Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi työllisyyttä edistämässä erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela

Työllisyysseminaari Aika: Keskiviikko 9.9.2015 klo 12.15-13.45 Paikka: Huone B 3.6 Kunnalliset työllisyyspalvelut hallitusohjelman valossa varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu kunnissa erityisasiantuntija Tommi Eskonen Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi työllisyyttä edistämässä erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa erityisasiantuntija Ellen Vogt Kehitysharppauksia työllisyyden kuntakokeilusta pääsihteeri Erja Lindberg Työllisyysseminaarissa luodaan ajankohtaiskatsaus kuntien rooliin työllisyyden edistämisessä sekä hahmotetaan tulevaisuuden näkymiä ja kehitysmahdollisuuksia. Järjestäjinä alueet ja yhdyskunnat - yksikkö, sosiaali- ja terveysyksikkö sekä opetus- ja kulttuuri-yksikkö. 1 10.9.2015 Kuntamarkkinat

Kunnalliset työllisyyspalvelut hallitusohjelman valossa Kuntamarkkinat, Työllisyysseminaari 2015 Timo Kietäväinen Varatoimitusjohtaja

3 10.9.2015 Timo Kietäväinen

4 10.9.2015 Timo Kietäväinen

Työllistymistä edistävien palvelujen painopiste on siirtynyt Heinäkuu 2014 vs. heinäkuu 2015 Palkkatuettu työ ja starttiraha vähentynyt (-7 600) Työvoimakoulutus vähentynyt (-2 600) ---- Omaehtoinen koulutus lisääntynyt (+3 200) Kuntouttava työtoiminta lisääntynyt (+3 200) - Työttömiä +31 200 - Pitkäaikaistyöttömiä +20 500 - Aktivointi 3 500 Lähde: TEM Työllisyyskatsaus 7/2015 5 10.9.2015 Timo Kietäväinen

Aktivointi hiipumassa loppuvuonna Lopullinen työmarkkinatukilasku kunnille riippuu aktivoinnista ja aktiivitoimien kohdentumisesta Valtion työllistymistä edistäviin palveluihin osoittamat määrärahat määrittävät viimekädessä aktivointiasteen Palkkatuki- ja koulutusrahojen loppuminen tulee kalliiksi kunnille ja lisää passiivitukilaisten määrää => määrärahoja lisättävä lisäbudjetissa! 6 10.9.2015 Timo Kietäväinen

Kuntien osarahoittama työmarkkinatuki 2013-2015 Kuntien osuus työmarkkinatuesta (euroa) 450 000 000 400 000 000 350 000 000 300 000 000 250 000 000 200 000 000 150 000 000 100 000 000 50 000 000 0 *2015/01-12 *2015/01-11 *2015/01-10 *2015/01-09 *2015/01-08 2015/01-07 2015/01-06 2015/01-05 2015/01-04 2015/01-03 2015/01-02 2015/01-01 2014/01-12 2014/01-11 2014/01-10 2014/01-09 2014/01-08 2014/01-07 2014/01-06 2014/01-05 2014/01-04 2014/01-03 2014/01-02 2014/01-01 2013/01-12 2013/01-11 2013/01-10 2013/01-09 2013/01-08 2013/01-07 2013/01-06 2013/01-05 2013/01-04 2013/01-03 2013/01-02 2013/01-01 Euroa 7 10.9.2015 Timo Kietäväinen Lähde: Kela/Kelasto

Kuntien rahoitusvastuu työttömien perusturvasta kasvussa Työmarkkinatuki 2012 2013 2014 2015 Heinäkuu 100 milj. 121 milj. 141 milj. 235 milj. Koko vuosi 177 milj. 215 milj. 248 milj. *420 milj.? Lähde: Kela/Kelasto 8 10.9.2015 Timo Kietäväinen

Työttömyyden kustannuksista Vuonna 2014 Suomessa käytettiin noin 5 522 miljoonaa euroa työttömyydestä koituviin passiivimenoihin (työttömyysturva sekä työttömyyden perusteella maksettu asumistuki ja toimeentulotuki). TEM:n pääluokan aktivointitoimiin käytettiin noin 550 miljoonaa euroa eli kymmenesosa passiivituesta. 1-6/2015 työttömyysvirtojen tasolla yhden päivän työttömyyden keston muutos = 2 664 henkeä = 22,5 miljoonan euron rajakustannus valtiontalouden työttömyysturvamenoissa. Viite: Tutkimusjohtaja Heikki Räisänen, TEM 25.8.2015 9 10.9.2015 Timo Kietäväinen

Tällä hetkellä Kunnat panostavat merkittävästi työllisyyden edistämiseen Työttömyys sivuaa lähes kaikkia kunnan toimialoja Kunnat kohtaavat paikallistasolla pitkittyvän työttömyyden taloudelliset ja inhimilliset seuraukset Työttömyys pitkittyy edelleen helpotusta ei ole näkyvissä lähivuosina. Kuntien kustannukset työttömyydestä ovat nopeassa kasvussa, etenkin suurimmissa kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla Työllisyyspalvelut ovat työ- ja elinkeinotoimistojen vastuulla Kuntien vastuut ovat lisääntyneet, mutta kuntien käytössä olevat voimavarat ja toimivalta eivät! v 10 10.9.2015 Timo Kietäväinen

Muutokset vaikeuttavat työttömyyden pitkittymiseen puuttumista kunnissa Työmarkkinatukiuudistus lisäsi kuntien rahoitusvastuuta työttömien perusturvasta Aikuiskoulutuksen resurssit vähenevät merkittävästi Palkkatuen ehtojen muutokset lisäävät kuntien työllistämiskustannuksia, palkkatukimäärärahojen loppuminen lisää passiivitukilaisia Työsopimuslain reunaehdot rajoittavat nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tuettua työllistämistä Työ- ja elinkeinotoimistojen palvelut keskittyvät ja ylikuormittuvat 11 10.9.2015 Timo Kietäväinen

12 10.9.2015 Timo Kietäväinen

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelma 29.5.2015: Selvitetään työvoimapalveluiden siirto resursseineen vaikeimmin työllistyvien osalta kuntien vastuulle työssäkäyntialueittain, Tanskan mallin mukaisesti. Voimavarat ja työllistämisvastuu yhdistetään, mikä tekee nopean työllistämisen kunnille taloudellisesti houkuttelevaksi. 13 10.9.2015 Timo Kietäväinen

Kärkihankkeet: Työllisyys ja kilpailukyky Kärkihanke 2. Työn vastaanottamista estäviä kannustinloukkuja puretaan ja rakenteellista työttömyyttä alennetaan Kärkihanke 3. Paikallista sopimista edistetään ja työllistämisen esteitä puretaan Kärkihanke 4. Työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä tukevaksi 14 10.9.2015 Timo Kietäväinen

Työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä tukevaksi Tavoitteena on työmarkkinoiden kohtaantoongelman helpottaminen, passivoivien toimien purkaminen, työvoimahallinnon tulkintojen yhdenmukaistaminen ja resurssien painottaminen aktivointitoimenpiteisiin. Vuoden 2016 kesään mennessä otetaan käyttöön uusia digitaalisia TE-palveluja. Selvitetään vaikeammin työllistyvien työvoimapalveluiden siirrosta kuntien vastuulle sekä yksityisten työvoimapalveluiden lisäämistä. Näitä koskevat hallituksen esitykset annetaan syksyllä 2016. 15 10.9.2015 Timo Kietäväinen

Työllisyyspalvelujen siirtoa kunnille on tarpeen pilotoida Kunnilla tulee olla paremmat mahdollisuudet ennakoida rahoitusvastuun piiriin tulevien työttömien määrää ja ehkäistä työttömyyden pitkittymistä tiedonkulkua kuntien ja Kelan kesken parannettava Hyödynnetään kuntakokeilussa saatuja hyviä kokemuksia työllisyysasian nostamisesta kunnan elinvoimastrategiaan, työllisyyden edistämiseen liittyvien palvelujen koostamista, palvelutarpeiden arvioinnista, palveluketjujen yhteensovittamisesta ja palvelujen räätälöinnistä Jatketaan hyvien käytäntöjen levittämistä ja vahvistetaan vertaisoppimista Dynaamisen jatkokehityksen varmistamiseksi panostetaan verkosto- ja kumppanuuskonseptien ja toimintamallien kehittämiseen, tulostarkastelujen ja esittämisen kehittämiseen, aktivoinnin ja työllisyyden merkityksen ja tulosten kytkemiseen paremmin kunnan ja alueiden talouteen ja elinvoimapolitiikkaan ATK-järjestelmien yhteensopivuus ja muu tiedonkulku on varmistettava Pilotointi edellyttää myös tutkimuksellista tukea heti alusta lukien Tavoitteeksi: pilotoinnin perusteella järjestelmämuutoksista lakiesitykset eduskunnalle vielä tällä eduskuntavaalikaudella. 16 10.9.2015 Timo Kietäväinen

Työllisyyspalvelujen kuntapilotti Nykytilanne Julkiset työvoimapalvelut SoTe-palvelut (TE-toimisto) (kunta) SoTe-palvelut (kunta) Kunnalliset työllisyyspalvelut Yksityiset HRV-palvelut 12 kk Kuntapilotti 1 Julkiset työvoimapalvelut (TE-toimisto) Julkiset SoTe-palvelut työvoimapalvelut (kunta) (kunta) SoTe-palvelut (kunta) Yksityiset HRV-palvelut Kuntapilotti 2 Julkiset työvoimapalvelut SoTe-palvelut (kunta) SoTe-palvelut (kunta) 17 10.9.2015 Timo Kietäväinen

Kuntaliiton tavoitteita Vahvistaa paikallista elinvoimaa edistämällä työllisyyttä, yritystoimintaa, osaavan työvoiman saantia ja sosiaalista eheyttä kunnissa Turvata kuntien taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistymisen edistämiselle Selkeyttää valtion ja kuntien välinen työnjako työmarkkinatuen saajien ja ylipäätään vaikeammin työllistyvien työttömien palvelujen järjestämisessä Purkaa rakennetyöttömyyttä ja ehkäistä valumaa pitkäaikaistyöttömyyteen, edistää osaavan työvoiman saatavuutta ja eheyttää työuria vahvistamalla aikuiskoulutusta Käynnistetään työllisyyden kuntapilotti ensi vuoden alkupuolella, jota varten tehdään tarvittavat muutokset voimassaolevaan lainsäädäntöön! Valitaan kunnat pilottiin jo tänä syksynä, jotta valmistautuminen voi alkaa 18 10.9.2015 Timo Kietäväinen

Työttömyyden hoidosta kohti työllisyyden edistämistä Työllisyyspalveluiden turvaaminen koko maassa vaatii TE-hallinnolta ja kunnilta yhteistyötä, innovatiivista asennetta, riittäviä voimavaroja ja selkeää työnjakoa Millä resursseilla ja millaisilla toimintatavoilla turvataan että työnhakijat ja työnantajat saavat tarvitsemansa palvelut? Aktivointiin tarkoitettuja rahoja on saatava lisää lisäbudjetissa, jottei passiivitukilaisten määrä kasvaisi hallitsemattomasti Yhdessä sopimalla, järjestelmää selkeyttämällä ja prosessin kokonaishallintaa lisäämällä voidaan parantaa asiakaslähtöisyyttä, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta Suomessa työllisyyspolitiikan tulee olla päätöksenteon keskiössä! 19 10.9.2015 Timo Kietäväinen

Kiitos mielenkiinnosta! timo.kietavainen@kuntaliitto.fi Lisätietoa kunnista ja Kuntaliitosta: www.kunnat.net 20 10.9.2015 Timo Kietäväinen

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen

Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu (TYP) Yhteistoimintamalli, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelut työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi ja vastaavat yhdessä työttömien työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Työttömille suunnatun monialaisen yhteispalvelun tavoitteena on auttaa työttömiä etenemään välitavoitteiden kautta kohti avoimia työmarkkinoita. Uusi laki edellyttää, että jokaisella TYP-verkostolla on vähintään yksi yhteinen toimipaikka. 22 10.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen

Lainsäädäntö Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (1369/2014) Valtioneuvoston asetus työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (1377/2014) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (183/2014) 23 10.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen

Suuri osa työttömistä yhteispalvelun tarpeessa TE-toimistojen laatiman kartoituksen mukaan TYP:n potentiaalinen asiakaskunta on 242 490 työtöntä Heistä arvion mukaan 85 172 on tällä hetkellä työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun tarpeessa 24 10.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen

TE-toimistot ja vanhat TYP:t (38 kpl) Uudenmaan TE-toimisto (6): Espoo, Helsinki, Hiiden seutu, Pohjois-Uusimaa, Porvoon seutu, Vantaa Varsinais-Suomen TE-toimisto (1): Salon seutu (Turku ei yhteisissä toimitiloissa) Satakunnan TE-toimisto (2): Porin seutu, Rauman seutu Hämeen TE-toimisto (5): Forssan seutu, Hämeenlinnan seutu, Itä-Häme, Lahti, Riihimäen seutukunta Pirkanmaan TE-toimisto (3): Etelä-Pirkanmaa, Sastamala, Tampereen kaupunkiseutu Kaakkois-Suomen TE-toimisto (3): Etelä-Karjala, Kotka- Haminan seutu, Kouvolan seutu Etelä-Savon TE-toimisto (2): Mikkelin seutu, Savonlinnan seutu Pohjois-Savon TE-toimisto (3): Kuopio, Varkaus, Ylä-Savo Pohjois-Karjalan TE-toimisto (2): Joensuun seutu, Keski- Karjala Keski-Suomen TE-toimisto (2): Jyväskylä, Ääneseutu Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto (1): Seinäjoki Pohjanmaan TE-toimisto (2): Kokkola, Vaasa Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto (2): Oulu, Raahen seutukunta Kainuun TE-toimisto (1): Kainuu Lapin TE-toimisto (2): Meri-Lappi, Rovaniemi 25 10.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen

Vuonna 2015 perustetut TYPjohtoryhmät ja verkostot (34 kpl) Uudenmaan TE-toimisto (6): Espoo, Helsinki, Vantaa, Itä-Uusimaa, Keski- Uusimaa, Länsi-Uusimaa Varsinais-Suomen TE-toimisto (1): Varsinais-Suomi Satakunnan TE-toimisto (2): Rauman seutu, muu Satakunta Hämeen TE-toimisto (2): Kanta-Häme, Päijät-Häme Pirkanmaan TE-toimisto (4): Eteläinen alue, Itäinen alue, Läntinen alue, Tampereen kaupunkiseutu Kaakkois-Suomen TE-toimisto (2): Etelä-Karjala, Kymenlaakso Etelä-Savon TE-toimisto (3): Mikkelin seutu, Savonlinnan seutu, Pieksämäen seutu Pohjois-Savon TE-toimisto (3): Kuopio seutu, Varkauden seutu, Iisalmen seutu Pohjois-Karjalan TE-toimisto (1): Pohjois-Karjala Keski-Suomen TE-toimisto (2): Pohjoinen verkosto, Eteläinen verkosto Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto (1): Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaan TE-toimisto (3): Keski-Pohjanmaa, Pietarsaaren seutukunta, Vaasan seutu ja Suupohja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto (2): Pohjois-pohjanmaa (+Vaala) Kainuun TE-toimisto (1): Kainuu Lapin TE-toimisto (1): Lappi 26 10.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen

Seuraavat vaiheet Johtoryhmien toiminnan käynnistyminen Toimipaikat Henkilöresursointi Palvelumalli Yhteispalvelua johtava henkilö (TYP-johtaja) Yhteistyösopimukset (sopimuspohja olemassa) 27 10.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen

Palveluprosessi Asiakkaaksi ohjautuminen Kartoitusjakso (3 kk) Monialainen työllistymissuunnitelma Monialaiset palvelut Monialaisen työllistymissuunnitelman päivitys Asiakkuuden päättyminen 28 10.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen

Työ- ja elinkeinoministeriön korvamerkityt määrärahat 2015 Toimintamenomääräraha 22,4 milj. euroa Asiakkaille järjestettävät julkiset työvoimapalvelut 48,6 milj. euroa Määrä on mitoitettu oletuksella, että TYP:ien keskimääräinen asiakasmäärä on 25 000 ja aktivointiaste 40 %. Aktivointiasteeseen luettavat kunnan ja TE-toimiston järjestämisvastuulla olevat palvelut jakautuvat seuraavasti: 30 % kuntouttava työtoiminta 70 % julkiset työvoimapalvelut, joista» palkkatuki 30 %» työvoimakoulutus 10 %» valmennukset 10 %» kokeilut 20 % Lisäksi 142,4 milj. euroa yli 300 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneille tarjottaviin työvoimapalveluihin (muut kuin yhteispalvelun asiakkaat) Uudelleensuuntaus kesällä 2015 29 10.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen

Kysymyksiä ja keskustelua 30 10.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen

Yhdessä olemme enemmän! tommi.eskonen@kuntaliitto.fi

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi työllisyyttä edistämässä Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela

Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke: Toisen asteen koulutuksen reformi Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä. Uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatko-opintokelpoisuus säilyttäen. Huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta.» Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä. Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat ja kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle.» Tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus.» Kannustetaan koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen.» Lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Uudistetaan oppisopimuskoulutusta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa keventämällä» Uudistettu lainsäädäntö voimaan 1/2018 33 29.8.2015 Maarit Kallio-Savela erityisasiantuntija

Ammatillisen koulutuksen kokonaisuus (OKM-TEM) Kuntaliitto kannattaa työvoimakoulutuksen siirtoa OKM:n hallinnon alalle ammatillinen koulutus kotouttamiskoulutus Luodaan uusi kokonaisuus, jossa hyödynnetään sekä opetusja kulttuuriministeriön että työ- ja elinkeinoministeriön hallinnoiman ammatillisen koulutuksen vahvuuksia. Uudistuksessa tulee varmistaa pitkäaikaistyöttömien joustava ja oikea-aikainen pääsy yksilöllisen suunnitelman mukaiseen ammatilliseen koulutukseen Kuntien rahoitusvastuu ei saa kasvaa 34 7.9.2015 Maarit Kallio-Savela erityisasiantuntija

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat:Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään ja suunnitteilla olevat uudistukset

Jo voimassa ja toimeenpantavana 1/4 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädännön muutokset 1.1.2014 ->» Ammatillisen kuntoutuksen kriteerien lievennys» Tavoitteena kohdistua erityisesti nuoriin (nuorisotakuun kuntoutusosio)» Hakijamäärät selvästi kasvaneet Hylkäysprosentit suhteellisen korkeat Kansaneläkelain 13 :n lainmuutos 1.1.2015 ->» Kuntoutuksen varmistaminen ennen työkyvyttömyyseläkepäätöstä 37 9.9.2015 Vogt Työllisyysseminaari

Jo voimassa ja toimeenpantavana 2/4 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä kumottu 1.1.2015 ->» Ei enää velvoitetta asiakasyhteistyöryhmien perustamiseen paikallisesti tai alueellisesti Yhteistyövelvoite kuitenkin säilyy yleis- ja erityislakien kautta» Kuntoutusasian neuvottelukunnan toiminta päättyi samalla» Osa edellisen hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa Kuntouttavan työtoiminnan maksimipäivien rajaus 1.7.2015 ->» Kuntouttavaa työtoimintaa saa järjestää 1-4 pvänä/vko» Tähän saakka n. 30 % asiakkaista ollut palvelussa 5/pvää/vko» Osa edellisen hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa 38 9.9.2015 Vogt Työllisyysseminaari

Jo voimassa ja toimeenpantavana 3/4 Sosiaalihuoltolaki 1.4.2015 ->» Kokonaisuudistus» Osa erityislainsäädäntöuudistuksista voimaan 1.1.2016 (LsL) ja osa vielä valmistelussa tarkoituksena astua voimaan 1.1.2017 Vammaislakien yhdistäminen? Teos-uudistus?» Sosiaalinen kuntoutus omana pykälään laissa Nuorisopalvelutakuu 39 9.9.2015 Vogt Työllisyysseminaari

17 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2) kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen; 3) valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan; 4) ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin; 5) muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet. Nuorten sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan nuorten sijoittumista työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaan sekä ehkäistään näiden keskeyttämistä. 40 9.9.2015 Vogt Työllisyysseminaari

35 Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi Jos terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö, sosiaalikuraattori taikka sosiaalitoimen, opetustoimen, liikuntatoimen, lasten päivähoidon, pelastuslaitoksen, Hätäkeskuslaitoksen, Tullin, poliisin, Rikosseuraamuslaitoksen, työ- ja elinkeinoviranomaisen, Kansaneläkelaitoksen tai ulosottoviranomaisen palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tietää henkilöstä, jonka sosiaalihuollon tarve on ilmeinen, hänen on ohjattava henkilö hakemaan sosiaalipalveluja tai henkilön antaessa suostumuksensa otettava yhteyttä kunnallisesta sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen, jotta tuen tarve arvioitaisiin. Jos suostumusta ei voida saada ja henkilö on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, tai lapsen etu sitä välttämättä vaatii, 1 momentissa tarkoitettujen henkilöiden on tehtävä ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta salassapitosäännösten estämättä viipymättä. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä ilmoituksen häntä koskevien salassapitosäännösten estämättä. 41 9.9.2015 Vogt Työllisyysseminaari

41 Monialainen yhteistyö Palvelutarpeen arvioimiseksi, päätösten tekemiseksi ja sosiaalihuollon toteuttamiseksi toimenpiteestä vastaavan sosiaalihuollon viranomaisen on huolehdittava siitä, että käytettävissä on henkilön yksilöllisiin tarpeisiin nähden riittävästi asiantuntemusta ja osaamista. Jos henkilön tarpeiden arviointi ja niihin vastaaminen edellyttävät sosiaalitoimen tai muiden viranomaisten palveluja tai tukitoimia, on näiden tahojen osallistuttava toimenpiteestä vastaavan työntekijän pyynnöstä henkilön palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen ja asiakassuunnitelman laatimiseen. Sosiaalihuoltoa toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa siten, että sosiaalihuollon ja tarvittaessa muiden hallinnonalojen palvelut muodostavat asiakkaan edun mukaisen kokonaisuuden. Työntekijän on oltava tarpeen mukaan yhteydessä eri yhteistyötahoihin ja asiantuntijoihin sekä tarvittaessa henkilön omaisiin ja muihin hänelle läheisiin henkilöihin siten kuin tässä laissa tarkemmin säädetään. Tietojen antamisesta ilman asiakkaan suostumusta ja asiakastietojen kirjaamisesta monialaisessa yhteistyössä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa sekä sosiaalihuollon viranomaisen oikeudesta saada laissa säädettyjen tehtäviensä suorittamiseksi tarpeellista virka-apua muilta viranomaisilta säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa 42 9.9.2015 Vogt Työllisyysseminaari

Jo voimassa ja toimeenpantavana 4/4 Työttömyysturvan ansiotulovähennys 1.1.2015 ->» Koskettaa kaikkia työnhakijoita» Lisännyt merkittävästi työllistymistä, pätkätöiden vastaanottoa» Henkilökohtainen 300 euroa (brutto) Toimeentulotuen etuoikeutettu tulo 1.1.2015 ->» Henkilökohtaistettu ja vakinaistettu» 20 % tuloista tai maksimissaan 150 euroa/henkilö (netto) Asumistuen ansiotulovähennys 1.9.2015 ->» Vastaa työttömyysturvan ansiotulovähennystä» Henkilökohtainen 300 euroa/kotitaloudessa asuva henkilö (brutto) 43 9.9.2015 Vogt Työllisyysseminaari

Hyväksytty, toimeenpano meneillään Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP) 1.1.2015 -> Kelan lääkinnällisen kuntoutuksen uudistus 1.1.2016 ->Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus» Ns. vammaistukikytkös poistuu» Aikaistaa kuntoutuksen saamista ja ehkäisee kuntoutusprosessien katkoksellisuutta» Edellyttää merkittävää osaamisen kasvua ja käytäntöjen kehittymistä» Muuttanee jonkin verran kohderyhmää -> painopiste myös työllistymisessä ja työssä pysymisessä Perustoimeentulotuen Kela-siirto 44 9.9.2015 Vogt Työllisyysseminaari

Suunnitteilla ja valmistelussa edelliseltä hallituskaudelta Sote-uudistus! Teos-työryhmän uudistusehdotukset Vammaislakien yhdistäminen Kelan ammatillisen kuntoutuksen palvelujen muutokset» 1.1.2015 ammatillinen kuntoutusselvitys» 1.1.2017 työkokeilu ja työhönvalmennukset yhdistyvät 45 9.9.2015 Vogt Työllisyysseminaari

Nostoja hallitusohjelmasta sosiaalihuollon ja kuntoutuksen näkökulmasta

Uusi hallitusohjelma Aktivointipolitiikka retoriikka huomattavasti vähäisempää kuin ennen Painopisteenä näyttäisi olevan palkkatyön ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen uudet muodot» Perustulokokeilu» Kannustinloukkujen purkaminen palkkaa ja sosiaaliturvaa yhteen sovittamalla» Osallistavan sosiaaliturvan malli» Sosiaaliturvan muotojen kriittinen tarkastelu kannustinloukkunäkökulmasta Painopisteenä myös normien purku, asiakaslähtöisyys, eheät palvelupolut, monialainen yhteistyö ja kokeilukulttuurin lisääminen, digitalisaatio Osatyökykyisten työllistyminen näkyy omana kärkihankkeenaan, mutta ei työllisyyden vaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteydessä» Työhönvalmennus» Työkykykoordinaattori Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus kirjattu yhdeksi kärkihankkeeksi 47 9.9.2015 Vogt Työllisyysseminaari

Ihan valtavasti on meneillään, mutta Taloudellinen ja kansainvälinen tilanne Hallitusohjelman toteutuminen?» Kärkihankkeet» Normien ja sääntelyn purku» Kokeilupolitiikka Miten sote-uudistus ja siihen liittyvä hallinnon kokonaisuudistus loppujen lopuksi toteutuu?» Kunnan ja kuntiin jäävien palvelujen sekä itsehallintoalueen välinen yhteys, yhteistyö ja työnjako? Millainen on tulevaisuuden heikossa työmarkkinaasemassa olevien palvelujen kokonaisuus?» Ammatillinen vs. sosiaalinen kuntoutus vs. työllistäminen?» Palkan, sosiaaliturvan ja palvelujen yhteensovitus?» Työterveyshuollon ja työnantajien rooli? Kenellä tulevaisuudessa on kokonaisvastuu heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisestä? Vrt. hallitusohjelma ja selvitysmiesten esitykset Sosiaalihuolto vs. työllisyyspalvelut? 48 9.9.2015 Vogt Työllisyysseminaari

Kehitysharppauksia työllisyyden kuntakokeilusta Työllisyysseminaari 9.9.2015 Kuntamarkkinat Pääsihteeri Erja Lindberg

50 10.9.2015 Erja Lindberg

ARVIOINTI ULOTTUVUUS ARVIO ARVIO 1. Kokonaisvoimavarat työllisyyden edistämisessä 2. Kuntastrategiat työllisyyden edistämisessä 3. Työllisyyden edistämisen johtaminen ja koordinointi 4. Työllisyyden edistämisen prosessit ja palvelut Vaikea arvioida täsmällisesti, mutta koko aineiston valossa on pääteltävissä, että kuntakokeilu on myötävaikuttanut positiivisesti tähän. Jatkon osalta monia avoimia kysymyksiä varsinkin aluerakenteen (sote, kuntaliitokset, ELYt jne.) suhteen Hyviä esimerkkejä olemassa, joita voi levittää. Jatkon osalta monia avoimia kysymyksiä varsinkin aluerakenteen suhteen Koostumista on tapahtunut, jota myös TYPin tilanteen selkiytyminen edesauttanut. Jatkossa selkiytettävä ovatko kunnan työllisyysasiat suoraan konsernijohdon yhteydessä omana yksikkönä, vai miten se koostetaan. Varmistettava toimivat yhteydet laajasti ymmärrettyyn kumppanuuteen Kukossa on kehitetty monipuolisesti kuntouttavia, aktivoivia ja työllistäviä palveluja. Haasteena on jatkossa tehdä niistä pysyviä käytäntöjä ja saada palvelupaletit leviämään koko maahan + (?) +(?) + +(+) 10.9.2015 Erja Lindberg 51

ARVIOINTI ULOTTUVUUS ARVIO ARVIO 4.1. Sosiaali ja terveyspalvelut ja kuntakokeilu 4.2. Opinnollistaminen ja kuntakokeilu Hanketyön avulla on vahvistettu kuntien lakisääteisten velvoitteiden toimeenpanoa ja luotu uusia toimintamalleja ennakoimaan tulevia lakimuutoksia esim. liittyen työttömien terveyspalveluihin, kuntouttavaan työtoimintaan, aikuissosiaalityöhön ja sosiaaliseen kuntoutukseen. Lähtötilanne hankkeissa oli sote yhteistyön osalta epätasainen, mutta kehittämistyön avulla verkostoyhteistyö on tiivistynyt. Kukossa on päästy lupaavaan alkuun osaamisen kehittämisessä opinnollistamisen kautta. Teeman asemaa ja merkitystä on jatkossa kuitenkin huomattavasti vahvennettava. + + 4.3. Yritykset ja kuntakokeilu Kukossa kehitetty monipuolisia välitysmekanismeja, joiden kehittämistä on edelleen jatkettava. Työelämän ja yritysten tiiviimpi mukaantulo elinehto jatkossa. + 4.4. TYP ja kuntakokeilu Selkiytynyt niin, että TYPin roolina ennen kaikkea monialaisen palvelutarpeen arviointi ja monialaisen palvelun reitittäminen. Vaatii vielä työstämistä millä tavoin TYP toimii kehittämisalustana ja miten muut kunnan ja laajemman kumppanuuden asiat tähän suhteutetaan. Haasteena välttyä työmarkkinoiden ja palvelujen jakautumiselta ja varmistaa hyvät yhteydet erityisesti TE palveluihin ja paikalliseen elinkeinoelämään. + (?) 10.9.2015 Erja Lindberg 52

ARVIOINTI ULOTTUVUUS ARVIO ARVIO 5.Asiakkaat ja asiakastulokset Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut, asiakasohjaus on kehittynyt ja asiakaslähtöisiä palveluita on tuotettu sekä vahvistettu työllisyydenhoitoon liittyvää yhteistyötä keskeisten tahojen kanssa (TE toimisto, oppilaitokset, välityömarkkinat) Haasteena on saada aikaan toiminnan pysyvyyttä tukevaa suunnitelmallista ja koordinoitua työllisyydenhoitoa kuntaan sekä tarvittavia resursseja palveluiden tuottamiseen. + 6.Henkilöstön osaaminen, oppiminen ja jaksaminen Oppimisen suhteen verkosto oppiminen on toteutunut varsin hyvin, sitä syytä jatkaa ja syventää, osaamisen kehittämisestä ja jaksamisesta ei tietoa, tähän kiinnitettävä huomiota jatkossa. Oppiminen +, mutta osaaminen ja jaksaminen? Oppiminen + 7.Vaikutukset työttömyyteen Kuntakokeilun aikaisen työttömyyden kehityksen analyysi osoittaa, että työttömyyden kehitys kuntakokeilukunnissa on ollut jonkin verran suotuisampaa kuin ei kokeilukunnissa ja että tällä todennäköisesti on yhteys myös hyvään laadulliseen kokonaisotteeseen ja kehittämisen polkuriippuvuuteen. Vaikka kausaalisten päätelmien tekeminen on varauksellista, näyttäisi siltä, että kuntakokeilu on vaikuttanut positiivisesti työttömyyden hillintään 10.9.2015 Erja Lindberg 53 +

Työttömyysprosentin suhteellinen ja keskimääräinen kehitys kunnissa Kehitys kokeilukunnissa ja kärki kunnissa YLEISEN TRENDIN VASTAINEN > selittääkö tätä työllisyydenhoidon muutos? 10.9.2015 Erja Lindberg 54

ARVIOINTI ULOTTUVUUS ARVIO ARVIO 8.Kokonaiskuva Vaikka näin komplisoidusta asiakokonaisuudesta on vaikea tehdä täsmällisiä tuloksellisuuspäätelmiä, on kokonaiskuva kuitenkin kaikilla tärkeillä ulottuvuuksilla ainakin jossain määrin positiivinen, mikä vahvistaisi päätelmää siitä, että kuntakokeilulla on ollut aktivointiin ja työllisyyteen liittyviä positiivisia vaikutuksia. Kuntakokeilu on ollut uusi vaihe aiempaa laajemman paikallisen työllisyyden hoidon kokonaisuuden mobilisoimiseksi Suomessa. + 9.Jatkon suositukset Vaikka kukon toteutusta voi pitää positiivisena, on työllisyyden uudelleenasemointi kunta valtio ja niiden kumppanit kokonaisuudessa kesken ja asiaan vaikuttavat tärkeät muut uudistukset selvästi kesken. Tarvitaan kuntakokeilun jatkamista ja syventämistä tarkoituksenmukaisella tavalla, joka lähtee siitä että kuntien vastuu ja toimivalta työmarkkina asioissa kasvaa kunta valtio yhteistyöasetelman puitteissa. Jatkokehittelyn tulisi olla yhdistelmä pilotoinnin jatkamista ja koko kuntakentän ja kumppaneiden kehittelyä. Jatkon kehittelyä tarvitaan kolmella tasolla (a) asiakaspalvelun, (b) alueellis paikallisen verkoston ja kehittämisalustojen sekä (c) laajasti ymmärretyn, integroivan työvoima ja työmarkkinapolitiikan tasolla. 10.9.2015 Erja Lindberg 55

Seurantatutkimuksen suosituksia 1. Integroitu työvoima- ja hyvinvointipolitiikka, jolla edistetään työmarkkinoiden tasapainoista kehitystä 2. Valtakunnallisten ja alueelliskunnallisten kehittämisalustojen ja vertaisoppimisen kehittäminen 3. Työllisyyttä ja työllistyvyyttä edistävien kokonaisvoimavarojen ja palvelujen koostaminen kunnissa ja alueilla sekä tuloksiin ja välituloksiin liittyvän seurannan ja mittaamisen kehittäminen 4. Asiakaspalvelun dialogisen laadun ja verkostotyön kehittäminen ja niihin liittyvän osaamisen vahvistaminen, asiakas- ja tarvelähtöisyyden sekä vaikuttavuuden varmistaminen Syvennetty kuntakokeilu, jossa työllisyyden kumppanuudella on uusia valtuuksia ja rajojen ylityksiä ja kokeilu on vuoropuhelussa kuntakentän ja kumppanuuden kanssa 56 10.9.2015 Erja Lindberg

Viisi tärkeää VISIO AUTTAA Tulee olla selkeä visio tulevaisuudesta ja tarkkaan määritelty tavoite. Sen sijaan, että haaskataan kallista aikaa murehtimalla menneisyyttä, käytetään aikaa tulevaisuuden luomiseen JOUSTAVUUTTA TARVITAAN Joustavuus merkitsee valmiutta yllättäviinkin käännöksiin. Se on myös kyky jättää jälkeensä asioita, jotka eivät edistä kehitystä LILLUKANVARSISTA KOKONAISUUTEEN Parhaan tuloksen saavuttaa keskittymällä aina oleelliseen ja miettimällä kokonaisuutta. Toimiva työllisyydenhoidon kokonaisuus on lukemattomien pienten ja toistuvienkin asioiden tulos VERKOSTOITUMINEN KANNATTAA AINA Verkostoissa on mahdollisuus oppia muiden kokemuksista, saada ahaaelämyksiä keskustelujen kautta ja kuulla muiden kokemuksista, onnistumista ja epäonnistumisista sekä levittää hyviä käytäntöjä RAKENTAVAN PALAUTTEEN ANTAMISEN JA SAAMISEN TÄRKEYS Tulosten näkeminen ja onnistumisen tunne antaa lisäpontta jatkamaan! 9 10.9.2015 Erja Lindberg

Hallitusohjelman linjaus: Työllisyys ja kilpailukyky Kärkihanke 5: Työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä edistäväksi Toimenpide 2: Selvitetään työvoimapalveluiden siirto resursseineen vaikeimmin työllistyvien osalta kuntien vastuulle työssäkäyntialueittain, Tanskan mallin mukaisesti. Voimavarat ja työllistämisvastuu yhdistetään, mikä tekee nopean työllistämisen kunnille taloudellisesti houkuttelevaksi. Tehdään 31.12.2015 mennessä selvitys mm. toimenpiteistä, joita työvoimapalvelujen järjestämisvastuun siirto edellyttäisi ja siirron vaikutuksista. Selvityksen pohjalta hallitus päättää, ryhdytäänkö valmistelemaan vaikeimmin työllistyvien työvoimapalvelujen siirtämistä kuntien järjestämisvastuulle. Jos siirto katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, edetään kokeilujen kautta ja valmistellaan kokeilulaki. Oikeus- ja työministeri Jari Lindström, TEM 25.8.2015 10 10.9.2015 Erja Lindberg

59 10.9.2015 Erja Lindberg