Espoon modernin taiteen museo 3 08 TEE! TEETÄ, TAIDETTA JA KERAMIIKKAA KIINASTA OLE KANDELIN 1920 1947 ABSTRAKTIO, KUKKA JA KUOLEMA PÅ SVENSKA s. 21 IN ENGLISH p. 22
Näyttelyohjelmisto 8.10.2008 11.1.2009 TEE! Teetä, taidetta ja keramiikkaa Kiinasta TEE!-näyttely esittelee vanhaa aa kiinalaista teekulttuuria astioiden, esineiden, maalausrullien ja itse teen kautta. Näyttelyn vanhin esine on lähes 2000 vuotta vanha teekannu Han-dynastian ajalta (25 220 jaa) ja tuoreimmat 1900-luvun alusta. Lisää sivuilla 4 8 OLE KANDELIN 1920 1947 Abstraktio, kukka ja kuolema Vain 26-vuotiaana keuhkotautiin kuollut Ole Kandelin ehti kahdeksassa vuodessa käydä läpi hätkähdyttävän taiteellisen kehityskaaren. Näyttely esittelee poikkeuksellisen taiteilijan ja taistelijan, modernistin, joka ensimmäisenä suomalaisena johdonmukaisesti siirtyi abstraktiin taiteeseen. Näyttelyn 120 maalausta sekä piirustukset, luonnokset, akvarellit ja valokuvat kertovat elämän kolhuista lannistumattoman ja itsetietoisen nerokkaan taiteilijan tarinan. Näyttelyssä esitellään myös teosten konservointia. Lisää sivuilla 9 13 PYSYVÄSTI Saastamoisen säätiön taidekokoelma Saastamoisen säätiön taidekokoelman yli 1900: sta työstä on jatkuvasti, myös vaihtuvien näyttelyiden rakennusajan näytteillä lähes 500 teosta. Puolet EMMAn näyttelytiloista täyttävä kokoelma tarjoaa monipuolisen läpileikkauksen suomalaisesta taiteesta. Esillä on töitä myös kansainvälisestä kokoelmasta. Ripustus alkaa 1910-luvun ekspressionismista ja jatkuu tämän päivän tunnetuimpien taiteilijoiden teoksiin. Kuopiolaisen teollisuussuvun taideharrastuksesta alkunsa saanut kokoelma on tänään yksi Suomen merkittävimmistä yksityiskokoelmista, ja se karttuu jatkuvasti. Valokuvaraitin ripustus uusittiin viime keväänä ja Salin ripustus uusitaan marraskuussa. Sivulla 16 kokoelmataiteilija Lauri Astala. SAASTAMOISEN KOKOELMAN SALI UUSIUTUU 12.11. Tunnetun suomalaisen kirjailijan EMMAssa ennen näkemättömät teosvalinnat Saastamoisen säätiön kokoelmasta esillä 12.11. alkaen. Kirjailija esittelee näyttelyn 13. ja 14.11. klo 13. TULOSSA KEVÄT 09 Enzo Cucchi Italian merkittävimpiin nykytaiteilijoihin kuuluvan Enzo Cucchin (s. 1949) näyttely. Santeri Tuorin uusin videoteos.
KULPS! -erilainen oppitunti EMMA Espoon modernin taiteen museon tiedotuslehti Seuraava lehti ilmestyy helmikuussa 2009. JULKAISIJA EMMA Espoon modernin taiteen museo PÄÄTOIMITTAJA Leena Joutsenniemi TOIMITUSNEUVOSTO Ari Karttunen, Päivi Karttunen, Nana Salin, Päivi Talasmaa TAITTO Station MIR Oy PAINOPAIKKA Art-Print Oy Painos: 25 000 Osoitteenmuutokset, tilaukset (lehti on maksuton) ja palaute: info@emma.museum Globalisoituneen, informaatiota tulvivan maailman hahmottaminen vaatii lapsilta ja nuorilta uusia taitoja. Kaikkea ei opita teoriassa luokkahuoneessa, vaan monet asiat oppii paremmin itse kokemalla. Kun Espoon kaupunginvaltuusto 2000-luvun taitteessa päätti perustaa Espooseen taidemuseon, yhteinen tahtotila oli, että museon pitäisi palvella ennen kaikkea espoolaisia lapsia ja nuoria. Tämä toive on toteutunut: alle 18-vuotiailla on niin EMMAan kuin muihinkin Wee- Geen museoihin maksuton sisäänpääsy. Espooossa halutaan muutenkin kehittää lasten ja nuorten kulttuurikasvatusta määrätietoisesti. Huolena on ollut, että taide- ja taitoaineiden vähäiset tuntimäärät koulussa tuottavat kulttuurisesti lukutaidottomia kansalaisia. Kulttuuri- ja liikuntakasvatuksessa alkoi uusi aikakausi, kun kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! käynnistyi kaikissa Espoon peruskouluissa syyslukukauden alussa. Sen myötä jokainen espoolainen peruskoululainen vierailee vuosittain useassa kulttuuri- ja liikuntakohteessa. KULPS! on osa kaikille yhteistä ja maksutonta perusopetusta, ja se etenee opetussuunnitelman ja asiantuntijoiden laatiman vierailuohjelman mukaan. OPETTAJA VOI VALITA KULPS!-TARJOTTIMELTA OMALLE LUOKALLEEN SOPIVIMMAT VIERAILUKOHTEET. Oppimisympäristön laajeneminen koulun tilojen ulkopuolelle tuo koulun tueksi laajan kulttuuri- ja liikunta-alan ammattilaisten verkoston osaamisen. Palveluntuottajina on sekä kaupungin omia yksiköitä, kaupungilta avustusta saavia sopimusyhteisöjä että yksityisiä yrityksiä. EMMA on koko toimintansa ajan panostanut paljon pedagogiseen työhön ja se on ollut mukana KULPS!:in suunnittelussa alusta asti. Jokainen peruskoululainen vierailee EMMAssa peruskoulun 3. ja 7. luokalla. Vuosittain tämä tarkoittaa noin 6000 oppilasta ja heidän opettajaansa, jotka EMMAn henkilökunnan opastuksella tutustuvat perusnäyttelyyn. Kasvava lapsi oppii kulttuurin ja liikunnan antamien elämysten kautta uusia tapoja hahmottaa maailmaa ja itseään sen osana. Monipuoliset kokemukset pitävät mielen auki uusille asioille ja auttavat uuden luomisessa. Museon yhteystiedot takakannessa. Kannen kuva: Ole Kandelin, Tuoksujen laakso, 1943. Yksityiskokoelma. Aulis Pitkälä Sivistystoimen johtaja Lue lisää KULPS!ista s. 20. 3
TEKSTI: PEKKA NIHTINEN Kannellinen Buccaro-teenlehtirasia, Ming-dynastia. Kiinan kansallisen teemuseon kokoelma Teen taidetta o n vain kaksi juomaa, joiden perään sana kulttuuri istuu täysin luontevasti ja täydessä merkityksessään: viini ja tee. Edellistä on pidetty lännen ja jälkimmäistä itämaisen hengen ja kulttuurin symbolina. Molemmat ovat ikivanhoja nautintoaineita, joilla on takanaan pitkä ja kiehtova historia. Vaikka tee on ollut jo muutaman vuosisadan ajan osa myös monen länsimaalaisen jokapäiväistä elämää, niin varsinainen teekulttuuri ja sen juuret löytyvät Kaukoidästä, tarkemmin sanoen Kiinasta, jossa teen nauttiminen sai alkunsa kauan sitten. Aikojen kuluessa valmistusmenetelmät hioutuivat ja erilaiset teelaadut syntyivät. Tavat juoda teetä muuttuivat ja keksittiin erilaisia teevälineitä. Vähitellen teenjuonti levisi koko maahan ja kaikkiin kansankerroksiin. Syntyi teekulttuuri, johon eri aikakaudet ja dynastiat jättivät kukin omat merkkinsä. Useimmat vuosisatojen aikana kehittyneet teetyypit ja teenjuontitavat ovat edelleenkin käytössä jossain päin muodossa tai toisessa, mikä kertoo kiinalaisen teekulttuurin elinvoimaisuudesta. Oman näkyvän leimansa teehen löivät niin kiinalaiset maailmankatsomukset taolaisuus, buddhalaisuus ja kungfutselaisuus kuin erilaiset paikallis- ja vähemmistökulttuuritkin. Kaupungeissa teekulttuurin näkyvimpiä ilmenemismuotoja olivat teehuoneet, jotka olivat kaikkien kansankerrosten suosiossa ja tästä syystä teehuonetta voitiin pitää eräänlaisena yhteiskunnan kuvastimena. Mutta kiinalaisessa teekulttuurissa ei ole kyse yksinomaan eri tavoista valmistaa teetä tai sosiaalisesta kanssakäymisestä teepöydän ääressä. Ehkäpä suurin kiinalaisen teekulttuurin viehätys piilee siinä, miten teen nauttiminen esteettisenä ja aistillisena tapahtumana nivoo yhteen eri taiteenlajeja. Konkreettisimmillaan tämä teen ja taiteen vuorovaikutus näkyy luonnollisesti sessa keramiikassa: posliinissa ja savessa. kiinalai- Ja hienostuneimmillaan kiinalainen teekulttuuri ilmeni oppineen luokan harrastuksiin yhdistyneenä, jolloin teenjuonnista itsestään kehittyi taiteellisen itseilmaisun väline. Jo ajanlaskumme ensimmäisen vuosituhannen lopulla teenjuonti alkoi yhdistyä musiikkiin, suitsukkeisiin, kalligrafiaan, maalauksiin, runouteen ja luontoretkiin. Kehittyi teen taide, jonka taustalla oli oppineen luokan humanistinen elämänasenne, taipumus hienostuneen joutilaisuuden ihannointiin ja pyrkimys ihmisen ja luonnon väliseen sopusointuun. Vuosisatojen ajan tee on ollut sekä koko kansan jokapäiväinen, terveellinen ja virkistävä juoma, että yhdistynyt vapaaseen ja huolettomaan elämäntapaan. Laajimmillaan tee toimii eräänlaisena koko kulttuurin läpileikkauksena, josta kerros kerrok selta paljastuvat niin Kiinan historian aikakaudet kuin kulttuurin peruselementitkin: filosofia, taide, luontokäsitys ja elämänta pa. Tee on nykyisin levinnyt kaikkialle maailmaan ja sitä viljellään kaupallisesti noin 50 maassa. Kiina tulee kuitenkin aina pysymään teen henkisenä kotimaana. Tee on tänään rikkaan kulttuuriperinnön kantaja ja parhaimmillaan teehetki oikein haudutetun hienon teen parissa on kokonaisvaltainen aistielämys. Se on yksi elämännautinnoista, jossa olennaista on se, ettei pelkästään nautita teetä vaan nautitaan teestä ja hetkestä. Keltaiseksi lasitettu kulho lohikäärmeja pilvikaiverruksin, Qing-dynastia. Kiinan kansallisen teemuseon kokoelma. 4
TEKSTI: PÄIVI TALASMAA Teetä, taidetta ja keramiikkaa Kiinasta a rjen alkuun tarvitaan polttopuuta, riisiä, ruokaöljyä, suolaa, soijakastiketta, viinietikkaa ja teetä. EMMAn kiinalaista teekulttuuria esittele vässä TEE!-näyttelyssä on esillä runsas sata teen valmistukseen ja juontiin liittyvää esinettä sekä rullamaalauksia. Näyttely on toteutettu yhdessä Kiinan Teemuseon ja Tianjinin museon kanssa ja se on osa EMMAn Kiina-aiheista näyttelysarjaa, jossa tulevaisuudessa esitellään vielä Kiinan silkkitraditiota. Teen valmistustavat ovat muuttuneet alueittain ja aikakausittain sekä muokanneet teen valmistuksessa ja nauttimisessa käytettyjen esineiden muoto- ja tyylipiirteitä. EMMAn näyttelyssä erityyppisiä teeastioita nähdään lähes 2000 vuoden ajalta. Kiinalaisen keramiikan historia ulottuu kauas esihistorialliseen aikaan. Vanhimmat esineet olivat käsin muotoiltua savitavaraa, savenvalupyörä oli Kiinassa yleinen jo 1400- luvulla eaa. Esihistorialliselle ajalle sijoittuu kaksi myös tee-esineiden historiaan vaikuttanutta tärkeää keraamista uutuutta: kivitavaran syntyminen, josta juontaa celadon, lasitettu kivitavara sekä valkea keramiikka, ns protoposliini. EMMAn näyttelyssä osa esineistä on arkeologisia löytöjä, joista vanhin on peräisin Handynastian itäiseltä ajanjaksolta (20 220 jaa). Han-dynastian keramiikka oli savi- ja kivitavaraa. Aikakauden teenvalmistustavassa teelehdistä puristettu teekakku paahdettiin ja murskattiin jauheeksi, joka laitettiin kulhoon. Päälle kaadettiin vesi ja tee keitettiin. Teehen lisättiin mausteita kuten kevätsipulia ja inkivääriä. Teenjuonin menestys vauhditti keramiikkateollisuutta Tang-dynastian (618-907) aikana. Teen keittäminen oli jo suosittua ja myös keitettyyn teehen perustuvaa kaupallista toimintaa oli olemassa. Tangin aikana Etelä-Kiinassa tuotettua celadonia pidettiin samanveroisena Mustaksi lasitettu teekulho öljypisarakuvioin, Song-dynastia. Tianjinin museon kokoelma. kuin jo varhaisemman pohjoisen Qi-dynastian aikana esiintynyttä valkoista posliinia. Ajan sanonta kuuluikin valkoista posliinia poh joisesta ja celadonia etelästä. Tee nautittiin kulhosta. - Tang-dynastian aikana tee levisi Kiinasta lähinnä Japaniin ja Koreaan. Song-dynastian (1127 1279) aikana teen juonti oli yleistymässä Kiinassa. Keramiikan kannalta Song-dynastiaa on kutsuttu kultaajaksi ja aikakauden keramiikkapajat valmistivat valtavia määriä erityyppisiä teeastioita. Tee lähinnä haudutettiin ja keittäminen väheni. Hauduttamisessa jauhettu tee laitettiin maljaan, kuuma vesi kaadettiin päälle ja juomaa sekoitettiin voimakkaasti teevispilällä hauduttamisen aikana. Songin aikana kiinalaiset olivat erityisen ihastuneita tähän valkoiseen teekeittoon, joten mustaksi lasitetut teekupit olivat suosittuja. Kuuluisimmat mustaksi lasitetut teekupit valmistettiin Fujianissa. Lehtitee tuli muotiin Ming-dynastian (1368-1644) aikana, jolloin keisari työ voimaa säästääkseen lakkautti teekakkujen valmistuksen ja määräsi nk. veroteen eli lehtiteen poimimisen verona. Teepannuissa hauduttaminen oli ajan suosituin tapa valmistaa teetä. Teenjuonnin muuttuminen vaikutti teeastioiden muutokseen siten, että Ming-dynastian aikana siirryttiin käyttämään teekannun ja teekupin yhdistelmää. Teeastiat tehtiin pääasiassa posliinista ja sinipunaisesta savesta. Keramiikkauutuuksia oli mm. boccaro, punaruskea lasittamaton kivitavara. Tänä päivänä niin tutun sinivalkoisen maalauskoristelun kukoistus osuu Ming-dynastian aikaan. Sininen väriaine, koboltti, tuotiin aikaisemmin Lähi-idästä, Ming-dynastian aikana Kiinasta löydettiin omia kobolttiesiintymiä. Sinivalkoista posliinia tuotiin huomattavia määriä Eurooppaan 1600-luvun alkupuolelta lähtien. 5
Kirjoituksin ituksin koristeltu tu sinivalkoinen teekannu. Qing-dynastia. a Kiinan kansallisen teemuseon onkokoelma. Qing-dynastian (1644 1911) aikana teen juonnista tuli yleinen tapa Kiinassa ja teen myynti kotimaassa sekä ulkomaille saavutti huippunsa. Kaikkialla oli teehuoneita ja teenjuonti oli erittäin suosittua, joten teeastioiden kysyntä lisääntyi merkittävästi. Keramiikassa käytettiin erilaisia tekniikoita, kulta- ja hopeaastioiden sekä lakattujen astioiden tuotanto kasvoi, posliinissa jäljiteltiin puuta, kiveä ja pronssia. Kookospähkinän kuorta käytettiin teeastioiden koristelussa. Koska teenjuonn aikana, teeastiat olivat jatkoa sen astiatyypeille. Teetitapa oli sama kuin Ming-dynastian astioiden merkittävä uutuus oli kannellinen nellinen teekulho; kansi, kulho ja lautanen symboloivat kiinalaisen ajattelutavan mukaisesti vasta, maata ja kansaa. Qing-dynastian ian aikaisissa sinipunaisesta savesta valmistetuissa teeastioissa esiintyy myös ajan taiteilijoiden taidokasta kalligrafiaa, maalauksia ja runoja. Aikakauden keisarit olivat teen ystäviä ja tai- järjestivät hovissa teekutsuja, joihin valmistettiin suuria määriä teeastioita. Kansan parissa eri alueilla oli omat teenjuontitapansa ja teeastioissa paikallisia muotoja; esimerkiksi tiibetiläiset ja mongolit pitivät maito- ja teestä ja suosivat puisen maitoteekulhon lisäksi kullattuja hopeisia teeastioita. voi- Kiinalainen posliini on ollut oleellista myös eurooppalaisen keramiikan muotoilulle. ulle. notaankin, että eurooppalaista keramiikkaa ei voi ymmärtää tuntematta kiinalaista. Sa- Oppineet, Lu Zhi, Ming-dynastia. Tianjinin museon kokoelma. Sillanmuotoinen teepannu, Qing-dynastia. Kiinan kansallisen teemuseon kokoelma. 6
Teeasiantuntija, teekirjailija Pekka Nihtinen ja Eeva-lehden päätoimittaja Liisa Jäppinen maistelivat EMMA Shopin teelaadut. Kiinalaiseen teekulttuuriin syvälle uponnut konkari vei mustaan teehen tottuneen teen ystävän mielenkiintoiselle opintomatkalle vihreän teen maailmaan. Hienostunut jälkimaku Vihreä tee Bird Tongue / Leivosenkieli (Super) Pekka: Tämä tee on saanut nimensä teelehtien muodosta; pensaista poimitaan kolme ylintä lehteä, jotka ovat kuin kieli keskellä linnunnokkaa. Tämä on todellinen tee harrastajan erikoistee, lehdet poimitaan villeinä kasvavista pensaista. Liisa: Vihreät teet ovatkin minulle paljon vieraampia, ne ovat aina olleet hieman hei näisiä. P. Väri on tyypillinen, hyvin vaalean kellertävä. e L: Ja maku on yhtä mieto kuin värikin. P: Maku on aika jännä, hieman öljyinen, kuivuutta ei tunnu lainkaan. Ensimmäinen kupillinen oli huomattavasti toista parempi, kitkeryys ke lisääntyy haudutusajan kasvaes- sa. Kolme minuuttia on tälle juuri optimaalinen haudutusaika. Vihreä tee Bird Tongue / Leivosenkieli (High quality) P: Tämä on selvästi arkisempi kuin edellinen. Tästä puuttuu makea sulavuus, jälkimaku on kuivempi. L: Minähän pystyn vain ihastuneena kuuntelemaan, puhut kuin viineistä! Houkutus tutustua myös vihreisiin tee laatuihin kasvaa nyt kovasti. P: Meni minullakin aikanaan vuosi ennen kuin opin juomaan vihreää teetä. Vihreä tee Dragon Well/ Lohikäärmekaivo P: Lohikäärmekaivo on kiinan kuuluisin tee. Se on saanut nimensä hyväntahtoisesta lohikäärmeestä, jonka uskotaan asuneen ehtymättömässä kaivossa seudulla, jolla tätä teetä tuotetaan. L: Jos nuo kaksi ensimmäistä olivat rauhallisen hetken teetä, niin tämä on selvästi työn lomassa nautittava. P: Kiinalaiset sanovatkin, että juuri tämä tee sopii ajatustyötä tekevälle. DragonWell kasvaa alueella, jossa on maaperässä hyvin paljon mineraaleja. Se tuo teehen pikkuisen enemmän potkua. TEKSTI: LEENA JOUTSENNIEMI KUVAT: ARI KARTTUNEN 7
Jasmine Tea Beads / Jasmiiniteehelmet P: Helmi on Kiinassa täydellisyyden symboli. Teen nimi tulee siitä, että teen lehdet on pyöritetty käsin pieniksi palloiksi, jotka aukeavat kuumassa vedessä. Teelasissa kauniit lehdet näkyisivät hyvin. L: Käsityönä! Tässä tuntuu koko heinäkuinen kesä ja auringon valo. Tämä hivelee. P: Hienostunut maku, jasmiini ja tee ovat tasapainossa, antavat tilaa toisilleen. L: Ehdottomasti juhlan juoma, tämä tee kruunaisi vaikka naisystävien illallisen. P: Jasmiinihelmet onkin erittäin kallis tee. Jasmine Tea Needles / Jasmiiniteeneulaset P: Tämä on edellistä hieman kuivempi, ei yhtä hienostunut maku. L: Veit sanat suustani! Tämä on selvästi arkisempi, mutta ihan hyvä. P: Kiinassa Jasmiiniteetä kutsutaan ravintolateeksi, sitä yleensä tarjotaan aina turisteille joka paikassa. L: Jasmiini onkin vähän karkkimaisempi, se sopii hyvin vihreitä teitä tuntemattomalle turistille. P: Hyvälaatuiseen jasmiiniteehen ei koskaan jätetä jasmiininkukkia. Ne vain levitetään teelehtien päälle makua antamaan ja noukitaan aikanaan käsin pois. Oolong P: Oolong-teet ovat puoliksi fermentoituja eli hapetettuja, joten niissä yhdistyvät vihreän teen aromikkuus ja mustan teen voimakkuus. Oolong on yksi Kiinan kuudesta teetyypistä, sana itsessään tarkoittaa mustaa lohikäärmettä. Katsopa näitä lehtiä: päinvastoin kuin kaikissa muissa teelaaduissa, ne ovat isoja. Tämä tee poimitaan vasta kesällä, kun kaikki muut kerätään heti keväällä pienen pieninä lehtinä. L: Maku on jotenkin hapokas, ehkä metallinen. P: Totta, kompleksinen ja haastava. Tämä tee elää kupissa koko ajan, maku on joka siemauksella erilainen. L: Tämä pitää hereillä, sopii vartiosotilaalle. Super Oolong L: Tämä ei ole ollenkaan niin hyökkäävä kuin tuo edellinen Oolong. Lempeämpi. P: Jännä maku, notkeampi ja herkempi kuin edellinen. Hieno, suussa viipyvä jälkimaku, tekee mieli lisää. L: Miellyttävä, kaadakin lisää. Tämä sopii hetkeen kuin hetkeen kuin hyvä ystävä, se ei vaadi kaikkea huomiota itselleen. Tämä on ehdoton suosikkini. P: Minä löysin näistä kolme suosikkia, tämän lisäksi Super Bird Tongue sekä Dragon Well. PEKAN TEENKEITTOVINKIT TEELEHTIÄ NOIN 1 TL 100 ML VETTÄ KOHDEN VIHREÄN TEEN HAUDUTUSAIKA 3 MIN VIHREÄ TEE HAUDUTETAAN NOIN 80 ASTEISESSA, EI KIEHUVASSA VEDESSÄ. KIEHUVA VESI TAPPAA SEKÄ VITAMIINIT ETTÄ AROMIT. OOLONG-TEEN HAUDUTUSAIKA 5 MIN, KIEHUVA VESI. TEETÄ NAUTITAAN VASTA HIEMAN JÄÄHTYNEENÄ, JOLLOIN KAIKKI MAKU ON AISTITTAVISSA. VIHREÄÄN TEEHEN EI LISÄTÄ SOKERIA, MAITOA TAI MITÄÄN MUUTAKAAN. TEESEREMONIAT EMMASSA La 11.10 klo 12 14 Ms Zhang Qiang Yan ja Ms Zhang Jie China National Tea Museumista klo 14 16 Kalligrafianäytös Li Xinsheng Su 12.10 klo 14 16 Ms Zhang Qiang Yan ja Ms Zhang Jie China National Tea Museumista Su 2.11 klo 14 16 Ms Tao Lin TaoLin TeeHuoneelta Su 9.11 klo 14 16 Ms Tao Lin TaoLin TeeHuoneelta Su 23.11 klo 14 16 Ms Tao Lin TaoLin TeeHuoneelta 8
EMMAN OLE KANDELIN -NÄYTTELY ESITTELEE POIKKEUKSELLISEN TAITEILIJAN, MODERNISTIN, JOKA ENSIMMÄISENÄ SUOMALAISENA SIIRTYI JOHDONMUKAISESTI ABSTRAKTIIN TAITEESEEN. OLE KANDELIN OLI LANNISTUMATON TAISTELIJALUONNE, JOTA LÄHES MAHDOTTOMAT OLOSUHTEET, SOTAVUODET JA VAKAVA SAIRAUS, EIVÄT MURTANEET VAAN PÄINVASTOIN JOHTIVAT HARVINAISLAATUISEEN LUOVUUTEEN JA TYÖTEHOON. KANDELIN ELI VUOSISSA MITATTUNA LYHYEN ELÄMÄN, VAIN 26 VUOTTA. KUITENKIN HÄN EHTI LUODA TÄSSÄ AJASSA MONIPUOLISEN JA TAIDEHISTORIALLISESTI HYVIN MERKITTÄVÄN JA SISÄLLÖLLISESTI RIKKAAN TUOTANNON OMALEIMAISESTA SURREALISMISTA VIIME VAIHEEN TÄYSIN ABSTRAKTIIN ILMAISUUN. NÄYTTELYSSÄ ON KANDELININ ÖLJYMAALAUKSIA 10 VUODEN AJALTA, LAAJA PIIRROSKOKOELMA SEKÄ HENKILÖKOHTAISTA AINESTOA KANDELININ KOSKETTAVASTA ELÄMÄSTÄ JA TAITEILIJAN TAIPALEELTA. TEKSTI: HANNELE SAVELAINEN KUVAT: ARI KARTTUNEN Ole Kandelin, Abstraktio II, 1946. Yksityiskokoelma. Abstraktio, kukka ja kuolema Kutsumus Ole Kandelinille taiteilijuus oli selkeä valinta jo nuoresta pitäen Kaikki tai ei mitään kuten hän itse totesi. Kandelin vietti lapsuuten sa ja nuoruutensa Porvoossa. 16-vuotiaana hän muutti 1937 vanhem piensa kanssa Helsinkiin. Taitavana piirtäjänä ja jo koke neena maalarina Ole sai heti töitä Elannon mainososastolta. Syksyllä 1939 hän aloitti opinnot Vapaassa taidekoulussa. Perinteisten maisemien ja asetelmien ohella varhaiskypsä Kandelin teki myös rajuja ekspressiivisiä ja kubistisia tyylikokeiluja. Talvi sodan syttymisen takia taidekoulun opinnot jäivät kuitenkin hajanaisiksi. Sotaan Kandelin ei joutunut, mutta heti sodan päätyttyä keväällä 1940 armeijaan. Kandelin sairastui keväällä 1941 keuhkotautiin ja joutui parantolaan. Toivuttuaan hän sai vapautuksen sotapalveluksesta ja palasi syksyllä Helsinkiin. Moni sotaväessä ja parantolassa syntynyt idea kypsyi ja kehittyi kubistiseksi taideteokseksi Kandelinin saadessa vihdoin maalata rauhassa. Vapaan taidekoulun croquis-tunneilla 1942 hän tutustui Vuokko Haapalaiseen (o.s. Lähde), ja pian Vuokosta tuli Kandelinille korvaamaton tuki, rakastettu ja muusa. Ole Kandelin, Kalmantanssi, 1946. Yksityiskokoelma. 9
10
Ole Kandelin, Vuokko, 1944. Yksityiskokoelma. Ole Kandelin, Unikot, 1942. Yksityiskokoelma. Metafyysikko ja surrealisti TAIDE JA TYÖ ON AINOA, JOKA VOI PELASTAA MINUT HENKIIN JA PITÄÄ ELOSSA... JAKSAN JATKAA PÄIVÄSTÄ PÄIVÄÄN VAIN SIKSI, ETTÄ MINUN ON MAALATTAVA, MAALATTAVA HULLUUTEEN ASTI, KUNNES AIVONI RÄJÄHTÄVÄT KAIKISTA VÄREISTÄ JA EPÄSOINNUISTA, JOITA MIELIKUVITUKSENI SYNNYTTÄÄ. (29.9.1946) Vuoden 1942 lopulla Kandelin halusi jättää entiset aiheet ja eri tyylisuuntausten väliset kokeilut. Seuraavana vuonna Kandelinin mielikuvitus ja tavaton työteho synnyttivät ennennäkemättömän monivivahteista taidetta. Arvoitukselliset kuva-aiheet tyylitellyt naishahmot, klassiset arkkitehtuuritilat, palvelijat ja robotit, mystiset astraaliruumiit, kuolema ja kellot - vievät meidät oudon kiehtovaan maailmaan, jossa aika, odotus ja epämääräinen uhka ovat koko ajan läsnä. Kandelin sai vaikutteita surrealismiinsa mm. italialaisen Chiricon metafyysisesta maalauksesta ja myös Vapaan taidekoulun opettajaltaan Endre Nemesiltä. Viime kädessä Kandelinin taide kumpusi kuitenkin hänen elämänkatsomuksestaan, jossa mystisismillä ja teosofialla oli tärkeä osuus sekä hänen elämäntilanteestaan, jota keuhkotauti ja ajan rajallisuus leimasivat. Metafyysisellä maalauksellaan Kandelin haki näkyvän todellisuuden toisella puolen olevaa, selittämätöntä toista ulottuvuutta. Robotteineen ja eriskummallisine koneineen hän on monissa töissään lähellä tieteisfantasioita. Kukkien lumo ja, hajuherneitä ja neilikoita. Kaikista kukista vehka oli Kandelinille rakkain, ja suovehkaa sekä sen lähisukulaista kallaa hän maalasi useimmiten. Valkoinen kalla symboloi vaatimattomuutta, mutta myös kuolemaa. Kandelinin tapauksessa kukkaan liittyykin varsin yksiselitteistä symboliikkaa. Abstraktio Kandelin joutui alkuvuodesta 1945 uudelleen parantolaan. Hänelle alettiin hakea hoitopaikkaa Ruotsista, ja elokuussa huonokuntoinen Kandelin matkusti Smoolantiin Hesslebyn parantolaan. Yli vuoden mittaisesta parantolamatkasta tuli erittäin merkittävä: Kandelin haki jälleen uutta suuntaa taiteelleen ja pyrki nyt systemaattisesti kohti abstraktia ilmaisua. Ruotsissa hänellä oli myös vihdoin mahdollisuus tutustua eurooppalaiseen modernismiin. Tärkeitä vaikuttajia olivat mm. Kandinsky, Klee, Miró ja Léger. Kandelin sulatti omien sanojensa mukaan kaikki ismit yhteen ja tuloksena syntyi ennennäkemätöntä: Uutta tyyliä, joka on vain pintoja... Puhdasta maalausta, sisällöllä ei ole mitään sanottavaa. Kandelin jätti keväällä 1946 parantolan, vaikkei terve ollutkaan. Viimeiset Ruotsin kuukaudet hän vietti Göteborgissa ja Tukholmassa kiihkeästi työtä tehden ja omaa näyttelyä Tukholmaan järjestäen. Suomeen hän Kandelin rakasti kukkia ja maalasi niitä koko lyhyen elämänsä ajan. Kandelinin kukkamaalausten valikoima on laaja, mm. vehkoja, koiranputkia, sinivuokkoja, pelargoneja, unikkopalasi marraskuussa 1946 perheensä Vuokon, maaliskuussa syntyneen tyttärensä ja äitinsä luo. Kandelinin voimat olivat kuitenkin lopussa. Hän kuoli 23.1.1947 ehdittyään juuri kuulla Tukholman näyttelynsä läpimurrosta. Edelläkävijä Koko lyhyen elinaikansa Ole Kandelin työskenteli kuumeisesti poikkeuksellisen vaikeissa olosuhteissa, sotavuosina ja voimia kuluttavan sairauden aikana. Lyhyestä elämästään huolimatta monipuolisesti sivistyneestä ja erittäin lukeneesta Kandelinista tuli uranuurtaja Suomen taiteessa. Hän ensimmäisenä murtautui ulos suomalaisesta sodan jälkeisestä eristäytyneisyydestä ja pyrki koko ajan toiminnallaan kaventamaan kuilua Suomen ja muun Euroopan taiteen välillä. Radikaalilla taiteellaan hän antoi rohkaisevan esimerkin aikalaisilleen ja myöhemmille sukupolville. Kandelinin nuoruus ja varhainen kuolema se, ettei hän enää ollut mukana taide-elämän kuvioissa abstraktin taiteen läpimurron vuosikymmenellä 1950-luvulla saa helposti hänen todellisen merkityksensä, edelläkävijäasemansa, unohtumaan. EMMAn näyttely haluaakin erityisesti palauttaa mieliin Kandelinin merkityksen omaperäisenä surrealistina ja abstraktin taiteen taistelijana Suomen modernismin historiassa. Näyttelystä on tehty luettelo. Ole Kandelin, Kukot, 1946. Yksityiskokoelma. 11
Ole Kandelin kuin filmitähti! Vuokko Lindholmin Matinkylän asunto on täynnä muistoja taiteilijasta. Kirjeissään rakastetulleen Ole raportoi paitsi ikävästään ja maalauksistaan myös tappamiensa lutikoiden määrästä. Kandelin tutkimuspöydällä Ole Kandelin -näyttelyssä on esillä useil la tekniikoilla eri pohjamateriaaleille toteutettuja teoksia. Monet näyttelyn teoksista ovat esillä nyt ensimmäistä kertaa. Ennen näytteille asettelua suurin osa teoksista konservoitiin EMMAn konservoinnissa. Teosten konservoinnista vastasi Suvi Leukumaavaara, joka teki myös materiaalitutkimuksen yhdessä erikois tutkija Seppo Hornytzkyjn kanssa. Teokset vaativat erilaisia konservointitoimenpiteitä. Toimenpiteiden laajuuden määrittelivät käytetty pohjamate riaali, tekniikka sekä teoksille niiden myöhemmissä vaiheissa aiheutuneet vau riot. Konservointityön lisäksi tutkittiin Ole Kandelinin maalauksia ja niissä käytettyjä materiaaleja. Kandelinin aikakauden suomalaisten taiteilijoiden maalausmateriaaleja ei ole aikaisemmin systemaattisesti tutkittu. Teknisen taidehistorian tieteellisten tutkimusmenetelmien kautta pystyttiin määrittelemään Ole Kandelinin teoksissaan käyttämät taiteilijavärit ja tutkimaan taiteilijan työskentelyvaiheita. Poikkeuksellisen lisän tutkimukseen antoivat taiteilijalta säilyneet henkilökohtaiset taiteilijavärit ja -välineet, joita voitiin käyttää osana vertailevaa tutkimusta. Tutkimusmenetelmät, niiden tulokset ja Kandelinin taiteilijamateriaalit esitellään osana näyttelyä. Suvi Leukumaavaara Taiteilijan muusa TEKSTI JA KUVA: LEENA JOUTSENNIEMI Ole Kandelinin ja hänen vaimonsa Vuokon (os. Lähde, nyk. Lindholm) tarina on kuin traagisen rakkauselokuvan käsikirjoitus. Taiteilijan kuolema katkaisi sen vain neljän yhteisen vuoden jälkeen tilanteessa, jossa kaiken olisi pitänyt olla onnellisimmillaan. Nuoret kohtasivat ensimmäistä kertaa Helsingissä 1938 Olen ollessa piirtämässä Mustikkamaan lauttaan jonottavia ihmisiä. Lupaava taiteilijanalku piirsi Vuokosta muotokuvan, mutta samalla solmituille treffeille hän ei koskaan ilmestynyt. Neljä vuotta myöhemmin, Taideteollisuuskeskuskoulusta (nyk. TaiK) jo koristemaalariksi valmistunut 19-vuotias Vuokko istuutui Vapaan taidekoulun croquis-illassa Olen viereen. Tuolloin vaihdetut katseet olivat jo niin polttavia, että kolmen kuukauden kuluttua Vuokko lähti turhauttavaksi ajautuneesta ensimmäisestä avioliitostaan. - Ole oli aivan ihana mies. Ja vielä aivan ihailemani Clark Cablen näköinen!, Vuokko huokaisee muistellessaan ensikohtaamisia. - Olinhan minäkin hyvä piirtäjä, mutta siinä ajassa kun piirsin yhden croquis n, Ole teki 3-4 ja minkälaisia! Ole oli taiteilijana aivan ylivertainen. Nuoren parin yhteiselämä ei ehtinyt koskaan asettua normaaleihin uomiin. Sen aikainen avioerolaki pitkitti avioitumista, taustalla riehui Jatkosota ja Olen keuhkotauti toi tullessaan sairauskausia sekä pitkiä parantolajaksoja. Nuoret asuivat Olen äidin kanssa, mutta joutuivat usein eroon. Tieto Vuokon raskaudesta piti lähettää tulevalle isälle kirjeitse Ruotsissa sijaitsevaan parantolaan. Ole kuoli tammikuussa 1947 pian naimisiinmenon jälkeen, ennen kuin Satu-tytär ehti täyttää vuoden. Vastoinkäymisistä huolimatta Vuokon muistoissa elää päällimmäisenä kahden taiteellisesti lahjakkaan ihmisen onnellinen ja intohimoinen symbioosi. -Se oli suurta rakkautta, sen näkivät kaikki. Vuokko luopui omista taidemaalarihaaveistaan ja keskittyi koristemaalaajan uraansa. Olelle hän oli paitsi muusa niin myös tuki ja turva. - Pystyin aika hyvin pitämään ne kummitukset poissa, Vuokko sanoo ja viittaa Olen näkyihin. Kuumeisena Ole näki kauhukuvia, hengenahdistus aiheutti pelkotiloja, minkä lisäksi taikauskoisella taiteilijalla oli voimakkaita ennakkoaavistuksia. Näyt siirtyivät Kandelinin omaperäisiin, surrealistisiin maalauksiin. Asetelmia hän maalasi rentoutuakseen, ne eivät vaatineet samanlaista todellisuudesta irroittavaa intensiteettiä kuin mielikuvituksen tuottamat taulut. Olen kuoleman jälkeen Vuokko avioitui Nils-Erik Lindholmin kanssa ja sai vielä kolme poikaa. Nyt jo eläkkeellä oleva Satu-tytär valmistui kuvaamataidonopettajaksi. 12 Ole Kandelin, Sisarukset, 1943. Yksityiskokoelma.
13
Tiedustelut ja varaukset: ma-pe klo 9-12, p. (09) 8163 0493 EMMA on liikkumisesteetön. Työpajamme soveltuvat myös liikkumisesteisille ja kehitysvammaisille. Lisätietoa: www.emma. museum/tule/saavutettavuus.php Enemmän irti taiteesta! OHEISOHJELMISTO syksy 2008 EMMAn kävijälle = lapsille suunnatun ohjelman merkki Opastukset VARATTAVAT NÄYTTELY- OPASTUKSET RYHMILLE Ryhmäkoko max. 25 henkilöä. Kesto 45 min., Taidevartti 15 min. Hinta 45 / la su 70. Ennakkovaraus viim. kolme arkipäivää ennen opastusta. TAIDEVARTTI on tietoiskumainen opastus, joka tutustuttaa yhteen teokseen kerrallaan. Opas on ryhmän käytettävissä vartin jälkeen keskustelua ja neuvontaa varten. TAIDETUNTI on opastus valittuun näyttelyyn. TAIDESILTA-opastuksella yhteinen teema yhdistää EMMAn eri näyttelyiden teokset toisiinsa. TAIDEHALTIJAN TUNTI on päiväkoti-ikäisille, alk. 4 v., suunnattu sadutusopastus. NÄYTTELYOPASTUKSET ILMAN VARAUSTA Kesto 45 min., Taidevartti 15 min. Sisältyvät museolipun hintaan. TAIDEVARTTI sunnuntaisin klo 13 ja 16 TAIDESILTA-opastus 11.10. alkaen lauantaisin klo 14 TAIDEHALTIJAN TUNTI sunnuntaisin klo 14 14 Työpajat Tutustu näyttelyyn tekemällä itse! Ryhmäkoko max. 15 hlöä. Suuremmat ryhmät voidaan puolittaa ja varata kaksi samanaikaista työpajaa. Alle 18-vuotiaat 80 / ryhmä. Aikuiset 100, la su 120 / ryhmä. Ennakkovaraus viim. kolme arkipäivää ennen työpajaa. Työskentelytiloina teeman mukaan joko kuvataidepaja Paletti tai ilmaisu painotteinen Ilme-paja. Työpaja Paletin syksy: KOULUILLE (1. 9. luokka), Lumottu lohikäärme 8.10. 2008 11.1. 2009 Kesto 2,5 t Teema: myytit ja symbolit, yhteiset kokemukset Tekniikka: kalligrafia, runot, digikuvaus Materiaali: paperi, muste/vesiväri, Taidepakki YRITYKSILLE, AIKUISRYHMILLE Kiireetön tiikeri 8.10. 2008 11.1. 2009 Kesto 1,5 t Teema: kiireettömyys, hetken arvostaminen Tekniikka: kalligrafia, runot Materiaali: paperi, muste/vesiväri/tee, Taidepakki AVOIMET TYÖPAJAT Avoimet kalligrafiatyöpajat yli 12-vuotiaille keskiviikko iltaisin 15.10. 10.12. klo 18.00 19.30! Nuorten omat workshopit 15.11. Ohjelmisto ja ennakkoilmoittautumisohjeet: www.emma.museum/oheisohjelmisto/ tyopajat.php TAIDEHALTIJAN PAJAKUTSUT Taidehaltijoiden aarre Teema: keräily, säilyttäminen, aarteet Tekniikka: sadutus, sanataideharjoitteet, sekatekniikka Materiaali: pahvi, tekstiili, pienet esineet, liima Yli 4-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Kutsut sisältävät sadutusopastuksen kokoelmanäyttelyssä, ohjatun työskentelyn taidepajassa materiaaleineen ja juhlan vieton samassa rakennuksessa sijaitsevassa Café WeeGeessä. Valittavana toinen kahdesta vaihtoehtoisesta Taidehaltijan menusta. Ennakkovaraus viim. 1 viikko ennen kutsuja. Työpaja Ilmeen syksy: KOULUILLE (3. 5. luokka) Kerro, kerro kuvasta -draamapaja ke 29.10., to 30.10., ke 5.11., to 6.11., ke 12.11. ja to 13.11. klo 9.00 11.30 tai 12.30 15.00 Kesto 2,5 t Ryhmäkoko max. 18 hlöä Teema: ystävyys, matka, yksinäisyys Tekniikka: ilmaisu- ja sanataideharjoitteet, draamaesitys Tutustutaan kolmeen peruskokoelman maalaukseen ja avataan niiden sisältöjä koululaisille draaman keinoin. LASTEN ILME-PAJA Avoimet ovet ja itseohjautuvaa näyttelyyn liittyvää tekemistä perheille viikonloppuisin alk. 11.10. Huom! Ei jokaisena viikonloppuna. Katso avoimien ovien aikataulu netistä: www.emma.museum/oheisohjelmisto/ ominpain.php#avoin
Omin päin ÄÄNIOPASTUS Mielessä, muistoissa johdattelee kuulijansa tarinallisesti Saastamoisen kokoelmateosten maailmaan. Lainattavat Mp3-soittimet EMMA infosta. Kieli: suomi. Maksuton. TAIDEHALTIJAN POLKU tutustut-t- taa lapsen hauskan teosreitin ja Taidehaltijoiden avulla muutamiin taideteoksiin Saastamoisen säätiön kokoelmanäyttelyssä. Maksuton. Kysy polkua EMMA infosta (1krs.) tai EMMA Shopista (2 krs.)! SADUTUSTUOLI Kirjan kannet koivupuuta ajatukset Australiassa asti on Anu Tuomisen taide- teos, johon saa koskea ja istua. Tuoliin liittyvään vihkoon saa kirjoittaa oman taideteoksen siivittämän sadun tai kommentteja näyttelystä. Pulpetti sijaitsee kokoelmanäyttelyssä. Maksuton. EMMAn pedagogiset kortit -sarja tarjoaa lyhyesti tietoa taiteesta. Myynti: EMMA-shop (2. krs.) Tapahtumat KIINALAISTA KULTTUURIA NUORILLE! LE! 15.11. 2008 klo 16 20 EMMA, Espoon kulttuuritoimi, Espoon nuorisotoimi sekä CSSA yhdistävät voimansa ja tarjoavat suomalaisille ja kiinalaisille nuorille yhteisen tapahtumapäivän. Voit nähdä Kiinan teekulttuurin aarteet EMMAn teemaopastuksella tai tutustua kiinalaiseen ruokakulttuuriin esittelyjen ja keittiötyöpajan avulla. Avoimissa työpajoissa pääset kokeilemaan kalligrafiaa! Monikulttuurisen tapahtumaillan tarkka ohjelma netissä lokakuussa: www.emma.museum APINAKAPINA 29.11. ja 30.11 klo 15, kesto 20 min. Nukketeatteri Sytkyt on valmistanut apinakuningas Sun Wukongista kertovan vauhdikkaan sauvanukkenäytelmän Apinakapina. Näyttelijä Juha Laukkanen esittää näytelmän Kantonin nukketeatterin valmistamilla aidoilla kiinalaisilla nukeilla. Veli Rosenberg on koostanut näytelmäkäsikirjoituksen Wu Zhengenin 1500-luvulla kirjoittaman seikkailuromaanin Matka länteen pohjalta. Museo-opetuksen Taidepakki-kokoelmasta: Tanagra-figuuri 900 1100 jaa. Luennot Liittyvät museon toimintaan, näyttelyihin ja kokoelmaan. Sisältyvät museolipun hintaan. Ilme-paja, 2 krs. to 25.9. klo 18 FL Marjo-Riitta Simpanen: Taiteesta terveyttä la 4.10. klo 15 TaM Riitta Päiväläinen: Kuvitteellisia kohtaamisia Järj. Taidemuseo EMMAN ystävät ry to 16.10. klo 18 Konservaattori Jan Förster: Konservaattorin silmin taidemaailmassa kokoelmat ja taideteosten kunto la 25.10. klo 12 15 Dep. Dir. Guo Ya min ja Cur. Zhang jia, China National Tea Museum sekä Ass. Cur. Wu ling, Tianjing Museum: Kiinalainen tee seminaari. Paikkana poikkeuksellisesti yläaula. ke 29.10 klo 18 20 Designmuseo Ahertajantielle! Yleisötilaisuuden järj. Taidemuseo EMMAN ystävät ry to 13.11. klo 18 Konservaattori Jan Förster: Veistosten säilymisen turvaaminen Järj. Taidemuseo EMMAN ystävät ry to 20.11. klo 18 FM Pekka Nihtinen: Pitkä nautinto teen juominen esteettisenä kokemuksena KOULUILLE KULPS EMMAssa, lue lisää s.20 sekä www-sivuilta: www.emma.museum/oheisohjelmisto/ kouluille EMMAn www-sivujen oppimateriaalia voivat hyödyntää myös muut kuin espoolaiset koulut. Erityishinnat pääkaupunkiseudun kouluille, katso: www.emma.museum/oheisohjelmisto/kouluille Oppituntia valmistelevat opettajat pääsevät EMMAan ilmaiseksi esim. OAJ:n korttia näyttämällä ja ilmoittautumalla lippukassalla. Ruuhkien välttämiseksi myös ryhmiä, jotka eivät varaa opastusta, pyydetään ilmoittamaan tulostaan etukäteen. Opastuksen varanneet tai tulostaan ilmoittaneet ryhmät ovat ruuhkan sattuessa etusijalla. Vastuu lapsesta on aina hänen mukanaan tulevalla aikuisella. Koululaisryhmien osalta vastuussa on opettaja, jonka tulee liikkua ryhmän mukana. Pyhien aukioloajat la 1.11. Pyhäinpäivä, avoinna 11 18 la 6.12. Itsenäisyyspäivä, suljettu ke pe 24. 26.12. Joulu, suljettu ke 31.12. Uudenvuodenaatto, suljettu to 1.1. Uudenvuodenpäivä, suljettu 15
Lauri Astala 1600-luvulta peräisin olevan Isä Kircherin teoksen nimi Ars Magna Sciendi Tieteen Suuri Taide kokosi osuvasti yhteen kuvataiteilija Lauri Astalan 1990-luvun alun pohdinnat. Lauri Astala ja tieteen suuri taide TEKSTI PÄIVI KARTTUNEN KUVAT ARI KARTTUNEN, MATTI RUOTSALAINEN Kuvataiteilija Lauri Astalan näyttelyt Ars Magna Sciendi Valtion ulkomaisen taiteen museo Sinebrychoffin tiiliholvi-kellarissa vuonna 1995 ja Pieni Spektaakke- i li Forum Boxissa kolmen vuoden takaa ovat jääneet vahvasti mieleen. EMMAn kokoelmaripustuksessa voi nähdä kolme teosta ensin mainitusta kokonaisuudesta. Kun kulkee näyttelytilassa, kuulee satunnaisia kommentteja. Astalan teosten kulmilla saattaa kuulua ihailun ja vaikeuden ristiriitaista sanailua. Veistoksia, videoita ja tietokoneavusteisia videoinstallaatioita tekevä Astala työstää tulevaa näyttelyään Näkemisestä mutta pysähtyy hetkeksi miettimään mennyttä. Lauri Astala kertoo lukeneensa 1980-luvun lopulla italialaisen kirjailijan ja Bolognan opiston semiotiikan professorin Umberto Econ teoksen Foucaultin heiluri (1988). Ars yli- Magna Sciendi näyttelyn nimiteos ja Umbilicus Mundi syntyivät osin kirjan virittäminä. Econ teoshan leikkii ja parodioi totuusarvoilla, jotka sisältyvät länsimaisen tieteen keinoihin rakentaa kuvaa maailmastamme. Olen yllätyksekseni huomannut jälkeenpäinkin kuinka usein kirjallisuus on ollut työni taustalla. Teosten kehittely alkoi tiedostamatta kauan ennen näyttelyä ja ne valmistuivat pitkän ajan kuluessa. Materiaalisessa valmistuksessa tapahtui uusia valintoja vaikka teoksella oli jo valmis hahmo taiteilijan mielessä. Milloin teos on sitten valmis? Teokset ovat valmiita yleensä siinä vaiheessa kun mahdolliset kompromissit eivät enää häiritse itseäni. Mistä on kysymys Astalan tuon ajan teoksissa? Lauri Astala (s.1958) kertoo kiinnostuneensa Kuvataideakatemian opintojensa loppuvaiheessa vanhoista kartoista. Ne olivat hänen mielestään inhimillisen ajattelun perusmalleja: kuinka hahmottaa ympäröivää todellisuutta. Kartoissa yhdistyi tieto ja mielikuvitus mielikuvitus siksi, että tieto maailmasta oli ja on vajavaista. Hän halusi käyttää karttoja tai niissä käytettyjä struktuureja ja elementtejä eräänlaisina rakenteina tai kehyksinä töissään. Ajatus oli, että nämä rakenteet voisi siirtää palvelemaan muutakin kuin 16
vain maantieteellistä tietoa. Kartat ja kosmologiset mallit olivat keskeisessä roolissa Astalan 1990-luvun työskentelyssä. Hänen aiemmat tekniikan opintonsa näkyivät välillisesti tässä näyttelyssä kuten kaikessa hänen tekemisessään. Pohdinnat kulttuuristamme; tieteen, uskonnon, pyhän ja ylevän väliset linkit kiinnostivat häntä. Lopultakin kaikki tieteelliset rakennelmat perustuvat oletuksiin, siis uskomuksiin. Astala kuitenkin toteaa, ettei hänen tarkoituksensa ollut samaistaa tai yhdenvertaistaa tiedettä ja uskontoa. Umberto Eco (s.1932) puhuu kirjassaan Isä Kircherin 1669 painetusta opuksesta Ars Magna Sciendi. Se käsittelee muun muassa matematiikkaa, fysiikkaa ja maailman harmoniaa. Hämmästyksekseen Lauri Astala löysi sen, kuten erään toisenkin näyttelyyn liittyvän 1600-luvun lähteen Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista. Teoksessa olevan kaaviokuvan hän on lainannut Isä Kircherin teoksesta. Kaaviokuva on eräänlainen muutosten tai vaihtelujen kartta latinan kielisten kysymysten ja symbolein esitettyjen erilaisten olomuotojen välillä. Vaikka Astala teki valtaosan teoksistaan täysin itse, käsityön merkitys ei ole hänelle itseisarvo. Hän toteaa, että taloudellisten resurssien puitteissa oli opeteltava tekemään itse kaikki mikä oli mahdollista ja järkevyyden rajoissa. Kieltämättä kuitenkin ongelmien ratkaisu, näpertäminen ja rakentaminen toi tyydytystä, tekeminen oli vain kovin hidasta. Jälkeenpäin voi todeta, että hitaus antoi myös tarvittavaa aikaa harkintaan, lopputulos oli häkellyttävän viimeistelty. Ars Magna Sciendi, kuten Astalan muukin tuotanto sisältää viittauksia taide- ja kulttuurihistoriaan: lainaus Michelangelon maalauksesta, sakraalin esineistön estetiikka, symbolit, joilla eri olomuodot esitetään, kirjapainotekniikka sekä kaiverrustekniikka. Omin käsin tekemisen raja tuli kriittiselle ja suhteellisuudentajuiselle taiteilijallekin: Koska en ole maalari, Michelangelon Luomisesta lainaamani kädet on tehnyt joku muu. Yleinen suhteellisuusteoria, 1995. Puu, lasi, messinki, nahka, valkoinen, punainen, vihreä ja musta hiekka. Elokuussa 2008 Astala toteaa: Vaikka kartat ja kosmologiset mallit ovat jääneet etäämmälle ja tekniikkakin suurelta osin vaihtunut, työskentelen edelleen samankaltaisten kysymysten parissa: tilan käsitteissä ja kokemisessa sekä niitä muokkaavissa kulttuurisissa rakenteissa. Kysymys ironiasta tulee väistämättä mieleen kun puhuu Astalan kanssa. Vaikka Astalan teokset eivät ensi näkemältä vaikuta ironisilta, niihin temaattisesti sisältyy hyvin paljon ironiaa omissa lähtökohdissani. Astala sanoi 1995 näyttelynsä yhteydessä, että tiedeinstituutio on yhteiskunnallisista instituutioistamme vähiten kritisoitu. Yhdeltä kantilta monitasoiset Ars Magna teokset ovat myös kriittisiä kommentteja tieteen asemaan ja kyseenalaistavat näin maailmankuvaamme, yleensäkin yhden mallin tai teorian kaikkivoipaisuutta. Minä olin olemassa, en nähdäkseni hänet, vaan siksi ettei hän näkisi itseään, jotta hän näkisi peilissä minut, jonkun toisen kuin itsensä (Maurice Blanchot) Lauri Astalan vuoden 2005 näyttely Forum Boxin tilassa käsitteli muun muassa sitä, miten eteemme jatkuvasti purkautuva valtava kuvien tulva alkaa määritellä ympäröivää todellisuuttamme. Kuinka me käsitämme ja koemme enenevässä määrin todellisuuden kuvien kautta. Astala mainitsee ranskalaisen kirjailijan ja elokuvaohjaajan Guy Debordin (1931 1994), joka antoi aikanaan nykyiselle elämänmuodollemme nimen spektaakkelin yhteiskunta, johon myös tämä kuvien kautta välitetty todellisuus liittyy. Toisaalta latinalaista alkuperää oleva spektaakkeli-sana tarkoittaa teatteriesitystä tai näyttämölle asettamista. Astala sanoo Pieni spektaakkeli teostensa olevan eräänlaisia näyttämöitä, jossa katsoja esittää roolinsa. Siinä lienee yksi syy, miksi spektaakkeli-näyttely ei hevin unohdu. Astala käyttää termiä kuvankaltaistuminen s.o. kokemuksen välillisyys yhä enemmän värittää nimenomaan kokemustamme. Siksi hän sanoo alleviivanneensa kokemuksellisuutta näyttelyssään. Teoksessa Pieni spektaakkeli kohtaamisesta katsoja kohtaa taiteilijan ja heidän piirteensä yhdistyvät välissä olevan puoliläpäisevän peilin avulla. Katsoja kuulee taiteilijan esittämän pitkän monologin, joka on työstetty ranskalaisen kirjailijan Maurice Blanchotin tekstistä Viimeinen ihminen. Jokainen kuulija-katsoja reagoi näyttämöllä omalla tavallaan. Se, joka istuu tuolissa hievahtamatta kommunikoi itsensä, taiteilijan ja jonkin uuden kolmannen kanssa ja huomaa ehkä tulevansa ulos näyttelystä hieman muuttuneena. Kuvien tai kuvankaltaisuuden välityksellä kommunikoivan ihmisen tilan ja ajan käsitys on muuttunut. Sama koskee historiaa ja muistia. Medioiden kuvat tulevat olennaiseksi osaksi historiaa sekä värittävät ja muuttavat henkilökohtaisia muistojakin. - Ei ole kyse yksittäisen tekniikan vaikutuksesta tilan tai todellisuuden hahmottamiseen, vaan siitä miten teknistyminen on muuttanut välittömän ympäristömme kokemista. Näyttelyllään Astala sanoo ensisijaisesti reagoineensa edellä mainittuihin ilmiöihin. Oli sitten kyse konkreettisuuden tai läsnäolon häilyvyydestä, aistiharhaisuudesta, toiseuden tai itsensä kohtaamisesta, teokset pyrkivät hämärtämään tilan ja kuvan rajan, sekä katsojan ja katseen kohteen suhteen. 17
Perspektiivissä Ernst Mether-Borgström (1917 1996) TEKSTI: NANA SALIN P Ernst Mether-Borgström kuuluu ikäpolveen, joka ei ole kasvanut suoraan konkretismiin. Hän kuten moni muu on käynyt läpi impressionistissävyisen realistisen vaiheen. Tämä innostus korvautui vähitellen positivistisella, väriin, muotoon ja liikkeeseen luottavalla asenteella. Mether-Borgström ei toisin sanoen enää viitannut todellisuuden maailmaan eikä sen ainesten yhdistelymahdollisuuksiin vaan loi todellisuutta. Mether-Borgströmin maalaukset vaativat katsojalta ainakin minulta melkoista kärsivällisyyttä. Teosten kineettisyyden ja kireät jännitteet havaitsee välittömästi, mutta niiden syyt näkee vasta vähitellen, jos niitä osaa tietoisesti etsiä. Useiden Mether- Borgströmin maalausten teho on siinä, että ne tekevät katsojan tietoiseksi havainnosta ja sen epävarmuudesta. Näkemisen lakeihin puuttuminen on niin perustava seikka, että en lainkaan ihmettele niitä, jotka aluksi torjuvat tämänkaltaiset kuvat häiritsevinä ja raakoina. Nimenomaan Yö-teoksessa vastaanottajalle ei ole annettu mitään orientoitumista helpottavaa elementtiä; yksikään kuvio ei hallitse tai jäsennä kuvaa siten, että siihen voisi suhteuttaa kaikki muut. Katsoja ei voi käydä valmiiseen pöytään ja ryhtyä puhumaan esimerkiksi konkretistisesta maisemasta. Se edellyttäisi määrätyn perspektiivijärjestelyn olemassaoloa. Mitä merkitystä näillä kuvilla sitten on? Vastaukseksi ei missään tapauksessa riitä toteamus, että jotkut nyt vain nauttivat visu- erspektiivissä-sarja tarjoaa mahdollisuu- aalisista peleistä. Ruotsissa ja Yhdysvalloissa Silmä den palata taideajassa taaksepäin taidekriitikkona vuosina 1966 1992 toimineen tävästi, että abstraktin taiteen hyväksyminen tehdyt tutkimukset osoittavat melko yhtäpi- Markku Valkosen kuvataidearvostelujen liittyy vapaamielisiin asenteisiin ja sen torjuminen ahdasmielisyyteen ja taantumukselli- avulla. Kritiikeistä on valittu otteita ja niiden pohjalta on haastateltu EMMAn museonjohtaja Valkosta: Kuinka käsitykset tai asenteet hyväksyminen esiintyvät yhdessä on ratkaisuuteen. Vaikka vapaamielisyys ja abstraktin ovat muuttuneet, mitä kulunut aika on merkinnyt taiteessa ja arvioinnin kohteena olarvoisuuden syntyyn vai hakeutuvatko miesematta pystyykö taide vaikuttamaan monileelle taiteilijalle. Sarjan taiteilijavalinnat ovat leltään avoimet ei-esittävän taiteen pariin. yhteydessä EMMAn kokoelmiin tai ajankohtaisiin näyttelyihin. Ernst Mether-Borgnastaminen ei ole kummallista, sillä tuntuu Moniarvoisuuden ja ei-esittävän taiteen rinström liittyy Ole Kandelinin näyttelyyn. Artikkelit löytyvät lyhentämättöminä EMMAn väksymään havainnon epävarmuuden, ei ole aika ilmeiseltä, että henkilö, joka pystyy hy- verkkosivuilta. halukas tekemään dogmaattisia ratkaisuja muussa toiminnassaan. Silmäpeliä katsojan kanssa Markku Valkonen, Uusi Suomi 18.9.1969 Silmäpeli nyt Haastateltavana Markku Valkonen 20.8.2008 Muistatko tekstin? No siis siinä ja siinä, jotenkin tuon otsikon. hmmh, naurua joo joo, no just, olenpa ollut perusteellinen. Tämä on itse asiassa se vaihe jolloin kiinnitin huomiota havaintopsykologisiin seikkoihin. Taustalla ovat olleet Rudolph Arnheimin kirjoitukset ja Gombricht, mutta tietenkin olen koettanut katsoa näitä teoksia saadakseni niistä jotain myös sellaisenaan irti. Välineeni on ollut kuitenkin havaintopsykologia. Kirjoitusta taustoittaa myös toisen maailmansodan jäl- Ernst Mether-Borgström, Maalaus, 1975. EMMA Espoon modernin taiteen museon kokoelma. 18
Töissä EMMA ssa Kuka olet? Hannele Savelainen, tutkija tkij keinen, sosiologien virittämä keskustelu uudemman taiteen liittymisestä moniarvoisuuteen, erityisesti abstraktiin. Abstraktin taiteen ennakkoluuloja ruokkivat paljon erilaiset poliittiset käsitykset ja vallitseva kylmän sodan tila. Ensimmäiset konstruktivistiset työt syntyivät Suomessa 1950, pohjaa loi jo 1930-luvulta lähtien muunmuassa Birger Carlstedt ja tavallaan Ole Kandelin, vaikkei konstruktivisti ollutkaan. Tämän kirjoituksen aikaan Suomessa oli käyty erilaista keskustelua abstraktista taiteesta ja sen suuntauksista jo kaksikymmentä vuotta. Kaikki ei-esittävä oli kuitenkin vielä ehdottomasti avantgardea, ei missään tapauksessa enemmistön hyväksymää. Voidaan sanoa taidealan sen hyväksyneen, mutta abstraktista taiteesta jurputettiin 60-luvulla vaikka kuinka paljon. Ylipäänsä 1960-luvun alun keskustelut näistä tyyleistä jakoivat ihmisten mielipiteitä. Eihän abstraktia taidetta ole vieläkään kaikki hyväksyneet. Yhä mietitään, mitä tuokin tarkoittaa tai miksi tuollaisia pitää tehdä, kun ei niitä edes tunnista? Näköistaiteen vaatimus on monella syvällä. Ei abstraktiin taiteeseen suhtautuminen kuitenkaan yhteiskunnallisesti ole enää niin kärjekästä. Ainoastaan vain silloin kun ollaan valitsemassa julkista muistomerkkiä ja jollei siitä piru vie saada näköistä, osa hermostuu. Onneksi tilanne on kuitenkin pohjimmiltaan tuosta noin neljänkymmenen vuoden takaisesta muuttunut. Meillä on mittava taideyleisö, joka ei asennoidu kovin vahvoin ennakkoasentein siihen, mitä katsoo ja näkee. Mether-Borgströmin taide on mielestäni edelleenkin aivan ihastuttavaa; sellaista jossa on positiivinen lataus, työt ovat todellisia vitamiinipillereitä. Kirjoituksestakin toivottavasti käy ilmi, että Mether-Borgström on tehnyt minuun suuren vaikutuksen. Mether-Borgströmiä arvostetaan kyllä, mutta riippuen näkökulman valinnasta arvostus tai kiinnostus saattaa vaihdella. Esimerkiksi feministisestä näkökulmasta katsottuna hän oli mies, joka käytti vanhanaikaisia keinoja, joita pidetään modernismin patriarkaalisina ilmiöinä. Toisesta vinkkelistä katsottuna hänen taiteensa taas näyttäytyy varmasti kiinnostavana, elämäniloisena ja positiivisena. Yleensäkään kategorisoiminen ahtaisiin pilttuisiin ei ole hedelmällistä. Ehkei Mether ole tänään suurelle yleisölle niin tuttu kuin voisi ja häneen tutustuminen vaatiikin hieman enemmän kiinnostusta ja paneutumista. Mitä teet? Eniten teen näyttelyihin ja jonkin verran kokoelmiin liittyvää peruskartoitusta. Museohan on aina myös tutkimuslaitos ja jokainen näyttely on tutkimustyön tulos. Taidenäyttelyä voisi kuvata jäävuoreksi, josta yleisö näkee vain pinnalla olevan huipun. Mm. taustatiedon kerääminen, kysymysten asettelu, haastattelut, yleensäkin ideointi ja suunnittelu sekä tutkimustulosten kirjoittaminen julkaisuihin kuuluvat jäävuoren näkymättömään, vedenalaiseen osaan. Miten sinusta tuli tutkija? Puolivahingossa! Vaihdoin psykologiaopintojeni loppuvaiheessa pääaineekseni taidehistorian. Ehdin olla eri museoissa hallinnollisissa tehtävissä ennen kuin jatko-opintojen Ilmestys Espoonjokilaaksossa EMMAn kokoelman uusin teos julkistettiin elokuussa Espoon keskuksessa, Lagstadin puistossa. Kuvanveistäjä Pekka Kauhanen osallistui Ilmestysteoksellaan Muisti-valo- ja ympäristötaidekilpailuun. Espoo 550- juhlavuoteen liittyvän kilpailun avulla etsittiin asukkaiden päivittäisille kulku reiteille ja kaupunkikuvaan sopivia oma leimaisia ja korkeajälkeen aloin tehdä päätoimisesti tutkimustyötä. Tein pitkään työtäni projektiluonteisesti ennen kuin tulin EMMAan. Parasta työssäsi? Tutkijan työ tarjoaa kaipaamaani aikaa ja rauhaa ajattelutyölle. Lisäksi saan jatkuvasti perehtyä uusiin asioihin ja oppia uutta. EMMAssa yhdistyy hyvin kaksi aluettani, museo- ja taidemaailma sekä tutkimustyö. Mielenkiintoisinta EMMAssa? Tutkijan työ on lähtökohdiltaan hyvin yksinäistä, EMMAssa on parasta työyhteisö, johon on ilo kuulua. tasoisia taideteoksia. Ilmestys on yksi palkituista ja toteutet tavista teoksista. Ilmestys koostuu viidestä, ikään kuin leijuvasta mekosta, jotka on kiinnitetty taiteilijan suunnittelemiin valaisinpylväisiin. Toistaiseksi valmiina on 3 mekkoa, 1 pronssinen ja 2 teräksistä. Puuttuvat 2 ilmestyvät paikoilleen ensi vuonna. -Kävin joulukuun hämärissä katsomassa puistoa hetkellä, jolloin katulamput välähtivät päälle. Samalla hetkellä syttyi myös ajatus teoksesta, Pekka Kauhanen kertoo. Teos onkin parhaimmillaan vuorokauden tummimpina hetkinä, jolloin pallonmuotoisten lamppujen kuunkelmeä hohde luo yhdessä mekkojen kanssa varsin ainutlaatuisen tunnelman. Kauhanen kertoo teoksensa pitävän sisällään viittauksia moneen eri suuntaan, mutta hän jättää katsojalle vapauden etsiä ja löytää niitä haluamallaan tavalla. - Mekkojen muotokieli viittaa taruun Espoonjokeen heitetyistä kirkonkelloista, Kauhanen paljastaa kuitenkin ja mainitsee myös Raamatun tarinan viidestä viisaasta neitsyestä ja lampuista. Yksi figuureista on saanut Kauhasen veistoksille ominaisen, kolmannen käden. -Se vilkuttaa sillä Tapiolaan, Kauhanen nauraa. Tapiolassa, liikenneympyrässä liikennettä EMMAan ohjaa niin ikään kolmikätinen veistos; Taidepoliisi. Leena Joutsenniemi 19
Taidesuunnistus yhdistää kuvataiteen ja liikunnan Alakoululaiset pääsevät loppusyksystä alkaen etsimään EMMAn julkisia taideteoksia. Erilaisia suunnistusreittejä löytyy ympäri Espoota aina Nuuksiota myöten. Reiteistä löytyvät valmiit kartat ja kohteista moniaineisia tehtäviä, joita tehdään teosten äärellä tai koulussa. EMMA on tehnyt Taidesuunnistuksen yhteistyössä Espoon kaupungin liikuntatoimen ja opetustoimen kanssa. museoonko?! Espoolaiset peruskoululaiset saavat astua KULPSiin eli kulttuuri ja liikuntapolul- le syksystä 2008 alkaen. Polkua on huolelli- sesti valmisteltu jo toista vuotta asiantunti- jatyöryhmässä. Ryhmää ovat myös konsultoineet niin opetusalan, kulttuurin kuin liikunnankin asiantuntijat. Vapaan sivistystyön johtaja Piia Rantalan vetämällä työryhmällä on ollut halu turvata lapsille ja nuorille tasa-arvoinen, valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan perustuva kulttuurija liikuntakasvatuskokonaisuus osaksi koulujen opetustyötä. Lisäksi on haluttu tukea sekä muualta muuttavien että paikallisten ihmisten tuntemusta oman kaupungin monipuolisesta tarjonnasta. Polku tarjoaa kattavan reitin taidetta, tiedettä ja liikkumista, joista uskon monen koululaisen ja opettajan yllättyvän positiivisesti kuluvan vuoden varrella. EMMA tarjoaa 3., 7. ja 9. luokkalaisille kohdennettua opetusmateriaalia ja opastuksia osana KULPSia. 3. ja 7. luokkalaisille suunnatut Taidevartit ja näitä täydentävät oppimateriaalit tutustuttavat Saastamoisen säätiön taidekokoelmaan, teemoina Esine ja Ihminen ajassa. Oppimateriaali löytyy EMMAn wwwsivuilta ja opettajan kannattaa perehtyä aineistoon jo ennen museovierailua. 9. luokille on suunnattu EMMAn Taidetunti opettajan valitsemaan näyttelyyn. Toivomme EMMAssa, että KULPSin myötä jokainen Espoon peruskoululainen ottaisi kulttuuripalveluiden käytön osaksi arkeaan ja tunnistaisi taiteen monipuoliset vaikutukset osana omaa sivistystä, hyvinvointia ja elämää. Astu EMMAan! Nana Salin, vastaava museolehtori KULPS-työryhmän jäsen Minäkö työpajaan? Useat aikuisryhmät ovat jo löytäneet EMMAn työpajat. Toisille paja on toiminut pikkujoulujen ja virkistyspäivien ohjelmanumerona, toisille koulutuspäivän piristyksenä. Silti työpajatoiminta herättää kysymyksiä. Mitä siellä tehdään? Voiko sinne todella tulla ilman lapsia? Kyllä voi! Museossa järjestetään etukäteen varattavia työpajoja kaiken ikäisille kävijöille. Alaikäraja 4 v. tosin löytyy, mutta yläikärajaa työpajoihin ei ole. Paikalle voi siis saapua niin kouluryhmän kuin työporukan kanssa. Työpaja on yhtäläisesti avoin vaikka sukulaisporukalle tai ystäväpiirille. Työpaja sopii myös osaksi kokouspäivää, seminaaria tai illanviettoa. Osallistuminen ei edellytä aiempaa työskentelyä taiteen parissa. Näyttelyyn tutustumisen lisäksi ryhmäläiset pääsevät ohjatusti itse kokeilemaan ja tekemään. Teemat, keskustelunaiheet ja tekniikat vaihtuvat näyttelyohjelmiston mukana. Työpajatoiminnan tavoitteena on tuoda uusia näkökulmia esillä olevaan taiteeseen ja tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen, rentouttavaan tekemiseen ja yhdessäoloon. Työskentelytiloina toimivat teeman mukaan joko ateljeetyyppinen kuvataidepaja Paletti tai ilmaisupainotteinen Ilme-paja. Tänä syksynä työpajaohjelmistossa on mukana erityisesti aikuisvieraita ja yritysryhmiä ajatellen suunniteltu työpajakokonaisuus Kiireetön tiikeri, joka tutustuttaa ryhmän Kiinan teekulttuurin aarteisiin kalligrafian ja runojen välityksellä. Kesto 1,5 t. Tervetuloa! VARAUKSET JA TIEDUSTELUT MA PE klo 9 12, puh. (09) 8163 0493 EMMAn työpajaohjelmiston löydät osoitteesta: www.emma.museum/oheisohjelmisto 20