Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/2015 1 (80)

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/2015 1 (80) Ympäristölautakunta Aika 11.06.2015 klo 09:11-10:17 Paikka Kokoushuone, Riistakatu 5 B, Iisalmi Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 58 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 59 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 60 Asioiden käsittelyjärjestys 5 61 Ympäristölupa eläinsuojalle, Anttila Taru, Kiuruvesi 6 62 Ympäristölupa eläinsuojalle, Komulainen Jani-Martti, Vieremä 63 Ympäristölupa eläinsuojalle, Kainulainen Lasse, Vieremä 42 64 Maalämpöpumpun aiheuttama meluhaitta asuinhuoneiston makuuhuoneessa, Asunto Oy Kiuruveden Katajatie 5 65 Lausunto Sahatie 2 asemakaavan muutoksesta, Kiuruvesi 66 Viranhaltijapäätökset ajalta 14.5.- 3.6.2015 71 67 Tiedoksiannot 72 68 Muut asiat 73 69 Lausunto AK 363 Savon Voima (keskusta ja pohjoinen) asemakaavan muutosehdotuksesta, Iisalmi 25 59 70 74

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/2015 2 (80) Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Harmoinen Unto Puheenjohtaja Kekkonen Anne Jäsen Malmivaara Niilo-Kustaa Varapuheenjohtaja Mehtonen Erkki Jäsen Nousiainen Risto Jäsen Tenhunen Kirsi Jäsen Tuovinen Merja Jäsen Veteli Martti Esittelijä, ympäristöjohtaja Tenhunen Jouko Yhtymähallituksen edustaja Kauppinen Helli Pöytäkirjanpitäjä Allekirjoitukset Unto Harmoinen Puheenjohtaja Helli Kauppinen Pöytäkirjanpitäjä Asiat 58-69 Pöytäkirja tarkastettu 11.6.2015 Anne Kekkonen Pöytäkirjantarkastaja Niilo-Kustaa Malmivaara Pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja asetettu nähtäville Pöytäkirja pidetään nähtävillä keskiviikkona 17.6.2015 klo 9.00-15.00 ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut -vastuualueen Iisalmen toimipisteessä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/2015 3 (80) Ympäristölautakunta 58 11.06.2015 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ymplk 11.06.2015 58 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän hallintosäännön mukaan ko kous kutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan va ra puheen joh ta ja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsi teltävät asiat. Esityslista lähetetään kokouskutsun yhtey des sä. Kokouskutsu lähetetään vähintään neljä päivää ennen kokousta jäse nil le, kuntayhtymän toimitusjohtajalle, yhtymähallituksen pu heenjoh ta jal le, yhtymähallituksen toimielimeen nimeämälle edustajalle, kun ta yh ty män jäsenkuntien hallituksille ja muille, joilla on läs näolo-oi keus tai velvolli suus toimielimen päättämällä tavalla. Esityslistan tulee kunkin asian osalta sisältää esittelijän ehdotus ympä ris tö lau ta kun nan päätökseksi. Kuntalain 58 :n mukaan ympäristölautakunta on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Harmoinen Unto Kekkonen Anne Malmivaara Niilo-Kustaa Mehtonen Erkki Nousiainen Risto Tenhunen Kirsi Tuovinen Merja puheenjohtaja jäsen jäsen, varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen Ympäristöjohtajan päätösehdotus: Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/2015 4 (80) Ympäristölautakunta 59 11.06.2015 Pöytäkirjantarkastajien valinta Ymplk 11.06.2015 59 Päätösehdotus: Ympäristölautakunta valitsee pöytäkirjantarkastajiksi Anne Kekkosen ja Niilo-Kustaa Malmivaaran. Päätös: Ympäristölautakunta valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Anne Kekkosen ja Niilo-Kustaa Malmivaaran.

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/2015 5 (80) Ympäristölautakunta 60 11.06.2015 Asioiden käsittelyjärjestys Ymplk 11.06.2015 60 Päätösehdotus: Ympäristölautakunta hyväksyy esityslistan kokouksen asioiden käsittelyjärjestykseksi. Päätös: Ympäristölautakunta päätti ottaa käsiteltäväkseen yhden lisäasian; 69 lausunto AK 363 Savon Voima (keskusta ja pohjoinen) asemakaavan muutosehdotuksesta, Iisalmi. Esityslista ja lisälista hyväksyttiin asioiden käsittelyjärjestykseksi.

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/2015 6 (80) Ympäristölautakunta 61 11.06.2015 Ympäristölupa eläinsuojalle, Anttila Taru, Kiuruvesi 311/11.01.00/2015 Ymplk 11.06.2015 61 Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Olli Hirsimäki, puh. 040 568 2619 1. ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisesta eläinsuojan ym päris tö lu vas ta. Hakemus koskee lypsykarjatilan toimintaa Kiuruveden kaupungin Lah na joel la, tilalla Haapala (263-407-3-105), osoitteessa Ta pio lantie 100, 74700 Kiuruvesi. 2. HAKIJA Taru Anttila Tapiolantie 100 74700 Kiuruvesi Yhteyshenkilö: Taru Anttila p. 0400 643 601 Tilatunnus: 263115833 Y-tunnus: 2331688-4 3. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tilan eläinsuojassa on nykyään paikat 47 lypsylehmälle, 27 hieholle ja 15 vasikalle (alle 6 kk). Muutostöiden jälkeen tilalla on paikat 47 lyp sy leh mäl le, 32 hieholle ja 20 vasikalle (alle 6 kk). Lisäksi tilalla on yk si hevonen ja kaksi ponia. Eläinsuoja sijaitsee Kiuruvedellä Kosken kylässä, Haapala -ni mi sellä tilalla RN:o 3:105 (263-407-3-105). Eläinsuojan karttakoordinaatit ovat P:7073275 ja I:466090 (ETRS-TM35FIN). Tilan omistavat Taru ja Mika Anttila. 4. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOI- MI VAL TA Eläinsuojalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Tilaa ei ole mer kitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään.

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/2015 7 (80) Ympäristölautakunta 61 11.06.2015 Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 11 a) mukaan eläin suo ja, joka on tarkoitettu vähintään 50 lypsylehmälle, on ym päris tö lu pa vel vol li nen. Eläinsuojan, jossa on useampia eri ikäisiä eläimiä, luvanvaraisuus määräytyy ympäristönsuojelulain liitteen 3 eläin yk sik kö ker toi mil la laskettavien eläinyksikkömäärien perusteella. Täl löin kaikkien tuotantoeläinten eläinyksikkömäärät lasketaan yhteen ja niiden summaa verrataan suurimman eläinyksikkömäärän saa neen tuotantoeläimen eläinyksikkömääräksi muunnettuun lu vanva rai suu den rajaan, jonka ylittyessä toiminta on luvanvarainen. Eläinsuojan tuotantosuunta on maidontuotanto. Tuotantoeläimistä tilal la on eniten lypsylehmiä. Luvanvaraisuuden raja on 50 * 10, 8 = 540 eläinyksikköä. Tilan eläinyksikkömäärä on hakemuksen mu kaisel la eläinmäärällä 667, joten eläinsuoja on ympäristöluvanvarainen. Ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 10 a) koh dan mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee eläin suo jan luvan, joka on tarkoitettu 50 ja alle 150 lypsylehmälle. Kiu ru ve den kaupungissa ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Ylä-Sa von SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta. 5. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille 24.4.2015. 6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALU- EEN KAAVOITUSTILANNE Eläinsuojalla ei ole aiempaa ympäristölupaa eikä kohdetta ole merkit ty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Tilakeskuksen nykyinen eläinsuoja on valmistunut vuonna 2001. Tila kes kuk sen entinen asuinrakennus (rakennettu vuonna 1949) muute taan vasikkatiloiksi. Tilalle rakennetaan uusi 2500 m³ lietesäiliö ja vanha 500 m³ virt sasäi liö puretaan pois. Toinen virtsasäiliö (400 m³) jää käyttöön. Olemas sa olevaa kuivalantalaa pienennetään noin puoleen al ku pe räises tä koostaan. Kuivalantala ja virtsasäiliö ovat valmistuneet vuonna 2001. Tilalle rakennetaan uusi tiivispohjainen korjaamohalli, jossa mm. kemi kaa lit varastoidaan jatkossa. Lannan levitykseen käytettävä peltoala on tällä hetkellä 96,14 ha, jos ta omaa on 49,73 ha, vuokrapeltoa on 36,41 ha sekä so pi mus peltoa 10 ha. Vuokrapeltojen sopimukset ovat hakemuksen liitteenä.

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/2015 8 (80) Ympäristölautakunta 61 11.06.2015 Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään nykyisellä so pi mus kaudel la. Eläinsuojan sijaintipaikalla tarkin voimassa oleva kaava on Pohjois-Sa von maakuntakaava 2030. Maakuntakaavassa tilan kohdalla ei ole merkintää. 7. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminta sijoittuu haja-asutusalueelle. Eläinsuoja ja pellot eivät sijait se luokitellulla pohjavesialueella. Tilan alueella ei ole arvokkaita luon to- tai maisemakohteita. Tilan lähistöllä ei ole luonnonsuojelutai Natura-alueita. Tilakeskus sijaitsee Vuoksen päävesistössä Iisalmen reitin (04.5) Kos ken joen alueen (04.56) valuma-alueella (Lahnajoen valuma-alue 04.566). Osa tilan pelloista rajoittuu Lahnajokeen. Vesistön varrella on 5-10 metrin suojavyöhykkeet. Eläinsuojasta on matkaa Lah na jokeen 320 metriä. Lähin pohjavesialue (Ukonmäki) sijaitsee noin 6 km päässä poh joiseen tilakeskuksesta. Lähimmät vakituisesti asutut kiinteistöt sijaitsevat tilakeskuksesta noin 100 m kaakkoon (Tassi 263-407-3-28) ja 460 m kaakkoon (Uusi ta lo 263-407-3-57). Tilakeskuksen lähellä ei ole vapaa-ajan asunto ja. 8. TOIMINTA 8.1 Yleiskuvaus toiminnasta Tilan eläinsuojassa on nykyään paikat 47 lypsylehmälle, 27 hieholle, se kä 15 vasikalle (alle 6 kk). Lisäksi tallissa on paikat yhdelle he vosel le ja kahdelle ponille. Tilakeskuksen vanha talo muutetaan vasikkatiloiksi. Ryh mä kar sinaan sijoitetaan 3-6 kk ikäisiä vasikoita 6-8 kpl ja 6-12 kk ikäisiä n. 2-4 kpl. Muutostöiden jälkeen tilan nautaeläinten määrä on kes kimää rin 47 lypsylehmää, 32 hiehoa sekä 20 vasikkaa (alle 6 kk). Tilalla tuotetaan maitoa noin 340 000 kg vuodessa. Lihantuotanto on keskimäärin 3700 kg vuodessa ja muodostuu teuraslehmistä. Tilan eläinsuoja muutetaan lietelannalle. Tilalle rakennetaan uusi 2500 m³ betoninen lietesäiliö. Lietesäiliö rakennetaan syksyllä 2015 tai keväällä 2016. Lietesäiliö rakennetaan asemapiirustuksen mu kaises ti eläinsuojan pohjoispuolelle poispäin lähimmästä häiriintyvästä koh tees ta. Lietesäiliön etäisyys lähimmästä naapurista on noin 160 met riä.

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/2015 9 (80) Ympäristölautakunta 61 11.06.2015 Nykyisessä tilanteessa kaikki eläimet ovat kuivikelannalla. Muu tostöi den jälkeen kuivikepohjalla on vasikkatilojen eläimet sekä eläinsuo jan pikkuvasikat (5 kpl). Vasikkatiloiksi muutettava vanha hirsitalo on lämpöeristetty. Lat tiara ken ne on betonia. Kuivitetun alueen pinta-ala on noin 40 m 2 ja kui vik keen paksuus 5 10 cm. Kuivikemateriaalina käytetään tur vetta ja olkea ja kuivikepohja tyhjennetään kerran viikossa kui va lan talaan. Varsinaista jaloittelualuetta ei ole, mutta hiehojen laidunopetusta var ten on kesäisin käytössä eläinsuojan läheisyydessä oleva ul kotar ha. Nykyinen eläinten määrä eläinpaikkojen mukaan laskettuna on 641 ey. Muutoksen jälkeen eläinten määrä eläinpaikkojen mukaan lasket tu na on 667 ey. Eläinpaikkojen nykyinen määrä on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Eläinsuojan eläinpaikat Nykyinen tilanne Tuleva tilanne Lypsylehmiä 47 47 Hiehot 12-24 kk 17 17 Hiehot 6-12 kk 10 15 Vasikat alle 6 kk 15 20 Hevoset 1 1 Ponit 2 2 Yhteensä 92 102 Kaikki eläimet laiduntavat lukuun ottamatta siemennysikäisiä hie hoja ja pikkuvasikoita. Tiineet hiehot ja hiehot (4 kk-13 kk) ovat yötä päi vää laitumella. Lehmillä on vapaa kulku navetasta laitumelle. Ummes sa olevat lehmät ovat koko ajan ulkona. Laidunnusaika on 4 kuu kaut ta vuodessa. Laidunalaa on käytettävissä noin 20 ha ti la keskuk sen ympäristössä. Laitumet rajoittuvat vesistöön Lahnajoki, mutta eläimet eivät pääse veteen. Eläinten juotto tapahtuu vesivaunulla ja kiinteällä vesialtaalla. Laitumella ei ole kiinteää eikä siirrettävää ruo kin ta paik kaa. 8.2. Käytettävät raaka-aineet Esikuivattua säilörehua pyöröpaalataan noin 900 tonnia vuodessa. Säi lön tä ai nee na käytetään biologisia säilöntäaineita, jotka säi ly tetään pakastimessa. Lisäksi eläinten rehuna käytetään viljaa noin 60 ton nia vuodessa. Vilja on kuivattua.

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/2015 10 (80) Ympäristölautakunta 61 11.06.2015 Toiminnanharjoittajan mukaan puristenestettä ei juurikaan muo dostu. Pyöröpaalit avataan tiiviillä alustalla. Tilalla käytetään vuosittain lannoitteita noin 10-25 tonnia. Lan noitteet varastoidaan vanhan navetan laatalla trukkilavojen päällä. Tilakeskuksen vesi johdetaan vesiosuuskunnan vedenottamolta. Tilal la ei ole varavesilähdettä. Tilakeskuksessa on käytössä kaksi polttoainesäiliötä, jotka mo lemmat ovat kooltaan 2700 litraa. Molemmissa säiliöissä on lukitus. Van ha säiliö on vuodelta 1979 eikä säiliössä ole laponestoa. Uusi säi liö on varustettu laponestolla ja sähköpumpulla. Säiliöissä ei ole yli täytönes ti miä. Kummankaan säiliön alustaa tai tankkauspaikkaa ei ole tiivistetty. Säiliöt on tarkoitus jatkossa sijoittaa va lu ma-al taal liseen katokseen. Muita öljytuotteita säilytetään jatkossa 40-400 litraa rakennettavan hal lin betonilattialla omissa astioissaan. Jauhemaisia kas vin suo je luai nei ta varastoidaan n. 1-2 kg hallin hyllyssä. Eläinten lääkkeet säilytetään navetan lääkekaapissa tai jää kaa pissa. Eläinsuojan pesuaineita varastoidaan n. 100 litraa ja säilytetään mai to huo nees sa omissa astioissaan. Desinfiointiaineena käytössä ovat jauheet ja nestemäiset aineet (20 l). Aineet varastoidaan mai tohuo nees sa tai toimiston hyllyssä omissa astioissaan. 8.3 Lannan käsittely Lietelanta Tulevassa tilanteessa lietelannalla ovat lypsylehmät (47 kpl), hiehot (27 kpl) ja vasikat (alle 6 kk) 10 kpl. Lietelantaa syntyy vuodessa yhteen sä 1451 m 3. Tilalla on tällä hetkellä käytössä 500 m³ ja 403 m³ virtsasäiliöt. Ti lalle rakennetaan uusi 2500 m³ lietesäiliö ja samalla vanha 500 m³ säiliö puretaan pois. Yhteensä tilalla on muutostöiden jälkeen lie te lanta la ti la vuut ta käytössä 2903 m³. Tilan nykyinen virtsasäiliö jää va ralle ja siihen johdetaan kuivalantalan sadevedet. Eläinsuojassa on wc, joka ei ole kuitenkaan toiminnassa. Mai to huoneen jätevesiä sekä eläinsuojan pesuvesiä syntyy vuodessa yh teensä noin 250 m³ ja ne johdetaan lietesäiliöön.

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/2015 11 (80) Ympäristölautakunta 61 11.06.2015 Kuivikepohja Hiehot (6-12 kk) 5 kpl ja vasikat (3-6 kk) 5 kpl ovat kuivikepohjalla. Li säk si tilan pääeläinsuojassa 5 kpl pikkuvasikoita on kui vi ke poh jalla yksittäiskarsinoissa. Kuivalantalaan siirretään myös hevosen ja po nien pidossa syntyvä kuivikelanta. Kuivalantaa syntyy vuodessa 95 m 3 ja virtsaa 20 m³. Vasikkatiloiksi muutettavan vanhan hirsitalon lattiarakenne on be tonia. Kuivitetun alueen pinta-ala on noin 40 m 2 ja kuivikkeen paksuus 5 10 cm. Kuivikemateriaalina käytetään turvetta ja olkea ja kui vi ke poh ja tyhjennetään kerran viikossa kuivalantalaan. Tilan nykyinen kuivalantala on kooltaan 550 m³. Muutostöiden yhtey des sä lantalan ulkoseinää siirretään ja näin lantalan kokoa pienen ne tään. Lantalan tuleva tilavuus on noin 300 m³. Kuivalantalan reu nuk sen korkeus on 1,9 m. Lantalan edessä ei ole kuor maus laattaa. Taulukko 2. Lannankäsittely Muodostuva määrä m³/vuosi Lietelanta 1451 Sadevedet (lietesäiliöön) 484 Maitohuoneen jätevedet 200 Eläinsuojan pesuvedet 50 Yhteensä 2185 Kuivalanta 95 Pilaantuneet rehut 10 Yhteensä 105 Virtsasäiliön sadevedet 32 Kuivalantalan sadevedet 16 Virtsa kuivalantalasta 20 Yhteensä 68 Lannan varastointilavuutta on käytettävissä uuden lietesäiliön raken ta mi sen jälkeen 2903 m³ ja kuivalannan varastointitilavuutta 300 m³. Tilavuus on riittävä laskennallisesti 12 kk:n varastointiin. Lantavarastot tyhjennetään kokonaan vuosittain. Räystäsvesiä ei pääse tilan kuivalantalaan eikä kattamattomaan liete säi li öön.

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/2015 12 (80) Ympäristölautakunta 61 11.06.2015 Lannan levitys Lanta käytetään lannoitteena viljelysuunnitelman mukaisesti tilan omil la pelloilla (49,73 ha) ja vuokrapelloilla (36,41 ha). Lisäksi so pimus pel toa (suullinen sopimus) on käytössä 10 hehtaaria. Yhteensä lan nan levitykseen on peltoa käytössä 96,14 ha. Eläinsuojan mak simi eläin mää rän suhteen laskettuna lannan levitystä varten tarvitaan 45,28 ha peltoa. Laskenta perustuu lannan ravinnepitoisuuksiin ja se on esitetty Ympäristöministeriön Kotieläintalouden ym pä ris tönsuo je lu oh jees sa 29.6.2009. Hakijalla on käytössään riittävästi pel topin ta-alaa lannan levitykseen. Nykyisin kuivalannasta noin 80 % levitetään keväällä (viikoilla 20-21) ja loput 20 % syksyllä (vko 42). Virtsaa voidaan levittää pellol le myös kesällä. Jatkossa lietettä on mahdollisuus levittää si joit tamal la. Vesistöjen varsilla olevilla pelloilla suojaetäisyys on 5-10 m. Pellot ei vät sijaitse pohjavesialueella. 8.4 Jätteiden muodostuminen, käsittely ja varastointi Jätteitä muodostuu asuinrakennuksessa, rehujen ja lannoitteiden va ras toin nis sa, karjarakennuksessa sekä koneiden ja laitteiden huol los sa. Tilalla muodostuvat jätteet on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Tilalla muodostuvat jätteet ja niiden käsittely. Jäte Muodostuva määrä vuosittain Sekajäte 7200 l Muovijäte 2000 kg Kuolleet eläimet 2 kpl Vasikat 2 kpl Metalliromu 1000 kg Pilaantunut rehu 10 m³ Jäteöljyt 200 l Akut 1-2 kpl Vanhat torjunta-aineet - - Sekajäte varastoidaan 600 litran astiassa ja tyhjennetään kerran kuu kau des sa yhdyskuntajätteen keräykseen. - Muovijäte toimitetaan muovinkeräykseen. - Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:n raadonkeräilyyn. Kuollee na syntyneet vasikat haudataan. - Metalliromu toimitetaan romunkeräykseen. - Pilaantuneet rehut varastoidaan lantalassa ja levitetään pellolle. - Jäteöljyt toimitetaan vaarallisen jätteen keräykseen. - Akut toimitetaan vaarallisen jätteen keräykseen tai akkujen myy jille.

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/2015 13 (80) Ympäristölautakunta 61 11.06.2015 9. TOIMINNAN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT JA VAIKUTUKSET YM- PÄ RIS TÖÖN 9.1 Päästöt ja niiden ehkäisy Vesistöpäästöt syntyvät peltojen lannoittamisesta ja karjanlannan levit tä mi ses tä. Päästöjä ehkäistään siten, että vesistön reunamilla olevil le pelloille ei levitetä lantaa eikä lannoitteita reunoja myöten. Käytös sä on 5-10 metrin suojaetäisyydet. Vesistöpäästöjä ehkäistään ra ken ta mal la tilalle uusi lietesäiliö. Siirtyminen lietelantaan vähentää lan nan käsittelystä aiheutuvia riskejä, sillä tilan nykyinen kui va lan tala ei ole tarpeeksi iso. Lanta käytetään pelloilla lannoitteena nitraattiasetuksen, vil je ly suunni tel man ja ympäristötuen ehtojen mukaisesti. Lannan levitykseen on käytettävissä riittävästi peltopinta-alaa, joten lanta voidaan käyttää viljelysuunnitelman mukaisesti lannoitteena. Päästöjä maa perään ehkäistään huolehtimalla viljelysuunnitelman ravinnetasoista. Hajuhaittoja syntyy lannan käsittelyn yhteydessä. Lannan le vi tyk sessä huomioidaan naapurit. Eläinsuojassa on koneellinen ilmanvaihto ylä pois tol la. Melua tilalla aiheutuu eläinten ääntelystä ja autojen ja koneiden liiken tees tä. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä, rehua tuova kuorma-au to käy tilalla kerran kuukaudessa ja yhdyskuntajätteen ke räysau to käy kerran kuukaudessa. Sisäinen liikenne on trak to ri lii ken nettä. Varsinaisesta toiminnasta ei aiheudu naapureille pölyhaittaa. Ta piolan tie on tieosuuskunta ja tien hoito kuuluu osuuskunnalle. 9.2 Vaikutukset ympäristöön Eläinsuojasta ja lannan varastointiloista ei aiheudu haitallisia vai kutuk sia maaperään tai pohja- ja pintavesiin, koska rakenteet ovat tiivii tä eikä niistä tule valumia ympäristöön. Eläinsuoja sekä pellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Haju- ja melupäästöt ovat vähäisiä eikä niistä aiheudu haittaa ympäröivälle asutukselle. Häiriötilanteista, joista voi aiheutua päästöjä, ilmoitetaan vi ran omaisil le. 10. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA Hakijan mukaan kuivalannan muuttaminen lietelantajärjestelmään teh dään noudattamalla parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/2015 14 (80) Ympäristölautakunta 61 11.06.2015 11. TOIMINNAN TARKKAILU Toiminnan tarkkailuna on EU-kirjanpito. Rakenteiden tarkkailu on jatkuvaa ja lantavarastojen kunto tar kis tetaan tyhjennyksen yhteydessä. 12. POIKKEUKSELLISET TILANTEET Lannasta aiheutuvia riskejä hallitaan mitoittamalla tuleva lietesäiliö vuo den varastointia varten. Varasäiliöksi jää tilakeskuksen nykyinen pie nem pi säiliö. Riskejä ehkäistään tarkastamalla säiliöt ja kor jaamal la niitä tarvittaessa. Tilalle on tehty pelastussuunnitelma. Navetassa ja sen toi min ta ympä ris tös sä on yhteensä 7 jauhesammutinta. Sähkökatkojen varalle on käytössä aggregaatti. Eläintauteja ehkäistään desinfioimalla tiloja ja varusteita. Vie rai li joiden kulkua on rajoitettu ja heille tarjotaan suojavarusteet. Eläin lääkä ri tekee tilalla terveydenhuoltosuunnitelman mukaiset vuosittaiset käyn nit. Maaperän pilaantumisen riskiä voi aiheuttaa myös polt to ai ne säi liöiden vuoto. Imeytysaineena voidaan käyttää turvetta. Polt to ai ne säiliöt tullaan sijoittamaan suoja-altaalliseen katokseen. HAKEMUKSEN LIITELOMAKKEET - Yleiskartta - Luettelo naapureista - Asemapiirros - Pääpiirustukset eläinsuojasta ja lantaloista - Peltojen vuokrasopimukset - Peltokartat 1:5000 13. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 13.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Kiuruveden kaupungin il moi tus tau lul la 30.4-29.5.2015. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkais tu Kiuruvesi-lehdessä 29.4.2015. Kuulutuksesta on lisäksi annet tu tieto erikseen niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/2015 15 (80) Ympäristölautakunta 61 11.06.2015 13.2 Tarkastus Ympäristönsuojelutarkastaja on käynyt tilalla tarkastuksella 1.4.2015. Tarkastukseen osallistuivat Taru Anttila, Mika Anttila ja ym pä ris tön suo je lu tar kas ta ja Olli Hirsimäki. Tarkastuskertomus on liitet ty asiakirjoihin. 13.3 Lausunnot Hakemuksesta pyydettiin lausunto ympäristönsuojelulain 42 kohdan 2) mukaisesti sijaintikunnan terveydensuojeluviranomaiselta. Terveydensuojeluviranomainen ei antanut asiasta lausuntoa. 13.4 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. 13.5 Vastine Hakijan vastinetta ei tarvinnut pyytää. Valmistelijan päätösehdotus: 14. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta myöntää Taru Ant ti lal le ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan eläin suo jan toimintaan Kiuruveden kaupungissa tilalla Haapala (263-407-3-105). Luvan saajan on noudatettava toiminnassaan lupa ha ke muk ses sa esitettyä suunnitelmaa ja tässä lupapäätöksessä an net tu ja lupamääräyksiä. 15. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset määräykset 15.1. Eläinsuojiin saa sijoittaa kerrallaan enintään seuraavat eläinmää rät: Lypsylehmät 47, hiehot (6-24 kk) 32, vasikat (alle 6 kk) 20 ja he vo set sekä ponit 3 (noin 667 eläinyksikköä). Eläinmäärää voidaan muut taa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ym pä ris tö vai ku tukset eivät keskimäärin ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lan nan tuo tan toa ja ympäristövaikutuksia. Perustelut: Lupa on myönnetty hakemuksen ja eläinsuojan enimmäis paik ka lu vun mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saat ta vat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläin ai nek sen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin har-

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/2015 16 (80) Ympäristölautakunta 61 11.06.2015 joit taa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläin yk sik kö mää rän puitteissa siten, että tuotanto tai muut ym pä ristö vai ku tuk set eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lan nan tuotan toa tai muita ympäristövaikutuksia. (YSL 52 ) Lannan varastointi ja käsittely 15.2. Lantavarastojen tulee riittää 12 kuukauden lantamäärän va rastoin tiin. Perustelut: Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuu kauden laskennallista varastointitilavuutta. Varastotilaisuudessa on otet ta va huomioon maitohuoneen jätevedet, eläinsuojan pesuvedet ja avoimiin säiliöihin kertyvät sadevedet. Varastointitilavuudesta voidaan vähentää laidunkauden tuottama lantamäärä, kuitenkin niin, et tä lannan varastointitilavuudet riittävät myös poikkeustilanteisiin. Riit tä vän suurilla lantavarastoilla varmistetaan, että lannan levitys voi daan toteuttaa sekä viljelyn että ympäristöhaittojen ehkäisyn kannal ta parhaaseen aikaan. Hakijan käytössä on riittävästi lannan varas toin ti ti la vuut ta 12 kk:n ajaksi, kun suunniteltu lietesäiliö ra ken netaan. (YSL 7-8, 16-17, 52, VNA 1250/2014 5 ) 15.3. Eläinsuojan rakenteet sekä lantavarastojen rakenteet tulee yllä pi tää vesitiiviinä siten, etteivät lanta ja muut siellä muodostuvat nes teet pääse valumaan pohjaveteen ja muualle ympäristöön. Raken teet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava vuosittain. Lie te säiliöt ja kuivalantala on tyhjennettävä ja niiden kunto on tarkastettava vuo sit tain. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei lantalan tyh jen nyk sen ja lannan siirtojen ja kuljetuksen aikana pääse ta pahtu maan vuotoja. Mahdolliset vuodot on siistittävä. Tilan kuivalantalan edustalle on muutostöiden yhteydessä tehtävä kuor maus laat ta sekä lantala on varustettava valumat estävällä kynnyk sel lä. Myös lietelantalasta lietteen kuormaaminen tulee tehdä tiivis poh jai sel la alustalla. Valtioneuvoston asetuksen 1250/2014 7 :n 6 momentin mukaan py sy vien ruokinta- ja juottopaikkojen tulee olla katetut ja tii vis poh jaiset ja niille kertyvä lanta on poistettava riittävän usein. Kat ta mis vaati mus ei kuitenkaan koske toiminnallisesti eläinsuojan yhteydessä sijait se vien ulkotarhojen ja jaloittelualueiden pysyviä ruokinta- ja juotto paik ko ja. Ruokinta- ja juottopaikkojen tulee täyttää asetuksen mukai set vaatimukset 15 mukaisesti 1.1.2016 alkaen. Perustelut: Tiiviit rakenteet, lantavarastojen tyhjennys ja lannan kulje tus asiamukaisin laittein sekä määräys kuivalantalan ja lie te lan talan rakenteista estävät lannan ja muiden jätevesien pääsyn maa perään ja pohjaveteen sekä ympäristön likaantumisen. Vuosittaisilla tar kas tuk sil la varmistetaan rakenteiden kunto ja mahdolliset vauriot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/2015 17 (80) Ympäristölautakunta 61 11.06.2015 ha vai taan ja korjataan mahdollisimman nopeasti. Valtioneuvoston ase tuk sen 1250/2014 7 :n 5 momentissa säädettyä kuor maus alustan tiivispohjaisuuden vaatimusta sovelletaan asetuksen 15 mukaan 1.1.2016 alkaen. (YSL 7-8, 16 17, 52, NaapL 17 18, JäteL 13, VNA 1250/2014 5, 7 ) Lannan käyttö 15.4. Lanta on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pelloilla. Lan nan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärän ja lannan ra vin ne si säl töön nähden riittävästi lannan levittämiseen soveltuvaa pel toa tai lannan hyödyntämiseen muulla tavoin on oltava asian mukai set kirjalliset sopimukset. Peltopinta-alan on oltava luvan mu kaisel le eläinmäärällä vähintään 45,28 ha. Lannan levitysajankohtaa va lit taes sa on otettava huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapu rus tol le aiheutuva hajuhaitta. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maa lajis ta riippuen vähintään 30-100 m levyinen suojavyöhyke kä sit te lemät tä kotieläinten lannalla. Perustelut: Lannan hyödyntäminen lannoitteena edellyttää muun muas sa sitä, että peltoja ei ylilannoiteta. Huuhtoutumisriski kasvaa myös silloin, jos lantaa levitetään kasvun kannalta epäedulliseen aikaan. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähin tään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi ha 3,5 hiehoa kohden, yksi ha 4,5 lehmävasikkaa (6-12 kk) kohden, yksi ha 11 va sik kaa kohden, yksi ha 2 hevosta kohden. Vähimmäispeltoalan mää rit te lyn perustana on lannan keskimääräinen fosforisisältö sekä ym pä ris tö mi nis te riön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antama oh je 29.6.2009. Hakijalla on käytettävissä riittävästi peltohehtaareja lan nan levitykseen. Lannan levitysajankohtaa koskeva määräys on tar peen mahdollisesti aiheutuvan hajuhaitan ennaltaehkäisemiseksi. Valtioneuvoston antaman asetuksen eräiden maa- ja puu tar ha ta loudes ta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) mukaan talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympä ril le jätetään maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maa la jis ta riippuen vähintään 30?100 metrin levyinen suojavyöhyke kä sit te le mät tä kotieläinten lannalla. Ympäristöministeriön ko ti eläinta lou den ympäristönsuojelusta antaman ohjeen 29.6.2009 mukaan eläin ten laiduntamisessa kaivoihin ja vedenottamoihin tulee jättää ta paus koh tai ses ti riittävät suojaetäisyydet, vähintään VNa 1250/2014 suosittelemat 30 100 metriä. (YSL 6-8, 14, 16 17, 52, 58, 62, NaapL 17 18, JäteL 13, VNA 1250/2014 10 )

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/2015 18 (80) Ympäristölautakunta 61 11.06.2015 Kemikaalien, raaka-aineiden ja jätteiden varastointi ja käsittely 15.5. Kemikaalien, rehujen ja jätteiden (lanta ja pilaantunut rehu mukaan lukien) varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua ter veyshait taa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maa pe rän, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan hait taa ympäristölle. Pyöröpaalit on avattava tiiviillä alustalla, jotta pyö rö paa leis ta mahdollisesti valuva puristeneste ei imeydy maa perään. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet on varastoitava tii vis poh jai sessa varastossa, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen. Kuolleet eläimet on varastoitava ennen poiskuljetusta tii vis poh jai sella alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu valumia ympäristöön ei kä kärpäs- tai hajuhaittaa. Kuolleiden eläinten varastoinnissa on otet ta va huomioon myös se, että varastointia voidaan tehdä läm pimään vuodenaikaan ja että haittaeläimet eivät pääse käsiksi eläinjät tee seen. Eläinsuojassa syntyvät kuivikkeet, pilaantuneet rehut ja rehutähteet on säilytettävä tiiviillä alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu ym pä ris tö hait taa. Perustelut: Määräyksellä estetään maaperän ja pinta- ja pohjavesien pi laan tu mis ta. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden va rastoin nis sa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyt tötur val li suus oh jeis sa annetut määräykset. Kuolleet eläimet ovat maa- ja metsätalousministeriön eläinjätteen kä sit te lys tä antaman asetuksen mukaan suuririskistä jätettä. Eläinjät tei den varastoinnista ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaan tu mi sen vaaraa eikä terveyshaittaa. (YSL 16 17, 52, JäteL 12 ja 13, NaapL 17, VNA 1250/2014 7, Kiuruveden kaupungin jäte huol to mää räyk set 2005) 15.6. Polttonestesäiliöt tulee sijoittaa tiivispohjaiselle alustalle sekä ko nei den tankkauspaikka tulee tiivistää siten, että mahdolliset säiliön vuodot ja tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mah dollis ta kerätä talteen. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna la pones tol la, tyyppikilvellä, lukituksella sekä ylitäytönestolla. Polt to nes tesäi liöi den kunto on tarkastettava riittävän usein ja tarvittaessa huollet ta va. Säiliöiden läheisyydessä tulee olla riittävästi imeytysainetta polt to ai ne vuo to jen varalle. Mahdollisessa vahinkotilanteessa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen. Polttonestesäiliöiden varustus sekä sijoitus- ja tankkauspaikka tulee saat taa tämän määräyksen mukaiseksi 30.9.2016 mennessä.

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/2015 19 (80) Ympäristölautakunta 61 11.06.2015 Perustelut: Polttonestesäiliöiden ja - varastojen tulee soveltua käyttö tar koi tuk seen sa. Tiivispohjainen alusta mahdollistaa vuotojen nopean havaitsemisen ja vuotojen poistamisen riittävän ajoissa ennen kuin polttoaine pääsee maaperään. Polttonestesäiliöiden varustus pie nen tää säiliön täyttämisen tai tankkaamisen yhteydessä syntyvää öl jy vuo to ris kiä. (YSL 16 17, 52 ) Jätehuolto 15.7. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mah dol lisim man vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet on lajiteltava ja toimi tet ta va niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Hyötykäyttöön kelpaa ma ton jäte on toimitettava kaatopaikalle, jolla on ympäristölupa jät teen käsittelyyn. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai nii hin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheu tua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon jär jes tä misel le. Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa vaa ral li sen jätteen käsittelyyn. Jätteiden käsittelyssä on nou da tet tava Kiuruveden kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Mikäli eläinsuojan WC otetaan käyttöön, tulee wc:n vedet johtaa omaan asianmukaiseen käsittelyjärjestelmään tai umpikaivoon. Eläin suo jaan on myös mahdollista asentaa kuivakäymälä. Sako- ja um pi kai vo liet tei den sekä muiden vastaavien lietteiden levittäminen omil le pelloille on sallittua, kun lietteet ensin stabiloidaan. Perustelut: Jätteen synnyn ehkäiseminen on jätelain keskeinen tavoi te, minkä takia jätteet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 8 :n mukaiset yleiset vel volli suu det noudattaa lain etusijajärjestystä, jätelain 12 :n mukaiset sel vil lä olo vel vol li suu det sekä jätelain 13 :n mukaiset jätehuollon huo leh ti mis vel vol li suu det. Jätelain 6 :n määritelmän mukaan vanhan lain ongelmajäte -määritelmä on nykylaissa vaarallinen jäte. Val tio neu vos ton jätteistä antaman asetuksen mukaan jätteet on koot ta va, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asian mu kai nen jätehuolto. Lämmityskattilassa poltettavaksi so vel tuvat jätteet (esim. paperi, pahvi sekä käsittelemätön ja puhdas puu jäte) voidaan polttaa. Muiden jätteiden polttaminen on kielletty. Pol tetta va puu ei saa sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai raskas me tal le ja. Näitä yhdisteitä saattaa olla puunsuoja- tai pin ta kä sitel lys sä puussa. Hakijan mukaan eläinsuojan WC ei ole käytössä. Haja-asutusalueen jä te ve sien käsittelysäädökset koskevat myös eläinsuojan wc:n jä teve sien käsittelyä. Jos tulevaisuudessa eläinsuojan wc otetaan käyttöön, on tässä yhteydessä kohtuullista vaatia wc-vesille oma kä sit tely ta pa, jotta wc-vesien käsittelystä ei aiheudu tautiriskiä.

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Pöytäkirja 6/2015 20 (80) Ympäristölautakunta 61 11.06.2015 Saostus- ja umpikaivolietteet tai muut vastaavat lietteet voivat si sältää taudinaiheuttajia, joten liete on stabiloitava ennen pellolle le vit tämis tä. (YSL 52, 58, JäteL 6, 8, 12, 13, 15, 16 ja 17, Kiuruveden kau pun gin jätehuoltomääräykset 2005) Paras käyttökelpoinen tekniikka 15.8. Luvanhakijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyt tö kel poi sen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin so vel tu van tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Perustelut: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä ai heutta mien sa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja sen takia seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. (YSL 6-8, 52, YSA 15 ) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 15.9. Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailusta, huollois ta ja korjauksista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tar kas tuksen ajankohdat, tehdyt havainnot ja tehdyt huoltotoimet. Kirjanpidon tulee sisältää myös seuraavat asiat: - Lannan käsittely, lannan levitysajankohdat, paikat ja määrä - Jätteiden määrä, toimituspaikat sekä käsittelytavat - Kuolleiden eläinten määrä, käsittely ja toimituspaikat - Toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset ti lanteet Kirjanpito on oltava ympäristölupaa valvovien viranomaisten saa tavil la. Tarvittavat tiedot on pyynnöstä raportoitava ym pä ris tön suo je luvi ran omai sel le. Tilalla tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava ympä ris tö lu pa vi ran omai sel le. Myös toiminnan lopettamisesta on il moitet ta va. Mikäli tila poistuu ympäristötukijärjestelmän piiristä eikä ole si tou tunut noudattamaan ympäristötuen sitoumusehtoja, muutoksesta on ilmoi tet ta va ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoi tus tulee tehdä esimerkiksi lietesäiliön rikkoontuessa. Perustelut: Määräykset tuotantoon liittyvien rakennusten ja ra ken teiden tarkkailusta annetaan ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Mää räyk set kirjanpidosta ja muutosten ilmoittamisesta ovat tarpeen lu pa mää räys ten valvomiseksi. (YSL 8, 62, 94, 170, JäteL 12, 118-122 )