Khall 26.8.2013: 225r liite nro 3 takuu PHJIS-SAVN NURISTAKUUN TIMEENPANSUUNNITELMA Duunataan porukalla nuorten asioita kuntoon! 7 n TAVITE: Jokaiselle Pohjois-Savon 1 nuorelle järjestetään TYÖPAIKKA B PISKELUPAIKKA HARJITTELUPAIKKA MUU TARVITTAVA TUKIPALVELU -I MIKSI? Nuorten hyvinvoinnilla on merkittävä vaikutus alueellisen kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden kannalta - 1 saava ja hyvinvoiva työvoima on tärkeä menestystekijä nyt ja tulevaisuudessa Nuorten osaaminen syntyy koulutuksen ja työn kautta Nuorten hyvinvointi syntyy mielekkään tekemisen, osallisuuden ja toimivien palveluiden kautta Elinkeino-, liikenne- ja nuoriso t a ku U ympäristökeskus Ewoepan E ift Euroopan sonlaalirahasta LJ : [t a
LUKIJALLE Hallitusohjelman mukainen nuorisotakuu astui voimaan 1.1.2013. Nuorisotakuulla tarkoitetaan, että jokaiselle alle 25 vuotiaalle ja alle 30 vuotiaalle vastavalmistuneelle nuorelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, työpaja-, opiskelu- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi jäämisestä. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Pääpaino nuorisotakuun toteuttamisessa tulee olla ennaltaehkäisevässä toiminnassa ja palvelujen tulee näyttäytyä myös nuorelle selkeänä kokonaisuutena. Erityisen tärkeää on hahmottaa ja tietää se, millaisia palveluita toimijat tarjoavat nuorille ja mikä on heidän roolinsa nuorisotakuun toteuttamisessa ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus koordinoi nuorisotakuuta maakuntatasolla. Tämä toimeenpanosuunnitelma nimeä kantava selvitystyö on osa koordinointia, jolla hahmotetaan toimijakenttää, sen palveluita sekä haasteita. Toimeenpanosuunnitelma on laadittu yhteistyössä keskeisimpien pohjoissavolaisten toimijoiden kanssa. Suunnitelman laatimiseen on osallistunut kuntien monialaisten ohjaus- ja palveluverkostojen edustajia, oppilaitosten edustajia, valtion virastojen edustajia sekä muita merkittäviä toimijoita kolmannelta sektorilta. Yhteistyötä on tehty workshopien ja suunnittelukokousten myötä. Toimeenpanosuunnitelmassa esitellään Pohjois- Savon ELY-keskuksen suositukset nuorisotakuun toteuttamiseksi paikallistasolla. Ehdotukset tukevat paikallisen nuorisotakuun toimeenpanon eteenpäinviemistä ja toteuttamista. Maakuntatason toimeenpanosuunnitelma nostaa esiin myös joitakin esimerkkejä paikallistason toimijoista ja toimenpiteistä. Nuorisotakuun koordinointia varten ELYyn on perustettu työryhmä, joka tulee kehittämään nuorisotakuun maakunnallista koordinointia myös jatkossa. Maakunnalliseen koordinointiin kuuluu myös ajankohtaisen ja ajantasaisen tiedon kerääminen sekä levittäminen alueen toimijoille. Nuorisotakuuta toteuttaa jo usea taho ja asian edistämiseksi tehdään jo paljon tärkeää työtä. Pohjois-Savossa on 20 kuntaa, useita eriasteisia oppilaitoksia, useita STE-alueita sekä kolmannen sektorin toimijoita, joista osa tuottaa myös kunnille ostopalveluita. Näiden jokaisen kohdalla on omanlainen, paikallinen toiminta- ja palveluympäristö nuorisotakuun toteuttamiseksi. TE-toimiston palvelut ja jatko-ohjaus ulkopuolisiin palveluihin ovat avainasemassa nuorisotakuun toteutuksessa. Kuntien rooli on merkittävä nuorisotakuun ja siihen kuuluvan koulutustakuun toteutumisessa. Kuntien palveluista nousevat esille etenkin nuorten työpajatoiminnan, etsivän nuorisotyön, oppilaanohjauksen, oppilashuollon ja joustavien opintopolkujen merkitys, mutta myös sosiaali- ja aikuissosiaalityö, mielenterveys- ja päihdetyö sekä kuntouttava työtoiminta. ppilaitosten tarjoamat opiskelumahdollisuudet ja joustavat opintopolut ovat tärkeässä roolissa nuorisotakuussa, johon kuuluu myös koulutustakuu ja nuorten aikuisten osaamisohjelma. Nuorten vastavalmistuneiden parempi työelämään pääsy ei onnistu ilman oppilaitosten toimivia työelämäyhteyksiä. Nuorten työelämään pääsyn ja sinne kiinnittymisen haasteet löytyvät työpaikkojen puuttumisen lisäksi myös työllistävien tahojen tietämättömyydestä nuoren palkkaamiseen tarkoitetuista tukimuodoista. Nuorten palveluita ja ohjausta tulee jatkuvasti kehittää. Tietoa tulee välittää, tietoa tulee olla saatavilla ja vastuiden tulee olla selkeitä. Toimintojen ja tiedonvälityksen sirpaleisuus hankaloittaa vastuun rajojen ja jakamisen selvitettävyyttä. Nuori ihminen tarvitsee aina ohjausta, olipa hän työsuhteessa, opiskelemassa tai työkokeilussa. Keskustelua, yhteistyötä ja selkeää vastuunjakoa nuorisotakuuseen liittyen tarvitaan vielä lisää. Toivon sinulle kehittämismyönteisiä jatkoaskeleita nuorten palveluiden parissa sekä paikallisessa nuorisotakuun toimeenpanossa ja toteutustyössä. Projektipäällikkö, Pohjois-Savon nuorisotakuun toimeenpanosuunnitelma nuoriso I Ehnkeino-, liikenne- ja Euroopan unioru a U U yrnpäristokeskus Euroopan sonraaurahasto Vipaivoima E 1.J : [ta
SISÄLLYSLUETTEL 1. MITÄ PITÄISI DUUNAILLA... 4 1.1 Pohjois-Savon ELY-keskus suosittaa tämän toimeenpanosuunnitelman myöta 4 2. MITEN NURTEN PALVELUITA JA NURISTAKUUTA TTEUTETAAN J... 8 2.1 Pohjois-Savon TE-toimiston palvelut... 9 2.2 Kansaneläkelaitokset palvelut... 11 2.3 Kuntien nuorisotoimen, sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen palvelut nuorille... 14 2.4 ppilaitosten palvelut nuorille... 22 2.5 Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK, palvelualojen ammattiliitto PAM, korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö AKAVA... 29 2.6 Elinkeinoelämä, työllistävät yritykset ja organisaatiot... 31 2.7 Muut keskeiset toimijat... 34 3. NURTEN PALVELUJÄRJESTELMÄN HAASTEET JA KEHITTÄMISKHTEET... 36 3.1 Haasteita ja kehittämiskohteita: työn organisointi... 37 3.2 Haasteita ja kehittämiskohteita: nuoret palveluissa... 39 4. HANKKEITA JA HYVIÄ KÄrrÄNTÖJÄ TIMIJAKENTÄLTÄ KEVÄÄLLÄ 2013... 42 5. LPUKSI... 47 LÄHTEET... 48 LIITTEET... 48 L Elinkeino-, liikenne-ja oso t a k U U ympäristökeskus E 1...J : [ta EurEuroopanunon
4 1. MITÄ PITÄISI DUUNAILLA? TAVITE: Jokaiselle Pohjois-Savon nuorelle järjestetään Työpaikka piskelupaikka Harjoittelupaikka Muu tarvittava tukipalvelu Nuorisotakuun onnistunut toimeenpano ja toteuttaminen tarvitsevat nuorten palveluita tarjoavilta ja nuoria työllistäviltä tahoilta positiivisen tahtotilan vaikuttaa asioihin. Pohjoissavolaiset nuoret rakentavat osaltaan maakunnan tulevaisuutta, mieluiten hyvinvoivaa ja positiivista sellaista. Motivoitunut asenne ajaa eteenpäin, askel askeleelta. Yhteisen arvomaailman ja tahtotilan jakaminen nuorisotakuun toteuttamisessa on tärkeää. Yhtenä tavoitteena on edellä mainitun lisäksi avoimen keskustelun ja yhteistyön jatkaminen sekä lisääminen. Yhteinen keskustelu nuorisotakuusta ja sen toteutuksesta on tämän projektin myötä avattu ja sitä tulee jatkaa. Tämän projektin edetessä selvisi, että monia kysymyksiä on ollut ja on edelleen avoinna eikä valmiita vastauksia ole olemassa. Vastaukset tulee kehittää ja luoda, mikä vaatii työtä myös jatkossa jokaiselta nuorten palveluita tarjoavalta ja nuoria työllistävältä taholta. Tämän selvityksen idea on selkeyttää eri toimijoiden palveluita ja vastuualueita, joita paikallistasolla tulee syventää, tarkentaa ja avata enemmän. Nuorten palveluita tarjoavien toimijoiden on hyvä tarkastella sitä, miten eri palvelut toimivat ja miten niihin vaikutetaan paikallisella tasolla. Lisäksi on mietittävä, kuinka jokainen omassa organisaatiossaan ja yhteistyössä toisten toimijoiden kanssa vastaa nuorisotakuun ja nuorten palvelujärjestelmän haasteisiin ja kehittämiskohteisiin, sekä kuinka nuorisotakuun toteuttamista ja seuraamista kehitetään, toteutetaan ja seurataan jatkossa. 1.1 PHJIS-SAVN ELY-KESKUS SUSITTAA TÄMÄN TIMEENPANSUUNNITELMAN MYÖTÄ 1.1.1 JKAISTA PHJIS-SAVN KUNTAA toimimaan paikallisen tason nuorisotakuun vastuutahona ja nimeämään kunnan vastuuhenkilön koordinoimaan nuorisotakuuta paikailisella tasolla. Vastuuhenkilö toimii myös paikallisen tason yhteyshenkilönä maakunnallisen tason yhteydenpidossa. laatimaan kuntakohtaisten nuorisotakuun toimeenpanosuunnitelman yhteistyössä paikallisen elinkeinoelämän, TE-toimiston, oppilaitosten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa 30.9.2013 mennessä. tarjoamaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tavoitteellisesti työmahdollisuuksia nuorille, joiden työllistyminen avoimille työmarkkinoille on haastavaa (työpajatoiminta, kuntouttava työtoiminta, harjoittelupaikat). nuoriso EIinkeno-, hikenne- ja t 1< till Euroopan unan yrnpänstökeskus Euroopan sosiaatirahasto E Li : [ta
luomaan ja kehittämään aktiivisesti nuorille mahdollisuuksia sekä nuorten tarvitsemia tukipalveluita yhdessä nuorten kanssa. järjestämään ja kehittämään etsivää nuorisotyötä. muodostamaan lakisääteisen nuorten ohjaus- ja palveluverkoston kokoonpanon niin, että verkoston jäsenenä on myös päätäntävaltaisia henkilöitä. SUSITUKSEN TAVITTEET Nuorisotakuun paikallisen ja maakunnallisen tason vastuu, toimeenpano ja toteutus selkenevät. Toimijoiden palvelut, vastuut ja työnjako nuorisotakuun toteutuksessa ovat selkeät. Toimijat saavat tietoa paikallisesta nuorisotakuun toteutumisesta paikallistasolla ja voivat suunnata omaa osaamistaan ja tekemistään oikealla tavalla. Yhteiset tavoitteet ja paikallinen yhteistyö lisää nuorisotakuun toteutumisen todennäköisyyttä. Nuoret työllistyvät paremmin, nuorten pääsevät harjoitteluihin, koulutustakuu toteutuu, nuoret saavat tarvitsemansa tukipalvelut. Nuoret, kunnat, työnantajat ja oppilaitokset hyötyvät joko suoraan tai välillisesti. Kysymyksiä nuorisotakuun toteuttamisesta paikallisen kehittämisen ja nuorisotakuun toimeenpanosuunnitelman laadinnan tueksi: Miten koulutustakuu toteutetaan yhteistyössä paikallisten toimijoiden (oppilaitokset, TE-toimisto, työpajat) kanssa? l<uka vastaa koulutustakuun toteutumisesta kunnassa? Miten paikallistasolla varmistetaan, että koulutustakuu peruskoulun päättäneille nuorille toteutuu syksystä 2013 alkaen ja nuori aloittaa opinnot? Miten aktiivisesti kunta työllistää nuoria työkokeiluun tai palkkatuettuun työhön? Voisiko työllistää enemmän, tulisiko laatia erillinen suunnitelma ja toimintamalli yhdessä TE-toimiston kanssa? Miten nuori pääsee tarvittaessa kuntouttavaan työtoimintaan, työpajalle tai muuhun tarvittavaan kunnalliseen palveluun kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta? Miten paikallisten nuorten työttömien määriä sekä pääsyä kunnallisiin palveluihin, työkokeiluun tai kuntouttavaan työtoimintaan seurataan? Miten erilaisia nuorten palveluihin liittyviä suunnitelmia ja niihin sisältyvää seurantaa hyödynnetään tai voisi hyödyntää myös nuorisotakuun toteuttamisessa ja seurannassa? Miten paikallinen elinkeinoelämä ja työnantajat saadaan mukaan nuorisotakuun toteuttamiseen ja ottamaan nuoria työhön tai harjoitteluun? 1.1.2 TE-TIMISTA etsimään nuorille ja vastavalmistuneille aktiivisesti työnantajien kanssa työ- ja työkokeilumahdollisuuksia. lisäämään työnantajakäyntejä ja markkinoimaan nuorten työllistymistä tukevia palveluita työnantajille (palvelujen käyttö ja hyödyntäminen, ml. Sanssi-kortti). oriso t a k U U Vipuvoirnaa Elinkeino-, liikenne- ja E 1J : a ympänstökeskus
6 tarjoamaan nuorille heti työnhaun alussa aktiivista työnhaun tukea sekä asiantuntevaa ja työmarkkinalähtöistä koulutukseen ohjaamista. tarjoamaan nuorille tietoa yrittäjyydestä yhdessä yrittäjäjärjestöjen kanssa. osallistumaan paikallisten (kuntavetoisten) toimeenpanosuunnitelmien laatimiseen ja osallistumaan aktiivisesti monialaisten ohjaus- ja palveluverkostojen toimintaan. tiivistämään yhteistyötä ja tiedon vaihtoa TE-toimiston ja oppilaitosten välillä. 1 SUSITUKSEN TAVITTEET Nuoret työllistyvät ja kerryttävät arvokasta työkokemusta. TE-toimisto tekee enemmän työelämä/yrityskäyntejä ja vie tietoa nuorisotakuusta, palveluiden käytöstä ja hyödyntämisestä. Nuorten yrittäjyys saa enemmän tukea. Elinkeinoelämän toimijoiden tietämys nuorten työllistämistä edistävistä palveluista, kuten palkkatuesta (Sanssi-kortti) tai työkokeilusta lisääntyy. Kynnys palkata nuori työsuhteeseen tai ottaa nuori työkokeiluun madaltuu. TE-toimisto hyödyntää työvoimakoulutusten suunnittelussa elinkeinoelämän koulutustarpeita ja intressejä tehokkaammin. TE-toimistossa nuorten parissa työskentelevien ja nuoria ohjaavien tietämys ja osaaminen palveluista sekä opiskelumahdollisuuksista lisääntyy. Nuoret ohjautuvat nykyistä nopeammin opiskeluun ja työelämään. 1.1.3 PPILAITKSIA kehittämään toimivia koulutusketjuja (esimerkiksi edistämään nuorten siirtymistä perusopetuksesta toiselle asteelle nopeasti). kehittämään koulutustakuun toimivuutta. ennaltaehkäisemään koulutuksen keskeyttämisiä ja keskeyttämistilanteissa varmistamaan, että nuori ei jää ilman tukea ja palveluita. panostamaan nuorten työelämävalmiuksien parantamiseen ja edistämään työelämään siirtymistä yhteistyössä työnantajatahojen kanssa. SUSITUKSEN TAVITTEET L Erilaiset joustavat opiskelupolut, työelämäjaksot, työharjoittelut ja oppitunnit yrityksissä mahdollistuvat entistä tehokkaammin. Ajantasainen tieto elinkeinoelämän osaajatarpeista välittyy oppilaitoksille ja opiskelijoille entistä paremmin. ppilaitosten urapalvelut kehittävät toimintaansa palvelemaan opiskelijoita ja elinkeinoelämän toimijoita entistä laadukkaammin. Työelämälähtöiset koulutusmallit lisääntyvät. piskelijahuollon resurssit ovat riittävät ja laadukkaat. rfzioriso ta k U U Elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus iiu Vipuv&maa E LJ : [ta
7 1.1.4 TYÖNANTAJIA tarjoamaan työmahdollisuuksia nuorille (palkkatyö, harjoittelut), erityisesti nuorten ensimmäisten työpaikkojen suhteen. Tutkinnon suorittaneille palkkatöitä, ammattiin kouluttamattomille myös työkokeilu ja harjoittelumahdollisuuksia. tarjoamaan oppisopimuspaikkoja nuorille aktiivisesti. osallistumaan paikalliseen nuorisotakuutyöhön ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. SUSITUKSEN TAVITTEET Työelämä ja työnantajat saavat uusia kehittyviä osaajia ja taitajia palvelukseensa. Nuoret kerryttävät arvokasta työkokemusta. Nuorten työelämään pääsy ja sinne kiinnittyminen tehostuu. Tieto nuorten työllistämiseen suunnatuista tukimuodoista työnantajille lisääntyy ja tukimuotoja hyödynnetään laajemmin. 1.1.5 NURTEN PALVELUITA TARJAVIA TIMIJITA JA NURIA TYÖLLISTÄVIÄ TIMIJITA toimimaan aktiivisesti nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. luomaan yhteisiä toimintatapoja ja tekemään aktiivista yhteistyötä. tiedottamaan aktiivisesti nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävistä toimista, yhteistyön tekemisen tarpeesta, nuorisotakuun paikallisesta toimeenpanosta ja siihen sisältyvistä paikallisista kokonaisuuksista, toimenpiteistä ja hyvistä esimerkeistä. Kriittisen tarkastelun rinnalle tarvitaan myös positiivisia kokemuksia ja tuloksia. SUSITUKSEN TAVITTEET Tieto nuorisotakuusta, sen toteuttamisesta sekä toteuttamisen tilasta leviää paikallisille toimijoille ja yhteistyökumppaneille, väestölle ja nuorille. Tieto aktivoi eri toimijoita, lisää keskustelua ja lisää konkreettisia toimenpiteitä nuorisotakuun toteuttamiseksi, jolloin nuorisotakuu alkaa vaikuttaa tehokkaammin. Positiivisuus ja halu vaikuttaa nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi lisääntyvät. Nuorten tietämys nuorisotakuusta ja siitä mitä se heille merkitsee, lisääntyy. nuoriso t a k U U Elinkeino-, liikenne- ja E LJ [ta.. ympäristökeskus
8 ata aa, ar ar c t - r- - 2. MITEN NURTEN PALVELUITA JA NURISTAKUUTA TTEUTETAAN J at t r Jtt «TILAN N EKATSAUS N URISTYÖTTÖMYYTEEN Pohjois-Savossa työttömyys on kasvanut koko talven 2013. Työttömyyden nousuvauhti hidastui hieman huhtikuun aikana. Voimakkaimmin työttömyyden nousu kohdistuu lomautettujen ohella muun muassa nuoriin. Vuoden 2013 maaliskuussa alle 25- vuotiaita työttömiä oli 1784 henkilöä, huhtikuussa 1565 henkilöä. Muutos maaliskuusta huhtikuuhun on -12,3 %. Muutos vuoden takaisesta, huhtikuusta 2012 on puolestaan +11.2 %. Vastavalmistuneita 25 29 vuotiaita työttömiä oli vuoden 2013 maaliskuussa 120 henkilöä, huhtikuussa 115 henkilöä. Muutos vuoden takaisesta on +40 % +49 %. Vastavalmistuneiden tilastointitapa on muuttunut, mikä osaltaan selittää huimaa prosentuaalista kasvulukua, mutta TE-toimiston mukaan luku on kuitenkin suuntaa antava. Vastavalmistuneiden 25 29 vuotiaiden virta yli kolmen kuukauden työttömyyteen, eli työttömyys kestää yli kolme kuukautta, oli maaliskuussa 2013 Pohjois-Savossa 41.7 %, huhtikuussa 31,7 % eli 10 prosentin muutos positiiviseen suuntaan. (Pohjois-Savon työllisyyskatsaus 3/2013 & 4/2013; Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä maaliskuu 2013 & huhtikuu 2013.) YHTEISTYÖ NURTEN PALVELUITA TARJAVIEN JA NURIA TYÖLLISTÄVIEN TIMIJIDEN VÄLILLÄ i4., ESIM: NURI ILMITTAUTUU TYöTröMÄKSI TE-TIMISTN \ 7 / A TARVITTAESSA PALVELUTARVEKARTITUS JA YHTEYDENTT JA KUNNAN SSIAALI TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA. HJAUS ETEENPÄIN 1 JA TE-TIMISTN TE-TIMISTN / TERVEYDENHULL TYÖLLISTÄMISTÄ EDISTÄVÄT ULKPULISILLE / N PALVELUT /. 1 / 1 PALVELUT KÄYTTÖÖN TIMIJILLE / / PPILAITKSET / 1 / 1 1, / NURISTAKUUN AIKAJANA, KLME KUUKAUTTA - -3-- tior1so takuu Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Euroopan unloni Euroopan sosiaatirahanto EU:[ta
2.1 PHJIS-SAVN TE-TIMISTN PALVELUT Nuorisotakuu astuu voimaan nuoren ilmoittautuessa työttömäksi TE-toimistoon. TEtoimiston virkailijat ohjaavat nuoria työttömiä työnhakijoita suoraan työelämään, työllistämistä edistäviin palveluihin tai muihin nuoren tarvitsemiin TE-toimiston ulkopuolisiin palveluihin. Uravalmennus: Tavoitteena auttaa nuorta selvittämään ammatinvalinta- ja uravaihtoehtoja Kuopio, Siilinjärvi ja Varkaus: lisänä Uraohjaamo* hanke. Työnhakuvalmennus: hjataan ja tuetaan nuorta työn hakemisessa, esimerkiksi työnhakukiubilla. Työhönvalmennus: Nuorille, joilla vaikeuksia itsenäisesti hakea ja löytää töitä. Erityisesti tukemaan osatyökykyisiä nuoria. Työkokeilu: Tullut työharjoittelun ja työelämävalmennuksen tilalle. Työkokeilu ammatillista koulutusta vailla olevalle nuorelle: tavoitteena selvittää nuorelle sopiva työala. Työkokeilu ammatillisen koulutuksen suorittaneille: Vain jos henkilö ollut pitkään poissa työelämästä, jolloin työkokeilun tarkoitus arvioida onko henkilön osaaminen ja työelämävalmiudet ajan tasalla. Työkokeilu voidaan myös järjestää, jos tavoitteena on selvittää nuoren uravaihtoehtona yrittäjyyttä. Kuntoutus: TE-toimisto voi ohjata nuoren työttömän terveystarkastukseen. Nuoren terveydentilan selvittää ensisijaisesti kunnan terveydenhuolto. Epäselvissä kuntoutuskysymyksissä asian ottaa hoitaakseen Kela. Palkkatuki ja Sanssi kortti: Tukikannusteet työnantajalle nuoren palkkaamiseen. Sanssi-kortti osoittaa työnantajalle, että nuoren kanssa on sovittu palkkatuen myöntämisestä. Palkkatukea voidaan käyttää myös oppisopimuksen mahdollistajana tai yhdistettynä ammatillisen työvoimakoulutuksen kanssa. Lisäksi koulutuskokeilun maksusitoumus, työttömyysturva, matkakulukorvaus ja yhteys kuntouttavaan työtoimintaan työpajoilla. Kotoutumiskoulutukset maahanmuuttajille ostopalveluna** [Fior1so t a k U U EIinkeno- liikenne- ja ympänstökeskus Eurpan Vipu 01 maa E L.J : [fa
Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu. Työvoimakoulutus yhteistyössä koulutusorganisaatioiden kanssa. Koulutus ja ammatinvalinta: TE-toimiston psykologit auttavat löytämään ratkaisuja ammatinvalintaan, työhön tai koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Koulutusneuvonnan asiantuntijoilta saa tietoa koulutusmahdollisuuksista, opintojen rahoituksesta sekä aloista ja ammateista. Starttiraha ja yrittäjyyskoulutus: Startti yrittäjäksi monimuotokoulutus (Siilinjärvi, Iisalmi, Varkaus), Startti yrittäjäksi iltamonimuotokoulutus (Kuopio, Siilinjärvi). *Hankkeista lisää sivuilta 42 46 **Alkukartoituspalvelua järjestetään Pohjois-Savon TE-toimiston maahanmuuttaja-asiakkaille Iisalmessa, Kuopiossa ja Varkaudessa. Nuoren palvelupolku 1. Nuori ilmoittautuu TE toimistoon työnhakijaksi netissä sivulla www. te palvelut.fi 2. Nuori tulee ensimmäiselle henkilökohtainen käynnille TE toimistoon. Käynnillä nuorta ohjataan TE palveluiden käyttöön ja hänelle varataan aika palvelutarvekartoituksen jälkeen TE toimiston asiantuntijalle. Työttömyysturva asiat laitetaan vireille. 3. Nuori tapaa TE toimiston asiantuntijan varatulla ajalla kahden viikon sisällä ensimmäisestä henkilökohtaisesta käynnistään TE toimistossa. Tapaamisessa tarkennetaan nuoren tavoitteita ja laaditaan yhdessä työllistymissuunnitelma, joka sisältää konkreettisia toimia, jotka tukevat nuoren pääsyä työelämään tai opiskelemaan. Työllistymissuunnitelmassa sovitaan esimerkiksi seuraavista palveluista: Työnhakuklubi ( työnhakuvalmennusta ryhmässä + yksilöllisesti), henkiökohtaiset työtarjoukset, Sanssi- kortti, työhönvalmennus, työkokeilu, ohjaus terveystarkastukseen, kuntouttava työtoiminta, avustus työnhakumatkoihin. Nuoren työelämään siirtymisen kannalta voi joskus olla ensisijaista ohjautuminen ensin muiden palveluiden piiriin, kuten esimerkiksi sosiaali ja terveydenhuollon palveluihin. Tavoitteena on, että nuori voi myöhemmin palata TE palveluihin. 4. Nuori toteuttaa yhdessä laadittua työllistymissuunitelmaa ja TE toimisto tukee sen toteuttamista. Työllistymissuunnitelmaa tarkennetaan vähintään kuukauden välein yhdessä oso Elinkeino-, liikenne- ja t a k U U ympäristökeskus Eurpan E IJ : [ta
sovitulla tavalla. Yhteydenpito suunnitelman tarkentamiseksi/tueksi nuoren ja TE toimiston asiantuntijan välillä voi tapahtua kasvotusten, puhelimitse tai sähköisesti. Jos nuori ns. katoaa palveluiden piiristä, eikä häneen saada yhteyttä, TE toimistosta otetaan yhteys etsivään nuorisotyöntekijään. Etsivän nuorisotyön avulla varmistetaan, että nuori saa tarvitsemiaan palveluita. 5. Nuorelle tarjotaan TE toimistosta työ, työkokeilu, työpaja, opiskelu, tai kuntoutuspaikkaa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työnhakijaksi ilmoittautumisesta. SEURANTA Nuorisotakuun toteutumisen mittarina käytetään nuorisotakuun piiriin kuuluvien nuorten työttömyyden kestoa ja virtaa yli kolmen kuukauden työttömyyteen, työttömyysastetta sekä nuoria aktivointitoimissa (työkokeilu, palkkatuettu ynnä muut). Vastavalmistuneiden (valmistunut edellisen 12 kuukauden aikana) 25 29 vuotiaiden työttömyyden keston laskenta on aloitettu vuoden 2013 alusta. ASKELEITA ETEENPÄIN NURISTAKUUSSA Pohjois-Savon ELY-keskus on osoittanut alueen TE-toimiston käyttöön nuorten työllistämiseen ja muihin nuorten työvoima- ja yrityspalveluihin viimevuotista enemmän määrärahoja. Työllistymistä edistävien määrärahojen lisäksi Pohjois-Savon TE-toimistoon on palkattu keväällä 2013 määräajaksi lisäresurssina viisi asiantuntijaa nuorten ohjauspalveluihin tukemaan nuorten työllistymistä ja nuorten palveluita. Suunnitelmassa on palkata vielä yksi lisää. L 2.2 KANSANELÄKELAITKSEN PALVELUT Kansaneläkelaitos eli KELA ohjaa asiakkaat ja yhteistyökumppanit hakemaan tiedon palveluista ensisijaisesti internetistä. Kansaneläkelaitoksen tehtävänä on selvittää terveydenhuollosta ohjautuneiden vajaakuntoisten ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuksen tarve. Nuoret voivat olla vailla ammatillista koulutusta, koulutuksen keskeyttäneitä tai koulutettuja nuoria, joilla on terveydellisistä syistä johtuen heikot työnsaantimahdollisuudet. Mukana on myös nuoria, jotka ovat joko määräaikaisella tai toistaiseksi myönnetyllä työkyvyttömyyseläkkeellä. Kela myös räätälöi palvelujaan asiakkaan palvelutarpeen mukaan ja näihin palveluihin asiakkaat ohjautuvat tiettyjen kriteerin kautta. Kyky neuvonta on suunnattu erityisesti jo työssä oleville tior1so III i maa Elinkeino-, liikenne- ja t Euroopan a I( Ii Ii yrnpärstökeskus,,,,, VIPU)U:[ta
12 henkilöille, joilla työkyvyttömyyden uhka on ilmeinen. Kela neuvonta, joka alkaa 1.6.2013, on suunnattu henkilöille, joilla on erityisen vaativa elämäntilanne. Palvelukanavaohjauksella että kohdennetulla palvelulla pystytään vastaamaan myös nuorten asioihin mahdollisemman hyvin. Näihin ohjauksiin liittyy oleellisesti myös TYP* toiminta ja kuntakokeilut. *Typ eli työvoiman palvelukeskus: Työvoimaohjaajan ja sosiaalityöntekijän sekä tarvittaessa sosiaalityön palveluohjaajan tai työ- ja elinkeinohallinnon palveluohjaajan palvelut. Mahdollisuus myös terveystarkastukseen sekä terveydenhoitajan ohjaukseen ja neuvontaan koko asiakkuuden ajan. Tarvittaessa myös Kelan kuntoutussihteerin ja ammatinvalinta / kuntoutuspsykologin palvelut. Ammatillinen kuntoutus ja lääkinnällinen kuntoutus: Vaikeavammaisten lääkinnällisellä kuntoutuksella tuetaan vaikeavammaista kuntoutujaa mahdollisimman itsenäiseen ja täysipainoiseen toimintaan ja osallistumiseen. Sairausryhmäkohtaiset kuntoutuskurssit tukevat sairastuneita tai vammautuneita henkilöitä sekä heidän perheitään monissa eri elämäntilanteissa. Kuntoutuksena voidaan myöntää myös apuvälineitä, jotka helpottavat opiskelua tai työtä. Yrittäjälle tai ammatinharjoittajalle voidaan myöntää kuntoutuksena elinkeinotukea. Lääkinnällistä kuntoutusta järjestävät Kelan lisäksi myös julkinen terveydenhuolto, kuten terveyskeskukset sekä sairaalat. Ammatillista kuntoutusta järjestävät myös työeläkelaitokset ja TE-toimistot. Kuntoutuksesta voi tiedustella hoitavalta lääkäriltä tai Kelasta. Kela ohjaa hakijan muuhun asianmukaiseen kuntoutukseen, jos tarvittavan kuntoutuksen järjestäminen ei kuulu Kelalle. Ensisijainen vastuu nuorten kuntoutuksesta on kotikunnalla. Kuntoutusraha: Kela maksaa kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa, jos kuntoutukseen osallistuminen aiheuttaa kuntoutujalle ansionmenetystä. Kela korvaa myös kuntoutuksesta aiheutuneita matkakustannuksia. Kelan järjestämä kuntoutus on yleensä maksutonta. Kuntoutusraha turvaa toimeentulon kuntoutukseen osallistumisen ajalta, kun kuntoutuksen aikana ei pysty tekemään työtä. Muita kuntoutuksen ajan etuuksia ovat ylläpitokorvaus ja harkinnanvarainen kuntoutusavustus. Hakija voi saada kuntoutusrahaa, jos on 16 67-vuotias ja kuntoutuksen tavoitteena on työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen tai työelämään pääsy. Lisäksi hakijalla tulee olla hyväksyttävä kuntoutuspäätös esimerkiksi Kelasta tai työterveyshuollosta. Lisäksi Kela voi maksaa nuoren kuntoutusrahaa, jonka saaminen ei edellytä kuntoutuspäätöstä. Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan 16 19-vuotiaalle nuorelle, joka tarvitsee tehostettua kuntoutusta. Kuntoutusrahaa ei voi saada, jos saa: - vanhuuseläkettä - pakollisen tai varhennettua vanhuuseläkettä kansaneläkelain tai työeläkelakien perusteella. tapaturmavakuutuksen, liikennevakuutuksen tai sotilasvamma- tai sotilastapaturmalain perusteella myönnettyä täyttä ansionmenetyskorvausta. nuoriso Elinkeino-, liikenne-ja t a k U U ympäristökeskus Euran Vipuvoirnaa j Li : [ta.
Asumistuki: Yleensä voi saada kerralla vain yhtä asumisen tukea. Kun hakee Kelalta tukea asumiseen, tulee tarkistaa ensin, mikä on oikea tuki hakijalle ja hänen perheelle. - Yleinen - pintotuen - Sotilasavustuksen asumistuki on tarkoitettu helpottamaan pienituloisten ruokakuntien asumismenoissa. Yleistä asumistukea voi saada vuokra- tai omistusasuntoon. asumislisä on tarkoitettu lapsettomalle opiskelijalle, joka asuu vuokra-, asumisoikeus- tai osaomistusasunnossa. Jos hakijalla ei ole oikeutta opintotuen asumislisään, voi hakea yleistä asumistukea, esimerkiksi jos asuu lapsen kanssa tai omistusasunnossa. asumisavustus on tarkoitettu asevelvolliselle. Asumisavusta voidaan maksaa myös hakijan omaiselle. Sosiaaliturva Suomeen muuttaneelle: Suomen sosiaaliturvajärjestelmä perustuu maassa asumiseen. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kaikilla Suomessa vakinaisesti asuvilla on oikeus Kelan myöntämiin sosiaaliturvaetuuksiin. Kun henkilö muuttaa Suomesta ulkomaille tai ulkomailta Suomeen, Kela tekee päätöksen siitä, kuuluuko hakija Suomen sosiaaliturvan piiriin eli onko hänellä oikeus Kelan myöntämiin sosiaaliturvaetuuksiin. Päätöksen perustana on laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta. Laista käytetään myös nimeä soveltamisalalaki (1573/1993). Muutettaessa ulkomaille alle vuodeksi, säilyy henkilö yleensä Suomen sosiaaliturvassa ja voi saada Kelan etuuksia. Jos taas tarkoitus on asua ulkomailla yli vuosi, menettää useimmissa tapauksissa oikeuden Suomen sosiaaliturvaan. Kun muuttaa Suomeen, tulee muuttaa maahan vakinaisesti, jotta voi saada Kelan etuuksia. Vakinaista asumista osoittavat esimerkiksi vähintään kahden vuoden työskentely, paluumuutto tai perhesyistä johtuva muutto Suomeen. Vammaistuet: Vammaisetuudet tukevat vammaisten ja pitkäaikaisesti sairaiden henkilöiden itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua. Vaikeasti sairas tai vammainen voi myös saada Kelan tukemaa kuntoutusta. Myös apuvälineitä myönnetään osana kuntoutusta. 16 vuotta täyttäneen vammaistuki on tarkoitettu vammaiselle tai pitkäaikaisesti sairaalle henkilölle, jonka toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan. Lisäksi sairauden tai vamman tulee aiheuttaa haittaa, avuntarvetta, ohjauksen tai valvonnan tarvetta ja/tai erityiskustannuksia. Työttömyysturva: peruspäiväraha ja työmarkkinatuki. Työvoimapoliittisen koulutuksen koulutustuki. nuoriso Ehnkeino-, iikenne- Ja t a k U U yrnpänstökeskus Eurpan Vipuvomaa,,,, E LJ : [ta
pintoraha ja asumislisä (ks. edellä kohta Asumistuki). SEURANTA Läpimenoaikoja seurataan kokonaisuutena. Tavoiteajat ovat kaikkien nähtävillä www.kela.fi sivustolla. Pohjois-Savossa pystytään vastaamaan tavoiteaikoihin erittäin hyvin etuudesta riippumatta. Kelassa työn organisointi ja ohjaus perustuu siihen, että asiakas saa tarvitsemansa palvelun mahdollisemman nopeasti asuinpaikasta riippumatta. Kuntoutuksen osalta 30 päivän tavoiteaika toteutuu tällä hetkellä hyvin. 2.3 KUNTIEN NURISTIMEN, SIVISTYSTIMEN JA SSIAALI- JA TERVEYSTIMEN PALVELUT NURILLE Kuntien tarjoamat laadukkaat peruspalvelut ehkäisevät nuorten syrjäytymistä ja edistävät paikallista hyvinvointia ja elämänlaatua. Lisäksi kunnat työllistävät nuoria tarjoten tärkeää työkokemusta. sa nuorisotakuun piiriin kuuluvista palveluista, joihin nuorta TE-toimistosta ohjataan, kuuluvat kunnan järjestämiin tai ostamiin palveluihin. Nuorisotakuuseen kuuluva koulutustakuu koskee peruskoulun päättäneitä. Koulutustakuun toteutuminen kunnassa linkittyy vahvasti opetustoimen, sosiaalitoimen, työpajojen ja oppilaitosten yhteistyöhön. Nuorisolain mukaan kunnassa on oltava nuorten monialainen ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat (7 a ). Jokainen toimialansa edustaja huomioi lakisääteiset tehtävänsä kunnan palvelujen toimeenpanossa ja toimii sen mukaisesti. Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto on valmis 18 kunnassa ja kahdessa kunnassa (Keitele, Tervo) verkosto on valmisteilla. Lakisääteinen nuorten ohjaus-ja palveluverkosto: 1. Kokoaa tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioi niiden pohjalta nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi. 2. Edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus. 3. Suunnittelee ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi. 4. Edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken. nuoriso Elinkeino-, liikenne- ja t Eu,opanunioni a k U U ympänsiökeskus E Euroopan sosaaiirahasto VipLfvoimaa LJ :
2.3.1 NURISTIMI Nuorisotoimen palvelut liittyvät olennaisesti nuorisotakuun syrjäytymistä ennaltaehkäisevään painotukseen. Nuorten työpajapalvelut ovat lähes kaikissa Pohjois-Savon kunnissa. Etsivä nuorisotyö on vuoden 2013 aikana luultavasti jo kaikissa Pohjois-Savon kunnissa. Kuntakohtaisia tietoja palveluista: Liite 2. Kuntamatriisi. Nuorisotalotoiminta: Nuorten yhteisöt, avoin toiminta ja yhdessä tekeminen. Aluetyö: Eri kaupunginosien nuorisotalot tekevät yhteistyötä mm. koulujen, sosiaalitoimen ja vanhempainyhdistysten kanssa. Nuorisotyöntekijä käy kouluilla, kaduilla ja kokouksissa tapaamassa nuoria ja aikuisia. sallisuuden edistäminen: Nuorten vaikuttajaryhmät. Järjestötoiminta ja kulttuurinen nuorisotyö: Harrastustoiminnan tukeminen, tilojen tarjoaminen, erilaisten tapahtuminen, kurssien tai kerhojen järjestäminen. Kulttuurisessa nuorisotyössä avainsana on nuorten oma toiminta. Nuorten työpajatoiminta: Työpajoilla pyritään työnteon ja siihen liittyvän valmennuksen avulla parantamaan yksilön kykyä ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön sekä parantamaan hänen arjenhallintataitojaan. Erityisnuorisotyö ja etsivä nuorisotyö: Etsivät nuorisotyöntekijät kohtaavat nuoria heidän omissa elinympäristöissään. He tarjoavat kohdennettua ja tarpeisiin mitoitettua tukea ja toimintaa nuorille kaikissa elämäntilanteissa. Nuorten tieto-ja neuvontapalvelut: Tarkoituksena välittää tietoa nuoren elämään kuuluvista asioista kuten opiskelusta, asunnon hankinnasta, harrastuksista, tai työelämästä. Tiedon lähteinä ovat internet, kirjallinen materiaali ja kampanjat. Päävastuun nuorisotiedotusasioissa hoitaa Polnt - Savon nuorisotiedotusportaali. [FZioriso t k U U Ehnkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus E Li : [ta
16 2.3.2 PETUSTIMI Nuorisotakuuseen kuuluva koulutustakuu ja sen onnistuminen liittyy vahvasti kunnan opetustoimen palveluihin. Joustavaa perusopetusta tarjolla lähes kaikissa kunnissa Pohjois-Savossa, perusopetuksen lisäopetusta vaihtelevasti. Kuntakohtaisia tietoja palveluista: Liite 2. Kuntamatriisi. ppilaanohjaus: hjauksessa käsitellään opiskelutaitoja ja koulunkäyntiä, itsetuntemusta, jatko opintomahdollisuuksia, ammatteja ja ammattialoja sekä työelämää. ppilaille järjestetään työelämään tutustumisjaksoja koulutus- ja ammatinvalintojensa perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi. ppilashuolto: Koulukuraattorin, -psykologin ja terveystoimella). terveydenhoitajan palvelut (vastuu sosiaali- ja Perusopetuksen lisäopetus (1.Iuokka), ammattikymppi ja siltakymppi. Joustava perusopetus: Tavoitteena on tukea oppilaita, jotka ovat vaarassa jäädä ilman perusopetuksen päättötodistusta. Samalla pyritään ehkäisemään toisen asteen koulutuksesta pois jäämistä ja koulutuksen keskeyttämistä. Lukio-opetus. 2.3.3 SSIAALI- JA TERVEYSTIMI Kunnat voivat tuottaa sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut yksin tai muodostaa kuntayhtymiä. Kunta voi myös ostaa sosiaali- ja terveyspalveluja toisilta toimijoilta. Nuorisotakuuseen kuuluu lupaus muun muassa nuorten kuntoutuspalvelujen saatavuudesta. Nuorisotakuun toteuttamisessa korostetaan myös nuorten mahdollisuutta saada tarvittavia mielenterveys- ja päihdekuntoutuspalveluja. Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluita on yleisesti ottaen niukasti tarjolla Pohjois-Savon alueella. Joissakin kunnissa on myös vähennetty päihdekuntoutuksen rahoitusta. Lisätietoja päihdetyön rakenteista: Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Itä-Suomen alueen kunnissa. Kejonen, Anne. Itä-Suomen Aluehallintovirasto 2013. nuoriso Ehnkeno-, hikenne-ja t a k U U impäristökeskus Euroopan so5iaaliha5to Vipuvoirnaa E Li : [ta
etuuksien etuuksien Perusterveydenhuolto, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto (oppilashuolto). Sosiaalityö ja aikuissosiaalityö: Neuvontaa ja ohjausta sosiaalipalveluiden ja hakemisessa. Erilaisten sosiaalipalvelujen ja myöntämistä sekä asiakkaiden tukemista erilaisissa kriiseissä. Lisäksi sosiaalityö on keskeistä koulun psykososiaalisessa työssä oppilashuollossa, päihde- ja mielenterveystyössä, vammaishuollossa, kuntouttavassa työtoiminnassa sekä maahanmuuttajatyössä. Aikuissosiaalityö keskittyy yli 18-vuotiaille asiakkaille tarjottaviin palveluihin: toimeentulotuki, sosiaaliturvatyö, päihdepalvelut, sosiaalinen kuntoutus, kumppanuustyö, asumispalvelut, kotouttamistyö, työllistämispalvelutja vammaispalvelu. Mielenterveys-ja päihdetyö: Mielenterveyspalveluissa alle 23-vuotiaiden hoidon tarpeen arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on tehtävä kuudessa viikossa lähetteen saapumisesta. Hoito on järjestettävä kolmessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta. Päihdepalveluja järjestetään sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintayksiköissä. Päihdepalveluiden avopalveluihin voi hakeutua oma-aloitteisesti, laitoshoitoon tarvitaan useimmiten lähete. Kuntouttava työtoiminta: Kuntoutustarpeen arvioinnissa velvoite tehdä yhteistyötä kaikkien kuntoutuksen järjestämiseen liittyvien tahojen kanssa. MATALANKYNNYKSEN MIELENTERVEYS-JAPÄIHDEPALVELUT Kuntien järjestämän perusterveydenhuollon osana tai lisänä. KUPI, SIHTI: 13 22 -vuotiaille nuorille. Voi hakeutua esimerkiksi koulunkäyntiin, opiskeluun, aikuistumiseen ja ihmissuhteisiin sekä mielenterveyteen liittyvissä ongelmissa. Aika varataan puhelimitse. Käyntikertoja on 1-5 ja ne ovat maksuttomia. KUPI, PÄIHDEPALVELUSÄÄTIÖ: Avohoitopalveluja päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen. Avohoitopalvelut ovat asiakkaille maksuttomia. IISALMI, STPPI: Tarjoaa tukea ja neuvontaa nuorille päihteiden käyttäjille, perheenjäsenille ja viranomaisille. Tavoitteena on edistää nuoren henkilökohtaista ja sosiaalista kasvuprosessia ja elämänhallintaa. Stoppiin voi tulla virka-aikana ilman lähetettä ja ajanvarausta tai ottaa yhteyttä puhelimitse. VARKAUS, NIKULA: Mielenterveyspalvelut alle 22-vuotiaille. Vastaa lisäksi kasvatus ja perheneuvonnasta sekä kou lupsykologisesta työstä. Asiakkaaksi hakeudutaan puhelimitse. VARKAUS, PYSÄKKI: Kuntoutusta ja ohjausta päihteistä aiheutuneiden haittojen hoidossa ja korjaamisessa. Hakeutuminen asiakkaaksi suoraan. L Ehnkeino-, iikenne-ja tioriso t a k Euroopan unoni U U ympänsiökeskus Euroopan sosaaurahasto E L.J : [ta
- Lasten - Nuorten - Päihdetyöntekijät - KYS: - KYS: - Nuorisopsykiatrian - Välimaaston 2.3.4 SSIAALI- JA TERVEYDENHULLN KUNTAYHTYMÄT PHJIS-SAVSSA YLÄ-SAVN STE: Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä. Nuorten palvelut: ja nuorten palvelut (Iisalmi, Kiuruvesi): Lasten ja nuorten palvelukokonaisuuden muodostavat lasten-, nuorten ja perheneuvolan sekä puheterapian työryhmät sekä nuorten matalan kynnyksen päihdehoitopiste Stoppi. Työryhmiin sijoittuvat myös päihdetyöntekijät. työryhmä tutkii ja hoitaa 14 20-vuotiaita nuoria, joilla on nuoruusiän kehitystä uhkaavaa tai toimintakykyä alentavaa vakavaa psyykkistä oireilua tai epäilyä siitä. Palveluun lähetteellä. vastaavat lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä päihteiden käytön ja pelaamisen aiheuttamien ongelmien selvittelystä ja hoidosta. SISÄ-SAVN TERVEYDENHULLN KUNTAYHTYMÄ: Rautalampi, Suonenjoki. PHJIS-SAVN SAIRAANHITPIIRIN (PSSHP) KUNTAYHTYMÄ JA KYSTERI LII KELAITS: PSSHP: Kuopio, Siilinjärvi, Varkaus, Iisalmi. Nuorten palvelut: - KYS: Puijon sairaala Kuopio: kaikki erikoisalat (paitsi lastenpsykiatria). Alavan sairaala Kuopio: lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria. Tarinan sairaala Siilinjärvi: kirurgia, kuntoutus, psykiatria. Lisäksi yhteistyötä tehdään Varkauden ja Iisalmen sairaaloiden kanssa (psykiatrian poliklinikka, päihdeklinikka). poliklinikat, Kuopio ja Siilinjärvi: Avohoidon yksiköt palvelevat 14 19-vuotiaita nuoria, joilla on vakavia psyykkisiä ongelmia. Polikliininen tutkimusjakso alkaa usein nuoren ja vanhempien yhteistapaamisella. Tutkimus sisältää yleensä 1-5 tapaamista. Poliklinikalle lähetteellä. työryhmä/jalkautuva työ: Jalkautuva työ ja tehostettu päivätoiminta auttavat nuorta silloin, kun perinteiset avohoidon keinot katsotaan epätarkoituksenmukaisiksi tai riittämättömiksi. Kohderyhmä 14 19 -vuotiaat nuoret, joilla vakava psyykkinen sairaus ja/tai syrjäytymisuhka sekä toimintakyvyn alenema. KYSTERI LIIKELAITS: Leppävirta, Juankoski, Kaavi, Rautavaara, Pielavesi, Keitele, Tervo, Vesanto. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri on ottanut vastuulleen näiden kuntien perusterveydenhuollon. nuoriso t a k U U Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Euroopan unon E Li : {t a
- Ehkäisevän - Ehkäisevän - Ehkäisevän SEURANTA NURISTIMI: Etsivät nuorisotyöntekijät seuraavat minne nuoret lähtevät etsivien nuorisotyötekijöiden piiristä. Pääsääntöisesti nuorten työpajoilla seurataan minne nuoret sijoittuvat pajoilta. Suositus seurantaan on noin vuoden ajan pajalta lähdön jälkeen. Tästä valtakunnallinen kysely, josta tulokset kuntien nuorisotoimelle (Lisätietoja: Varsinais-Suomen ELY-keskus, Erik Häggman). SIVISTYSTIMI: Lukion ja peruskoulun päättäneiden seurannassa ajantasaisen tiedon tai tilastokeskuksen kokoaman tiedon seuranta kuntakohtaista (ks Liite 2. Kuntamatriisi).Tilastokeskuksen tilastointi; Koulutus ja koulutukseen hakeutuminen. SSIAALI- JA TERVEYSTIMI: Seuranta kunta- ja STE-kohtaista, ei tiedossa tarkempia paikallisia käytäntöjä tai tilannetta seurannan suhteen. Kunnissa oltava muun muassa lakisääteiset päihdestrategiat sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat, joihin sisältyy seurantaa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat löytyvät jokaisesta kunnasta. Ylä-Savon kuntien STE:n alueella yksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, jossa seurataan keskeisimpiä indikaattoreita ja tilastotietoja alueen nuorten tilanteesta. Päihdepalvelut: Maaninkaa lukuun ottamatta kunnissa toimii nimetty ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö. Ehkäisevän päihdetyön rakenteiden tila kunnissa: päihdetyön rakenteet kunnossa: Varkaus, Siilinjärvi, Kuopio, Lapinlahti ja Leppävirta. päihdetyön rakenteet haavoittuvat: Vieremä, Vesanto, Tuusniemi, Tervo, Sonkajärvi, Pielavesi, Rautalampi, Kiuruvesi, Keitele, Kaavi, Juankoski ja Iisalmi. päihdetyön rakenteet heikot: Maaninka, Suonenjoki ja Rautavaara. Lisätietoja päihdetyön rakenteista: Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Itä-Suomen alueen kunnissa. Kejonen,Ann ItäSuornenAluehalHntovi:asto 2011 nuoriso t a k U U Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus E LJ : [ta
20 KUNTIEN ASKELEITA ETEENPÄIN NURISTAKUUSSA Kunnat alkavat viedä nuorisotakuun koordinointia ja toimeenpanoa eteenpäin paikallisesti. Nuorisotakuu ja sen paikallinen koordinointi on tullut tai tulee useissa monialaisissa ohjaus- ja palveluverkostoissa käsittelyyn kevään 2013 aikana. n siis todennäköistä, että useassa kunnassa nuorisotakuuta alkaa koordinoida nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. sa kunnista on jo määritellyt nuorisotakuuta paikallisesti koordinoivat tahot, lisätietoja Liite 2. Kuntamatriisi. Esimerkiksi Varkaudessa on perustettu oma nuorisotakuuta koordinoiva ryhmä. Sovittiin 16.4 projektin yhteistyökokouksessa, että monialaisissa ohjaus- ja palveluverkostoissa panostetaan, jos tarpeellista, sosiaali- ja terveystoimen aktivointiin myös nuorisotakuussa. Näin siksi, että sosiaali- ja terveystoimella on vahva rooli nuorisotakuun toteuttamisessa kunnassa. Aktivointi tarkoittaa nuorisotakuusta kertomista ja sosiaali- ja terveystoimen roolin vahvista mista verkostoyhteistyössä ja nuorisotakuun yhtenä paika Ilisena toteuttajana. Projektissa mukana olleet nuorten ohjaus- ja palveluverkostot kokevat tarvetta maakunnalliselle nuorisotakuun koordinoinnille, yhtenäiselle sapluunalle tietojen keräämistä ja seuraamista varten sekä tiedon siirtymisestä nuorten ohjaus- ja palveluverkostosta eteenpäin. Tämä tarve on huomioitu Pohjois-Savon ELY-keskuksen nuorisotakuun maakunnallisessa koordinaatiotyössä ja sen kehittämisessä. STE-uudistus ja Asiakaspalvelu 2014 hanke tuovat osaltaan kunnissa epäselvyyttä tiettyjen palveluiden organisoimisen tulevaisuudesta. Kunnat duunittaa: kesätyöt kunnissa Pohjois-Savon kunnat palkkaavat oman kuntansa nuoria kesätöihin kunnan palvelukseen tai maksavat palkkaustukea yrityksille nuoren pal kkaamiseen. Kuntien tarjoamat kesätyöpaikat sekä palkkaustukien määrät ovat pysyneet viimevuosien tasolla tai lisääntyneet vuonna 2013. Näin Iisalmessa: Kesällä 2013 tavoitteena työllistää noin 300 nuorta. Kesätyötuki työnantajalle porrastettu (Peruskoulun päättävät 360 euroa, muut 280 euroa. Lisäksi 400e miniyritystuki oman miniyrityksen kesän ajaksi työllistävälle). 60 7-8 luokkalaista TWIST kesätyöhön nuorisopalveluihin. Tavoitteena opetella käytännön työelämän pelisääntöjä, työnä nuoriso- ja liikunta-alueiden siivousta ja kunnossapitoa. Kaikki töitä hakeneet haastatellaan ja haastattelusta annetaan rakentavaa palautetta. Kesätyötoiminta hoitaa myös toimeentulotukea hakevien opiskelijoiden kesätyöpaikan saantia yhteistyössä Iisalmen sosiaalitoimen kanssa. Elinkeino-, liikenne-ja nuoriso t a 1<. liii ympäristökeskus Euroopan 1*1 E Li : [ta