2012 Tampereen sähköajoneuvokeskus Ari Lounasranta Loppuraportti 31.8.2012
Sisältö 1. Projektin perustiedot... 2 2. Projektin toteuttajan Tiedot... 2 3. Lomakkeen täyttäjän tiedot... 2 4. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmät... 3 5. Projektin toteutus ja yhteistyö... 6 6. Julkisuus ja tiedottaminen... 8 7. Ongelmat ja suositukset... 9 8. Projektin tulokset... 10 9. Projektin innovatiivisuus... 11 10. Projektin tasa-arvovaikutukset... 11 11. Projektin vaikutukset kestävään kehitykseen... 11 12. Hyvät käytännöt... 11 13. Toiminnan jatkuvuus... 12 14. Rahoitus ja kustannukset... 13 15. Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista... 14 16. Aineiston säilytys... 15 17. Loppuraportin laatija ja pvm... 15 Sivu 1
1. Projektin perustiedot Eura2007-projektikoodi: A549506 Projektin nimi: Tampereen sähköajoneuvokeskus Hankkeen Toteutuskunta: 837 Tampere Ohjelma: Länsi-Suomi Tukialue: Tukialue 3 Toimintalinja: 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Projektityyppi: Kehittämisprojekti EU-ohjelma: Alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite, Länsisuomen EAKR-ohjelma,TL2 Aloituspäivämäärä: 1.5.2010 Päättymispäivämäärä: 31.8.2012 2. Projektin toteuttajan Tiedot Toteuttajan nimi: Toteuttajatyyppi: Tampereen seudun elinkeino ja kehitysyhtiö Tredea Oy Yritys Y-tunnus: 2252888-5 Projektin 1.vastuuhenkilön nimi: Ari Lounasranta Sähköpostiosoite: ari.lounasranta@tredea.fi Puhelinnumero: 040 800 7696 Projektin 2.vastuuhenkilön nimi: Juha Pulkkila Sähköpostiosoite: Juha.Pulkkila@tredea.fi Puhelinnumero: 040 800 4417 3. Lomakkeen täyttäjän tiedot Täyttäjän nimi: Päivi Myllykangas Sähköpostiosoite: paivi.myllykangas@tredea.fi Puhelinnumero 040 743 6417 Sivu 2
4. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmät Lähtötilanne Tampereen sähköajoneuvokeskus-hanke starttasi tilanteessa jossa Pirkanmaan alueen teollisuuden työllisyystilanne oli huono. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta vaatii ilmastonsuojelullisia toimenpiteitä liikenteeltä sekä teollisuudelta. Sekä liikennevälineiden että teollisten työkonevalmistajien suuntaus on kohti sähkötekniikkaa, jonka alan korkea osaaminen oli olemassa yrityksissä, oppilaitoksilla ja yksityisillä henkilöillä. Tampereen sähköajoneuvokeskus tarjosi paikan, jossa ajoneuvo- ja työkonekokonaisuuksia voidaan testata, mitata, kehittää ja koulutta todellisuutta vastaavissa käyttöolosuhteissa ja jota eri toimijat voivat avoimesti käyttää. Pirkanmaan alueen erinomainen työkone- ja komponenttivalmistusosaaminen sekä yrityksissä, oppilaitoksissa että yksityishenkilöillä voitaisiin hyödyntää luomalla mahdollisuudet keskinäiseen verkottumiseen, viranomaisyhteyksiin sekä julkisasiakkaisiin perustettavan työyhteisömalliin. Tällä mallilla aloittavatkin toimijat saivat mahdollisuudet kenttäkokeisiin, kokeiluihin ja tiedonvaihtoon mahdollistaen alan ja siihen liittyvän komponenttiliiketoiminnan kehittymisen. Lopputulokselle asetetut tavoitteet Tampereen Sähköajoneuvokeskus olisi alan keskittymä Suomessa ja tunnettu myös kansainvälisesti. Keskus auttaa uusia yrityksiä alkuun sekä kevyiden että keskiraskaiden sähköllä liikkuvien ajoneuvojen ja laitteiden ja niiden komponenttien tuottamiseksi. Keskus järjestetään alan tapahtumia sekä näyttelyitä ja sinne tullaan oppimaan sekä verkostoitumaan muiden yritysten, oppilaitosten, viranomaisten ja osaajien kanssa sekä saamaan konkreettista tuntumaa alan teknologiaan. Keskus mahdollistaa alan eritasoisten oppilaitosten yhteistyön. Alan uudet yritykset ovat tunnettuja kansallisesti ja kansainvälisesti Tampereen sähköajoneuvokeskuksen keskeisenä tavoitteena oli: keskus on kehittynyt koko sähköajoneuvoteknologian edelläkävijäksi ja alan tärkeimmäksi toimijaksi suomessa keskuksen toimintamalli on muutettu pysyväksi yritys- tai osuuskuntapohjaiseksi toiminnaksi ja hankkeen päätyttyä n. 5-10 yritystä voivat jatkossakin hyödyntää luotua mallia ja työllistää 20-40 henkilöä. keskuksessa toimiville koulutuslaitoksille on muodostettu pysyvä oppimisympäristö, joka mahdollistaa eri tasoisen- ja laajuisen koulutuksen. keskus on luonut mahdollisuudet pk-yrityksille aloittaa alan liiketoimintaa yhteisten testaus- ja proto toimintojen parissa sekä mahdollisuudet alan osaamisen vaihtoon ja jakamiseen verkostoitumisen avulla keskus on saanut alueellista, valtakunnallista, sekä kansainvälistä tunnettuutta sekä alan aloittavan liiketoiminnan keskittymistä Pirkanmaan alueelle Sivu 3
keskus on edistänyt alueen tavoitteita kohti pienempää hiilijalanjälkeä sekä puhtaampaa kaupunki- ja asuinympäristöä Kohderyhmä ja tehtävät Tampereen sähköajoneuvokeskushankkeen tehtävänä oli luoda pysyvä yritysklusteri mallinen toimintaympäristö, jonka kohderyhmänä olivat alueen Pk-yritykset sekä oppilaitokset. Tämä malli mahdollistaisi: sähköajoneuvo- ja työkoneosaamisen siirtymisen teollisuuden, oppilaitosten sekä yhteisöjen ja yhdistysten välillä sähköajoneuvoihin, -työkoneisiin, niiden prototyyppivalmistukseen, muunnoksiin ja komponenttivalmistukseen liittyvien prototyyppien tekemisen ja kokeellisen sekä tutkimuksellisen toiminnan alueella pysyvän testiympäristön sähköajoneuvoille ja työkoneille, jota voivat hyödyntää sekä oppilaitokset, aloittavat yritykset, tutkimuslaitokset että yhteisöjen ja yhdistysten jäsenet keskuksessa toimivien yritysten liiketoimintojen aloituksen ja verkottumisen tukemisen Alan näkyvyyden edistämiseksi järjestetään alan seminaareja, tapahtumia mahdollisuuden tutustua hankkeisiin käytännössä Toimialuepainotuksiksi muodostuivat seuraavat. sähköajoneuvon piensarjojen suunnittelun, valmistus ja työtapojen kehittäminen komponentoidun konversioteknologian käyttäminen sähköajoneuvojen tuotannossa. ajoneuvojen energiavarastotot ja latausjärjestelmät sähköajoneuvojen komponenttien kehittäminen ja testaaminen huolto- ja kunnossapito-osaamisen kehittäminen ja oppilaitosyhteistyö yhteistyö sähköverkko- ja infrastruktuuritoimijoiden kanssa säännösten ja lakien tulkintaan, soveltamiseen sekä kehittämiseen viranomaistahojen sekä toimijaverkoston kanssa Sivu 4
Alan kokoava voima Sivu 5
5. Projektin toteutus ja yhteistyö Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa Projektiorganisaatiossa toimii kolme Tredea Oy:n henkilöä, Kyösti Häkkinen 18.6.2010 asti ja hänen työsuhteensa päättymisen jälkeen 1.11.2010 alkaen Ari Lounasranta sekä Juha Pulkkila, joka oli aloittanut alan esiselvityshankkeessa 11/2009. Hankkeessa tarvittava tekninen erityisosaaminen ajoneuvo- ja työkonetekniikka, sähkötekniikka, ohjelmistotekniikka, kevyet materiaalit, komposiittirakenteet saatiin alueen oppilaitoksilta TTY, TAMK, TAO, TAKK ja kokemukset toteutuneista sovelluksista alan yhteisöiltä ja yrityksiltä kuten Sähköautot-Nyt yhteisö ja Sähköajoneuvoyhdistys ry. Tarvittava erityisosaaminen kuten sähköajoneuvotekniikan tuntemus, viranomaismääräykset, web-portaalit, mittaukset ja markkinointi ostettiin konsulttisopimuksilla tai tuotettiin keskuksessa toimivien yritysten kanssa yhteistyöllä. Hankkeella oli vuokratut tilat Volvon vanhassa bussitehtaassa Hervannassa, johon kaikki keskuksen toiminta keskittyi. Hankkeen puitteissa toteutettiin myös yritysten, oppilaitosten ja yksityisten rahoittamia demoja ja kokeellisia kehittämistoimia. Tärkeää hankkeen onnistumisessa on ollut toteuttajien ja osallistujien pääsääntöisesti vahva sitoutuminen. Hanketta ohjasi ohjausryhmä, jossa oli hankkeen rahoittajien edustus, laaja-alainen eri tekniikoiden ammattilaisten kokoonpano sekä keskeisten muiden sidosryhmien edustajat. Osallistujien ja yritysten rekrytointi Hankkeen käynnistyessä kiinnostus alaa kohtaan oli voimakasta ja mukaan saatiin kaksitoista kiinnostunutta tahoa, joka olivat yhteisö, yhdistys, yksityisiä henkilöitä, yrityksiä ja oppilaitos (TAO). Myöhemmin mukaan liittyi oppilaitoksista myös TAKK. Yhteistyötä tehtiin myös TTY:n ja TAMK:n kanssa, mutta rahoituksellisista syistä johtuen varsinaiseksi osallistujaksi ne eivät lähteneet. Hankkeen aikana yritysten lisärekrytointi laajassa mittakaavassa osoittautui vaikeaksi, koska Euroopan laajuinen rahoituskriisi ja yleinen taantuma rasittivat yritysten rahoitusta ja kannattavuutta. Yrityspohjaa ei näin ollen saatu juurikaan laajemmaksi kuin se heti alkuvaiheessa oli. Rekrytointi jatkettiin kuitenkin hankeen loppuun asti ja myös iso tuotekehityshanke oli hyvin lähellä toteutua. Hankkeen rekrytoinnissa käytettiin kolmea pää teemaa, jotka olivat: Edistää tekniikan ja koulutuksen kehitystä Tampereen sähköajoneuvokeskuksen tehtävänä on edistää sähköajoneuvojen tekniikan- ja infrastruktuurin kehitystyötä sekä luoda toimiva oppimisympäristö alan koulutukseen. Sivu 6
Auttaa tuotannollistamisessa Keskus tuottaa osaamista sähköisen ajoneuvoteknologian kehittämiseksi tuotannolliseksi toiminnaksi sekä ajoneuvojen että niiden komponenttien osalta Luoda verkostoitumista Keskuksen käyttäjäkunta muodostuu asiasta kiinnostuneista yrityksistä, oppilaitoksista ja yhteisöistä, joiden yhteistyötä edistetään, etsitään sekä syvennetään keskinäisiä toimintamalleja ja verkottumista. Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken Hankkeen sisältöjohtamisesta ja hallinnoimisesta vastasi Tredea Oy yhdessä ohjausryhmän kanssa. Hanke toteutti oppimisympäristön ja vuokrasi tuotekehityksen tarpeita varten tarvittavia tilat, työkaluja sekä mittalaitteita. Hankeen kumppanuusverkosto vastasi koulutuksesta, tuotekehityksestä, testauksesta ja demojen rakentamisesta. Oppilaitosyhteistyö Oppilaitoksia kiinnosti erityisesti oppimisympäristö, ja teknologinen osaaminen jota keskus tarjosi. Oppilaitosyhteistyötä tehtiin tiiviimmin Tampereen Ammattiopiston (TAO nykyään TREDU) ja Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa (TAKK). TAO käytti oppimisympäristöä yhteensä viiteen sähköajoneuvoasentaja koulutukseen, josta valmistui yhteensä 54 asentajaa. TAKK käynnisti oman koulutusohjelman valmistelutyön Helmikuussa 2011 yhteistyössä sähköajoneuvokeskuksen kanssa, ja ensimmäiset autoalan sähkötyönjohtaja koulutukset tullaan järjestämään syksyn 2012 aikana. Tampereen tekninen yliopisto (TTY) tuotti hankkeelle erityisesi energiaverkkoihin ja lataukseen liittyvää osaamista, sekä osallistui hankkeen ohjausryhmän. Oppilaitoksista Tampereen Ammattikorkeakoulu (TAMK) ei lähtenyt suoraan mukaan hankkeeseen, mutta sähkötekniikan osaston opettajat olivat mukana kehittämässä opetusmateriaali ja keskus tarjosi Insinöörioppilaille mahdollisuutta opintopisteitä kartuttaviin kursseihin sekä lopputyön tekemiseen eri sähköajoneuvotekniikan oasalueiden parissa. Näitä lopputöitä tehtiin yhteensä 4kpl. Asiantuntijapalvelut Asiantuntija aineisto tuotettiin pääosin keskuksessa toimivien yritysten ja oppilaitosten voimin, mutta joitakin rajattuja kokonaisuuksia kuten julkaisu-, ja oppimateriaalia ostettiin konsulttipalveluina. Päätöstapahtuma Päätöstapahtumana voidaan pitää Sähköajoneuvot käytännössä seminaaria. Tämä seminaari oli suunnattu autoalan asiantuntijoille, valmistajille ja maahantuojille. Seminaarissa oli esillä laajasti alan viimeisimmät ajoneuvot ja tekniikat, sekä puhujina alan vaikuttajia ajoneuvoteollisuudesta ja viranomaisorganisaatioista. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä TAKK:n kanssa heidän Nirvan toimipisteessä. Sivu 7
6. Julkisuus ja tiedottaminen Tiedotus ja viestintä olivat osa hankkeen keskeistä toimintaa. Hankeen alussa tehtiin viestintäsuunnitelma ja strategia keskuksen ja sen tarjoamien palvelujen tunnetuksi tekemiseksi. Viestintä suunniteltiin myös yhdessä projektiin osallistuvien yhteistyötahojen kanssa. Ensisijaisesti projektin tiedotusta hoitivat projektihenkilöstö, mutta myös viestinnän ammattilaisia hyödynnettiin artikkeleiden ja sähköisen viestinnän luomisessa mm. tiedotusvälineitä varten. Viestinnälle tehtiin graafiset ohjeet, joissa oli huomioitu EAKRviestintäohjeistus. Projektin logoa, EU-lippulogoa ja Vipuvoimaa EU:lta tunnusta käytettiin kaikessa hankkeen markkinointiviestintämateriaalissa. Messut, seminaarit ja tapahtumat Keskus oli näyttävästi esillä alan messuissa, seminaareissa, tapahtumissa ja eri medioissa. Messuista ja seminaareista tärkeimmät olivat. Tampereen messukeskus: Tampereen messukeskus: Tampereen messukeskus: Finpro: Tekes: ECO2:n ja Tekes: Evelina: ITS factory: TAKK: Mainoskampanjat Alihankinta messut Sähkö ja energiatekniikka messut AUTOALAN UUSIA TUULIA -seminaari Tampereella Ajoneuvo-ja työkoneteollisuuden sähköistymisen kansainväliset liitetoimintamahdollisuudet EVE-hankkeen lanseeraus Tampere vihreän ja älykkään liiketoiminnan alusta, seminaari Tekesin Evelina hankeen KickOff Älyliikenteen tulevaisuus, seminaari Sähköajoneuvot käytännössä, seminaari Tiedotusvälineiden ja sosiaalisen median hyödyntäminen suunniteltiin siten että siitä saadaan mahdollisimman hyvä hyöty ja näkyvyys hankkeelle sekä siihen osallistuville partnereille. Keskuksen toimintaa esiteltiin Tredean uutiskirjeissä, esitteellä ja Internet sivujen välityksellä. Keskuksen toiminta ja siellä toimivat yritykset olivat näyttävästi esillä medioissa ja kansallisissa radio ja Tv-lähetyksissä. Internet sivustoa kehitettiin koko hankeen ajan ja sitä päivitettiin sisällön sekä uutisten muodossa. Vaikuttamistyö ja tiedon levittäminen Kiinnostus keskuksen toimintaan ja sähköajoneuvotekniikkaa kohtaa oli alusta alkaen laajaa. Keskus harjoitti neuvontatoimintaa yrittämisestä sähköajoneuvo-alalla, ja jakoi teknistä osaamista sitä tarvitseville yrityksille. Neuvonta työtä PK-yrityksille tehtiin koko hankkeen ajan, ja opastettiin yrityksen perustamista suunnittelevia sekä olemassa olevia yrityksiä kehittämään omaa toimintaansa ja ratkaisemaan rahoituksellisia ongelmia. Vaikka Sivu 8
näistä yrityksistä vain murto-osa osallistuikin varsinaisena kannatusjäsenen keskuksen toimintaan, oli tiedon saaminen monelle yritykselle merkityksellinen ja uusia mahdollisuuksia avaava. Internet-osoite www.electricity.fi 7. Ongelmat ja suositukset Hankkeen alkuun lähtöä hidasti hankepäätöksen viivästyminen, mikä kuitenkin kokonaisuuden osalta korjaantui, kun hankeaikaan saatiin kolmen kuukauden pidennys. Hankkeen toteutusaikaan osui pitkään ja laajaan taantumaan, joka hidasti yritysten halua osallistumiseen hankkeeseen. Ongelmat projektin tavoitteissa Kahdessa vuodessa hankkeessa on tapahtunut sisällöllisiä uudelleen linjauksia, koska myös taloudellinen tilanne ja toimintaympäristö on muuttunut. Pitkään jatkunut taantuma oli passivoittanut yritykset eikä uusia toimijoita saatu rekrytointi yrityksistä huolimatta mukaan hankkeeseen. Syksyllä 2011 päätettiin linjata hankeen loppupuolta uudelleen, ja hakea siihen 3kk jatkoaikaa. Toimintaa linjattiin uudelleen painottaen tiedon tuottamista ja jakamista. Muutoshakemus ja uusi suunta Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta vaati ilmastonsuojelullisia toimenpiteitä liikenteeltä sekä teollisuudelta. EU-tasolla oli myös olemassa tavoitteet hiilijalanjäljen pienentämiseen, johon myös Suomen piti sitoutua. Sekä liikennevälineiden että teollisten työkonevalmistajien suuntaus piti olla siis kohti sähkötekniikkaa. Hanketta haettaessa uskottiin että nyt voitaisiin hyödyntää Pk-sektorilla oleva vahva työkone- ja komponenttivalmistusosaaminen, sekä kasvattaa alan teollisuutta ja tutkimusta. Erityisesti uskottiin tästä muodostuvan vientiä ja erikoisosaamista vaikeita ilmasto-olosuhteita hallitsevan tekniikan osalta. Lupauksesta huolimatta Suomessa ei ole lähdetty vero-ohjauksella vaikuttamaan kuluttajiin ja yrityksiin, jotta ne valitsisivat lähipäästöttömän liikkumismuodon kuten sähköajoneuvon. Tämä Euroopan tasolla ainutlaatuinen verotuskäytäntö ohjaa alan tuotekehityksen ja tutkimuksen ulkomaille, ja on mahdollista että Suomi jää tässä kehityksessä vain maksajan osaan. Yrityksillä ei ole pääomia aloittaa tuotekehitystä ja tutkimusta arktisissa ilmasto olosuhteissa toimivien sähköajoneuvojen ja komponenttien kehittämiseksi, koska tuotteiden marginaaliset markkinat eivät kata tuotekehityksen kustannuksia. Sivu 9
Muutokset alkuperäiseen hakemukseen Hankkeen hyväksyttyä suunnitelmaa ei sinänsä muutettu, mutta painotusta siirrettiin ja keskityttiin tiedon tuottamiseen ja jakamiseen. Tällöin ajoneuvo- ja työkonekokonaisuuksia voitiin tutkia, testata, kehittää todellisuutta vastaavissa käyttöolosuhteissa oppilaitoksissa ja yrityksissä, ja hankeen varsinaisista yhteisistä työtiloista luovuttiin. 8. Projektin tulokset Projektin välittömät vaikutukset näkyvät yritysten toimeliaisuuden lisääntymisenä, tilausten kasvuna ja parantuneena kantattavuutena, sekä koulutusalan palvelujen kysynnän kasvuna. Välilliset työllisyysvaikutukset näkyvät vielä pitkään teknologiateollisuus yritysten parissa, mm kotimaisen alihankinnan lisääntymisenä. Työpaikat ja vaikutukset yrityksiin ja konkreettiset tulokset Koulutuksiin osallistuneista 54 työttömästä valtaosa työllistyi tai sai jatkokoulutuspaikan. Koulutusala sai hankeen tuloksista merkittävää etua, mahdollistaen uusien tekniikoiden ja teknologioiden sisällyttämisen auto- ja sähköalan koulutustarjontaan Uusia yrityksiä perustettiin 2kpl, jotka työllistävät n. 3-5 henkilöä Hankkeeseen osallistuneet yritykset palkkasivat tuotekehitykseensä useita sähköajoneuvo-osaajia Yritysten teknologinen kilpailukyky parani ja tilauskanta kasvoi Uusia innovaatioita keksittiin ja niille haettiin mallisuojaa ja patentteja Sivu 10
Yritysten ja oppilaitosten verkottuminen toi synergia- ja kustannusetua 9. Projektin innovatiivisuus Hankeen toiminnassa on uutta sähköajoneuvotekniikan kehittämisen lisäksi myös koko teknisen osaamisalueen luominen suomalaisiin pk-yrityksiin. Suomessa ei lähitulevaisuudessa tulla rakentamaan itse autoja, ainakaan merkittävässä mittakaavaavassa, mutta teollisuus tulee suunnittelemaan ja tuottamaan komponentteja sekä ratkaisuja jotka toimivat meidän arktisissa olosuhteissa. Hankkeessa mukana olevista yrityksistä kaksi hakivat innovaatiolleen patentti suojaa, joista toiselle on myönnetty hyödyllisyysmalli-patentti ja toinen laajempi kokonaisuus on vielä käsittelyssä. 10. Projektin tasa-arvovaikutukset Tasa-arvovaikutusten arviointi on hankeen kannalta vaikea, koska hanke ei osallistunut itse opetustyöhön eikä tuotekehityksen, ainoastaan tarjosi hankkeeseen osallistuville tilat ja työkalut. 11. Projektin vaikutukset kestävään kehitykseen Hankeen vaikutukset kestävään kehitykseen ovat merkittävät, ei pelkästään sähköisten liikennevälineiden kasvun kautta tapahtuvana vaan myös yleisen tietoisuuden lisääntymisenä. Sähköiset liikennevälineet pienentävät merkittävästi liikenteen ihmiselle ja ympäristölle muodostamia haitallisia päästöjä, ja parantavat ilmanlaatua erityisesti kaupungeissa. Sähköiset liikennevälineet ovat elinkaareltaan pitkäikäisempiä eivätkä vaadi säännöllistä huoltoa ja siinä määrin uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä kuten perinteiset ajoneuvot. Lisäksi sähköiset liikennevälineet parantavat vaihtotaseen epätasapainoa, koska tarve öljyn jalostamiseen ja maahantuontiin pienenee, joka osaltaan vähentää globaalisti ympäristön kuormitusta. 12. Hyvät käytännöt Tampereen sähköajoneuvokeskus hankkeessa on konkreettisesti hyödynnetty eri hankeosapuolia ja niiden osaamista yritysten tuotekehityksessä sekä osaavan työvoiman koulutuksessa. Hankkeen ansiosta yrityksiin jää teknistä osaamista ja verkostoja sekä oppilaitoksiin asiantuntijoita sähköajoneuvotekniikan osaamisen laajentamiseksi. Kehitettävääkin jää, miten hankkeiden hyvät tulokset jäävät hankkeen päättymisen jälkeen elämään yrityksiin ja oppimisympäristöihin. Sivu 11
13. Toiminnan jatkuvuus Oppilaitosten välinen yhteistyö on lisääntynyt. Hankkeessa tuotetut oppimismateriaalit ovat hankkeeseen osallistujien vapaassa käytössä ja hyödynnettävissä tuotekehityksen ja koulutukseen. Yrityksissä erityisesti osaamisen lisääntyminen, uudet tekniikat ja toimintatavat sekä yhteistyö- ja kontaktiverkostot ovat hankeen keskeisin tulos. Näkyvimpänä tuloksena on hankkeen kautta luotu toimivia henkilösuhteita oppilaitosten välille sekä myös alan teollisuuden suuntaan. Yritysten ja oppilaitosten keskinäinen yhteistyö ja työnjako ovat selkiytyneet, mutta edelleen siinä on parantamista ja kehittämistä. Sivu 12
14. Rahoitus ja kustannukset Hanke rahoitettiin Pirkanmaan ELY-keskuksen EAKR-rahoituksella sekä Tredea Oy:n, yritysten ja oppilaitosten toimesta. Yritysten rahoitus koostuu alasta kiinnostuneiden yritysten kannatusmaksuista. MENOT Ulkop palvelut ja as.tunt. Palkat Matkat Koneet ja laitteet Rakennukset Maa alueet Aineettomat investoinnit Tilojen vuokrat Koneiden ja laitteiden vuokrat Raaka aine ja puolivalmisteet Yleiskustannukset YHTEENSÄ RAHOITUS Haettu avustus 234021 Hakijan oma rahoitus 20000 Kunta 49500 Yritysrahoitus Oppilaitokset(ei kunta) 79000 YHTEENSÄ 392521 Sivu 13
15. Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista Vaikka sähköautojen alkutaival näyttää tällä hetkellä kovin vastoinkäymisten sävyttämältä niin teknisestä kuin kaupallisestakin näkökulmasta, tulee olemaan vain ajan kysymys, milloin Suomessakin on huomattava sähköautokanta. Pirkanmaalaiset pkyritykset ja koulutusyksiköt tulevat menestymään kilpailussa vain osaamistaan kehittämällä. Sähköajoneuvojen yleistyminen ja tekniikan monimutkaistuminen vaatii yrityksiltä jatkuvaa kouluttautumista ja osaamisen sekä yhteistyön kehittämistä myös oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa. Sähköajoneuvokeskus hanke käynnistyi Toukokuussa 2010 esiselvityshankeen jatkoksi, jolloin moni pirkanmaalainen pk-yritys oli taloudellisissa vaikeuksissa ja työttömyys uhkasi monia. Tampereen seudulle oli v.2009 muodostunut innokas ja asiantunteva yhteisö joka ajoi voimakkaasti sähköajoneuvojen tuotekehityksen aloittamista Pirkanmaalla. Paikallisena elinkeinoyhtiönä Tredea Oy lähti vetämään hanketta, koska tässä olisi koulutus alalle ja pk-yrityksille mahdollisuuksia tulevaisuuden strategian rakentamiseen ja osaamisen kasvattamiseen tälle nousevalle alalle. Sähköajoneuvokeskus hankkeelle asetettiin kolme päätavoitetta: Edistää tekniikan ja koulutuksen kehitystä Tampereen sähköajoneuvokeskuksen tehtävänä on edistää sähköajoneuvojen tekniikan- ja infrastruktuurin kehitystyötä sekä luoda toimiva oppimisympäristö alan koulutukseen. Auttaa tuotannollistamisessa Keskus tuottaa osaamista sähköisen ajoneuvoteknologian kehittämiseksi tuotannolliseksi toiminnaksi sekä ajoneuvojen että niiden komponenttien osalta Luoda verkostoitumista Keskuksen käyttäjäkunta muodostuu asiasta kiinnostuneista yrityksistä, oppilaitoksista ja yhteisöistä, joiden yhteistyötä edistetään, etsitään sekä syvennetään keskinäisiä toimintamalleja ja verkottumista. Hankkeen alkuun saatiin mukaan kahdeksan yritystä ja useita yksityishenkilöitä, jotka aloittivat tuotekehitys, tutkimus ja tuotteistamisen sähköajoneuvotekniikan parissa. Osa yrityksistä menestyi ja kasvoi, mutta osan tuoteideat eivät riittäneet menestymiseen. Koska kysyntää tekniikasta oli ja jotkut yritykset saivat uusia tilauksia niin että vähitellen ne siirsivät tutkimuksen ja tuotekehityksen omiin tiloihinsa. Myös uusia yrityksiä ja verkostoja muodostui hankeen aikana, ja ne jatkavat omaa tuotekehitystään ajoneuvojen ja komponenttien osalta. Kahden oppilaitoksen yhteistyöllä tuotettiin monenlaista koulutusta eri organisaatiotasoille suoraan yritysten kehittymistarpeisiin. Yhteistyöstä hyötyivät yritysten lisäksi myös kouluttajat ja oppilaitokset. Sähköajoneuvokeskus hankkeen oppimisympäristössä, TAO:n kouluttamana on koulutuksiin osallistunut 54 oppilasta, jotka ovat työllistyneet TE-keskuksen tietojen mukaan poikkeuksellisen hyvin. Sähköajoneuvokeskus osallistui useisiin messuihin ja seminaareihin, joissa sähköajoneuvotekniikkaa ja alan yleistä tunnettavuutta tuotiin esille. Sähköajoneuvokeskus hanke onnistui verkottumisessa muiden alan organisaatioiden Sivu 14
kanssa ja pääsi vaikuttamaan myös vallitsevaan lainsäädäntöön ja julkiseen mielipiteeseen sähköajoneuvoista. 16. Aineiston säilytys Projektin asiakirjat ja kirjanpitoaineisto säilytetään ja arkistoidaan 1.5.2010 alkaen Tredea Oy:n normaalien käytäntöjen mukaisesti. Tredea Oy:n arkisto sijaitsee Juhlatalokatu 5 arkistossa. Arkistoinnissa huomioidaan myös EU, EAKR ja kansalliset määräykset. 17. Loppuraportin laatija ja pvm.. 20 Sivu 15