Kh 7.12.2015 321 Liite 1 KINNULAN KUNNAN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

Kh 7.12.2015 321 Liite 1 KINNULAN KUNNAN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018

2 Sisällysluettelo YLEISPERUSTELUT... 3 KÄYTTÖTALOUSOSA... 7 1. HALLINTOKUNTIEN TALOUSARVIOT PERUSTELUINEEN... 7 1.1 KUNNANVALTUUSTO... 7 1.2 TARKASTUSLAUTAKUNTA... 10 1.3 KESKUSVAALILAUTAKUNTA... 12 1.4 KUNNANHALLITUS... 13 1.5 ELINKEINOLAUTAKUNTA... 19 1.6 PERUSTURVALAUTAKUNTA... 23 1.7 SIVISTYSLAUTAKUNTA... 36 1.8 TEKNINEN LAUTAKUNTA... 59 2. YHTEENVETOTAULUKKO... 76 3. TALOUSARVIOESITYS... 77 TULOSLASKELMA... 80 INVESTOINTIOSA... 81 RAHOITUSOSA... 83 ORGANISAATIOKAAVIO... 85 LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO... 85 KUNNAN VIRASTO-ORGANISAATIO 2016... 86 VIRAT JA TOIMET... 87 KUNTAKONSERNIN TYTÄRYHTEISÖT... 90 KINNULAN VUOKRATALOT OY... 90 KIINTEISTÖ OY KINNULAN KINNUSKESKUS... 92 ASUNTO OY KINNULAN MYLLYMÄKI... 94

3 YLEISPERUSTELUT Talousarvion rakenne Kinnulan kunnan vuoden 2016 talousarviota on uudistettu aiemmista vuosista. Ulkoisesti talousarvio on muuttunut siten, että siihen on lisätty tämä yleisperustelut osio. Lisäksi talousarvion rakennetta on yhtenäistetty siten, että jokaisen hallintokunnan osalta tekstiosat ja taulukko-osiot ovat samoilla otsakkeilla, jolloin talousarvion yhtenäisyys ja vertailtavuus on parantunut. Toisena selkeänä muutoksena olemme ennakoineet jo pitkään valmistelussa olleen tulevan kuntastrategian tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit jo tähän talousarvioesitykseen pohjaksi. Strategian piti valmistua talousarvion kanssa samaan aikaan, mutta sen hyväksymisprosessit jäävät vuoden 2016 alkuun. Koska strategia tulee kuitenkin olemaan voimassa lähes koko vuoden, on selvintä ottaa se tämän talousarvion pohjaksi. Toinen peruste on se, että itse pohjavalmistelussa on mukana ollut valtuusto kolmessa eri seminaarissa, joten perusajatus ja tavoitteet ovat jo olemassa, vaikka niitä voidaan kuulemisten kautta vielä tarkentaa. Poimintoja talousarvion valmistelusta Vuoden 2016 talousarvion kokoaminen on ollut erittäin vaikeaa. Kunnan taloudellista tilannetta heikentävät laskevat verotulot ja valtionosuudet. Vaikka verotulot on arvioitu 190 000 suuremmiksi lasketun ennusteen mukaisesti, kuin vuodelle 2015, sisältyy siihen samalla jonkin verran riskiä, jota ei ole ennakoitu. Valtion osuuksien on laskettu tippuvan noin 30 000 vuodesta 2015, joka on myös huomioitu talousarviossa. Kunnan talousarviossa on kasvanut vuoden 2015 talousarviosta vain palveluiden ostot, joissa jo edellisenä vuonna oli kasvua ja palkkojen osalta. Palkkakuluihin kohdistuu 0,7 % paine johtuen yleiskorotuksesta. Sivistystoimen osalta palkkakuluja korottavat lisääntynyt avustajien tarve (2,5 htv). Toisaalta lähinnä keskushallinnossa on pyritty säästämään niin, että kunnansihteerin tehtävä on täytetty sisäisesti. Henkilöstökulut kuitenkin laskevat kaiken kaikkiaan, johtuen eläkemaksujen korjaamisesta vastaamaan todellisia kuluja. Vuoden 2016 talousarviossa on jouduttu selviä rakenteellisia muutoksia, kuten tuntikehysleikkaukset koulujen osalta. Lisäksi sivistystoimi siirtää esikoulutoiminnan keskuskoulun yhteyteen. Tulevaisuudessa joudutaan miettimään rakenteellisina ratkaisuina uimahallitoiminnan lakkauttamista ja Muholan koulun lakkauttamista syksystä 2017, jotta sivistystoimen talous voidaan tasapainottaa. Näiden rakenteellisten muutosten vaikutus tulee näkyviin täysimääräisesti vasta 2018, jolloin ne mahdollisesti auttavat talousarvion laatimista vuoden 2017 lopulla. Vuositasolla näiden muutosten vaikutus on yli 100 000 euroa. Yhtenä pienenä muutoksena Kinnulan kunta eroaa Keski-Pohjanmaan liiton ulkojäsenyydestä vuoden 2017 alusta. Taloudellinen merkitys ei ole suuri, mutta SOTE -uudistuksen myötä maakuntien liitot lakkaavat näillä näkymin olemasta, joten Kinnulan mukana olo ulkojäsenenä ei ole enää perusteltua. Vuoden 2016 suurin investointi on päiväkodin rakentaminen, jonka rakennustyöt aloitettiin 2015 syksyllä. Päiväkodin arvioidaan valmistuvan alkusyksystä ja käytön alkavan viimeistään lokakuussa. Samalla kunnan on valmistuttava seuraavaan suureen investointiin, joka on jätevedenpuhdistamo. Alkuperäisen aikataulun mukaan sen tulisi olla valmis 1.1.2018, mutta investointien päällekkäisyyden perusteella tälle investoinnille on haettu lisäaikaa. Jätevedenpuhdistamon on valmistuttava 1.1.2021. Päiväkodin rakentamisesta huolimatta kunnan talous on pysynyt vakaana. Päiväkotia on pystynyt rakentamaan syksyllä 2015 kassavaroilla ja jatkamaan rakentamista kassavaroilla vielä alkuvuoden 2016 ajan. Lainoitustarve saattaa jäädä noin 500 000, jos kassavarat eivät muista syistä ala huveta.

4 Asukasluku ja työllisyys sekä elinkeinopolitiikka Muutaman vuoden tasaisen vaiheen jälkeen asukasluku lähti laskemaan vuoden 2015 aikana. Vuoteen 2040 ulottuvassa väestöennusteessa Kinnulan kunnan asukasluvun oletetaan laskevan noin 10 %, joka vastaa noin 160 henkilöä. Ennuste oli koko pohjoisen Keski-Suomen myönteisin, naapurikuntien asukaslukulaskujen lähennellessä jopa 30 %. Kinnulan ennuste tarkoittaa noin seitsemän henkilön vähenemistä asukasluvusta vuosittain. Väestökehitykseen vaikuttaa parhaiten esimerkiksi paluumuuttajien määrä. Tulevaisuuden työvoimatarpeen vuoksi onkin tärkeää, että saamme entisiä kinnulalaisia palaamaan kotikuntaansa. Vuoden 2016 aikana Kinnulaan saattaa muuttaa joitain kotoutettavia pakolaisia, jos pakolaisten määrän kasvu jatkuu Suomessa. Kinnulan työttömyys on kasvanut usean vuoden ajan. Varsinkin kausityöttömyys vuoden vaihteessa ja jälleen heinäkuussa on ollut viimevuosina erittäin korkealla tasolla. Työttömyyden kasvu näyttäisi kuitenkin taittuneen ja jäävän vuoden 2016 aikana hieman edellistä vuotta alhaisemmaksi. Jos alueella alkaa tuulivoimarakentaminen, voidaan työllisten määrän olettaa kasvavan nykyisestä. Biosellutehtaan vaikutus alkaa näkyä hieman myöhemmin. Vaikka työttömien määrä on ollut korkealla, on samaan aikaan esiintynyt työvoimapulaa. Osaksi tämä koskee ammattitaitoista työvoimaa, mutta myös vähemmän koulutetusta työvoimasta on ollut pulaa. Työllisyystoimiin tarvittaisiin parempia työkaluja valtion taholta, jotta työllistäminen helpottuisi. Keski-Suomeen ollaankin hakemassa työllisyyskokeilualueen statusta. Kunnan vaikuttamismahdollisuuksia elinkeinojen syntymiseen on rajoitettu entisestään 1.6.2015 voimaan tulleella kuntalailla. Kunnan elinkeinotoimintaan varattujen varojen käyttö joudutaan määrittelemään uudestaan, jotta se vastaisi uutta kuntalakia. Kunnan tuleekin tukea työllistymistä niin suoraan, kuin investointitukien kautta. Elinkeinoelämän tukemisen muodot on ratkaistava viimeistään alkuvuodesta 2016. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kunnan merkittävimmät riskit liittyvät aikaisempiin kunnan antamiin luototuksiin ja takauksiin, joissa esimerkiksi kiinteistöjen arvot eivät vastaa annettuja takauksia. Myös kuntatalouden kiristyminen luo uusia riskejä. Vuoden 2016 talousarvio on jouduttu tekemään niin tiukaksi, että se ei varsinaisesti kestä yllätyksiä. Tulorahoitusarviot on tehty poikkeuksellisesti verrattuina 2015 vuoden toteutumaan, vaikka aiemmin on käytetty verohallinnon omaa arviota, joka on lähinnä vastannut kahden vuoden takaista tasoa. Jo sairaslomat saattavat tuottaa taloudellisen riskin, johon ei ole voitu riittävästi varautua. Myös tuleva palveluiden ostojen määrä muodostaa riskin, joka saattaa sotkea kunnan talousarvion. Talouden seurannassa on tarkkaan valvottava näitä riskejä ja tässä korostuu varsinkin kaikkien hallintokuntien johtavien viranhaltijoiden rooli, mutta myös jaoksen ja lautakuntien rooli. Edellä esitetty tarkoittaa myös selkeää sisäisen valvonnan toiminnan terävöittämistä suunnitelmalliseksi toiminnaksi. Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnan sisäisen valvonnan ohjesäännön jo 6.3.2014 12. Sisäisen valvonnan ohjesäännön liitteenä uudistettiin myös sisäisen tarkastuksen ohjesääntö. Sisäisen tarkastuksen toimijoilla tulee olla selkeä vuosikohtainen tarkastussuunnitelma. jossa on esillä eri tarkastuksen keskeinen teema. Yhtenä vuoden teemana tulisi olla nimenomaan toimialan riskienhallinta ja sen kehittämisen seuraaminen, koska se on yksi tarkastustoiminnan tehtävä. Uudistuva strategia antaa tähän myös työkaluja. Ulkoisista riskeistä suurimmat ovat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin purkautuminen mahdollisesti SOTE - uudistuksen yhteydessä ja uuden sairaalan valmistumisen myötä syntyvä ongelma vanhoista sairaalarakennuksista. Näistä riskeistä jälkimmäinen voi tulla ongelmaksi jo vuonna 2016 ja pahimmillaan aiheuttaa alaskirjauksena pahimmillaan 450 000 muutoksen Kinnulan kunnan talouteen. Ensimmäinen riski on noin 150 000 ja purkautuu ehkä vuonna 2018, mutta kunnan pitäisi pystyä siihen valmistautumaan jo nyt.

5 Kunnan hallintosääntö on saatettava ajan tasalle vuoden 2016 aikana. Sen tulee vastata vuoden 2017 haasteisiin, kun uusi kuntalaki astuu lopullisesti voimaan. Samalla nykyinen valtuuston työjärjestys tulee sisällyttää kunnan hallintosääntöön. Konsernitalous Omistajaohjaus tarkoittaa toimenpiteittä, joilla kunta omistajana tai jäsenenä myötävaikuttaa yhtiön ja muun yhteisön hallintoon ja toimintaa. Toimenpiteet voivat liittyä ainakin perussopimuksiin, yhtiöjärjestysmääräyksiin, muihin sopimuksiin, henkilövalintoihin, ohjeiden antamiseen kuntaa eri yhtiöissä edustaville henkilöille sekä muuhun kunnan määräysvallan käyttöön. Kinnulan kuntakonserniin kuuluu kolme kiinteistö- ja asuntoyhtiötä ja kolme kuntayhtymää. Lisäksi kunta on osakkaana kahdeksassa yhteisössä, joita ei yhdistetä konsernitilinpäätökseen. Kunnalla ei ole selkeää konserniohjauksen järjestämisen mallia. Kunnan tuleekin vuoden 2016 aikana tehtävän hallintosäännön uudistuksen yhteydessä lisätä selkeä konserniohjauksen malli. Konserniyhtiöiden osalta kunnan tavoitteena on positiivinen tulos. Lisäksi kuntakonserniin kuuluu Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (osuus 0,99 %). Kunnalla on edustus sairaanhoitopiirin valtuustossa. Kunnan konserniohjaus jää heikoksi, koska äänimäärä ei yksin anna siihen mahdollisuutta. Konserni tiedottaa toiminnastaan hyvin ja toiminnan seuranta on kohtuullisen helppoa. KSSHP on kuitenkin vuosien mittaan tehnyt yli 15 000 000 euron edestä tappiota, joka aiheuttaa kunnan taloudella 148 500 euron riskin, jos konsernin tappio siirretään omistajille maksettavaksi. Oma kysymyksensä on valmistuva uusi sairaala, koska se voi tuoda vielä isommat riskit jos vanhan sairaalan kiinteistöt kirjataan kerralla alas (noin 400 000 ). Kaksi muuta konserniin kuuluvaa yhtiössä, Keski-Suomen liitto (osuus 0,49 %) ja Äänekosken seudun koulutuskuntayhtymä (osuus 2,87 %), on edustuksellinen läsnäolo. Nykyisellään kummastakin saadaan riittävästi tietoa, eivätkä yhtiöt tuota taloudellista riskiä. Konserneista KSSHP purkaantuu uuden SOTEn myötä ja samoin mahdollisesti Keski-Suomen liitto vuonna 2019. Strategia Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon: 1) kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämien 2) palveluiden järjestäminen ja tuottaminen 3) kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet 4) omistajapolitiikka 5) henkilöstöpolitiikka 6) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet 7) elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kuntastrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta.

6 Kunnan strategia piti valmistua yhdessä tämän talousarvion kanssa, mutta strategian tullaan vahvistamaan vasta vuoden 2016 alussa. Tässä talousarviossa on kuitenkin pohjana käytetty tulevaa strategiaa, koska se tulee olemaan voimassa suurimman osan talousarvion ajasta. Visio Kinnula on elinvoimainen ja turvallinen hyvän elämänlaadun kunta. Arvot Säilyäkseen elinvoimaisena Kinnulana, kunnan strategia korostaa kunnan pysymistä itsenäisenä, siten, että strategia korostaa toimeliaisuutta ja yhteisöllisyyttä, johon kuuluu yhteisön säilyminen ja omaleimaisuus sekä kestävää kehitystä. Ollakseen turvallinen Kinnula, kunnan strategia korostaa tasa-arvoisuutta, oikeudenmukaisuutta, yhteisöllisyyttä, yritteliäisyyttä ja fyysisen ympäristön turvallisuutta. Ollakseen elämänlaadun Kinnula, kunnan strategia korostaa välittämisen kulttuuria, hyvinvointia ja henkistä turvallisuutta Strategian vahva perusta on kunnan vahvassa taloudessa. Vain taloudellisesti hyvin toimiva kunta voi taata palvelut kuntalaisille ja yrityksille, ja luoda siten elinvoimaa, turvallisuutta ja elämänlaatua. Siksi talouden vahva seuranta ja ennakointi ovat tärkeä pohja taloudellisen vahvan perustan luomiselle Kinnulassa 1.12.2015 Pekka Kanervio, kunnanjohtaja

7 KÄYTTÖTALOUSOSA 1. HALLINTOKUNTIEN TALOUSARVIOT PERUSTELUINEEN 1.1 KUNNANVALTUUSTO Valtuusto Päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Päättää hallinnon järjestämisen perusteista. Päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sekä hyväksyy talousarvion. Päättää kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista. Päättää kunnan liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta. Valitsee jäsenet kunnan toimielimiin, jollei toisin säädetä. Päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista. Valitsee tilintarkastajat. Hyväksyy tilinpäätöksen ja päättää vastuuvapaudesta sekä päättää muista valtuuston päätettäväksi säädetyistä ja määrätyistä asioista Vastuualue Kunnanvaltuusto Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Kunnanvaltuusto Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Visio Kinnula on elinvoimainen, asukkaiden turvalliseen tulevaisuuteen, elämän laatuun ja ihmisläheisiin palveluihin panostava kunta. Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Keino Sitova Positiivinen väestökehitys Ylijäämäinen tilinpäätös Lainamäärä Väestön vähenemisen pysäyttäminen. Vähintään 1750 asukasta. Tilikauden tulos ylijäämäinen Alle 3500 /asukas Elinkeinojen ja palveluiden turvaaminen ja kehittäminen. Kokonaisturvallisuus. Talouden tarkka seuranta

8 Suoritteiden määrä TP14 TA15 TA16 TS17 TS18 Kunnanvaltuuston kokoukset 12 9 7 6 6 Kunnanvaltuuston toimintakate on -47 190 euroa Kinnulan kunnanvaltuuston jäsenet valtuustokaudella 2013-2016; (muuttunut vuonna 2014) VALTUUTETTU PUOLUE OSOITE Mikko Ihanti Kesk. Kinnula Esko Pelkonen Kesk. Muhola Kari-Pekka Urpilainen SDP Kinnula Kalevi Kinnunen Kesk. Kinnula Markku Toikkanen Kesk. Muhola Manu Toikkanen Kesk. Muhola Olavi Tuikkanen SDP Muhola Anitta Hakkarainen KOK Kinnula Arja Rekonen Kesk. Kinnula Jonna Voutila Kesk. Kinnula Virpi Piispanen Kesk.* Muhola Tapio Pekkarinen Kesk. Kinnula Marko Kinnunen KOK. Kinnula Rauno Kinnunen Kesk.** Kinnula Pauli Salonpää Kesk. Kinnula Sampo Laitala PS Kinnula Leo Urpilainen KOK Kinnula *vuodesta 2013 **ei keskustan valtuustoryhmässä (vaalikauden 2016 loppuun) VARAJÄSENET KESKUSTA Joonas Kinnunen Lasse Kröger Aulis Hämäläinen Marjatta Koivukoski Raimo Kinnunen Ari Villman Tiina Kuivaniemi Elina Harjula Tapani Pasanen Aulis Tenhunen Kinnula Kinnula Kinnula Kinnula Kinnula Kinnula Kinnula Kinnula Muhola Kinnula

9 KOK Anita Urpilainen Kirsti Häkkinen Anneli Ripatti SDP Jari Niemi Marketta Rouvinen Elma Tainio Kinnula Kinnula Kinnula Kinnula Kinnula Kinnula PS Harri Virtala Kunnanvaltuuston talousarvio (euroa) Ed.Budj. Budjetti Suun. I Suun. II 2015 2016 2017 2018 TULOSLASKELMA Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -17 200,00-18 800,00-18 800,00-18 800,00 Palkat ja palkkiot -17 200,00-18 800,00-18 800,00-18 800,00 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 480,00-1 480,00-1 480,00 Muut henkilösivukulut -1 105,00-550,00-550,00-550,00 Henkilösivukulut -1 105,00-2 030,00-2 030,00-2 030,00 Henkilöstökulut -18 305,00-20 830,00-20 830,00-20 830,00 Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot -16 800,00-14 800,00-14 800,00-14 800,00 Palvelujen ostot -16 800,00-14 800,00-14 800,00-14 800,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -350,00-400,00-400,00-400,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -350,00-400,00-400,00-400,00 Muut toimintakulut Vuokrat -8 160,00-8 160,00-8 160,00-8 160,00 Muut toimintakulut -4 000,00-3 000,00-3 000,00-3 000,00 Muut toimintakulut -12 160,00-11 160,00-11 160,00-11 160,00 Toimintakulut -47 615,00-47 190,00-47 190,00-47 190,00 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -47 615,00-47 190,00-47 190,00-47 190,00

10 1.2 TARKASTUSLAUTAKUNTA Vastuualue Tilintarkastus Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Visio Mittari Mittarin tavoitearvo Tarkastuslautakunta Kunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestäminen. Tarkastuslautakunnan keskeinen tehtävä on valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen arviointi. Hyvin valmisteltu arviointisuunnitelma on pohjana arviointikertomukselle. Tarkastuslautakunta pyrkii myös kunnan toiminnan avoimuuden edistämiseen ja ylläpitämiseen. Tarkastusjärjestelmä on kokonaisuus, jotta kaikki oleellinen tulee tarkastetuksi hyvän kunnallisen tilintarkastustavan mukaisesti. Tarkastustoiminta on laadukasta ja tehokasta. Asetettujen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden seuranta. Pyritään arvioimaan mahdollisimman hyvin valtuuston lautakunnille antamien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Taloudellisten ja toiminnallisten mittareiden kehittymisen seuranta. Tiedon hankkiminen lautakuntien toiminnasta ja tavoitteista sekä niiden seuranta. Suoritteiden määrä TP14 TP15 TA16 TS17 TS18 Tarkastuslautakunnan kokoukset 6 8 7 7 7 Tarkastuslautakunnan toimintakate on -21 658 euroa.

11 Tarkastuslautakunnan talousarvio (euroa) Ed.Budj. Budjetti Suun. I Suun. II 2015 2016 2017 2018 TULOSLASKELMA Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -2 300,00-2 300,00-2 300,00-2 300,00 Palkat ja palkkiot -2 300,00-2 300,00-2 300,00-2 300,00 Henkilösivukulut Eläkekulut -153,00-153,00-153,00-153,00 Muut henkilösivukulut -313,00-205,00-205,00-205,00 Henkilösivukulut -466,00-358,00-358,00-358,00 Henkilöstökulut -2 766,00-2 658,00-2 658,00-2 658,00 Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot -18 600,00-18 700,00-18 700,00-18 700,00 Palvelujen ostot -18 600,00-18 700,00-18 700,00-18 700,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -300,00-300,00-300,00-300,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -300,00-300,00-300,00-300,00 Toimintakulut -21 666,00-21 658,00-21 658,00-21 658,00 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -21 666,00-21 658,00-21 658,00-21 658,00

12 1.3 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vastuualue Vaalit Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Keskusvaalilautakunta ja kunnansihteeri Keskusvaalilautakunta järjestää lakisääteiset vaalit Kinnulan kunnassa. Talousarviovuonna 2016 ei ole järjestettäviä valtiollisia vaaleja. Visio Keskusvaalilautakunta on luotettava ja tehokas vaalipalveluiden järjestäjä. Talousarvion sisältö/keskeiset muutokset Sitovuus Tavoite Mittari Sitova Vaalien järjestäminen hoituu ripeästi ja luotettavasti säädösten edellyttämällä tavalla Toiminta suoritetaan säännösten mukaisesti, valtakunnallisesti asetetuissa määräajoissa Prosessivirheen takia hylättyjä ääniä 0 kpl Ei talousarviovarausta vuodelle 2016 Keskusvaalilautakunnan talousarvio (euroa) Ed.Budj. Budjetti Suun. I Suun. II 2015 2016 2017 2018 TULOSLASKELMA Toimintatuotot Tuet ja avustukset 2 700,00 2 700,00 2 700,00 Toimintatuotot 2 700,00 2 700,00 2 700,00 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -2 980,00-2 600,00-2 600,00 Palkat ja palkkiot -2 980,00-2 600,00-2 600,00 Henkilösivukulut Eläkekulut -110,00-110,00-110,00 Muut henkilösivukulut -60,00-60,00-60,00 Henkilösivukulut -170,00-170,00-170,00 Henkilöstökulut -3 150,00-2 770,00-2 770,00 Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot -1 450,00-1 650,00-1 650,00 Palvelujen ostot -1 450,00-1 650,00-1 650,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -400,00-400,00-400,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -400,00-400,00-400,00 Toimintakulut -5 000,00-4 820,00-4 820,00 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2 300,00 0-2 120,00-2 120,00

13 1.4 KUNNANHALLITUS Kunnanhallituksen toimialue koostuu seuraavista vastuualueista: Kunnanhallitus Työllistämistoimet Työsuojelutoimikunta ja muut toimikunnat Hallintopalvelut (keskushallinto) Yhteispalvelupiste Henkilöstöhallinto Talouspalvelut ATK-palvelut Vastuualue Kunnanhallitus (kunnanhallitus) Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Visio Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta, sisäisen tarkkailun koordinoinnista, taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus vastaa kunnan ylimpänä työnantajaedustajana henkilöstöohjelman sisällöistä ja linjauksista. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kinnulan kunta luo edellytyksiä elinvoimaisen ja itsenäisen Kinnulan kunnan asukkaiden turvalliselle tulevaisuudelle vahvistamalla kunnan elinkeinorakennetta ja parantamalla mm. palvelujen kehittämisen kautta kuntalaisten henkistä ja aineellista hyvinvointia sekä osallisuutta. Talousarvion sisältö/keskeiset muutokset Kinnulan kuntastrategian laadinta on aloitettu keväällä 2014. Tuolloin hahmottui kunnan uusi visio. Strategiaprosessi on edennyt syksyllä 2014 vision toteuttamiseen liittyviin konkreettisiin painopisteisiin. Strategiatyö jatkui vuonna 2015 painopisteistä johdettuihin konkreettisiin tavoitteisiin ja (hallintokuntakohtaisiin) toimenpiteisiin toiminnoittain. Strategia tulee päätös-menettelyyn vuoden 2016 alussa.

14 Keskeiset toiminnalliset tavoitteet Kehitetään palvelurakennetta ja palveluketjuja sekä uudistetaan palveluja huomioiden kuntastrategian linjaukset laaja-alaisesta turvallisuudesta, palvelujen oikeaaikaisuudesta sekä asukkaiden kokonaishyvinvoinnin edistämisestä. Tehokkaan palvelujen järjestämisen ja tarvittaessa talouden tasapainottamisohjelman toteutumisen varmistaminen ja jatkotoimenpiteiden valmistelu. Kunnan taloudellisen kantokyvyn seuraamisen kehittäminen. Kunta tukee nykyisten yrittäjien toimintaa ja pyrkii houkuttelemaan uusia ajanmukaisilla tukimuodoilla (esim. kehittämislaina). Kehitetään toimenpiteitä asukasluvun laskun pysäyttämiseksi. Kehitetään kunnan johtamisjärjestelmään liittyviä toimenpiteitä ja huolehditaan henkilöstön osaamisen kehittämisestä ja jaksamisesta. Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Sitova Kuntastrategian laadukas valmistelu ja käyttöönotto Kuntastrategian valmistuminen ja ohjattu käyttöönotto Valtuuston hyväksyntä kevät 2016, Ohjattu hallintokuntakohtainen käyttöönotto Sitova Sitova Sitova Uusinvestoinnit pienemmät kuin poistot, pois lukien päiväkodin rakennustyön Hyvät kunnan kehittymisen edellytykset Viihtyisän ja turvallisen asumisen kunta Tilinpäätös Valtuuston päätös Asukasluku Työpaikkakehitys Kokonaishyvinvoinnin ja turvallisuuden maakunnallinen ja seutukunnallinen suunnitelma ja toimeenpano kevät 2016 Tilinpäätösluvut Asukasluku nousee vuodesta 2014 10 20 uutta työpaikkaa Ohjattu hallintokuntakohtainen käyttöönotto ja toimeenpano kevät 2016 Sitova Ennaltaehkäisevät palvelurakenteet Asukkaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta/hyvinvointia tukeva ja kohdennettu vaikutustarkastelu toiminnan lähtökohtana Arviointi osana kuntastrategiatyön toteutusta eri tyyppisin mittarein Sitova Yhdenvertaisuuden edistäminen Yhdenvertaisuussuunnitelman laadinta vuoden 2016 aikana (lakisääteinen) Yhdenvertaisuussuunnitelma käyttöönotettavissa 1.1.2017 Sitova Veroprosentit, taksat Veroprosentit, taksat ja Vertailutieto valtakunnalli-

15 ja maksut keskimääräistä tasoa maksut maakunnan keskitasoa sin tietoihin Suoritteiden määrä TP14 TP15 TA16 TS17 TS18 Kunnanhallituksen kokoukset 26 23 23 23 23 Kunnanhallituksen toimintakate on 293 921 euroa.

16 Vastuualue Yleishallinto Vastuualueen tilivelvollinen Kunnanhallitus ja kunnansihteeri Yleishallinnon vastuualue koostuu seuraavista vastuualueista: Toiminta-ajatus Visio Hallintopalvelut Henkilöstöhallinto (henkilöstöhallinto, työsuojelu, muut toimikunnat) Palvelut (hallintopalvelut, yhteispalvelupiste, talouspalvelut atk-palvelut, työllistämistoimet) Yleishallinnon vastuualue luo kunnan organisaatiolle hyvät edellytykset tulokselliselle työskentelylle, hyvinvoinnille ja palvelutuotannolle sekä edistää kuntastrategian ja muiden kehittämisohjelmien laadintaa ja toteuttamista. Yleishallinto ohjaa, koordinoi ja kehittää kunnan palvelutoimintaa yhteistoiminnassa kestävän kehityksen (sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ekologinen) periaatteen mukaisesti kuntastrategiaa ja säädöksiä noudattaen sekä talouden tasapainon säilyttäen. Talousarvion sisältö /keskeiset muutokset ja tavoitteet: Henkilöstöohjelma sekä henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämisen suunnitelma on tehty vuonna 2014 ja päivitetty vuonna 2015. Molempien suunnitelmien keskeisenä periaatteena on 1) henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen turvaaminen myös tulevaisuuden vaihtuvissa, muuttuvissa työtehtävissä ja ympäristöissä, 2) yhteisölliseen toimintakulttuurin ja jaettuun osaamiseen pohjautuva toiminta, 3) organisaation haavoittuvuuden (mm. varahenkilö- ja sijaisuusjärjestelyt) vähentäminen sekä 4) työntekijä- ja esimiestaitojen kehittäminen. Kuntaan on tekeillä vuoden 2016 alkupuolelle mennessä henkilöstön hyvinvoinnin suunnitelma, jossa otetaan huomioon mm. työntekoa tukevan organisaation ja johtamisen kehittäminen, selkeät töiden järjestelyt ja työnkuvaukset, yhteiset pelisäännöt. avoin vuorovaikutus, osaamisen varmistaminen sekä oman toiminnan jatkuva arviointi. Henkilöstön hyvinvoinnin suunnitelma on ollut esittelyssä koko kunnan henkilöstölle syksyllä 2015 ja se tulee kunnanhallituksen käsittelyyn vuoden 2016 alkupuolella. Lähtökohtana suunnitelmassa on ajatus, että vain osaava ja hyvinvoiva henkilökunta pystyy tuottamaan laadukkaita palveluja kuntalaisten parhaaksi. Kunnan koko henkilöstölle on tehty työhyvinvointikartoitus työterveyshuollon toteuttamana syksyllä 2015. Työhyvinvointikyselyn tulokset ja niistä johdetut toimenpiteet on liitetty työhyvinvointi-suunnitelman toimenpideosioon.

17 Työllistämistoimien hallinnolliset tehtävät ja budjetointi on siirretty 1.1.2014 alkaen kunnanhallituksen alaisuuteen omalle kustannuspaikalleen. Toimintojen kehittämistä, muotoilua ja yhteistyötä on tehty Viitaseudun kumppanuus ry:n kanssa. Uutena työtapana vuonna 2015 on ollut OPSilla töihin hanke, jonka toiminta jatkuu vuonna 2016. Työllistämistoiminnan kehittämistä kuntatasolla on suuresti vaikuttanut TEtoimistojen häviäminen alueelta sekä tiedonsaannin ja rahoituksen ongelmat. Atk-palvelujen ostopalvelujen volyymin sopeuttaminen säästötavoitteisiin, riittävää palvelutasoa häiritsemättä. ATK-osaamisen lisääminen toimintojen tehostamiseksi ja työtehtävien sujuvuuden varmistamiseksi. ATK-sovellusten ja järjestelmien kehittäminen sopeuttaen tarpeeseen. Sähköisten hallinto- ja talouspalveluiden edelleen kehittäminen. Tuottavuusvertailutietojen hankinta ja kehittäminen palvelemaan mahdollisimman hyvin hallinnon ja talouden hoitoa. Talous- ja muiden järjestelmien kehittäminen siten, että johtamista, (talouden) seurantaa sekä ohjaamista varten tarpeellinen tieto saadaan nopeasti, ajantasaisesti ja vaivattomasti käyttöön. Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Sitova Ajan tasalla olevat henkilöstöpalvelut ja -suunnittelu Henkilöstöohjelman ja henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämisen suunnitelmien toimitoimivuus Suunnitelmissa mainittujen toimen-piteiden arviointi (tasot I III hallintokunnittain) Osaamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Henkilöstötilinpäätös TYHY-suunnitelman toteutuminen Sitova Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen määrä Sitova Työllisyydestä huolehtiminen Työttömyysluvut Muihin toimenpiteisiin ohjaamisen käytänteiden muotoilu moniammatillisena verkostotyönä Uusimuotoinen henkilöstötilinpäätös tehty vuodesta 2016 Täydennyskoulutuksen määrä/vuosi/henkilö Sairauspoissaolojen vähenemistrendin jatkuminen Työttömyysluvut Oppisopimukseen ja muihin toimenpiteisiin ohjattujen määrä Sitova Yhteispalvelupisteen kehittäminen osana kunnan muuta toimintaa Yhteispalvelupisteen muuttuminen etäpalvelupisteeksi prosessi Etäpalvelupiste kunnan infopisteenä Etäpalveluiden toiminnan sujuvuus Infopisteeseen määriteltyjen toimintojen sujuvuus

18 Sitova ATK-palvelujen kehittäminen ATK-palvelut osana sujuvaa ja tehokasta työtä Toimiva ylläpito, kehittäminen resurssien puitteissa Sitova Vuorovaikutuksen ja osallisuuden varmistaminen Toimivammat kotisivut syksyyn 2016 mennessä Yleishallinnon toimintakate -488 999 euroa Kunnanhallituksen talousarvio (euroa) Ed.Budj. Budjetti Suun. I Suun. II 2015 2016 2017 2018 TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot Korvaukset kunnilta ja kuntay 3 600,00 Muut suoritteiden myyntituoto 44 082,00 Myyntituotot 47 682,00 Tuet ja avustukset 56 000,00 23 360,00 23 360,00 23 360,00 Toimintatuotot 103 682,00 23 360,00 23 360,00 23 360,00 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -399 437,00-327 800,00-327 800,00-327 800,00 Palkat ja palkkiot -399 437,00-327 800,00-327 800,00-327 800,00 Henkilösivukulut Eläkekulut -104 626,00-88 504,00-88 504,00-88 504,00 Muut henkilösivukulut -24 095,00-17 558,00-17 558,00-17 558,00 Henkilösivukulut -128 721,00-106 062,00-106 062,00-106 062,00 Henkilöstökulut -528 158,00-433 862,00-433 862,00-433 862,00 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot -44 950,00-52 600,00-52 600,00-52 600,00 Muiden palvelujen ostot -221 338,00-244 281,00-244 281,00-244 281,00 Palvelujen ostot -266 288,00-296 881,00-296 881,00-296 881,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -15 941,00-12 005,00-12 005,00-12 005,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -15 941,00-12 005,00-12 005,00-12 005,00 Avustukset Avustukset yhteisöille -25 000,00-13 400,00-13 400,00-13 400,00 Avustukset -25 000,00-13 400,00-13 400,00-13 400,00 Muut toimintakulut Vuokrat -40 782,00-41 882,00-41 882,00-41 882,00 Muut toimintakulut -7 700,00-8 250,00-8 250,00-8 250,00 Muut toimintakulut -48 482,00-50 132,00-50 132,00-50 132,00 Toimintakulut -883 869,00-806 280,00-806 280,00-806 280,00 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -780 187,00-782 920,00-782 920,00-782 920,00

19 1.5 ELINKEINOLAUTAKUNTA Elinkeinolautakunnan toimialue koostuu seuraavista vastuualueista: Hallintopalvelut Lomituspalvelut Elinkeinopalvelut Vastuualue Hallintopalvelut Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Elinkeinolautakunta ja maaseutusihteeri Sinikka Linnakallio. Hallintopalvelujen vastuualue vastaanottaa ja käsittelee hakemuksia, sekä tekee niihin liittyvät maksatukset, laskutukset ja takaisinperinnät. Visio Hallintopalvelut tarjoaa asiantuntevaa palvelua ja on asiantunteva ja tehokas yhteistyökumppani kunnan kaikille yrittäjille. Talousarvion sisältö Lakisääteiset maaseutuelinkeinoviranomaisen palvelut ostetaan Pihtiputaan maaseutuhallinnon paikallisyksiköltä. Kustannukset kuuden kunnan alueella toimivassa yksikössä jaetaan viljelyssä olevan peltoalan perusteella. Elinkeinolautakunta käsittelee kehittämisrahaston hakemukset ripeästi, sekä valmistelee elinkeinoihin liittyviä asioita kunnanhallitukselle ja valtuustolle. Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Sitova Kaikki tuet saadaan haettua ja Maksuluvan auetessa 98 % tuista lähtee maksatettua aikataulussa maksuun Sähköisen tukihaun lisääminen Ripeä kehittämisrahaston hakemusten käsittely Hakemuksista 85 % tulee sähköisesti. Päätös 1 kk:n kuluessa hakemuksen jättämisestä Suoritteiden määrä TP14 TA15 TA16 TS17 TS18 Elinkeinolautakunnan kokoukset Elinkeino ltk:n päätökset 5 28 6 30 6 30 6 30 6 30 Hallintopalvelujen toimintakate on 52 995 euroa.

20 Vastuualue Lomituspalvelut Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Visio Elinkeinolautakunta ja maaseutusihteeri Sinikka Linnakallio Kinnulan kunta tukee maksullista lomittaja-apua. Parannetaan viljelijöiden mahdollisuutta jaksaa työssään sekä varmistetaan, että lomittajien työpaikat säilyvät ja pysyvät koko-aikaisina. Talousarvion sisältö/ keskeiset muutokset Karstulan kunta vastaa lomituspalvelujen tuottamisesta alueella. Kinnulan kunta tukee maksullista lomittaja-apua n. 30-50 %/tunti kinnulalaisten lomansaajien osalta. Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Sitova Maatalousyrittäjät käyttävät Käyttö vähintään 50 tuntia/palveluja maksullista lomittaja-apua käyttävä yrittäjä Lomituspalvelujen toimintakate on 9 500 euroa.

21 Vastuualue Elinkeinopalvelut Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Visio Elinkeinolautakunta ja maaseutusihteeri Sinikka Linnakallio Elinkeinopalvelut luo toimintaedellytyksiä nykyisille yrityksille sekä uusille toimialoille ja yrityksille. Kinnula tarjoaa yrityksille ja perheille joustavasti ja luotettavasti edellytyksiä yrittää ja asua maaseutuympäristössä. Talousarvion sisältö/ keskeiset muutokset Tavoitteet Kunta edistää elinkeinoelämän kehittymistä ja työllisyyden parantamista laadukkailla ja korkeatasoisilla elinkeinopalveluilla, jotka tuottaa alueella kuntien yhteisesti omistama kehittämisyhtiö Witas Oy. Lisäksi kehittämisyhtiöltä ostetaan matkailupalvelut. Kunta rakentaa elinkeinoelämän tarvitseman infrastruktuurin ja lisäksi on tarpeen mukaan mukana rakentamassa toimitiloja yrityksille. Kunta tukee yritysten toimintaa olemalla mukana yritysten kehittämishankkeissa tarpeen vaatiessa. Alkuvuonna valtuusto päättää elinkeinojen kehittämisrahaston uudet toimitatavat. Sitovuus Tavoite Mittari Sitova Hyvät elinkeinojen kehittymisen Yritysten ja työpaikkojen määrä edellytykset + merkkinen Neuvontapalvelut yrittäjien saatavilla ja mahdollisimman läheltä Yrittäjien tyytyväisyys palveluihin Elinkeinopalvelujen toimintakate on 149 500 euroa.

22 Elinkeinolautakunnan talousarvio (euroa) Ed.Budj. Budjetti Suun. I Suun. II 2015 2016 2017 2018 TULOSLASKELMA Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -3 200,00-3 250,00-3 250,00-3 250,00 Palkat ja palkkiot -3 200,00-3 250,00-3 250,00-3 250,00 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 813,00-1 460,00-1 460,00-1 460,00 Muut henkilösivukulut -180,00-180,00-180,00 Henkilösivukulut -1 813,00-1 640,00-1 640,00-1 640,00 Henkilöstökulut -5 013,00-4 890,00-4 890,00-4 890,00 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot -32 185,00-31 640,00-31 640,00-31 640,00 Muiden palvelujen ostot -116 868,00-109 376,00-109 376,00-109 376,00 Palvelujen ostot -149 053,00-141 016,00-141 016,00-141 016,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -200,00-300,00-300,00-300,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -200,00-300,00-300,00-300,00 Avustukset Avustukset kotitalouksille -51 500,00 Avustukset yhteisöille -8 000,00-61 000,00-61 000,00-61 000,00 Avustukset -59 500,00-61 000,00-61 000,00-61 000,00 Muut toimintakulut Vuokrat -4 789,00-4 789,00-4 789,00-4 789,00 Muut toimintakulut -4 789,00-4 789,00-4 789,00-4 789,00 Toimintakulut -218 555,00-211 995,00-211 995,00-211 995,00 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -218 555,00-211 995,00-211 995,00-211 995,00

23 1.6 PERUSTURVALAUTAKUNTA Perusturvalautakunnan toimialue koostuu seuraavista vastuualueista: Hallintopalvelut Perhepalvelut Vanhusten ja vammaisten palvelut Terveyspalvelut Koko perusturvan toiminta-ajatuksena on ystävällinen ja asiantunteva palvelu ihmisen elämänkaaren kaikissa vaiheissa psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin saavuttamiseksi, ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Perusturvan toiminta-ajatus nojaa kuntastrategian arvoihin: asiakkaan omien voimavarojen, toimintakyvyn ja osaamisen vahvistamiseen eri elämäntilanteissa, työntekijöiden ja asiakkaiden molemminpuoliseen vastuuttamiseen asiakasprosessissa, välittävään työskentelyotteeseen, sekä päätöksenteon tasa-arvoisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Kuntalain mukaan kunnan on laadittava taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (ns. suunnittelukausi), josta ensimmäinen on talousarviovuosi. Taloussuunnittelukauden aikana perusturvan hallinnonalalta siirtyy perustoimeentulotuen maksatus Kelalle, mutta täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen käsittely jää kuntaan 1.1.2017 tapahtuvan uudistuksen myötä. Toimeentulotuki jää kustannuksena perusturvan talousarvioon, vaikka maksatus tapahtuukin Kelan kautta. Valtakunnallisesti perusturvan hallinnonalalla valmistaudutaan isoon uudistukseen. Hallitus on linjannut 7.11.2015 valtakunnallisten itsehallintoalueiden määräksi 18 ja sote-alueiden määräksi 15. Valtakunnallisesti muutoksia valmistellaan hallituksen tarkemmin määrittelemässä aikataulussa siten, että monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskeva ja sote-sektorin valinnanvapautta laajentava lainsäädäntö saadaan voimaan 1.1.2019. Toiminnallisesti seuraavien taloussuunnitteluvuosien aikana Kinnulan kunnan perusturvaa tullaan ohjaamaan ja suuntamaan entistä tiiviimmin kohti maakunnallista sosiaali- ja terveystoimen itsehallintoaluetta

24 Vastuualue Hallintopalvelut Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Tavoitteet Toiminta Perusturvalautakunta, perusturvajaos, toimialajohtaja ja sosiaalijohtaja Hallintopalvelujen tavoitteena on turvata kuntalaisille riittävät, monipuoliset, kohtuuhintaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Kinnula ja Wiitaunioni (Viitasaari, Pihtipudas) muodostavat yhdessä perusturvan yhteistoiminta-alueen, jolla on yhteinen perusturvalautakunta. Kinnulasta on lautakunnassa kaksi jäsentä. Kinnula vastaa itsenäisesti henkilöstö-, sopimus- ja talousasioista. Kinnulan kunnanhallitukselle valmistelevana toimielimenä toimii perusturvajaos, jonka valtuusto nimeää valtuustokausittain neljäksi vuodeksi kerrallaan. Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Sitova Työpaikkakokous Määrä 10 kertaa/vuosi Sitova Henkilöstökokous Määrä 2 kerta/vuosi Suoritteiden määrä TP14 TA15 TA16 TS17 TS18 Perusturvalautakunnan kokoukset/yhteislautakunta Perusturvajaoksen kokoukset 12 10 10 10 12 12 12 12 12 12 Hallintopalvelujen toimintakate on 119 212 euroa.

25 Vastuualue Perhepalvelut Vastuualueen tilivelvollinen Sosiaalijohtaja, sosiaaliohjaaja ja sosiaalityöntekijä Tulosalueeseen kuuluvat tulosyksiköt 1. Sosiaalitoimen peruspalvelut 2. Lastensuojelu Muun sosiaali- ja terveystoimen tulosyksikkö Sisältää sosiaalityön koko laajuudessaan elämänkaarimallin mukaisesti lapsuudesta vanhuuteen. Palvelu sisältää lasten, nuorten ja aikuisten tukemista mm. sosiaalihuoltolain ja toimeentulotukilain mukaisten toimenpiteiden avulla. Asiakkaan omaa arjessa selviytymistä tuetaan asiakassuunnitelman mukaisilla toimenpiteillä, mm. tukihenkilöllä/ tukiperheillä, kotipalvelulla, perhetyöllä, sosiaaliohjauksella ja sosiaalityöllä. Muu sosiaali- ja terveystoimen tulosyksikkö sisältää myös mielenterveyskuntoutujien avo- ja asumispalvelut, kriisityön, sosiaalipäivystyksen, kuntouttavan työtoiminnan ja yksilöllisen palveluohjauksen ja neuvonnan asiakkaan elämänhallinnan lisäämiseksi, sekä lastenvalvojan palvelut. Muun sosiaali- ja terveystoimen tulosyksikön vastuualueelta tuotetaan koulukuraattoripalvelut sivistystoimelle (1pv/viikko). Sosiaaliasiamiestoiminta ostetaan Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukselta. Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Sitova Toimeentulotukiasiakkaiden kanssa tehdään yksilölliset asiakassuunnitelmat erityisesti nuorten alle 29- vuotiaiden kanssa Asiakassuunnitelmat/ asiakasmäärä alle 29- vuotiaat Asiakassuunnitelmat laadittu kaikille alle 29-vuotiaille toimeentulotukiasiakkaille Sitova Aktivointiehdon täyttävä asiakas tunnistetaan ja laaditaan aktivointisuunnitelma sosiaalitoimen ja TEtoimiston yhteistyönä/ TYP-yhteistyö % asiakasryhmästä/ aktivointisuunnitelman tekoon osallistuneet asiakkaat 100 % aktivointiehdon täyttävistä asiakkaista

26 Sitova Ennaltaehkäisevä perhetyö Välitystiliasiakkuuteen ohjataan tarpeen mukaan ja samalla laaditaan suunnitelma, miten asiakas itse saisi talouden hallintaan Moniammatillinen yhteistyö, tavoitteena tukea lapsia, nuoria ja perheitä. Tukitoimina mm.perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelut. % välitystiliasiakkaat/ suunnitelmat Käyntimäärät/ vauvaperheet 100 % välitystiliasiak-kuuksien osalta palveluun suostuvista ja sitoutuvista vähintään yksi käynti/ vauvaperhe Perhetyö, kotipalvelu Palvelutarpeen arviointi Perhetyöllä tuetaan vanhemmuutta ja etsitään perheen omia voimavaroja. Palvelutarpeen arviointi aloitettava välittömästi tai viim. 1-7 päivän kuluessa Kotikäynnit/ asiakassuunnitelmat Arvioinnin aloitusajankohta/ arvioinnit Kotikäynnit toteutuvat suunnitelman mukaisesti Arvioinnit toteutetaan lakisääteisessä aikataulussa Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Ylläpidetään ja edistetään koulutusten avulla perhepalvelujen vastuualueen henkilöstön osaamista. 2. Kehitetään ja syvennetään järjestelmällisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien asioiden edistämiseksi yhteistyötä sidosryhmien kanssa (TYPtoiminta, järjestöt, koulutusorganisaatiot). 3. Päihde- ja mielenterveyspalveluissa painopiste on avohuollon tukitoimissa ja siinä tehdään tiivistä yhteistyötä Wiitaunionin päihde- ja mielenterveyspalvelujen kanssa. 4. Koulutetaan tukihenkilöitä lapsille ja nuorille yhteistyössä järjestöjen kanssa. 5. Lasten ja perheiden tukemisessa hyödynnetään ensisijaisesti omia voimavaroja, läheisverkostoja, järjestöjä. Keskeisiä lukuja TP14 TA15 TA16 TS17 TS18 Toimeentulotuen määrä / 109 99 121 121 121 kunnan asukas Muun sosiaali- ja terveystoimen tulosyksikön nettomeno on 353 514 euroa.

27 Lastensuojelun tulosyksikkö Sisältää lastensuojelun avohuollon kustannukset ja laitoshoidon. Nettomeno 339 488 euroa. Lastensuojelun tukimuodot: 1. Lastensuojelun avohuollon tukitoimena on huolen puheeksiottaminen, keskustelut, lastensuojelutarpeen selvitys, perhetyö, harrastusten tukeminen, taloudelliset tukitoimet ja muut lasta ja perhettä tukevat palvelut. 2. Lastensuojelun sijaishuollolla tarkoitetaan ensisijaisesti kuntouttavaa sijaishuoltoa tai isojen muutostarpeiden vuoksi pitkäkestoista sijaishuoltoa. Tavoitteena perheen yhdistäminen, ensisijaisesti perhehoito. 3. Sijoitetun nuoren jälkihuolto jatkuu 21 vuotiaaksi asti. Se voi olla opiskelun, asumisen, harrastusten tai muuta nuorten tarvitsemaa tukea. Lastensuojelun osalta keskeiset tavoitteet on käsitellä lastensuojeluilmoitus ja lastensuojelutarpeen selvitys lakisääteisessä määräajassa. Perheneuvonnan tulosyksikkö Sisältää perheneuvolan, elatusturvan, edunvalvonnan ja päihdetyön. Nettomeno on 159 062 euroa. Perhepalvelujen toimintakate on -852 064 euroa.

28 Vastuualue Vanhusten ja vammaisten palvelut Vastuualueen tilivelvollinen Sosiaalijohtaja, sosiaaliohjaaja, sosiaalityöntekijä ja johtava hoitaja Tulosalueeseen kuuluvat tulosyksiköt Tavoitteet 1. Vanhusten laitos- ja palveluasuminen 2. Vammaisten työtoiminta 3. Vammaisten laitospalvelut 4. Kotipalvelut 5. Muut vanhusten ja vammaisten palvelut Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Sitova 1. 2. Kotona ja kodinomaisissa oloissa asumisen turvaaminen ja edistäminen Toimiva hoidon porrastus Kotona/kodinomaisissa oloissa asuvien osuus 75 vuotta täyttäneistä 92 %:a 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona tai kodinomaisissa oloissa 3. Laadukkaat ja asiakaslähtöiset vanhus- ja vammaispalvelut RAVA-mittari (toimintakyvyn- ja hoidontarpeen arvionti) Pitkäaikaisessa laitoshoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa vain paljon apua tarvitsevia, RAVA-indeksi > 1,5 Asiakaspalaute ja -kyselyt Asiakastyytyväisyys Palvelu Palvelun kuvaus Kehittämistoimet 2016-2018 Tehostettu palveluasuminen Ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista järjestetään ikäihmisille, jotka eivät selviä yksin/omaisten/kotihoidon avun turvin. Ympärivuorokautinen palvelu sisältää perusturvan (hoiva,apu,ohjaus,tuki), sairaanhoito-, hygienia-, ateria- ja puhtaanapitopalvelut. Palveluohjauksen ja hoidon porrastuksen kehittäminen, RAVA-mittarin tehokkaampi hyödyntäminen. Tarkoitus on sijoittaa asiakkaat oikeille hoitopaikoille asiakkaan hoidon vaativuuden mukaisesti. RAVA-indeksi >2,5

Perhehoito Laitoshoito Perhehoito on kotona järjestettävä ikäihmisten ympärivuorokautinen hoitomuoto, joka soveltuu lievästi/keskivaikeasti muistisairaille/turvattomuutta kokeville Lyhyt hoitojakso laitoshoidon paikalla on tarkoitettu akuutin sairaalajakson jälkeen kuntoutuksen tarpeessa oleville henkilöille. Pitkäaikainen laitoshoito on ympärivuorokautista hoitoa asiakkaille, joiden tila edellyttää merkittävää sairaudenhoitoa. 29 Perhehoidon käyttöönottoa edistetään vaiheittain Laitoshoitopaikkojen avulla turvataan asiakkaiden kotiutuminen sairaalasta ja mahdollistetaan omaishoitajien hoidettaville intervallipaikat Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Kuntouttavan työotteen ylläpitäminen koti- ja laitoshoitopalveluissa tarkoittaa asiakkaiden oman toimintakyvyn tukemista eri keinoin. 2. Kotiin annettavien hyvinvointia ja yksilön omaa toimintakykyä edistävien palvelujen turvaaminen: vanhuksille riittävän varhaiset kotona asumista tukevat palvelut (mm. siivous, asiointi, ruoka) ja myöhemmässä palvelutarpeessa riittävän monipuolisesti räätälöidyt palvelut kotona asumisen turvaamiseksi mahdollisimman pitkään. 3. Hoidon porrastuksen ylläpitäminen julkisissa ja yksityisissä sosiaali- ja terveyspalveluissa. RAI-järjestelmän käyttöönoton valmistelu. 4. Hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä jatketaan vuosittain. 5. Omaishoitajien työn tukeminen ja nk. naapuriapujärjestelmän edelleen kehittäminen ja vahvistaminen. 6. Vanhusten perhehoidon lisääminen. 7. Vanhusten ja vammaisten osallistumista omien asioiden suunnitteluun ja päätöksentekoon edistetään vanhus- ja vammaisneuvoston työskentelyllä. 8. Kunnan, seurakunnan ja järjestöjen kesken yhteistyössä kehitetään ja ylläpidetään ystäväpalvelutoimintaa. 9. Yksilöllisyyden ja asiakkaan näkemyksen selvittäminen omasta palvelutarpeestaan sekä palvelusuunnitelman laatiminen ja päivittäminen. 10. Aletaan valmistelemaan Kotipihan tilojen käyttöönottoa perusturvan vanhustenhuollon tarpeisiin päivähoidon väistyvien tilojen osalta (suunnittelutyön käynnistys).

30 Vanhusten laitospalvelun tulosyksikkö Toiminta Suoritteiden määrä TP14 TA15 TA16 TS17 TS18 Vanhainkodin ja palveluasumisen 8014 8100 8200 8200 8200 hoitopäivät (sisältää Kotipihan palveluasunnot) Suoritteiden hinta / TP14 TA15 TA16 TS17 TS18 Hoitopäivän hinta (vanhainkodin lyhyt- ja pitkäaikaishoito sekä palveluasuminen 104 110 95 95 95 Nettomeno vuonna 2015 on 776 362 euroa. Kehitysvammaisten päivätoiminnan tulosyksikkö Kehitysvammaisten päivätoiminta ostetaan Marjan kodilta. Nettomeno on 82 290 euroa. Vammaisten laitospalvelujen tulosyksikkö Sisältää Suojarinteen kuntayhtymän purkamiseen liittyvät eläkemenoperusteiset maksut sekä kehitysvammaneuvolapalvelun oston. Nettomeno 6 700 euroa. Kotipalvelun tulosyksikkö Sisältää kotipalvelun menot, tukipalvelut ja palvelusetelin, nettomeno 93 548 euroa. Muut vanhusten ja vammaisten palvelut Sisältää vammaispalveluohjauksen, perhehoidon, ostopalvelun/vammaispalvelu, ostopalvelun/vanhusten asumispalvelu, päiväkeskustoiminnan, taloudelliset tukitoimet ja omaishoidontuen. Kehitysvammahuollon, vammaishuollon ja vanhustenhuollon asiakkaille laaditaan yksilölliset asiakassuunnitelmat, jotka päivitetään määräajoin. Lisäksi kehitysvammahuollon asiakkaille laaditaan erityishuolto-ohjelmat, jotka tarkistetaan tarpeen mukaan.

31 Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Kehitysvammahuolto ja muu vammaishuolto Palvelutarpeen arviot, asiakassuunnitelmat Vammaishuollon asiakkaat/ päivitetyt asiakassuunnitelmat 100% vuo- Vanhustenhuolto Omaishoidontuki Vanhusten päiväkeskustoiminta Nettomeno yhteensä 1 132 863 euroa. Palvelutarpeen arviot, asiakassuunnitelmat Omaishoidontukea myönnetään 100% kaikille kriteerit täyttäville Päiväkeskustoimintaan osallistuvien määrä/ käyntimäärät Vanhusten ja vammaisten palvelujen toimintakate on - 2 091 763 euroa. sittain Vanhustenhuollon asiakkaat/ päivitetyt asiakassuunnitelmat 100% vuosittain Omaishoidettavat/ omaishoidontukea hakeneet kriteerit täyttävät asiakkaat 8-10 osallistujaa/ toimintapäivä

32 Vastuualue Terveyspalvelut Vastuualueen tilivelvollinen Sosiaalijohtaja, ylilääkäri, johtava hoitaja ja hammaslääkäri Tulosalueeseen kuuluvat tulosyksiköt Tavoitteet: 1. Vastaanottopalvelut 2. Terveyspalvelujen tukipalvelut 3. Vuodeosastopalvelut 4. Hammashuolto 5. Työterveyshuolto 6. Erikoissairaanhoito Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Terveyden edistäminen Ennaltaehkäisevät toimenpiteet Väestön terveydentilan Sairauksien ennaltaehkäisy, varhainen toteaminen ja oikeaaikainen hoitaminen (tiedottaminen, neuvonta, seulontatutkimukset) paraneminen, mm. hyvinvointi-indikaattorien arvoilla todentaen Sitova Hoitoonpääsy / hoitotakuu Kehittämisperiaatteet tavoitteiden saavuttamiseksi Yhteydensaanti samana päivänä, kiireettömissä tapauksissa hoidon tarpeen arviointi kolmen päivän kuluessa, hoito 3 kuukauden kuluessa ja hammashoidossa 6 kuukaudessa. 100 % pääsy määräajassa. 1. Jatketaan edelleen vastaanoton hoitajakäytäntöä (diabetes-, reuma-, astma-, dementia-, sydän- ja haavahoitaja). 2. Terveysneuvonnalla edistetään kunnan asukkaiden terveydentilaa ja ohjataan asukkaat oikeiden terveyspalvelujen käyttöön. 3. Varhainen puuttuminen riskiperheiden ongelmiin ja niiden hoitaminen yhteistyössä eri tahojen kanssa. Perhetyöntekijä työskentelee joka toinen viikko 1pv/viikko neuvolan perhetyöntekijänä. 4. Äitiys-, perhesuunnittelu- ja lastenneuvolassa sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa työmuotoina käytetään terveystarkastuksia, seulontatutkimuksia mm. LENE ja VANE, suojarokotuksia, terveysneuvontaa ryhmille ja yksilöittäin, puheterapeutin ja psykologin palveluja. Erityisesti huomioitava laajat terveystarkastukset ja niiden edellyttämät aika- ja työntekijäresursoinnit. 5. Lääkinnällisen kuntoutuksen palvelujen avulla tuetaan asiakkaan toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä.

33 Vastaanottopalvelujen tulosyksikkö 6. Potilasasiamies ohjaa ja neuvoo asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. 7. Kansallisen potilasarkiston ja reseptikeskuksen edellyttämät toimenpiteet (mm. potilasinformointi ja tiedonsiirtoajat) huomioidaan toimintaprosesseissa. Sisältää lääkärin vastaanoton, terveysneuvonnan, kuntoutuksen, lääkinnällisen kuntoutuksen, mielenterveystyön, puheterapian, kotisairaanhoidon, sairaankuljetuksen ja potilasasiamiehen tehtävät. Terveyskeskuksessa on ylilääkärin ja terveyskeskuslääkärin virat. Lääkärin vastaanoton nettomeno on 527 661 euroa. Terveyskeskuksen muita käyntejä on yhteensä n. 4000 kpl sisältäen kouluterveydenhuollon, työterveyshuollon ja terveysneuvonnan käynnit. Terveysneuvonnan nettomeno on 118 266 euroa. Vuonna 2014 kotisairaanhoidossa työskentelee kokoaikaisesti kolme työntekijää, kotisairaanhoidon nettomeno 174 648 euroa. Palvelu Palvelunkuvaus Asiakasmäärä Kotisairaanhoito Sairaanhoitopalvelut pitkäaikaissairaille, ikääntyville, vammaisille. Tavoitteena edistää turvallisuutta, selviytymistä kotona. Avustetaan lääke-asioissa, haavanhoidossa, perushoidossa. Säännöllisen kotisairaanhoidon piirissä n.45 asiakasta ja n. 5-6 tilapäistä käyntiasiakasta. Yksittäisen asiakkaan luona voi olla jopa 3-4 käyntiä/vrk Mielenterveystyön palvelut on kunnassa järjestetty siten, että psykologi vastaa pääasiassa lasten- ja nuorten palveluista. Raskasta psykiatrista asiantuntemusta vaativa avohuollon työskentely ostetaan Wiitaunionin päihde- ja mielenterveystyön yksiköltä. Lisäksi ostetaan myös depressiohoitajan työpanosta. Mielenterveyspalvelujen perustyöskentely toteutetaan maantieteellisesti Kinnulassa, psykiatrian vastaanotolla on asioitava yhteistoiminta-alueella. Mielenterveystyön nettomeno 107 498 euroa. Kunnassa on oma puheterapeutti, puheterapian nettomeno on 33 928 euroa. Sairaankuljetus / ensihoitopalvelut ostetaan Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä, nettomeno 92 000 euroa. Kuntoutuksen, lääkinnällisen kuntoutuksen ja potilasasiamiehen nettomeno 78 705 euroa. Vastaanottopalvelujen nettomeno yhteensä 1 132 706 euroa.