Rakenteista toiminnaksi Työllisyyden kuntakokeilun seminaari Kuntatalo Timo Kietäväinen Varatoimitusjohtaja

Transkriptio

1 Rakenteista toiminnaksi Työllisyyden kuntakokeilun seminaari Kuntatalo Timo Kietäväinen Varatoimitusjohtaja

2 Suhdanne- ja työllisyystilanne on aivan erilainen kuin hallitusohjelman tavoitteita asetettaessa vuonna työllisyysaste, tavoite työllisyysaste, vuotiaat, trendi, %, Suomi Työttömyysaste, tavoite Työttömyysaste, vuotiaat, trendi, %, Suomi Lähde: Valtiovarainministeriö

3 Kunta elinvoimapolitiikan moottorina Kunnan keskeinen tehtävä on elinvoiman edistäminen. Se on palautettava kunnan strategisen johtamisen keskiöön ja siihen on varattava riittävät voimavarat. Kunta on entistä selkeämmin verkostojen johtaja ja niiden kutoja elinvoimapolitiikassa. Kaikkien keskeisten toimijoiden on toimittava samaan suuntaan. Palvelujen saavutettavuus tulee varmistaa. Tärkeässä roolissa on myös tonttitarjonta, liikenneratkaisut, sujuva kaavoitus, kunnan rooli kiinteistömarkkinoilla, kaupunkikeskustojen elävöittäminen sekä vajaakäyttöisten tilojen uusiokäyttö. Houkuttelevassa kunnassa muun muassa edistetään suvaitsevuutta, torjutaan segregaatiota, luodaan opiskelijakaupunkikonsepti, edistetään matkailua kasvualana ja vetovoiman mittarina, edistetään monipuolisesti kulttuuria ja aktivoidaan kuntalaisia. Tulee huolehtia siitä, että osaavaa työvoimaa on tarjolla (koulutus, houkuttelevuus, ulkomaalaisille suunnatut palvelut/työperäinen maahanmuutto). Yritysten innovaatio- ja uusiutumiskykyä tulee tukea esimerkiksi kehittämällä yliopistoja ja ottamalla paikkakunnan teolliset avainklusterit ja uusien kasvualojen kehitysohjelmat osaksi kasvusopimusta. Hankintojen toimivat yritystoiminnan vipuna. Kaupunkikonsernin kaikki osat edistävät elinvoimaa. Yrittäjyyttä tulee tukea ja edistää Timo Kietäväinen

4 Tällä hetkellä Kunnat panostavat merkittävästi työllisyyden edistämiseen. Työttömyys sivuaa lähes kaikkia kunnan toimialoja. Kunnat kohtaavat paikallistasolla pitkittyvän työttömyyden taloudelliset ja inhimilliset seuraukset. Työttömyys pitkittyy edelleen helpotusta ei ole näkyvissä lähivuosina. Kuntien kustannukset työttömyydestä lisääntyvät edelleen. Työllisyyspalvelut ovat työ- ja elinkeinotoimistojen vastuulla. Odotukset kuntien suuntaan ovat kasvaneet, mutta kuntien käytössä olevat keinot eivät.

5 Kehityssuuntia Rakennemuutos Globalisaatio, teknologinen kehitys, digitalisaatio Työ ei lopu, mutta muuttaa muotoaan Maamme uusiutuvat energiavarat, raaka-aineivarat ja osaaminen ovat merkittäviä voimavaroja jatkossakin Alueellinen eriytyminen Paikallinen työpaikkakehitys, liikkuvuus, maassamuutto Palvelurakenteet muutoksessa epävarmuutta ilmassa TE-hallinto, SOTE-alueet Osaaminen ja koulutus Osaamistarpeet, aikuiskoulutus, elinikäinen oppiminen Osaamisen kehittäminen edellytys rakennetyöttömyyden purkamiselle Monialainen yhteistyö Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu, Ohjaamo-palvelu nuorille

6 Tulevaisuus? Kuntasektori on suurten haasteiden edessä. Rakenne-muutokset, erityisesti sote-uudistus, joka siirtää runsaasti henkilöstöä uusien kuntatyönantajien palvelukseen sekä henkilöstön eläköityminen, eläkeuudistus, niukkenevat resurssit, väestön keskittyminen kasvukeskuksiin sekä lisääntyvä kilpailu osaavasta työvoimasta ovat asioita, jotka koskettavat kuntia laajasti nyt ja tulevaisuudessa ja joihin ilmiöinä tulee varautua. Kunta-ala on vaikeutuneen taloustilanteen ja rakenteellisten muutosten, erityisesti sote-uudistuksen vuoksi keskellä murrosta, joka asettaa haasteita kuntapalvelujen järjestämiselle, muutoksen hallinnalle, johtamiselle sekä henkilöstön työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitämiselle. Osaamisen kehittämisen, työtehtävien uudelleen järjestelyjen, töiden sisältöjen uudistamisen ja muun sellaisen kautta kunnat voivat kuitenkin turvata työntekijöidensä ammattitaitoa, hallita ja ohjata muutosta, rakentaa kilpailuetuja ja haluamaansa tulevaisuutta.

7 Muutokset vaikeuttavat kuntien puuttumista työttömyyteen! Työmarkkinatukiuudistus lisää kuntien rahoitusvastuuta työttömien perusturvasta Aikuiskoulutuksen resurssit vähenevät merkittävästi Palkkatuen muutokset lisäävät kuntien työllistämiskustannuksia Työsopimuslaki vaikeuttaa myös nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämistä Työ- ja elinkeinotoimistojen palvelut keskittyvät ja ylikuormittuvat

8 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (ent. TYP jatkossakin TYP?) = Yhteistoimintamalli, jossa kunta, työ- ja elinkeinotoimisto ja Kela yhdessä arvioivat monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelut työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi ja vastaavat yhdessä työttömien työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta Timo Kietäväinen

9 Mitä TYPit ovat nykyisin ja mitä jatkossa? Manner-Suomen puolella on nykyisen TYP-toiminnan piirissä 124 kuntaa ja ulkopuolella 180. Toimintatavasta on annettu lakiesitys eduskunnalle lokakuun puolessa välissä ja se tulee voimaan vuoden 2015 alusta - vuoden siirtymäajalla. Perusperiaate on, että TE-toimistoa johtaa valtio ja monialaista yhteispalvelua kunta. Kunta valitsee monialaiselle yhteispalvelulle johtajan ja johtoryhmän puheenjohtajana toimii kunnan edustaja. Mikä on johdon mahdollisuus uusimuotoisen TYPin tuloksekkaaseen johtamiseen? Monialaisella yhteispalvelulla on mahdollisuus ostaa tarvittavia palveluja ja sille korvamerkitään tähän tarkoitukseen omaa rahaa. Ministeriön arvio on, että kokonaisuudessaan monialaisen yhteispalvelun tarjoamista palveluista 70 % tulisi TE-hallinnon ja 30 % kunnan puolelta. Monialaisen yhteispalvelussa asiakkaita on arvioitu olevan ja sen aktivointiasteen on arvioitu olevan 40 % Timo Kietäväinen

10 Työllisyyden hoidon rakenteista Rakenteet ovat aina ihmisen luomia ja ihmisten muutettavissa Jos/kun lakia luetaan kuin oppikirjaa, estetään joustavien käytäntöjen muodostuminen ja piiloudutaan rakenteiden taakse. Laki on tekstiä, mutta vasta käytännöt synnyttävät oikeita toimintatapoja. Rakenteista huolimatta suurin merkitys on sillä, miten ihminen kohdataan tilanteessa, jossa pitkittyneen työttömyyden myötä usko omaan työllistymiseen on koetuksella. Tavoitteena on luoda rakenteellisesti ja rahoituspohjaltaan toimiva malli Timo Kietäväinen

11 Haasteita Kasvava työttömyys aiheuttaa merkittävän taloudellisen taakan kunnille. Kunnat eivät kykene nykyisessä suhdannetilanteessa vaikuttamaan omilla toimillaan työmarkkinatuen maksuosuuteen. Aktivoinnista kunnille aiheutuvat kustannukset ovat huomattavia Kustannusvastuun lisäykset rankaisevat pahiten voimakkaan rakennemuutoksen kourissa olevia kuntia Timo Kietäväinen

12 Kuntaliiton tavoitteita Vahvistaa paikallista elinvoimaa edistämällä työllisyyttä, yritystoimintaa, osaavan työvoiman saantia ja sosiaalista eheyttä kunnissa. Turvata kuntien taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistymisen edistämiselle. Vahvistaa paikallisia mahdollisuuksia järjestää työmarkkinatuen saajille työllistymistä edistäviä palveluja. Selkeyttää valtion ja kuntien välinen työnjako työmarkkinatuen saajien ja ylipäätään vaikeammin työllistyvien työttömien palvelujen järjestämisessä. Purkaa rakennetyöttömyyttä ja ehkäistä valumaa pitkäaikaistyöttömyyteen, edistää osaavan työvoiman saatavuutta ja eheyttää työuria vahvistamalla aikuiskoulutusta Timo Kietäväinen

13 Asiakkaiden työllisyyspalveluiden turvaaminen koko maassa vaatii niin TE hallinnolta kuin kunniltakin innovatiivista yhteistyön asennetta, riittäviä voimavaroja sekä selkeää työnjakoa. Ongelmien pallottelu julkisen sektorin sisällä ei auta! Aidosti on mietittävä, millä resursseilla ja millaisilla toimintatavoilla turvataan se, että kaikki työnhakijat ja -antajat saavat tarvitsemansa palvelut. Vaikka monet asiat tuntuvat vaikeilta ja mahdottomilta toteuttaa, niin tulee kuitenkin muistaa, että yhdessä sopimalla, järjestelmää selkeyttämällä ja prosessin kokonaishallintaa lisäämällä voidaan selvästi parantaa asiakaslähtöisyyttä, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Tarvitsemme uuden työllisyyskokeilun seuraavalle vaalikaudelle, johon mukaan osa nykyisistä kokeilukunnista ja jossa aidosti kokeillaan mm. joustoa voimassaolevaan lainsäädäntöön Timo Kietäväinen

14 Riittävät resurssit toimijoille Poliittinen päätös työllisyydenhoidon organisoinnista, koordinoinnista, rooleista ja vastuista Kokonaisvaltaiset ja asiakaslähtöiset toimintamallit Mahdollisuus tarvittaviin joustoihin lainsäädännössä Työllisyydenhoidon toimintaedellytysten parantaminen Työtilaisuuksia Eri toimijoille mahdollisuus osallistua, jakaa kokemuksia ja tietoa yhteistyöfoorumeilla sekä paikallisella että valtakunnan tasolla Timo Kietäväinen

15 Kiitos mielenkiinnosta! Lisäinfoa kunnista ja Kuntaliitosta: Timo Kietäväinen