TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI 3 / 2005 MERCURIUS Johtava Raisio yhdistää käytännön ja tutkimuksen Jan Hultin: Taide tarvitsee liiketaloudellista luovuutta
P ÄÄKIRJOITUS Innovaatiot ja yliopiston kolmas tehtävä Yliopistolain eräs viimeisimmistä muutoksista koskee tutkimuksen ja siihen perustuvan koulutuksen lisäksi ns. kolmannen tehtäväalueen, yhteiskunnallisen palvelutehtävän antamista suomalaiselle yliopistosektorille. Yliopistot ovat toimineet jo vuosia siten kuin yliopistolaki nyt määrää, eli toimineet aktiivisessa yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Nyt tilanne on ikään kuin saanut virallisen aseman. Ongelmana yliopistoille tässä on kuitenkin se, että tehtävien lisäys ei ole lisännyt vaateen toteuttamisresursseja. EU:n Lissabonin julistuksen tavoitteena on nostaa eurooppalainen kilpailukyky maailman johtavaksi. Samassa yhteydessä on korostettu innovaatioiden roolia kilpailukyvyn kehittämisessä. Eurooppalaisella tasolla Suomen innovaatiokyky on noteerattu korkeaksi. Suomi tunnetaan Euroopan unionin innovaatiopolitiikan, -rahoituksen ja tuloksellisuuden esimerkkimaana. Meillä julkinen sektori on ollut rahoittamassa EU-maita aktiivisemmin innovaatioverkostoa. Ongelmana meillä on kuitenkin se, että menestys innovaatioiden tuottamisessa ei näy taloudellisessa kasvussa. Yliopistot ovat tärkeä innovaatioiden lähde. Tutkimustulosten kaupallistamista voi tapahtua siirtämällä teknologiaa olemassa oleviin yrityksiin, lisensioimalla, tutkimusyhteistyön tai tilaustutkimuksen kautta tai synnyttämällä akateemisia spin-off -yrityksiä. Yliopistojen immateriaalioikeuksiin liittyviä säännöksiä ollaan parhaillaan muuttamassa prosessin tehostamiseksi ja epävarmuuksien poistamiseksi. Tästä muutoksesta ollaan myös erimielisiä. Keksinnön jalostamiseksi innovaatioksi tarvitaan monenlaista tietoa ja osaamista. Eri hankkeiden osaamistarpeet vaihtelevat sektorista ja keksinnön elinkaaren vaiheesta riippuen. Hankkeissa on yleensä mukana aktiivisesti henkilöt, jotka ovat myös itse kehittäneet idean, jolloin riittävä tieteellinen ja teknologinen osaaminen on varmistettu. Usein näistä hankkeista kuitenkin puuttuu muita kaupallistamisen kannalta tärkeitä taitoja, esim. tuotekehitykseen, liiketoiminnan kehittämiseen, markkinointiin, myyntiin, rahoitukseen sekä lakeihin ja asetuksiin liittyvää osaamista. Suomessa on olemassa lukuisia kansallisia ja kansainvälisiä aloitteita ja ohjelmia kansallisten innovaatiojärjestelmien tueksi. Tietointensiivisen yritystoiminnan luonti on koettu tärkeäksi globalisaation myötä myös Turun alueella. Turku Science Parkin kaltaiset välittäjäorganisaatiot ovat tärkeitä innovaatioiden synnyttämisessä ja laajempien yhteiskunnallisten tutkimushankkeiden koordinoijana. Nähdäkseni meillä on rakenteet kunnossa kehittää lisää tietointensiivisiä yrityksiä alueellemme. Se näkyy myös tekeillä olevassa Innovaatioprosessi-hankkeessamme. Se, mitä tarvitaan lisää, on yhteistyötä ja toiminnan koordinointia, ei niinkään uusia rakenteita tai ohjelmia. Näkisin myös, että tulevaisuudessa yhteistyö eri yliopistojen kesken nousee suurempaan rooliin. Uusia avauksia on jo tehty, mikä kertoo, että yhteistyö on lisääntymässä. Elinkeinoelämäyhteistyö pitäisi integroida kiinteämmin osaksi yliopistollista opetusta ja tutkimustoimintaa. Liiketoimintaosaamisen tuominen laajoihin ulkopuolisella rahoituksella toteutettaviin hankkeisiin nähdään myös tärkeänä. Tästä kielivät sekä EU:n että esimerkiksi Tekesin linjaukset. Tällöin TuKKK:n rooli on olla mukana aktiivisesti teknologisemmissakin hankkeissa. Yliopiston kolmas tehtäväalue on tullut jäädäkseen. Yhteiskunnallisen palvelutehtävän hoitamisen ei mielestäni pitäisi silti heikentää opetusresurssejamme tai kauppatieteellisten yliopistojen jatkotutkintotavoitteita. Tämän johdosta näkisin, että yliopistojen aktiivinen rooli uuden tiedon tuottajana voisi olla sitä oikeaa yhteiskunnallista vaikuttamista. Tällöin innovaatioiden luonti ja kehittäminen olisivat keskeisiä tehtäväalueitamme. Kauppatieteilijöiden rooli liiketoimintaosaajina on tässä kehityksessä tärkeä. Innovaatiothan merkitsevät schumpeterilaisessa näkemyksessä juuri kaupallistettuja keksintöjä. Pasi Malinen professori (ma.) 2 MERCURIUS
S ISÄLTÖ MERCURIUS 3/2005 Turun kauppakorkeakoulun tiedotuslehti Pääkirjoitus Innovaatiot ja yliopiston kolmas tehtävä...2 Julkaisija: Turun kauppakorkeakoulu Rehtorinpellonkatu 3 20500 Turku www.tukkk.fi Henkilöt Jan Hultin: Taide tarvitsee liiketaloudellista luovuutta...4 Maija Renko: Kahden väitöskirjan nainen...16 Artikkelit Turun kauppakorkeakoulu avasi 56. lukuvuotensa...7 Käytäntö ja tutkimus vahvaa vastavuoroisuutta...8 Tapio Reponen: Yliopistojärjestelmää kehitettävä nykytilan vahvuuksien pohjalta...10 Esimieskoulutus vahvistaa tunnetta yhtenäisestä Raisiosta...12 Innovatiivisen organisaation jäljillä...14 Kasvusta tehtävä yrittäjälle nykyistä houkuttelevampaa...15 Avoin väylä vetää opiskelijoita...18 Yliopistojen tuottavuus tapetilla...19 Tulevaisuusajattelua ei hyödynnetä yrityksissä riittävästi...24 Varsinais-Suomi laajalla yhteistyöhankkeella YK:n tietoyhteiskuntahuippukokoukseen...28 Palstat Lyhyesti...20 Valmistuneita...21 Nimityksiä...21 Väitöksiä...26 Julkaisuja...29 Tapahtumia...31 16 Monet tämän päivän tutkijat ovat tietyssä mielessä yrittäjiä. Heidän täytyy vakuuttaa rahoittajat tutkimusaiheensa erinomaisuudesta, jotta he saavat resursseja tutkimuksen tekoon, sanoo Maija Renko. 12 Merja Lumme ja Johanna Jalava Raisio Oyj:stä ovat osallistuneet Turun kauppakorkeakoulun PK-Instituutin vetämän koulutusohjelman toteutukseen. Päätoimittaja: Riitta Birkstedt p. (02) 481 4264 riitta.birkstedt@tukkk.fi Toimitusneuvosto: Tapio Reponen, TuKKK Pasi Malinen, TuKKK Leila Hurmerinta-Peltomäki, TuKKK Annika Sabell, TuKKK Jaana Villisi, TuKKK Riitta Birkstedt, TuKKK Mikko Grönman, Jokiranta Oy Taitto: Tuuli Holopainen Viestintätoimisto Jokiranta Oy www.jokiranta.info Valokuvat: Annika Sabell Studio Vizualis / Esko Keski-Oja Kuv@tehdas Roni Lehti Ingram Imagelibrary Kannen kuva: Esko Keski-Oja ja Matti Kolho Painatus: Esa Print Oy Painosmäärä: 4000 kpl ISSN 0788-9747 Tilaukset, osoitteenmuutokset ja palautteet: tiedotus@tukkk.fi p. (02) 481 4296 / Jaana Villisi MERCURIUS 3
Oopperanjohtaja Jan Hultin Taide tarvitsee liiketaloud Teksti: Leena Hulsi / Kuvat: Esko Keski-Oja Savonlinnan oopperajuhlien kesä oli onnistunut. Oopperanjohtaja Jan Hultinin mukaan menestys on monen asian summa. Taidenautinnon takana on myös liikkeenjohdollista osaamista, jota Hultin on hankkinut muun muassa Turun kauppakorkeakoulusta. Savonlinnan oopperajuhlien johtaja Jan Hultin on tyytyväinen kesän antiin, vaikka tavoitellusta kävijämäärästä hieman jäätiinkin. Juhlat sujuivat hyvin pit- 44 MERCURIUS
Johtajan haaste on saada työntekijät ajattelemaan innovatiivisesti, Jan Hultin sanoo. Oopperoita esitetään kymmenissä vanhoissa linnoissa eripuolilla Eurooppaa. Linnat ovat upeita, mutta niiden akustiikka on usein onnetonta. Savonlinnan jälkeen on aina pettymys mennä kuuntelemaan oopperaa jonnekin muualle, Italiasta hiljattain palannut Hultin sanoo. Akustiikan, nimekkäiden teosten ja taiteilijoiden lisäksi oopperajuhlien menestykseen tarvitaan osaava johto, joka katsoo kokonaisuutta ja kykenee ohjaamaan toimintaa haluttuun suuntaan. Yksi oopperajuhlien menestyksen rakentajista on Jan Hultin. ellista luovuutta kälti suunnitelmien mukaisesti. Vieraat olivat tyytyväisiä esityksiin sekä juhlien tunnelmaan. Kansainvälinen lehdistö antoi tapahtumalle runsaasti palstatilaa ja kiittäviä arvioita, Hultin kertoo. Upean luonnon ympäröimä Olavinlinna tarjoaa oopperajuhlien taidokkaasti hiotuille esityksille ainutlaatuisen näyttämön, jonka akustiikka hakee vertaistaan. Ei siis ihme, että muun muassa laatulehtiin lukeutuva Financial Times ylisti Savonlinnan oopperajuhlia vuolaasti. Ooppera kolahti opettajaan Hultin puhuu oopperasta innostuneesti ja ihmisläheisesti. Hän haluaa riisua oopperan yltä turhan vakavuuden ja tärkeyden. Ooppera on taidemuoto, joka edelleen koetaan melko etäiseksi, harvojen lajiksi. Tähän Hultin haluaisi saada muutoksen. Oopperasta pitäisi tehdä helpommin lähestyttävä. Tällä en kuitenkaan tarkoita sitä, että ryhtyisimme esittämään kepeitä operetteja. Tavoitteena on lähinnä ennakkoluulojen murtaminen ja kynnysten madaltaminen. Hultinilla ei ole takanaan klassisen musiikin koulutusta, mutta hänen suhteensa oopperaan on intohimoinen. Rakkaus oopperaan leimahti kesällä 1981, jolloin vastavalmistunut luokanopettaja pääsi Savonlinnan oopperajuhlille kesätöihin. Avustajantehtävä Wagnerin Lentävässä hollantilaisessa oli mykistävä kokemus, joka vei miehen mennessään. Oopperan tekemisen iso koneisto, musiikki ja teatteri olivat yhdistelmä, joka niin sanotusti kolahti. Nautin suunnattomasti oopperamaailman ilmapiiristä. Ura luokanopettajana jäi lyhyeksi, sillä kuusi vuotta myöhemmin Savonlinnassa muun muassa näyttämömiehenä, näyttämömestarina ja tuottajana toiminut Hultin siirtyi kokonaan Kansallisoopperan palvelukseen. Ensimmäinen todellinen tulikokeeni oli kaikkiaan kahdeksan viikkoa kestäneen balettikiertueen vetäminen Yhdysvalloissa. Heti elämäni ensimmäisen mannertenvälisen lennon jälkeen oli mentävä sovittuun tapaamiseen ja suoriuduttava siitä tuolloin vielä välttävällä englannin kielen taidolla. Olo tuntui kieltämättä melko huteralta. MERCURIUS 5
Kuva: Esko Keski-Oja ja Matti Kolho Johtajaksi pyrkivän kannattaa analysoida itseään ja miettiä, haluaako hän olla johtaja vai asiantuntija. Käytettävissämme piti olla kiertueen mukana kulkeva tekninen ryhmä, mutta todellisuudessa ryhmä vaihtui joka aamu. Jokainen päivä alkoi sanoilla Hello, my name is Jan. Kaikki oli selitettävä uusiksi ja saatava ryhmä ymmärtämään, mistä on kysymys, Hultin muistelee. Luovuudella monta ulottuvuutta Tuolloin Hultin kertoo ensimmäistä kertaa tiedostaneensa johtamistaitojen merkityksen. Luovuuden käsite puolestaan avautui uudesta näkökulmasta Pentti Kourin ideoiman Savonlinnan Oopperajuhlat Oy:n toimitusjohtajana. Yritykseen vuonna 1994 siirtyneen Hultinin tehtäviin kuului muun muassa uusien liiketoimien kehittäminen, kuten produktioiden vienti sekä agentuuri-, ravintola- ja kustannustoiminta. Uutta piti kehittää kaikilla sektoreilla, jotta oopperajuhlat saataisiin pidettyä hengissä. Liiketoimintojen luominen tyhjästä vaati paljon luovuutta, kertoo Hultin, joka hoitaa nyt toimitusjohtajan tehtäviä nykyisen toimensa ohella. Kiivaan kehittämistyön aikana Hultin kertoo vakuuttuneensa, ettei oopperajuhlien markkinointipäällikön tarvitse osata soittaa viulua eikä loistava lauluääni pätevöitä johtamaan miljoonien eurojen ja satojen ihmisten organisaatiota. Ihmisen on oltava pätevä juuri siihen tehtävään, johon hänet halutaan palkata. Taiteellisuus ei ole ainut luovuuden laji, jota tarvitaan. Hultinin mukaan luovuuden käsite määritellään liian kapea-alaisesti ja sitä käytetään holtittomasti. Taiteen ja luovuuden väliin vedetään liian usein yhtäläisyysmerkki ajattelematta, onko yhtälö tosi vai ei. Onko ihminen luova, jos hän lisää puhelinluetteloon nimensä eteen sanan taiteilija? Kuka tämän määrittelee, Hultin kysyy. Luovaa osaamista tavoitellaan lähes jokaisessa organisaatiossa, mutta miten luovuutta lisätään. Hyvin harvoin siten, että tilataan mainostoimistosta herra Luova luovuutta opettamaan. Sen sijaan luovalla johtamiskulttuurilla voidaan yltää huikeisiin suorituksiin. Liike-elämä hakee usein uusia ulottuvuuksia taiteesta, mutta myös taiteen pitäisi hakea oppia yritysmaailmasta. Taidetapahtumien tuottajat tarvitsevat liiketaloudellista luovuutta, jotta he suoriutuisivat tehtävistään kiitettävästi. Suitsutusta TuKKK:lle Omia johtamistaitojaan vuonna 2002 oopperanjohtajaksi siirtynyt Hultin on kehittänyt Turun kauppakorkeakoulussa. Alkuun hän kertoo suhtautuneensa koulutustarpeeseensa epäilevästi, mutta hakeutuneensa lopulta oopperajuhlien hallituksen silloisen puheenjohtajan Heikki Lehmuston patistamana TuKKK:n Johtamiskoulutusinstituutin emba-ohjelmaan. Tähänastisen urani ylivoimaisesti paras päätös. Olen Lehmustolle syvästi kiitollinen, että hän sysäsi minut opiskelemaan. Tyytyväinen olen myös siihen, että valitsin opiskelupaikakseni juuri TuKKK:n, Hultin kiittää. Erityisen tyytyväinen Hultin on embakoulutuksen keväällä päättyneeseen Future Executive Leadership (FUEL) -osioon, jonka keskeisinä teemoina olivat johtajana kasvaminen, johtamisstrategiat sekä kyseenalaistaminen. Koulutus antoi erinomaiset edellytykset omien johtamistaitojen jalostamiseen. Kurssin antiin kuului myös vahva vuorovaikutus muiden opiskelijoiden sekä mentoreiden kanssa. Heidän elämänkokemuksensa ja näkemyksensä sisälsivät paljon arvokasta tietoa, jonka pohjalta virisi monia uusia oivalluksia. Hultinin mukaan johtamiskulttuuri on Suomessa melko kehittymätöntä. Liian harva johtaja ymmärtää työnsä keskeisen sisällön. Johtajaksi pyrkivän kannattaa analysoida itseään ja miettiä, haluaako hän olla johtaja vai asiantuntija. Asiantuntija voi päteä itse, mutta johtajan on annettava tilaa alaisilleen. Luova johtaja osaa poistaa työntekijöidensä luovuutta rajoittavat esteet, nostaa esille heidän parhaat puolensa ja saa heidät syttymään työlleen. Työpaikoilla on tuettava avointa vuorovaikutusta, jonka pohjalta voi syntyä uutta osaamista. Johtajan pitää uskaltaa myös erehtyä ja olla väärässä, sillä sitä kautta oppii. Suomalainen johtamiskulttuuri vaatii vielä paljon harjoittelua. Kurssin suorittaminen työn ohella pitkine matkoineen oli Hultinin mukaan vaativa, mutta antoisa urakka. Pitkän kurssipäivän jälkeistä oloaan oopperanjohtaja kuvaa suihkunraikkaaksi. Kurssin anti oli henkisesti niin virkistävää, että paluumatka kotiin sujui aina kevyesti. Koulutuksella oli paljon annettavaa, ja siksi työtoverini onkin jo saanut lähtökäskyn Savonlinnasta Turkuun, Hultin hymyilee. 66 MERCURIUS
TUKKK AVASI 56. LUKUVUOTENSA Elämme jännittäviä aikoja Turun kauppakorkeakoulun 56. lukuvuosi avattiin virallisesti syyskuun ensimmäisenä perjantaina. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat aloittivat urakkansa noin kaksi viikkoa aikaisemmin. Kymmenet ympäri maailmaa saapuneet vaihto-opiskelijat saapuivat myös hyvissä ajoin Turkuun. Rehtori Tapio Reponen pohti avajaispuheessaan henkilökunnan ja opiskelijoiden asemaa. Nykyisessä muutostilanteessa toiminnan kehittämisen ja tehostamisen vaatimukset ovat kovia ja osittain ristiriitaisiakin. Reponen muistutti, että yliopistojen henkilökunta ja opiskelijat muodostavat potentiaalin, jota kehittämällä on mentävä eteenpäin. Kehittymiselle on annettava riittävät mahdollisuudet, mikä edellyttää tasapainoista tavoitteiden ja resurssien mitoitusta, Reponen sanoi. Ylioppilaskunnan puheenjohtaja Rosa Cortez Monto aloitti puheensa toteamalla, että elämme jännittäviä aikoja. Hän korosti kansainvälistymisen olevan ylioppilaskunnalle elintärkeää, mutta ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita ei saa nähdä tapana tienata ylimääräistä rahaa. Mahdolliset lukukausimaksut tulisi käyttää ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista aiheutuvien kustannusten kattamiseen sekä yleisesti opetuksen laadun parantamiseen, tiivisti Monto. Avajaisjuhlassa palkittiin ansioituneita työntekijöitä Turun kauppakorkeakoulun 50-vuotisjuhlarahaston stipendein. Palkinnon saivat professori Markus Granlund, lehtori Riitta Koskimies sekä amanuenssi Eeva Laine-Piippo. Uusi tutkintorakenne käyttöön Tänä syksynä Turun kauppakorkeakouluun hyväksyttiin 301 uutta perustutkinto-opiskelijaa, joista 51 Porin yksikköön ja 50 kansainvälisen liiketoiminnan koulutusohjelmaan. Lisäksi Turun kauppakorkeakoulussa opiskelee syksyn aikana 77 ulkomaista vaihto-opiskelijaa. Syksyn uudet opiskelijat suorittavat tutkintonsa uuden tutkintorakenteen mukaisesti kaksiportaisena. Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon arvioitu suoritusaika on kolme vuotta. Tämän jälkeen opiskelijat siirtyvät kaksivuotisiin maisteriopintoihin. Myös tutkintovaatimukset ja arvosteluasteikko ovat Bolognan prosessin myötä muuttuneet. Suurin tai ainakin eniten tunteita herättänyt muutos on opintoaikojen rajaus: kauppatieteiden maisterin tutkinto on suoritettava seitsemässä vuodessa. Opiskeluaikaan on kuitenkin mahdollista saada pidennystä esimerkiksi äitiysloman tai armeijan takia. Uusi tutkintorakenne ei tässä vaiheessa koske vanhoja, ennen vuotta 2005 aloittaneita opiskelijoita. He voivat opiskella vanhan tutkintorakenteen mukaisesti syksyyn 2008 saakka, jonka jälkeen kaikki tutkinto-opiskelijat siirtyvät uudistuksen piiriin. Kaksi uutta maisteriohjelmaa Turun kauppakorkeakoulussa käynnistyi tänä syksynä myös kaksi uutta maisteriohjelmaa tulevaisuudentutkimuksen ja tietojärjestelmätieteen aloilta. Tulevaisuudentutkimuksen maisteriohjelma on ensimmäinen Suomessa. Sen tavoitteena on kehittää osaamista, joka tähtää uusien liiketoimintamahdollisuuksien etsimiseen pitkällä aikavälillä. Maisteriohjelmaan valittiin erillisen valintamenettelyn kautta seitsemän opiskelijaa. Global Information Technology Managementiin eli tietojärjestelmätieteen englanninkieliseen maisteriohjelmaan valittiin viisi opiskelijaa. Ohjelman tavoitteena on kouluttaa heistä ammattilaisia tietohallinnon asiantuntija- ja johtotehtäviin. Riitta Birkstedt Avajaisissa pidetyt puheet löytyvät kokonaisuudessaan Turun kauppakorkeakoulun www-sivuilta (www.tukkk.fi). MERCURIUS 7
Kuva: Esko Keski-Oja Professori Reima Suomi yritysyhteistyöstä: Käytäntö ja tutkimus vahvaa vastavuoroisuutta Turun kauppakorkeakoulu on tietotekniikkaa ja kauppatieteitä yhdistävän oppiaineen ansiosta noussut valtakunnalliseen kärkeen terveydenhuolto- ja sosiaalialan tietojärjestelmien kehittämisessä. Tietojärjestelmätiede (TJT) on kauppakorkeakoulun konkareita yritys- ja elinkeinoelämän kanssa tehtävässä tutkimusyhteistyössä. Tiedeyhteisön toiminta perustuu hyvin pitkälle vastavuoroisuuteen, johon perustuu myös yrityskontaktien hoitaminen, painottaa TJT:n professori Reima Suomi. Yhteyksien synnyttäminen yritysmaailmaan rakentuu pitkälti tiedeyhteisön edustajien henkilökohtaisista kontakteista. Professori Reima Suomi on kollegoidensa kanssa luonut näitä kontakteja laajasti ja useisiin suuntiin. Yhteisössämme on viisi professoria sekä suuri joukko muuta henkilökuntaa, joista useat ovat tohtoreita. Henkilökunnan panos antaa varsin laajan kosketuspinnan, ja yrityspuolella olemmekin onnistuneet luomaan yhteydet suureen määrään erilaisia yrityksiä, Suomi jakaa kiitosta koko henkilökunnalle. Erityisen ylpeä professori myöntää olevansa neljä vuotta jatkuneesta yhteistyöstä Tilastokeskuksen kanssa. Teemme Tilastokeskukselle vuosittain maisterintutkielmia. Myös muita tieteellisiä hankkeita on toteutettu, muun muassa väitöstutkimuksiin liittyviä osatutkimuksia, Suomi kertoo. Opiskelijat saavat yritysyhteistyössä ajantasaista tietoa ja tutustuvat käytännön tilanteisiin. Henkilökuntaa käytännön työ puolestaan motivoi, ja yhteistyöyritys saa laadukasta tutkimustietoa tarvitsemastaan aiheesta. En muista, että kymmeneen vuoteen meillä olisi tehty yhtään gradututkimusta pelkästään kirjoituspöytätyönä, Suomi sanoo. Turun kauppakorkeakoulu kehittämässä terveydenhuoltoa Voimakkaimmin kasvavaksi yhteistyöalaksi Suomi mainitsee terveydenhuolto- ja sosiaalialan, jonka tietohallinnon kehitys on ollut julkisella puolella jäljessä muista toimialoista. Valtakunnallinenkin kiinnostus on kohdistunut sosiaali- ja terveysalan tietojärjestelmien kehittämiseen. Alalla voidaan saada aikaan parannuksia pienilläkin kehitys- ja tutkimuspanoksilla. Parhaillaan viimeistelemme Turun terveystoimelle strategiatyön taustatyötä, Suomi kertoo. TuKKK:n tietojärjestelmätieteellä on vahva asema projektissa, jolla valtakunnalliseen käyttöön toteutetaan sähköinen resepti. Yhdessä Stakesin ja Tampereen yliopiston kanssa TJT vastaa sähköisen reseptin ja sitä kehittävän hankkeen arvioinnista. Vuosien aikana meille on kertynyt erittäin l Suomi sanoo odottavansa innostuneesti myös uutta toimintakulttuuria, joka aloittaa yhteistyön lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Työ käynnistyy lokakuussa, kun ekonomiksi ja lääkäriksi opiskelevista kootaan moniosaajatiimejä. Työparit selvittävät aluksi seutukunnan terveyskeskusten tietohallinto-ongelmia Salossa ja Uudessakaupungissa, sanoo Suomi. Sillanrakentaja luo lisää kontakteja Henkilökohtaisella tasolla Suomi ei ole kieltäytynyt luottamustoimista, jos sellaisiin on pyydetty. Tiukasta aikataulusta ja kuluttavasta työstä huolimatta luottamustoimet kääntyvät useimmiten myös oppiaineeni eduksi. Korkeakoulun yhteiskunnallisen aluekehittämisvastuun kannalta näen tärkeäksi 8 MERCURIUS
aaja tietämys tietohallinnosta, ja TuKKK on löytänyt valtakunnallisesti hyvin paikkansa yhteistyössä yritys- ja elinkeinoelämän kanssa, sanoo professori Reima Suomi. samaan päämäärään tähtäävien alueellisten foorumeiden verkottamisen. Olen pyrkinyt olemaan sillanrakentaja, Suomi kuvailee. Professori Suomi on mukana muun muassa DataCityn, TUCS:n eli Turun tietotekniikan koulutus- ja tutkimuskeskuksen, Uuden teknologian säätiön ja Tilastokeskuksen luottamustehtävissä. Uusin tulokas verkottumisen saralla on Turun Kauppakamarin ICT-valiokunta, joka saa professorilta kehuja aktiivisuudestaan. Yritykset painivat tietojärjestelmäasioiden kanssa, ja sille kentälle tarvitaan myös akateemista tietämystä. Olemme hyvässä tilanteessa, mutta toisaalta on hyvä muistaa, että ala on kovin kilpailtu. Kilpailuvalttina tieto ja tutkimusperinne TuKKK:n tietojärjestelmätieteen kilpailuvaltteina ovat korkeatasoinen osaaminen sekä lähes 20 vuoden aikana luotu empiirinen tutkimusperinne, joka on kehittynyt ympäröivän maailman vaatimusten mukaan. Vuosien aikana meille on kertynyt erittäin laaja tietämys tietohallinnosta, ja TuKKK on löytänyt valtakunnallisesti hyvin paikkansa yhteistyössä yritys- ja elinkeinoelämän kanssa. Elinkeinoelämän tärkeistä päätöksistä suurin osa tehdään Helsingin seudulla, joten varsinkin tietohallinnossa kontaktien hoito suuntautuu pääosin pääkaupunkiseudulle, Suomi selvittää. Poikkeusesimerkkinä hän nostaa esiin Silja Linen, joka on pitänyt tietohallintonsa Turussa, ja tutkimusyhteistyö varustamon kanssa onkin aktiivista. Jatkossa tavoitteena on luoda entistä enemmän kontakteja myös pk-yrityksiin. Panostamme yhä enemmän IT-alan yritystoimintaan ja sen tukemiseen, Suomi linjaa. Opiskelijatyönä tehtävän tutkimuksen rahoitus ei järjesty automaattisesti, ja usein rahoitusneuvottelut jäävät tutkimuksen vastuuhenkilöiden harteille. Kyllä yritykset rahat löytävät, jos asia nähdään tarpeellisena ja kiinnostavana, tiivistää Suomi. Suomi sanoo tietävänsä tahoja, joiden mielestä toiminta yritysten kanssa on turhanpäiväistä puuhastelua akateemisella tasolla. Itse en ole koskaan kokenut tällaista ristiriitaa. Pidän yhteistyötä luonnollisena varsinkin kauppakorkeakoulussa. Olen pyrkinyt pitämään työssäni tasapainoista portfoliota yritysyhteistyön ja akateemisen työn suhteen. MERCURIUS 9
Yliopistojärjestelmää kehitettävä nykytilan vahvuuksien pohjalta Turun kauppakorkeakoulu avasi 56. lukuvuotensa perjantaina 2. syyskuuta. Rehtori Tapio Reponen pohti avajaispuheessaan yliopistolaitoksen kehittämistä sekä yhteiskunnallisten tarpeiden että kasvavien tulospaineiden keskellä työskentelevän henkilöstön näkökulmasta. Yliopistojen toiminnasta on viime aikoina keskusteltu paljon. Tutkimus ja korkein koulutus ovat kiistatta muutostilassa, jossa on löydettävä relevantit linjaukset tulevaisuutta varten. Keskustelun tavoitteena tulisi olla yliopistolaitoksen kehittäminen oikeaan ja yhteiskunnan tarvitsemaan suuntaan. Keskustelun tulisikin Tapio Reposen mukaan olla analyyttistä ja tosiasioihin perustuvaa, mutta samalla myös visioivaa ja uudistuksia hakevaa. Suomalaisesta yliopistojärjestelmästä tehdyt raportit ovat osoittaneet, että toiminnan laatu on monelta osin hyvä. Niissä on kuitenkin osoitettu myös kehittämissuuntia, jotka ovat oikeansuuntaisia. Selvitysten perusteella yliopistot eivät ole kriisissä, jossa tarvittaisiin välittömiä, radikaaleja rakenteellisia muutoksia. Näiltä osin julkinen keskustelu on ryöpsähtänyt yllättävän voimakkaaksi, mikä ei toivottavasti johda virheellisiin yleistyksiin, johtopäätöksiin ja hätäisiin toimenpiteisiin. Esimerkiksi julkisuudessa liikkuvien yliopistojen ranking-listausten tiedon keräämis- ja laskentatavat tulisi tietää ennen pitkälle menevien johtopäätösten tekemistä, huomauttaa Reponen. 10 MERCURIUS
Tutkimus- ja koulutusjärjestelmän mitoitusta tarkasteltava aloittain Keskeinen linjaus on suomalaisen tutkimus- ja koulutusjärjestelmän kokonaismitoitus, siis tavoitteelliset opiskelija- ja tutkintomäärät sekä tutkimustoiminnan laajuus. Nämä päätökset tehdään Valtioneuvoston kehittämissuunnitelmissa, joita yliopistot toteuttavat. Vallitsee sangen yksimielinen käsitys siitä, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutusmäärien kasvu on taittumassa sekä ikäluokkien pienenemisen vuoksi että työvoiman tarve-ennusteiden perusteella. Tutkimukseen sen sijaan on panostettava selvästi lisää. Nykyisten mitoitusten tarkistuksia on varmasti tehtävä, mutta siinä olisi noudatettava huolellista harkintaa. Valitettavinta on, jos syntyy edestakaisin liikettä, siis saman alan perättäisiä supistuksia ja laajennuksia. Tutkimus- ja koulutusjärjestelmät ovat pitkäaikaisia investointeja, joissa rakennettu kapasiteetti olisi pystyttävä hyödyntämään mahdollisimman täysimittaisesti. Kotimaisten ikäluokkien rinnalla olisi siten harkittava ulkomaisten opiskelijoiden kouluttamista ja koulutuksen vientiä muihin maihin, mikäli kapasiteetissa on tilaa. Rehtori Reponen painotti, että yliopistojen kehittämistä ei missään nimessä tulisi ajatella yritysmäisenä säästökuurina, jossa fuusioiden kautta haetaan kustannustehokkuutta ja tuottavuutta. Tutkimuksessa laatua ei voida saavuttaa kustannusrationalisoinnin kautta vaan hyvä laatu vaatii riittävät panostukset. Keskeistä on se, kuinka suuria tutkimusryhmiä ja osaamiskeskittymiä yliopistojärjestelmässä toimii. Tavoitteena tulee luonnollisesti olla vahvojen kokonaisuuksien muodostaminen, jolloin yliopistojen sijasta olisi tarkasteltava eri aloja ja niiden kehittämistä. Tulevaisuuden kehittäminen nojautuu aina nykytilaan, joka suunnittelun pohjaksi olisi tunnettava. Yliopistojen henkilökunta ja opiskelijat muodostavat sen potentiaalin, jota kehittämällä on mentävä eteenpäin. Kehittymiselle on kuitenkin annettava riittävät mahdollisuudet, mikä edellyttää tasapainoista tavoitteiden ja resurssien mitoitusta. Yliopistojen kehittämistä ei missään nimessä tulisi ajatella yritysmäisenä säästökuurina, jossa fuusioiden kautta haetaan kustannustehokkuutta ja tuottavuutta. Tutkimuksessa laatua ei voida saavuttaa kustannusrationalisoinnin kautta vaan hyvä laatu vaatii riittävät panostukset. Tärkeintä on turvata mahdollisuudet tehdä tulosta Yliopistolaitoksen kehittämisessä tärkeintä on turvata tuloksen tekemisen mahdollisuudet. Tämä edellyttää selkeitä valtakunnallisia linjauksia tavoitteista, nykytilanteen vahvuuksista lähtevää evoluutionomaista yliopistojärjestelmän kehittämistä, motivoivaa ja vaativaa sisäistä johtamista sekä saavutettujen tulosten oikeudenmukaista arviointia. Turun kauppakorkeakoulu on useiden valtakunnallisten tunnuslukujen mukaan parhaiden yliopistojen ryhmässä. Näitä ovat muun muassa maisterin tutkinnot opetushenkilökuntaa kohden, kansainvälisten julkaisujen määrä tutkimushenkilökuntaa kohden, opiskelijavaihto ja työllisyys. Kansainvälisiä tutkimusjulkaisuja syntyy yhä enemmän, ja opetuksen sisältöä sekä opetusmenetelmiä kehitetään jatkuvasti. Tämän perustan varaan on hyvä rakentaa yhä parempaa laatua ja tehokkuutta. Kauppatieteellisen alan osalta on esitetty monenlaisia odotuksia, ehdotuksia ja vaatimuksia. Menossa on myös runsaasti hankkeita ja selvityksiä, jotka vaikuttavat henkilökunnan asemaan ja toimintaan. Myllerryksessä olisi kuitenkin pystyttävä huolehtimaan siitä, että erilaisten hankkeiden keskellä syntyy myös tulosta tutkintoja, tutkimusta ja yhteiskunnallista vaikuttamista. Tulosta tekevät henkilökunta ja opiskelijat, joiden motivaatio on pystyttävä säilyttämään. Jotta odotuksiin pystytään vastaamaan, on henkilökunnalle annettava nykyistä paremmat mahdollisuudet itsensä kehittämiseen, tutkimustyöhön, kansainvälisten yhteyksien hoitamiseen ja yritysyhteistyöhön. Tehokkuuden tunnusluvut ovat jo nyt aivan huippuluokkaa, joten uudet tehtävät vaativat uusia resursseja tai nykyisten tehtävien pienentämistä, Reponen huomautti. Suomalaiset kauppakorkeakoulut ovat liiketaloustieteelliseen ajattelutapaan erikoistuneita, suhteellisen suuria osaamiskeskittymiä, joilla on täydet mahdollisuudet tuottaa huipputason tutkimustuloksia. Kauppatieteellistä alaa voidaan edelleen vahventaa tiivistämällä alan keskinäistä yhteistyötä ja rakentamalla olemassa olevien vahvuuksien varaan. Teksti on tiivistelmä rehtorin avajaispuheesta. Koko puhe on nähtävillä Turun kauppakorkeakoulun www-sivuilla (www.tukkk.fi). MERCURIUS 11
Koulutus perustuu Turun kauppakorkeakoulussa tehtävään tutkimukseen, jota sovelletaan koko ajan Raision arkipäivään, sanovat PK-Instituutin projektipäällikkö Kerttu Autio ja koulutuspäällikkö Sari-Anne Poikkijoki. Vuoropuhelu käytännön ja tutkimuksen välillä Esimieskoulutus vahvistaa tunnetta yhtenäisestä Raisiosta Teksti: Mikko Grönman / Kuvat: Roni Lehti ja Esko Keski-Oja Raisio on panostanut viime vuosina vahvasti esimiestehtävissä työskentelevän henkilöstönsä koulutukseen. Merkittävä kehitysaskel otettiin, kun ensimmäinen Johtava Raisio -ohjelma alkoi vuonna 2002. Hyvät tulokset ovat tuoneet jatkoa Raisio Oyj:n ja Turun kauppakorkeakoulun Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskuksen yhteistyölle. Kolmas ohjelma on käynnissä parhaillaan, ja sen yhtenä tavoitteena on viedä yrityksen strategiaa käytäntöön. Johtava Raisio -ohjelmaan osallistuvat ovat valikoituneita, motivoituneita ja strategisesti tärkeissä tehtävissä. He työskentelevät esimiestehtävissä, asiantuntijoina esimerkiksi tuotekehityksessä tai hoitavat tavarantoimittajasuhteita. Raision strategian ja johtamisjärjestelmän viestintään Johtava Raisio -ohjelma antaa näiden osallistujien kautta hyvän mahdollisuuden, sanoo Raisio Oyj:n henkilöstöjohtaja ja johtoryhmän jäsen Merja Lumme. Tukee tunnetta yhteisestä yhtymästä Merja Lumme on yksi yrityksen johtajista, jotka toimivat viiden hengen pienryhmien sparraajina. Johtoryhmän jäsenet osallistuvat ohjelmaan myös omilla alustuksillaan, kertovat johtamisen ja yrityksen tavoitteista sekä antavat palautetta. Ylimmän johdon osallistuminen Johtava Raisio -ohjelmaan on mahdollistanut suoran ja hedelmällisen keskusteluyhteyden. Pienryhmissä keskustelu on avointa ja hyödyllistä molempiin suuntiin eli me sparraajat opimme myös asioita. Ryhmät ovat hyvin heterogeenisiä eli osallistujat ovat eri yksiköistä ja hyvinkin erilaisista tehtävistä. On ollut antoisaa havaita, että ohjelmaan osallistujat hyö- dyntävät mahdollisuutta oppia paremmin tuntemaan kokonaisuutta ja asioita oman yksikön tai tehtävän ulkopuolelta. Ihmiset löytävät toisensa, verkostoituvat, ja tunne yhtenäisestä Raisiosta vahvistuu, Lumme kuvailee. Arvokas viesti yrityksen johdolta Johdon panos on itse asiassa koko koulutusohjelman kivijalka. Osallistuminen koulutukseen antaa viestin asian tärkeydestä, uskosta sen tuottamaan tulokseen, arvostuksesta sekä halusta investoida ohjelmaan osallistuviin henkilöihin. Viesti on arvokas. Osallistujat näkevät, että heihin panostetaan eli he ovat yritykselle tärkeitä. Keskusteluyhteys esimiesten ja johdon välillä avaa myös palautekanavan, jota hyödynnetään meidän omien käytäntöjemme hiontaan, kertoo henkilöstöpäällikkö Johanna Jalava. Innostavaa yhteistyötä ja huippuluokan motivaatiota Johanna Jalava on aktiivinen tekijä Johtava Raisio -ohjelman toteutuksessa. Hän on pitänyt kokonaisuutta sekä tavoitteita koossa toimivassa yhteistyössä Turun kauppakorkeakoulun PK-Instituutin koulutuspäällikkö Sari-Anne Poikkijoen sekä projektipäällikkö 12 MERCURIUS
Raisio Oyj:n henkilöstöjohtaja Merja Lumme sekä henkilöstöpäällikkö Johanna Jalava ovat osallistuneet vahvasti Turun kauppakorkeakoulun PK-Instituutin vetämän koulutusohjelman toteutukseen. Kerttu Aution kanssa. Osallistumme myös Raision osuuksiin ohjelmassa, mutta katsomme koulutusta eri näkökulmasta kuin yrityksen henkilöstö. Meidän tehtävämme on poimia se viesti, jonka toimitusjohtaja tuo ensimmäiseen tapaamiseen ja kantaa sitä läpi ohjelman, Kerttu Autio kertoo. Autio ja Poikkijoki sanovat, että Raisio Oyj:n johtoryhmän sekä ohjelmaan osallistuneiden motivaatio ja innostus ovat olleet huippuluokkaa. Palapeliä ja vuoropuhelua Ohjelma on palapeli, jossa jokaisen osan on oltava oikea sopiakseen yhteen. Yksi pala syntyy meidän tekemisestämme, mutta ennen kaikkea tehtävämme on toimia palapelin kokoajana ja huolehtia tavoitteista. Viemme prosessia eteenpäin ja pidämme huolen siitä, että ohjelma pääsee mahdollisimman lähelle tavoitteitaan. Ja jos jokin keino ei palvele tavoitteita tarpeeksi hyvin, niin teemme uusia valintoja, Autio ja Poikkijoki selvittävät. Johtava Raisio 3 -ohjelman neljästä moduulista kaksi on suoritettu, kolmas käynnissä, ja keväällä 2006 toteutetaan seurantamoduuli. Pienryhmien lisäksi käytännön koulutus koostuu lähipäivistä sekä yksilötehtävistä. Lähipäivät koostuvat Turun kauppakorkeakoulun järjestämistä asiantuntijaluennoista sekä Raision omista osuuksista, muun muassa liiketoiminta-alueiden johdon sekä ajankohtaisten projektien vetäjien puheenvuoroista ja keskusteluista. Akateemisesta norsunluutornista on turha puhua, sillä teoria sovelletaan yhteistyössä yrityksen tarpeita vastaavaksi. Koulutuksen useat teoriaosuudet perustuvat Turun kauppakorkeakoulussa tehtävään tutkimukseen, jota sovelletaan koko ajan Raision arkipäivään. Tutkimustiedon ja käytännön välinen vuoropuhelu on juuri se juttu, joka mahdollistaa kehittämisen, lisää Sari-Anne Poikkijoki. MERCURIUS 13
Innovatiivisen organisaation jäljillä Innovaatiot ovat keskeisiä kilpailutekijöitä globaalissa taloudessa. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa aloitetussa tutkimushankkeessa Luovan tietopääoman johtaminen haastetaan suomalaisia yrityksiä kehittämään innovaatio-osaamistaan. Projektin tavoitteena on jalostaa yritysten innovatiivisuudesta ja uudistumiskyvystä strategisia menestystekijöitä. Tulevaisuuden kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää entistä laajempaa käsitystä uudistumiskyvystä. Kun innovatiivisuus ymmärretään laajasti, huomio kohdistuu yksittäisten tuoteinnovaatioiden lisäksi koko organisaation kattavaan innovaatiotoimintaan. Innovaatio-osaamisen voi näin käsittää paitsi luovaksi ajatteluksi myös organisaation tietoresursseihin sisältyväksi kyvykkyydeksi. Tietopääoman johtamisella tarkoitetaan menetelmiä, joilla aineetonta varallisuutta mitataan ja johdetaan. Tietopääoman johtaminen on syntynyt tarpeesta ymmärtää aineettoman varallisuuden merkitystä ja arvoa liiketoiminnalle, määrittelee hankkeessa työskentelevä tietojohtamisen professori Pirjo Ståhle. Tavoitteena on parantaa johtamistapoja ja raportointimenetelmiä siten, että ne sopivat paremmin juuri tietointensiiviseen liiketoimintaan. Luottamuksellinen verkosto Innovatiivisuutta tarkastellaan hankkeessa yhteistyössä yritysten kanssa. Mukana on luovilla aloilla toimivia yrityksiä kuten Marimekko Oyj ja mainostoimisto SEK & GREY Oy, hiljattain fuusioitunut AffectoGenimap Oyj sekä suuria organisaatioita kuten UPM-Kymmene Oyj, Tapiola-ryhmä ja VR-Yhtymä Oy. Mukana olevat yritykset toimivat eri aloilla, mikä tarjoaa mahdollisuuden avoimeen ja luottamukselliseen keskusteluun, kertoo hankkeen johtaja Markku Wilenius. Projektissa osoitetaan yrityksille miten ennakointimenetelmiä voi käyttää liiketoiminnan kehittämisessä. Ennakoiminen tarkoittaa tulevaisuuden mahdollisuuksien avointa tarkastelua. Se ei tarkoita tulevaisuuden ennustamista, vaan pikemminkin sen pohdintaa, mitä tulevaisuudessa voi tapahtua. Tämä on tärkeää myös Suomessa toimiville yrityksille, sillä toimintaympäristö on yhä alttiimpi erilaisille muutoksille. Yhteisissä tulevaisuustyöpajoissa työskenteleminen tarjoaa yritysten edustajille mahdollisuuden keskustella eri alojen asiantuntijoiden kanssa ja oppia hyviä käytäntöjä muilta toimialoilta. Myös tutkijaryhmä on koostumukseltaan moniaineksinen. Tulevaisuudentutkimuksen ja liiketoiminnan osaajien lisäksi hankkeessa työskentelee tutkijoita niin kasvatustieteen, kognitiotieteen kuin yhteiskuntatieteiden aloilta. Tämänkaltainen innovatiivinen ja monitieteellinen tutkimusympäristö tarjoaa perustan myös luoville teoreettisille avauksille. Nando Malmelin Tulevaisuuden tutkimuskeskus 14 MERCURIUS 14
Kasvusta tehtävä yrittäjälle nykyistä houkuttelevampaa Enemmistö suomalaisista yrittäjistä ei usko toiminnan kasvattamisen tuovan hyötyä itselle tai yritykselle. Mielikuvat kasvun vähistä hyödyistä johtavat usein siihen, ettei kasvua aktiivisesti tavoitella. Tulokset käyvät ilmi äskettäin valmistuneesta, suomalaisten pkyritysten kasvua selvittäneestä tutkimuksesta, joka on toteutettu Turun kauppakorkeakoulun PK-Instituutissa. Tutkimustulokset ovat heti valmistuttuaan herättäneet keskustelua yrittäjyys- ja elinkeinopoliittisten päättäjien keskuudessa. Yritys kasvaa vasta, kun sillä on halu, kyky ja mahdollisuudet siihen. Kasvaviksi yrityksiksi tullaan useaa reittiä pitkin ja useiden vaiheiden jälkeen. Tutkimustulosten perusteella oleellista on se, kuinka houkuttelevana kasvu näyttäytyy yrittäjille ja yritykselle. Näin ollen yrittäjyyspolitiikan tulisi tarjota lisää ja myös uusia keinoja, joilla tähän voidaan vaikuttaa. Tällaisia ovat esimerkiksi positiiviset roolimallit, menestyneiden kasvuyrittäjien tarinat, kasvua kannustavat verotukselliset ratkaisut ja epäonnistumisen hyväksyminen yhteiskunnassa. Tavanomainen kasvuyritys? Sellaista käsitettä kuin tavanomainen kasvuyritys ei tutkimuksen perusteella ole olemassa. Kaikkia kasvuyrityksiä yhdistäviä taustatekijöitä tai ulkoisia piirteitä ei tutkimuksessa voitu tunnistaa. Kaikki kasvu ei ole suunnitelmallista, vaan kyse voi olla myös mukautumisesta. Tutkimuksen perusteella ihanteellisia kasvajia niin sanottuja dynaamisia innovoijia on kasvaneista suomalaisista pk-yrityksistä vain kuusi prosenttia. Yli 90 prosenttia pk-yrityksistä siis kasvaa, vaikka niillä ei ole ideaalikasvajan ominaisuuksia. Yrittäjyyspolitiikan kohdentavuuden näkökulmasta tämä on merkittävä haaste, sillä toimenpiteiden ulkopuolelle voi herkästi jäädä merkittävä osa kasvuyrityksistä. Lisäksi vastentahtoisten kasvajien suuri ryhmä peräti 36 prosenttia kasvaneista suomalaisista pk-yrityksistä kertoo siitä, että riittävä kysyntä ja markkinat voivat vetää jopa haluttomia yrityksiä kasvuun. Niinpä kuluttajien ja yritysten ostovoiman ylläpitäminen edistävät yritysten kasvua. Kasvuyritykset työllistävät Tutkimuksen perusteella huomattavan kasvun yrityksiä on 13 prosenttia pk-yrityksistä. Lisäksi noin 65 prosentissa yrityksistä on joitain kasvun piirteitä. Huomattavan kasvun yritysten merkitys työllistäjänä on selvästi suurempi kuin niiden osuus koko yrityskannasta. Lähes neljännes pk-sektorin työvoimasta sijoittuu kasvuyrityksiin. Kaiken kaikkiaan Suomen pk-sektorilla on vuoden 2003 tilastotietojen perusteella noin 30 000 huomattavan kasvun yritystä, jotka työllistävät yhteensä lähes 200 000 henkilöä. Liikevaihdon näkökulmasta kasvuyritysten kansantaloudellinen merkitys korostuu entisestään. Neljännes pk-sektorin liikevaihdosta syntyy huomattavan kasvun yrityksissä ja yli 60 prosenttia yrityksissä, joissa on joitain kasvun piirteitä. Tutkimustulokset perustuvat Turun kauppakorkeakoulun PK-Instituutin pitkäjänteiseen kasvuyrittäjyyden tutkimusohjelmaan. Ohjelman ensimmäinen osaraportti Kasvun olemus ja reitit fokuksessa suomalaiset pk-yritykset on julkaistu kesällä. Sitä voi tilata osoitteesta pki-julkaisut@tukkk.fi Jarna Heinonen Yrittäjyyden dosentti, PK-Instituutin johtaja MERCURIUS 15
16 MERCURIUS 16
Florida International Universityn ja Turun kauppakorkeakoulun jatko-opiskelija Maija Renko Kahden väitöskirjan nainen Teksti: Mikko Grönman / Kuvat: Roni Lehti okaisella hetkellä on rajallinen määrä mahdollisuuksia valita. Ensimmäinen askel on sen ymmärtäminen, että akateeminen ura on todellakin yksi mahdollinen tulevaisuuden vaihtoehto, sanoo kahta väitöstutkimusta tekevä Maija Renko. Maija Renko valmistui vuonna 2000 ja jäi töihin Turun kauppakorkeakoulun. Innomarket-yksikön johtaja Malin Brännback sai maisterin kiinnostumaan jatko-opinnoista. Pikkuhiljaa ajatus väitöskirjan tekemisestä alkoi tuntua täysin mahdolliselta ja aloitin Malinin innostamana jatko-opinnot. Samalla työskentelin Innomarketissa, mitä kautta tutustuin professori Alan Carsrudiin, joka oli yrittäjyyden professorina UCLA:ssa Los Angelesissa, Maija Renko kertoo. Brännback ja Carsurd ovat ratkaisevan tärkeitä henkilöitä. Renko sanoo, että ilman Malinia hän ei olisi päätynyt akateemiselle uralle, ja ilman Malinia ja Alania hän ei olisi lähtenyt Yhdysvaltoihin. Los Angeles vaihtui Floridaan Helmikuussa 2003 Renko oli lähdössä Los Angelesiin tekemään väitöskirjatutkimustaan, mutta matka päätyi kuitenkin Miamiin ja Florida International Universityyn (FIU). Alan Carsurd sai ennen lähtöäni FIU:lta työtarjouksen, jonka hän hyväksyi. Minun oli tehtävä päätös lähdenkö UCLA:an, johon minut oli varsinaisesti kutsuttu, mutta josta en tuntenut yhtäkään professoria vai lähdenkö Miamiin, jonne Alan oli toivottanut minut tervetulleeksi. Päätin lähteä sinne, missä oli ainakin yksi tuttu professori. Valinta on osoittautunut oikeaksi, sillä Renko on viihtynyt yliopistossa erinomaisesti. Yhdeksän kuukauden mittaiseksi suunniteltu vierailu venyi vuodeksi, jonka aikana tarjoutui tilaisuus mennä seuraavaksi vuodeksi Stanfordin yliopistoon. Olin vuoden 2004 Stanfordissa ja nyt takaisin Floridassa. Olen siis jatko-opiskelija sekä TuKKK:ssa että FIU:ssa. Turun kauppakorkeakoulussa väittelen vuoden 2006 alussa, ja siitä Maija Renko ei siirtynyt valmistuttuaan markkinointitehtäviin suureen ja kauniiseen brandiyritykseen, vaan elämä eteni kohti jatko-opintoja. toivottavasti noin puolentoista vuoden kuluttua valmistuu väitös Floridassa, Renko selvittää. Turun väitöskirjatutkimuksen aiheena on markkinasuuntautuneisuus nuorissa korkean teknologian yrityksissä, erityisesti bioteknologiayrityksissä. FIU:lla erikoistun yrittäjyyteen. Väitöskirja tulee vertailemaan yritteliäisyyttä nuorten ja vanhempien teknologiayritysten välillä. TuKKK:lla katson yrityksiä markkinoinnin ja FIU:lla yrittäjyyden näkökulmasta. Rahoitusta useista lähteistä Renko kuvailee itseäänkin yrittäjäksi. Monet tämän päivän tutkijat ovat yrittäjiä siinä mielessä, että he ovat innovatiivisia tutkimusaiheensa valinnan suhteen ja rikkovat rajoja tieteenalojen tai tutkimussuuntausten välillä. Lisäksi heidän täytyy vakuuttaa rahoittajat tutkimusaiheensa erinomaisuudesta, jotta he saavat resursseja tutkimuksen tekoon. Renko on itse onnistunut vakuuttamaan rahoittajat erittäin onnistuneesti. Hän on saanut rahoitusta useista eri lähteistä, yhteensä noin 50 000 euroa. Ulkomaantutkimusvaihtojen tärkeä rahoittaja on ollut Suomen Akatemia, ja Renko on saanut useita apurahoja Liikesivistysrahastolta. Lisäksi työtä ovat mahdollistaneet apurahat Kaupallisten ja Teknisten tieteiden tukisäätiöltä, Eemil Aaltosen säätiöltä, TuKKK:n säätiöiltä, Turun kauppaopetussäätiöltä, Heikki ja Hilma Honkasen säätiöltä, Instrumentariumin tiedesäätiöltä ja Wallenbergin säätiöltä. USA:ssa Renko vastaanotti 15 000 dollarin apurahan Kauffman Foundationilta. Rahoituksen saaminen useista eri lähteistä on ollut kriittisen tärkeää, että olen yleensä voinut aloittaa akateemisen uran. Apurahat ovat mahdollistaneet tutkimusaineiston keruun bioteknologiayrityksistä kahdella mantereella, mutta sen lisäksi ne luovat uskoa oman tutkimuksen tärkeyteen. Uskon tietenkin itse, että tutkimukseni käsittelee tärkeää aihetta, mutta jokainen myönteinen apurahapäätös on merkki siitä, että joku muukin ajattelee samoin, Renko korostaa. MERCURIUS 17
Opiskelu avoimessa yliopistossa kasvattaa suosiotaan vuosi vuodelta. Turun kauppakorkeakoulun avoimessa yliopistossa opiskeli viime vuonna kaiken kaikkiaan 563 opiskelijaa, joista suurin osa suoritti useamman kurssin. Osa heistä tähtää tutkintoopiskelijoiksi avoimen väylän kautta. Teksti: Riitta Birkstedt / Kuva: Annika Sabell Minna Kinanen (vas.), Heidi Mäkinen ja Anne-Maria Korhonen hakeutuivat tutkinto-opiskelijoiksi avoimen väylän kautta. Avoin väylä vetää opiskelijoita Liiketoimintaosaamista tarvitaan nykyään hyvinkin erilaisissa työtehtävissä, mikä vaikuttaa alan vetovoimaan ja näkyy opiskelijamäärien kasvuna. Osa opiskelijoista tulee ammatillisista syistä, osa päivittää aikaisempia tietojaan ja osa hakee lisäystä yleissivistykseensä, kertoo palvelupäällikkö Merja Brunnsberg Turun kauppakorkeakoulun opintopalveluista. Ilman opiskelupaikkaa jääneet abiturientit erottuvat avoimessa yliopistossa selvästi omaksi ryhmäkseen. He hakeutuvat kursseille lähinnä prepatakseen pääsykokeisiin, mutta voivat hyväksyttää avoimessa yliopistossa suorittamansa opinnot myöhemmin myös tutkintoonsa. Tavoitteellisuus lisääntyy opiskelussa Opiskelu avoimessa yliopistossa on aikaisempaa tavoitteellisempaa. Tähän on vaikuttanut osaltaan niin sanottu avoimen väylä, jonka kautta opiskelija voi päästä tutkintoopiskelijaksi suoritettuaan tietyn määrän opintoja riittävän hyvin arvosanoin. Vaadittavat opinnot, jotka vastaavat opintoviikoissa laskettuna noin kolmannesta KTM-tutkinnon laajuudesta, luetaan suoraan hyväksi suoritettavaan tutkintoon. Työssäkäyviä, perheellisiä, todella motivoituneita miehiä ja naisia, jotka opiskelevat parissa kolmessa vuodessa tarvittavat opintoviikot erittäin hyvin arvosanoin, Brunnsberg kuvailee väyläopiskelijoita. Tänä vuonna avoimen väylän kautta hy- väksyttiin 11 opiskelijaa, kymmenen Turkuun ja yksi Porin yksikköön. Heidi Mäkinen on yksi väylän kautta opiskelupaikan saaneista ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoista. Opintoja hänellä tosin on jo kasassa 81 opintoviikkoa. Tulin preppaamaan saksan kieltä avoimeen yliopistoon kaksi ja puoli vuotta sitten. Sillä tiellä olen edelleen, kertoo Mäkinen. Yli 80 opintoviikkoa kahdessa ja puolessa vuodessa töiden ja perheen ohella on kunnioitettava saavutus. Mäkinen on parhaillaan puolentoista vuoden opintovapaalla Aurian yritysmyynnin myyntipäällikön työstä. Opintovapaan aikana hän aikoo suorittaa KTM-tutkintoon vaadittavista opinnoista niin paljon kuin mahdollista. Keväällä kandi, kesällä ja syksyllä aloittelen jo gradua. Avoimen väylä on todella hieno mahdollisuus päästä tutkinto-opiskelijaksi. On sääli, jos ihmiset eivät ole vielä tiedostaneet tätä mahdollisuutta, Mäkinen pohtii. Liiketaloustieteet suosituimpia Avoimen yliopiston kurssitarjonta, kaikkiaan lähes 160 opintojaksoa, kattaa kaikki Turun kauppakorkeakoulussa opetettavat aineet. Kursseja on tarjolla kirjanpidon perusteista yrityksen riskienhallintaan ja matkailumaantieteeseen. Myös vieraiden kielten valikoima on runsas, ja kauppakorkeakoulun linjan mukaisesti opetus keskittyy pääasiassa käytännön liike-elämässä tarvittavan kielitaidon kohentamiseen. Suosituimpia oppiaineita ovat liiketaloustieteet, mutta kaikkien aineiden peruskurssit täyttyvät aina nopeasti. Esimerkiksi tämän syksyn markkinoinnin peruskurssi täyttyi yhdessä päivässä. Avoimen kursseja on otettu jossain määrin käyttöön myös yritysten ja yhteisöjen henkilöstökoulutuksissa. Työnantajat lähettävät henkilöstöään koulutuksiin tänä päivänä varsin kiitettävästi. Avoimen yliopiston kurssit tarjoavat tähän hyvän ja edullisen vaihtoehdon, kertoo Brunnsberg. Avoin yliopisto jalkautuu seutukuntiin Turun alueen korkeakouluja ja avoimen yliopiston palveluja on ryhdytty aktiivisesti markkinoimaan myös Turun ympäristökuntiin. Varsinais-Suomen maakuntakorkeakoulu -hankkeen tavoitteena on lisätä seutukuntien ja korkeakoulujen välistä vuoropuhelua ja parantaa opetuksen seutukuntalähtöisyyttä. Salossa, Uudessakaupungissa ja Loimaalla pidetyt infotilaisuudet ovat osoittaneet, että mielenkiintoa avoimen yliopiston opetustarjontaa kohtaan löytyy. Hanketta rahoittaa Varsinais-Suomen liitto. Lisätietoja Turun kauppakorkeakoulun avoimesta yliopistosta: www.tukkk.fi/avoin 18 MERCURIUS
Yliopistojen tuottavuus tapetilla Tehokkuusluvut jo nyt erittäin hyvät Opetusministeriö on pyytänyt hallinnonalan tuottavuusohjelman tarkistamista varten selvitystä alaistensa tilivirastojen ja laitosten tuottavuushankkeista. Turun kauppakorkeakoulun opetusministeriölle jättämästä selvityksestä kuultaa pitkäaikainen tehokkuuteen ja tuottavuuden parantamiseen tähtäävä toiminta kaikilla osa-alueilla. Tutkimustoimintaa on seurattu Turun kauppakorkeakoulussa sisäisen tutkimuspisteytyksen avulla vuodesta 1986 lähtien. Sen avulla on voitu seurata tutkimustoiminnan kehitystä laadullisesti ja määrällisesti. Tieteellisten julkaisujen määrä suhteessa opetus- ja tutkimushenkilökunnan määrään on kasvanut 30 prosenttia kymmenessä vuodessa. Vuonna 2004 Turun kauppakorkeakoulu on yltänyt viiden tuottavimman yliopiston joukkoon suhteessa professoreiden ja tutkijoiden määrään myös ulkomailla julkaistujen tieteellisten julkaisujen osalta. Tohtorin tutkintojen määrä on saatu nousemaan tavoitetasolle panostamalla tutkijavakansseihin ja opinnoissaan loppuvaiheessa oleviin tutkijoihin. Valmistuneiden tohtoreiden määrä on professoreiden määrään suhteutettuna noussut kauppatieteellisen alan keskiarvon yläpuolelle ja muiden yliopistojen tasolle. Opintojen sujuvuuteen kiinnitetty erityistä huomiota Koulutuksen tuottavuutta on parannettu toimintalinjoja tehostamalla. Opintojen mitoitusta ja opintorakennetta on tarkistettu laajojen kuormittavuus- ja ydinainesanalyysien pohjalta. Myös opintojen sujuvuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Opetus ja niihin liittyvät kuulustelut on jo pitkään järjestetty neljänä periodina. Tutkinnon rakenneuudistuksen yhteydessä opintoja on jäsennetty integroitujen kokonaisuuksien ja vuorovaikutteisen tiimityöskentelyn suuntaan. Nämä toimet ovat tuottaneet tulosta, sillä Turun kauppakorkeakoulu on jo useana vuonna saanut tuloksellisuuspalkkiota opintojen sujuvuudesta. Viime vuosina on suoritettu keskimäärin 8,5 maisterin tutkintoa professoria kohden, joka on yliopistojen vertailussa huipputasoa, Turun kauppakorkeakoulun hallintojohtaja Tuula Lind kertoo. Määrällisten tavoitteiden ohella on huomiota kiinnitettävä koulutuksen sisältöön ja laatuun. Opetuksen laatu on jatkuvasti pysynyt korkeana, mistä on osoituksena valmistuneiden työllistymisestä saatu tuloksellisuusrahoitus, Lind jatkaa. Hallinnollisia prosesseja kehitetään yliopistojen yhteistyönä Hallinto- ja tukipalvelujen kehittämisen painopisteinä ovat olleet hallinnon prosessien kehittäminen, tiimipohjaisen työskentelytavan vakiinnuttaminen sekä sähköisen asioinnin kehittäminen. Hallinnon prosessien kehittäminen ja palvelun laadun parantaminen ovat olleet keskeisinä teemoina ryhmäbenchmarkinghankkeessa, jota Turun kauppakorkeakoulu on toteuttanut yhteistyössä Svenska handelshögskolanin ja Teatterikorkeakoulun kanssa. Vertaisarviointiin ovat osallistuneet hallintojohtajat, opinto-, talous- ja henkilöstöhallinnon sekä kirjastojen henkilökunnat. Hankkeesta saadut kokemukset ovat hyvät, ja prosessien kehittymisen ohella on verkostoiduttu tehokkaasti muiden yliopistojen henkilökunnan kanssa. Osa-alueiden hankkeet jatkuvat edelleen, Lind kertoo. Sähköisen asioinnin kehittämiseen on panostettu Turun kauppakorkeakoulussa paljon. Korkeakoulun opinto- ja taloushallinnossa on siirrytty käyttämään uusia tietojärjestelmiä. Uusi henkilöstö- ja palkkahallinnon järjestelmä tullaan ottamaan käyttöön vuodenvaihteessa. Myös Kirjasto-tietopalvelussa on satsattu sähköisten palvelujen ja elektronisen tietoaineiston saatavuuteen. Nämä tietotekniikkaratkaisut mahdollistavat opinto-, talous- ja henkilöstöhallinnollisten palvelujen sähköisen hoitamisen tehokkaasti ja taloudellisesti, sanoo Lind. Riitta Birkstedt Kymmenessä vuodessa Turun kauppakorkeakoulun toiminta on monipuolistunut ja laajentunut mm. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja Porin yksikön perustamisen myötä henkilökunnan kokonaismäärä on kasvanut neljänneksen tutkimushenkilökunnan määrä on kolminkertaistunut opetushenkilökunnan määrä on kasvanut viidenneksen hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön määrä on kasvanut kahdeksan prosenttia Määrällisten tavoitteiden ohella huomiota on kiinnitettävä koulutuksen sisältöön ja laatuun, sanoo hallintojohtaja Tuula Lind. opiskelijamäärä on kasvanut viidenneksen tieteellisten tutkimusjulkaisujen määrä on kaksinkertaistunut ulkomailla julkaistujen tutkimusten määrä on kolminkertaistunut suoritettujen opintoviikkojen määrä on lähes kaksinkertaistunut opiskelijamäärän kasvun, erillisten sivuaineopintojen ja ulkomaisen opiskelijavaihdon johdosta maisterin tutkintojen määrä on noussut 8,5 tutkintoon professoria kohden, mikä on yliopistojen vertailussa huipputasoa tohtorin tutkintojen määrä on noussut kauppatieteellisen alan keskiarvon yläpuolelle ja muiden yliopistojen tasolle budjettirahoitus ja täydentävä rahoitus ovat lähes kaksinkertaistuneet. MERCURIUS 19
L YHYESTI Innovaatiot ja globaali kilpailu mistä menestyksen eväät? Turun kauppakorkeakoulun korkeatasoisten yritysjohdon seminaarien sarja saa jatkoa maanantaina 19. syyskuuta, kun yritysjohtajat ja asiantuntijat kokoontuvat korkeakoulun juhlasaliin pohtimaan innovatiivisen yritystoiminnan merkitystä ja menestymisen edellytyksiä globaalissa kilpailussa. Seminaarin avaa rehtori Tapio Reponen ja sen puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja Jukka Lavi Raisio Life Sciences:ta. Alustajina seminaarissa toimivat: Suomen Akatemian pääjohtaja Raimo Väyrynen: Kansainvälinen tieteellinen kilpailu: muuttuvatko voimasuhteet? Kauppatieteiden kunniatohtori Sari Baldauf: Kilpailukenttänä maailma mitä se meille tarkoittaa? SITRAn ohjelmajohtaja Antti Hautamäki: Innovatiivisen yritystoiminnan merkitys ja kehittäminen globaalin kilpailun oloissa. Innovaatiot ja globaali kilpailu -seminaari on jatkoa viime vuonna järjestetylle Kiinailmiöstä Suomi-ilmiöön -seminaarille, joka kokosi korkeakoululle reilut kaksisataa yritysjohtajaa ja asiantuntijaa. Lisätietoja: Hannele Kaitaranta, p. (02) 4814 202, hannele.kaitaranta@tukkk.fi TuKKK Alumni ry:n jäsenmaksut Turun kauppakorkeakoulun Alumni ry:n jäsenmaksu vuodelle 2005 on 20 euroa. Alumniyhdistys ei lähetä erillistä pankkisiirtoa jäsenmaksua varten vaan maksu suoritetaan suoraan yhdistyksen tilille, Nordea 163230-1915. Mikäli jo olet Alumni ry:n jäsen, käytä viitettä 1119. Alumniyhdistyksen jäseneksi voit rekisteröityä internetissä, www.tukkk.fi /alumni, sähköpostilla alumni@tukkk.fi tai puh. (02) 481 4202 ja maksaa jäsenmaksun suoraan tilille uusien jäsenten viitteellä 1025. Jos maksaja on esimerkiksi yritys, muistathan mainita Alumniyhdistykseen liittyvän henkilöjäsenen nimen. Tulevaisuuden liiketoimintaosaamisen tutkijakoulu Turun kauppakorkeakouluun Eurooppalainen yrittäjyyden päivä yhdisti yrittäjät, vaikuttajat ja kansainväliset vieraat Eurooppalainen Yrittäjyyden Päivä (the European Day of the Entrepreneur) järjestettiin Turussa 16.6.2005 jo kolmatta kertaa. Päivä tuntuu kolmessa vuodessa vakiinnuttaneen paikkansa yrittäjien ja vaikuttajien tapaamispaikkana sitä osoittavat myös tämän vuoden tapahtuman osallistujamäärät. Turun kauppakorkeakoululla järjestettyyn seminaari- ja näyttelytapahtumaan osallistui noin 600 henkilöä. Yrittäjyyden Yö -iltajuhla veti Aboa Vetus & Ars Novaan noin 1 100 vierasta. Yrittäjyyden päivään osallistui tänä vuonna myös ennätysmäärä, noin sata kansainvälistä vierasta. He tulivat Venäjältä, Puolasta, Saksasta, Baltian maista ja Tanskasta. Tämän vuoden EDE-päivän teemoina olivat yrittäjyys, luovuus ja yhteistyö Itämeren alueella. Aihetta käsiteltiin useissa seminaareissa. Uutta olivat niin sanottu round table -keskustelut, joissa asiantuntijoiden johdolla keskusteltiin eri teemoista pöytäkunnittain. Yleisöllä oli mahdollisuus tunnin aikana osallistua kolmeen eri keskusteluun ja näin tieteellistä osaamista pohjakoulutuksenaan kauppatieteiden maisterin tutkinto. Kaksi tutkijaopiskelijaa valitaan Tulevaisuudentutkimuksen VerkostoAkatemian kautta. Tällöin perustutkintona voi olla filosofian maisterin, yhteiskuntatieteiden maisterin, valtiotieteen maisterin, hallintotieteiden maisterin, taiteiden maisterin tai diplomiinsinöörin tutkinto. Syksyn 2005 aikana julkaistaan tutkijakoulun yksityiskohtainen sisältö, hakuohjeet ja aikataulut. Tiedot päivittyvät osoitteeseen http://www.tukkk.fi /tutu/tva/tutkimus/tutkijakoulu.htm Lisätietoja tutkijakoulusta: Toni Ahlqvist, puh. (02) 4814 524, toni.ahlqvist@tukkk.fi, Sari Söderlund, puh. (02) 4814 525, sari.soderlund@tukkk.fi Turun kauppakorkeakouluun perustetaan opetusministeriön päätöksellä uusi Tulevaisuuden liiketoimintaosaamisen tutkijakoulu Graduate School in Future Business Competencies. Nelivuotinen tutkijakoulu käynnistyy vuoden 2006 alussa. Tutkijakoulua johtaa tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wilenius. Tulevaisuuden liiketoimintaosaamisen tutkijakoulun toiminnan koordinoinnista vastaavat Turun kauppakorkeakoulu, Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja Tulevaisuudentutkimuksen VerkostoAkatemia (TVA), joka koordinoi valtakunnallisesti yliopistojen ja korkeakoulujen tulevaisuudentutkimuksen opetusta. Tulevaisuuden liiketoimintaosaamisen tutkijakouluun tulee neljä tutkijaopiskelijapaikkaa. Tutkijaopiskelijat valitaan siten, että kaksi tutkijaopiskelijaa edustaa kauppamyös vaihtaa ajatuksia usean asiantuntijan kanssa. Iltajuhlassa palkittiin aiempien vuosien tapaan kolme kansainvälisessä toiminnassa ansioitunutta alueen yritystä the Entrepreneurial Spirit of Turku Award -palkinnolla. Palkinnon saivat Rymättylän Herrankukkaro Oy, Opteon Oy Piikkiöstä sekä ED-Design Oy Turusta. Kaikki kolme yritystä ovat kukin omalla erikoisosaamisellaan tehneet koko Turun aluetta kansainvälisesti tunnetuksi. Tänä vuonna jaettiin myös erityispalkinto, joka myönnettiin Jorma Wallasvaaralle. Hän perusti vuonna 1950 Wallac Oy:n ja on näin ollut vuosikymmenten aikana luomassa perustaa Turun seudun diagnostiikkateollisuudelle. Wallasvaaran viitoittamaan kehitystoimintaan perustuen Turun seudulle on syntynyt useita kymmeniä alan yrityksiä ja arviolta 1 000 uutta työpaikkaa. Ensi vuoden EDE-päivä järjestetään jälleen kesäkuussa. 20 MERCURIUS