhteistyön kautta konkreettisten kentältä tulleiden tarpeiden tuloksena. Kartta aikuisopiston kurssipaikoista löytyy alla olevasta linkistä: https://drive.google.com/open?id=144enbm4vgmlei47lcl1jwmn5zhgzwyzq&usp=sharing Kartasta aikuisopiston kurssipaikoista käy ilmi, että Mustasaaressa on todella elävä maaseutu. Aikuisopiston kursseja järjestetään paikallisesti lähelle kuntalaisia. Kuntalaiset ovat mukana vaikuttamassa kurssitarjonnan muotoutumiseen. Kulttuuritalossa on kunnan ainoa auditorio, Mustasaarisali. Teknologia on nykyaikaista ja aikuisopiston vuokralaisiin kuuluu alueen yhdistyksiä ja suuryrityksiä. Saliin mahtuu 320 henkeä, ja se toimii usein tapahtumien järjestämispaikkana. Myös kulttuuritalon aulaa ja seiniä vuokrataan ne ovat kysyttyjä taidenäyttelyiden järjestämiseen. Aikuisopiston opetustilat kulttuuritalossa ovat laadukkaat ja niiden tekniikkaa ja muuta opetuksen kannalta tarpeellista pyritään päivittämään jatkuvasti. H. Nykytila ja palvelujen ja toiminnan kehittämistarpeet Mustasaaren aikuisopisto on kaksikielinen opisto, jolla on pitkä kokemus kaksikielisestä kurssitoiminnasta, joka on viime aikoina kiinnostanut osallistujia enemmän kuin ennen. Palaute kaksikielisistä kursseista on ollut hyvää. Ne ovat osoittautuneet hyväksi tavaksi luoda vuorovaikutusta ja ymmärrystä kieliryhmien välille. Syksyllä tehtiin ensi kertaa täysin kaksikielinen opinto-ohjelma, niin että samassa esitteessä näkyivät rinnakkain ruotsin- ja suomenkieliset kurssit. Aikuisopisto käyttää ekursia hallinnollisena ohjelmana. Se on ohjelma, johon on integroitu myös kunnan tilanvarausohjelma ja palkkaohjelma. Ohjelma rakennettiin paikallisen yrityksen ja opiston yhteistyönä, ja se on räätälöity aikuisopiston tarpeisiin. Nyt ekurs on otettu käyttöön kymmenkunnassa muussakin kansalaisopistossa ruotsinkielisillä alueilla. ekursia kehitetään paraikaa myös musiikkiopiston ja vapaa-aikatoiminnan käyttöön. Opisto on viime vuosina panostanut kunnan eri asukasryhmiä yhdistävän tapahtumatoiminnan kehittämiseen ja kuntalaisten olohuoneen luomiseen kulttuuritaloon. Se on tehty Leaderin ja Kulturfondetin hankevaroilla. Hanke johti myös Welcome Officen toiminnan vakiinnuttamiseen kulttuuritaloon. Se tarjoaa palveluja kuntaan muuttaneille uusille asukkaille. Tämä toiminta on selkeästi osoittanut, että kunnan on tuettava henkilöitä, jotka muuttavat kuntaan toisista kulttuureista ja jotka puhuvat eri kieltä. Aikuisopiston onnistuminen tässä näkyy hyvin suurina kävijämäärinä melko uudessa Welcome Officessa. Toimisto on virallisesti auki yhtenä päivänä viikossa, mutta käyntejä on kaikkina viikonpäivinä. Kunnan kansalaisopisto on yksi suomalaisen kansalaisopistokentän kärkiyksiköistä. Kurssitarjonta digitalisoituu ja luennot striimataan. Hanketoiminnalla on tärkeä rooli kärkiosaamisen kehittämisessä. Opiston kehittämisessä keskitytään nyt ja tulevaisuudessa kestävään kehitykseen, näkyvyyteen, yhteisöllisyyteen (niin kuntalaisten kuin henkilöstönkin), kurssitoiminnan kehittämiseen maailmanperinnön tiimoilta, digitaaliseen yhteiskuntaan, osaamisen kehittämiseen sekä monipuolistumiseen sekä kurssitarjonnan että kohderyhmien suhteen. On osoittautunut, että kunnan ensimmäiset kiintiöpakolaiset, jotka saapuivat neljä vuotta sitten, tarvitsevat tukea kurssitoiminnan ja muun muodossa, ja aikuisopisto työskentelee erityisesti tämän hyväksi. 50

Tällä hetkellä aikuisopisto on mukana digitalisointihankkeessa, jossa panostetaan sekä niihin, jotka eivät ole vielä päässet mukaan digitaaliseen yhteiskuntaan, että siihen, että tarjotaan tiettyjä ITpohjaisia osuuksia aikuisopiston kurssitarjonnasta digitaalisen oppimisalustan kautta. Aikuisopiston yhteistyö kunnan muiden yksiköiden (esimerkiksi kirjaston, kulttuurin ja vapaa-ajan, kotouttamisyksikön) ja kolmannen sektorin kanssa on ratkaisevan tärkeää. Yhteistyön kautta opiston toiminta kehittyy ja luodaan kokonaisuus, joka parhaiten vastaa kuntalaisten tarpeita. 2.2.6. Mustasaaren musiikkiopisto E. Organisointi ja johtaminen sekä henkilöstö Aikuisopisto kuuluu kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan alaisuuteen. Toimintaa johtaa musiikkiopiston rehtori, joka on palkattu virkasuhteeseen. Opettajat ja muu henkilöstö on työsopimussuhteista. Hallinnollinen henkilöstö muodostuu rehtorin lisäksi yhdestä sihteeristä (80 %) ja yhdestä koordinaattorista (20 %). Aikuisopiston rehtori on rehtorin esimies. Vapaa sivistystyö, taiteenopetus, Mustasaari musiikkiopisto Vt. rehtori Rabbe Franzén Henkilöstö 7 19 sivutoimista Toimintatuotot 141 (1 000 ) Toimintakulut (1 000 ) -614 Opetustuntien määrä 8 450 Toimeksiantokoulutus Taiteen perusopetus josta yleiseen opetussuunnitelmaan kuuluvaa 750 F. Palvelujen järjestämistapa Mustasaaren musiikkiopisto on osa Mustasaaren kunnan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakuntaa. Toimintaa varten on ruotsinkielinen ja suomenkielinen jaosto. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta vastaa musiikin, tanssin, kuvataiteen ja teatteritaiteen opetuksesta taiteen perusopetuksesta annetun lain mukaisesti. Musiikkiopisto järjestää toimintaa pääosin omana toimintanaan. Toimintaa varten on palkattua henkilöstöä. Pieni osa opetuksesta ostetaan Vaasan kaupungilta. Musiikkiopisto myy palveluja sekä kunnan sisäisesti että ulkoisesti. Sisäinen osto/myynti Musiikkiopisto ostaa Mustasaaren Aikuisopistolta taiteen perusopetusta yleisen oppimäärän mukaan. Lukuvuonna 2017 2018 tämä opetus on käsittänyt kuvataiteen ja käsityön. Musiikkiopisto myy palveluja Mustasaaren sivistystoimelle. Nämä palvelut käsittävät musiikinopetuksen kahdessa peruskoulussa. Tämä tapahtuu perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Musiikkiopisto myy tarvittaessa myös muita palveluja kunnan sisällä. Sopimukset 1. Yhteistyösopimus Vaasan kaupungin kanssa musiikinopetuksesta Pieni osa musiikinopetuksesta ostetaan Vaasan kaupungilta. 2. Yhteistyösopimus tanssinopetuksesta Osa tanssinopetuksesta ostetaan Vaasan kaupungilta. 3. Sopimus musiikkikoulu Tactuksen kanssa Musiikkiopisto myy palveluja Musikskolan Tactus garantiförening r.f.:llle Vöyrille sopimuksen mukaan. Sopimus käsittää musiikin opetuksen laajan oppimäärän mukaan ja koskee musiikin perusopintoja. 4. Sopimus Vöyrin kunnan kanssa Musiikkiopisto myy palveluja Vöyrin kunnalle sopimuksen mukaan. Sopimus käsittää musiikin opetuksen laajan oppimäärän mukaan ja koskee musiikin syventäviä opintoja. 51

Musiikkiopiston talousarvio vuonna 2018 on 614 330 euroa. Vuonna 2017 taiteen perusopetukseen osallistuneiden opiskelijoiden kokonaismäärä oli 669 (musiikki, käsityö ja kuvataide). Kuvataidekouluun osallistui vuonna 2017 yhteensä (brutto) 328 osallistujaa. Opetustuntien määrä oli 750. G. Palveluverkko Toimintaa järjestetään seuraavissa paikoissa: virastotalo Sepänkylässä, Tuovilan koulu/kuperkeikka (suomenkielinen musiikkileikkikoulu), Keskuskoulu (musiikkivalmennus), Senioripiste (tanssi), kulttuuritalo (tanssi), Smedsby-Böle skola (tanssi), Tuovilan päiväkoti, Tölby-Vikby skola, Solf skola, Kvevlax skola ja Norra Korsholms skola. Lukuvuonna 2017 2018 on myös tanssinopetusta järjestetty kaikkien kunnan esikoulujen hankkeena. Musiikkiopisto järjestää esiintymisiä useissa paikoissa Mustasaaressa ja Vöyrillä. Konsertteja järjestetään usein kunnan kouluissa, kulttuuritalossa, Hemmersgårdenissa, Norrvalla Rehabissa ja Vörå pingstkyrkassa. H. Nykytila ja palvelujen ja toiminnan kehittämistarpeet Musiikkiopistolla on tiivistä yhteistyötä kunnan päiväkotien ja koulujen kanssa. Suuressa osassa päiväkodeista järjestetään varhaisiän musiikkikasvatusta. Lukuvuonna 2017 2018 kaikki esikoulut ovat tarjonneet tanssinopetusta dansmix-hankkeen kautta. Tuovilan koulussa musiikkiopisto järjestää musiikinopetusta vuosiluokalle 2. Norra Korsholms skolassa musiikkiopisto järjestää musiikinopetusta vuosiluokalle 2. Taiteen perusopetuksessa Mustasaaren musiikkiopisto tekee tiivistä yhteistyötä Vaasan kaupungin sekä alueen muiden musiikkiopistojen kanssa. Yhteistyö käsittää muun muassa yhteisiä hankkeita oppilaille, alueellisia täydennyskoulutuksia henkilöstölle ja säännöllisiä rehtoreiden tapaamisia. Musiikkiopisto on myös 1.8.2018 alkaen osa Taikon-akatemiaa, mikä tarkoittaa lisääntyneitä mahdollisuuksia toisen asteen opiskelijoille sisällyttää taideopintoja toisen asteen opintoihin. Musiikkiopiston toiminta on monipuolista ja opistolla on monipuolista yhteistyötä sekä kunnan sisällä että kunnan ulkopuolella. Musiikkiopisto on muuttamassa uusiin tiloihin. Haasteet: - Varhaisiän musiikkikasvatus ruotsiksi. Kiinnostus toimintaan on tällä hetkellä liian vähäistä toiminnan järjestämiseksi. - Musiikkiopiston henkilöstörakenne. Kun toiminta on kasvanut, hallinnollisen henkilöstön työtaakka on kasvanut. Hallinnollinen henkilöstö muodostuu vain rehtorista, sihteeristä (80 %) ja koordinaattorista (20 %). Myös vertailussa ympäristökuntiin henkilöstömäärä on minimaalinen. 2.2.7. Vapaa-aika, liikunta ja nuoriso E. Organisointi ja johtaminen sekä henkilöstö Vapaa-aika- ja liikuntapalvelut Mustasaari nuorisotoiminta Vt. vapaa-aikapäällikkö Elisabeth Wiklund Henkilöstö 14 Toimintatuotot (1000 ) 133 Toimintakulut (1000 ) 665 Liikuntapaikkojen hoito Kiinteistötoimi Kolmas sektori/seurat Hankkeet Sopimukset seurojen kanssa Seurojen avustukset Vaasanseudun Areenat kuntayhtymä: Mustasaaren kunta Jäähalli 16 % Botniahalli 50 % Elisa Stadion 0 % 52

Vapaa-aika, liikunta ja nuoriso kuuluvat kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan alaisuuteen. Vapaaajan henkilöstön muodostavat vapaa-aikapäällikkö, liikuntaohjaajat (100 %, 75 % ja 50 %), nuoriso-ohjaajat (2x100 % ja 50 %), etsivät nuorisotyöntekijät (2x75 %), nuorisotiedottajat (2x100 % ja 50 %), ehkäisevä päihdetyö (50 %), kotouttaminen (25 %) ja kanslisti 100 %. Aikuisopiston rehtori on vapaa-aikapäällikön esimies. Vapaa-aikapäällikkö valmistelee liikunta- ja nuorisotoimintaa koskevat asiat kulttuuri- ja vapaaaikalautakuntaan. Mustasaaren nuorisovaltuustossa on 22 edustajaa. F. Palvelujen järjestämistapa Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta luo yhdessä yhdistysten ja järjestöjen kanssa toimintaedellytyksiä kunnassa. Yhdistysten toimintaa edistetään muun muassa vuotuisella avustusten jakamisella. Talousarvio Liikuntatoiminnan talousarvio on yhteensä 197 430 euroa, nuorisotoiminnan 130 820 euroa, nuorisotiedotuksen 15 600 euroa (Mustasaaren osuus), etsivän nuorisotyön 46 110 euroa ja raittiustoiminnan 23 500 euroa (talousarvio 2018, sis. palkkakulut). Hallinnon talousarvio on 112 400 euroa sis. palkkakulut. Avustukset Liikunnan toiminta-avustukset 134 000 euroa 20 urheiluseuralle * toiminta-avustukset 66 500 euroa * kartta-avustukset 4 000 euroa * liikuntapaikkojen hoitoavustukset seurojen kanssa tehtyjen sopimusten mukaan 20 000 euroa * subventoidut vuokrat 43 500 euroa Nuorisotoiminnan toiminta-avustukset 45 000 euroa 23 yhdistykselle * toiminta-avustukset 23 200 euroa 17 yhdistykselle * käyttöavustus 13 000 euroa 16 yhdistykselle Hankkeet Liikuntatoiminta on saanut rahoitusta kahteen hankkeeseen; Kotouttaminen liikunnan kautta 8 000 euroa ja Up, out and move 20 000 euroa aluehallintokeskukselta. Nuorisotoiminnassa Decibel on saanut 13 000 euroa Kulturfondenilta + 54 000 euroa aluehallintokeskukselta. Etsivä nuorisotyö 41 250 euroa aluehallintokeskukselta. Toiminta * Lomatoiminta Hiihtolomatoiminta 2018: 1 076 lasta ja nuorta on osallistunut jäädiskoon, luistelukivaan, hiihtolomaelokuviin, keilailuun, laskettelumatkaan, jousiammuntaan, askarteluun ja bussimatkaan Duudsonit Activity Park ja hiihtolomakivaan Botniahallissa. Kesälomatoiminta 2018: 282 lasta ja nuorta on osallistunut Kesächillailuun, kajakkimelontaan, vaatteidenvaihtopäivään, leiritoimintaan, Power Parkiin, vaelluksiin, kesäkivaa ja robottityöpajaan. Syyslomatoiminta 2017: 938 lasta ja nuorta on osallistunut bussimatkaan Duudsonit Activity Parkiin, syyslomaelokuviin, keilailuun, luisteluun, syyslomakivaan Botniahallissa, crosstrainingiin, kickboxningiin ja tanssiin. * Liikunta - Lystiä liikkumista esiopetukselle Kaikki esikoululaiset käyvät Botniahallissa, missä he saavat kokeilla yleisurheilua, pallopelejä ja esterataa. Kevään aikana järjestetään ulkoilupäivä, jonka aikana on erilaisia tehtäviä luonnossa Fjärdskärissä. Syksyllä käydään kaikissa päiväkodeissa ja lapset saavat osallistua jumppatunnille. -Liikuntaa kouluille (vl. 1 6) Kaikille vuosiluokkien 1 6 oppilaille pidetään oppitunti tai teemapäivä. Keväällä 2018 yhteensä 141 tilaisuutta ja 2 766 osallistunutta koululaista. -Liikkuva koulu (vl. 7 9) Yläkoulun oppilaille järjestetään kerhotoimintaa heti koulupäivän jälkeen. 53

- Liikunta- ja kuntoilutapahtumat * Mustasaaren juoksija 13 juoksua huhtikuusta syyskuuhun * Mustasaaren viesti * Hiihdon kuntamestaruus alle 8-vuotiaille ja yli 65-vuotiaille hiihtäjille * EP-piiri järjestää maakuntaviestin ja kunnat kilpailevat toisiaan vastaan hiihdossa, suunnistuksessa ja juoksussa. * Naisten lentopalloliiga * Liikuntaa erityistarpeisille, mahdollisuus hakea uimahallikorttia, joka oikeuttaa 20 prosentin alennukseen * Kotouttaminen liikunnan kautta -hanke tähtää kiintiöpakolaisten kotouttamiseen liikunnan ja kuntoilun kautta, liikunta- ja kuntoilumahdollisuuden antamiseen yhdessä muiden kuntalaisten kanssa. Hanke pyrkii tarjoamaan niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin mahdollisuuden kokeilla eri liikunta- ja kuntoilumuotoihin. Yhdessä liikuntaa ja kuntoilua harjoittaessa lisääntyy yhteisöllisyyden ja osallisuuden tunne. Paikallisten urheiluseurojen kanssa tarjotaan saatavilla olevia liikunta- ja kuntoilumuotoja. Sen lisäksi esitellään myös eri liikuntapaikkoja ja järjestetään käyntejä eri liikuntaja urheilutapahtumiin. * Up, out and move on hanke, joka on suunnattu perheille. Hankkeen tavoite on esitellä kuntalaisille liikunta- ja kuntoilutoimintaa ja kunnan urheiluseuroja ja auttaa niin kuntalaisia löytämään oma vapaa-ajanharrastuksensa ja samalla antaa näkyvyyttä kunnassa tarjolla oleville kuntoilumuodoille. Hanke tähtää myös sellaisten uusien monipuolisten ja mielenkiintoisten vapaa-ajan toimintamuotojen järjestämiseen, joita kunnassa ei muuten järjestetä. * Urheilijoiden palkitseminen: Mustasaaren kunta palkitsee menestyneet urheilijat. * Kajakkien vuokraus * Varaukset ja harjoittelu-/kilpailu-/otteluaikojen jakaminen liikunta- ja ulkoilupaikkoihin. Vapaaaikaosasto jakaa harjoittelu- ja otteluaikoja kaikille liikuntapaikoille. *Yhteistyö seurojen kanssa esimerkiksi kilpailujen, turnausten ja liikuntapaikkojen hoidon tiimoilta. Nuoriso Nuorisotalo on 13 18-vuotiaita nuoria varten. Nuorisotalo on auki kolmena iltana viikossa. Lomien aikaan nuorisotalo on yleensä auki useampana iltana. Tavallisena arki-iltana nuorisotalossa on noin 31 kävijää. Parhaimmillaan nuorisotalossa on yhden illan aikana ollut 80 nuorta. Vuonna 2017 nuorisotalossa oli 3 473 yksittäistä käyntiä. Kävijöinä ovat sekä ruotsinkielisiä että suomenkielisiä ja maahanmuuttajataustaisia nuoria. Paikalla on aina kaksi nuoriso-ohjaajaa. Nuorisotalossa voi muun muassa katsoa elokuvia tai televisiota, pelata biljardia, pingistä, pleikkaria ja muita pelejä. Useimpina iltoina on vapaata toimintaa, mutta järjestetään myös teemailtoja ja erilaista toimintaa. Nuorisotalossa on kahvila, josta voi ostaa välipalaa. Kaikki toiminta nuorisotalossa on päihteetöntä. Nuoriso-ohjaajat järjestävät vuosittain yhden teemapäivän Mustasaaren yläkouluissa. Vuoden teemapäivä oli En dag för tolerans - Päivä toleranssille A day for tolerance. Aikaisempien teemapäivien aiheena on ollut liikenneturvallisuus. Nuoriso-ohjaajat osallistuvat myös koulun järjestämiin teemapäiviin. Joka kuukausi järjestetään molemmissa yläkouluissa pop-upnuorisotoimintaa. Nuoriso-ohjaajat toimivat jatkuvasti Korsholms högstadiumin resurssiluokan lisäresurssina. Nuoriso-ohjaajat tarjoavat myös läksyjenlukuapua. Nuoriso-ohjaajat järjestävät kesäkuussa LIVAP elämänhallinta ja työharjoittelun. LIVAP järjestettiin vuonna 2017 toista kertaa. LIVAP on tuki nuorille, jotka siirtyvät toiselle asteelle. Toiminnan tarkoituksena on antaa nuorille mielekästä tekemistä ja auttaa heitä pitämään yllä arkirutiineja myös kesäkuukausien aikana. LIVAP muodostuu kahdesta osasta, teoreettisesta opetuksesta (keskustelujen ja luentojen muodossa) aiheista, jotka liittyvät elämänhallintaan ja toinen osa on käytännön työharjoittelu. Työharjoittelu suoritetaan Mustasaaren kunnassa. Nuorisoohjaajat ottavat huomioon, minkä suuntautumisvaihtoehdon nuoret ovat valinneet yläkoulun jälkeen ja pyrkivät siihen, että nuoret saavat kokeilla eri työtehtäviä. Elämänhallinnan teemat liittyvät lähinnä päivärytmiin, itseluottamukseen, terveyteen, ruokaan, opintoihin ja työhön. Näihin liittyy myös elämänhallinta päivittäisissä tapaamisissa. Teemojen lisäksi nuoriso-ohjaajat tarjoavat myös tarvittaessa henkilökohtaista opastusta. Nuoriso-ohjaajat ohjasivat useimpia tilaisuuksia, mutta kutsuivat myös asiantuntijoita, jotka kertoivat yksityiskohtaisemmin esimerkiksi siitä, miten omaa taloutta hoidetaan ja miten omasta kodista huolehditaan sekä kenen puoleen voi kääntyä, kun tarvitsee apua eri tilanteissa. Open stage pidettiin kunnassa ensimmäistä kertaa viime vuonna Mustasaaren kulttuuritalossa aikuisopiston, Korsholms högstadiumin, Vapaa-aika & Kulttuurin ja Rokkikoulun yhteistyönä. 54

Kansainvälinen nuorisotyö: Viime vuonna aloitettiin International Club, uusi toiminta, 13 25- vuotiaille nuorille, joita kiinnostaa matkustaminen ja muut kulttuurit. Yksi tavoitteista on, että aktiiviset jäsenet saavat mahdollisuuden osallistua eurooppalaiseen nuorisovaihtoon European Youth Exchangeen, EU:n Youth in Actioniin. Toimintaan kuuluu myös vapaaehtoistyötä. Etsivä nuorisotyö: Mustasaaren kunnassa on järjestetty etsivää nuorisotyötä 1. tammikuuta 2017. Etsivä nuorisotyö on tarkoitettu 15 29-vuotiaille nuorille. Etsivät nuorisotyöntekijät voivat auttaa koulunsa keskeyttäneitä, harjoittelu- tai opiskelupaikkaa etsiviä, arjen asioiden hoitamiseen apua tarvitsevia, terveys-, talous- tai riippuvuusongelmista kärsiviä, elämäntilanteessaan tai tulevaisuuden suunnitelmissaan apua tarvitsevia, eri tahoilla tai viranomaisissa käyntiin apua tarvitsevia (esim. Kela tai työvoimatoimisto), eri palveluja etsiviä tai työnhakuun tai työpaikkahakemusten kirjoittamiseen apua tarvitsevia. Sputnik-ryhmä järjestettiin kesäkuussa 2018 Mustasaaren kunnassa kirjoilla oleville 16 29-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille. Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti nuoret, jotka eivät ole onnistuneet löytämään kesätyötä ja jotka haluavat kesäksi jotain tekemistä. Ryhmään osallistuminen antaa lisäksi mahdollisuuden säilyttää vuorokausirytmin ja arkirutiinit myös sen jälkeen, kun koulusta alkaa loma. Käsiteltäviä aiheita ovat työnhaku, omillaan asuminen, opinnot, ruoanlaitto, talous, terveys jne. Decibel nuorisoportaali Decibel.fi on Pohjanmaan oma kaksikielinen verkkoportaali 13 25-vuotiaille nuorille. Decibel on pohjalaisten nuorten keskuudessa hyvin tunnettu organisaatio. Kasvavat luvut osoittavat, että Decibel täyttää tarpeen. Decibel on kuntarajat ylittävää yhteistyötä, jolla on 10 vuoden kokemus nuorisotiedottamisesta. Decibelillä on noin 45 eri alojen asiantuntijaa yhdessä nuorisotiedottajien kanssa vastaamassa nuorten kysymyksiin. Mottona on, että tiedon on oltava helposti saatavilla olevaa, asiallista ja ammattimaista. Kotisivujen lisäksi Decibel tarjoaa myös luentoja ja teemapaketteja ajankohtaisista aiheista jäsenkuntien kouluille (lähinnä yläkouluille), sekä lähtee joka vuosi toiminta-alueen yläkouluille kertomaan Decibelin toiminnasta. Decibel.fi on ollut olemassa vuodesta 2008. Tilastoluvut ovat osoittaneet kasvua alusta asti, esimerkiksi vuonna 2017 portaalissa vieraili 920 000 kävijää ja sivunäyttöjä oli 1,4 miljoonaa. Decibelin varsinainen toiminta on yhteistyö yhdentoista pohjalaisen kunnan välillä, ja se on osa kuntien vakinaista nuorisotoimintaa ja rahoitetaan kunnallisin varoin (80 senttiä/asukas). Keväällä 2018 Decibel sai aluehallintokeskukselta avustuksen kolmivuotiseen hankkeeseen, ja sen turvin palkattiin hanketyöntekijä. Tällä hetkellä Decibelissä on neljä työntekijää. Decibelin toiminta kehittyy koko ajan; syksyllä 2018 sivuja uudistetaan ja myös kysymysten määrä Kysy pois -palveluun kasvaa jatkuvasti. Vuonna 2017 vastattiin 2 386 kysymykseen. Nuoret voivat etsiä portaalin noin 600 tietosivulta ja 19 000 vastatun kysymyksen joukosta tietoa useimmista heitä askarruttavista asioista ja kysyä nimettöminä Kysy pois -palvelusta mistä tahansa ja saada vastaus kysymyksiinsä alan asiantuntijoilta. Ehkäisevä päihdetyö: Mustasaaressa ehkäisevän päihdetyön koordinointitehtävä eri toimialoilla on uskottu kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalle. Mustasaaren ehkäisevän päihdetyön koordinoinnista vastaa yksi osa-aikaisesti palkattu nuorisotiedottaja. Ehkäisevän päihdetyön työryhmä: Mustasaaressa toimii moniammatillinen ja monialainen Ehkäisevän päihdetyön työryhmä (ANDTS-ryhmä), jossa on edustajat niiltä kunnan toimialoilta, jotka ovat tekemisissä lasten ja nuorten kanssa, kuten rehtorit ja apulaisrehtorit, kouluterveydenhoitajat, nuoriso-ohjaajat, koulukuraattorit, ylilääkäri, etsivä nuorisotyö, sosiaalityöntekijät, kotouttamistyöntekijät ja vapaa-aikapäällikkö. Ehkäisevästä päihdetyöstä Mustasaaren kunnassa tehtiin kartoitus alkusyksystä 2018. 55

Taulukossa vertaillaan liikunta- ja ulkoiluelämän nettokustannuksia asukasta kohti. Vertailukunnat ovat Mustasaari, Raasepori, Vaasa ja Manner-Suomi. Raasepori ja Mustasaari ovat vastaavat toisiaan suhteellisen hyvin maantieteelliseltä ja taloudelliselta kooltaan. Mustasaari tuottaa paljon liikunta- ja vapaa-aikapalveluja käytettävissä olevilla resursseilla. Mustasaaresta puuttuvat suuret liikuntapaikkakustannukset. G. Palveluverkko Mustasaaren liikuntapaikkojen kartoitus on extranetissä. Kartoitus on päivitetty viimeksi 11/2017. Kartoitus sisältää alueittain liikuntapaikat, ylläpitäjät ja muutokset. Mustasaaressa oli 2016 yhteensä 169 liikuntapaikkaa, joista 123:a ylläpiti kunta. H. Nykytila ja palvelujen ja toiminnan kehittämistarpeet - Pitkän aikajänteen nuorisotoiminnan kehittämistarpeet kylissä - Yhdistysten avustuksia pitäisi korottaa - Tekonurmikenttä koulukeskuksen lähiympäristöön (tontti on jo valmiina) - Tekojää Sepänkylän kaukaloon, niin että lapsilla on mahdollisuus oppia luistelemaan talven aikana - Nuorisotalon sijoittaminen yläkoululle merkitsee, ettei ole mahdollista järjestää toimintaa vuosiluokkien 5 6 oppilaille aikaisemmin iltapäivällä - Monitoimikaukalo Tuovilan koululle. - Nuorisoportaali Decibelin toimintaa kehitetään hankkeella Nu talar vi om det Puhutaan siitä! pääasiallisesti kolmella alueella: seksuaalinen ahdistelu ja mediataidot, Decibel.fi-portaalin ulkoasun ja verkkotekniikan kehittäminen, panostus Decibel-alueen suomenkielisiin nuoriin sekä maantieteellinen laajentuminen uusiin kuntiin. 2.2.8. Kulttuuritoiminta E. Organisointi ja johtaminen sekä henkilöstö Museot ja kulttuuritoiminta Mustasaari Kulttuurisihteeri Annica Reini Henkilöstö 2 Toimintatuotot 0 (1 000 ) Toimintakulut (1 000 ) -51 Palveluverkko Laina Yhdistysten avustukset 56

Kulttuuritoiminta kuuluu kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan alaisuuteen. Kulttuurin talousarvioalue sisältyy aikuisopiston talousarvioon. Käytännössä kulttuuripalvelut toimivat osana Vapaa-aikaa ja kulttuuria. Kunnassa työskentelee yksi henkilö, kulttuurisihteeri, kokoaikaisesti kulttuuriasioiden parissa. Kulttuurisihteeri valmistelee kulttuuriasiat kulttuuri- ja vapaa-aikalautakuntaan. Aikuisopiston rehtori on kulttuurisihteerin esimies. Hanketyöntekijä työskentelee 2018 2020 maailmanperintöalueen yleisötyön kehittämiseksi. Kulttuurisihteeri on hanketyöntekijän esimies. F. Palvelujen järjestämistapa Kulttuuritoiminnan tavoitteena on tarjota asukkaille yhdenvertainen monipuolisen kulttuuritarjonnan saatavuus voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Toiminnan pääasiallisena kohderyhmänä ovat lapset, nuoret ja ikääntyneet. Kulttuuripalvelut järjestetään pääosin kunnan omana toimintana. Vakinaiseen kulttuuritoimintaan kuuluu kulttuuripolku vuosiluokille 1 9 ja esiopetukselle, galleriatoiminta maailmanperintöportissa, säännölliset kulttuuritreffit yksinäisille eläkeläisille, kulttuuria vanhusten asumisyksiköissä sekä vuosittain toistuvat tapahtumat ja tilaisuudet. Kulttuurisihteeri kuuluu asiantuntijana ja edustajana erilaisiin työryhmiin sekä kuntaorganisaatiossa että sen ulkopuolella. Vastuu kunnan taidekokoelmasta (noin 300 luetteloitua työtä) kuuluu kulttuurisihteerille. Talousarvioresurssit Kulttuuritoiminnan kokonaistalousarvio on 69 000 euro (2018) sisältäen henkilöstökulut. Ulkoinen hankerahoitus mahdollistaa kulttuuripalvelujen kehittämistyön. Hankkeet Käynnissä olevat hankkeet: Maailmanperinnön yleisötyö (kokoaikaisesti palkattu yleisötyöntekijä, 2018 2020), kokonaistalousarvio 100 750 euroa (70 525 euroa Leader, 30 000 euroa Svenska kulturfonden). Kolmas sektori Kolmas sektori on arvokas täydennys kunnan kulttuuritarjontaan ja tärkeä yhteistyökumppani monissa tapahtumissa. Kunnassa on kuusi ruotsinkielistä vapaata musiikkikoulua, jotka yhdessä antavat säännöllistä musiikinopetusta yli 550 nuorelle lukuvuodessa (2017 2018). Musiikkikoulujen etuna on, että ne ovat hajaantuneet laajalle vanhoihin kunnanosiin, mikä mahdollistaa sen, että lapset ja nuoret voivat osallistua harrastustoimintaan, joka on kävely-/pyöräilymatkan päässä kotoa. Kynnys osallistua tällaiseen toimintaan on alhainen, koska musiikinteoria on pelkistettyä ja sallivaa. Kunta avustaa musiikkikoulujen toimintaa yli 32 000 eurolla vuodessa (2018). Harrastajateatteriperinteen juuret juontavat kauas Pohjanmaalla, ja se on arvostettu lisä kuntien kulttuurielämään. Mustasaaressa on kaksi aktiivista ja vakiintunutta harrastajateatteria, Korsholms teater ja Skäriteatern. Mustasaaressa on 7 kotiseutu tai ulkomuseota: -Stundars Sulvalla on 70 rakennuksellaan yksi Suomen suurimmista ammattimaisista ulkomuseoista. Stundars on kesäaikaan säännöllisesti auki juhannusta seuraavan viikon jälkeen ja siitä elokuun puoliväliin. Toimintaa ja tapahtumia järjestetään ympäri vuoden. Alueella järjestetään myös taidenäyttelyjä ja muita kulttuuritapahtumia. -Granösundin saaristolaismuseo Södra Vallgrundissa -Mårtesin talomuseo Björköbyssä -Raippaluodon kotiseutumuseo -Sepänkylän kotiseutumuseo -Söderfjärdenin pumppuasema Munsmossa/Sulvalla -Västerhankmon kotiseutumuseo Lisäksi on museorakennuksia Koivulahdessa ja Österhankmossa. Tärkeä nykyinen yhteistyö kolmannen sektorin kanssa: Kulttuuripolku vl. 1 9 ja esiopetus (Stundars, Pohjanmaan tanssin aluekeskus) Saaristolaispäivä Raippaluodon-Björkön saaristossa (Replot museiförening, Björkö fornminnesförening, Replot skärgårds hembygdsförening) Lastenjuhla Stundarsissa (Stundars ym.) 57

Yhteislaulua Stundarsissa (Stundars ym. muun muassa kuoroja) Taidenäyttelyt Arte Mare -galleriassa maailmanperintöportissa (Vaasan taiteilijaseura, Platform ym.) Näiden yhteistöiden lisäksi yhdistykset ovat mukana monissa pienemmissä pop-up-tapahtumissa, joita kunnan kulttuuripalvelut järjestävät. Kulttuuriavustukset Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta myöntää vuosittain toiminta-avustuksia kulttuuritoimintaan, hankeavustuksia ja kulttuuri- ja taiteilijastipendejä rekisteröidyille yhdistyksille, työryhmille ja yksityishenkilöille. Kokonaisavustusmäärä vuonna 2018 oli 61 000 euroa, joka jaettiin 29 yhteisölle ja kolmelle yksityishenkilölle. Suurimmat avustukset menivät vapaille musiikkikouluille (6 eri yhdistystä), museoille ja teattereille. Avustusten suuruus vaihtelee 200 euron ja 8 000 euron välillä. Kunnanhallitus myötää Stundarsille ja Korsholman musiikkijuhlille toiminta-avustukset: Stundarsin avustus on 150 000 euroa vuonna 2018 ja 5 000 euroa viidelle kesätyöpaikkaa varten. Korsholman musiikkijuhlien avustus on 38 000 euroa vuonna 2018. Mustasaarella on osuus Wasa Teaterissa ja SÖFUKissa. Taulukossa vertaillaan kulttuuritoimen nettokustannuksia asukasta kohti. Vertailukunnat ovat Mustasaari, Raasepori, Vaasa ja Manner-Suomi. Raasepori ja Mustasaari ovat vastaavat toisiaan suhteellisen hyvin maantieteelliseltä ja taloudelliselta kooltaan. G. Palveluverkko Kulttuuritalo Sepänkylässä on sepänkyläläisten olohuone. Aikuisopisto ja kirjasto sijaitsevat rakennuksessa, jossa on lisäksi leppoisa aula, jossa on kahvio, spontaaneja kokoontumisia varten. Maailmanperintöportti Raippaluodossa on maailmanperintöalueen tiedotuskeskus, jossa on lisäksi taidegalleria. H. Nykytila ja palvelujen ja toiminnan kehittämistarpeet Mustasaari on kaksikielinen maaseutukunta, johon kuuluu hyvin laaja saaristo. Meren läheisyys on jättänyt jälkensä saaristolaisiin, ja se leimaa myös selkeästi kunnan kulttuuri- ja elinkeinoelämää. Viime vuosikymmenten nopeasta ja voimakkaasta yhteiskuntakehityksestä huolimatta Mustasaaressa näkyy vielä selkeästi jälkiä pohjalaisesta talonpoikaiskulttuurista ja maaseudun kyläyhteisöistä. Se näkyy sekä materiaalisessa että immateriaalisessa kulttuuriperinnössä asukkaiden ihanteissa, arvoissa ja vapaa-ajanharrastuksissa. Nykypäivän kaupunkien ja alueiden välisessä kilpailussa kulttuuriympäristö on osoittautunut suureksi resurssiksi pyrkimyksessämme luomaan vetovoimaa ja kilpailuetuja. Pohjalaisen 58

talonpoikaiskulttuurin rakennukset ja kulttuurimaisema muodostavat ainutlaatuisen kulttuuriperinnön. Se on konkreettinen todiste historiastamme. Kulttuuriperintö on keskeinen kunnalle ja sitä pidetään elävänä järjestelmällisellä ja valtakunnallisesti ainutlaatuisella aatteellisella kotiseututyöllä. Kunnassa on kahdeksan aktiivista kotiseutuyhdistystä, joista seitsemällä yhdistyksellä on oma kotiseutu- tai tilamuseo. Stundars on tunnetuin ja ainoa ammattimainen museo kunnassa. Mustasaaressa puhutaan monia ruotsin kielen murteita, joita on pidettävä arvokkaina ja ennen kaikkea elävänä immateriaalisena kulttuuriperintönä. Kiinnostus murteiden säilyttämiseen on konkretisoitunut moneen murrekirjaan, joita riippumattomat työryhmät ovat julkaisseet. Kulttuurija vapaa-aikalautakunta saa lähes vuosittain avustusanomuksia eri murrehankkeilta. Mustasaaren yhdistyselämä on aktiivista, mikä näkyy kulttuuritarjonnassa. Kunnassa toimii useita kulttuuriyhdistyksiä eri taiteenaloilla, joista kotiseutuyhdistykset, kuorot ja vapaat musiikkikoulut muodostavat suurimmat yksittäiset ryhmät. Harrastajateatteriperinteellä on pitkät perinteet Pohjanmaalla ja se on myös arvostettu lisä Mustasaaren kulttuurielämään. Kesäisin kaksi eri harrastajateatteria järjestää ulkoilmateatteria, kun taas nuorisoseurat ja kotiseutuyhdistykset houkuttelevat yleisöä talviaikaan revyillään. Visio ja kokonaisvaltainen tavoite: -Mustasaari 2025 kunta, jolla on selkeä kulttuurileima, ja painotus luonto- ja kulttuuriperintöön ja ennakkoluulottomaan ja rajattomaan asenteeseen ulkomaailmaa kohtaan. -Raikas ja joukosta erottuva maailmanperintökunta. -Elävä ja elinvoimainen kunta, jossa on tilaa kehitykselle, kulttuuriselle rakentamiselle ja luomiselle. Kulttuuri on meitä kaikkia varten ja se parantaa elämänlaatua ja viihtyisyyttä kunnassa. Mustasaarella on hyvät kehittymismahdollisuudet ja suuri potentiaali muotoutua kunnaksi, jota selkeästi leimaa kulttuuri. Kulttuuri on tärkeä mustasaarelaisille ja heidän hyvinvoinnilleen, mutta myös elinkeinoelämälle, työmarkkinoille, matkailulle ja kunnan profiilille ja vetovoimalle. Kulttuuripanostukset voivat muun muassa auttaa sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen kokouksilla, lisäämällä ymmärrystä ja vahvistamalla vuoropuhelua ihmisten kesken. Kulttuuri on yhteiskunnan rakenneosa ja sen on siksi muodostettava luonnollinen ja integroitu osa kuntakehitystä. Maailmanperintö Maailmanperinnön merkitys tuodaan esiin Mustasaaren kunnan strategisessa yleiskaavassa ja kunnan ohjausasiakirjassa. Tarkoituksena on tarjota useammille kävijöille mieleenpainuvia elämyksiä ja välittää myönteistä kuvaa Merenkurkun maailmanperintöalueesta käyntikohteena sekä luoda uusia työpaikkoja. 2.2.9. Kirjasto E. Organisointi ja johtaminen sekä henkilöstö Kirjasto Mustasaari Vt. kirjastotoimenjohtaja Maria Kronqvist-Berg Henkilöstö 14 Toimintatuotot 5 (1 000 ) Toimintakulut (1 000 ) -928 Palveluverkko Pääkirjasto Sepänkylä Sivukirjastot: -Björkö -Raippaluoto -Koivulahti -Sulva -Kirjastoauto Laina 290000 Yhdistysten avustukset Mustasaaren kirjasto kuuluu kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan alaisuuteen. Kirjaston toimintaa johtaa kirjastotoimenjohtaja. Mustasaaren kirjastossa on yhteensä 14 vakinaista työntekijää: 59

1 kirjastotoimenjohtaja, 3 kirjastonhoitajaa ja 10 kirjastovirkailijaa, joista 2 on myös kirjastoautonkuljettajia. F. Palvelujen järjestämistapa Kirjastopalvelut järjestetään kunnan omana toimintana. Kirjastopalvelujen johtotähtenä on olla lähellä asukkaita. Kirjastot palvelevat kaikkia asukkaita ja aukiolotunteja on yli 7 500 tuntia vuodessa. Käyntimääriä on mitattu runsaat 162 000 vuodessa. Mustasaaren kirjastolla on erittäin hyvä kirjallisuuskokoelma, joka houkuttelee käyttäjiä myös lähikunnista. Kirjaston kokoelmat muodostuivat 108 000 ruotsinkielisestä, 35 800 suomenkielisestä ja 6 300 muun kielisestä kirjasta vuonna 2017. Ennen kaikkea kirjasto tarjoaa joustavaa palvelua, jossa käyttäjien toiveet voidaan toteuttaa nopeasti muun muassa kirjatilauksilla. Mustasaaren kirjasto on osa Fredrika-verkostoa, joka nykyisin muodostuu 11 kunnasta (Pietarsaari, Mustasaari, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Luoto, Maalahti, Uusikaarlepyy, Närpiö, Pedersöre ja Vöyri). Fredrikakirjastot.fi on Fredrika-verkoston verkkopalvelu kirjastonkäyttäjille. Fredrika-verkosto tekee yhteistyötä kirjastojärjestelmän suhteen ja sillä on yhteisiä hankkeita ja täydennyskoulutuksia. Kaikki kustannukset jakautuvat asukasluvun mukaan ja yhteistyö on merkinnyt monia säästöjä sen aloittamisen jälkeen 1990-luvulla. Fredrika-yhteistyö toimii horisontaalisella organisaatiomallilla: puheenjohtajuus kiertää 11 kunnan kesken ja samalla vuorotellaan valtion rahoituksen hakemisessa erilaisiin hankkeisiin. Fredrika-verkosto tekee yhteistyötä Vaasan kaupunginkirjaston kanssa aluelainojen ja e-kirjojen kautta, mutta Vaasa on halunnut jäädä itse Fredrika-verkoston ulkopuolelle. Fredrika on tärkeä toimija kirjasto-osaamisen ylläpitämisessä ruotsiksi Suomessa ja se valvoo esimerkiksi e-materiaalin saatavuutta ruotsiksi. Mustasaari on toinen Fredrika-verkoston suurimmista kunnista. Hajautettu kirjastotoiminta on vaikea yhdistää ylhäältä johdettuun organisaatioon. Syksyllä 2018 Mustasaaren kirjasto yhdessä muiden Fredrika-verkoston kirjastojen kanssa aloittaa siirtymisen uuteen Mikromarc-kirjastojärjestelmään. Mikromarc on käytössä myös Vaasan kaupunginkirjastossa. Uusi järjestelmä parantaa päivittäisiä työrutiineja ja mahdollistaa omatoimikirjaston suunnittelun jatkamisen. Omatoimikirjasto tarkoittaa, että asukkailla on pääsy kirjastoon itsepalveluna normaalien aukioloaikojen ulkopuolella. Taulukossa on vertailtu kirjastotoiminnan nettokustannuksia asukasta kohti. Vertailukunnat ovat Mustasaari, Raasepori, Vaasa ja Manner-Suomi. Raasepori ja Mustasaari ovat vastaavat toisiaan suhteellisen hyvin maantieteelliseltä ja taloudelliselta kooltaan. 60

G. Palveluverkko Mustasaaren kirjasto ylläpitää hajautettua palvelurakennetta, johon kuuluvat Sepänkylän pääkirjasto, Koivulahden kirjasto, Sulvan kirjasto, Raippaluodon kirjasto sekä Björköbyn kirjasto. Kirjastoauto palvelee asukkaita, peruskouluja, päiväkoteja ja vanhusten asumisyksiköitä 67 pysäkillä. Kirjastoauto hoitaa myös kirjakuljetuksia kirjastojen välillä. Kartta Mustasaaren kirjasto ja kirjastoauton palvelupisteistä Koivulahden kirjasto sijaitsee nyt keskellä kylää, mutta se muuttaa Koivulahden oppimiskeskukseen. Sulvan kirjasto on nyt Sulvan keskustassa, mutta suunnitelmissa on, että kirjasto muuttaa takaisin alkuperäisiin tiloihinsa Sulvan koulun 1950-luvun osan kunnostuksen yhteydessä. Raippaluodon kirjasto on Replot-Björkö skolan yhteydessä. Björköbyn kirjasto on Bodagårdenissä keskellä Björköbytä. Sivukirjastot ja kirjastoauto antavat koko kunnan kattavan palveluverkon. H. Nykytilanne ja palvelujen ja toiminnan kehittämistarpeet Mustasaaren kirjaston lainaus- ja käyntitilasto pysyy tasaisella tasolla. Kirjaston toiminta on muuttunut yhä enemmän etsiväksi ja ulospäin suuntautuvaksi, tapahtumia järjestetään enemmän ja sosiaalista mediaa käytetään ahkerammin. Kehittämistarpeet liittyvät lähinnä ulospäin suuntautuneeseen toimintaan täydennyskoulutuksen kautta ja palkkaamalla henkilöitä, jotka keskittyvät ulospäin suuntautuneeseen toimintaan sekä nostamalla kokoelmat esiin innovatiivisella tavalla. Investoinnit kirjaston tiloihin ovat ajankohtaisia. Pääkirjasto kaipaa uutta sisustusta ergonomiaa, viihtyisyyttä ja turvallisuutta ajatellen. Uutta sisustusta täytyy myös harkita sivukirjastojen toimipisteiden mahdollisesti muuttaessa. Uusi kirjastoauto on myös tarpeen lähivuosina. Siirtyminen 61

omatoimikirjastoihin vaatii investointeja uuteen tekniikkaan. Suunnitelmana on, että omatoimikirjasto toteutetaan ensin Koivulahdessa ja sen jälkeen Sulvalla, Raippaluodossa ja Björköbyssä. Pääkirjastoon voidaan asentaa lainaus- ja palautusautomaatit uuden sisustussuunnittelun yhteydessä. 2.3. Keskeiset huomiot yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista kuntien palveluissa Sivistystoimi yleistä Toimialajohtaja Vaasassa toimii esittelijänä myös kaupunginhallituksessa ja on läsnä kaupunginvaltuustossa sekä kaupungin edustajana yhtiöissä. Toimialajohtaja Vaasassa on tulosaluejohtajien ja controllereiden esimies. Mustasaaren sivistysjohtaja on sivistyslautakunnan esittelijä, jonka alaisena ovat suoraan sivistystoimiston hallintohenkilöstö, koulujen rehtorit, päivähoidon päällikkö ja aikuisopiston rehtori. Mustasaaressa on yksi yhteinen sivistyslautakunta, Vaasassa sivistystoimella kolme lautakuntaa. Molemmissa kunnissa lautakunnat ovat kaksikielisiä. Mustasaaren hallintotoimiston hallintokieli on ruotsi, Vaasassa hallintokielinä suomi ja ruotsi. Sivistystoimen erilaiset organisaatiorakenteet Vaasassa ja Mustasaaressa; toiminnot organisoitu eri tavoin. Kuntien vertailulaskelmissa huomioitava erilaiset kustannusrakenteet ja henkilöstörakenteet. Nettokustannuksiin vaikuttavat Vaasan kaupungin sisäiset vuokrat (hoitovuokrat ja pääomavuokrat). Vaasassa tukipalvelut (talous- ja palkkahallinto) keskitetty toiminto (Mico Botnia Oy), Mustasaaressa vastaava henkilöstö tulosalueiden omaa henkilöstöä. Maahanmuuttajien integrointikielet: Mustasaari ruotsi, Vaasa suomi/ruotsi Vaasan kaupungilla on kaupunki-identiteetti ja Mustasaarella maaseutuidentiteetti, ja niillä on erilaiset lähtökohdat. Vaasalla on myös maaseutuidentiteetti (Vähäkyrö, Sundom). Vaasassa puhutaan useampia kieliä. Mustasaaressa ruotsin on enemmistökieli ja Mustasaaressa puhutaan murteita. Kielikysymyksistä rekrytoinnissa on keskusteltava jatkossa. Varhaiskasvatus ja esiopetus Molemmissa kunnissa varhaiskasvatus on oma kaksikielinen tulosalue. Mustasaaressa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen hallintohenkilöstöön kuuluvat päivähoidon päällikkö ja 1,5 toimistosihteeriä. Vaasassa varhaiskasvatuksen hallintoon kuuluu varhaiskasvatusjohtajan lisäksi useampi henkilö. Vaasassa päiväkodinjohtajat hallinnollisia päiväkodinjohtajia, joilla on useampi päiväkoti. Noin puolet esimiehistä Mustasaaressa työskentelevät lapsiryhmissä pienemmissä yksiköissä. Mustasaaressa keittiö- ja siivoustoiminnot kuuluvat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen alle, Vaasassa palvelut ostetaan TeeSe Botnia Oy Ab:lta. Niillä henkilöillä, jotka hoitavat keittiö- ja siivoustoimintoja pienemmissä yksiköissä Mustasaaressa, on lisäksi pedagoginen koulutus, jotta he voivat mahdollisuuksien mukaan olla myös lapsiryhmässä. Vaasassa 10 palvelusetelipäiväkotia ja 2 ostopalvelupäiväkotia, jotka muuttuvat 1.1.2019 alkaen palvelusetelipäiväkodeiksi. Mustasaaressa ei ole ostopalvelupäiväkoteja eikä palvelusetelipäiväkoteja. Molemmat kunnat ovat ottaneet käyttöön palvelusetelijärjestelmän ja niissä palvelusetelin arvo on samansuuruinen. 62

Vaasa on lisännyt kotihoidon tukea (kotihoidon tuen kuntalisä, nk. täsmälisä ), Mustasaaren kunta ei tarjoa kotihoidon tuen kuntalisää. Kummassakaan kunnassa ei makseta perheille yksityisen hoidon tuen kuntalisää. Mustasaaressa on prosentuaalisesti enemmän perhepäivähoitajia kuin Vaasassa. Lastentarhanopettajien määrä lapsiryhmissä erilainen: Vaasassa 2 lastentarhanopettajaa/ryhmä ja Mustasaaressa 1 lastentarhanopettaja/ryhmä. Ryhmien lapsimäärä Vaasa 21-24, Mustasaari 24. Jos lasten lukumäärä ryhmässä lasketaan 21 lapseen, Mustasaaressa tarvitaan noin 200 uutta päivähoitopaikkaa. Mustasaaressa käytetään kaikissa päiväkotiryhmissä suhdelukua 1:8 (1 kasvattaja per 8 lasta). Vaasassa 148 päiväkotiryhmää, joista 23 ryhmässä suhdeluku 1:8, muissa 1:7. Molemmissa kunnissa päiväkotien koko vaihtelee voimakkaasti (Vaasan päiväkotien koot 1-12 ryhmää, Mustasaaren päiväkotien koot 1-6 ryhmää). Varhaiskasvatustoiminnan maksut noudattavat valtakunnallisia suosituksia ja ovat samat molemmissa kunnissa, mutta kunnissa on eri tuntivaihtoehdot, joiden välillä huoltajat voivat valita. Varhaiskasvatuksen hallinnointiohjelmat, Effica Vaasassa ja Abilita Mustasaaressa. Molemmissa kunnissa on tehty suuret panostukset ohjelmistoihin viime vuosina. Kiertävien erityislastentarhanopettajien työalueet ovat erilaiset Vaasassa ja Mustasaaressa, Vaasassa erityislastentarhanopettajalla on noin 300-350 lasta ja Mustasaaressa noin 430 lasta/ erityislastentarhanopettaja. S2/R2 lastentarhanopettajia on Vaasassa mutta ei Mustasaaressa. Valmistavaa esiopetusta on Vaasassa mutta ei Mustasaaressa. Esikoulujen toiminta-ajat vaihtelevat eri esikouluissa Mustasaaressa. Toiminta-ajat on määrätty koulukuljetuskoordinointia silmällä pitäen. Vaasan esikouluissa on yhtenäiset alkamis- ja loppumisajat. Perusopetus Vaasassa erilliset tulosalueet suomenkielinen perusopetus (koulutoimenjohtaja) ja ruotsinkielinen perusopetus (skoldirektör), Mustasaaressa yksi perusopetuksen tulosalue (sivistystoimenjohtaja). Peruskoulun tuntijaon painopisteet ja tuntimäärät ovat erilaiset Vaasassa ja Mustasaaressa. Mustasaaressa on peruskoulussa korkeampi tuntisuunnitelma ja painotus suomessa, matematiikassa ja taitoaineissa. Vaasassa suurempi tuntimäärä historiaa ja yhteiskuntaoppia. Vaasassa tehty päätös vuosiviikkotunnin lisäämisestä 1,91 -> 1,95. Koulut voivat tällöin päättää itsenäisesti, käyttävätkö he resurssit lisätunteihin vai opetusryhmän jakamiseen useampaan pienryhmään. Tuntiresurssit suomenkielinen perusopetus, eroavaisuudet: Vaasa Mustasaari Äidinkieli ja kirjallisuus 42 44 A1- kieli 17 16 Matematiikka 32 35 Terveystieto 2 3 Musiikki 9 12 Kuvataide 11 12 Liikunta 22 20 Tietotekniikka - 1 (Mustasaaressa erillinen aine, Vaasassa sidottu muiden aineiden opetukseen tvt-opsin kautta) Taito- ja taideaineiden valinnaiset yläkoulu 2 4 (oletus että molemmissa kunnissa alakouluissa sijoitettu taideaineiden opetukseen) Valinnaiset aineet alakoulu (Vaasassa alkuopetuksen 1. 2-2. lk vahvistaminen 1h, opettaja valitsee oppiryhmänsä aineen) Valinnaiset aineet yläkoulu 5 9 63

Ruotsinkielinen perusopetus Vaasa Mustasaari A1-kieli 16 19 Matematiikka 32 33 Musiikki 8 10 Kuvataide 9 12 Käsityö 12 15 Liikunta 20 19 Valinnaiset taito- ja taideaineet 11 8 Valinnaisaineet 9 6 (9) Mustasaaressa on isompi tuntiresurssi, Vaasassa on laajempi valinnanmahdollisuus erilaisiin painotuksiin (kielikylpy, musiikkiluokat, liikuntaluokat). Vaasassa mahdollisuus englanninkieliseen koulupolkuun, jota tullaan vielä laajentamaankin. Varhaiskasvatus englanninkielellä Play Schoolissa, perusopetus alaluokat Suvilahden koulu ja yläluokat Merenkurkun koulu. Toisen asteen koulutus on mahdollista suorittaa englanninkielisenä Vamiassa ja Vasa övningsskolanin lukion IB-linjalla (Åbo Akademi). Vaasassa on mahdollisuus valita myös steinerpedagogiikkaan tai kristilliseen maailmankatsomukseen perustuva varhaiskasvatus ja perusopetus. Vaasassa lukioiden välinen yhteistyö tiivistä (henkilöstö + tilat). Korsholms högstadiumin ja Korsholms gymnasiumin yhteistyö on tiivistä henkilöstön ja tilojen yhteiskäytön muodossa. Sepänkylän sivistysklusteri on tärkeä koko Mustasaaren sivistykselle. Mustasaaressa tavoitteena kouluverkon osalta oppimiskeskukset, Vaasassa suomenkielisessä perusopetuksessa yhtenäiskoulut. Ap/ip erilaiset ajat Vaasassa ja Mustasaaressa (Vaasassa Vähässäkyrössä erilaiset ajat kuin muualla Vaasassa) Koulujen johtamisrakenne rehtoreineen poikkeaa kuntien välillä. Mustasaari on laaja kunta, minkä vuoksi perusopetuksen palvelurakenne näyttää erilaiselta eri kunnanosissa. Yksiköiden koossa on suuria eroja. Mustasaaren kunta on kartoittanut kouluverkkoa ja päättänyt, että koulut keskitetään eri kunnanosa-alueisiin oppimiskeskusmallin mukaan. Keskittämistyö on aloitettu ja Koivulahteen rakennetaan Koivulahden oppimiskeskus, jonka vuoksi neljä pientä koulua suljetaan syksystä 2019 alkaen. Vaasan kaupungissa alakoulut ovat kaksi- tai kolmesarjaisia alakouluja. Koska Mustasaari on maantieteellisesti laaja kunta, koulukuljetusten tarve on suuri. Esimerkkinä voidaan mainita, että on Sepänkylä Björköby väli on 40 km, Sepänkylä Söderudden 47 km, Sepänkylä Vassor 23 km, Sepänkylä Sulva 20 km. Esikoululaisista ja peruskoululaisista noin 37 % on oikeutettu koulukuljetukseen. Oppilaiden koulutiet ovat joissakin osissa kuntaa hyvin pitkiä. Sen vuoksi Mustasaaressa prosentuaalisesti suuremmat menot koulukustannuksista kuin Vaasassa. Tuntijako (viikkotunnit) Mustasaaren ruotsinkielinen perusopetus Mustasaaren suomenkielinen perusopetus Vaasan ruotsinkielinen perusopetus Vaasan suomenkielinen perusopetus Vl. 1 20 20 20 20 Vl. 2 20 20 20 20 Vl. 3 24 23 23 22 Vl. 4 24 23/25 24 24/26 Vl. 5 28 26/28 25 25/27 Vl. 6 28 28 26 25/27 Vl. 7 30 30 30 30/32 Vl. 8 30 30 30 30/32 Vl. 9 30 30 30 30/32 Viikkotunnit 1-6 144 144 138 136/142 Vikkotunnit 7-9 90 90 90 90/96 Viikkotunnit 234 234 228 226/238 64

Suomen opetus aloitetaan Mustasaaren ja Vaasan ruotsinkielisissä kouluissa ensimmäisellä luokalla. Oppilailla on mahdollisuus äidinkielenomaisen suomen opetukseen. Mustasaaren tuntiresurssi lukuvuonna 2018 19 on 3 986 h yleisresurssina ja 703 h erityisresurssina laskettuna 2 455 oppilaalle. Vaasan ruotsinkielisen perusopetuksen tuntiresurssi lukuvuonna 2018 2019 on 2 424 h laskettuna 1 256 oppilaalle. Resurssiin sisältyy 435 h erityisopetusta. Suomenkielisen perusopetuksen resurssi lukuvuonna 2018 2019 on 8 918 h laskettuna 4 620 oppilaalle. Näistä tunneista 1 623 h on erityisopetusta. Vaasassa käytetään mittarina vuosiviikkotuntia (aiemmin 1,91 vuosiviikkotuntia, vuoden 2019 talousarvioesityksessä 1,95 vuosiviikkotuntia). Mustasaari ei käytä vuosiviikkotunteja mittarina, koulujen suuresti vaihtelevan oppilasmäärän ja keskitetyn koulurakenteen vuoksi, vaan puhutaan tuntiresurssin jaosta. Vaasa suomenkielinen perusopetus Vaasan ruotsinkielinen perusopetus Vuosiviikkotunti 1,93 1,93 Oppilaat 4 620 oppilasta 1 256 oppilasta Tuntiresurssi= vuosiviikkotunti x oppilasmäärä 1,93 x 4 620 = 8 918h 1,93 x 1 256 = 2 424h Mustasaaren tuntisuunnitelma mahdollistaa koulukuljetusten tehokkaan järjestelyn. Koulujen ja esikoulujen alkamis- ja päättymisajat on koordinoitu koulukuljetusaikojen kanssa. Mustasaaren kouluverkko edellyttää kustannustehokkaita koulukuljetuksia, joiden järjestelyt hoitaa koulukuljetuskoordinaattori. Myös Vaasassa koulukuljetuskoordinaattori vastaa kuljetuksista. Koulukuljetuksia varten on laadittu ohje, jotta kustannukset pidetään mahdollisimman alhaisina. Mustasaaressa jokaisessa koulussa tuntijako antaa mahdollisuuden paikalliseen profiloitumiseen taitoaineissa ja säätöön yhdistettyjen vuosikurssien vuoksi. Myös Vaasassa jokaiselle koululle annetaan mahdollisuus profiloitua tuntijaon kautta. Mustasaaressa ruotsinkielisen perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 tai Tuovilan koulussa ei ole virkarehtoria. Vaasassa on 19 virkarehtoria ja 2 koulunjohtajaa. Mustasaarella on laaja ja rikas valinnaisaineiden valikoima yläkoulussa. Yläkoulussa ja lukiossa on vahvaa yrittäjyyskasvatusta. Kunta ja kolmas sektori järjestävät oppilaille kerhotoimintaa sekä Vaasassa että Mustasaaressa. Kaikilla alakouluilla Mustasaaressa ja Vaasassa on saatavilla kunnan, yhdistysten ja kolmannen sektorin järjestämää aamu- ja iltapäivähoitoa ykkös- ja kakkosluokkalaisille. Toimintaa harjoitetaan koulun kiinteistössä ja muissa tarkoitukseen varatuissa tiloissa. Aamutoiminta alkaa klo 7.30 Mustasaaressa ja iltapäivätoiminta päättyy siellä klo 17.00. Vaasassa järjestettävä toiminta alkaa klo 8 ja päättyy klo 16.00. Kolmannen sektorin järjestämän toiminnan toiminta-ajat ovat pidemmät. Mustasaari ja Vaasa ovat panostaneet toimivaan oppilashuoltoon. Oppilashuollon virkoja on lisätty Mustasaaressa ja Vaasassa vastaamaan paremmin vallitsevaa tarvetta. Mustasaaressa on 2 koulupsykologia, 1 vastaava kuraattori, 5 kuraattoria ja 1 kouluvalmentaja. Vaasassa on ruotsinkielisessä perusopetuksessa 2,5 psykologia, 2,5 kuraattoria ja 1 vastaava kuraattori. Suomenkielisessä perusopetuksessa on 6,5 psykologia, 6 kuraattoria ja 2 vastaavaa kuraattoria. Vaasassa toisella asteella ja varhaiskasvatuksella on erikseen oppilashuoltohenkilökuntaa (osittain jaettua resurssia). Erityisopetus Mustasaaressa ja Vaasassa on osallistavaa ja hyvin järjestettyä. Mustasaaressa ei ole erityiskoulua, mutta Vaasassa on kaksi; Hietalahden koulu ja Isolahden koulu. Haga skolassa ja Savilahden koulussa on integroitua erityisluokkaopetusta. Korsholms högstadiumissa on yksi erityisryhmä. Oppimisen tukea edistetään hyvällä avustajien saatavuudella molemmissa kunnissa. Valmistava opetus ruotsinkielisessä perusopetuksessa on luonnollinen osa koulun toimintaa. 65

Vaasassa järjestetään perusopetukseen valmentavaa opetusta suomeksi ja ruotsiksi. Maahanmuuttajataustaisille oppilaille tarjotaan myös S2-opetusta ja opetusta oppilaan äidinkielellä. Vaasassa järjestetään myös ortodoksista uskonnonopetusta. Mustasaaressa kouluruoan valmistaa kiinteistötoimi niin keskuskeittiöissä kuin koulukeittiöissäkin. Vaasassa kouluruuan valmistaa kaupungin yhtiö TeeSe Botnia Oy. Erityiskouluja ja -luokkia on tällä hetkellä ainoastaan Vaasan kaupungissa ja niiden määrä on mitoitettu Vaasan kaupungin tarpeiden mukaan. Mustasaaressa erityisoppilaat on integroitu tavallisiin luokkiin. Mustasaaren kunta ei ole voinut ostaa Vaasalta riittävästi erityisopetusta erityiskouluissa, sillä näissä paikat ovat täyttyneet vaasalaisista oppilaista, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Lukiot Vaasassa suomenkielinen ja ruotsinkielinen lukio, Mustasaaressa ruotsinkielinen lukio. Erilainen lautakuntarakenne: Vaasassa lukio-opetus kuuluu koulutuslautakunnan alaisuuteen, Mustasaaressa lukio-opetus perusopetuksen kanssa samassa lautakunnassa. Vaasassa lukiokoulutus toimii valtionrahoituksen turvin, Mustasaaressa lisäksi kunta rahoittaa lukiokoulutusta. Mustasaaressa ei keskiarvorajaa lukioon, Vaasan Lyseon Lukio 7,5 ja Vasa gymnasium 7,0. Sekä Korsholms gymnasium että Vasa gymnasium hyötyvät oppilaiden välisestä kilpailusta. Korsholms gymnasium on osa Sepänkylän koulukeskuksen kokonaisuutta. Yläkoululaisten määrä kasvaa niin ruotsinkielisessä kuin suomenkielisessäkin perusopetuksessa. Siirtymisprosentti yläkoulusta lukioon on noussut ja on nyt 59 %. Korsholms gymnasiumilla on hyvää yhteistyötä Korsholms högstadiumin kanssa, minkä vuoksi koulukuljetuksia, aterioita ja tiloja koskevat palvelut voidaan järjestää tehokkaasti. Osa opettajista on yhteisiä Korsholms högstadiumin kanssa. Korsholms gymnasium on dynaamisessa kehitysprosessissa, johon sisältyy monia vasta käynnistyneitä hankkeita. Ammatillinen koulutus Vaasan kaupunki (Vamia) järjestää ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Mustasaaressa ei ole omaa kunnallista oppilaitosta, joka tarjoaa ammatillista koulutusta. Vaasa ja Mustasaari ovat molemmat mukana Söfukissa (Svenska Österbottens förbund för utbildning ja kulttuuri), jonka ylläpitämä ammatillinen oppilaitos Yrkesakademin järjestää ammatillista koulutusta. Opistot Mustasaaren aikuisopisto on kaksikielinen, kun taas Vasa Arbis ja Vaasa-opisto ovat yksikielisiä. Vaasan kaupungin opistot (Vaasa-opisto, Vasa Arbis, Kuula-opisto) muodostavat yhteisen tulosalueen. Mustasaari ostaa osan tanssinopetuksesta ja pienen osa musiikinopetuksesta Vaasan kaupungilta. Molemmissa kunnissa opistoilla on kursseja laajalla maantieteellisellä alueella, Vaasaopistolla myös naapurikunnissa. Kuula-opistolla ja Mustasaaren musiikkiopistolla on yhteisiä opettajia ja toiminnallista yhteistyötä. Kuula-opiston lukukausimaksu on Mustasaaren musiikkiopisto lukukausimaksua korkeampi. Kansalais- ja työväenopistoilla on useita yhteisiä tuntiopettajia. Henkilöstörakenteet eroavat: Vaasassa painotettu pedagogista henkilökuntaa - toiminnan suunnittelua ja kehittämistyötä tekevät opettajat ja suunnittelijaopettajat (OVTES), kun Mustasaaressa on myös suunnittelija ja suunnitteleva opintosihteeri (KVTES). Varhaisiän musiikkikasvatuksen opetuksen järjestäminen on haastavaa molemmille kunnille. 66

Kumpikin kunta on tehnyt vastaavanlaiset opetussuunnitelmat taiteen perusopetusta varten. Kuntien yhdistyminen voi suosia musiikkiopiston tuntipalkkaisia opettajia. Vaasassa oppiainetarjonta on laajempi kuin Mustasaaressa. Laajan oppimäärän mukaista opetusta tarjotaan musiikin ja tanssin lisäksi myös visuaalisissa taiteissa. Taiteen perusopetuksella on omat toimitilat. Vaasa-opisto vastaa myös aikuisten perusopetuksesta Vaasassa. Kohderyhmänä on lähinnä maahanmuuttajaväestö, ja aikuisten perusopetus on osa kotouttamisjärjestelmää. Mustasaaren aikuisopisto, Vasa arbiksen ja Vaasa Opiston tunnuslukujen tilastollinen vertailu 67

Huom! Luvut eivät ole vertailukelpoisia keskenään! Loppuraporttiin on laadittava tarvittaessa uudet vertailuluvut (Vaasan huomautus). Jos katsotaan kustannustasoa verrattuna Vaasaan ja vertailukunta Raaseporiin, Mustasaaren aikuisopiston on paljon alempana. Mustasaaressa oppitunnin nettokustannus on 19, Vaasan arbiksessa 37, Vaasa Opistossa 60 ja Raaseporissa 47,70 tunnilta. Nettokustannus oppilasta kohti on Mustasaaressa 22, Vasa arbiksessa 37, Vaasa Opistossa 91 ja Raaseporissa 103,70. Vaasassa opistojen käyttökustannuksia nostavat erityisesti sisäiset erät (mm. vuokrat, siivous, hallinto, tukipalvelut), henkilöstörakenne, mutta erityisesti se, että Vaasa kuuluu 1-kalleusluokkaan. Silti opiston saamat valtionosuudet ovat samat. Mustasaaressa on suuri osuus kursseille osallistujia kunnan asukaslukuun nähden, ja suhteessa tuotettuihin opetustunteihin. Mustasaaren aikuisopistossa näkyy aito kaksikielisyys. Asukkaat ovat löytäneet hyvin suomenkielisen sektorin. Aikuisopisto harjoittaa laajaa projektitoimintaa, kansainvälisissä, kansallisissa ja paikallisissa hankkeissa. Maaseutukuntana Mustasaarella on mahdollisuus mm. EU:n Leader-rahoitukseen. Liikuntakurssien tarjonta on laaja. Aikuisopisto tekee kansanterveystyötä. Kunnan ainoa auditorio, Mustasaarisali, on kulttuuritalossa. Toiminta on hajautettua, ja kursseja on lähes kaikissa kylissä, mikä tarjoaa kuntalaisille lähipalvelua. Yhteistyö kunnan eri toimialojen kanssa on sujuvaa. Asukkaat vaikuttavat suuressa määrin kurssitarjontaan molemmissa kunnissa. Vaasan kaupungin opistot ovat mukana useissa poikkihallinnollisissa yhteistyöverkostoissa. Niillä on edustus sivistystoimen kehittämisryhmissä ja mm. Maahanmuuttajatyöryhmässä. Mm. Terveystoimen aiemmin ylläpitämä viriketoiminta on siirtynyt osaksi opistojen toimintaa. Opistoilla on tähän hyvin soveltuvat tilat, esim. kudontasali, Stallin puutyötilat, jonka toimintarakenne ja välineistö on suunniteltu pitkälti palvelemaan juuri tätä toimintaa. Opistoilla Vaasassa on omat monipuoliset erikoisluokat käytössä ympärivuorokautisesti, mikä mahdollistaa myös päivätoiminnan. Tämä on omiaan aktivoimaan mm. eläkeläisiä ja työttömiä. Mustasaaren aikuisopisto on suurin suomenruotsalainen maaseutuopisto ja viidenneksi suurin suomenruotsalainen opisto (Helsinki, Kokkola, Raasepori ja Porvoo ovat suurempia.) Haaste: toiminnan ylläpitäminen kylissä. Päätöksen mukaan Mustasaaren musiikkiopiston toiminta siirtyy vuoden 2019 aikana Sepänkylän koulukeskukseen. Taiteen perusopetuksen puolella on suunnitelmia hallinnointiohjelman uusimiseen molemmissa kunnissa. Nuorisopalvelut Toiminnoissa paljon samankaltaisuutta. Vaasassa nuorisopalvelut muodostavat oman tulosalueen. Mustasaaressa nuorisotoiminta kuuluu samaan tulosalueeseen vapaa-ajan kanssa. Vaasassa on kuusi nuorisotilaa ja Mustasaaressa yksi. Haasteena Mustasaaren maantieteellinen laajuus verrattuna Vaasan pinta-alaan luo haasteita nuorille tarkoitettujen palveluiden tuottamisessa ja saavutettavuudessa tasapuolisesti kaikille alueen nuorille (pitkät etäisyydet, pyörätieverkosto, julkisen liikenteen puuttuminen/vähäisyys). Mustasaaressa on jo pitkään tuotettu nuorten tieto- ja neuvontapalvelut seutukunnallisena palveluna (nuorisoportaali Decibel) ja Vaasassa omana palveluna (ulkopuolisella rahoituksella vuodesta 2005 alkaen). Nuorten hyvät mahdollisuudet osallistua nuorille suunnattuihin palveluihin edistää nuorten osallisuutta. Lisäksi Vaasassa ja Mustasaaressa on toimivat nuorisovaltuustot, jotka edistävät nuorten vaikuttamismahdollisuuksia kunnissa. Vaasassa ja Mustasaaressa nuorisotyöllistämispalvelut tuotetaan kaksikielisinä palveluina. Vaasassa tuetaan henkilöstön kielellistä osaamista (suomi, ruotsi) esimerkiksi Tandemkoulutuksella. 68

Mustasaaressa tuetaan yhdistyksiä ja niiden toimintaa merkittävästi enemmän kuin Vaasan nuorisopalveluissa. Yhdistysten taloudellinen tuki luo mahdollisuuden alueellisen osallisuuden ja omaehtoisen toiminnan kehittämiselle sekä edistää asuin alueen asukkaiden yhteisöllisyyttä. Liikuntapalvelut Molemmissa kunnissa yhdistykset ja urheiluseurat mukana liikuntapalveluiden toteuttamisessa ja liikuntapaikkojen kunnossapidossa. Kolmas sektori on Mustasaaressa tärkeämmässä osassa esimerkiksi kaukaloiden hoidossa ja talkoosuunnitelmissa. Molemmissa kunnissa alle 18-vuotiaiden harjoitusvuorot ovat maksuttomia. Perusopetuksen opetussuunnitelmaan kuuluvaa uinninopetusta molemmat kunnat järjestävät Vaasan uimahallissa. Mustasaaressa ei ole omaa uimahallia. Mustasaarelaiset yksityishenkilöt ja yhdistykset käyttävät Vaasan liikuntapaikkoja ja päinvastoin. Molemmissa kunnissa liikuntapaikkojen kunnossapito teknisessä toimessa. Mustasaaren henkilöstö liikuntapalveluissa 1,5 henkilöä, jotka tuottavat paljon toimintaa henkilöstövahvuuteen nähden, Vaasassa yli 20 henkilöä. Suuri ero johtuu siitä, että Vaasan liikuntapalvelut ylläpitää uimahallia. Mustasaaressa ja Vaasassa harjoitetaan paljon toimialarajat ylittävää toimintaa, kuten yhteistyötä liikunnan, vapaa-ajan, kulttuurin, varhaiskasvatuksen, perusopetuksen jne. kanssa. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Kirjasto- ja kulttuuripalvelut muodostavat Vaasassa yhteisen tulosalueen, mutta ovat Mustasaaressa erillisiä tulosalueita. Kulttuuripalvelujen järjestämistapa on sama Mustasaaressa ja Vaasassa (järjestetään omana toimintana, yhteistyössä toisten toimijoiden ja kolmannen sektorin kanssa sekä avustamalla yhdistyksiä). Vaasassa kulttuurilaitokset vastaavat suuresta osasta kulttuuritarjontaa. Mustasaari tarjoaa kulttuuria elinvoimaisen yhdistyselämän kautta. Mustasaaressa talkoohenki, sosiaalinen pääoma ja kolmas sektori ovat vahvoja. Vaasa ylläpitää kulttuurilaitoksia (Vaasan kaupunginorkesteri, Vaasan kaupungin museot, Vaasan kaupunginteatteri) ja edistää suurten tapahtumien järjestämistä. Kulttuuritarjontaa täydennetään tukemalla kolmatta sektoria. Yhtäläisyyksiä löytyy mm. kulttuurisen vanhustyön ja peruskoulun kulttuuriopetussuunnitelman kehittämisestä, 3. sektorin tukemisesta ja kumppanuusajattelusta, sekä yleisesti ajattelutavasta (kulttuuritoiminnan rooli ja mahdollisuudet kuntalaisille). Vaasa noudattaa kulttuuriopetussuunnitelmaa esiopetuksesta yläkoulun loppuun sekä toiselle asteelle, Mustasaaressa sovelletaan kulttuuripolkua esiopetuksesta yläkoulun loppuun. Avustukset yhdistyksille: Vaasa 77 000 euroa (48 yhteisöä, kaksi yksityishenkilöä), Mustasaari 61 000 euroa (29 yhteisöä, 3 yksityishenkilöä). Sekä Vaasa että Mustasaari myöntää avustuksen Korsholman musiikkijuhlille. Vaasan ja Mustasaaren henkilöstön välillä on toimivaa yhteistyötä, on tehty yhteistyötä muun muassa kulttuuriin liittyvissä hankkeissa vanhustenhuollossa sekä useita avoimia perhetapahtumia. Vaasa toimii yhtenä Suomen 9 alueellisena kehittämiskirjastona, jonka vastuualueena on Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa. Mustasaari on yksi kirjastojen Fredrika-verkkoyhteistyöhön osallistuvista 11 kunnasta. Vaasa ei ole mukana Fredrika-verkostossa. Mustasaaren kirjaston hajautettu työtapa luo asiakkaille sujuvan palveluketjun. Kirjallisuuskokoelmat ovat laadukkaat, niin ruotsin-, suomen- kuin englanninkielisten kokoelmienkin osalta. Fredrika-kirjastot-verkosto on kustannustehokas. Hajautettua kirjastotoimintaa on vaikea yhdistää enemmän ylhäältä päin ohjattavaan organisaatioon. 69

Kirjastokimpat ovat rakentuneet kirjastojärjestelmän ympärille. Fredrika-kirjastojen käyttämä kirjastojärjestelmä ei ole soveltunut Vaasalle, jossa volyymit ovat suuremmat. Vaasalla on ollut useita hankkeita, joissa on etsitty uudenlaisia ratkaisuja kirjastojärjestelmästä ja kimpoista riippumattomaan yhteistyöhön. Alueella on kolme eri kimppaa: Fredrika (Pohjanmaa), Eepos (Etelä- Pohjanmaa) ja Anders (Keski-Pohjanmaa). Alueellista kehittämistehtävää hoitavan kirjaston on hyvä olla täysin puolueeton ja irrallaan kimpoista. Kirjastotoiminta Vaasassa ja Mustasaaressa on hajautettu ja lähellä asukkaita. Orkesteri, teatteri, museot Vaasassa teatterit, orkesteri ja museo ovat omia ammattilaitoksiaan, samaten löytyy kaupungin alaisuudesta taiteen perusopetus ja Kuula-opisto. Vahvojen laitosten korostuessa painopiste on Vaasassa ja Mustasaaressa kulttuuripalveluiden tuottamisen näkökulmasta erilainen; Mustasaaressa yhdistykset palveluiden tuottajina korostuvat, Vaasassa kaupungin omat laitokset. Sekä Mustasaaressa että Vaasassa on kotiseutu- ja ulkoilmamuseoita ja harrastajateattereita. 3. Kehittämispaineet kunnittain 3.1 Vaasan kehittämispaineet Vaasan kaupungin sivistystoimen suurimmat kehittämis- ja investointikohteet painottuvat tilaasioihin: Varhaiskasvatus Palveluverkkoselvityksen toimenpide-ehdotukset ovat tulosalueen tärkeimpiä kehittämistarpeita: Gerby daghem 2020 (210 paikkaa, tarveselvitys hyväksytty KH 13.8.2018) Länsiniityn palvelusetelipäiväkoti 2021 (150 paikkaa, kaksikielinen) Merikaarron palvelusetelipäiväkoti 2022 (84 paikkaa) Yksi kehittämistarpeista on myös erityisvarhaiskasvatuksen kehittäminen edelleen. Uusi varhaiskasvatuslaki ei aiheuta Vaasan kaupungissa erityisiä kehittämistarpeita henkilöstön suhteen, sillä henkilöstörakenne vastaa nyt jo tulevia tarpeita. Varhaiskasvatuksen nettokustannukset, vertailukaupunkina Hämeenlinna. Vaasassa on vertailukaupunki Hämeenlinnaa korkeammat varhaiskasvatuksen nettokustannukset, joihin osasyynä saattavat olla Vaasan kaupungin sisäisten vuokrien järjestelmä ja varhaiskasvatuksen valitsema henkilöstörakenne (lapsiryhmissä kaksi lastentarhanopettajan tai sosionomin koulutuksen omaavaa henkilöä lain vaatiman yhden henkilön sijaan). Suomenkielinen perusopetus Variskan yhtenäiskoulu 2020 Keskustan koulukampus 2022 Yhtenäiskoulujen perustaminen Kehittämispaineet tila-asioiden lisäksi erityisen tuen tarpeen lisääntyminen Ruotsinkielinen perusopetus Sundom skolan tilatarpeet 2020 Tila-asioiden lisäksi kehittämispaineet ruotsinkielisessä perusopetuksessa kohdistuvat seuraaviin asioihin: erityistarpeita omaavien lasten määrä kasvaa, pedagoginen johtajuus, arviointi ja laatu. Vaasan lyseon lukio Tila-asioissa tarve liikuntatiloihin 70

Vasa gymnasium Vamia Campus Lykeionin lukioilla on suurten kokoontumistilojen tarve yhteistyössä perusopetuksen kanssa. Näitä tiloja tarvitaan tyydyttämään riittävien tilojen tarve ylioppilaskirjoitusten aikana, jotka ovat samaan aikaan koulun normaalin toiminnan kanssa. Lisäksi myönteinen yhteistyön kasvu kampusalueella ja muiden koulujen kanssa vaatii suurempia tiloja luentoja, teemapäiviä, tansseja, liikuntatapahtuma ja vastaavia varten. IT-tukea tarvitaan päivittäin ja pidämme sitä kehittämistarpeena, jotta kaikki opiskelijamme ja pedagogimme voivat saada nopeasti ja kätevästi apua mahdollisesti ilmeneviin ITongelmiin. Suomenruotsalaisen aikuislukiomme Aftiksen on voitava tarjota täysipainoista ohjausta kaikille etäopiskelijoille. Se on haaste, joka vaatii opinto-ohjaajan palkkaamista Aftikseen. Olemme Vasa gymnasiumissa edelleen kiinnostuneita tukemaan nuoria ja nuoria aikuisia, joiden äidinkieli on muu kuin kotimainen kieli, saamaan hyvän alun lukio-opinnoilleen lukion valmistavan koulutuksen kautta. On haastavaa löytää tämä joukko nuoria, sillä valinta tapahtuu hyvin myöhään, kesän aikana. Vamian autohalli, rakennus ja maarakennushallit (PAM) 2024 Ammatillisessa koulutuksessa kehittämisen painopisteenä on ammatillisen koulutuksen reformin mukanaan tuomiin muutoksiin vastaaminen: osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys, tulevaisuuden työelämän tarpeisiin vastaaminen, muutoskoulutukset, yhteistyö työelämän kanssa. Vaasan kaupungin opistot Vaasan kaupungin opistojen tulosalueella on vahvana kehittämispäämääränä toiminnan ja hallinnon uudelleenmuotoilun jatkaminen entistäkin taloudellisempaan ja tehokkaampaan suuntaan niin tila-, henkilö- kuin tuntiresurssien suhteen. Ensimmäisen vuoden perusteella kehittämismahdollisuudet nousevat jatkuvasti vahvemmin esiin. Tavoitteena on selkeämpi brändi ja yhtenäisempi viestintä asiakkaiden suuntaan sekä entistäkin vahvempi rooli kunnan koulutus- ja kulttuuripalvelujen liimana ja täydentäjänä. Kaksikielisyyttä lisätään, Mustasaaren kaksikielinen opisto voi toimia esikuvana. Jopa oppilaitosrakennetta on rohjettava tutkia ja arvioida ennakkoluulottomasti. Taiteen perusopetuksessa lopputavoitteena on vahvempi ja elävämpi asukkaista, erityisesti lapsista ja nuorista nouseva kulttuurielämä. Nuorisopalvelut Toiminnan kehittämisen painopisteitä: nuorten kasvun tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy, nuorten osallisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen sekä nuorten hyvinvoinnin edistäminen. Nuorten toiveet ja tarpeet edellyttävät palveluiden jatkuvaa kehittämistä ja uusien palveluiden luomista yhteistoiminnallisessa ympäristössä. Nuorten palveluita kehitettäessä nuoria tulee kuulla heitä koskevissa asioissa ja luoda nuorille aktiivisesti mahdollisuuksia omaehtoisen toiminnan kehittämiseen. Nuorisopalvelut toteutti osana KV:n osallistuvan budjetoinnin hanketta itäiselle alueelle alueen nuoria osallistavaa toimintaa. Nuoret toivoivat alueelle välinelainaamoa ja oleskelukatosta. Future välinelainaamo (liikunta) avattiin kesällä 2018 ja se työllisti kuusi alueen nuorta kesätöihin. Nuorten toivoma katos tullaan sijoittamaan alueelle loppuvuodesta 2018. Lisäksi yhdessä nuorten kanssa järjestetään syksyllä 2018 alueen ostoskeskuksessa Mun Nummi tapahtuma tavoitteena nostaa esiin ostoskeskuksen viihtyisyyden parantaminen positiivisella tavalla. Nuoret ovat innolla olleet mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa alueen kehittämistä. 71

Kulttuuri- ja kirjastopalvelut Museot Lukutaidon edistäminen - lukufoorumin perustaminen Osaavan henkilökunnan riittävyys Pohjanmaan liiton ja Kelan valtakunnallisissa digitukimallihankkeissa mukana oleminen Osallisuuden vahvistaminen; kehitetään yhdessä kaupunkilaisten ja toimijoiden kanssa kaupunkikulttuuria ja omaehtoista kulttuuritoimintaa Omatoimisuuden lisääminen Makerspace ja Urban Office tilojen rakentaminen Palveluverkkoselvitys -> toimitilojen ja kulttuuri- ja kirjastopalveluiden kehittäminen ja tarkastelu, kaupunginosien suunnittelussa mukanaolo Cultural Planning -menetelmän lanseeraus kaupunkiin (menetelmä, jolla pyritään edistämään kulttuurisen omaleimaisuuden huomioon ottamista kokonaisvaltaisesti ja laaja-alaisesti alueiden kehittämisessä, kaupunkisuunnittelussa ja julkisessa päätöksenteossa) Alueellisen yhteistyön vahvistaminen, kehittämistehtävän vakiinnuttaminen ja kirjastohenkilökunnan osaamisen sekä palveluiden kehittäminen Pohjanmaan, Etelä- Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla Kehittämistarpeet: Vaasan kaupungin museot tarvitsevat uudet kokoelmien säilytys- ja konservointitilat. Museoiden säilytystilojen tarveselvitys hyväksytty kaupunginhallituksessa 13.8.2018. Pohjanmaan museo toimii aluetaidemuseona ja maakuntamuseona. Valmisteilla olevassa lakiuudistuksessa aikaisempi järjestelmä tullaan korvaamaan ja sen tilalle luodaan alueellisten vastuumuseoiden työnjako. Vaasan kaupungin museot tulevat hakemaan alueellisen vastuumuseon tehtävää ja mikäli se saavutetaan, tuottaa se tarpeen tarkastella, miten palvelut hoidetaan jatkossa. Museopalveluilta odotetaan valtakunnallisesti uudistumista. Palveluita tulisi tuottaa yhdessä yleisön kanssa ja heidän tarpeitaan kuunnellen. Nykyisten palvelumuotojen lisäksi museoiden odotetaan tuottavan yhä enemmän digitaalisia palveluita. Vaasan kaupungin museoilla on neljä toimipistettä, joissa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä. Niiden toteuttaminen on osoittautunut nykyisellään haavoittuvaksi palvelutarjontaa on toteuttamassa liian pieni henkilöstö. Jos henkilöstöresursseja tai toimintaan käytettäviä varoja ei ole tulossa merkittävästi lisää, on museoiden tarkasteltava, mitä palveluita nykyisen tason resursseilla voidaan toteuttaa ja millä ehdoin ne voidaan toteuttaa. Esimerkiksi kuinka monta vaihtuvaa näyttelyä voidaan tehdä vuosittain ja miten museoiden avoinnapito järjestetään. Alueellisten viranomaispalveluiden kysyntä on huomattava ja mahdollisen alueellisen vastuumuseon statuksen myötä kysyntä kasvaa entisestään. Museoiden tulee toimia aktiivisesti uusien yleisöryhmien saavuttamiseksi. Museossa kävijöiden lisäksi museoiden tulee tuottaa sähköisiä palveluita ja mahdollistaa kokoelmiin ja kulttuuriperintöön tutustuminen myös museorakennusten ulkopuolella. Palveluiden kehittäminen edellyttää puolestaan tutkimusta, käsitystä siitä mitä kaikkea kulttuuriperinnön nimissä hallinnoidaan. Liikuntapalvelut Suuri tarve suureen sisäpalloiluhalliin ja musiikki- ja kongressitilaan (Wasa Station) 2021 Palveluihin liittyvät strategiset tavoitteet ja kehittämisohjelmat: - Hyvinvointia juniorista senioriin - Liikunnan lippulaiva - Laadukkaat ja monipuoliset liikuntapalvelut - Erinomaiset puitteet ja toimintamahdollisuudet liikuntatoiminnalle 72

Kehittämisen painopisteenä myös liikunnan toimenpideohjelman valmistelu, jossa korostuu osallistuminen, rohkeat kokeilut ja asioiden pohtiminen yhdessä. Tavoitteena tehdä palveluista helpommin saavutettavia ja toisaalta myös kuntalaisille näkyvämpiä, korostaen ennaltaehkäisevän työn tärkeyttä. Myös poikkihallinnollisen työskentelytavan kehittäminen kaupunkiorganisaatiossa on yksi ohjelmatyön huomion kohteista. Työn alla myös palveluverkkoselvityksen tekeminen. Vaasan kaupunginorkesteri Suuri tarve ja musiikki- ja kongressitilaan (Wasa Station) 2021 Kehittämistarpeita: jousiston kasvattaminen, näkyvyyden lisääminen ja alueellinen vaikuttaminen modernin teknologian keinoin sekä kiertuetoiminnan lisääminen. Vaasan kaupunginteatteri Teatterin omien tulojen osuus teatterin taloudesta on kasvanut vuosittain (omat tulot kasvaneet kymmenessä vuodessa 400 000 eurosta 1 300 000 euroon). Oopperan tuotantovastuun siirryttyä teatterille työllistämme vuosittain arviolta 65 70 henkilötyövuotta ja valtionosuutta saadaan 56 henkilötyövuodesta. Valtionosuuden ja toteutuneiden henkilötyövuosien erotuksen kiinnisaaminen tapahtuu vuosien viiveellä ja siksi tämän ylimenokauden paineet kohdistuvat omistajaan (Vaasan kaupunki) ja teatterin operatiiviseen johtoon. Yleistä sivistystoimi Kasvatus- ja opetuspuolella tukea tarvitsevien lasten määrä on lisääntynyt, mikä heijastuu myös nuorisopalveluiden toimintaan. Vaasassa on toukokuussa 2018 tehty päätös ennaltaehkäisevään toimintaan panostamisesta ja päätetty perustaa kahdeksan uutta koulupsykologin ja kuraattorin virkaa ja toimea. Lisäksi on päätetty, että vuoden 2019 talousarviossa perusopetuksen vuosiviikkotunti on 1,95 aiemman 1,91 sijaan. Koulut päättävät itse käytetäänkö resurssit lisätunteihin vai esimerkiksi opetusryhmän jakamiseen pienryhmiin. Opetuksen kehittämisessä koko sivistystoimessa strategisiksi painopistealueiksi on valittu energiakoulutus, kieltenopetus, tieto- ja viestintätekniikka sekä kestävän koulutuksen kehittäminen. Maakuntauudistus muuttaa kuntien rakennetta niin, että sivistystoimesta tulee monessa kunnassa suurin toimiala, näin myös Vaasan kaupungissa. Tulevaisuuden sivistyskunta asettaa kehittymiselle ja kehittämiselle omat haasteensa. Tähän on tartuttu mm. uuden kulttuuri- ja liikuntaohjelman valmistelulla, jossa prosessiin on osallistettu runsaasti eri sidosryhmiä. Vaasan kaupunginkirjastolle annettu alueellinen kehittämistehtävä asettaa omat positiiviset paineensa toiminnan kehittämiselle. 73

3.2 Mustasaaren kehittämis- ja investointialueet Varhaiskasvatus Uusi laki varhaiskasvatuksen kelpoisuuksista luo sosionomien rekrytointitarpeen varhaiskasvatukseen vuoteen 2030 mennessä IT-pedagogin rekrytointitarve Varhaiskasvatuksen johtamisen uudelleenjärjestelytarve Erityisopetus on nykyisin integroitua ja voi olla tarve perustaa ryhmä lapsille, joilla on erityistarpeita Yhteistyötä oman organisaation sisällä voidaan kehittää Sepänkylän, Sulvan, Pohjois-Mustasaaren ja Koivulahden päivähoitoalueet ovat kasvavia asuinalueita ja päivähoitopaikkojen tarve on suuri 13 ryhmää toimii nykyisin tilapäisissä tiloissa Perusopetus Mustasaaressa on perusopetuksessa ja lukiossa päteviä opettajia. Rekrytointi oppilasmäärän kasvun tahtiin. Rekrytointi lähinnä erityispalveluihin kuten kouluvalmentajan, päihdekoordinaattorin, oppilashuollon, avustajan, IT-pedagogin, suunnittelijan ja vastaaviin tehtäviin. Periaatepäätös kunnanosa-alueratkaisusta on saaristossa ja Sulvan alueella koulurakenneraportin mukainen. Siirtyminen oppimiskeskuksiin Terveelliset koulut ja päiväkodit Kieliohjelman kehittäminen IT-ylläpidon ja pedagogisen ohjauksen tehostaminen esiopetuksessa ja perusopetuksessa Opetusryhmien perustaminen esiopetukseen ja perusopetukseen niitä lapsia varten, joilla on erityistarpeita. Korsholms gymnasium Sivistysklusteria Sepänkylässä voitaisiin hyödyntää enemmän esimerkiksi kieltenopetuksessa Mustasaaren aikuisopisto Digitaalinen yhteiskunta asettaa vaatimuksia. Ikääntyneen väestön it-kursseille on yhteiskunnallinen tilaus. Hyvinvointikurssit. Profiloituminen täydennyskoulutusorganisaatioksi. Uusien väylien löytäminen hajautetun toiminnan harjoittamiseksi jatkossakin, kun kouluja suljetaan. Miten aikuisopisto vastaa kunnan oppimiskeskuksiin tähtäävän strategiaan? Kaupungin ja maaseudun ero: ellei tarjota hajautettuja palveluja, maaseutu voi autioitua. Welcome Office -toimisto antaa palveluneuvontaa uusille mustasaarelaisille ja on tärkeä palvelumuoto. Kehittämispaineet ovat vasta saapuneiden kotouttamistavoissa. Digitalisoituvan yhteiskunnan vanavedessä vapaa sivistystyö tarvitsee lisää IT-tukea. Mustasaaren musiikkiopisto Henkilöstörakenne: hallintohenkilöstö on minimaalinen. Investoinnit toiminnan suunnitellun muuton yhteydessä. Vapaa-aika, liikunta ja nuoriso Paikkojen kehittäminen koulukeskukseen kauden pidentämiseksi, esimerkiksi tekojää ja tekonurmi. Ehkäisevä päihdetyö (sis. alkoholin, päihteet ja peliriippuvuuden). Lisähenkilöstön tarve. Toiminnan kehittäminen alakouluille iltapäiviksi nuorisotalo Zitiin. Yhteistyön kehittäminen koulun ja nuorisotoiminnan välille. Nuorisotoiminnan kehittäminen kylissä. Nuorten osallisuuden kehittäminen. 74

LIVAP-elämänhallintakurssin kehittäminen nuorille. Monikulttuurisuuteen keskittyvä kansainvälistämishanke nuorisotoimintaan. Decibel nuorisoportaaliin saapuva kysymysmäärä kasvaa ja lisähenkilöstölle on tarvetta. Decibelin suomenkielisen toiminnan kehittäminen ja Decibelin näkyvyys. Kulttuuritoiminta Laajempi lasten ja nuorten kulttuuritarjonta, lisää vaihtoehtoja kulttuuripainotteiseen vapaaaikatoimintaan. Lisää puhtaita taidepanostuksia ja taidehankkeita. Yleisöystävällisen maailmanperintöalueen kehittäminen. Lisää panostuksia kulttuuriin vanhustenhuollossa. Sepänkylän keskustan kehittäminen, luontevien kokoontumispaikkojen ja tapahtumien luominen. Kulttuuritoiminnan ja nuorisotoiminnan integroiminen. Kirjasto Digitaalinen kehittämistarve. Teknisen varustuksen uusiminen. IT-kirjastonhoitajan ja IT-tuen tarve. Ulospäinsuuntautunut toiminta kaikkien asukasryhmien parissa. Trendien ja asiakkaiden tapojen seuraaminen ja niihin sopeutuminen, esimerkiksi lukutottumusten ja julkisen olohuoneen tarpeen osalta. Työ kirjaston tekemiseksi näkyväksi. Osa-alueratkaisut alueilla, joilla on tilapäisiä kirjastoratkaisuja. Kirjastoautotoiminnan uudistaminen. 4 Yhdistymisen vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien alustava arviointi (SWOT-analyysi) 4.1. Pohjanmaan pääkaupunki Vahvuudet Panostukset kulttuuriin Suomen kärkikastia Rikas paikallinen kulttuurielämä lisää kaupungin vetovoimaa Yhteiset resurssit tehokkaaseen markkinointiin Erinomaiset puitteet huippu-urheiluun Monipuoliset liikunta- ja virkistysalueet Kolmas sektori aktiivisesti mukana Sivistys- ja kulttuurikaupunki on vetovoimainen, houkuttelee uusia asukkaita Monipuoliset opiskelumahdollisuudet, hyvät yhteistyöverkostot kunta korkeakoulut - elinkeinoelämä Monikielisyys, kielikylpyosaaminen Opetuksen hyvä laatu, henkilöstön korkea osaaminen Valtakunnallisesti merkittäviä kaksikielisiä oppilaitoksia Heikkoudet Koulutuskaupungin oppilaitoskiinteistöjen kunto Pirstaleinen koulutuskenttä, monta toimijaa; päätöksenteko myös muualla kuin Vaasassa Mahdollisuudet Mahdollistaa entistä laajemman opiskelutarjonnan ja kielikylvyn + monikielisyyden, mahdollistaa erilaiset painotukset Laajemmat mahdollisuudet henkilöstön kehittämiseen Soten siirtyessä maakuntaan sivistystoimi kunnan suurin toimija Yritykset voivat entistä paremmin hyödyntää koulutustarjontaa myös täydennyskoulutukseen Pienet koulut uhka JA mahdollisuus Yhteiset markkinointipanostukset lisäävät näkyvyyttä 75

Uhat Kouluverkon tehostaminen uhka pienien koulujen säilymiselle ja palveluiden turvaamiselle reunaalueilla Kahden ruotsinkielisen lukion säilyminen Ruotsinkielentaitoiset opiskelijat lähtevät Ruotsiin opiskelemaan 4.2. Pohjolan energiapääkaupunki: tiedon, yrittäjyyden ja monipuolisten työmarkkinoiden kaupunki Vahvuudet Työelämän tarpeita vastaava koulutustarjonta eri oppiasteilla Hyvät yhteistyöverkostot kunta korkeakoulut - elinkeinoelämä Energiakoulutusstrategia ja energiapolku Heikkoudet Mahdollisuudet Vahvuuksien kehittäminen edelleen Uhat Liian kapea-alainen keskittyminen vain energiaan olemme enemmän! 4.3. Kielivakaus Vahvuudet Kaksi- tai monikieliset oppilaitokset Valinnanmahdollisuus suomi / ruotsi / englanti varhaiskasvatuksesta alkaen Toisen kotimaisen kielen laajat opiskelumahdollisuudet Molemmat kielet erikseen ja kaksikielisyys vahvistuvat (palvelut, hallinto) Palveluiden hyvä kielellinen tasapaino Heikkoudet Erilaiset toimintakulttuurit, toimintatavat, tavoitteet, painopistealueet Kaupunki/maaseutuidentiteetti erilaisine lähtökohtineen Mahdollisuudet Kielikylvyn laajentaminen molemmille kielille (suomi, ruotsi) Monikielisyyden vahvistaminen Ruotsinkielinen väestö lisääntyy Entistä vahvemman kaksikielisyyden rakentaminen Kaksi lautakuntaa kielen mukaan takaa kuntalaisille palvelut omalla äidinkielellä. Uhat Pienten ruotsinkielisten yksiköiden lakkauttaminen Kotoutuminen ruotsin kielellä vähenee Erilliset kielelliset lautakunnat uhka oppilaiden tasa-arvoiselle kohtelulle Kaksikielinen sivistyslautakunta ja suomi hallintokielenä voi olla uhka vähemmistökielelle Varhaiskasvatuksen jakautuminen suomi-ruotsi 76

4.4. Osa-alueiden kaupunki Vahvuudet Kaupunki, jossa on myös monipuolista maaseutua ja saaristolaiselämää Kouluverkkoon tehdyt / suunnitellut investoinnit Monipuoliset mahdollisuudet asuinpaikan valintaan (urbaani - maaseutumiljöö, keskusta reunaalueet) luovat vetovoimaa Yhdistykset / kolmas sektori aktiivisesti mukana palveluiden tuotannossa Monipuoliset liikunta- ja virkistysalueet Heikkoudet Kuntaliitoksen myötä ei enää mahdollista hakea Leader-rahoitusta Mahdollisuudet Tasa-arvon lisääntyminen Paikallisliikenne kehittyy Koulujen oppilaaksiottoalueet voidaan muotoilla uudelleen Uhat Reuna-alueiden palvelut heikkenevät verrattuna keskuksiin Pienten yksiköiden säilyminen Koulutuksen tasa-arvoisuuden säilyminen (keskusta reuna-alueet, kielet) Yhdistysten merkitys ja osallisuus vähenevät Sepänkylän kehitys lakkaa Toimimattomat liikenneyhteydet uuden kunnan sisällä Pienyritysten selviäminen reuna-alueilla 4.5. Kestävä talous ja uuden kunnan palvelujen organisointi Vahvuudet Kouluverkko, koulukeskukset Määrärahojen oikeudenmukainen jako suomenkielinen ja ruotsinkielinen perusopetus Yhteisillä resursseilla taloudellisesti tehokasta toimintaa Heikkoudet Leader-rahoitusmahdollisuus heikkenee Peruskorjausta vaativia kiinteistöjä Palkkojen harmonisointi aiheuttaa lisäkustannuksia Palveluiden erilaiset hinnat kunnissa Erot kulurakenteessa (sisäisten palvelujen ostot, sisäiset vuokrat) Pienissä yksiköissä hallinto yksinkertaisempaa, mutkistuu kun hallinto kasvaa Talouden kertynyt alijäämä Mahdollisuudet Yhteiset resurssit tehokkaammassa käytössä Vahvat palveluyksiköt Projektirahoitus, mahdollisuus hankerahoitukseen paranee Prosessien tehostaminen, yhteinen ohjaus jäntevöittää toimintaa ja vähentää päällekkäisyyksiä Oppilaaksiottoalueet voidaan muotoilla uudelleen, päällekkäisyys vähenee Liikunta- ja kulttuuri-investoinneista päättäminen Uhat Resurssien riittävyys Palveluiden kustannukset kasvavat 77

Onko edelleen varaa kolmannelle sektorille myönnettäviin avustuksiin Pienten ruotsinkielisten yksiköiden lakkauttaminen Miten turvataan palvelut reuna-alueilla Koulutuksen yksikköhinnan lasku 4.6. Henkilöstövoimavarat Vahvuudet Molemmat kielet (suomi, ruotsi) ja kaksikielisyys vahvistuvat Henkilöstön osaaminen lisääntyy Monipuolisuus ja osaaminen organisaation sisällä mahdollistavat kehittämisen Oman toiminnan laajuus ja vaikuttavuus kasvavat Heikkoudet Erilaiset toimintatavat ja organisaatiokulttuurit Henkilöstörakenteiden eroavaisuudet ja harmonisoinnin kustannukset Kilpailun väheneminen heikentää yritteliäisyyttä Mahdollisuudet Henkilöstön asenne muutokseen Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteistyö hallintorajojen yli Henkilöstön turvatummat palvelusuhteet ja niihin liittyvät edut Uhat Henkilöstön asenne muutokseen (muutosvastarinta) Epäonnistuminen organisaatiokulttuurin rakentamisessa Identiteettikriisi Pienten ruotsinkielisten yksiköiden lakkauttaminen Työmäärä kasvaa 4.7. Maankäyttö, asuminen ja liikenne Vahvuudet Vahvat koulukeskukset Laaja toiminta-alue ulottuu myös naapurikuntiin Lähellä Uumajaa ja Ruotsia Heikkoudet Palveluverkoissa myös pieniä yksiköitä Kuntien välinen joukkoliikenne Kunnan maantieteellinen sijainti Reuna-alueiden palveluiden korkeat kustannukset Mahdollisuudet Joukkoliikenteen ja paikallisliikenteen kehittäminen Ruotsin läheisyys Maankäyttö ja liikuntapaikkojen kokonaisvaltainen yhteissuunnittelu Uhat Miten turvataan palvelut reuna-alueilla Sepänkylän kehitys lakkaa Väestönkasvu pysähtyy 78

4.8 Muut mahdollisesti esiin nousseet vahvuudet ja heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat Isossa kunnassa yksilö on liian pieni tullakseen nähdyksi tai kuulluksi 4. Uuden kunnan kuvaus 5.1 Vaasan ehdotus lautakuntaorganisaatioksi Vaasan kaupungin ehdotus uudeksi sivistystoimen organisaatioksi on seuraavan kuvan mukainen. Kuvassa tulosalueet on merkitty punaisilla laatikoilla. Laatikoiden värit: sininen = suomenkielinen, keltainen = ruotsinkielinen, vihreä = kaksikielinen. Lautakuntien ja jaostojen laatikoiden koko kuvaa toimielimen vastuun määrää suhteessa toisiinsa ja suhteessa lautakunta vs. jaostot. Organisaatiomallin keskeisiä linjauksia: Kielellinen vakaus Uudessa kansainvälisessä kunnassa asukkaista noin 60 % on suomenkielisiä, 33 % ruotsinkielisiä ja 7 % puhuu muita kieliä (noin 100 eri kieltä). Kaksikielinen lautakunta takaa molempien (kaikkien) kieliryhmien tasapuolisen kohtelun. Suomen- ja ruotsinkieliset jaostot valvovat ja päättävät oman kieliryhmänsä palveluista. Muun kieliset kotoutetaan joko suomen- tai ruotsinkieliseen ympäristöön. Uudessa organisaatiossa kasvun ja oppimisen lautakunnan kielellisillä jaostoilla (nk. lautakuntajaosto ) on laajennettu vastuu, joka määritellään hallintosäännössä. Kielivakaus olisi hyvä olla kaupunginhallituksen tai yleisjaoston alaista toimintaa. 79

Koulupolku toteutuu kolmella kielellä: suomi, ruotsi ja englanti. Englanninkielinen koulutuspolku kuuluu suomenkieliseen hallintoon. Varhaiskasvatuksessa suomenkielinen palvelupäällikkö toimii suomenkielisten päiväkotien johtajien esimiehenä ja ruotsinkielinen palvelupäällikkö toimii ruotsinkielisten päiväkotien johtajien esimiehenä. Suomenkielinen koulutoimenjohtaja on suomenkielisten koulujen rehtoreiden esimies ja ruotsinkielinen koulutoimenjohtaja on ruotsinkielisten koulujen rehtoreiden esimies. Kaksikieliset lautakunnat ja jaostot Varmistetaan kuntalaisten tasavertainen kohtelu kielestä riippumatta Varmistetaan kieliryhmille yhteisten asioiden sujuva käsittely Lautakuntaan yksi valmistelu Asiantuntijalautakunta/-jaosto on päätösvaltainen Yhteiset asiat päätetään yhteisessä lautakunnassa: o o o o o o o o o o o Strategia Palveluverkko (erityisesti varhaiskasvatuksen palveluverkko on vuosittain muuttuva) Koulujen työajat Vuosiviikkotunnit Varhaiskasvatuksen palvelusetelijärjestelmän sääntökirjan kriteerit Päätökset subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta Päätökset yksityisen varhaiskasvatuksen tukimuodoista Päätöksen kotihoidon tukimuodoista, kotihoidon tuen kuntalisän ( nk. täsmälisä ) kriteerit Yksityisen hoidon tuen kriteerit Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut jne Yhteiset asiat hyvin varhaiskasvatuspainotteisia mikä on myös perustelu sille, että varhaiskasvatus pysyy kaksikielisenä = kokonaisnäkemys säilyy ja asioiden yksi valmistelu. Tulosaluejohtajat ovat esittelijänä ja/tai valmistelijoina läsnä lautakunnan ja jaoston kokouksissa. Toimialajohtaja on tulosaluejohtajien esimies ja läsnä lautakunnan kokouksissa, mikä varmistaa suoran tiedonsaannin, jota tarvitaan kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa ym. Kun toimialajohtaja on suoraan tulosaluejohtajien esimies, edistämme tavoitetta matalan organisaation aikaansaamiseksi. Kielellinen vakaus kasvun ja oppimisen lautakunnassa varmistetaan antamalla kielellisille jaostoille suurempi toimivalta sekä omilla palvelualuepäälliköillä, omilla koulutoimenjohtajilla sekä palveluverkon kautta. Rehtoreiden ja päiväkodin johtajien esimies on heidän kanssaan saman kielinen. Hyvinvointilautakunnan kielijaostoilla ei ole päätettäviä asioita. Lautakunnat ovat mahdollisimman tasapainoisia keskenään sekä käsiteltävien asioiden että määrärahojen mukaan. Oppilashuolto on koulutoimenjohtajien alaisuudessa kielen mukaan (sisältäen Vasa Övningsskola, Yrkesakademin, Vamia). Vamian on kaksikielisenä oppilaitoksena kuuluttava kaksikielisen lautakunnan alaisuuteen. 80

Vasa Gymnasium ja Korsholms gymnasium jatkavat toistaiseksi erillisinä yksikköinä nykyisissä tiloissaan mutta hallinnollisesti ne yhdistetään. Lukiot jatkavat koulutuslautakunnan alaisuudessa muodostaen nuorisoasioiden lautakunnan, mikä tasapainottaa myös lautakuntien keskinäistä kokoa ja käsiteltävien asioiden määrää. Opetussuunnitelman mukaan toisen asteen koulutuksen tulee suuntautua kolmannelle asteelle ja heitä yhdistää myös kombikoulutus. Opistot (Vaasa-opisto, Vasa Arbis, Mustasaaren aikuisopisto, Mustasaaren musiikkiopisto ja Kuulaopisto) muodostavat yhteisen kaksi kaksikielistä oppilaitosta (aikuisopisto ja musiikkiopisto) käsittävän tulosalueen, jossa on kolme palvelualuetta: suomenkielinen kansalaisopistotoiminta, ruotsinkielinen kansalaisopistotoiminta, Kuula-opisto (musiikkiopisto). Toiminta jatkuu nykyisissä tiloissa. Vaasanseudun Areenat -kuntayhtymä puretaan ja toiminta siirtyy liikelaitokseen, jolla on oma johtokunta. Hyvinvointilautakuntaan kuuluvat liikuntapalvelut, kulttuuri- ja kirjastopalvelut, museopalvelut, Vaasan kaupunginorkesteri ja Vaasan kaupunginteatteri. Hyvinvointilautakunnan alaiset isot ja vahvat kulttuurilaitokset säilyvät omina tulosalueinaan. Niillä on alueelliset kehittämistehtävät ja keskenään erilaiset rahoitusjärjestelmät. EduVamia Oy kuuluu konsernijaoston alaisuuteen. Kasvatus- ja opetuslautakunnan ja kielellisten jaostojen keskinäistä päätösvaltaa voitaisiin jakaa seuraavalla tavalla: KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA Talousarvio ja käyttösuunnitelma Talousseuranta Palvelusetelin arvot ja sääntökirjan kriteerit Valtuustoaloitteet Koulun alkamis- ja päättymispäivät Oppilashuoltostrategia Tulosaluejohtajien valinta Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden kriteerit Osa-aikaisen kunnallisen varhaiskasvatuksen kriteerit Yksityisen varhaiskasvatuksen tukimuodot Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut Koulu- ja sivistysverkko, investoinnit KIELELLISET JAOSTOT Talousseuranta Katetut lisämäärärahat Toiminnan arvioinnit ja selvitykset Palveluverkkoselvitykset Tilatarveselvitykset Oppilaaksiottoalueet Toimien perustaminen Palvelutuottajien valinnat Muutokset opetukseen Opetussuunnitelmat Päiväkotien tilojen tarkastukset Kuraattori- ja psykologipalveluiden toimintasuunnitelmat ja kertomukset Erityisen tuen opetusjärjestelyiden kehittäminen Lausunnot 81

KOULUTUSLAUTAKUNTA Talousarvio ja käyttösuunnitelma Talousseuranta Valtuustoaloitteet Lukuvuoden työpäivät Oppilashuoltostrategia Tulosaluejohtajien valinta Tulosalueiden henkilöstösuunnitelmat Koulu- ja sivistysverkko, investoinnit Ammatillisen koulutuksen reformin mukanaan tuomat muutokset Tulosalueiden henkilöstön virkasuhteiden muuttaminen työsopimussuhteisiksi, toimien ja virkojen muuttamiset ja perustamiset Jäsenen nimeäminen neuvostoihin Taiteen perusopetuksen ja aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelmat Rahastojen käyttö Nuorisoavustusten myöntöperiaatteet Sivutoimi-ilmoitukset Tulosalueiden vastuuhenkilöiden nimeäminen Oppilaitoksen järjestyssäännöt KIELELLISET JAOSTOT Talousseuranta Katetut lisämäärärahat Toiminnan arvioinnit ja selvitykset Palveluverkkoselvitykset Tilatarveselvitykset Toimien perustaminen Muutokset opetukseen Opetussuunnitelmat Lausunnot Kuraattori- ja psykologipalveluiden toimintasuunnitelmat ja kertomukset Erityisen tuen opetusjärjestelyiden kehittäminen Kansainvälisyyskasvatussuunnitelmat Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvien tutkinnon osien vahvistaminen KULTTUURI- JA LIIKUNTALAUTAKUNTA Talousarvio ja käyttösuunnitelma Talousseuranta Valtuustoaloitteet Tulosaluejohtajien valinta Tulosalueiden vastuuhenkilöt Toimien perustaminen tulosalueelle, toimien nimikkeiden muuttaminen Tulosalueita koskevat hallintosääntömuutokset, ehdotus kv:lle. Palveluverkko Liikuntapaikkainvestoinnit ja yleissuunnitelmat Maksut ja taksat Kulttuurin ja liikunnan toimenpideohjelma investoinnit Liikunta- ja kulttuuriavustusten myöntöperiaatteet Käyttösäännöt ja lainausehdot Kehittämissuunnitelma Harjoitusvuorojen jakoperusteet KIELELLISET JAOSTOT Eri kieliryhmien kulttuuri- ja liikuntapalveluiden seuranta Kehittämissuunnitelmien ja ohjelmien lausunnot. Kulttuurin ja liikunnan toimenpideohjelman lausunto. 82

5.2 Mustasaaren ehdotus lautakuntaorganisaatioksi Mustasaaren ehdotus uuden sivistyslautakunnan järjestämisestä Suomenkielinen sivistyslautakunta ja ruotsinkielinen sivistyslautakunta varhaiskasvatus, lasten kotihoidon tuki ja esiopetus perusopetus (vuosiluokat 1 9) koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta lukiokoulutus - Korsholms gymnasium/ Vasa gymnasium/yhteistyö Vasa övningsskolan kanssa - suomenkielinen Vaasan lyseon lukio Toisen asteen koulutus niin kaupungin omana toimintana kuin kuntayhtymien ja kaupungin jäsenyysyhteisöjen toimintana - Svenska Österbottens förbund för utbildning ja kultur (YA) - VAMIA voitaisiin sijoittaa liikelaitokseksi kehittämisjaoston alle kaksikielisen toiminnan vuoksi Kehittämis- ja suunnittelujaosto lautakuntien välinen koordinointi (investoinnit, yhteiskäyttöasiat ym.) Sivistyslautakuntien toimivalta Sivistyslautakunnat vastuualueet Varhaiskasvatus varhaiskasvatuslain, lasten kotihoidon tuki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain ja esiopetus perusopetuslain mukaan Perusopetus (vuosiluokat 1 9) perusopetuslain mukaan Lukiopetus lukiolain mukaan Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta perusopetuslain mukaan 83