PUOLUSTUSVOIMIEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN VALVONTASUUNNITELMA , YLEINEN OSA

Transkriptio

1 1 (33) PUOLUSTUSVOIMIEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN VALVONTASUUNNITELMA , YLEINEN OSA 1 JOHDANTO YLEISTÄ YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO, LAINSÄÄDÄNTÖ JA VALVONTAVIRANOMAISET VALVONNAN TAVOITTEET TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA VALVONNAN YHTEISET VAATIMUKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖ VALVONNAN VOIMAVARAT JA NIIDEN RIITTÄVYYS KOULUTUS JA OSAAMISEN VARMISTAMINEN TIETOJÄRJESTELMÄT Valvontakohderekisterit ja asiakirjat Ruokamyrkytysepidemioiden raportointi VALVONNASTA PERITTÄVÄT MAKSUT YHTEISTYÖ JA VIESTINTÄ Viranomaisen sisäinen yhteistyö Viranomaisten välinen yhteistyö Muu yhteistyö Viestintä VARAUTUMINEN ERITYISTILANTEISIIN TUKEUTUMISLABORATORIOT VALVONNASSA KÄYTETTÄVÄT LAITTEET, VÄLINEET JA MENETELMÄT VALVONNAN TOIMEENPANO YMPÄRISTÖTERVEYDEN OSA-ALUEILLA YLEISTÄ TARKASTUS- JA NÄYTTEENOTTOSUUNNITELMA (VALTIKKA) Valvonnan riskiperusteisuus ja tasapuolisuus Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika Valvontakohteiden ja -kohdetyyppien tarkastusmäärät ELINTARVIKEVALVONTA Yleistä Puolustusvoimien elintarvikevalvonnan kohteet Puolustusvoimien elintarvikehuoneistojen tarkastukset Elintarvike- ja pintapuhtaustutkimukset Puolustusvoimien elintarvikevalvonnan painopistealueet Valvontaprojektit TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN VALVONTA Yleistä Puolustusvoimien terveydensuojelulain mukaiset valvontakohteet Puolustusvoimien terveydensuojelulain mukaiset tarkastukset Puolustusvoimien terveydensuojelulain mukaisen valvonnan painopistealueet ELÄINTEN TERVEYS JA HYVINVOINTI SEKÄ ELÄINTAUTIEN VASTUSTAMINEN PUOLUSTUSVOIMISSA Yleistä Puolustusvoimien eläinlääkintähuolto Puolustusvoimien eläinlääkintähuoltoon liittyvät kohteet ja tarkastukset Valvontaviranomainen Puolustusvoimien toiminnassa ja/tai alueella MUIDEN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON LAKIEN VALVONTA PUOLUSTUSVOIMISSA Tupakkavalvonta Kemikaalivalvonta Kuluttajaturvallisuusvalvonta VALVONNAN OHJAUS JA LAATU... 30

2 2 (33) 4.1 YLEISTÄ VIRANOMAISEN OMAN VALVONNAN TOIMEENPANON OHJAUS MUIHIN VIRANOMAISIIN KOHDISTUVAT ELINTARVIKEVALVONNAN AUDITOINNIT MUUT OHJAUSTEHTÄVÄT VIRASTON OMAN ELINTARVIKEVALVONNAN AUDITOINNIT Vastuut ja tavoitteet Elintarvikevalvonnan auditointiohjelma LAATUPOLITIIKAN MUKAINEN TYÖ TOIMINNAN JATKUVA PARANTAMINEN SEURANTA JA RAPORTOINTI SISÄINEN RAPORTOINTI ULKOINEN RAPORTOINTI... 32

3 3 (33) 1 Johdanto 1.1 Yleistä Tällä asiakirjalla ohjeistetaan puolustusvoimien (PV) vastuulla oleva ympäristöterveysvalvonta eli elintarvikelain ja terveydensuojelulain mukainen viranomaisvalvonta sekä eläinlääkintähuolto Puolustusvoimien ympäristöterveyden valvontasuunnitelma koostuu tästä koko puolustusvoimia koskevasta yleisestä osasta sekä erillisestä tarkastus- ja näytteenottosuunnitelmasta eli valvonnan tilannekuvasta (VALTIKKA). Puolustusvoimien ympäristöterveysviranomainen, viranomaisvalvonnan järjestelyt ja vastuut sekä eläinlääkintähuollon järjestelyt kuvataan tarkemmin seuraavissa Pääesikunnan logistiikkaosaston (PELOGOS) normikokoelmaan kuuluvissa hallinnollisissa määräyksissä: Elintarvikelain mukainen toiminta ja viranomaisvalvonta Puolustusvoimissa PVHSM LÄÄK LOGOS; Terveydensuojelulain mukainen toiminta ja viranomaisvalvonta Puolustusvoimissa PVHSM LÄÄK LOGOS; Eläinlääkintähuolto Puolustusvoimissa PVHSM LÄÄK003 - LOGOS (valmistuu vuoden 2016 aikana). Toimintatapoja on ohjeistettu tarkemmin em. normien nojalla laadituissa Sotilaslääketieteen keskuksen (SOTLK) ohjeissa sekä PV:n Ympäristöterveyden laatujärjestelmässä. Puolustusvoimien vastuu ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä on elintarvikelain ja terveydensuojelulain lisäksi kuvattu laissa (322/1987) ja asetuksessa (371/1987) terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa. Puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulla ovat asevelvollisuuslain (1438/2007) ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) nojalla puolustusvoimissa ja rajavartiolaitoksessa palvelevat palvelusaikanaan sekä sotilasvirkaan koulutettavat opiskelijat. Asevelvollisuuden suorittamiseen kuuluu varusmiespalvelus, kertausharjoitus, ylimääräinen palvelus ja liikekannallepanon aikainen palvelus sekä osallistuminen kutsuntaan ja palveluskelpoisuuden tarkastukseen. Kriisinhallintahenkilöstöön kuuluvalle annetaan palvelun alettua sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain (211/2006, 17 ) mukaisesti maksuton terveydenhuolto siten kuin terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetussa laissa (322/1987) on säädetty. Lisäksi tässä asiakirjassa kuvataan yleisesti ympäristöterveydenhuoltoa (YTH) ja siihen liittyvää lainsäädäntöä. YTH -lakien noudattamisen tavoitteena on omalta osaltaan turvata ja edistää PV:ssa palvelevien palvelusturvallisuutta ja -kelpoisuutta (ml. sotilaalliset kriisinhallinta- eli SOTKRIHA -operaatiot) sekä huolehtia PV:n vastuulla olevien eläinten (sotakoirat sekä tutkimus- ja opetustarkoituksessa käytettävät eläimet)

4 4 (33) terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toimia yhteistyössä muiden ympäristöterveydenhuollon viranomaisten (esim. kunnat) kanssa. 1.2 Ympäristöterveydenhuolto, lainsäädäntö ja valvontaviranomaiset Ympäristöterveydenhuollolla tarkoitetaan yksilön ja hänen elinympäristönsä terveydensuojelua (kansanterveyslaki 1 ). Ympäristöterveydenhuollosta säädettyjen lakien yleisenä tavoitteena on edistää ja valvoa elinympäristön ja yksilön terveyttä ja turvallisuutta sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Lakien tarkoituksena on lisäksi varmistaa korkealaatuinen ympäristöterveydenhuollon valvonta, mikä edellyttää, että valvonta on suunnitelmallista, sitä tehdään riittävin voimavaroin ja se on oikein kohdennettua, tehokasta sekä eri toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohtelevaa. Ympäristöterveydenhuollon toteutukseen ja valvontaan liittyviä kansallisia lakeja ovat: Elintarvikelaki (EL, 23/2006) Terveydensuojelulaki (TsL, 763/1994) Tupakkalaki (TupL, 693/1976) Kemikaalilaki (KemL, 599/2013) Kuluttajaturvallisuuslaki (KuTuL, 920/2011) Eläinlääkintähuoltolaki (ElhL, 765/2009) Eläinsuojelulaki (EsL, 247/1996) Eläintautilaki (EtL 441/2013). Edellä mainittujen lakien lisäksi ympäristöterveydenhuollon valvontaa ohjaavat mm. Yleinen valvonta-asetus (EY) 882/2004 Valtioneuvoston asetus ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisista valvontaohjelmista (664/2006) Kansallinen, eri keskusvirastojen (Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira sekä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes) yhteistyönä valmisteltu ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma sekä siihen liittyvät toimialakohtaiset valvontaohjelmat kuten esim. Eviran Elintarvikevalvontaohjelma (EVO) ja Valviran terveydensuojelun valvontaohjelma. Ympäristöterveydenhuollon aloilla Suomessa toimii eri valvontaviranomaisia, joiden toimivallasta on säädetty em. laeissa. Puolustusvoimat on omalla vastuualueellaan määrätty toimivaltaiseksi viranomaiseksi elintarvikelain ja terveydensuojelulain mukaisissa toiminnoissa. Muiden ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisena viranomaisena puolustusvoimien käytössä olevilla alueilla ja/tai toiminnoissa on yleensä kyseinen kunta/kuntayhtymä tai seudullinen valvontayksikkö (jatkossa kunta ) (taulukko 1 ja kohta 3.5).

5 5 (33) Taulukko 1. Ympäristöterveydenhuollon eri toimialojen valvontaviranomaiset Suomessa Elintarvikkeet Terveydensuojelu Kuluttajaturvallisuus PV PV Kunta Kunta Kunta AVIt AVIt AVIt Tullilaitos Valvira Valvira Tukes Tullilaitos Evira PV, puolustusvoimat AVIt, aluehallintovirastot ELYt, elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset Valvira, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Evira, Elintarviketurvallisuusvirasto Tukes, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tupakka Kemikaalit Eläinlääkintä -huolto Kunta Kunta Kunta AVIt AVIt AVIt Tullilaitos ELYt Poliisi Poliisi Tullilaitos Evira Valvira Tukes PV (osittain) 1.3 Valvonnan tavoitteet Valvonnan tavoitteena on terveyshaittojen ehkäisy varmistamalla ympäristöterveydenhuollon lakien noudattaminen toiminnanharjoittajia ja kuluttajia neuvomalla ja ohjaamalla, tekemällä tarkastuksia, ottamalla näytteitä, antamalla lausuntoja ja varautumalla erityistilanteisiin. Kansallisesti tavoitteena on kattava keskus-, alue- ja paikallistason valvonta siten, että vastuut ja tehtävät on määritelty selkeästi eri tasoilla ja ympäristöterveydenhuollon eri osa-alueilla) toimivien valvontaviranomaisten kesken ja että valvontaviranomaiset toimivat yhteistyössä keskenään ja ympäristöterveydenhuollon toimijoiden kanssa. 2 Toimintaympäristö ja valvonnan yhteiset vaatimukset 2.1 Toimintaympäristö PV:n johtamassa toiminnassa ja sen terveydenhuoltovastuulla olevien henkilöiden käytössä olevat tilat, alueet ja toiminnot (ml. maasto- ja sotaharjoitukset ja SOTKRIHA - operaatiot) muodostavat huollon toimintaympäristön. Tästä periaatteesta on kuitenkin poikkeuksia sekä elintarvike- että terveydensuojelulain mukaisessa valvonnassa. Poikkeukset on merkitty tarkastus- ja näytteenottosuunnitelmaan eli valvonnan tilannekuvaan (VALTIKKA). Puolustusvoimien ympäristöterveysvalvonnan piiriin kuuluu normaalioloissa vuosittain noin henkilöä ja yli 30 PV:n hallintoyksikköä. Ohjattavia yksittäisiä elintarvikeja/tai terveydensuojelulain mukaisia toimijoita tai kohteita kuten esim. joukko-osastot, varuskuntaravintolat, valmistus- ja jakelukeittiöt, pysyvät leirialueet, maasto- ja sotaharjoitukset, merivoimien alukset, sotilaskotiautot ja SOTKRIHA -operaatiot, on yhteensä useita satoja. Näiden lisäksi toimialan poikkeusolojen suunnittelussa

6 6 (33) varaudutaan Puolustusvoimien koko sodan ajan vahvuuden ( ) ympäristöterveysvalvontaan. Puolustusvoimien valvontakohteet sijaitsevat ympäri maata ja usein hankalien kulkuyhteyksien päässä. Tarkastusmatkoihin kuluva aika otetaan huomioon valvonnan suunnittelussa. Puolustusvoimien varuskunnallisen ruokahuollon palveluntuottajana toimii Leijona Catering Oy. Mikäli jonkin varuskuntaravintolan palveluntarjonta laajentuu merkittävässä määrin kattamaan myös PV:n ulkopuolisia asiakasryhmiä, voi ko. varuskuntaravintolan elintarvikevalvonnan siirto Puolustusvoimilta kunnalle olla tarkoituksenmukaista. PV:n ja kunnan viranomaiset sopivat valvonnan järjestelyistä tapauskohtaisesti. PV:n ympäristöterveysvalvonnan tehtävissä työskentelee kahdeksan (8) eläinlääkäriä kolmessa hallintoyksikössä (Pääesikunnan logistiikkaosasto PELOGOS, Puolustusvoimien logistiikkalaitos PVLOGL/Sotilaslääketieteen keskus SOTLK ja Merivoimien esikunta MERIVE). Kuusi eläinlääkäriä on sijoitettu samaan hallintoyksikköön SOTLK:n Ympäristöterveyden sektorille (YTERVSE). Useamman henkilön työskentely samassa tulosyksikössä mahdollistaa viranhaltijoille erikoistumisen ja keskittymisen ympäristöterveydenhuollon eri osa-alueisiin. Tavoitteena on nykyistä tehokkaampi ympäristöterveydenhuollon valvonnan toimeenpano viitaten lakiin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueista (410/2009). Mainitussa laissa kunnilta/kuntayhtymiltä edellytetään vähintään 10 henkilötyövuoden suuruisen henkilöstöresurssin keskittämistä yhteen yksikköön. 2.2 Valvonnan voimavarat ja niiden riittävyys Puolustusvoimilla on palveluksessaan yleisen valvonta-asetuksen edellyttämää pätevää ja riittävän kokemuksen omaavaa henkilöstöä. Ympäristöterveydenhuollon valvontatehtävistä huolehtii suunnitelmakaudella kahdeksan (8) eläinlääkäriä ja lisäksi eläinlääkintähuollon tehtävissä työskentelee Porin prikaatin eläinlääkäri. Suomen johtovastuulla toimivassa Libanonin UNIFIL -operaation Suomalais-irlantilaisessa pataljoonassa (FINNIRISHBATT) pataljoonan vahvuuteen kuuluu myös suomalainen hygieenikko. Hygieenikko toimii sekä ko. pataljoonan että koko suomalaisen kontingentin (SKJL, suomalainen kriisinhallintajoukko Libanonissa) ympäristöterveysvalvonnan viranhaltijana. Suomen johtovaltiovastuu jatkuu marraskuuhun 2016 asti. Voimavaroja voidaan yleisesti ottaen pitää riittävänä, ja uusi organisaatio helpottaa henkilöstöresurssin käyttöä entistä joustavammin ja nopeammin koko puolustusvoimien tarpeisiin. Taulukossa 2 on arvio niistä henkilöresursseista, jotka PV:lla on käytettävissään kotimaassa toisaalta viranomaisvalvontavastuullaan olevien elintarvike- ja terveydensuojelulakien mukaiseen valvontaan, toisaalta kaikkiin muihin

7 7 (33) ympäristöterveydenhuollon tehtäviin kuten koulutus-, neuvonta-, asiantuntija- ja eläinlääkintähuollon tehtävät. Tehtävä- ja vastuujaot on tarkemmin kuvattu tulosyksiköiden työjärjestyksissä ja edelleen kunkin viranhaltijan henkilökohtaisessa tehtävänkuvauksessa. Taulukko 2. Arvio puolustusvoimien ympäristöterveydenhuollon henkilöstöresurssien jakaantumisesta Virkanimike Sijoitus Elintarvikelain mukainen valvonta Terveydensuojelulain mukainen valvonta Kaikki muut tehtävät (ml eläinlääkintähuolto) htp htp htp PV:n ylieläinlääkäri PELOGOS (HKI) Eläinlääkäri, SOTLK (HKI) sektorinjohtaja Eläinlääkäri, SOTLK (HKI) sektorin varajohtaja Eläinlääkäri SOTLK (MAAVE) Eläinlääkäri SOTLK (1.LOGRE) Eläinlääkäri SOTLK (2.LOGRE) Eläinlääkäri SOTLK (3.LOGRE) Eläinlääkäri MERIVE (TKU) Eläinlääkäri PORPR (Niinisalo) htp Yhteensä htp htv Yhteensä htv 2,9 1,8 4,4 220 henkilötyöpäivää (htp) = 1 henkilötyövuosi (htv) PE, Pääesikunta SOTLK, Sotilaslääketieteen keskus MERIVE / MAAVE, Meri- / Maavoimien esikunta LOGRE, Logistiikkarykmentin esikunta PORPR, Porin prikaati Arvion mukaan PV:n viranomaisvalvontaan (ml. toiminnan suunnittelu ja ohjaus) kotimaassa on elintarvikelain puitteissa käytettävissä yhteensä 2,9 henkilötyövuotta (htv) ja terveydensuojelulain puitteissa 1,8 htv. Ympäristöterveydenhuoltoon sisältyy tyypillisesti myös sellaisia tehtäviä, joiden lukumäärää tai vaatimaa työpanosta on vaikea tai mahdoton ennakoida, mutta joiden tekemiseen on silti varattava aikaa. Tällaisia ovat esim. toimijoiden neuvonta ja ohjaus, erilaiset asiantuntija-, koulutus- ja hallintotehtävät sekä epidemioiden ja muiden erityistilanteiden selvittämiset. 2.3 Koulutus ja osaamisen varmistaminen Henkilöstöllä on elintarvike- ja terveydensuojelulain sekä yleisen valvonta-asetuksen mukainen pätevyys tehtäviinsä. Henkilöstö osallistuu vuosittain täydennyskoulutukseen omassa tulosyksikössään laaditun ja budjetoidun koulutussuunnitelman mukaisesti. Koulutussuunnitelma ja siihen budjetoidut varat käydään läpi, hyväksytään ja kirjataan esimiehen kanssa vuosittain käytävään kehityskeskusteluun.

8 8 (33) Koulutuspäiviksi voidaan varsinaisten koulutuspäivien lisäksi lukea muutakin ammattitaidon edistämistä, kuten työnohjauspäiviin osallistumista, malliasiakirjoihin perehtymistä tai muuta suunnitelmallista pätevyyden ylläpitoa. Tavoitteena on, että jokainen viranhaltija saa erilaista ympäristöterveydenhuoltoon liittyvää täydennyskoulutusta vuosittain vähintään 10 henkilötyöpäivää (htp). Koulutustilaisuuksiin osallistuneet esittävät lyhyen tiivistelmän tärkeimmistä koulutustilaisuuksissa esiin tulleista seikoista toimialan neuvottelupäivillä, videopalavereiden yhteydessä tai sähköpostilla. Täydennyskoulutuksiin osallistuminen raportoidaan muun vuosiraportoinnin yhteydessä. Henkilöstön täydennyskoulutus sekä pätevyyden ja osaamisen varmistaminen ovat osa laatutyötä. 2.4 Tietojärjestelmät Valvontakohderekisterit ja asiakirjat Elintarvike- ja terveydensuojelulakien mukainen viranomaistoiminta edellyttää toimivaltaiselta viranomaiselta mm. asianmukaista tietohallintajärjestelmää, joka on yhteensopiva kansallisten valvontarekisterien (KUTI ja YHTI) kanssa. Puolustusvoimien ympäristöterveysvalvonnan käytössä ei ole erillistä tietojärjestelmää, vaan viranhaltijat käyttävät valvontakohderekisteriensä ylläpidossa sekä valvonnan kirjaamisessa ja raportoinnissa PV:n asiakirjahallintajärjestelmää (PVAH). Vuosina selvitettiin mahdollisuus hankkia kaupallinen tietojärjestelmä ympäristöterveydenhuollon tarpeisiin ja tämä hanke saattaa edetä järjestelmähankintaan vuoden 2016 aikana. Toistaiseksi sekä valvontakohderekisteri että reaaliaikainen valvonnan tilannekuva ovat SOTLK:n Ympäristöterveyden sektorin -verkkoasemalle luodussa MS Excelpohjaisessa VALTIKKA (valvonnan tilannekuva eli tarkastus- ja näytteenottosuunnitelma) -taulukossa. Taulukkoon merkitään sekä suunnitellut että suoritetut tarkastukset, tarkastusasiakirjojen PVAH-numerot, elintarvikevalvontakohteissa myös tarkastuksien tulokset, näytteenotot sekä kuhunkin tarkastukseen käytetty tarkastus- ja matkustusaika erikseen. Lisäksi Puolustusvoimien ympäristöterveysvalvonta ylläpitää kohderekistereitä myös niistä PV:n kohteista, jotka kuuluvat kunnallisen viranomaisen elintarvike-, terveydensuojelu- ja/tai eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelun valvontaan Ruokamyrkytysepidemioiden raportointi Puolustusvoimien ympäristöterveysvalvonta raportoi elintarvike- ja vesivälitteiset epidemiat valtakunnalliseen Eviran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämään ruokamyrkytysepidemioiden rekisteritietojärjestelmään (RYMY). PV:lla on omat tunnuksensa järjestelmään.

9 9 (33) 2.5 Valvonnasta perittävät maksut viranomaisvalvonnasta ei peritä maksua. Kunnan valvontaviranomainen perii valvonnasta kunnan hyväksymän taksan mukaisen maksun. Maksun suuruus määräytyy toimenpiteistä aiheutuvien kustannusten perusteella. 2.6 Yhteistyö ja viestintä Viranomaisen sisäinen yhteistyö Puolustusvoimien ympäristöterveysvalvonnan viranhaltijat sijoittuvat eri puolille Suomea. Toiminnan ohjaamiseksi henkilöstö kokoontuu kahdesti vuodessa Puolustusvoimien ylieläinlääkärin johtamaan työkokoukseen. Tämän lisäksi pidetään videopalavereita viikoittain sekä tarpeen mukaan. Viikkopalavereista ja työkokouksista kirjoitetaan muistiot. Toimialan viranhaltijoiden välisessä yhteydenpidossa käytetään virkapuhelimia, PVAH - järjestelmää, VTC -videojärjestelmää, Puolustusvoimien sisäistä sähköpostijärjestelmää (ml. Lync -neuvottelujärjestelmä) sekä internet - sähköpostijärjestelmää. Puolustusvoimien yhteiseen tai viranhaltijoiden henkilökohtaisiin sähköpostiosoitteisiin saapuvat, ympäristöterveyden toimialaa koskevat sähköpostit lähetetään jatkolähetyksenä kaikille, joita asia koskee. Lisäksi keskusvirastoista tai muilta viranomaisilta henkilökohtaisesti kirje- tai sähköpostina tulleet, mutta viralliseksi asiakirjaksi luokiteltavat lähetykset toimitetaan PV:n kirjaajille asiakirjan arkistoimiseksi virallisesti PVAH -järjestelmään (kts. myös kohta 2.6.4). Kaikista ajankohtaisista asioista pyritään tiedottamaan vähintään sähköpostilla koko toimialaa Viranomaisten välinen yhteistyö Puolustusvoimien ympäristöterveysvalvonnan viranhaltijat PV:n ylieläinlääkärin johdolla pitävät yhteyttä johtaviin kansallisiin viranomaisiin ja tutkimuslaitoksiin. Yhteistoimintaan sisältyy mm. yleinen tiedonvaihto, koulutus- ja tutkimustoiminta sekä poikkeusoloihin varautuminen. Yhteistyö- ja ajankohtaispalavereita pyritään järjestämään vuosittain ainakin Maa- ja metsätalousministeriön (MMM), Sosiaali- ja terveysministeriön (STM), Eviran ja Valviran kanssa. Muita mahdollisia viranomaisyhteistyötahoja ovat mm. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), aluehallintovirastot (AVIt) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELYt). Viranomaisten välistä yhteistyötä, yhteydenpitoa ja tiedonsaantia edistävät myös erilaiset sähköiset verkot ja verkkopalvelut, kuten esim. Eviran Eviranet -ekstranet ( Toimivaltaisena viranomaisena Puolustusvoimat osallistuu ns. valvonta-asetuksen mukaisesti Elintarvikeketjun valvonnan koordinaatioryhmän työskentelyyn.

10 10 (33) Työryhmässä Puolustusvoimia edustaa PV:n ylieläinlääkäri, varahenkilönään SOTLK:n nimetty eläinlääkäri. Ympäristöterveysvalvonnan viranhaltijat pitävät yhteyttä valvontakohteidensa alue- ja paikallistason viranomaisiin mm. sopimalla kunnan kanssa ne varuskuntien alueella sijaitsevat kohteet, jotka kuuluvat elintarvike- tai terveydensuojelulain mukaisesti kyseisen kunnan valvontaan Muu yhteistyö Puolustusvoimien ympäristöterveysvalvonnan viranhaltijat pitävät lisäksi yhteyttä muihin valtakunnallisiin tahoihin kuten THL, Säteilyturvakeskus (STUK), Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta (HY ELTDK), Huoltovarmuuskeskus (HVK) ja sen alaiset poolit. Puolustusvoimien ympäristöterveysvalvonnan viranhaltijat ja Leijona Catering Oy:n (LC) edustajat tapaavat vuosittain. Palavereissa käsiteltäviä aiheita ovat mm. omavalvontasuunnitelmien kehittäminen, elintarvikevalvonnan koulutus ja ohjeistus sekä tarvittaessa Puolustusvoimille elintarvikkeita tai elintarvikeketjun palveluita toimittavien laitosten ja muiden toimijoiden arvioinnit. Ympäristöterveysvalvonnan viranhaltijat osallistuvat yhteistyöhön PV:n käyttämien tilojen sisäilman terveellisyyteen liittyvissä kysymyksissä (esim. kasarmien kosteus- ja homevauriot) mm. kiinteistön omistajan (Senaattikiinteistöt), kunnossapitäjän (Puolustushallinnon rakennuslaitos, PHRAKL), tilojen käyttäjän (PV), PV:n lääkintähuollon ja työsuojelun sekä tarvittaessa ko. kunnan terveydensuojeluviranomaisen kanssa. Ympäristöterveysvalvonnan viranhaltijat tekevät yhteistyötä PV:n tulosyksiköiden ja niitä tukevien sidosryhmien (esim. LC, PHRAKL) kanssa mm. kenttämuonituksen ja kenttävesihuollon koulutuksessa, omavalvontajärjestelmien ja kaluston kehittämisessä sekä vesihuoltosuunnitelmien laadinnassa. He tekevät yhteistyötä myös SOTLK:n terveysasemien henkilöstön kanssa mm. kenttähygienian valvonnassa ja koulutuksessa sekä epidemioiden ehkäisyssä ja kutsuvat koolle kaikki varuskunnalliset ruokamyrkytysten selvitystyöryhmät aina tarpeen vaatiessa ja vähintään kerran vuodessa. Ympäristöterveysvalvonnan viranhaltijat tiedottavat eri sidosryhmien (esim. Rajavartiolaitoksen, sotilaskotien ja varuskuntakerhojen) henkilöstöä Puolustusvoimien järjestämästä elintarvikevalvontaan ja -hygieniaan liittyvästä koulutuksesta ja hygieniaosaamistestaamisesta, johon em. tahojen edustajat voivat halutessaan ja omalla kustannuksellaan ilmoittautua. Osallistumisesta päättää tilaisuuden järjestäjä tapauskohtaisesti Viestintä Viestintään kuuluu asiakaspalvelu, neuvonta ja opastus sekä tiedottaminen. Näistä asiakaspalvelu, neuvonta ja opastus ovat ympäristöterveysvalvonnan viranhaltijoiden

11 11 (33) lakisääteisiä velvollisuuksia, joita hoidetaan tilanteen vaatimalla tavalla ja osana tavanomaisia työtehtäviä. Aktiivista ns. suurelle yleisölle tai tietylle kohderyhmälle suunnattua tiedon jakamista eli tiedottamista PV:n sisäisesti ja/tai ulkoisesti toteutetaan tarvittaessa PV:n viestintäohjeistuksen mukaisesti. Muiden ympäristöterveysviranomaisten sekä toimijoiden ja sidosryhmien yhteydenpitoa varten on Puolustusvoimien ympäristöterveysvalvonnan viranhaltijoilla käytössä yhteinen sähköinen osoite sekä PVAH-järjestelmässä (SOTLK ympäristöterveys) että internetissä valvontasuunnitelman yleinen osa julkaistaan SOTLK:n internet-sivuilla. Puolustusvoimien valvontaan kuuluvia työpaikkaruokaloita, varuskuntakerhoja, Sotilaskotiyhdistystä sekä Rajavartiolaitosta tiedotetaan Puolustusvoimien elintarvikevalvonnasta ja -ohjeistuksesta. 2.7 Varautuminen erityistilanteisiin Erityistilanteita ovat sellaiset normaaliolojen tai häiriötilojen aikaiset yllättävät tai äkilliset uhat tai tapahtumat, jotka voivat vaarantaa yhteiskunnan turvallisuuden tai väestön elinmahdollisuudet ja joiden hoitaminen voi edellyttää tavanomaisesta poikkeavia henkilöstö- ja materiaalivalmiuksia tai johtamismallia ja viestintää. Tällaisia erityistilanteita ovat esimerkiksi laajat tai nopeasti leviävät epidemiat, zoonoosien tai eläintautien leviämisen uhka (esim. lintuinfluenssa, Newcastlen tauti, suu- ja sorkkatauti, sikarutto), suuronnettomuudet (esim. tulvat, kemikaalivuodot, säteilytilanteet) sekä kansalliset tai kansainväliset häiriötilanteet (esim. laajat sähkö- ja tietoliikennekatkokset tai poikkeava säteilytilanne). Tarvittaessa voidaan koko PV:n ympäristöterveyshenkilöstö käskeä hoitamaan erityistilannetta, jolloin muut tehtävät siirretään hoidettavaksi myöhemmin. Varuskunnallisen ruokamyrkytysten selvitystyöryhmän (RYMYTYRY) puheenjohtajana toimii ympäristöterveysvalvonnasta vastaava viranhaltija (eläinlääkäri). Hän vastaa selvitystyöryhmän koolle kutsumisesta, tilannekuvan muodostamisesta ja tarvittaessa selvitystyön tekemisestä. Elintarvike- ja vesivälitteisen epidemian (ruokamyrkytys) selvittäminen Puolustusvoimissa on ohjeistettu annetulla SOTLK:n hallinnollisella normilla (HI707, PVHSM YMPÄRISTÖTERVEYS SOTLK). Puolustusvoimien poikkeusoloihin varautuminen on ohjeistettu ja suunniteltu erikseen. Ympäristöterveyden erityistilanteisiin varautumista on PV:n oman ohjeistuksen lisäksi ohjeistettu yleisellä kansallisella tasolla STM:n julkaisemassa oppaassa Ympäristöterveyden erityistilanteet (julkaisu nro 2010:2).

12 12 (33) 2.8 Tukeutumislaboratoriot Puolustusvoimien ympäristöterveysvalvonnassa tukeudutaan Eviran hyväksymiin laboratorioihin. Tukeutumislaboratoriot luetellaan valvontasuunnitelman liitteessä 6.2. Sotaharjoituksissa (vast) tai SOTKRIHA -operaatioissa näytteiden tutkimuksissa voidaan valvonnan tukena käyttää myös kenttäolosuhteisiin soveltuvia pikamenetelmiä ja -testejä sekä laboratorioita, jotka eivät ole Eviran hyväksymiä. 2.9 Valvonnassa käytettävät laitteet, välineet ja menetelmät Puolustusvoimien ympäristöterveysvalvonnan viranhaltijat käyttävät PV:n mittausvälineitä. Laitteiden hankinnassa kiinnitetään huomiota laitteen mittaustarkkuuteen ja nopeuteen, laitteen soveltuvuuteen suunniteltuun käyttötarkoitukseen, helppokäyttöisyyteen, taloudellisuuteen sekä laitteista saatuihin kokemuksiin. Myös laitteiden ja menetelmien keskinäinen yhdenmukaisuus, soveltuvuus kenttäolosuhteisiin sekä huollon ja varaosien saatavuus myös poikkeusoloissa ovat merkittäviä hankintakriteereitä. Mittalaitteet uusitaan hankintasuunnitelman mukaan. Laitteiden toiminta tarkistetaan aina käytön yhteydessä ja kalibroidaan säännöllisesti. Mittalaitteiden toiminta tarkistetaan joko itse tehtävillä tarkistuksilla tai lähettämällä ne kalibroitaviksi akkreditoidulle palveluntarjoajalle. Tarkempia ohjeita valvonnassa käytettävistä mittausmenetelmistä ja -laitteista, mittausepävarmuuksista, hyväksymiskriteereistä ja muista ko. aihepiiriin liittyvistä asioista laaditaan erikseen ja ne julkaistaan laatujärjestelmään kuuluvissa menetelmäohjeissa. Viranhaltijat voivat terveydensuojelulain perusteella teettää tarkastuksia ja niihin liittyviä tutkimuksia myös ulkopuolisilla asiantuntijoilla toimijan kustannuksella. 3 Valvonnan toimeenpano ympäristöterveyden osa-alueilla 3.1 Yleistä Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännössä edellytetään, että toimivaltainen viranomainen laatii säännöllistä valvontaa koskevat valvontasuunnitelmat kullekin ympäristöterveydenhuollon osa-alueelle. Puolustusvoimissa tämä tarkoittaa elintarvikelain ja terveydensuojelulain mukaista valvontaa. Eläinlääkintähuoltoon kuuluvassa eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä eläintautien ja eläinlääkäripalvelujen järjestämisen valvonnassa Puolustusvoimat ei ole viranomainen, mutta Puolustusvoimien eläinlääkärit seuraavat, ohjaavat, kouluttavat, raportoivat sekä antavat asiantuntija-apua toimialan asioissa.

13 13 (33) Myös muiden ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvien lakien valvonnasta Puolustusvoimien alueilla ja/tai toiminnoissa vastaa joku muu viranomainen, yleensä kunta. Näitä lakeja ja niiden valvontaa on tarkemmin käsitelty kohdassa 3.5 ja 3.6. Puolustusvoimien ympäristöterveysvalvonnan toiminnan suunnittelu perustuu lainsäädännössä asetettujen vaatimusten lisäksi valtakunnallisiin valvontaohjelmiin sekä valvontakohteista ja valvonnan aikaisemmista tuloksista syntyviin valvontatarpeisiin. Suunnittelussa käytetään hyväksi ainakin seuraavia valtakunnallisia valvontaohjelmia ja ohjeita: Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma (VASU) osa I, joka sisältää myös elintarvikevalvonnan (EVO) ja eläinlääkintähuollon (EHO) valvontaohjelmat Valtakunnallinen terveydensuojelun valvontaohjelma vuosille Valtakunnalliset valvontaohjelmat löytyvät mm. Elintarviketurvallisuusviraston ( Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ( ja Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ( internet-sivuilta. Valvonnan tulee olla suunnitelmallista, riittävin voimavaroin toteutettua ja oikein kohdennettua, tehokasta sekä eri toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohtelevaa. Valvonnan tulee perustua dokumentoituihin valvontamenettelyihin ja olla myös muulla tavoin hyvää hallintoa koskevien vaatimusten mukaista. Valvontakeinot ja valvonnan kohdentaminen valitaan siten, että valvonta on mahdollisimman vaikuttavaa. Erityisesti suunnitelmallinen valvonta pyritään kohdentamaan riskiperusteisesti. Viralliseen valvontaan käytettäviä valvontamenetelmiä ja -tekniikoita ovat esim. omavalvontajärjestelmän arviointi, tarkastustoiminta, seuranta, henkilöstön haastattelut, sekä toimijan mittaustulosten lukeminen ja todentaminen viranomaisen omien laitteiden avulla. Valvontaviranomaisen on seurattava, että toimija poistaa valvonnassa havaitut epäkohdat. Epäkohtien korjaamisesta ja aikataulusta sovitaan toimijan kanssa erikseen, ja toteutuneet korjaukset merkitään valvontadokumentteihin. Valvontaviranomaisen toimien tulee olla hyvän hallinnon mukaisesti suhteessa epäkohtiin eikä tuotteiden tai palvelujen tarjoamista tule rajoittaa enempää kuin on tarpeen. Tarvittaessa valvontaviranomainen ryhtyy hallinnollisiin pakkokeinoihin epäkohtien korjaamiseksi. Toimijalle tulee varata tilaisuus tulla kuulluksi hallintolaissa esitetyllä tavalla.

14 14 (33) 3.2 Tarkastus- ja näytteenottosuunnitelma (VALTIKKA) Vuosittaisessa tarkastus- ja näytteenottosuunnitelmassa esitetään yksilöidysti jokainen valvontakohde, suunniteltu tarkastusten määrä, tarkastukseen käytettävä aika, näytteenotto sekä kunkin kohteen valvonnasta ensisijaisesti vastaava viranhaltija. Maanpuolustuksen kannalta salassa pidettäviä kohteita ei turvallisuussyistä voida mainita julkisessa tarkastus- ja näytteenottosuunnitelmassa ja näistä esitetään vain tarkastuksiin käytettäväksi suunniteltu kokonaisaika (henkilötyöpäivä, htp). Tarvittaessa em. kohteista voidaan laatia erillinen turvaluokiteltu liite. Suunnitelmassa tulee myös kuvata mahdolliset pysyvät ja/tai suunnitelmakaudella tiedossa olevat valvontakohteiden erityispiirteet, -toiminnot ja -riskit (esim. alukset, remontit ja väistötilojen käyttö, pääsotaharjoitukset, SOTKRIHA -operaatiot, monikansalliset harjoitukset jne) ja niiden huomioon ottaminen valvonnassa Valvonnan riskiperusteisuus ja tasapuolisuus Valvontaa suunnataan ja mitoitetaan eri kohteisiin ja osa-alueisiin kohdekohtaisen riskitekijöiden arvioinnin pohjalta. Valvonnan on oltava tasapuolista niin, että se kohdistuu perusteiltaan yhdenvertaisesti kaikkiin valvontakohteisiin ja valvontakohdetyyppeihin. Merkittäviä tekijöitä kunkin kohteen riskinarvioinnin kannalta ovat mm: Kohteen omavalvonnan taso; Toimijan ja/tai henkilöstön asiantuntemus; Harjoitetun toiminnan laajuus ja laatu; Aikaisemman valvonnan kokemukset ja tulokset; Tilat, kulloisetkin olosuhteet ja välineiden ja laitteiden kunto; Altistuvien henkilöiden määrä ja mahdolliset erityisryhmät (esim. potilaat); Mahdollisen altistavan tekijän läsnäolo (esim. taudinaiheuttaja); Altistuksen kesto ja/tai toistuvuus (vakituinen tai tilapäinen oleskelu). Valvonta on riskiperusteista silloin, kun valvonta kohdistuu niihin kriittisiin terveysvaaraa aiheuttaviin toimintoihin ja kohtiin, joissa säännöksiä todennäköisimmin jätetään noudattamatta Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika Tarkastuksia tehdään valvontasuunnitelmassa etukäteen suunniteltuna, jälkitarkastuksena todettujen epäkohtien tai huonojen tutkimustulosten johdosta, hakemusten ja ilmoitusten käsittelyyn liittyen, asiakkaan pyynnöstä, asiakasvalitusten johdosta sekä mahdollisten ruokamyrkytysepäilyjen johdosta. Tarkastukset ovat oleellinen osa selvitettäessä valvottavan kohteen tai toiminnan vaatimuksenmukaisuutta. Tarkastus voi kohdentua tiloihin, toimintatapoihin, olosuhteisiin, asiakirjoihin tai tuotteisiin. Yksittäinen tarkastus voi pitää sisällään koko kohteen tarkastuksen tai vain jonkin osa-alueen tarkastuksen.

15 15 (33) Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen käytettävä aika määräytyy sen mukaan millaiseen kohteeseen sekä minkä lain perusteella tarkastus tehdään. Monet kohteet (esim. leirialueet, sotaharjoitukset) on tarkoituksenmukaista tarkastaa samanaikaisesti sekä elintarvike- että terveydensuojelulain perusteella. Tarkastukseen käytettävään aikaan sisältyy tarkastuksen valmistelu, tarkastuskäynti, mahdollinen näytteenotto ja tulosten arviointi sekä tarkastuskertomuksen laatiminen. Matkoihin käytettävä aika ei sisälly tarkastukseen käytettävään aikaan. Hankalien kulkuyhteyksien ja aikaa vievien tarkastusmatkojen vuoksi PV:ssa otetaan kuitenkin myös matka-ajat huomioon sekä valvonnan suunnittelussa että toteutuneen tarkastustoiminnan kirjaamisessa (kts. kohta 2.4.1). Tarkastuksesta ja sen ajankohdasta ilmoitetaan ennakolta asianosaiselle, jollei ilmoittaminen vaaranna tarkastuksen tarkoituksen toteutumista. Asianosaisella on oikeus olla läsnä tarkastuksessa sekä esittää mielipiteensä ja kysymyksiä tarkastukseen liittyvistä seikoista. Ennalta ei yleensä ilmoiteta suunnitelmanmukaisia tarkastuksia tai näytteenottoja tai asiakasvalituksiin liittyviä tarkastuksia. Tarkastus pyritään tekemään siten, että tarkastuskohteelle ei aiheudu siitä kohtuutonta haittaa. Tarkastaja kuitenkin päättää, mitkä asiat tarkastetaan, vaikka sitä ei voitaisi tehdä täysin haittaa aiheuttamatta. Tarkastuskohteen edustajia pyydetään esimerkiksi tarvittaessa siirtämään tavaroita, avaamaan lukittuja ovia, sammuttamaan tai käynnistämään laitteita ja esittämään tarvittavia asiakirjoja. Tarkastajalla on oikeus päästä kaikkiin tarkastuskohteen tiloihin ja saada nähtäväkseen tarkastuksen tarkoituksen toteutumiseksi tarvittavat asiakirjat (terveydensuojelulaki 45, elintarvikelaki 49 ). Kaikista viranomaistarkastuksista laaditaan ympäristöterveysvalvonnan viranhaltijan päiväämä ja allekirjoittama tarkastuskertomus (esim. tarkastuslomake), joka jo sellaisenaan on virallinen tarkastusasiakirja. Allekirjoituksessa käytetään virkanimikettä Ympäristöterveysvalvonnasta vastaava viranhaltija sekä oppiarvoa joko auki kirjoitettuna tai lyhenteenä (ELL/ELT). Eläinlääkintähuollon kohteisiin tehdyistä tarkastuksista laaditaan tarkastuskertomus, jonka allekirjoituksessa käytetään virkanimikettä Eläinlääkäri ja oppiarvoa kuten edellä. Tarkastuskertomuksesta pitää käydä ilmi tarkastuksen peruste, tarkastetut kohteet ja tarkastuksella tehdyt havainnot. Myös ne kohteet tai toiminnot joita ei tarkastettu, on hyvä merkitä tarkastuskertomukseen. Lisäksi siitä tulee ilmetä kohteen edustajan mahdollinen kertoma asiasta sekä mitä on sovittu epäkohtien korjaamisesta ja niiden aikatauluista. Tarkastuskertomus viedään virallisesti myös PV:n asiakirjahallintajärjestelmään arkistoitavaksi. Tällöin se kuvaluetaan (eli skannataan) ja kopio liitetään joko PVAH -

16 16 (33) asiakirjakorttiin tai tarvittaessa viralliseen PVAH -asiakirjaan, jonka varmentaa ko. tarkastuksen suorittanut viranhaltija ja allekirjoittaa työjärjestyksen mukainen esimies. PVAH -asiakirja liitetään aina asiaan. Vuodelle 2016 on PVAH-asiarekisteriin luotu seuraavat toimialan asiat: PV:n ympäristöterveydenhuollon asiantuntijatoiminta 2016, 6033/2015 PV:n ympäristöterveyden viranomaisasiat 2016, 6034/2015 PV:n eläinlääkintähuolto 2016, 6035/2015. Käynti, jota ei ole asianmukaisesti dokumentoitu, ei ole tarkastus. Ainoastaan näytteenottoa varten tehtävä käynti, josta ei laadita tarkastuskertomusta tai muuta vastaavaa kirjallista dokumenttia, ei ole tarkastus. Tällaista käyntiä ei myöskään kirjata järjestelmään tarkastuksena, vaan ainoastaan näytteenottona Valvontakohteiden ja -kohdetyyppien tarkastusmäärät Kohdekohtainen tarkastusmäärä (tiheys ja tarkastukseen käytettävä aika) riippuu kohteen riskeistä. Hyvin toimiva omavalvonta tai muu vastaava kohteessa tehty sisäinen valvonta tai käyttötarkkailu sekä hyvä turvallisuuskulttuuri pienentävät riskiä ja siten suunnitelmallisten tarkastusten tiheyttä. Toisaalta toimijan aikaisemmat laiminlyönnit, kohteessa tapahtuneet onnettomuudet, ns. läheltä piti -tilanteet tai kohteesta tehdyt valitukset ovat perusteltuja syitä nostaa tarkastustiheyttä. PV:n elintarvike- ja terveydensuojelulakien mukaiset valvontakohteet ja niiden ohjeelliset tarkastusmäärät on lueteltu tarkemmin toimialakohtaisesti (kohdat 3.3 ja 3.4). 3.3 Elintarvikevalvonta Yleistä Elintarvikelain (23/2006, 34 ) mukaan Puolustusvoimat huolehtii kunnan elintarvikeviranomaiselle säädetyistä tehtävistä Puolustusvoimien valvontaan kuuluvien elintarvikehuoneistojen osalta. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY 882/2004) ja Elintarvikelain (23/2006, 48 ) mukaan Puolustusvoimien on laadittava vastuullaan olevaa elintarvikevalvontaa koskeva valvontasuunnitelma Puolustusvoimien elintarvikevalvonnan kohteet Seuraavat elintarvikehuoneistot kuuluvat Elintarvikelain (23/2006) mukaisesti Puolustusvoimien valvontaan: Varuskuntaravintolat (keskuskeittiöt) ja elintarvikevarastot; Erilliset valmistus- ja tarjoilukeittiöt (terveysasemat, työpaikkaruokalat, vartiostot, vast.); Alusten muonitustilat;

17 17 (33) Erikseen sovittavat, maanpuolustuksen kannalta salassa pidettävissä kohteissa tai hankalien kulkuyhteyksien päässä sijaitsevat työpaikkaruokalat, sotilaskodit (ml leirisotilaskodit) ja varuskuntakerhot; Harjoitusalueiden muonituksessa käytettävät kiinteät rakennukset ja laitteet (ajoittain käytössä olevat elintarvikehuoneistot, EY asetus 852/2004, luku III), Elintarvikkeiden kuljetuskalusto ja sotilaskotiautot; Harjoitusten kenttämuonitusketjun elintarvikehuoneistot (elintarvikekenttävarastot KVAR, elintarvikkeiden täydennyspaikat ETP, elintarvikkeiden jakopaikat EJP, muonituspaikat MP) sekä ruuan jakelulinjastot; Sotilaallisten kriisinhallintaoperaatioiden (SOTKRIHA) suomalaisten elintarvikevalvontavastuulla olevat elintarvikehuoneistot (keittiöt, messit, grillikioskit, ja mahdolliset joukon sisäiset elintarvikekuljetukset sekä maastoruokailut ja kenttämuonitus). Puolustusvoimien ympäristöterveysvalvonnasta vastaavat viranhaltijat tarkastavat tarvittaessa elintarvikkeiden ostosopimuksiin perustuen Puolustusvoimille elintarvikkeita tai elintarvikeketjun palveluita toimittavia elintarvikehuoneistoja tai toiminnanharjoittajia Puolustusvoimien elintarvikehuoneistojen tarkastukset Oheisessa taulukossa 3 on esitetty ohjeelliset tarkastustiheydet ja -ajat PV:n erilaisille elintarvikehuoneistoille, jotka on jaoteltu Eviran käyttämien kriteereiden ja riskiluokkien mukaisesti. Aikaisemmat valvontakokemukset ja tehdyt riskitekijöiden arvioinnit otetaan huomioon alueellisissa tarkastus- ja näytteenottosuunnitelmissa kohteiden tarkastustiheyksiä ja tarkastuksiin käytettäviä aikoja suunniteltaessa. Kunkin kohteen tarkastusmäärä tulee mitoittaa siten, että kohteen kaikki toiminnot tulevat suunnitellussa määräajassa tarkastettua. Eviran ohjeen (10503/1) mukaisesti elintarvikehuoneiston katsotaan olevan jatkuvasti toiminnassa, kun se on toiminnassa yhtäjaksoisesti yli kuusi (6) kuukautta kerrallaan. Tällöin huoneiston tarkastustiheys määritetään alla olevan riskitaulukoiden mukaisesti. Jos elintarvikehuoneisto toimii kausiluontoisesti tai satunnaisesti, ja on toiminnassa vuoden aikana yhteensä alle kolme (3) kuukautta (90 vrk), se voidaan tarkastaa kohteesta tehdyn riskinarvion niin salliessa kerran kolmessa vuodessa.

18 18 (33) Taulukko 3. Puolustusvoimien elintarvikevalvontaan kuuluvat kohteet ja ohjeelliset tarkastusmäärät Toiminnan luonteeseen ja laajuuteen perustuva valvontakohdetyyppi Keskus-, valmistus- ja tarjoilukeittiö- sekä kahvilatoiminta Tarkastusten määrä / kohde tai tarkastus- % / kohdetyyppi / vuosi Tarkastukseen käytettävä aika ilman matka-aikaa (htp) Varuskuntaravintola (keskuskeittiö, joka toimittaa ruokaa myös muualla tarjoiltavaksi) Salaisessa kohteessa tai hankalan kulkuyhteyden päässä oleva työpaikkaruokala, varuskuntakerho tai sotilaskoti (= ravintola tai valmistuskeittiö, jossa valmistus ja tarjoilu ko. paikassa) Aluksen muonitustilat (valmistuskeittiö, jossa valmistus ja tarjoilu ko. paikassa) Terveysaseman, päävartion tai muun pysyvän kohteen tarjoilukeittiö (muualla valmistetun ruuan tarjoilu tai jakelu) SOTKRIHA -operaation suomalaisten elintarvikevalvontavastuulla oleva elintarvikehuoneisto (keittiö, messi, grillikioski, jne) 1-4 (4)* 0,5**- 2 (2-3) 0,5-1 0, ,5-1 0,5-1 (1) 0,3-0,5 1-2 *** 0,3-0,5 Harjoitustoiminta Joukko-osaston (vast) kenttämuonitus- sekä kenttävesihuollon (ml kuljetukset) toimintakokonaisuus ml omavalvontajärjestelmä Harjoitusalueen kenttämuonitusketjuun kuuluvat kiinteät elintarvikehuoneistot, joiden käyttöaste (= ruokailijoiden keskivahvuus x kenttämuonitusvuorokausien lukumäärä) on keskimäärin yli vrk/v Harjoitusalueen kenttämuonitusketjuun kuuluvat kiinteät elintarvikehuoneistot, joiden käyttöaste on vrk/v Harjoitusalueen kenttämuonitusketjuun kuuluvat kiinteät elintarvikehuoneistot, joiden käyttöaste on keskimäärin alle vrk/v Suuri maastoharjoitus, jossa kenttämuonitusvuorokausia (=keskivahvuus x kesto) on yhteensä yli vrk tai jossa kenttämuonitusketjuun kuuluvia elintarvikehuoneistoja**** on yli 30 kpl Keskikokoinen maastoharjoitus, jossa kenttämuonitusvuorokausia on vrk tai jossa kenttämuonitusketjuun kuuluvia elintarvikehuoneistoja**** on 5-30 kpl Pieni maastoharjoitus, jossa kenttämuonitusvuorokausia on alle vrk tai jossa kenttämuonitusketjuun kuuluvia elintarvikehuoneistoja**** on alle 5 kpl Sotilaskotiauto (siirrettävä tila/liikkuva myyntilaite) Leirisotilaskoti Kenttäleipomo 0,5-1 0,5-1, ,0-1,5 0,5-2 0,5-1 0,5-1 0,3-0,5 100 % ***** 1, % % 0,5-1 0,5-1 0,25-0,5 *) Eviran ohjeistama tarkastusten määrä vastaavissa siviilikohteissa on merkitty sulkuihin **) 0,5 = tarkastus joka toinen vuosi ***) viranomaisvalvontaa täydentää SOTKRIHA-joukon eläinlääkärin/hygieenikon suorittama valvonta ****) KVAR, ETP, EJP tai MP (pl jakelulinjastot) *****) jokaiseen suureen maastoharjoitukseen suunnitellaan tehtäväksi kattava tarkastus

19 19 (33) Elintarvike- ja pintapuhtaustutkimukset Puolustusvoimien ja Leijona Catering Oy:n yhtenäisellä ruokasuunnittelulla, omavalvonnalla sekä henkilöstön koulutuksella pyritään pitämään ruokamyrkytysriskit mahdollisimman pieninä. Osana omavalvontaansa elintarvikealan toimija huolehtii elintarvikenäytteiden ottamisesta ja niiden asianmukaisesta säilyttämisestä mahdollisten ruokamyrkytysepidemiaselvitysten yhteydessä tehtävien tutkimusten varalta. Tavanomainen varuskuntaravintoloiden ruuanvalmistus tai -jakelu ei edellytä valvontaviranomaiselta rutiininomaista elintarvikenäytteiden tutkimusta. Kenttä- ja alusmuonituksessa sekä SOTKRIHA -toimintaan liittyvässä muonituksessa on mahdollisten elintarvikenäytteiden otto arvioitava tapauskohtaisesti. Mikrobiologisessa näytteenotossa ja tutkimuksissa on otettava huomioon komission asetus elintarvikkeiden mikrobiologisista vaatimuksista (EY) 2073/2005 sekä Eviran ohje 10502/1. Valvonnan tueksi viranhaltijat ottavat erilaisia pintapuhtaus- ja muita näytteitä laadittujen suunnitelmien ja tarpeen mukaan. Näytteet tutkitaan Puolustusvoimissa sovituilla menetelmillä (Petrifilm, Colilert, Clean Card, PRO-Clean) Puolustusvoimien elintarvikevalvonnan painopistealueet Puolustusvoimien elintarvikevalvonnan painopiste vuonna 2016 on valvonnan vaikuttavuuden lisääminen. Valvonnan vaikuttavuutta edistetään mm. seuraavasti: kenttämuonituksen turvallisuus ja hygieenisyys; tietojärjestelmän hankinta, perehdytyskoulutus ja käyttöönotto; valvonnan tilannekuvan kehittäminen; laatujärjestelmän ja malliasiakirjojen käytön yhdenmukaistaminen; Särmä-järjestelmän kehittäminen Kenttämuonituksen turvallisuus ja hygieenisyys Ympäristöterveysvalvonnasta vastaavat viranhaltijat tukevat Puolustusvoimien logistiikkalaitosta (PVLOGL) ja joukko-osastoja (vast) kenttämuonituksen ja kenttävesihuollon omavalvontajärjestelmien ja niiden ohjeistuksen kehittämisessä Elintarvikevalvonnan tilannekuvan kehittäminen Tietojärjestelmähankinta sekä siihen liittyvä koulutus suunnitellaan ja ohjeistetaan erikseen. Reaaliaikaisen elintarvikevalvonnan tilannekuvan muodostamiseksi on PVAH - järjestelmän (SOTLK:n R-asemalle) Ympäristöterveys-kansioon luotu MS Exceltaulukko (VALTIKKA eli valvonnan tilannekuva 2016). VALTIKKA -lomakkeen käyttöä yhdenmukaistetaan ja laajennetaan vuoden 2016 aikana.

20 20 (33) Laatujärjestelmän ja malliasiakirjojen käytön yhdenmukaistaminen Ympäristöterveyden laatujärjestelmään kuuluvaa laatukäsikirjaa, malliasiakirjoja, menetelmäohjeita ja auditointitoimintaa sekä annettuun ohjeistukseen tarvittavia muutos- ja päivitystarpeita käsitellään säännöllisesti toimialan työkokouksissa ja videopalavereissa. Tarvittaessa tilaisuuksiin voidaan kutsua myös PV:n sisäisiä tai ulkopuolisia laadunhallinnan asiantuntijoita alustamaan ajankohtaisista laatuasioista. Malliasiakirjojen systemaattinen käyttö vakiinnutetaan. Laatujärjestelmä on tallennettu Ympäristöterveys-kansioon Särmä-järjestelmän kehittäminen Elintarvikevalvontatietojen julkistamisesta säädetään elintarvikelaissa. Valvontatietojen julkaisemisella pyritään lisäämään valvonnan läpinäkyvyyttä kuluttajalle sekä lisäämään elintarvikevalvonnan tunnettavuutta ja vaikuttavuutta. Kuntien elintarvikevalvojien tekemien ravintoloiden ja elintarvikemyymälöiden tarkastusten tulokset on julkaistu Oiva-hymynaamoin toukokuusta 2013 alkaen. Puolustusvoimilla ei ole teknisesti mahdollisuutta käyttää Oiva-järjestelmää. Näin ollen puolustusvoimat on hyödyntänyt Oiva-järjestelmän ohjeita ja lomakkeita, ja luonut oman, Oiva-järjestelmään pohjautuvan Särmä -arviointijärjestelmänsä. Järjestelmän käyttö aloitettiin Leijona Cateringin varuskuntaravintoloiden elintarvikevalvonnassa vuonna 2016 ja sitä laajennetaan edelleen Särmä-valvontatulosten kehitys Vuonna 2016 seurataan varuskuntaravintoloiden Särmä-valvontatulosten kehitystä osana valvonnan vaikuttavuuden arviointia. Puolustusvoimien tuloksia verrataan Eviran vuodelle 2016 asettaman mittarin tuloksiin Valvontaprojektit 2016 SOTLK budjetoi erikseen ohjeistamiensa projektien varat sekä laatii erilliset yksityiskohtaisemmat ohjeet aikatauluineen. Eviran kansalliset projektit otetaan huomioon puolustusvoimien valvontasuunnitelmassa. Valvontasuunnitelman ulkopuolisiin projekteihin osallistutaan harkinnan mukaan, mikäli ne pystytään toteuttamaan suunniteltujen tarkastusten puitteissa tai jos projekti katsotaan Puolustusvoimien kannalta erityisen merkittäväksi. Vuoden 2017 osalta valvontaprojektit ohjeistetaan erikseen Salaattien hygieeninen laatu Vuonna 2016 jatketaan vuonna 2015 aloitettua Puolustusvoimien omaa valvontaprojektia, jossa selvitetään varuskuntaravintoloissa tarjolla olevien salaattien hygieenistä laatua. Tavoitteena on ottaa näytettä vuoden 2016 aikana.

21 21 (33) 3.4 Terveydensuojelulain mukainen valvonta Yleistä Terveydensuojelulain (763/1994) 7a :n mukaan Puolustusvoimat huolehtii kunnan terveydensuojeluviranomaiselle säädetyistä tehtävistä Puolustusvoimien sotilaallisissa harjoituksissa, maanpuolustuksen kannalta salassa pidettävissä kohteissa ja sotilaallisessa kriisinhallinnassa (SOTKRIHA) ulkomailla. Terveydensuojelun valvonnalla tarkoitetaan valvontaviranomaisen suorittamaa yleistä ohjausta ja neuvontaa sekä valvontatoimenpiteitä, joilla valvontaviranomainen toteaa, että valvontakohde täyttää terveydensuojelulainsäädännössä tai sen nojalla annetuissa määräyksissä asetetut vaatimukset. Terveydensuojeluvalvonta on luonteeltaan yleensä olosuhdevalvontaa eli toiminnan ja toimintaympäristön vaatimusten mukaisuuden valvontaa. Terveydensuojeluvalvontaan kuuluu myös mm. elintarvikkeiden tai veden välityksellä mahdollisesti aiheutuneen epidemian selvitystyön järjestäminen. Puolustusvoimien on laadittava vastuullaan olevaa terveydensuojelua koskeva valvontasuunnitelma, johon sovelletaan, mitä terveydensuojelulaissa (TsL, 6 ) säädetään kunnan terveydensuojelun valvontasuunnitelmasta Puolustusvoimien terveydensuojelulain mukaiset valvontakohteet Puolustusvoimien valvontaan kuuluvia terveydensuojelun valvontakohteita ovat sotilaallisissa harjoituksissa ja harjoitusalueilla, maanpuolustuksen kannalta salassa pidettävissä kohteissa (esim. johtokeskukset, varastoalueet, merivoimien alukset, tutka-asemat) sekä kansainvälisissä sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa tapahtuva toiminta ja olosuhteet, joista voi aiheutua terveyshaittaa. Valvottavia toimintakokonaisuuksia ja ovat mm.: talousvesihuolto (vedenottamot, kaivot ja veden jakelu); majoitus- ja kokoontumistilat; peseytymis- ja saunatilat sekä uimapaikat; käymälät ja jätehuollon järjestelyt. Valvottavat kohteet ja toiminnot (harjoitus- tai leirialue, SOTKRIHA-tukikohta jne) ilmoitetaan VALTIKKA-lomakkeessa edellä mainittuina kokonaisuuksina, joihin sisältyvät kohteet (saunat, kaivot jne) yksilöidään tarvittaessa omalla tunnuksellaan (KIRAVE-numero tai vast.). Kunnan terveydensuojeluviranomainen valvoo sellaisia Puolustusvoimien kohteita, jotka eivät kuulu Puolustusvoimien valvontaan. Näitä ovat esim. yleisölle avoimet uimahallit, liikunta- ja kuntosalit ja muut julkiset tilat, yhteiskunnan järjestämään vesihuoltoon liittyvät järjestelyt sekä kasarmien majoitus- ja kokoontumistilat. Rajoitetun