Hailuoto-Oulu Matkailumarkkinoinnin yhteishanke Esiselvitys Tero Wallin Tendon Oy
1. LÄHTÖKOHDAT...4 1.1. TYÖN TAVOITTEET...4 1.2. HAILUODON MATKAILUN KEHITTÄMINEN OSANA OULUN SEUDUN JA POHJOIS- POHJANMAAN MATKAILUN TAVOITTEITA JA VISIOITA...4 2. MASTERPLAN ESISELVITYS JA MATKAILUSTRATEGIAN TARKISTAMINEN...6 2.1. LÄHTÖKOHDAT...6 2.2. LUOTOKESKUKSEN ALUE...7 2.2.1. Luotsihotelli-Luototalo...7 2.2.2. Satama...9 2.2.3. Wanhan Luotsiaseman alue...10 2.2.4. Huoneistohotelli...10 2.2.5. Hailuodon Villojen alue...11 2.3. RANTASUMPPU...11 2.4. MARJANIEMEN INFRA...12 2.5. MARJANIEMEN INVESTOINNIT VUOTEEN 2020...13 2.6. SANTONEN...14 2.7. HIETANIEMI, SUNIKARI, KENGÄNPERÄ, PAJUPERÄ...14 2.8. PÖLLÄ...15 2.9. KIRKONKYLÄN ALUE...15 2.10. LUONNONSUOJELUALUEET...15 2.11. LIIKENNE- JA ENERGIAKÄYTÄVÄ...16 2.12. MUU INFRA...17 2.13. VIHREÄ KÄYTÄVÄ OULUN SUURMATKAILUALUEENA...18 2.14. OHJELMAPALVELUIDEN JA MUIDEN MATKAILUUN LIITTYVIEN TUOTTEIDEN KEHITTÄMINEN...18 2.15. MATKAILUTULO JA TYÖLLISYYSVAIKUTUS...19 2.16. JATKOTOIMENPITEET MASTERPLANIN OSALTA...21 2.17. HAILUODON MATKAILUN VISIO JA MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET...23 3. OULUN JA HAILUODON MATKAILUN YHTEISMARKKINOINNIN KEHITTÄMINEN...25 3.1. KOKEMUKSET SEUDULLISISTA MALLEISTA MATKAILUN YHTEISTOIMINNASSA...25 3.2. NYKYTILANNE JA KEHITYSHAASTEET OULUN SEUDULLA...26 3.3. OULUN JA HAILUODON MATKAILUMARKKINOINNIN YHTEISTOIMINTA...28 Liite: Oulun kaupungin ja Hailuodon kunnan yhteisen matkailumarkkinoinnin pilottihanke hankesuunnitelma Hailuoto-Oulu yhteismarkkinointihanke esiselvitys 2
ESIPUHE Hailuoto Oulu matkailumarkkinoinnin yhteishanke- esiselvitys 1.5.2007 31.1.2008 Oulun seudun matkailun kehitys on murrosvaiheessa. Matkailun merkitys elinkeinopolitiikan osatekijänä on nousussa, ja Hailuoto on nousemassa merkittäväksi vetovoimatekijäksi koko seudun ja Pohjois-Suomen alueella. Oulun matkailun painopiste on muuttunut business-matkailusta vapaa-ajan matkailuun, ja Hailuodon kehittämispotentiaalia tarvitaan tässä kehittämistyössä. Matkailun kehittäminen edellyttää asiakkaan kannalta tarkasteltuna laajempien kokonaisuuksien rakentamista. Tätä silmällä pitäen Oulun kaupungin matkailuvastaavat ja Hailuodon kunta päättivät ryhtyä kehittämään matkailun yhteistyötä, tavoitteenaan luoda sopimuspohjainen toimintamalli, joka myöhemmin voidaan laajentaa seudun muitakin kuntia koskevaksi. Saman työn yhteydessä pidettiin tarpeellisena saada ulkopuolista asiantuntemusta siihen tarkasteluun, miten Hailuodon alueella tulee matkailua kehittää. Tätä varten työn yhteydessä laadittiin Hailuodolle ensimmäistä kertaa alustava matkailun MasterPlan, joka antanee paljonkin pohtimista Hailuodon kunnan päättäjille, yrittäjille ja maanomistajille. Raportin on tehnyt Tero Wallin Tendon Oy:stä, ja työn ohjauksesta on vastannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet: Jouni Kähkönen, Oulun kaupungin matkailu, puheenjohtaja Matti Soronen, Hailuodon kunta Markku Tapper, Oulun Seudun Setlementti Jouni Kosonen, Metsähallitus Katarina Timisjärvi, Pohjois-Pohjanmaan liitto Veikko Tönkyrä, Hailuodon Yrittäjät ry, ohjausryhmän sihteeri Ohjausryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet myös Sari Airas Metsähallituksen Hailuodon ja Kalajoen luontokeskusten edustajana, Matti Bäcström Oulun kaupungin matkailusta ja Hannu Haapala Hailuodon kunnasta. Hankkeen hallinnoijan eli Hailuodon kunnan puolesta minulla on ilo kiittää ohjausryhmää ja konsultti Tero Wallinia aktiivisesta ja mielenkiintoisesta projektista. Hanke on saanut rahoitusta Pohjois-Pohjanmaan liitolta. Hailuodossa 8.1.2008 Matti Soronen kunnanjohtaja Hailuoto-Oulu yhteismarkkinointihanke esiselvitys 3
1. Lähtökohdat 1.1. Työn tavoitteet Oulun seutu on matkailun kehittämisen kannalta kokonaisuudessaan varsin potentiaalia aluetta. Laaja-alainen matkailun markkinointi, niin palveluiden käyttäjille kuin yrittäjille ja sijoittajille, vaatii kehittämistä. Oulun kaupunki ja Hailuodon kunta ovat erityisesti viime vuosien aikana ennakkoluulottomasti lähteneet kehittämään matkailuelinkeinoaan. Nämä tekijät tekevät Oulusta ja Hailuodon kunnista hyvän kohteen matkailumarkkinoinnin ja matkailuneuvonnan yhteistoimintahankekunniksi. Tässä esiselvityksessä tavoitteena on ollut rakentaa pilottimallia sopimusperusteisen matkailumarkkinoinnin ja matkailuneuvonnan yhteistyön kehittämiseksi kuntien välille. Lisäksi tavoitteena on ollut, että mallia voitaisiin testata vuoden 2008 aikana ko. kuntien yhteishankkeena. Esiselvityksessä on tehty hankesuunnitelma pilottihankkeelle. Hankesuunnitelmassa painottuu Oulun ja Hailuodon keskinäisen mallin toteuttamisen lisäksi tavoite saada toteutettua pilottimallista sellainen, joka kävisi laajemminkin pohjaksi joko kahdenvälisiin, tai seudulliseen matkailun yhteistoimintaan. Hailuodon matkailuelinkeinolla on suuret kasvumahdollisuudet. Marjaniemen hankkeiden realisoituminen ja kunnan intressi saaren muiden osien liittämiseen matkailun kehittämiseen, synnyttää mahdollisuudet Hailuodon matkailulle. Kehityssuuntaa tukee myös saaren luonnonsuojelualueiden matkailullinen hyödyntäminen, kuten esimerkiksi luonnonsuojelualueiden valjastaminen retkeilykäyttöön tai laiduntamisen kautta maatalouden käyttöön. Tässä työssä on tehty matkailun MasterPlan esiselvitys. Tavoitteena on myös ollut saada keskeiset yhteysviranomaiset sitoutumaan Hailuodon matkailun kehittämiseen. 1.2. Hailuodon matkailun kehittäminen osana Oulun seudun ja Pohjois-Pohjanmaan matkailun tavoitteita ja visioita Hailuoto on osa Pohjois-Pohjanmaan matkailullista kokonaisuutta. Pohjois- Pohjanmaan liiton vuonna 2006 valmistuneessa matkailustrategiassa on liiton alue jaettu seuraaviin matkailualueisiin: Koillismaa (Kuusamo, Pudasjärvi ja Taivalkoski) Oulu ja Oulun seutu (sis. Oulun kaupungin matkailun vaikutusalueen) Oulun Eteläinen (sis. Kalajoki ja Oulun Eteläisen) Alueella on neljä suurta matkailukeskittymää: Ruka, Kalajoen Hiekkasärkät, Oulu ja Syöte. Oulun kaupunki ja Oulun seutu ovat Hailuodon matkailun kehittämisen kannalta keskeisessä roolissa, sillä Hailuodon matkailu lepää pitkälle Oulun talousalueen tuomien resurssien perustalla. Oulun kaupungin matkailullinen vaikutusalue on laaja. Sadan kilometrin säteellä ovat mm. Rokua, Kierikkikeskus, Kiiminkijoki, Hailuoto ja Liminganlahti. Oulun kaupungin vuonna 2006 valmistuneessa matkailustrategiassa asetetut visiot ovat myös pitkälti pohjana Hailuodon matkailun visioinnissa: Hailuoto-Oulu yhteismarkkinointihanke esiselvitys 4
1. Kaupunkilomasegmentissä Oulu on Pohjois-Skandinavian vetovoimaisin kohde, kilpailuaseinaan ylivoimaisen monipuolinen asiakaslähtöisesti tuotteistettu tapahtuma-, aktiviteetti- ja kulttuurimatkailutarjonta ympäri vuoden. 2. Kokous- ja kongressimatkailun lohkolla Oululla on johtava asema Pohjois-Skandinaviassa. 3. Oulun alueella on omaleimainen, matkailullisesti tunnustettu imago myös luontomatkailusta puhuttaessa. Näihin tavoitteisiin pääseminen edellyttää Oulun matkailustrategian mukaisesti: Tuotekehitys- ja markkinointiyhteistyön tehostaminen Oulussa, Oulun seudulla, maakunnallisesti ja FinWest -alueella (Suomen Länsi). Viikonloppuihin ajoittuvan ostos-, viihde-, kulttuuri- ja tapahtumamatkailun kehittäminen. Laadun parantaminen, joka on edellytys vision toteutumiselle ja asiakastyytyväisyyden takaamiselle. Matkailullisen imagon ylläpitäminen ja vahvistaminen. Oulun matkailua hyödyttävien verkko- ja mobiilipalveluiden kehittäminen. Tiivistetysti pääteemat Oulun matkailussa ovat: 1) Vapaa-ajan matkailu 2) Teema- ja harrastematkailu 3) Kokous- ja kongressimatkailu Oulun visiot ja tavoitteet edellyttävät toteutuakseen seudun muiden kuntien palvelutarjonnan voimakasta kehittämistä. Hailuodon tavoitteena on tulevaisuudessa omalta osaltaan ottaa haaste vastaan ja tuottaa yllä luetelluille Oulun kolmelle pääteemalle ohjelmapalveluita ja palvelukonsepteja. Oulun matkailun volyymi on pohjana Hailuodon kasvulle. Samoin Hailuoto on tulevaisuudessa merkittävä Oulun ja Oulun seudun matkailutarjonnan kohdepaikka. Hailuoto on mukana Metsähallituksen luontokeskusverkossa, mikä omalta osaltaan on vahvistanut Hailuodon liittymistä osaksi muuta Pohjois-Pohjanmaan matkailua. Hailuoto-Oulu yhteismarkkinointihanke esiselvitys 5
2. MasterPlan esiselvitys ja matkailustrategian tarkistaminen 2.1. Lähtökohdat Hailuodon kunta on perinteisesti ollut ns. kevyen matkailun kohdepaikka. Hailuotoon on tultu Oulusta päiväretkille, ottamaan aurinkoa, marjastamaan jne. Se on myös ollut karavaanareiden suosikkialuetta. Matkailun taloudellinen merkitys Hailuodolle on pysynyt kuitenkin verrattain pienenä. Parin viime vuoden aikana on kunnan toimesta lähdetty aktiivisesti kehittämään matkailuelinkeinoa erityisesti Marjaniemen alueella. Kunta on onnistunut yhdessä Oulun Seudun Setlementti ry:n ja Metsähallituksen luontopalveluiden kanssa toteuttamaan luotokeskuskokonaisuuden, missä on luontonäyttely, kokous /ravintolamonitoimitila, sekä 20 hotellihuonetta. Kunta on myös hankkinut omistukseensa Senaattikiinteistöltä 11 rakennusta käsittävän maa-alueen keskuksen välittömästä läheisyydestä. Oulun Seudun Setlementti ry (OSS) on käynnistänyt alueella nuorikeskustoiminnan ja pyörittää keskukseen kuuluvaa omistamaansa luotsihotellia ja monitoimitilaa. Viime vuosien aikana on myös kunnallistekniikka ja IT-yhteydet saatu matkailun tarpeita vastaavaksi. Sumpun alue siirtyi Oulun Seudun Setlementti ry:lle, joka on remontoinut alueen mökkejä. Sen tarkoituksena on myös aloittaa majoitukseen liittyvää uustuotantoa alueella. Kunta on kaavoittanut matkailun ja vapaa-ajan käyttöön satoja tontteja eri puolilta kuntaa. Kunnan alueella on runsaasti luonnonsuojelualueita, joiden matkailullista hyödyntämistä ollaan suunnittelemassa kunnan, ympäristökeskuksen ja Metsähallituksen yhteistyönä. Hailuoto-Oulu yhteismarkkinointihanke esiselvitys 6
2.2. Luotokeskuksen alue Yllä olevassa osayleiskaavakartassa näkyy luotokeskuksen alue. Luotokeskuksen alue muodostuu seuraavista kokonaisuuksista: Luotsihotelli-Luototalo (Violetti alue) Wanha Luotsiasema (Violetti alue) Marjaniemen Villat (Violetti alue) Huoneistohotellin alue (Violetin alueen pohjoispuolella oleva ruskea alue) Satama (vaalea alue) 2.2.1. Luotsihotelli-Luototalo Nykytilanne ja kriittiset tekijät Luototalo on Hailuodon kunnan omistama kiinteistö, joka on vuokrattu Oulun Seudun Setlementti ry:lle ja Metsähallitukselle. Metsähallituksen osiossa toimii näyttelytila, jonka teemana on Hailuodon kulttuuri ja luonto, sekä laajemminkin maannousemarannikko. Luontonäyttely kertoo maankohoamisrannikon erityispiirteistä, merellisestä luonnosta ja merellisestä elämäntavasta. Näyttelyn suunnittelussa on hyödynnetty Oulun yliopiston Perämeren tutkimusaseman hankkimaa tietoutta Perämeren luonnosta. Näyttely on toteutettu modernilla tietotekniikalla siten, että kävijälle voidaan antaa mielenkiintoista tietoa interaktiivisella tavalla. Näyttelyn keskeinen elementti on suurkuva, mikä on noin kolme metriä korkea, ja lähes 11 metriä pitkä kaareva valkokangas. Siihen heijastetaan kolmella dataprojektorilla koko valkokankaan kokoisia yksittäisiä kuvia, useampia kuvia, videoita, tai kaikkia edellä mainittuja yhtäaikaisesti. Suurkuva toimii interaktiivisesti siten, että kuvan tapahtumia tai sisältöä voi ohjata kuvan kohtia osoittamalla. Näyttelyyn on sijoitettu myös perin- Hailuoto-Oulu yhteismarkkinointihanke esiselvitys 7
teisempää näyttelyesineistöä, kuten täytettyjä eläimiä, luontoon ja elinkeinoihin liittyvää esineistöä ja paikallisia käsitöitä, taidetta ja tuotteita. Näyttelyyn tutustutaan pääsääntöisesti omatoimisesti ja se on auki hotellin aukioloaikana. Erityisesti ryhmien tarpeisiin tulisi jatkossa saada myös henkilökunnan toimesta tapahtuvaa neuvontaa ja opastusta. OSS:n vuokraosuudessa toimii ravintola, kokoustila ja hotellin vastaanotto. Tilat ovat suunniteltu siten, että niiden moninaiskäyttö on mahdollinen. Luotsihotelli on OSS:n omistama 20 huoneen hotelli, joka on peruskorjattu vuoden 2007 qaikana. Hotelli on teknisesti ja toiminnallisesti kiinni Luototalossa. Luotokeskuksen tilojen käyttökokemukset ovat olleet pääosin myönteisiä. Tavoite ympärivuotisesta aukiolosta on mahdollinen jo vuoden 2009 aikana. Tuleva kevät antaa ensimmäisen täyteen toimintakauteen perustavan tilannekuvan. Suurin kriittinen tekijä Luototalon osalta on kokoustilojen riittämättömyys. Myös ravintolan kapasiteetti tulee vastaan varsin nopeasti isompien ryhmien osalta. Ongelmat korostuvat, kun tiloissa on samanaikaisesti useampia ryhmiä ja erilaiset tapahtumat kuormittavat rakennuksia. Kapasiteetin riittämättömyys vaikuttaa kielteisesti liiketoiminnalliseen tulokseen. Ongelma korostuu Sumpun majoitustoiminnan lähtiessä täydellä vauhdilla liikkeelle. Luotsihotellin kriittinen tekijä on sen kapasiteetin pienuus; 20 huoneen hotelli ei riitä kuin osaksi vastaamaan OSS:n leiritoiminnan majoitustarpeita. Huonemäärä tulee myös vastaan muussa ryhmä- ja yksilömyynnissä. Tilannetta helpottaa Sumpun majoitustilojen käyttö, mutta se ei poista ongelmaa. Muita kriittisiä tekijöitä ovat toiminnallisten tilojen ja elämystilojen vähyys. Sisätilojen tarve korostuu ympärivuotiseen matkailuun tähdättäessä, sillä Marjaniemen luonnonolosuhteet ovat talvella varsin vaativat. Kehittämistoimet Luototalon suunnittelussa on huomioitu ravintola/monitoimitilan laajentaminen. Laajennuksessa kyseisen tilan kapasiteettiä tulee lisää vähintään kolmannes. Tämä laajennus tulisikin saada toteutettua samanaikaisesti muun Marjaniemen alueelle tapahtuvan rakentamisen yhteydessä. Hanke toteutetaan nykyisen mallin mukaisesti siten, että kiinteistön omistaja rakennuttaa sen Te-keskuksen tuella ja OSS tulee tilaan vuokralaiseksi. Investointikustannukset ovat n 250.000. Toteutusvuosi 2009 2011. Vastuutahona on Hailuodon kunta. Luototalon nykyiseen kellaritilaan ja/tai laajennuksen yhteydessä toteutetaan Mini Spa -konseptin mukainen kylpylä. Tilaan tulisi pieni kylpylä/hoito-osasto, sekä monitoimitila. Tilat rakennetaan viereiselle tontille tulevan huoneistohotellin rakentamisen yhteydessä, huoneistohotellin toteuttavan yhtiön investointina. Hailuoto-Oulu yhteismarkkinointihanke esiselvitys 8
Mini Spa:n investointi on n. 300 400.000. Toteutusvuosi 2011. Taloudellisena vastuutahona on perustettava huoneistohotelliyhtiö. Luotsihotellin laajennus on mahdollista toteuttaa jatkamalla itään nykyistä hotellia. Alue on suojeluteknisesti arkaa aluetta, ja se edellyttää tarkkaa suunnittelua ja yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja museoviraston kanssa. Hankkeen taloudellinen vastuutaho on OSS ja kaavoitusviranomaisen ominaisuudessa kunta. Investoinnin kokoa ei ole aihetta määritellä ennen kuin on selvinnyt mitä ko. alueelle voidaan rakentaa. Luotokeskuskokonaisuus edellyttää kesäaikana yhden päätoimisen opastus- ja informaatiohenkilön työpanoksen. Työhön kuuluu luontonäyttelyn esittely, ryhmille suuntautuvan pienen luontoretken opastus ja Hailuodon matkailuneuvonta. Henkilön kustannukset sisältyvät Oulu-Hailuoto pilottihankkeeseen. Palkattava henkilö voi olla esim. Oulun kaupungin palveluksessa. Palkkakustannus 6 kuukaudelta on n. 20.000. Toteutus kesällä 2008. Vastuutahona on Oulun ja Hailuodon kuntien yhteishanke. 2.2.2. Satama Nykyisessä satamassa on kalastus- ja luotsilaitoksen aluksia. Satamassa on myös vierasvenesatama, jota hoitaa OSS. Vierasvenesatamassa on huoltopiste, missä on suihkut ja saunat. Sataman matkailullinen käyttö on varsin vaatimatonta, vaikka satamainfra ja väylä antavat sinänsä mahdollisuudet vilkkaaseenkin reitti- ja vierasvenesatamatoimintaan. Sataman sisällä toimii kalasatama, jossa sijaitsee tuotantorakennus. Rakennuksen tilat ja välineet ovat modernit (pakastustiloja tarvitaan), sekä siellä on mahdollista kehittää kalan jatkohyödyntämistä ja suoramyyntiä. Sataman kehittämistoiminnassa painottuu: 1. Vierasvenesataman markkinointi Perämeren veneilijöille ja yleensä tunnetuksi tekeminen. 2. Säännöllisen, kesäaikana tapahtuvan, matkustajalaivareitin luominen välille Oulu-Hailuoto ja mahdollisesti tulevaisuudessa esim. Varjakkaan. 3. Laivayrittäjän löytäminen Hailuodon ohjelmapalveluyrittäjäksi. 4. Varaus oululaisten pursiseurojen omien tukikohtien rakentamiseksi veneilykeskuksen välittömään läheisyyteen. 5. Varaus muiden meren kanssa toimiville harrastajille. Sataman markkinointi ja reittilaivurin löytäminen toteutuvat alkavan pilottihankkeen resursseilla. Toiminnallinen vastuu satamapalveluista on OSS:llä. Käytännössä vierasvenesataman markkinointi tulee tehdä yhdessä Perämeren muiden satamien kanssa. Reittilaivurin rekrytoinnissa on avainasemassa Oulussa nyt operoivat yrittäjät ja Suomen Matkustajalaivayhdistyksen jäsenet. Laivurin löytämisen vastuu on Hailuodon kunnalla, Oulun kaupungilla ja OSS:llä Hailuoto-Oulu yhteismarkkinointihanke esiselvitys 9
Kalasataman tuotantorakennus tulee saada aktiivisen toiminnan piiriin. Matkailuun ja kalataloustuotantoon perustuva jalostustoiminta edellyttää yrittäjää. Vastuutahona on Hailuodon kunta. 2.2.3. Wanhan Luotsiaseman alue Hailuodon kunnan omistama punaisten tupien Wanhan Luotsiaseman alue käsittää 11 rakennusta. Tilojen käyttötarkoitus on avoin lukuun ottamatta Oulun Yliopistolle vuokrattuja kolmea rakennusta. Rakennukset ovat rakennettu eri aikoina 1850-1980 -lukujen aikana, ja osa rakennuksista tulee todennäköisesti suojelun piiriin. Alue on nyt Ympäristökeskuksen asettamassa toimenpidekiellossa. Alue on äskettäin siirtynyt Senaatilta kunnalle, ja tavoitteena on saada alue palvelemaan Marjaniemen matkailun kehittämistä. Aluetta tulee kehittää toiminnallisena kokonaisuutena. Luotsihotellin toiminnan kannalta on tärkeää saada turvattua OSS:n nuorisotoiminnalle sopivia majoitus- ja kokoustiloja. Myös muut luotokeskusta käyttävät ryhmät tarvitsevat kokoustilaa. Yhtenä vaihtoehtona alueella on, että kunta myy rakennukset matkailulliseen käyttöön yhdelle toimijalle. Tämä toimija sitoutuu kehittämään aluetta niin, että se palvelee Marjaniemen ympärivuotista käyttöä, ja huomioi yllä kuvatut alueen tarpeet. Kunta säätelee maaalueen käyttöä maanvuokrasopimuksen kautta. Vaihtoehtoisessa mallissa alueella voisi olla useita eri toimijoita, joiden muodostama kokonaisuus muodostaisi merkittävän houkuttimen matkailijoille. Alueen lisärakentamista tulee tarkastella asemakaavoituksen yhteydessä. Vastuutahona alkuvaiheessa on Hailuodon kunta ja jatkossa rakennukset omistava toimija. Rakennusten hinta määräytyy markkinoiden pohjalta. 2.2.4. Huoneistohotelli Matkailun kehittäminen alueella edellyttää merkittävää majoituskapasiteetin lisäystä. Sumpun alueen kehittyminen ei yksin riitä korjaamaan tätä puutetta. Luototaloon ja tiehen rajautuva kunnan omistama tontti, tulee hyödyntää matkailullisesti. Huoneistohotellityyppinen ratkaisu palvelee parhaiten luotokeskusta, ja se on myös liiketaloudellisesti relevantti ratkaisu. Tuottohuoneistomalli jakaa rakentamisen riskiä, ja samalla se antaa mahdollisuuden luotsihotellin operoijalle majoituskapasiteetin merkittävään kasvattamiseen. Tavoitteena on rakentaa 30 huoneiston hotelli. Rakennus tulee kytkettäväksi Luototaloon esim. maanalaisella käytävällä. Samassa yhteydessä toteutetaan Mini Spa. Maankäytön, kaavoituksen ja rakennusluvan osalta vastuutahona on Hailuodon kunta. Investointivastuu on huoneistohotelliyhtiöllä. Investointi n. 3-3,5 milj.. Hailuoto-Oulu yhteismarkkinointihanke esiselvitys 10
2.2.5. Hailuodon Villojen alue Alue käsittää Hailuodon kunnan omistaman Wanhan Luotsiaseman rakennetun osan, ja kunnan omistamien dyynien välisen maa-alueen. Alue on samaa tonttia kuin ns. punaisten tupien alue. Alue soveltuu tiivismuotoiseen villojen rakentamiseen. Tarkoituksena on kaavoittaa kohde pientonteiksi, joihin rakennetaan 50 80 k-m 2 kokoisia huoneistoja. Alue myydään joko yksityisille rakentajille, tai kokonaisuutena yhtiölle, joka toteuttaa esim. 3 vuoden aikana kyseiset villat. Vastuutahona kaavoituksen ja tonttimyynnin osalta on Hailuodon kunta. Investointivastuu on tulevilla tonttien omistajilla. Hankkeen investoinnin kokonaismäärä riippuu alueelle saatavasta rakennusoikeudesta. Investointiarvio n. 3-4 milj.. 2.3. Rantasumppu Yllä olevassa kaavassa Rantasumpun alue rajautuu punertavan viivan sisäpuolelle OSS:n omistaman Rantasumpun kiinteistön 17 mökkiä ovat remontoitu vuoden 2007 aikana. Rantasumpun uuden 4000 k-m 2 :n noin 30 huoneiston lomaosakehotellin rakentamisen tavoiteaika on 2008-2009. Alueelle on lisäksi mahdollista rakentaa vielä n. 20 huoneistoa. Vastuutahona on OSS/rakennuttaja, ja kustannusarvio on n. 6 milj.. ensimmäiselle vaiheelle. Molemmat vaiheet yhteensä 10 milj.. Hailuoto-Oulu yhteismarkkinointihanke esiselvitys 11
2.4. Marjaniemen infra Marjaniemen tehokas hyödyntäminen edellyttää alueen sisäisen liikkumisen ja luonnon käytön parantamista. Tätä tarkoitusta varten on Ympäristökeskus yhdessä OSS:n ja Hailuodon kunnan kanssa käynnistämässä Marjaniemen Virkistys- ja vapaa-aikahanketta. Alla on Marjaniemen Virkistys- ja vapaa-aikahankkeen työohjelman mukaisia tavoitteita: matkailutoimintojen ja -tapahtuminen hallitun kasvun mahdollistaminen matkailun tulee toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kattavien rakennettujen reitistöjen toteutus kasvavan yleisömäärän kulun ja kulutuksenohjauksen järjestämiseksi alueella alueen ympäristön kunnostaminen matkailun vaatimukset huomioiden ja alueen yleiseen virkistyskäyttöön tarkoitettujen alueiden vetovoiman lisääminen osana alueen omaleimaisen matkailualuekokonaisuuden kehittämistä ympäristön kunnostustoimet ja alueelle suunniteltavat rakenteet suunnitellaan ja toteutetaan Hailuodon ympäristö ja ominaispiirteet huomioiden erityisesti kulttuuri- ja luonnonympäristöltään arvokkaimmilla osilla käytettävien ratkaisujen tulee olla omaleimaisia, alueelle luonteenomaisia ja arvokkaaseen maisemaan ja luontoympäristöön sopivia Hankkeen tarkemmat tehtävät ja budjetti Osakokonaisuus Kustannusarvio 1 Reitistöt ja niiden taukopaikat, uimapaikat 166 000 2 Opastus, pysäköinti, jätehuolto 45 000 3 Satama ja ympäristön kunnostus 149 000 Projektin hallinnointi 40 000 YHTEENSÄ 400 000 Hailuoto-Oulu yhteismarkkinointihanke esiselvitys 12
Alla olevassa kartassa on infrahankkeessa toteutettavien reittien suunnitelma Muita infraan liittyviä asioita on selvittää golfkentän rakentamismahdollisuutta Marjaniemen läheisyyteen. 2.5. Marjaniemen investoinnit vuoteen 2020 Nyt kuvattujen alueiden lisäksi Osuuskauppa Arinalla on n. 1200 k-m 2 rakennusoikeutta Marjaniemessä. Marjaniemen voimakkaan kehittämisen alueelle on mahdollista rakentaa n. 20000 k-m 2 matkailua ja vapaa-aikaa palvelevaan kiinteistöjä. Kun huomioidaan myös alueet, jotka eivät ole osayleiskaavan piirissä, kaavassa olevaa rakennusoikeutta voidaan asemakaavalla korottaa tilanteen niin vaatiessa. Pääasiallisesti investoinnit ovat majoitusinvestointeja Vuoteen 2015 mennessä alueelle tulee rakentaa n. 300 hengen kokoustilat monipuolisen palveluineen. Marjaniemen investoinnit Investointien sisältö 2006 2008 2010 2015 2020 Ohjelma-, ravintola ja elämyspalvelut Luototalo 1,2 1 milj. 6 milj. 3 milj. Hotelli- ja tuottohuoneistot Näyttely 0,3 7 milj. 7 milj. 7 milj. Mökkirakentaminen Sumppu 0,1 2 milj. 3 milj. 6 milj. Infrarakentaminen Luotsiasema 1,1 700.000 1.2 milj. 1,6 milj. Yhteensä 2,7 milj. 10.7 milj. 17,2 milj. 17,6 milj. Hailuoto-Oulu yhteismarkkinointihanke esiselvitys 13
2.6. Santonen Alueella on perinteisesti ollut massiivisempaa rakentamista, eikä alueella ole rauhoitettuja alueita. Huikun alueen kehittäminen tulee kytkeä tiivisti Hailuodon ja Oulunsalon kuntien osayleiskaavavalmisteluun. Riippumatta liikenneyhteysratkaisusta, tulee Huikun alue erityisesti lauttasataman ympäristön osalta ottaa mukaan tehokkaaseen matkailupainotteiseen rakentamiseen. Luovontien tieympäristö, välillä Huikku-Vaski-Sysiperä, soveltuu erinomaisesti asumisen ja mittavan kakkosasumisen alueeksi. Santosen maankäyttöön, erityisesti Luovontien ympäristöön ja Huikun alueen kehittämiseen, vaikuttaa merkittävästi liikenne- ja energiakäytävän mahdollinen toteuttaminen. Kiireinen kehittämiskohde on Huikun sataman kehittäminen matkailua ja veneilyä palvelevaksi kohteeksi. Samalla tulee pengerrystä leventää yhtä lisäajokaistaa varten. Näiden kehittämisestä olisi suositeltavaa tehdä erillinen EU-hanke osana liikenne- ja energiakäytävää. Santosen alueen matkailuun kohdistuvan rakentamisen varaukset ovat 10.000 15.000 k-m 2 luokkaa. Käytännössä Luovontien ympäristö on asunto- ja kakkosasuntorakentamista. Huikun alue soveltuu hyvin esim. virkistys- ja vapaaaikamatkailua ja pysyvää asutusta palvelevaan toimintaan. Alueelle tulee tehdä varaus leirintäaluetoiminnalle, sekä mahdolliselle merkittävämmälle hotelli/kongressitoiminnalle. Vastuutahoina ovat Hailuodon kunta ja alueen maanomistajat. Investointivastuu on kiinteistöyrityksillä ja muilla yrityksillä. Investointien kokonaisarvio infra mukaan lukien on n. 20 milj.. 2.7. Hietaniemi, Sunikari, Kengänperä, Pajuperä Hietaniemi, Sunikari, Kengänperä, Pajuperä ovat matkailuyritystoimintaan soveltuvalle kalastajakylä rakentamisidealle erinomaisia paikkoja. Tarkoituksena on kalastajakyläperinnettä noudattaen rakentaa tiivis mökkiasuntokanta, joka soveltuu myös ympärivuotiseen käyttöön. Ollakseen liiketaloudellisesti kannattava, tarvitaan vähintään 20 mökin varauskanta per kohde. Luonnollisesti mökit rakennetaan pidemmän ajan kuluessa. Mökit voivat periaatteessa olla myös lomaosakkeita, tai niiden omistus on järjestetty siten, että ne eivät kaikki rasita matkailuyrittäjän tasetta. Vastuutahona maankäytöllisissä asioissa ovat jakokunta ja kunta. Investointivastuu on ao. yrittäjällä. Investointien kokonaismäärä on esim. 100.000 150.000 X 60 mökkiä, jolloin investointi lopullinen arvo on 6-9 milj.. Hailuoto-Oulu yhteismarkkinointihanke esiselvitys 14
2.8. Pöllä Pöllän alueella sijaitsevan lentokentän säilyttäminen ja matkailullinen käyttö tulee selvittää. Alueen voisi varata esim. leirintäaluetyyppiselle matkailukohteelle. Lähistöllä on jo pieni mökkejä vuokraava yritys. Vastuutahona ovat kunta, jakokunta ja matkailuyrittäjä. Investoinnit ovat n. 3 milj.. 2.9. Kirkonkylän alue Kirkonkylän alueen vetovoima lähtee palveluiden läheisyydestä, lisäksi luonto- ja kulttuurimaisema kylässä ja sen läheisyydessä on varsin vetovoimainen. Ympärivuotinen asuminen on myös selkeästi vaivattomampaa saaren keskiosissa kuin rannoilla. Pysyvään, ns. kakkosasumiseen on Hailuoto erinomainen paikka. Se on lähellä kaupunkikeskusta, muodostaen kuitenkin eksoottisen asumisympäristön. Yhtenä kohderyhmänä ovat myös entiset hailuotolaiset. Rakennettavat kiinteistöt ovat käytännössä rivitaloja tai oy-muotoisia omakotitaloja omilla puutarhatonteilla. Tähän tarkoitukseen varattavia maita myydään suoraan yksityisille ja rakennusliikkeille. Vastuutahona maankäytön ja kohteiden markkinoinnin osalta on Hailuodon kunta. Investointivastuu on tonttien ostajilla. Tavoitteena on saada n. 50 huoneistoa kirkonkylälle. Investointien kokonaisarvio on n. 7-8 milj.. 2.10. Luonnonsuojelualueet Hailuodon kunnan alueelle on kohdistettu runsaasti luonnonsuojelullisia toimenpiteitä. Tämä muodostaa oikein hyödynnettynä suuren voimavaran koko matkailun sektorille. Luonnonsuojelun, luonnon ja kansallismaiseman teemat ovat perusta Hailuodon matkailun kilpailukyvylle. Luonnonsuojelualueet tarvitsevat hoitoja käyttösuunnitelman, jonka perusteella alueittain päätetään mitä toimenpiteitä tarvitaan, ja minkälaiseen matkailulliseen tarkoitukseen aluetta on järkevää käyttää. Vastuutahoina ovat Ympäristökeskus, Metsähallitus ja Hailuodon kunta, tarvittava investointirahoitus Eu-rahoituksena. Hailuoto-Oulu yhteismarkkinointihanke esiselvitys 15
2.11. Liikenne- ja energiakäytävä Hailuodon matkailun kehittämisen kannalta ehkä merkittävin asia on liikenneyhteydet. Liikenneyhteyksien tulee palvella alueen elinkeinoelämää ja sen kehittymistä. Nykyinen lauttayhteys, kerran tunnissa sesongin ulkopuolella ja kaksi kertaa tunnissa sesongin aikana, ei tule riittämään nyt kaavailtujen matkailun kasvutavoitteiden tarpeisiin. Vaihtoehtoina ovat joko lauttatarjonnan kasvattaminen tai kiinteän yhteyden toteuttaminen. Nykyisen lauttayhteyden kriittiset tekijät matkailun kannalta ovat: Yhteys itsessään hidastaa saapumista Hailuotoon n. 20 minuuttia silloinkin kun pääsee suoraan lautalle. Normaali perusodotusaika on n. 10 15 minuuttia, jolloin käytännössä hidaste on vähintään puoli tuntia. Sesongin ulkopuolella lauttaväli on minimissään tunnin, jolloin lautta ohjaa matkailijan ajankäyttöä, ja monet matkailijat kokeva tämän hankalaksi. Sesongin aikana lauttaväli on puoli tuntia. Tällöin ongelmana on jonottaminen, joka voi venyä useamman tunnin mittaiseksi, lähinnä suurten tapahtumien aikana. Hailuodon rakentamisen ja huollon vaatima logistiikka on nykyisellä yhteydellä huomattavasti kalliimpi kuin kiinteällä yhteydellä. Lauttaliikenne on myös epävarmuustekijä - konerikko ja kovat myrskyt voivat katkaista liikenteen useammiksi tunneiksi. Myös kiinteään yhteyteen voi liittyä merenylityksen aiheuttamia epävarmuustekijöitä. Talvitien käyttö on viime vuosien olosuhteista johtuen ollut ajoittain hyvin hankalaa. Tiehallinnon tekemien laskelmien mukaan kiinteä yhteys on yhteiskunnalle merkittävästi edullisempi ratkaisu. Tarkasteluun on otettava myös vaihtoehto, jossa osalla käytävää, esimerkiksi Hailuodon puolella, toimii lauttayhteys. Hailuoto-Oulu yhteismarkkinointihanke esiselvitys 16
Vastuutahoina liikenne- ja energiakäytävän selvitystyössä ovat Tiehallinto, Oulun Seutuhallitus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Ympäristökeskus, Hailuodon ja Oulunsalon kunnat, sekä Metsähallitus Oulunsalon ja Hailuodon väliselle merialueelle, nykyisen lauttayhteyden ja mahdollisen liikenne- ja energiakäytävän välittömään läheisyyteen, on suunnitteilla kahden yhtiön, WindWindin ja Lumituuli Oy:n tuulivoimalapuisto. Tarkoituksena on tuottaa tulevaisuudessa n. 200 megawatin edestä sähköä. Käytännössä tämä tarkoitta n. 60 tuulivoimayksikön rakentamista alueelle. Hanke toteutetaan useimmissa erissä. Kustannusarvioltaan tuulivoimapuisto on n. 200 milj. euroa. Kiinteän yhteyden ja tuulivoimalapuiston toteuttaminen samanaikaisesti tuo merkittäviä kustannussäästöjä molemmille hankkeille. Säästöt kohdistuvat sekä rakentamiseen, että liikenne- ja energiakäytävän kunnossapitoon ja huoltoon. Se luo myös hyvän pohjan tulevaisuuden korvausinvestointien kohtuulliselle kustannustasolle. Hankkeella on kustannus-hyötymerkityksen lisäksi matkailullinen ja merellinen funktio. Hyvin suunniteltuna ja toteutettuna liikenne- ja energiakäytävä muodostaa itsessään poikkeuksellisen matkailun nähtävyyden. Tämäntyyppisen kohteen merkitys on kansainvälinen (tunnetuin infrakohde maailmassa lienee Golden Gate). Matka Oulunsalon puolelta Hailuodon Huikuun on tulevaisuudessaan itsessään elämys. Itse "käytävään" voidaan tehdä myös kevyen liikenteen osuus ja penkereiden osuudelle näköalapaikkoja, kahviloita tms. Kiinteä yhteyden on arvioitu lisäävän voimakkaasti Oulun talousalueen nuorison ns. häiriöajoja Hailuotoon. Yhtenä vaihtoehtona turhan liikenteen estämiseksi ja muutenkin liikenteen hallinnan kehittämiseksi voidaan ottaa käyttöön liikenne- ja energiakäytävämaksu, jota ei luonnollisesti peritä saaren asukkailta. Maksu on vaivattomasti kerättävissä uuden teknologian keinoin. Myös lyhyt lauttamatka hillitsee turhaa liikennettä ja tarjoaa samalla todellisen merellisen lisäarvon matkailun kannalta. Vastuutahoina liikenne- ja energiakäytävän selvitystyössä ovat Tiehallinto, Lumituuli Oy, WindWind Oy, Oulun Seutuhallitus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Ympäristökeskus, Hailuodon ja Oulunsalon kunnat, Merenkulkulaitos ja Metsähallitus. Tuulivoimaloiden ja liikennekäytävään liittyvät selvitykset ja analyysit, sekä myöhemmin suunnittelu, tulisi viedä yhtä aikaa eteenpäin. Toimenpiteinä ovat: Toiminnallinen ja liiketaloudellinen analyysi alueen liikenneenergiakäytävästä, hankkeen edistämisprojekti Kuntien osayleiskaavoituksen käynnistäminen YVA prosessien käynnistäminen tiehankkeesta ja tuulivoimalahankkeesta Hailuodon MasterPlan Hankeen kustannusarvio on n. 250 300 milj. 2.12. Muu infra Hailuodon kunnan matkailun kehittäminen edellyttää saaren sisäisten liikenneyhteyksien kehittämistä. Luovontien tulee olla riittävän hyvätasoinen ottamaan vastaan lisääntyvä Hailuoto-Oulu yhteismarkkinointihanke esiselvitys 17
liikenne. Kevyen liikenteen väylien rakentamista edellyttää niin liikenneturvallisuus, kuin ohjelmapalvelutoimintakin. Kunnan alueelle tuleekin tehdä Tiehallinnon ja kunnan yhteistyössä kevyen liikenteen väyläselvitys. Tavoitteena tulee olla läpi saaren ulottuva kevyen liikenteen väylä, joka palvelee monipuolisesti saaren asumisen, vapaa- ajan, virkistyksen ja matkailun tarpeita. Vastuutahona ovat Tiehallinto ja Hailuodon kunta. Eu -hankkeena toteutettavien investointien arvo on n. 4-6 milj.. 2.13. Vihreä käytävä Oulun suurmatkailualueena Oulun lentoasemalta lähtevä ja Hailuodon Marjaniemeen päätyvä reitti kehittyy tulevaisuudessa Vihreäksi käytäväksi, suurmatkailualueeksi. Käytävä on noin 50 km pitkä merellinen korridoori, missä yhdistyy ainutlaatuinen luonto- ja kulttuuriympäristö hallitusti toteutettavan matkailunelinkeinoklusterin tarvitsemiin investointeihin. Samalla alueen arvo pysyvän asumisen kasvuna tulee kehittymään. Vihreän käytävän kärkihankkeita ovat Oulunsalon lentoasema Varjakka Liikenne- ja energiakäytävä Hailuodon kansallismaisema Marjaniemi Vihreän käytävän vastuutahoina ovat Oulunsalon ja Hailuodon kunnat. Liikenne- ja energiakäytävän sekä Vihreän käytävän kehittämiseen liittyvät toimenpiteet Toiminnallinen ja liiketaloudellinen analyysi alueen liikenne-energiakäytävästä, hankkeen edistämisprojekti Kuntien osayleiskaavoituksen käynnistäminen YVA prosessien käynnistäminen tiehankkeesta ja tuulivoimalahankkeesta Hailuodon MasterPlan Varjakka 2020 hanke Oulunsalon lentoaseman kehittäminen 2.14. Ohjelmapalveluiden ja muiden matkailuun liittyvien tuotteiden kehittäminen Hailuodossa on matkailun ohjelmapalvelutarjonta alkutekijöissään. Esimerkiksi luontomatkailuun ja kalastukseen liittyvät maksulliset matkailutuotteet puuttuvat kokonaan. Tapahtumatuotteena syksyiset siikamarkkinat ovat merkittävä tapahtuma ja kaksipäiväiset markkinat keräävät liki 4000 kävijää. Hailuoto-Oulu yhteismarkkinointihanke esiselvitys 18
Matkailuun liittyviä käsityö-, taide- ja alkutuotantotuotteita valmistetaan saarella jonkin verran. Myynti on vielä ollut varsin vähäistä, arviolta n. 50.000 vuodessa. Myynti on painottunut kesään. Metsähallituksen luontonäyttely on itsessään ohjelmapalvelutuote, tuotteena tuleekin jatkossa saada mukaan Hailuodossa toteutettaviin matkailutuotteisiin. OSS:n toimesta on kehitetty ohjelmatoimintaa lähinnä nuorison tarpeisiin, mutta jatkossa tuotteet kohdistuvat myös muihin matkailijoihin. Matkailuun liittyvän majoitus- ja muun investointien toteuttaminen luo kysyntää ohjelmapalveluille. Kunnan alueella ei kuitenkaan ole alaan liittyvää yritystoimintaa ja muutenkin yritystoiminta on verraten vähäistä. Tämä edellyttää yrittäjien rekrytointia saaren ulkopuolelta. Tilanne on ongelmallinen, sillä koko Oulun seudulla ohjelmapalveluyritysten joukko on varsin vähäinen. Yhtenä vaihtoehtona yrittäjien rekrytoimiseksi on järjestää toisen asteen aikuiskoulutuksena matkailun ohjelmapalveluyritystoiminnan koulutusta esimerkiksi Meriluonto-opaskoulutusta. Koulutus tapahtuisi osaksi Hailuodossa ja koulutuksen järjestäjän voisi olla esim. Oulun seudun ammattiopisto OSAO tai Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä, jolla on jo kokemusta matkailun ja yrittäjyyden koulutuksesta. 2.15. Matkailutulo ja työllisyysvaikutus Matkailutulo Matkailutulon ja työllisyyden laskennassa Suomessa sovelletaan matkailun satelliittitilinpidon toimialakohtaisia arvioita matkailuosuusprosenteista. Matkailuosuusprosentti tarkoittaa matkailukysynnän osuutta kunkin toimialan kokonais-liikevaihdosta ja työllisyydestä, jolloin toimialalle kohdistuva matkailukysyntä erotetaan paikallisen väestön kysynnästä. Hailuodon kunnan osalta matkailutulovaikutus perustuu kaupan ja matkailuyrittäjien haastatteluihin sekä arviomenettelyyn. Varsinaisen MasterPlanin yhteydessä tuleekin tehdä matkailijoihin kohdistuvat haastattelut, jolloin saadaan tarkemmat luvut (Oulun matkailutulo on tällä hetkellä n. 156 milj ). Hailuodon matkailutulo on rakennettu seuraavasti: Matkailuyritysten liikevaihto kokonaisuudessaan. Kaupan myynnistä n. 40 %. Matkailuliikenne muodostuu pääasiallisesti lauttakustannuksista. Lautan kokonaiskustannukset ovat vuonna 2007 n. 3.6 milj.. Tästä on arvioitu n. 20 % olevan matkailuun liittyvää kustannusta. Hailuoto-Oulu yhteismarkkinointihanke esiselvitys 19
Kunnan matkailutulon muodostuminen 2007 1000 2015 liikenne- ja energiakäytävän yhteys valmistunut 2020 2030 Vähittäiskauppa 1000 6000 12000 20000 Matkailuyritykset 500 5000 16000 25000 logistiikka/ 700 400 1200 x 3000 x Muut 200 800 1500 4000 Yhteensä 2400 12200 xx 30700 52000 x summassa ei mukana mahdollista liikenne- ja energiakäytävämaksua. xx summassa huomioitu myönteisen rakentamispäätöksen aiheuttama ennakkoinvestointi. Välittömästi liikenne- ja energiakäytävää koskevan päätöksen myötä alkaa voimakas investointibuumi alueelle. Parantunut liikenneyhteys laajentaa ja monipuolistaa matkailuelinkeinon rakennetta, mikä turvaa työpaikkojen pysyvyyttä myös heikompien suhdanteiden aikana. Yhteys avaa voimakkaan muuttoliikkeen saarelle on kuntatalouden kannalta ratkaiseva, parantuneen yhteyden tuoma liikennemäärän lisäys aiheuttaa myös saaren pääreitin kehittämistarpeen ja se nousee vahvasti esille Tiehallinnon listoilla. Mikäli parantunutta yhteyttä ei saada, jää matkailutulo vuonna 2015 n. 6-7 milj. :n ja kasvu on siitä eteenpäin n. 2-5 % vuosivauhtia. Työllisyysvaikutus Matkailu itsessään muodostaa monipuolisen elinkeinoympäristön, majoituksen, ravitsemuksen ja koko ohjelmapalveluiden kirjon. Näistä seikoista johtuu, että matkailuelinkeinon työllisyysvaikutukset ovat elinkeinosektoreiden vertailuissa eräs kaikkein korkeimmista (1 miljoona tuotos tuottaa 17 välitöntä työpaikkaa ja välilliset mukaan lukien kokonaisvaikutus on 25 työpaikkaa). Hailuodon matkailutulon työllisyysvaikutusta tuleekin tehtävässä MasterPlanissa laskea. Matkailuyritysten liikevaihdoista voidaan suoralle kertoimella laskea työllisyysvaikutukset. Vuosi 2007 2015 2020 2030 Matkailuyritysten 500 5000 16000 25000 liikevaihto. Välitön työllisyysvaikutus 8 83 272 425 Matkailutulon tuoma työllisyysvaikutus perustuu muualla tehtyihin selvityksiin. Näin saadaan yhden miljoonan euron matkailutuloa kohti 10 15 henkilötyövuotta Kunnan matkailutulon muodostuminen 2007 1000 2015 liikenne- ja energiakäytävän yhteys valmistunut 2020 2030 Yhteensä 2400 12200 30700 52000 Välitön työllisyysvaikutus 24 36 122 183 307 520 770 454 Hailuoto-Oulu yhteismarkkinointihanke esiselvitys 20