PUOLUSTUSVOIMIEN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA 2019

PUOLUSTUSVOIMAT 15.1.2019 1 (15) PUOLUSTUSVOIMIEN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA 2019 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 3 2 Toimintaympäristö ja valvonnan yleiset periaatteet... 4 2.1 Toimintaympäristö ja sen muutokset... 4 2.2 Valvonnan henkilöstöresurssit... 4 2.3 Valvontakohderekisterit ja asiakirjat... 5 2.4 Valvonnassa käytettävät laitteet, välineet ja menetelmät... 6 2.5 Tarkastuksen sisältö, tarkastuskertomus ja tarkastukseen käytettävä aika... 6 2.6 Valvonnasta perittävät maksut... 8 2.7 Varautuminen erityistilanteisiin... 8 2.8 Tukeutumislaboratoriot... 8 3 Viranomaisvalvonnan toimeenpano ympäristöterveyden osa-alueilla... 8 3.1 Yleistä... 8 3.2 Kohdekohtainen tarkastus- ja näytteenottosuunnitelma... 9 3.3 Valvonnan riskiperusteisuus ja tasapuolisuus... 9 4 Seuranta ja raportointi... 9 4.1 Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi... 9 5 Puolustusvoimien elintarvikelain mukainen viranomaisvalvonta... 10 5.1 Elintarvikevalvonnan valvontakohteet... 10 5.2 Elintarvikevalvontakohteiden tyyppikohtainen riskiluokitus ja tarkastustiheys... 10 5.3 Elintarvikevalvonnan kohdentaminen vuonna 2019... 12 5.3.1 Kenttämuonituksen ja -vesihuollon turvallisuus... 12 5.3.2 Elintarvikevalvonnan tilannekuvan kehittäminen... 12 5.3.3 Varuskuntaravintoloiden omavalvonnan arviointi... 12 5.3.4 Allergeenien hallinta maasto- ja kenttämuonituksessa... 12 5.4 Ruokamyrkytysepidemioiden raportointi... 12 5.5 Elintarvikevalvonnan valvontaprojektit vuonna 2019... 12 6 Puolustusvoimien terveydensuojelulain mukainen viranomaisvalvonta... 13 6.1 Puolustusvoimien terveydensuojelulain mukaiset valvontakohteet... 13 6.2 Puolustusvoimien terveydensuojelulain mukaiset tarkastukset... 13

PUOLUSTUSVOIMAT 15.1.2019 2 (15) 6.3 Puolustusvoimien terveydensuojelulain mukaisen valvonnan kohdentaminen vuonna 2019... 15 6.3.1 Valvontakohdetietojen tarkastaminen... 15 6.3.2 Valvontakohteiden riskiluokitus ja kohdekohtainen valvontatarpeen määrittely15 6.3.3 Talousveden valvonta... 15 6.3.4 VATI-tietojärjestelmän käyttöönotto... 15 6.4 Terveydensuojelun valvontaprojektit vuonna 2019... 15 7 Liitteet... 15

PUOLUSTUSVOIMAT 15.1.2019 3 (15) 1 Johdanto Ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on yksilön ja väestön terveyden edistäminen sekä sairauksien ja muiden terveyshaittojen ehkäisy. Puolustusvoimissa (PV) ympäristöterveydenhuollon tavoitteena on varmistaa ja edistää Puolustusvoimien palveluksessa olevien henkilöiden palvelusturvallisuutta sekä kotimaassa että kansainvälisessä kriisinhallinnassa ja -harjoituksissa (KV-toiminta). Puolustusvoimat vastaa elintarvikelaissa (23/2006) ja terveydensuojelulaissa (763/1994) sille säädetyistä ympäristöterveydenhuollon viranomaistehtävistä. Lainsäädäntö edellyttää, että ympäristöterveydenhuollon toimivaltaisen viranomaisen tulee laatia toimintaa koskeva riskiperusteinen valvontasuunnitelma. Tässä PV:n valvontasuunnitelmassa on huomioitu ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisesta ohjauksesta vastaavien keskusvirastojen: Elintarviketurvallisuusviraston (Evira), Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) sekä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) laatima ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015 2019 ja sen päivitys vuosille 2018 2019. Lisäksi suunnitelmassa on otettu huomioon toimialakohtainen ohjeistus, Eviran julkaisema elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015 2019 ja sen päivitys vuosille 2018 2019 sekä Valviran julkaisema valtakunnallinen terveydensuojelun valvontaohjelma vuosille 2015 2019, ja sen päivitys vuosille 2018 2019, sekä Eviran ja Valviran julkaisemat muut viranomaisvalvontaa koskevat ohjeet. Puolustusvoimissa ympäristöterveydenhuollon viranomaisen tehtävistä vastaavat Pääesikunnassa PV:n ylilääkäri ja PV:n ylieläinlääkäri. PV:n ympäristöterveydenhuollon viranomaisvalvontatehtäviä hoitavat Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen (PVLOGL) alaisen Sotilaslääketieteen keskuksen Erityisasiantuntijayksikön Ympäristöterveyden sektorin (SOTLK/ERTY/YTERVSE) eläinlääkärit sekä merivoimien eläinlääkäri. PV:n ympäristöterveydenhuollon viranomaisvalvonnan järjestelyt ja vastuut on kuvattu seuraavissa hallinnollisissa määräyksissä: Elintarvikelain mukainen toiminta ja viranomaisvalvonta Puolustusvoimissa PVHSM LÄÄK 001 - LOGOS Terveydensuojelulain mukainen toiminta ja viranomaisvalvonta Puolustusvoimissa PVHSM LÄÄK 002 - LOGOS. Muiden ympäristöterveydenhuollon lakien, mm. tupakkalain (549/2016), eläinsuojelulain (427/1996) mukaisena viranomaisena PV:n käytössä olevilla

PUOLUSTUSVOIMAT 15.1.2019 4 (15) alueilla tai toiminnoissa toimii joko kunta/kuntayhtymä tai seudullisen ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö. 2 Toimintaympäristö ja valvonnan yleiset periaatteet 2.1 Toimintaympäristö ja sen muutokset PV:n ympäristöterveydenhuollon toimintaympäristön muodostavat PV:n johtamassa toiminnassa ja sen terveydenhuoltovastuulla olevien henkilöiden käytössä olevat tilat, alueet ja toiminnot (ml. maasto- ja sotaharjoitukset sekä KVoperaatiot ja -harjoitukset). PV:n ympäristöterveysvalvonnan piiriin kuuluu normaalioloissa vuosittain noin 45 000 henkilöä ja yli 30 PV:n hallintoyksikköä. Valvonnan piiriin kuuluvia yksittäisiä elintarvike- tai terveydensuojelulain mukaisia toimijoita tai kohteita kuten esim. PV:n joukko-osastojen kenttämuonitusketjun elintarvikehuoneistot, Leijona Catering Oy:n varuskuntaravintolat, valmistus- ja jakelukeittiöt, pysyvät leirialueet, maasto- ja sotaharjoitukset, merivoimien alukset, sotilaskotiautot ja KV-operaatiot, on yhteensä useita satoja. PV:n valvontakohteet sijaitsevat ympäri maata ja usein hankalien kulkuyhteyksien päässä. PV:n kansainvälinen toiminta on viime vuosina vilkastunut, joten ympäristöterveydenhuollon tehtävät ovat tällä saralla voimakkaasti lisääntyneet. Lisäksi PV:n ympäristöterveyden on suunniteltava ja varauduttava ympäristöterveydenhuollon järjestämiseen poikkeusoloissa. 2.2 Valvonnan henkilöstöresurssit PV:n ympäristöterveydenhuollon valvontatehtävissä työskentelee kahdeksan (8) eläinlääkäriä kolmessa eri hallintoyksikössä: Pääesikunnassa logistiikkaosastolla (PELOGOS), Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen (PVLOGL) alaisessa Sotilaslääketieteen keskuksessa (SOTLK) ja Merivoimien esikunnassa (MERIVE). Kuusi eläinlääkäriä on sijoitettu samaan hallintoyksikköön, SOTLK:een. Lisäksi sotakoirien eläinlääkintähuollon tehtävissä työskentelee Porin prikaatin Eläinklinikan eläinlääkäri.

PUOLUSTUSVOIMAT 15.1.2019 5 (15) Taulukko 1. PV:n ympäristöterveydenhuollon henkilöstöresurssit vuonna 2019 Virkanimike Toimipiste Elintarvikevalvonta (htv) Terveydensuojelun valvonta (htv) Muut tehtävät, ml. (htv) PV:n ylieläinlääkäri eläinlääkäri, sektorinjohtaja eläinlääkäri, sektorin varajohtaja eläinlääkäri eläinlääkäri eläinlääkäri eläinlääkäri eläinlääkäri PELOGOS, Helsinki SOTLK/ERTY/ YTERVSE, Helsinki SOTLK/ERTY/ YTERVSE, Helsinki SOTLK/ERTY/ YTERVSE, Mikkeli SOTLK/ERTY/ YTERVSE, Kouvola SOTLK/ERTY/ YTERVSE, Turku SOTLK/ERTY/ YTERVSE, Jyväskylä MERIVE, Turku 0,2 0,2 0,6 0,2 0,2 0,6 0,2 0,2 0,6 0,2 0,2 0,6 0,3 0,2 0,5 0,3 0,2 0,5 0,3 0,2 0,5 0,3 0,2 0,5 htv yhteensä 2,0 1,6 4,4 2.3 Valvontakohderekisterit ja asiakirjat Elintarvike- ja terveydensuojelulakien mukainen viranomaistoiminta edellyttää toimivaltaiselta viranomaiselta asianmukaista tiedonhallintajärjestelmää. PV:n ympäristöterveydenhuolto valmistautuu soveltuvin osin ottamaan käyttöön vuoden 2019 alussa valmistuvan valtakunnallisen ympäristöterveydenhuollon valvontatietojärjestelmän (VATI), joka korvaa nykyiset tietojärjestelmät. Ympäristöterveydenhuollon tilannekuvaan ja suunnittelun tarpeisiin käytetään lisäksi apuna SOTLK:n verkkoasemalla ylläpidettävää valvontakohde- ja tarkastustaulukkoa (VALTIKKA). PV:n ympäristöterveydenhuollon asiakirjat arkistoidaan PV:n asiakirjahallintajärjestelmään (PVAH).

PUOLUSTUSVOIMAT 15.1.2019 6 (15) Lisäksi PV:n ympäristöterveysvalvonta ylläpitää kohderekisteriä niistä PV:n kohteista, jotka kuuluvat kunnallisen viranomaisen elintarvike-, terveydensuojeluja/tai eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelun valvontaan. 2.4 Valvonnassa käytettävät laitteet, välineet ja menetelmät Viralliseen valvontaan käytettäviä menetelmiä ovat mm. omavalvontajärjestelmän arviointi, tarkastustoiminta, seuranta, henkilöstön haastattelut sekä toimijan mittaustulosten lukeminen ja todentaminen viranomaisen omien laitteiden avulla. Valvontaviranomaisen on seurattava, että toimija korjaa valvonnassa havaitut epäkohdat. Epäkohtien korjaamisesta ja aikataulusta sovitaan toimijan kanssa ja toteutuneet korjaukset merkitään valvontadokumentteihin. Tarvittaessa valvontaviranomainen ryhtyy hallinnollisiin pakkokeinoihin epäkohtien korjaamiseksi. PV:n ympäristöterveysvalvonnassa käytetään PV:n mittausvälineitä. Laitteiden hankinnassa kiinnitetään huomiota laitteen mittaustarkkuuteen ja nopeuteen, laitteen soveltuvuuteen tarkoitukseensa, helppokäyttöisyyteen, taloudellisuuteen sekä laitteista saatuihin kokemuksiin. Myös laitteiden ja menetelmien soveltuvuus kenttäolosuhteisiin sekä huollon ja varaosien saatavuus myös poikkeusoloissa ovat merkittäviä hankintakriteereitä. Mittalaitteet uusitaan hankintasuunnitelman mukaan. Laitteiden toiminta tarkistetaan aina käytön yhteydessä ja ne kalibroidaan säännöllisesti. Mittalaitteiden toiminta tarkistetaan joko itse tehtävillä tarkistuksilla tai lähettämällä ne kalibroitaviksi akkreditoidulle palveluntarjoajalle. PV:n ympäristöterveysvalvonnassa voidaan teettää tarkastuksia ja niihin liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä myös ulkopuolisilla asiantuntijoilla. 2.5 Tarkastuksen sisältö, tarkastuskertomus ja tarkastukseen käytettävä aika Puolustusvoimien elintarvikevalvonnan tarkastukset on jaoteltu seuraavasti: A. Suunnitelmallisen valvonnan tarkastukset: 1. Suunnitelman mukainen tarkastus 2. Uusintatarkastus, suunnitelmallisella tarkastuksella havaitun epäkohdan korjaamiseksi annetun määräajan noudattamisen varmistamiseksi B. Elintarvikemääräysten noudattamatta jättämiseen liittyvät tarkastukset (pakkokeinot)

PUOLUSTUSVOIMAT 15.1.2019 7 (15) C. Muut tarkastukset: 1. Asiakasvalituksen perusteella tehtävä tarkastus 2. Ruokamyrkytysepäilyn perusteella tehtävä tarkastus 3. Muu tarkastus (esim. valvontakäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi tehty yhteistarkastus) Tarkastus sisältää tarkastukseen valmistautumisen, tarkastuksen suorittamisen sekä tarkastuskertomuksen laatimisen. Kaikista viranomaistarkastuksista laaditaan tarkastuskertomus. Tarkastukseen käytettävään aikaan sisältyy tarkastuksen valmistelu, tarkastuskäynti, mahdollinen näytteenotto ja tulosten arviointi sekä tarkastuskertomuksen laatiminen. Matkoihin käytettävä aika ei sisälly tarkastukseen käytettävään aikaan. Puolustusvoimien toimintaympäristölle luonteenomaisten hankalien ja pitkäkestoisten kulkuyhteyksien vuoksi myös matka-ajat huomioidaan valvonnan suunnittelussa. Tarkastus pyritään tekemään siten, ettei tarkastuskohteelle aiheudu siitä kohtuutonta haittaa. Tarkastaja kuitenkin päättää, mitkä asiat tarkastetaan, vaikka sitä ei voitaisi tehdä täysin haittaa aiheuttamatta. Tarkastuskohteen edustajia pyydetään esimerkiksi tarvittaessa siirtämään tavaroita, avaamaan lukittuja ovia, sammuttamaan tai käynnistämään laitteita ja esittämään tarvittavia asiakirjoja. Tarkastuskertomuksesta käy ilmi tarkastuksen peruste, tarkastetut kohteet ja tarkastuksella tehdyt havainnot. Myös ne kohteet tai toiminnot, joita ei tarkastettu, kirjataan tarkastuskertomukseen. Lisäksi siitä tulee ilmetä kohteen edustajan mahdollinen kertoma asiasta sekä mitä on sovittu epäkohtien korjaamisesta ja niiden aikatauluista. Käynti, jota ei ole asianmukaisesti dokumentoitu, ei ole tarkastus. Tarkastuskertomus arkistoidaan PV:n asiakirjahallintajärjestelmässä. PVAH - asiakirja liitetään aina arkistoinnin asianumeroon. PVAH-asiarekisterissä toimialan asianumerot vuodelle 2019 ovat: PV:n ympäristöterveydenhuollon asiantuntijatoiminta 2019, 4785/2018 PV:n ympäristöterveyden viranomaisasiat 2019, 4786/2018 PV:n eläinlääkintähuolto 2019, 4787/2018. Valvonnan tueksi viranhaltijat ottavat erilaisia näytteitä laadittujen suunnitelmien ja tarpeen mukaan. Näytteet tutkitaan PV:ssa sovituilla menetelmillä. Ainoastaan näytteenottoa varten tehtävä käynti, josta ei laadita tarkastuskertomusta, ei ole tarkastus. Tällaista käyntiä ei myöskään kirjata järjestelmään tarkastuksena, vaan ainoastaan näytteenottona.

PUOLUSTUSVOIMAT 15.1.2019 8 (15) 2.6 Valvonnasta perittävät maksut Puolustusvoimien ympäristöterveyden viranomaisvalvonnasta ei toistaiseksi peritä maksua. 2.7 Varautuminen erityistilanteisiin Erityistilanteita ovat sellaiset normaaliolojen aikaiset yllättävät ja äkilliset uhat tai tapahtumat ja häiriötilat, jotka voivat vaarantaa yhteiskunnan turvallisuuden tai väestön elinmahdollisuudet ja joiden hoitaminen voi edellyttää tavanomaisesta poikkeavia henkilöstö- ja materiaalivalmiuksia tai johtamismallia ja viestintää. Tällaisia erityistilanteita ovat esimerkiksi laajat tai nopeasti leviävät epidemiat, zoonoosien tai eläintautien leviämisen uhka (esim. lintuinfluenssa, Newcastlen tauti, suu- ja sorkkatauti, sikarutto), suuronnettomuudet (esim. tulvat, kemikaalivuodot, säteilytilanteet) sekä kansalliset tai kansainväliset häiriötilanteet (esim. laajat sähkö- ja tietoliikennekatkokset tai poikkeava säteilytilanne). Tarvittaessa PV:n ympäristöterveyshenkilöstö voidaan käskeä hoitamaan erityistilannetta, jolloin muut tehtävät siirretään hoidettavaksi myöhemmin. Elintarvike- ja vesivälitteisen epidemian (ruokamyrkytys) selvittäminen Puolustusvoimissa on ohjeistettu 19.9.2012 annetulla SOTLK:n hallinnollisella normilla (HI707, PVHSM YMPÄRISTÖTERVEYS 001 - SOTLK). Poikkeusoloihin varautuminen on ohjeistettu ja suunniteltu erikseen. 2.8 Tukeutumislaboratoriot Puolustusvoimien ympäristöterveysvalvonnassa tukeudutaan Ruokaviraston (ent. Evira) hyväksymiin laboratorioihin. Tarvittaessa voidaan näytteiden tutkimuksissa käyttää myös kenttäolosuhteisiin soveltuvia pikamenetelmiä ja -testejä sekä laboratorioita, jotka eivät ole Ruokaviraston hyväksymiä. 3 Viranomaisvalvonnan toimeenpano ympäristöterveyden osa-alueilla 3.1 Yleistä Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännössä edellytetään, että toimivaltainen viranomainen laatii säännöllistä valvontaa koskevat valvontasuunnitelmat kullekin ympäristöterveydenhuollon osa-alueelle. PV:ssa tämä tarkoittaa elintarvikelain ja terveydensuojelulain mukaisia valvontasuunnitelmia.

PUOLUSTUSVOIMAT 15.1.2019 9 (15) 3.2 Kohdekohtainen tarkastus- ja näytteenottosuunnitelma Tarkastus- ja näytteenottosuunnitelmassa esitetään jokainen valvontakohde, suunniteltu tarkastusten määrä, tarkastukseen käytettävä aika, näytteenotto sekä kunkin kohteen valvonnasta ensisijaisesti vastaava viranhaltija. PV:n erityissuojattavia kohteita ei mainita julkisessa tarkastus- ja näytteenottosuunnitelmassa, joten niistä on kirjattu vain tarkastuksiin käytettäväksi suunniteltu kokonaisaika (htp). Suunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset pysyvät ja suunnitelmakaudella esiin tulevat valvontakohteiden erityispiirteet, -toiminnot ja -riskit (esim. alukset, remontit ja väistötilojen käyttö, pääsotaharjoitukset, KV -operaatiot ja - harjoitukset jne.) sekä niiden huomioon ottaminen valvonnassa. Kohdekohtaista tarkastus- ja näytteenottosuunnitelmaa ylläpidetään SOTLK:n verkkoasemalla VALTIKKA-taulukossa. 3.3 Valvonnan riskiperusteisuus ja tasapuolisuus Valvontaa suunnataan eri kohteisiin ja osa-alueisiin kohdekohtaisen riskitekijöiden arvioinnin pohjalta. Valvonnan on oltava tasapuolista niin, että se kohdistuu perusteiltaan yhdenvertaisesti kaikkiin valvontakohteisiin ja valvontakohdetyyppeihin. 4 Seuranta ja raportointi 4.1 Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi SOTLK:n Ympäristöterveyden sektori kokoaa vuosittain raportin Ruokavirastolle elintarvikelain mukaisen valvonnan toteutumisesta. SOTLK:n Ympäristöterveyden sektori laatii ympäristöterveydenhuollon valvonnasta vuosittain toimintakertomuksen PV:n ympäristöterveysviranomaiselle toimintavuotta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Toimintakertomus sisältää keskusvirastoille toimitettavien raporttien lisäksi arvion valvontasuunnitelman toteutumisesta sekä PV:n ympäristöterveysvalvonnan tunnuslukuja.

PUOLUSTUSVOIMAT 15.1.2019 10 (15) 5 Puolustusvoimien elintarvikelain mukainen viranomaisvalvonta Puolustusvoimien elintarvikevalvontaviranomainen vastaa elintarvikelain mukaisten ilmoitusten käsittelystä, ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen suunnitelmallisesta valvonnasta ja näytteenotosta, ruokamyrkytysten selvittämisestä sekä elintarvikealan toimijoiden neuvonnasta. 5.1 Elintarvikevalvonnan valvontakohteet Puolustusvoimien elintarvikevalvontaan kuuluvat seuraava elintarvikehuoneistot: Leijona Catering Oy ja sen varuskuntaravintolat (keskuskeittiöt) ja elintarvikevarastot; Erilliset valmistus- ja tarjoilukeittiöt (terveysasemat, työpaikkaruokalat, vartiostot, vast.); Alusten muonitustilat; Erityissuojattavissa kohteissa tai hankalien kulkuyhteyksien päässä sijaitsevat työpaikkaruokalat, sotilaskodit (ml leirisotilaskodit) ja varuskuntakerhot; Harjoitusalueiden muonituksessa käytettävät kiinteät rakennukset ja laitteet; Joukko-osastojen kenttämuonitus- ja vesihuoltojärjestelmä, muonitusketjun elintarvikehuoneistot, elintarvikekenttävarastot (KVAR), elintarvikkeiden täydennyspaikat (ETP), elintarvikkeiden jakopaikat (EJP), muonituspaikat (MP) sekä ruuan jakelulinjastot; Elintarvikkeiden kuljetuskalusto ja sotilaskotiautot; Sotilaallisten kriisinhallintaoperaatioiden (SOTKRIHA) suomalaisten elintarvikevalvontavastuulla olevat elintarvikehuoneistot (keittiöt, messit, grillikioskit, ja mahdolliset joukon sisäiset elintarvikekuljetukset sekä maastoruokailut ja kenttämuonitus). Puolustusvoimien ympäristöterveysvalvonnasta vastaavat viranhaltijat tarkastavat tarvittaessa elintarvikkeiden ostosopimuksiin perustuen Puolustusvoimille elintarvikkeita tai elintarvikeketjun palveluita toimittavia elintarvikehuoneistoja tai toiminnanharjoittajia. 5.2 Elintarvikevalvontakohteiden tyyppikohtainen riskiluokitus ja tarkastustiheys Elintarvikehuoneistojen valvontatarve on määritetty Eviran ohjeiden Elintarvikehuoneistojen riskiluokitus ja valvontatarpeen määrittäminen (10503/2) sekä Elintarvikehuoneiston omavalvonnan riskiperusteinen valvonta (16043/1) mukaisesti. Aikaisemmat valvontakokemukset ja tehdyt riskitekijöiden arvioinnit otetaan huomioon kohteiden tarkastustiheyksiä ja tarkastuksiin käytettäviä aikoja suunniteltaessa. Kunkin kohteen tarkastusmäärä mitoitetaan siten, että kohteen kaikki toiminnot tulevat suunnitellussa määräajassa tarkastettua.

PUOLUSTUSVOIMAT 15.1.2019 11 (15) Taulukko 2. Puolustusvoimien elintarvikevalvontakohdetyyppien tarkastustiheys Toiminnan luonteeseen ja laajuuteen perustuva valvontakohdetyyppi Keskus-, valmistus- ja tarjoilukeittiö- sekä kahvilatoiminta Tarkastusten määrä / kohde / vuosi Tarkastukseen käytettävä aika* (htp) Varuskuntaravintola (keskuskeittiö, joka toimittaa ruokaa myös muualla tarjoiltavaksi) 1 0,5-1 Erityissuojattavassa kohteessa, harjoitusalueella tai hankalan kulkuyhteyden päässä oleva työpaikkaruokala, varuskuntakerho, sotilaskoti tai muu elintarvikehuoneisto (= ravintola tai valmistuskeittiö, jossa valmistusta tai tarjoilua) Aluksen muonitustilat (valmistuskeittiö, jossa valmistus ja tarjoilu ko. paikassa) Terveysaseman, päävartion tai muun pysyvän kohteen tarjoilukeittiö (muualla valmistetun ruuan tarjoilu tai jakelu) KV -operaation suomalaisten elintarvikevalvontavastuulla oleva elintarvikehuoneisto (keittiö, messi, grillikioski, jne.) Harjoitusten kenttämuonitustoiminta Joukko-osaston (vast.) kenttämuonitus- sekä kenttävesihuollon toimintakokonaisuus, ml. omavalvontajärjestelmä ja elintarvikekuljetukset Joukko-osaston järjestämä kenttämuonitustoiminta (sotaharjoitukset) Suuret sotaharjoitukset, joissa yhteensä yli 50 000 kenttämuonitusvuorokautta (= osallistujien keskivahvuus x kesto/vrk) Harjoitusalueen kenttämuonitusketjuun kuuluvat kiinteät elintarvikehuoneistot, Sotilaskotiauto (siirrettävä tila/liikkuva myyntilaite) Leirisotilaskoti Kenttäleipomo 0,5**- 1 0,5-1 0,5-2 0,5-1 0,5 0,3-0,5 0,3*** - 1 0,3-0,5 1 1-2 0,5-2**** 1-2 1***** 1-3 0,3-1 0,5-1 0,3-0,5 0,25-0,5 *) ilman matka-aikaa **) 0,5 = tarkastus joka toinen vuosi ***) 0,3 = tarkastus joka kolmas vuosi ****) joukko-osaston kenttämuonitustapahtumien suunniteltava tarkastusmäärä riippuu harjoitustapahtumien määrästä ja muonitettavien henkilöiden määrästä *****) jokaiseen suureen sotaharjoitukseen suunnitellaan tarkastus

PUOLUSTUSVOIMAT 15.1.2019 12 (15) 5.3 Elintarvikevalvonnan kohdentaminen vuonna 2019 5.3.1 5.3.2 5.3.3 5.3.4 Kenttämuonituksen ja -vesihuollon turvallisuus Pääosa elintarvikevalvonnasta suunnataan Puolustusvoimien hallintoyksiköiden kenttämuonituksen ja kenttävesihuollon omavalvontajärjestelmien ja niiden käytännön toteutuksen valvontaan. Valvontaa tehdään kaikkien suurien sotaharjoitusten yhteydessä siten, että jokainen viranhaltija tarkastaa 3-5 suurta sotaharjoitusta vuonna 2019. Valvonnassa käytetään kenttämuonituksen arviointiin laadittua Särmä-arviointilomaketta. Kenttämuonituksen valvontatuloksista koostetaan valtakunnallinen raportti. Elintarvikevalvonnan tilannekuvan kehittäminen Valtakunnallinen ympäristöterveydenhuollon valvontatietojärjestelmä (VATI) otetaan käyttöön varuskuntaravintoloiden tarkastuskertomusten laatimiseen vuonna 2019. VATI käyttöönotto toteutetaan Ruokaviraston ohjauksessa. Elintarvikevalvonnan tilannekuva (VALTIKKA-taulukko) tarkastetaan ja päivitetään vuoden 2019 aikana. Varuskuntaravintoloiden omavalvonnan arviointi Varuskuntaravintoloiden valvonta suunnataan vuonna 2019 omavalvontajärjestelmien ja niiden toimivuuden arviointiin. Jokainen varuskuntaravintola tarkastetaan samansisältöisesti osana varuskuntaravintoloiden omavalvonnan arviointiprojektia ja valvontatuloksista koostetaan valtakunnallinen raportti. Allergeenien hallinta maasto- ja kenttämuonituksessa Ruoka-aineallergioiden hallintaa kehitetään ohjaamalla Leijona Cateringin ja joukko-osastojen toimijoita allergeenimerkinnöissä. 5.4 Ruokamyrkytysepidemioiden raportointi Puolustusvoimien ympäristöterveysvalvonta raportoi elintarvike- ja vesivälitteiset epidemiat valtakunnalliseen Ruokaviraston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämään ruokamyrkytysepidemioiden rekisteritietojärjestelmään (RYMY). 5.5 Elintarvikevalvonnan valvontaprojektit vuonna 2019 Ruokaviraston kansalliset projektit otetaan soveltuvin osin huomioon Puolustusvoimien elintarvikevalvonnan valvontaprojektien suunnittelussa. Vuonna 2019 elintarvikevalvonta toteutetaan kohdennettuna ja suunnattuna painopistealueisiin (kuvattu kohdassa 5.3). Valvontatuloksista koostetaan valtakunnalliset raportit..

PUOLUSTUSVOIMAT 15.1.2019 13 (15) 6 Puolustusvoimien terveydensuojelulain mukainen viranomaisvalvonta Terveydensuojelun valvonnalla tarkoitetaan valvontaviranomaisen suorittamaa yleistä ohjausta ja neuvontaa sekä valvontatoimenpiteitä, joilla valvontaviranomainen toteaa, että valvontakohde täyttää terveydensuojelulainsäädännössä tai sen nojalla annetuissa määräyksissä asetetut vaatimukset. Terveydensuojeluvalvontaan kuuluu myös mm. elintarvikkeiden tai veden välityksellä aiheutuneen epidemian selvitystyön järjestäminen. 6.1 Puolustusvoimien terveydensuojelulain mukaiset valvontakohteet Puolustusvoimien valvontaan kuuluvia terveydensuojelun valvontakohteita ovat sotilaallisissa harjoituksissa ja harjoitusalueilla, erityissuojattavissa kohteissa (esim. johtokeskukset, varastoalueet, merivoimien alukset, tutka-asemat) sekä kansainvälisissä sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa tapahtuva toiminta ja olosuhteet, joista voi aiheutua terveyshaittaa. Valvottavia toimintakokonaisuuksia ja toimintoja ovat: talousvesihuolto (vedenottamot, kaivot ja veden jakelu); majoitus- ja kokoontumistilat; peseytymis- ja saunatilat sekä uimapaikat; käymälät ja jätehuollon järjestelyt. Valvottavat kohteet ja toiminnot (harjoitus- tai leirialue, Kg-tukikohta jne.) ilmoitetaan VALTIKKA-taulukossa edellä mainittuina kokonaisuuksina, joihin sisältyvät kohteet (saunat, kaivot jne.) yksilöidään tarvittaessa omalla tunnuksellaan (KIRAVE-numero tai vast.). Joukko-osastojen harjoitusten kenttämuonituksen yhteydessä harjoittama talousveden säiliöjakelu lasketaan sisältyvän joukko-osaston kenttämuonitus- ja vesihuoltojärjestelmään ja vedenjakelua valvotaan elintarvikevalvonnan yhteydessä. 6.2 Puolustusvoimien terveydensuojelulain mukaiset tarkastukset Terveydensuojelulain mukaisen tarkastuksen tavoitteena on varmistaa, ettei toiminnasta tai olosuhteista aiheudu terveyshaittaa. Terveyshaitan estämiseksi ja tilanteen korjaamiseksi annetaan tarvittaessa ohjeita ja määräyksiä. Tarkastukseen liittyy aistinvaraista tarkastelua ja arviointia sekä usein myös erilaisia mittauksia ja näytteenottoa jatkotutkimuksia varten. Tarkastettavia asioita

PUOLUSTUSVOIMAT 15.1.2019 14 (15) ovat mm. tilojen soveltuminen käyttötarkoitukseensa, yleinen siisteys, rakenteiden kunto, sisäilman laatu ja ilmanvaihto, toiminnan mahdollisesti aiheuttamat haitat (melu, pöly, haju), majoitus-, sauna-, peseytymis- ja käymälätilojen riittävyys sekä käytettävän talousveden laatu ja jätehuollon järjestelyt. Aikaisemmat valvontakokemukset ja tehdyt riskitekijöiden arvioinnit otetaan huomioon tarkastus- ja näytteenottosuunnitelmassa kohteiden tarkastustiheyksiä ja tarkastuksiin käytettäviä aikoja suunniteltaessa. Kunkin kohteen tarkastusmäärä tulee kuitenkin mitoittaa siten, että kohteen kaikki toiminnot tulevat suunnitellussa määräajassa tarkastettua. Taulukossa 3 on esitetty yleisesti tarkastustiheys ja tarkastukseen käytettävä aika PV:n terveydensuojelun valvontakohdetyypeille, jotka on jaoteltu Valviran kriteereiden ja riskiluokkien mukaisesti. Taulukko 3. Puolustusvoimien terveydensuojeluvalvontaan kuuluvat kohteet ja ohjeelliset tarkastusmäärät Toiminnan luonteeseen ja laajuuteen perustuva valvontakohdetyyppi Tarkastusten määrä / kohde / vuosi Tarkastukse en käytettävä aika (htp) Harjoitusalue*, jonka käyttöaste (keskivahvuus x harjoitusvuorokaudet) on keskimäärin yli 50 000 vrk/v 1-2 1-1,5 Harjoitusalue*, jonka käyttöaste on 5 000-50 000 vrk/v 0,5** - 1 0,5-1 Harjoitusalue*, jonka käyttöaste on keskimäärin alle 5 000 0,3-0,5 0,3-0,5 vrk/v Suuri maastoharjoitus***, jossa harjoitusvuorokausia 1*** 1-3 (keskivahvuus x kesto) on yli 50 000 vrk Kenttävedenottamo, PV:n omatoiminen pintaveden puhdistus tai pohjaveden otto harjoituksissa 0,3-1 0,3-1 Joukko-osaston harjoitusten säiliövedenjakelun omavalvonnan osalta katso myös taulukko 3 Talousvettä toimittavat laitokset, jossa käyttäjiä vähintään 5000 tai tuotanto yli 1000 m 3 /vrk 1 0,3-0,5 Talousvettä toimittavat laitokset, jossa käyttäjiä 50-5000 tai tuotanto alle 1000 m 3 /vrk 0,5 0,3-0,5 Talousvettä toimittavat laitokset, jossa käyttäjiä alle 50 tai tuotanto alle 10 m 3 /vrk 0,3 0,3-0,5 Erityissuojattava kohde**** 0,2-0,5 0,2-0,5 KV -operaatio*, jossa Suomi vastaa tukikohdan ylläpidosta 1 0,5-1,5 / tukikohta Muu KV -operaatio* 0,3-1 1-1,5 *) mm. kohteen kaivot ja talousveden jakelu sekä majoitus-, kokoontumis-, peseytymis-, sauna- ja käymälätilat, sekä uimapaikat ja jätehuollon järjestelyt. Edellä mainitut valvontakohteet yksilöidään ja listataan valvontasuunnitelmaan aina kyseessä olevan harjoitusalueen kohdalle. **) 0,5 = tarkastus joka toinen vuosi; 0,3 = tarkastus joka kolmas vuosi; 0,2 = tarkastus joka viides vuosi ***) jokaiseen suureen maastoharjoitukseen suunnitellaan tehtäväksi kattava tarkastus ****) mm. johtokeskusten, varastoalueiden, merivoimien alusten, tutka-asemien ym. kaivot ja talousveden jakelu sekä majoitus-, kokoontumis-, peseytymis-, sauna- ja käymälätilat ja jätehuollon järjestelyt

PUOLUSTUSVOIMAT 15.1.2019 15 (15) 6.3 Puolustusvoimien terveydensuojelulain mukaisen valvonnan kohdentaminen vuonna 2019 Puolustusvoimien terveydensuojeluvalvonnan painopiste vuonna 2019 on valvonnan vaikuttavuuden ja tilannekuvan parantaminen. Valvonnan vaikuttavuutta edistetään vuonna 2019 alla mainituilla toimenpiteillä. 6.3.1 6.3.2 6.3.3 6.3.4 Valvontakohdetietojen tarkastaminen VALTIKKA-taulukkoon päivitetään luettelo harjoitusalueista ja niiden toiminnoista sekä kriisinhallintaoperaatioiden terveydensuojelun valvontakohteista ja toiminnoista. Kohteiden tietojen ajantasaisuus tarkastetaan. Erityissuojattavista terveydensuojelun valvontakohteista koostetaan vastaava kohdeluettelo erikseen sovittavien operatiivisen suunnittelun päivien (2-4 päivää vuonna 2019) yhteydessä. Valvontakohteiden riskiluokitus ja kohdekohtainen valvontatarpeen määrittely Harjoitusalueiden kaivojen/vesihuollon riskit arvioidaan ja niiden valvontatarve määritetään Valviran laatiman pisteytyksen mukaisesti. Arviointi tehdään hyödyntämällä aiempi valvontahistoria ja näytetulokset. Mikäli kohteen aikaisempi historia ei ole tiedossa, voidaan kohteeseen tehdä myös tarkastus riskinarvioinnin toteuttamiseksi. Määritetty riskiperusteinen valvontatiheys kirjataan VALTIKKAtaulukkoon. Talousveden valvonta Joukko-osastojen kenttävesihuoltoketjun hygieniaa valvotaan ottamalla vesinäytteitä vedenjakeluketjun eri vaiheista maastoharjoituksissa. Valvontaa ja näytteenottoa kohdennetaan mahdollisuuksien mukaan myös joukkojen perustamiin tilapäisiin kenttävedenottamoihin; pintaveden puhdistuslaitteistoihin ja kairattuihin pohjavesikaivoihin. Kenttävesihuollon tarkastukset ja näytteenotto tehdään kenttämuonituksen valvonnan yhteydessä (ks. elintarvikevalvonta kohta 5.3). Näiden tarkastusten ja näytteiden tulokset raportoidaan kenttähygieniaan liittyvän kartoitusprojektin yhteydessä. VATI-tietojärjestelmän käyttöönotto VATI-tietojärjestelmään liittyvä perehtyminen, koulutus ja käyttö suunnitellaan ja ohjeistetaan erikseen Ruokaviraston ohjauksessa. 6.4 Terveydensuojelun valvontaprojektit vuonna 2019 Valviran kansalliset projektit otetaan soveltuvasti huomioon Puolustusvoimien valvontasuunnitelmassa. Vuonna 2019 ei osallistuta erillisiin Valviran valvontaprojekteihin. 7 Liitteet Puolustusvoimien ympäristöterveyden viranhaltijoiden yhteystiedot